Työjalkineen valinta hoitotyöhön Anniina Lehtinen ja Sini Mäntyvaara Verkko-opas hoitohenkilökunnalle

Anniina Lehtinen ja Sini Mäntyvaara
Työjalkineen valinta hoitotyöhön
Verkko-opas hoitohenkilökunnalle
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Jalkaterapeutti
Jalkaterapian koulutusohjelma
Opinnäytetyö
6.11.2012
Tiivistelmä
Tekijä(t)
Otsikko
Sivumäärä
Aika
Anniina Lehtinen ja Sini Mäntyvaara
Työjalkineen valinta hoitotyöhön, verkko-opas hoitohenkilökunnalle
35 sivua + 11 liitettä
6.11.2012
Tutkinto
Jalkaterapeutti
Koulutusohjelma
Jalkaterapian koulutusohjelma
Ohjaaja(t)
Jalkaterapian lehtori, Jt Matti Kantola
Yliopettaja, FT Elisa Mäkinen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työjalkineita koskeva verkko-opas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivuille tukemaan hoitohenkilökuntaa jalkaterveyttä edistävien työjalkineiden valinnassa. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).
Opinnäytetyömme oli vaiheittain etenevä kehittämistyö. Aineisto hankittiin kirjallisuuskatsauksesta, kyselylomakkeesta ja kehittämistyöryhmän työskentelyn tuotoksista. Kirjallisuuskatsausaineisto kerättiin PubMed- ja ScienceDirect -tietokannoista. Kehittämistyöryhmä koostui kahdesta HUS:ssa työskentelevästä jalkaterapeutista sekä kahdesta työhyvinvoinnin ammattilaisesta. Kehittämistyöryhmän kanssa määriteltiin verkko-oppaan keskeiset
sisältöalueet ja arvioitiin tuotettua verkkomateriaalia. Kyselyn kohderyhmänä oli HUS:n
Katse Kinttuihin -päivään osallistunut hoitohenkilökunta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi verkko-opas, jonka keskeisiksi sisältöalueiksi muodostuivat työjalkineiden sopiva koko, mukavuus, matalakorkoisuus, suoralestisyys, päällys- ja
vuorimateriaalien hengittävyys, oikeanlaiset kiinnitykset, pohjien kuviointi, riittävän pehmeät pohjamateriaalit, liukumaton pohjamateriaali, iskuavaimentavat välipohjat, työnkuvan
mukaan valitut työjalkineet, jalkineiden puhtaanapito sekä jalkineiden ostotilanne.
Verkkomateriaalin avulla hoitohenkilökunta saa tietoa hyvien työjalkineiden ominaisuuksista ja siitä, miten ne edistävät jalkaterveyttä. Verkkomateriaalin avulla voidaan mahdollisesti
ehkäistä jalkavaivojen ja jalkakipujen kehittymistä.
Avainsanat
Verkko-opas, hoitohenkilökunta, työjalkineet
Abstract
Author(s)
Title
Number of Pages
Date
Anniina Lehtinen, Sini Mäntyvaara
Selecting right kind of Professional Shoe for nursing staff, an
online material for nursing staff
35 pages +11 appendices
Autumn 2012
Degree
Bachelor of Health Care
Degree Program
Podiatry
Specialisation option
Podiatry
Instructor(s)
Matti Kantola, Senior Lecturer
Elisa Mäkinen, Principal Lecturer
The aim of this study was to develop online material about professional footwear for the
nursing staff of The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The study was carried out in collaboration with HUS and the material was to be made available on HUS's
website.
The data was collected from a literature review, a questionnaire to the nursing staff and the
results of the development team's discussions. The literature was gathered from the following databases: PubMed and ScienceDirect. The development team consisted of two
podiatrists and two professionals from the field wellbeing at work. All participants of the
development team worked at HUS. Together with the development team we defined the
essential topics and assessed the produced material. The target group of the survey was
the nursing staff working at HUS.
Online material was produced as a result of the study. The material demonstrated that
professional shoes used by nursing staff should be well-fitting, comfortable to wear, low
heeled, solepatern, soft outsole, outsole with slip resistance performance, shock-absorbing
mid-sole, straight last , made of breathable materials and shoe adjustment mechanism.
Respondents wanted information about how professional footwear is suitable to their work.
With the online material nursing staff can get information about proper professional footwear and how these promote the health of the feet. With the online material it is possible to
prevent foot problems and development of foot pain.
Keywords
Online material, nursing staff, professional footwear
Sisällys
1
Johdanto
1
2
Hoitohenkilökunnan työnkuva vaatii työjalkineelta paljon
3
3
Hyvät työjalkineet edistävät jalkaterveyttä
6
4
Hyvän verkko-oppaan piirteet
10
5
Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja tutkimustehtävät
12
6
Menetelmälliset ratkaisut
13
6.1
Tutkimuksellinen lähestymistapa
13
6.2
Opinnäytetyön eteneminen
14
6.3
Kehittämistyöryhmän valinta ja kuvaus
16
6.4
Aineiston kerääminen
16
6.5
Aineiston analysointi
18
7
Tulokset
19
7.1
Hyvän työjalkineen ominaisuudet tutkimusten mukaan
19
7.2
Verkkosivujen sisältöalueet
21
7.3
Hoitohenkilökunnan tarvitsema tieto työjalkineiden valitsemiseen
22
7.4
Oppaan sisällön arviointi
27
8
Verkko-opas hoitohenkilökunnalle
28
9
Pohdinta
29
Lähteet
31
Liitteet
Liite 1. Opinnäytetyösopimus
Liite 2. Opinnäytetyön lupahakemus
Liite 3. Saatekirje kehittämisryhmän jäsenille
Liite 4. Suostumus ryhmätyöskentelyyn
Liite 5. Kirjallisuuskatsauksen lähdeviitteet
Liite 6. Tietokantataulukko
Liite 7. Kyselylomake
Liite 8. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset
Liite 9. Kehitystyöryhmä tapaaminen 10.5.2012
Liite 10. Verkko-oppaan sisältö-alueet
Liite 11. Verkko-opas
1
1
Johdanto
Hoitotyö on usein työnkuvaltaan seisomista tai kävelyä suuren osan työpäivää. Tämän
on käytännössä todettu aiheuttavan jalkavaivoja. (Sabine 1999: 197.) Hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa hyvän työjalkineen ominaisuuksista (Saarikoski – Stolt Liukkonen 2010: 129-151). Vääränlaiset ja muutenkin epäsopivat työjalkineet aiheuttavat paljon jalkavaivoja, kuten kipua jalkaterissä, jalkaterän asentomuutoksia, sekä
iho- ja kynsimuutoksia (De Castro - Rebelatto - Aurichio 2010: 214-225; Saarikoski –
Stolt - Liukkonen 2010: 129-151), sekä muita vaaratilanteita kuten kaatumisia ja liukastumisia (Bell - Wolf - Gronqvist - Chiou - Sharon 2008: 1906-1925). Olisi hyödyllistä, jos työjalkineista laadittaisiin työpaikkakohtaiset ohjeet, etenkin jos alaraajat rasittuvat työssä seisomisesta, kävelystä tai jalkaterveyteen tulee muista syistä kiinnittää erityistä huomiota. Ohjeistuksen voisivat laatia työnantaja yhdessä työterveyshuollon ja
mahdollisesti jalkaterapian asiantuntijoiden sekä työsuojelusta vastaavien henkilöiden
kanssa. (Saarikoski ym. 2010: 151.) Toivottavaa on, että hoitohenkilökunta lukee ohjeen sekä toimii sen mukaisesti. Näin voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä esimerkiksi työpaikalla tapahtuvat vaaratilanteet kuten kaatumiset ja liukastumiset sekä bakteerien leviäminen. (Lubard 2007: 94; Saarikoski ym. 2010.) On tärkeää, että hoitohenkilökunta tietää, mitä hoitotyössä vaadittavilta jalkineilta vaaditaan.
Yhteistyökumppanimme on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka on
uudistamassa hyvinvointi-verkkosivujaan. Teemme sivustoille verkko-oppaan. Opas
tulee HUS:n työntekijöiden sisäiseen intranettiin. Teemme työtä kehittämistyöryhmässä
kahden HUS:ssa työskentelevän jalkaterapeutin, sekä kahden työhyvinvoinnin ammattilaisen kanssa.
HUS:lle työstämme on hyötyä, mikäli hoitohenkilökunta sisäistää verkkomateriaalissa
olevan informaation. Mikäli työntekijät toimivat kuten verkkomateriaalissa suositellaan,
heidän jalkaterveytensä todennäköisesti kohenee ja tätä kautta myös työssä jaksaminen paranee. HUS on kansallisesti suurin terveydenhuollon toimija, joten jalkaterapian
kannalta on myös tärkeää tuoda pientä alaa tunnetuksi suurelle toimijalle. Tekemämme
opinnäytetyö on ensimmäinen laatuaan. Jalkaterapeuttien näkökulmasta tuotettu ja
hoitohenkilökunnalle suunnattu verkko-opas on kehitetty yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa.
2
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa verkko-opas työjalkineista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivuille tukemaan hoitohenkilökuntaa valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet.
3
2
Hoitohenkilökunnan työnkuva vaatii työjalkineelta paljon
Terveydenhoitoala työllistää noin 10 prosenttia kaikista työntekijöistä Euroopan Unionin
alueella (Terveydenhoitohenkilöstön terveys ja turvallisuus n.d). Suomessa sosiaali- ja
terveydenhuollossa työskentelee yli 15 prosenttia Suomen työvoimasta (Henkilöstömitoitukset sosiaali- ja terveydenhuollossa 2006). Työ painottuu suurimmaksi osaksi julkiselle sektorille. Julkisella sekotorilla työskentelee n. 226 000 henkilöä ja yksityisellä n.
81 0000 henkilöä. (Työssä sosiaali- ja terveysalalla 2011.)
Hoitohenkilökunnan keski-ikä sosiaali- ja terveysalalla on melko korkea: Vuonna 2008
työntekijöistä jo puolet oli yli 45-vuotiaita ja vain neljäsosa alle 35-vuotiaita Alalla työskentelevistä yhdeksän kymmenestä on naisia. Lähes kokonaan naisten ammatteja ovat
hammashoitajat ja -huoltajat, terveydenhoitajat, ylihoitajat, puheterapeutit, kätilöt, lasten-
ja
perhepäivähoitajat,
laboratoriohoitajat/bioanalyytikot
ja
kodinhoita-
jat/kotiavustajat. Miehiä on eniten lääkintävahtimestari-sairaankuljettajissa, lääkäreissä,
mielenterveyshoitajissa, kuntohoitajissa ja psykoterapeuteissa (Tilastokeskus 2009.)
Hoitotyö on ruumiillisesti kuormittavaa. Työasennot saattavat olla epämukavia, työssä
tapahtuu raskaita nostoja ja toistuvia yksipuolisia työliikkeitä. Tämän vuoksi oikeanlainen ergonomia on tärkeää huomioida työssä. (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto n.d,) Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla
parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. (Työterveyslaitos 2012.) Työjalkineet ovat osa oikeanlaista ergonomiaa.
Terveydenhoitoalatyö sisältää myös biologisia, kuten neulanpiston tai terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman riskin. Kemiallisia vaaratekijöitä, kuten desinfiointiaineista johtuvat riskit sekä fysikaalisia vaaroja, joita ovat mekaaniset sekä lämpötilan,
sähkön, säteilyn ja melun aiheuttamat vaarat. (Terveydenhoitohenkilöstön terveys ja
turvallisuus n.d.) Myös yötyö on toimialan työn terveydellinen riskitekijä (Haasteet
2011).
4
Hoitotyössä kävellään ja seistään suurimman osaa päivästä (Chiu - Wang 2006: 133–
141; Sabine 1999: 197; Chester - Rys - Konz 2002: 289 ). Pitkäaikainen seisominen
aiheuttaa paljon erilaisia terveydellisiä ongelmia kuten alaraajojen epämukavuutta ja
väsymystä, alaraajojen turvotusta, selkäkipuja ja koko kehon väsymystä ja polvikipuja
(Chiu - Wang 2006: 133–141; Chester ym. 2002: 289). Sopivat työkengät ovat osa työsuojelua ja auttavat työssä jaksamista vähentämällä esimerkiksi selän ja alaraajojen
kuormitusta, turvotusta ja jalkakipuja (Liukkonen - Saarikoski 2007: 100).
Työtapaturmat ovat yleisiä hoitohenkilökunnalla. Työtapaturma on tapaturma, johon
voidaan laskea muun muassa työpaikalla tapahtumat liukastumiset ja terävään esineeseen astumiset. Tapaturmavakuutuslaitoksen liiton (TVL) ammattiluokituksen mukaisesti tarkasteltuna suurin osa kunta‐alan työntekijöistä työskentelee terveyden‐ ja sairaanhoitotyössä (26,0 %). Tämä selittää myös sitä miksi, lukumääräisesti suurin osa
kunta‐alan työtapaturmista sattuu terveyden‐ ja sairaanhoitotyössä. Vuonna 2009 kaikista korvatuista kunta-alantyöpaikkatapaturmista 23,2 %, sattui terveyden‐ ja sairaanhoitotyössä. (Nenonen 2009: 3-13.) Erään tutkimuksen mukaan noin 43,1 % hoitajista
ilmoitti kokeneensa työtapaturman vuonna 2010 (Özarslan 2011). Liukastumisten ja
kaatumisten osuus oli suurin (21 %). Epäpuhtaudet lattialla ovat suurin syy liukastumisja kaatumisvaaratilanteisiin (Bell - Wolf - Gronqvist - Chiou - Sharon 2008: 19061925).
Kunta‐alan työpaikkatapaturmien yleisin vahingoittumista edeltänyt poikkeama oli putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen (26,6 %). Kunta‐alan työpaikkatapaturmista 19,3 % ja kaikista Suomessa korvatuista työpaikkatapaturmista 15,6 %
liittyi äkilliseen fyysiseen kuormittumiseen. Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen tai
liukastuminen oli poikkeamana hieman yleisempi kunta‐alalla (26,6 %) kuin yleensä
Suomessa (24,0 %). (Nenonen 2009: 21.) Kaatumiset ovat toiseksi suurin työtapaturma terveydenhoitotyössä, niiden osuus on 13 % ilmoitetuista tapaturmista (Hoskins
2006).
Työperäiset kaatumiset ja liukastumiset aiheuttavat usein vakavia heikentäviä vammoja, jotka vaikuttavat työntekijän kykyyn tehdä työtänsä, joka taas usein johtaa menetettyihin työpäiviin, tuotavuuden laskuun ja heikentyneeseen kykyyn hoitaa potilaita. (Slip,
trip andfall prevention for healthcare workers 2010.)
5
Hoitotyö on siis fyysisesti, ja henkisesti kuormittavaa työtä. Tätä työtä tehdään myös
resurssien ollessa erittäin niukkoja. On tärkeää kiinnittää huomiota työssä yksityiskohtiin, jotka helpottavat työssä kuormittumista. Myös hyvät työjalkineet saattavat lisätä
työssä jaksamista ja ennaltaehkäistä työtapaturmilta. (Kivimäki 2006: 61-65.)
6
3
Hyvät työjalkineet edistävät jalkaterveyttä
Työjalkineet ovat osa henkilökohtaisia suojaimia ne auttavat työssä jaksamista vähentämällä esimerkiksi selän ja alaraajojen kuormitusta, turvotusta ja jalkakipuja. Jalkineiden tehtävänä on jalkaterien suojaaminen kuumalta, kylmältä, märältä, kovilta alustoilta, teräviltä esineiltä, kolhuilta ja kemikaaleilta. Työjalkineen valinnassa tulee ottaa
huomioon käyttäjän ja jalkineen rakenne, jalkineen materiaali, koko, korko, työssä liukastumisvaara, sekä työn edellyttämät erityisvaatimukset. (Liukkonen – Saarikoski
2007: 100.) Hoitotyössä näitä ovat esimerkiksi leikkaussalissa työskentely sekä kosteatiloissa työskentely. Oikein valituilla työjalkineilla voidaan välttää muun muassa bakteerien leviämiset sekä liukastumiset (Lubard 2007: 94; Saarikoski ym. 2010).
Työjalkineet eivät kuitenkaan usein täytä hyvän perusjalkineen ominaisuuksia ja liian
pienet työjalkineet ovat yleisiä (Saarikoski ym. 2010: 111 ). Vääränlaiset ja muutenkin
epäsopivat työjalkineet voivat aiheuttaa paljon jalkavaivoja. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi jalkaterän asentomuutoksia kuten vaivaisenluun. (De Castro ym. 2010: 214225: Liukkonen - Saarikoski 2007: 100.) Vaivaisenluu kehittyy kun ensimmäinen metatarsaaliluu kääntyy ulospäin ja isovarvas kääntyy sisäänpäin kohti toista varvasta. Kapea kenkä edesauttaa tätä. (What to do about bunions 2011: 4.) Epäsopivat jalkineet
voivat myös aiheuttaa myös vasara- eli koukkuvarpaat sekä levinneen päkiän. Ne voivat aiheuttaa myös iho- ja kynsimuutoksia. (Saarikoski ym. 2010: 129.) Huonosti istuvat
jalkineet voivat jouduttaa ongelmien puhkeamista ja pahentaa jo olemassa olevia. Oikeanlaisia jalkineita käyttämällä voidaan ehkäistä ongelmien kehittymistä. (Sabine
1999: 197.)
Työoloja ja työntekijän jalkateriä vastaavat työjalkineet ylläpitävät alaraajojen ja jalkaterien terveyttä sekä lisäävät työtehoa ja työhyvinvointia (Saarikoski ym. 2010: 151). Oikeanlaisilla työjalkineilla voidaan mahdollisesti ehkäistä myös liukastumista aiheutuvia
tapaturmia, sillä sopimattomat jalkineet voivat aiheuttaa kaatumisia ja liukastumisia
(Bell ym. 2008: 1906-1925).
Hoitotyössä henkilökunnalle tärkeää työjalkineen valinnassa on se, että jalkine sopii
täydellisesti jalkaan ja sen on mukavan tuntuinen jalassa (Chen - Jin - Lou 2012: 364368; Lubard 2007: 94.) Terveiden jalkojen kannalta on tärkeää hankkia jalkineet joissa
7
on riittävästi tilaa, jotta varpaisiin ja jalkaterän etuosaan ei kohdistu liikaa painetta (Chiu
- Wang 2006: 133–141). Jalkineen pituuden, leveyden ja korkeuden pitäisi olla riittävä,
jotta varpaiden ja jalkaterän nivelet voivat liikkua vapaasti (Sabine 1999: 197). Noin
90% miesten ja naisten jalkineista on liian kapeita tai tiukkoja leveydeltään. Tiukoilla ja
kapeilla jalkineilla on negatiivinen vaikutus kävelyyn, koska luonnollinen jalkaterän laajeneminen joka askeleella estyy. Lisäksi normaali jalkapohjan kuormitusalue pienenee
ja heikentää tasapainoa sekä tekee kävelystä epävakaata. (Rossi 1999: 50-61.)
Jalkineiden sisämittaan tarvitaan kenkien jalkaterän pituuden lisäksi (1–11/2 cm) käyntivaraa, jotta varpaat voivat toimia esteettömästi ja ponnistaa askelen eteenpäin. Molemmat jalkaterät on mitattava, koska jalkineita hankittaessa on tiedettävä, kumpi jalkateristä on pitempi. Jalkaterien koko vaihtelee vuorokauden aikojen ja liikkeelläolon mukaan. Istumasta seisomaan noustaessa jalkaterän löysyydestä riippuen pituus lisääntyy
3–6 millimetriä. Kävellessä jalkakaaret madaltuvat ja jalka pitenee lisää noin 5 millimetriä. Sovitettava jalkine valitaan sen mukaan. Noin 40 %:lla ihmisistä on eripituiset jalkaterät. (Saarikoski ym. 2010: 133-134.) Kaikilla jalkineiden valmistajilla on omat kokonsa, joten jalkineita tulisi aina sovittaa ennen kuin ostaa niitä (Copeland Glenn 2005:
183-184).
Lestillä on keskeisiä vaikutuksia jalkineeseen ja kävelyyn. Lestin tulisi olla jalkineessa
suora, koska se tukee jalkaterän toimintoja ja ohjaa askeleen oikeaan suuntaan kävellessä. Koska jalkaterä on malliltaan suora ja lesti usein käyrä, on jalkaterän mahdotonta toimia luonnollisesti ja askeltaa oikein. (Rossi 1999: 50-61.)
Työjalkineen pohjamateriaalin tulisi olla liukumaton (Bell ym. 2009: 1907-1923; Lubart
2007: 94; Staal 2004: 213). Pohjamateriaali voi vaikuttaa siihen kuinka helposti liukastuu. Yleisesti voi sanoa, että luonnon kumista valmistetut pohjat toimivat parhaiten kuivalla alustalla. Pohjamateriaaleina NBR (Nitriilikumi) ja PU ovat puolestaan sellaisia
jotka pitävät parhaiten alustalla, johon on läikkynyt jotain (esim. vettä öljyä jne.) (Chiu Wang 2006: 133–141.) Liian kova pohjamateriaali saattaa lisätä liukastumisriskiä, joten pohjamateriaalin kovuus on hyvä huomioida varsinkin, jos työskentelee liukastumisalttiissa oloissa (Tsai - Powers 2008: 884-8 ). Mitä pehmeämpi pohjamateriaali on
sitä parempi pito-ominaisuus sillä on. Pehmeä materiaali kuluu myös helpommin, ja
tämä aiheuttaa kitkaa suhteessa lattiaan, lisäten näin pitävyyttä. Materiaalin pehmeyden voi tarkastaa vääntämällä kenkää. Pehmeä pohjamateriaali taipuu, kun taas kova
materiaali ei taivu. Pohjassa on hyvä olla kuviointia. Yleensä kuviointi on geometrisesti
8
suunniteltu ja sen tarkoitus on siirtää epäpuhtauksia pois jalkineesta sekä estää kaatumisia. Kuviointi antaa myös maksimaalisen pidon alustaan. Kulunut pohja saattaa
lisätä liukastumisen riskiä. (Chen - Jin - Lou 2012: 364-368.) Välipohjassa iskunvaimennukseen käytettävät materiaalit (EVA ja PU) molemmat on otettava huomioon
valittaessa jalkinetta hoitotyöhön (Chiu - Wang 2006: 133–141).
Pohjallinen, jossa on kaarituki, jakaa painetta ja vähentää lihasväsymystä pohkeessa.
Kaarituen tulisi kuitenkin sopia jalkinetta pitävän henkilön jalan rakenteeseen (ChiuWang 2006: 133–141.)
Matalakorkoisten työjalkineiden (1,8 cm) käyttäminen tuottaa vähemmän kipua nilkan
alueelle kuin korkeakorkoisten jalkineiden (3,6 ja 4,1 cm) käyttäminen. Tutkimuksen
mukaan kipu nilkan alueella lisääntyi sitä mukaa kun korko kasvoi (Chiu - Wang 2006:
133–141.)
Korkeat korot ovat suureksi haitaksi metatarsaali-luille sekä Achilles-jänteelle. Tärkeää
on siis hankkia jalkineet joissa on matala korko suosituksen mukaan maksimissaan 2
senttimetriä (Saarikoski 2010: 117-188; Harvard Health Publications 2009). Käytettäessä noin viiden cm korkokenkiä jalkaterä jäykistyy ja kallistuu eteenpäin. Tämän seurauksena tukipinta pienenee ja vartalon nivelet (nilkka, polvi, lantio ja selkäranka) joutuvat työskentelemään jatkuvasti säilyttääkseen luonnollisen pystyasennon. Korkokenkien säännöllinen käyttö aiheuttaa vääränlaista rasitusta ja kuormitusta koko kehoon.
Tästä saattaa syntyä myös kroonisia jalkaterän vaivoja sekä ylävartalon ja selkärangan
alueen särkyä ja väsymistä. Korkokengissä paine on päkiöillä, tukipinta pienenee ja
nilkka on epävakaa ja se kallistuu sisäänpäin (Rossi 1999: 50-61.)
Jalkineet joissa on korotettu pohja saattavat lisätä lateraalisia ligamentti- vammoja eli
nyrjähdyksiä (Ramanathan ym. 2010: 218-23). Korollisten jalkineiden käyttö muuttaa
alaraajojen sekä selkälihasten toimintaa (Murley - Landor - Menz – Bird 2009: 177-179
; Rossi 1999:50-61 ). Jalkineet joissa on selvästi korkeampi korko altistaa henkilön nivelen rappeutumiselle ja polven mediaaliseen osaan saattaa kehittyä nivelrikko, johtuen nivelkulmien muutoksista (Barkema – Derrick – Martin 2011: 483-488).
Jalkineet rajoittavat jalan luonnollista liikettä ja sen lisäksi ohjaavat tiettyyn jalan liikekaavaan yksilöillä varvastyönnössä. Tutkimuksen löydöksistä voi tehdä johtopäätelmän, jotka sopivat yhteen sen kanssa että kengän muotoilun pitäisi olla luonteenomainen yksilön jalan toiminnoille. (Morio – Lake– Gueguen – Rao – Baly 2009: 2081–
2088.)
9
Nauhalla tai tarralla kiinnitettävät jalkineet ovat parhaita käytettäväksi terveydenhuollon
ympäristössä (Lubard 2007: 94). Nauhat ja tarrat auttavat pitämään kantapään tukevasti paikallaan, sekä estää rakkojen syntymisen, ja lisäksi estää varpaiden liukumisen
eteenpäin. (Sabine 1999: 197). Jalkineiden kiinnityksessä tarvitaan säätövaraa, koska
jalkaterien rakenteessa on paljon yksilöllisiä eroja. Säätövara auttaa saamaan jalkineet
mahdollisimman hyvin istuviksi. Säätövaraa tarvitaan myös, jos jalkaterissä on tilapäistä tai jatkuvaa turvotusta. (Saarikoski ym. 2010: 116-117.)
Päällismateriaali tulee valita jalkineeseen työnkuvan mukaan (Saarikoski ym. 2010:
158). Nahkapäällinen on hyvä vaihtoehto, jos se sopii työnkuvaan (Chiu - Wang 2006:
133–141; Lubard 2007: 94). Nahka on hengittävä ja antaa ilman kiertää jalkineessa
(Lubard 2007: 94). Näin liiallinen jalkahiki pääsee haihtumaan. Nahka myös mukautuu
hyvin jalkaterien muotoihin. Lisäksi nahka on hyvä lämmön ja kylmän eristäjä ja sillä on
hyvä kosteuden sitomis- ja läpäisykyky. (Saarikoski ym. 2010: 127.) Mutta esimerkiksi
leikkaussali työskentelyssä jalkineessa olevat materiaalit valitaan siten, että se antaa
käyttäjälleen riittävän suojan esimerkiksi veri- ja eriteroiskeilta. Rei’itys päällisessä tai
sandaalimallinen jalkine lisäävät jalkineen hengittävyyttä ja käyttö mukavuutta, mutta
samalla käyttäjän infektioriski kasvaa. Sekä kärjeltä, että kannalta umpinainen malli
suojaa käyttäjäänsä parhaiten esimerkiksi veriroiskeesta saatua infektiota vastaan.
(Salmela 2012.)
Jalkineita tulisi säännöllisesti puhdistaa ja tarkastaa. Puhdistaa tulisi välittömästi jos
jalkineisiin läikkyy jotain, esimerkiksi veritahrat. Myös tulee muistaa puhdistaa välillä
kulutuspinnan urien likaa ja rasvaa pois. (Lubard 2007: 95.)
10
4
Hyvän verkko-oppaan piirteet
Ensimmäinen vaihe verkkomateriaalin suunnittelussa on miettiä oppaan kohderyhmä.
Se tulee määritellä tarkoin ja rajata kyllin suppeaksi, koska liian laajalle kohderyhmälle
suunnatut aineistot eivät loppujen lopuksi tavoita ketään. (Parkkunen – Vertio - Koskinen - Ollonqvist 2006: 19.) Ryhmästä on hyvä miettiä keitä he ovat, miksi he haluavat
tulla verkkosivuille ja mitä tehtäviä he suorittavat siellä. Materiaalia lukiessaan kohderyhmälle tulee välittyä tunne, että materiaali on tarkoitettu juuri heitä varten. Verkkomateriaalin tulee kohdistua juuri kohderyhmälle, mutta pitää kuitenkin huomioida, miten
sivu tulisi tehdä jotenkin ymmärrettäväksi myös niille, jotka eivät kuulu ensisijaiseen
kohderyhmään. (Korpela - Linjamaa 2003: 49-51; Goto - Cotler 2003: 19.)
Hyvällä terveysaineistolla tulee olla jokin konkreettinen terveystavoite (Parkkunen ym.
2001: 11). Opinnäytetyön tuloksena syntyneessä verkko-oppaassa terveystavoitteena
on tukea hoitohenkilökuntaa valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet. Materiaalin lukijan on voitava luottaa siihen, että materiaali perustuu tutkittuun tietoon (Parkkunen ym. 2001: 12). Teoriaan pohjaaminen auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään,
miksi heidän kannattaa toimia ohjeiden mukaisesti (Torkkola – Heikkinen – Tiainen
2002: 38).
Verkko-oppaan tekstin tulee olla selkeä ja helppolukuinen. Käsitteiden pitää olla lukijalle helposti ymmärrettävissä. Virkkeiden on hyvä olla sopivan pituisia, ei liian lyhyitä
eikä liian pitkiä, joten turhat sanat tulee poistaa samoin kuin kappaleiden turhat virkkeet. Liian lyhyet virkkeet kuulostavat helposti huudahduksilta, ja liian pitkien virkkeiden
kohdalla lukija taas usein putoaa kärryiltä. Kappale kannattaa usein aloittaa ydinvirkkeellä, koska se pitää kappaleen usein koossa ja esittää kappaleen olennaisimman
sisällön. Loppu täydentää ja täsmentää. Yhdessä kappaleessa olisi hyvä olla yksi asiakokonaisuus ja kun asia vaihtuu, kappaleenkin tulisi vaihtua. (Krug 2006: 45; Korpela Linjamaa 2003: 170; Parkkonen ym. 2001: 13.)
Kuvat ja avainsanat kannattaa valita niin, että ne herättävät oikealla hetkellä. Kuvat
yleensä liittyvät kukin yhteen kappaleeseen tai sitten laajempaan kokonaisuuteen, jolloin kuvien on hyvä olla otsikon yhteydessä. (Korpela - Linjamaa 2003: 63.)
11
Esitelmässä lopussa on hyvä usein esittää kertaus joistakin keskeisistä asioista. Verkkosivuillakin voi niin tehdä, mutta lukija voi myös palata alkuun, jos kaipaa kertausta.
Toisaalta verkkosivun lopussa on yleensä syytä antaa viitteitä ja linkkejä samantapaisista sivuista ja aiheista. (Korpela - Linjamaa 2003: 63.)
Asialla aloittaminen verkossa on erityisen tärkeää, koska alku on usein ainoa, jonka
lukija lukee. Sivuja katsellaan lähinnä alusta, ja jos alku ei ole kiinnostava, mennään
muualle. Aloitus myös sisältää lupauksen, että tästä on kyse, ja tämän mukaista teksti
on jatkossakin. Otsikointi on myös tärkeää, koska selkeä pääotsikko kertoo lukijalle
aiheen. (Korpela - Linjamaa 2003: 169.)
12
5
Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja tutkimustehtävät
Tarkoituksena oli tuottaa verkko-opas työjalkineista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivuille tukemaan hoitohenkilökuntaa valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet. Täsmennetyt tehtävät olivat:
1. Selvittää, mitkä ovat hyvän työjalkineen ominaisuudet hoitotyössä tutkimusten mukaan
2. Määrittää kehittämistyöryhmässä verkko-oppaan keskeiset sisältöalueet
3. Selvittää, mistä asioista hoitohenkilökunta tarvitsee tietoa työjalkineiden valitsemiseksi
4. Tuottaa oppaan materiaali
5. Arvioida kehittämistyöryhmässä oppaan sisältöä
13
6
6.1
Menetelmälliset ratkaisut
Tutkimuksellinen lähestymistapa
Laadullisilla (kvalitatiivisilla) ja määrällisillä (kvantitatiivisilla) tutkimusmenetelmillä saadaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin ja tämän vuoksi tutkimustehtävät vaikuttavat
ratkaisevasti tutkimusmenetelmän valintaan. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä käytetään, kun haetaan vastauksia kysymyksiin, miten paljon ja miksi. Laadullisten menetelmien avulla saadaan vastauksia kysymyksiin, mitä ja miten. (Vilkka 2005: 53.)
Opinnäytetyömme oli vaiheittain etenevä kehittämistyö. Ensimmäisessä vaiheessa oli
tarkoitus selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat tutkimusten
mukaan hyvän työjalkineen ominaisuudet hoitotyössä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmänä laadullinen. (Hirsjärvi – Remes - Sajavaara 2005: 153.)
Toisessa vaiheessa kehittämistyöryhmän kanssa määriteltiin verkko-oppaan keskeiset
sisältöalueet. Tällöin tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen.
Kolmannessa vaiheessa tehtiin kysely HUS:in henkilökunnalle. Kyselylomake on menetelmänä määrällinen eli kvantitatiivinen. Kyselylomake on tavallisin tutkimusmenetelmässä käytetty aineiston keräämisen tapa. (Vilkka 2005: 73.) Kyselylomake sisälsi
monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Sekamuotoisissa kysymyksissä osa
vastausvaihtoehdoista oli annettu. Mukana on aina myös yksi tai useampi avoin kysymys. Sekamuotoinen kysymys on toimiva, kun on syytä epäillä, ettei kaikkia vastausvaihtoehtoja varmuudella tunneta. Avoimilla kysymyksillä pyritään saamaan vastaajista
spontaaneja mielipiteitä esiin. (Vilkka 2005: 86.) (Liite 7.)
Neljännessä vaiheessa tuotimme materiaalin oppaaseen.
Tuottamamme materiaali
pohjautui kirjallisuuskatsauksen-, kehitysryhmä keskustelun- sekä kyselylomakkeen
tuloksiin.
14
Viidennessä vaiheessa kehittämistyöryhmässä arvioitiin oppaan sisältöä. Tässä vaiheessa menetelmä oli laadullinen, sillä opasta arvioitiin yhdessä ryhmässä verbaalisesti.
6.2
Opinnäytetyön eteneminen
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin ideointivaiheella syksyllä 2011. HUS on merkittävä
vaikuttaja ja toimija terveydenalalla Uudellamaalla, joten oli mielenkiintoista tuoda jalkaterapiaa esille myös työelämänkumppanillemme. Ideaseminaarissa syksyllä 2011 aihe
ei ollut vielä täysin rajautunut, ja sitä rajattiin yhdessä kehitystyöryhmän kanssa joulukuussa 2011. Tällöin aihe täsmentyi työjalkineisiin ja kohderyhmäksi tuli hoitohenkilökunta.
Suunnitelmaseminaarissa helmikuussa 2012 esitimme rajatun työsuunnitelman. Suunnitelmaseminaarista saamamme palautteen pohjalta lähdimme tekemään opinnäytetyötä. HUS:n kanssa tehtiin myös opinnäytesopimus (Liite 1), sekä tutkimuslupa hakemus (Liite 2) keväällä 2012.
Kirjallisuuskatsausta tehtiin pääosin kevään 2012 aikana. Myös kyselylomake laadittiin
keväällä 2012. Sen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tietoa hoitohenkilökunta haluaa saada työjalkineista. Kyselylomakkeeseen vastattiin HUS:n Katse Kinttuihin päivässä, joka järjestettiin HUS:n eri sairaaloissa. Saatuamme vastaukset aloitettiin
välittömästi kyselylomakkeiden analysointi. Verkko-oppaan keskeiset sisältöalueet
määriteltiin kehittämistyöryhmässä. Niissä esiteltiin ryhmälle, mitä kirjallisuuskatsauksemme sekä kyselylomakkeen vastaukset olivat tuottaneet.
Kehittämisryhmässä käytyjen keskustelujen jälkeen aloitettiin varsinainen verkkooppaan kirjoittaminen kesällä 2012. Opinnäytteeseen kirjoitettavaa teoriaa olemme
tuottaneen koko prosessin ajan.
15
Opinnäytetyön
aiheen ideointi 0611/2011
Työelämänkumppani
n tapaaminen 9/2011
Ideaseminaari
11/2011
Työelämänkumppani
n tapaaminen
01/2012
Kirjallisuuskatsaus 0104/2012
Työelämänkumppani
n tapaaminen
12/2011
Suunnitelmaseminaar
ic02/2012
Verkko-oppaan
keskeisien
sisältöalueiden
määrittäminen
kehittämistyöryhmäs
sä 04-05/2012 3krt à
1h
Kyselylomakkeen
laatiminen 0304/2012
Kyselylomakkeen
jakaminen Katse
Kenkiin-Päivässä
05/2012
Verkko-oppaan
tuottaminen 0310/2012
Tutkimusluvan haku
03/2012
Kyselylomakkeen
analysointi 0506/2012
Opinnäytetyö
raportin työstäminen
05-11/2012
Verkko-oppaan
sisällön arviointi
kehittämistyöryhmäs
sä 10/2012
Opinnäytetyöraportin
julkaisu 11/2012
Valmis verkko-opas
11/2012
Kuvio 1: Opinnäytetyön eteneminen
Opinnäytetyön eteneminen on esitelty vaiheittain (Kuvio 1). Syksyllä 2012 kehittämistyöryhmä arvioi tuotetun verkko-oppaan. Lopullinen verkko-opas tullaan luovuttamaan
HUS:lle opinnäytetyön valmistuttua, joulukuussa 2012. HUS saa itse päättää koska se
julkaisee verkko-oppaan.
16
6.3
Kehittämistyöryhmän valinta ja kuvaus
Kehittämistyöryhmäryhmän jäsenet valittiin työnkuvan mukaan HUS:ssa työskentelevistä kahdesta jalkaterapeutista sekä kahdesta työhyvinvoinnin ammattilaisesta. Työelämän yhteistyökumppani otti yhteyttä työryhmämme jäseniin, koska tiesi, että he ovat
asiantuntijoita omalla alallaan. Kehittämistyöryhmässä olevat henkilöt osallistuivat
opinnäytetyötapaamisiin työajallaan. Heidän kanssaan määriteltiin verkko-oppaan keskeiset sisältöalueet sekä arvioitiin valmista verkkomateriaalia.
6.4
Aineiston kerääminen
Ensimmäiseen opinnäytetyön tutkimustehtävään haettiin vastausta kirjallisuuskatsauksen avulla, jonka tarkoitus oli selvittää, mitkä ovat hyvän työjalkineen ominaisuudet
hoitotyössä tutkimusten mukaan. Eri tietokannoista etsimme aiheeseen liittyvää tietoa.
Päädyimme tietokannoissa valitsemaan seuraavat tietokannat Pubmedin ja Science
Directin. Hakusanoina käytettiin:,footwear, shoe, professional footwear, occupational
footwear ja nursing staff, sekä niiden yhdistelmiä kuten footwear ja nursing staff. Osumia tuli yhteensä 228 kappaletta. Osumat käytiin kaikki läpi, ja käyttökelpoiset otsikon
ja tiivistelmän perusteella kirjattiin muistiin (Liite 6). Näistä hyödyllisiä artikkeleita oli
seitsemän.
Vain kolme prosenttia hakutuloksista osoittautui käyttökelpoiseksi. Tietokannat ja hakutulokset on eritelty tarkemmin liitteessä 6. Artikkelit katsottiin tiivistelmän tai otsikon
perusteella käyttökelpoiseksi, ja tämän jälkeen ne luettiin perusteellisemmin läpi. Tarkastelun jälkeen käyttökelpoisia artikkeleita löytyi seitsemän kappaletta. Näissä artikkeleissa on tietoa siitä, mitkä ovat hyvän työjalkineen ominaisuudet. Käyttökelpoiset artikkelit ja niiden tuottama tieto on eritelty tarkemmin omassa taulukossaan (Liite 5).
Toiseen tehtävään aineisto kerättiin ryhmäkeskustelulla. Kehittämistyöryhmässä ryhmäkeskustelun avulla oli tarkoitus määrittää verkko-oppaan keskeiset sisältöalueet.
Tapaamisia oli kaksi kertaa ja kumpaankin keskusteluun oli laadittu etukäteen teemarunko. Teemarungon tehtävänä on varmistaa, että kaikista teemoista tulee keskusteltua (Aaltola: 2007: 36). Ensimmäisen keskustelun teemarunko muodostui kirjallisuuskatsauksen keskeneräisistä tuloksista ja asiantuntijoiden näkemyksistä. Ensimmäiseen
keskusteluun osallistui kaksi jalkaterapeuttia ja yksi työhyvinvoinnin ammattilainen.
17
Ryhmän jäsenille annettiin saatekirje (Liite 3) luettavaksi ja he allekirjoittivat suostumuksen tietojenkeruuta varten (Liite 4). Ensiksi asiantuntijoille esitettiin tehtävä, jossa
heidän tuli pohtia, mitä ominaisuuksia hyvässä työjalkineessa on koskien hoitohenkilökunnan työtä. Nämä asiat kirjasimme ylös. Tämän jälkeen esitimme kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Seuraavaksi jakauduttiin kahteen pienempään ryhmään ja keskustelimme heidän pohdinnoistaan ja kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Tämän jälkeen keskustelut koottiin yhteen ja ne käytiin koko ryhmän kanssa yhteisesti läpi ja kirjattiin ylös.
Tämä osuus eli lopputulos nauhoitettiin ja litteroitiin.
Toiseen ryhmäkeskusteluun osallistui jalkaterapeutti sekä kaksi työhyvinvoinnin ammattilaista. Ensimmäisessä tapaamisessa ollut jalkaterapeutti ei tällä hetkellä työskentele HUS:ssa. Tästä johtuen hän ei osallistunut toiseen ryhmäkeskusteluun. Keskustelussa teemarunko muodostui pääosin edellisen keskustelun tuloksista ja kysymyslomakkeen vastauksien tuloksista. Niiden pohjalta täsmennettiin verkkosivuille tulevaa
sisältöä. Tällä kertaa keskustelua ei litteroitu vaan ainoastaan pääsiat kirjattiin paperille
ylös.
Kolmannessa vaiheessa tehtiin kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää, mistä
asioista hoitohenkilökunta tarvitsee tietoa työjalkineita valittaessa. Kyselylomakkeen
sisältö määräytyi pääasiallisesti kirjallisuuskatsauksen perusteella. Kyselylomaketta
esitestattiin sekä muokattiin annetun palautteen perusteella. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Sekamuotoisissa kysymyksissä osa
vastausvaihtoehdoista oli annettu. Mukana on aina myös yksi tai useampi avoin kysymys. Sekamuotoinen kysymys on toimiva, kun on syytä epäillä, ettei kaikkia vastausvaihtoehtoja varmuudella tunneta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan vastaajista
spontaaneja mielipiteitä esiin. (Vilkka 2005: 86.) (Liite 7.) Kysely tehtiin HUS:n henkilökunnalle 9.5.2012 Katse Kinttuihin - kamppanjan yhteydessä. Kampanja järjestettiin
kuudessa HUS:in eri toimipisteissä ja oli avoin HUS:n henkilökunnalle. Kyselylomakkeet pyrittiin jakamaan kaikille päivään osallistuville. Lomake oli laadittu niin, että se oli
mahdollisimman nopea täyttää. Vastaajalla meni maksimissaan kaksi minuuttia lomakkeen täyttämiseen. Lomakkeen täyttäneistä henkilöistä poimittiin hoitohenkilöstöön
kuuluvat työntekijät. Muut lomakkeet annettiin HUS:n työhyvinvointikonsultille, joka
mahdollisesti edelleen hyödyntää ne.
Neljännessä vaiheessa tuotettiin verkko-oppaan sisältö kirjallisuuskatsauksen, kyselylomakkeen ja kehittämistyöryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.
18
Viidennessä vaiheessa tuotetun oppaan sisältöä arvioitiin kehittämisryhmässä ryhmäkeskustelun avulla. Kehittämiskeskustelussa tällöin oli mukana opiskelijoiden lisäksi
yksi työelämän kumppani. Tapaaminen kesti noin 1,5 tuntia ja se pidettiin lokakuussa
2012. Kehittämisryhmältä pyydettiin palautetta verkkomateriaalin selkeydestä, luettavuudesta, ulkoasusta sekä sisällöstä.
6.5
Aineiston analysointi
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena löytyi seitsemän käyttökelpoista artikkelia joiden sisältöä analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin logiikkaa noudattaen. Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien (Saaranen:
2006). Samaa asiaa kuvaavat asiat ryhmiteltiin yhteen luokkaan ja asioille annettiin
sisältöä kuvaava otsikko
Ryhmäkeskustelun tuloksia eli litteroitua keskustelua ja keskustelun aikana tuotettuja
kirjallisia tuotoksia analysoitiin myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin logiikkaa noudattaen. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja (Saaranen: 2006). Tulokset käsiteltiin ja koottiin yhteen. Tuloksista poimittiin tärkeimmät asiat.
Kyselylomakkeiden käsittely ja purku aloitettiin välittömästi niiden täytön jälkeen. Kaikista kuudesta kampanja- paikasta palautettuja lomakkeita tuli yhteensä 132. Hoitohenkilöstöön kuuluvien henkilöiden vastauksia oli yhteensä 59 kappaletta. Nämä 59
lomaketta käytiin yksitellen läpi ja tulokset kirjattiin koneelle. Kyselylomakkeiden vastaukset kirjattiin numeraaliseen muotoon ja nämä luvut muutettiin prosenteiksi ja frekvensseiksi. Näin saatiin vastauksia, mistä asioista hoitohenkilökunta tarvitsee tietoa
työjalkineiden valitsemiseksi. Kaikki aineistot hävitettiin opinnäytetyön valmistuttua.
Avoin kysymys luokiteltiin sisällön analyysin logiikkaa käyttäen. Avoimiin kysymyksiin
tuli yhteensä 19 vastausta, kun yhteensä 59 kysymyslomaketta palautettiin. Jokainen
avoimen kysymyksen vastaus käytiin yksitellen läpi, ja kirjattiin ylös. Vastauksista katsottiin ne jotka liittyivät työhömme asiasanojen ja lausesisällön perusteella. Avoimet
kysymykset käytiin myös yhdessä kehitystyöryhmässä läpi, ja näistä käyttökelpoisiksi
osoittautui seitsemän kappaletta.
19
7
Tulokset
Kirjallisuuskatsauksen, kyselylomakkeen sekä kehitystyöryhmäkeskusteluiden kautta
keskeisiksi jalkaterveyttä edistäviksi jalkineen ominaisuuksiksi hoitohenkilökunnan
työssä nousivat seuraavat asiat: Työjalkineen mukavuus, työjalkineen oikea koko, suora lesti, jalkineiden ostotilanteessa huomioitavat asiat, pohjamateriaali, päällysmateriaali, jalkineen kiinnitys, kuviointi jalkineen pohjassa, matalat korot ja jalkineiden puhdistus. Näiden pohjalta tuotettiin verkko-opas hyvän työjalkineen ominaisuuksista.
7.1
Hyvän työjalkineen ominaisuudet tutkimusten mukaan
Tässä luvussa esitetään kirjallisuuskatsauksen tuottamat tulokset hyvän työjalkineen
ominaisuuksista, sekä kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelta löydettyä kirjallisuutta. Käyttökelpoisia tutkimuksia, tutkimusartikkeleita ja asiantuntija-artikkeleita löytyi tietokantojen kautta yhteensä 7 kappaletta. Kirjallisuuskatsauksen lähdeviitteet on esitelty erikseen taulukossa (Liite 5).
Tutkimusten mukaan oikeanlaisen työjalkineen ominaisuuksiin kuuluvat: jalkineen mukavuus, jalkineen matala korko, jalkineen riittävä koko, pohjassa oleva kuviointi, liukumaton pohjamateriaali, jalkineen muut materiaalit, jalkineen päällysmateriaalit ja jalkineen kiinnitys. Tuloksista tuli myös ilmi, että työjalkine on hyvä valita työkuvan mukaan,
ja niiden puhdistukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Kirjallisuuskatsauksen tulokset on
esitelty taulukossa 1.
20
21
7.2
Verkkosivujen sisältöalueet
Verkkosivujen sisältöalueet määriteltiin kehittämistyöryhmässä. Taulukossa 2 on esitelty kehittämistyöryhmässä keskustelussa tärkeimmiksi nousseet asiat. Tärkeimmiksi
asioiksi nousi seuraavat asiat määriteltäessä hyvän työjalkineen ominaisuuksia hoitohenkilökunnalle:
Hoitohenkilökunta on laaja käsite ja siihen kuuluu monia erilaisia ammatteja. Tämä
tulee myös huomioida tulevassa verkko-oppaassa. Tärkeää siis on, että työjalkineet
valitaan työnkuvan mukaan.
Työryhmän mukaan korkeiden korkojen käyttö vaikuttaa jalkaterän- sekä selän vaivojen syntyyn. Työjalkineen pohjamateriaali ei saa olla liukas ja siinä tulee olla kuviointi,
jotta se ehkäisisi kaatumisia ja liukastumisia. Pohja- tai päällismateriaalien läpi ei saisi
mennä terävät esineet esimerkiksi neulat. Työjalkineen pohja ei saisi jäätyä henkilökunnan käydessä ulkona (tauot, ja potilaiden saattaminen). Liukastumiset ovat yleisiä
juuri pohjan jäätymisen takia, ja tämä on yksi merkittävä seikka, joka on huomioitava
osana henkilökunnan turvallisuutta. Tärkeää on siis huomioida, että jalkine on turvallinen. Työjalkineessa ei ole suositeltavaa olla korkeaa korkoa.
Jalkineessa on hyvä olla kiinnitysmekanismi, myös kantapäässä. Kehitysryhmän mielestä kiinnitys pitää jalan paikoillaan kengässä sekä mahdollisesti ehkäisee kaatumisilta
ja nilkan nyrjähdyksiltä. Leikkaussali-työskentelyssä työjalkineelta vaaditaan paljon.
Kehitystyöryhmän mielestä oli hyvä koota työjalkineesta tietoa erikoisolosuhteisiin kuten leikkaussali, jotta työntekijät ymmärtävät hyvien työjalkineiden merkityksen henkilökohtaisen jalkaterveytensä sekä myös potilasturvallisuuden kannalta.
Kehityskeskustelussa nousi esille myös jalkineiden osto. Koska henkilökunta vastaa
pää-asiassa itse jalkineiden ostosta, on hyvä olla tietoa siitä, miten kannattaa toimia
osto tilanteessa. Näin pyritään takaamaan se, että hoitohenkilökunta varmasti ostaa
oikeanlaiset työjalkineet.
Sairaalaympäristössä hygienia on tärkeää. Tämän takia ohjeessa pyritään siihen, että
siinä selitetään jalkineiden puhdistusta ja hävitystä. Asiantuntijat pohtivat sitä, että on
tärkeää korostaa, että työjalkineet kuuluvat työpaikalle, eikä niitä kuulu antaa kenellekään muulle tai myydä eteenpäin.
Kehitystyöryhmässä nousi myös ilmi se, että työjalkineiden tulee olla oikean kokoiset.
Liian pienet jalkineet aiheuttavat jalkavaivoja yhtälailla kuin liian suuret.
Verkko-oppaan kielelliseen ilmaisuun toivottiin kiinnitettävän huomiota siten, että se
olisi motivoiva. Motivoiva teksti saisi hoitohenkilökunnan pohtimaan omia työjalkinei-
22
taan.
7.3
Hoitohenkilökunnan tarvitsema tieto työjalkineiden valitsemiseen
Työjalkineiden soveltuvuudesta työtehtäviin halusi tietoa erittäin paljon ja paljon yhteensä yli puolet vastaajista (62,7 %). Työjalkineiden pohjamateriaalista myös yli puolet
halusi erittäin paljon ja paljon tietoa (52,6 %). Koron korkeudesta erittäin paljon ja pal-
23
jon halusi tietoa 40,7 %. Vähiten tietoa haluttiin työjalkineen kiinnityksestä ja työjalkineen koosta. Näihin erittäin paljon ja paljon tietoa haluttiin kiinnityksestä 28,8 % ja
koosta 25,4 %. (Katso taulukko 1.)
Työjalkineen sopivasta päällysmateriaalista 39,0%
Työjalkineen soveltuvuus työtehtäviin 62,7%
Työjalkineen kiinnityksestä 28,8%
Työjalkineen koron korkeudesta 40,7%
Työjalkineen pohjamateriaalista 52,6%
Työjalkineen koosta 25,4%
0
20
40
60
Taulukko 3. Erittäin paljon ja paljon tietoa hoitohenkilökunta halusi
Seuraavissa taulukoissa näkyy vastauksien jakaumat prosentteina ja prekvensseinä:
Hoitohenkilökunnasta (N= 59) työjalkineiden valintatilanteessa sopivasta työjalkineen
koosta halusi erittäin paljon tietoa 8,5 % vastanneista. Paljon tietoa halusi 16,9 %, hieman tietoa kaipasi 44,1 % vastanneista. 25,4 % ei halunnut ollenkaan tietoa. Ei osaa
sanoa vastauksia oli 5,1 % vastauksista (Taulukko 4).
Taulukko 4. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden sopivasta koosta
f
%
Erittäin paljon
5
8,5
Paljon
10
16,9
En osaa sanoa
3
5,1
Hieman
26
44,1
En lainkaan
15
25,4
80
24
Työjalkineen valinnassa sopivista pohjamateriaaleista 10,2 % hoitohenkilökunnasta
(N=59) kaipaisi tietoa erittäin paljon. Paljon kaipasi tietoa 42,41 %, hieman 33,9 %, ei
lainkaan kaivannut tietoa 1,7 % ja ei osaa sanoa vastauksia oli 11,9 %. (Taulukko 5).
Taulukko 5. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden sopivista pohjamateriaaleista
f
%
Erittäin paljon
6
10,2
Paljon
25
42,4
En osaa sanoa
7
11,9
Hieman
20
33,9
En lainkaan
1
1,7
Hoitohenkilökunnasta (N= 59) työjalkineiden valintatilanteessa sopivasta koron korkeudesta halusi erittäin paljon tietoa 13,6 % vastanneista. Paljon tietoa halusi 27,1 %, hieman tietoa kaipasi 42,4 % vastanneista. 5,1 % ei halunnut ollenkaan tietoa. Ei osaa
sanoa vastauksia oli 11,9 % vastauksista (Taulukko 6).
Taulukko 6. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden sopivasta koron korkeudesta
f
%
Erittäin paljon
8
13,6
Paljon
16
27,1
En osaa sanoa
7
11,9
Hieman
25
42,4
En lainkaan
3
5,1
25
Hoitohenkilökunnasta (N= 59) työjalkineiden valintatilanteessa sopivasta kiinnityksestä
halusi erittäin paljon tietoa 10,2 % vastanneista. Paljon tietoa halusi 18,6 %, hieman
tietoa kaipasi 36,5 % vastanneista. 10,2 % ei halunnut ollenkaan tietoa. Ei osaa sanoa
vastauksia oli 25,4 % vastauksista. (Taulukko 7).
Taulukko 7. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden sopivasta
kiinnityksestä
f
%
Erittäin paljon
6
10,2
Paljon
11
18,6
En osaa sanoa
15
25,4
Hieman
21
35,6
En lainkaan
6
10,2
Työjalkineen valinnassa sopivista päällysmateriaaleista 11,9 % hoitohenkilökunnasta
(N=59) kaipaisi tietoa erittäin paljon. Paljon kaipasi tietoa 27,1 %, hieman 33,9 %, ei
lainkaan kaivannut tietoa 8,5 % ja ei osaa sanoa vastauksia oli 18,6 % (Taulukko 8).
Taulukko 8. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden sopivista
päällysmateriaaleista
f
%
Erittäin paljon
7
11,9
Paljon
16
27,1
En osaa sanoa
11
18,6
Hieman
20
33,9
En lainkaan
5
8,5
26
Hoitohenkilökunnasta (N=59) työjalkineen valintatilanteessa tietoa työjalkineiden soveltuvuudesta työtehtäviin kaipasi tietoa erittäin paljon 23,7 %. Paljon tietoa halusi 39,0
%, hieman tietoa kaipasi 22 % ja 5,1 % ei kaivannut lainkaan tietoa. En osaa sanoa
vastauksia oli 10,2 % (Taulukko 9).
Taulukko 9. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa työjalkineiden soveltuvuudesta työtehtäviini
f
%
Erittäin paljon
14
23,7
Paljon
23
39,0
En osaa sanoa
6
10,2
Hieman
13
22,0
En lainkaan
3
5,1
Avoimeen kysymykseen ” Mistä muusta toivoisit tietoa?” tuli yhteensä 19 vastausta
(Ks. Liite 7). Vastauksista katsottiin ne jotka liittyivät työhömme asiasanojen ja lausesisällön perusteella. Avoimet kysymykset käytiin myös yhdessä kehitysryhmässä läpi, ja
näistä käyttökelpoisiksi osoittautui kahdeksan kappaletta (Taulukko 10). Avointen kysymysten vastausten perusteella hoitohenkilökunta kaipasi eniten tietoa työjalkineen
puhdistuksesta ja vaihtovälistä. Yleistietoa jalkineen hyvistä ominaisuuksista kaivattiin
tekstin muodossa. Myös kuva hyvästä työjalkineesta haluttiin verkko-oppaaseen. Tietoa haluttiin myös siitä, miten jalat kuormittuvat. Hoitohenkilökunta kaipasi myös tietoa,
siitä miten työjalkine soveltuu leikkausosastokäyttöön
27
7.4
Oppaan sisällön arviointi
Kehittämisryhmässä arvioitiin suullisesti oppaan sisältöä. Verkkomateriaalia muokattiin
saadun palautteen pohjalta. Palautteessa nousi esille otsikoiden uudelleen nimeäminen, asiakokonaisuuksien uudelleen järjestäminen, positiivinen puhuttelumuoto, oppaan tekstin kohdistaminen yksilöllisemmin. Ryhmässä pohdittiin myös kuvia jotka tukisivat tulevia verkkosivuja.
28
8
Verkko-opas hoitohenkilökunnalle
Valmis verkko-opas on 10-sivuinen kokonaisuus, jonka tarkoitus on tukea hoitohenkilökuntaa valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet (Liite 11). Verkkomateriaali
tullaan julkaisemaan HUS:n intranetsivuilla. Verkko-opas on osa HUS:n hyvinvointi
sivustoja ja opas tulee omaksi kokonaisuudekseen Työjalkine-opas otsikon alle.
Työjalkine-opas otsikkoa klikkaamalla löytyy johdanto jonka nimi on ” Hyvät työjalkineet
parantavat jalkaterveyttäsi ja ehkäisevät työtapaturmia.” Osiossa kerrotaan miksi hyvät
työjalkineet ovat tärkeät ja miten oikeanlaisilla työjalkineilla voidaan kohentaa jalkaterveyttä.
Johdannon alapuolella on seuraavat aihealueet, jotka on valittu, sekä niiden järjestys
on valittu kirjallisuuskatsauksen, kehitysryhmän keskustelujen ja kyselylomakkeen
avulla. Aihealueet ovat: Työjalkineet ja soveltuvuus työtehtäviin, hyvän työjalkineen
ominaisuudet, hygienia ja jalkineiden ostaminen.
Työjalkineet valitaan toimenkuvan mukaan sisältää otsikot: työjalkineiden valinta leikkaussaliin, kosteatiloissa työskentely ja hetkittäinen työskentely ulkona.
Hyvän työjalkineen ominaisuudet alue sisältää otsikot: pitoa pohjiin, päällisen merkitys
jalkaterän suojauksessa, suosi matalakorkoisia jalkineita, jalkineessa tulee olla hyvä
kiinnitys, sekä oikean kokoiset jalkineet sekä suora lesti ovat ensi askel terveille jaloille.
29
9
Pohdinta
Tuotetussa verkko -oppaassa on yritetty ottaa kaikki hoitotyön ammattilaiset huomioon,
sekä eri työolosuhteet, tämän vuoksi oppaan tuottaminen oli haastavaa. Opasta tuottaessa piti myös miettiä miten oppaasta saa tuotettua helposti luettavan ja selkeän, mutta
samalla kaikki asiat sisällytettyä tekstiin. Paikoittain joissain kappaleissa on liikaa tekstiä, ja oppaan silmäiltävyys kärsii. Joitain asioita jäi oppaasta pois, mistä olimme keskustelleet kehittämistyöryhmässä, kuten yksillölliset pohjalliset.
Prosessin alkuvaiheessa aiheen rajaaminen tuotti vaikeuksia. Yhteistyökumppani toivoi
mahdollisimman kattavat verkkosivut, mikä on ymmärrettävää. Ryhmäkeskusteluiden
jälkeen aihe rajautui työjalkineisiin, ja kohderyhmäksi tuli hoitohenkilökunta.
Opinnäytetyön haastavimmaksi asiaksi nousi kirjallisuuskatsauksen tuottama niukka
tulos. Tarkkaa tietoa juuri hoitohenkilökunnalle suunnatuista työjalkineista ei paljon
löytynyt. Artikkeleita, joita hyödynsimme verkko-opasta tehdessämme, löytyi seitsemän
kappaletta. Näiden artikkelien pohjalta lähdimme selvittämään vastausta ensimmäiseen tutkimustehtäväämme "mitkä ovat hyvän työjalkineen ominaisuudet hoitotyössä
tutkimusten mukaan". Pohdimme hakusanoja pitkään. Hakusanoillamme hoitohenkilökunnan työjalkineista ei löytynyt paljoakaan tutkittua tietoa. Mikäli harjaantuisimme hakukantojen käytössä, ja valitsisimme oikeat hakusanat, olisimme saattaneet saada parempia tuloksia
Toinen täsmennetty tutkimustehtävämme oli. "Määrittää kehittämisryhmässä verkkooppaan keskeiset sisältöalueet". Kirjallisuuskatsaus oli vain osittain valmis työryhmälle.
Kirjallisuuskatsauksen olisi pitänyt olla kokonaisuudessaan tehty, kun tulokset esiteltiin
ryhmälle. Vaikka kirjallisuuskatsauksemme oli vain osaksi tehty esittäessämme sen
ryhmälle, se ei tuntunut haittaavan ryhmän toimintaa. Asiantuntijoilta nousi paljon ideoita verkkomateriaalin suhteen, ja ne olivat melko hyvin linjassa kirjallisuuskatsauksen
kanssa.
Kehitysryhmässä työskentely oli antavaa ja mielenkiintoista. Työryhmän näkemykset
antoivat lisää ymmärrystä siihen mitä hoitotyö on ja mitä se työjalkineelta vaatii. Työryhmä antoi myös hyviä ideoita siitä millaiset verkkosivut käytännössä tulisivat olemaan. Meidän piti ottaa tämä omassa kirjoitusvaiheessa huomioon. Huomioitavaa työryhmätyöskentelyssä on se, että henkilöt jotka ovat luonnostaan hiljaisempia jäävät
30
helposti paljon puhuvien henkilöiden alle. Litteroidessamme keskusteluita huomasimme kuinka joillain henkilöillä oli huomattavasti enemmän puheenvuoroja. Tärkeää on,
että kaikkien ryhmässä olevien mietteet tulevat esille. Tähän olimme pyrkineet jakamalla ryhmän kahteen eri ryhmään. Koko kehittämisryhmän kokoontuessa yhdessä keskustelua helposti ohjasivat tietyt henkilöt.
Koko prosesssin ajan kehitysryhmässämme koostumus muuttui. Ensimmäisessä tapaamisessa mukana olivat meidän lisäksemme neljä henkilöä joista kaksi oli jalkaterapeuttia. Toisessa tapaamisesta yksi jalkaterapeutti oli jäänyt pois koska ei tällä hetkellä
työskentele HUS:n palveluksessa. Kolmannessa tapaamisessa oli yksi jalkaterapeutti
ja kaksi työhyvinvoinnin ammattilaista. HUS:n toivomuksesta kolmanteen tapaamiseen
otettiin mukaan toinen työterveysammattilainen. Viimeisessä tapaamisessa oli mukana
meidän lisäksemme yksi HUS:n edustaja, tämä johtui aikataulujen yhteensovittamisongelmista. Työryhmän olisi pitänyt pysyä koko prosessin ajan yhtenäisenä, jotta alussa
sovitut lähtökohdat olisi voitu lopuksi määritellä.
Kyselylomakkeen tuottaminen oli haastavaa. Kysymyslomakkeesta saaduista tuloksista
eniten hyötyä saimme avoimen kysymyksen vastauksista. Avoimiin kysymyksiin hoitohenkilökunta oli lisännyt esimerkiksi työjalkineen vaatimuksista leikkausalityöskentelyssä
Verkko-oppaan tuottaminen oli haastavaa monilta osin. Opinnäytetyöntekijöillä ei ole
aiempaa kokemusta vastaavanlaisten oppaiden tekemisestä, joten prosessi kokonaisuudessaan oli oppimiskokemus. Tällaisen materiaalin kirjoittaminen on hyvin erilaista,
kun on otettava huomioon, että tekstin on tehtävä lukijaansa myös vaikutus positiivisella tavalla.
Jatkokehitystarpeina voisi nähdä tuotetun materiaalin laajentamisen. Sivustoja on
helppo laajentaa "Työjalkine" -osion ympärille. On tärkeää, että hoitohenkilökunta saa
tietoa jalkaterveyden ylläpitämisestä sekä jalkavaivojen hoitamisesta. Internet on siihen
nykyaikainen väylä. Tärkeää on kertoa hoitohenkilökunnan kannalta tärkeitä asioita.
Tuottamamme verkkomateriaali oli kirjallinen. Mikäli projektiin ryhtyy hyvissä ajoin, voisi
esimerkiksi
toiminnallisia
harjoitteita
ohjata
videon
avulla.
31
Lähteet
Aaltola, J. − Valli, R. 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. 1.–2.painos. Jyväskylä: PSkustannus.
Barkema, Danielle - Derrick, Timothy – Martin, Phillip 2011. Heel height affects lower
extremity frontal plane joint moments during walking. Gait & Posture 35 ( 3). 483-488
Bell, Jennifer - Collins, James - Wolf, Laurie - Gronqvist, Raoul - Chiou, Sharon S
2008. Evaluation of a comprehensive slip, trip and fall prevention programme for hospital employees. Ergonomics. 1906-1925.
Chen, Steve - Jin, Janet - Lou, Eva. 2012. Toward Slip and Fall Prevention: Exploring
the Guidance and Challenges of Anti-slip Footwear. Procedia Engineering 43. 364-368
Chester, Mandy - Rys, Malgorzata - Konz, Stephan 2002. Leg swelling, comfort and
fatigue whwn sitting, standing, and sit/standing. International Journal of Industrial Ergonomics 29. 289-296
Chiu, Min-Chi – Wang, Mao-Jiun J. 2006. Professional footwear evaluation for clinical
nurses. Applied Ergonomics. 38. 133–141
Copeland, Glenn 2005. The good foot book. Toronto. Key Porter Books Limited.
Cotler Emily - Goto,
De Castro AP - Rebelatto JR - Aurichio TR 2010. The relationship between wearing
incorrectly sized shoes and foot dimensions, foot pain, and diabetes. Journal of Sport
Rehabilitation. 19(2). 214-25.
Haasteet
2011.
Työterveyslaitos.
Verkkodokumentti.
<http://www.ttl.fi/fi/toimialat/soter/perustieto/haasteet/sivut/default.aspx>
29.10.2012
Luettu
32
Harvard Health Publications 2009. How your feet work, and three steps for keeping
them healthy. Harvard Health Letter. Verkkodokumentti.
<http://www.health.harvard.edu/press_releases/how-your-feet-work-and-three-steps-tokeeping-them-healthy>. Luettu 5.11.2012
Hoskins, Anne 2006. Occupational Injuries, Illnesses, and Fatalities among Nursing,
Psychiatric, and Home Health Aides, 1995-2004. United States department of labor.
Verkkodokumentti.
<http://www.bls.gov/opub/cwc/sh20060628ar01p1.htm>
Luettu
29.10.2012
Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula 2005. Tutki ja Kirjoita. Jyväskylä.
Gummerus kirjapaino oy.
HUS- Vuosikertomus n.d. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti.
<http://www.dpaper.eu/HUS/HUS-vuosikertomus2010/> Luettu 15.10.2011
Jalkojenhoito 2004. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti.
<http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,570,646,723,1132,4248,4353> Luettu 15.10.2011
Jalkojenhoito 2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,621,2501,26190 > Luettu 15.10.2011
Kivimäki, Riikka - Karttunen, Aija - Yrjänheikki, Leena. 2003. Hoitotyöntekijä työssään
ja ympäristössään– uusia näkökulmia tasapainoiseen työelämään. Sosiaali- ja Terveysministeriö.
Työsuojeluosasto.
Työsuojelujulkaisuja
77.
Verkkodokumentti.
<http://pre20090115.stm.fi/hm1092903750418/passthru.pdf> Luettu 29.10.2012
Kivimäki, Riikka - Karttunen, Aija - Yrjänheikki, Leena - Hintikka, Sari.2006 Hyvinvointia sairaalatyöhön. Terveydenhoitoalan kehittämishanke 2004–2006. Sosiaali- ja terveysministeriö.Verkkodokumentti<http://pre20090115.stm.fi/el1169206080598/passthru.pdf> Luettu 29.10.2012
Korpela, Jukka K. - Linjama, Tero 2003. Web-suunnittelu. Porvoo: WS Bookwell.
33
Koskinen-Ollonvist, Pirjo – Parkkunen, Niina – Vertio, Harri 2001. Terveysaineiston
suunnittelun ja arvioinnin opas. Helsinki. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry)
Krug, Steve 2006. Älä pakota minua ajattelemaan! Tervettä järkeä verkkosuunnitteluun. Ketola, Veli-Pekka (suom.). Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Li, K. - Chen, C. - Chen C.C. - Liu, L. 2012. Assessment of slip resistance under footwear materials, tread design, floor contamination, and floor inclination conditions. Work
41. In Press. Taiwan
Liukkonen, Irmeli - Saarikoski, Riitta 2007. Terveet jalat. Helsinki: Duodecim.
Lubart, Randy 2007. Watch your step! Long-Term Living. Nursing homes 56.3 94-95
Morio, Cèdric – Lake, Mark – Gueguen, Nils – Rao, Guillaume – Baly, Laurent 2009.
The influence of footwear on foot motion during walking and running. Journal of biomechanics. 42(13). 2081–2088 etu suku
Murley, George S. - Landorf, Karl B. - Menz, Hylton B. - Bird, Adam R. 2008. Effect of
foot posture, foot orthoses and footwear on lower limb muscle activity during walking
and runing: A systematic review. Gait & Posture 29. Australia. 172-187
Nenonen, Noora 2012. Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt
vuonna
2009.
Työturvallisuuskeskus.
Verkkodokumentti.
<http://www.ttk.fi/files/2441/Kunta_alan_tyotapaturmat_2009.pdf> Luettu 29.10.2012
Nuikka, Marja-Liisa 2012. Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Akateeminen väitöskirja. Verkkodokumentti. <http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5262-3.pdf> Luettu
29.10.2012
Opinnäytetyön
tutkimuslupa
2001.
Helsingin
ja
Uudenmaan
sairaanhoitopiiri.
<http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2530,32117>. Luettu 8.2.2012
Ramanathan A K - Parish, E J – Arnold, G P - Drew, T S - Wang, W - Abboud, R J
2011. The influence of shoe sole's varying thickness on lower limb muscle activity. Foot
Ankle Surgery 17 (4) . University of Dundee . 218-23.
34
Rossi, WA. 2001. Footwear: The Primary Cause of Foot Disorders. Part 2. Podiatry
Management 2. 129–138.
Rossi, WA. 1999. Why Shoes Make ”Normal” Gait Impossible. Part 1. Podiatry Management 3. 50–61.
Sabine, P.M 1999. Taking care of your feet. Accident nd Emergency Nursing 7. 197200
Salmela, Hannu - Mattila, Inga - Nurmi, Salme - Haikka, Matti - Kaihlanen, Maarit Tani Lahtinen, Tiinaliisa - Anttila Johanna - Lintukorpi, Anne. Leikkausosaston työasukonsepti.
Tutkimusraportti
2012.
Verkkodokumentti.
<http://htsairaala.vtt.fi/pdf/Leikkausosaston%20tyoasukonsepti.pdf> Luettu 6.10.2012
Sairaalat
n.d.
Helsingin
ja
Uudenmaan
sairaanhoitopiiri.
Verkkodokumentti.
<http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546> Luettu 15.10.2011
Saarikoski, R. – Stolt, M. – Liukkonen, I. 2010. Terveet jalat. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim.
Saaranen-Kauppinen, Anita - Puusniekka Anna. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Verkkodokumentti.
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. Luettu 7.7.2012
--->Mitä on otettu?
Staal, C. - White, B. - Brasser,B. - LeForge, L. - Dlouhy, A. - Gabler, J.2004. Reducing
Employee Slips, Trips and Falls Durind Employee-Assisted Patient Activities. Rehabilitation Nursing 29 (9). 211-214.
Slip, Trip, and Fall Prevention for Healthcare Workers 2010. Department of health and
human
services.
Verkkodokumentti.
<http://www.cdc.gov/niosh/docs/2011-
123/pdfs/2011-123.pdf> Luettu 29.10.2012
Terveydenhoitohenkilöstön terveys ja turvallisuus n.d. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto.
Verkkodokumentti.
<https://osha.europa.eu/fi/sector/healthcare/index_html> Luettu 29.10.2012
35
Torkkola, S. – Heikkinen, H. – Tiainen, S. 2002. Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Tampere. Tammi.
Työssä
sosiaali-
ja
terveysalalla
2011.Työterveyslaitos.
Verkkodokumentti.
<http://www.ttl.fi/fi/toimialat/soter/perustieto/Sivut/default.aspx> Luettu 29.10.2012
Tsai, YJ – Powers, CM 2008. The influence of footwear sole hardness on slip initiation
in young adults. Journal of Forensic Sciences 53 (4). 884-8
Opinnäytetyön
tutkimuslupa
2001.
Helsingin
ja
Uudenmaan
sairaanhoitopiiri.
<http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2530,32117>. Luettu 8.2.2012
Vilkka, Hanna 2005. Tutki ja Kehitä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Özarslan, A 2011. Occupational accidents among the nurses. Infection Control
Commitee,
Gülhane
Military
Medical
Academy
Liite 1
(1) 5
Opinnäytetyösopimus
Opinnäytetyösopimus
1. Sopijaosapuolet
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Jalkaterapian koulutusohjelman (Vanha
Viertotie 23, 00350 Helsinki), ryhmän SJ09S1 opiskelijat (Anniina Lehtinen,
ja Sini Mäntyvaara) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä yt 1567535-0, Meilahden sairaala, Haartmaninkatu 4, Helsinki, PL
340, 00029 HUS Puh: (09) 471 (jäljempänä HUS).
ovat tehneet seuraavan sopimuksen.
2. Sopimuksen voimassaoloaika
1.7.2012 - 30.12.2012
Tekijänoikeuksia ja käyttöoikeuksia koskevat määräykset jäävät voimaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen
jälkeenkin.
3. Toteutusaikataulu











Opinnäytetyön aiheen ideointi yhteistyössä HUS:n edustajan, työhyvinvointikonsultti Taina Liukkosen kanssa 8-11/2011
Opinnäytetyön suunnitelman kirjoittaminen ja yhteistyöneuvottelu, tutkimustehtävästä sopiminen 2.-3./2012
Opinnäytetyötä koskevaan teoriaan perehtyminen. Tietoa haetaan tietokannoista, kirjoista ja tutkimuksista
01 – 04/2012
Kyselylomakkeen laatiminen 03-04/2012
Kyselylomakkeen jakaminen Katse Kenkiin – Päivässä 9.5.2012
Kehittämistyöryhmässä verkko-oppaan keskeisien sisältöalueiden määrittäminen 04-05/2012
HUS:n Internet – ja intranetsivuille tulevan verkko-oppaan tuottaminen 03-10/2012
Kehittämistyöryhmässä verkko-oppaan sisällön arviointi 8- 9/2012
Koko opinnäytetyöprosessin ajan tehdään yhteistyötä HUS:n yhteyshenkilö Taina Liukkosen kanssa
Opinnäytetyö esitetään avoimessa seminaarissa Metropolia ammattikorkeakoulussa marraskuussa 2012.
Tarkoituksena on julkistaa työ kirjoittamalla artikkeli Podoprinttiin sekä Husariin.
Liite 1
(2) 5
4. Toiminnan ohjaus ja valvonta
Opinnäytetyötä tehdessään opiskelijat sitoutuvat noudattamaan hyvän tutkimuskäytännön periaatetta.
Opiskelijan työskentelyä HUS:n puolelta ohjaa ja valvoo Taina Liukkonen, työhyvinvointikonsultti.
Metropolia Ammattikorkeakoulun puolelta opiskelijoiden työskentelyä ohjaavat Matti Kantola, jalkaterapian lehtori jt
sekä Elisa Mäkinen, yliopettaja FT
5. Sopimuksen tarkoitus
Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijat tekemään työelämälähtöisen opinnäytetyön ja tuottaa HUS:n
käyttöön verkko-opas, jota HUS voi hyödyntää hoitohenkilökunnalle ja muille intressitahoille. Opinnäytetyön aihe
nousee yhteistyökumppanin tarpeista.
Opiskelijoiden opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa verkko-opas työjalkineista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän verkkosivuille tukemaan hoitohenkilökuntaa HUS:issa ja HUS:n intressitahoilla valitsemaan
jalkaterveyttä edistävät työjalkineet.
Opinnäytetyön tuotoksena tuotetaan HUS:n Internet- ja Intranet sivuille verkkomateriaali tukemaan hoitohenkilökuntaa valitsemaan oikeanlaiset työjalkineet. Työ on monimuotoinen opinnäytetyö, joka koostuu kahdesta osiosta:
Tuotososiosta ja kirjallisesta raporttiosiosta. Tuotososio on verkkomateriaali. Kirjallisessa raporttiosiossa avataan ja
perustellaan valintoja, sisältäen teoriaa ja käytännönlähtökohtia, kartoittaen kohderyhmän sekä esitellen toteutustavat ja -menetelmät. Raportissa esitellään myös verkkomateriaali ja miten se on hyödynnettävissä työelämään.
Opiskelijat sitoutuvat työskentelemään tavoitteellisesti yhteistyökumppanin kanssa ja jakamaan opinnäytetyöprosessin aikana syntyvät kokemukset ja tiedot heidän kanssaan.
Opinnäytteen materiaali kokonaisuudessaan (raportti- ja tuotososioineen) tulee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käyttöön ja hyödynnettäväksi, ja opiskelija sitoutuu toimittamaan HUS:ille valmiin opinnäytetyön.
Liite 1
(3) 5
6. Toiminnan sisältö
Yhteistyön perustana on molemminpuolinen kiinnostus opinnäytetyön aiheeseen. Työn tarkoituksena on tuottaa
HUS:ille ja sen käyttöön edellä mainittu verkko-opas työjalkineista, jossa selvitetään hyvän työjalkineen ominaisuudet
hoitotyössä tukemaan hoitotehtävissä työskenteleviä valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet.
Liitteenä on erillinen opinnäytetyösuunnitelma, jossa toiminnan sisältö on kuvattu tarkoin.
Toiminta on yhteistoiminnallista ja HUS tarjoaa työn mahdollistamiseen oman työpanoksensa kustannuksetta.
7. Kustannukset, palkkio ja suoritukset
Opinnäyetyö ei saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia Metropolialle. Tällä sopimuksella opiskelijalle/opiskelijoille ei
synny työsuhdetta Metropoliaan eikä yhteistyötahoon.HUS vastaa tuotetun verkko-oppaan viemisestä Intra- ja Internet-sivuille ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
Metropolia Ammattikorkeakoulu ei vastaa verkko-materiaalin päivittämisestä verkkosivuille.
Liite 1
(4) 5
8. Tulosten hyödyntäminen ja käyttöoikeus
Opinnäytetyön kirjallinen raportti liitteineen (teos) toimitetaan sen valmistuttua Metropolia Ammattikorkeakoulun
kirjastoon ja HUS:lle.
Liiteosa on verkkoon tarkoitettu verkkomateriaali.
Tällä sopimuksella ei siirretä yhteistyötaholle mitään immateriaalioikeuksia (kuten esimerkiksi patenttia, tekijänoikeutta, mallioikeutta), jotka kohdistuvat projektin tuloksiin.
Sopimuksen perusteella toteutetun opinnäytetyön tuloksien hyödyntäminen ja käyttöoikeus on opinnäytetyön tekemiseen osallistuneilla tahoilla: opinnäytetyön tekijöillä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä ja
Metropolia ammattikorkeakoululla.
Metropolia saa käyttää sille toimitettuja tuloksia omassa toiminnassaan kuten opetuksessa ja tutkimuksessa. Käyttöoikeus on rinnakkainen, pysyvä ja sisältää oikeuden muuttaa ja edelleen luovuttaa tuloksia.
Käyttöoikeuden luovutuksesta ei makseta korvausta.
HUS:n käyttöoikeus on korvaukseton, rinnakkainen, pysyvä ja sisältää oikeuden muuttaa ja edelleen luovuttaa tuloksia. Käyttöoikeuden luovutuksesta ei makseta korvausta. HUS saa hyödyntää opinnäytetyön kirjallista raporttia ja sen
osiona olevaa verkkomateriaalia/tulososiota (teos) parhaaksi katsomallaan tavalla teoksen luovuttamisen jälkeen. HUS
saa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja opiskelijoiden oikeuksien estämättä ja rajoittamatta vapaat käyttöoikeudet
teokseen. Vapaat käyttöoikeudet sisältävät muun ohella oikeuden kopioida, muokata ja muuttaa, levittää, julkaista
internetissä ja/tai muilla välinein tuoda yleisön saataville kysymyksessä olevan teoksen muuttumattomana, muutettuna taikka muokattuna taikka päivitettynä sekä käyttää ja määrätä työstä millä tahansa tavoin muutoin kuin kaupallisessa tarkoituksessa. HUS:lla on aina oikeus käyttää myös kolmatta osapuolta alkuperäisen teoksen päivittämisessä,
muokkaamisessa taikka muussa tarvittavassa ominaisuudessa.
HUS:lla on niin ikään oikeus sallia julkaisu opinnäytetyön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun oikeuksien rajoittamatta
ja ilman näiden lupaa kolmannen osapuolen internet-sivustolla taikka muissa julkaisuissa. Tällaisen julkaisun on kuitenkin oltava korvauksetonta ja yleishyödyllistä taikka hoidollista tarkoitusta tukevaa.
Metropolia Ammattikorkeakoululla on teokseen rinnakkainen ei-kaupallinen käyttöoikeus ja muokkaamisoikeus, ja se
voi julkaista teoksen omalla verkkosivustollaan. Tietoa välitettäessä ja julkaistessa tulee aina merkitä opinnäytetyön
tekijöiden nimet näkyviin. Projektin tuloksena syntyvät opinnäytetyöt ovat aina julkisia asiakirjoja ja ne toimitetaan
Metropolian kirjastoon.
Yhteistyökumppanin edellytetään ilmoittavan tuloksien julkaisemisen yhteydessä, että tulokset on aikaansaatu Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa tehdyssä opiskelijayhteistyössä ja ilmoittaa tuloksen tekemiseen osallistuneiden
opiskelijoiden ja ohjaajien nimet niin kuin hyvä tapa edellyttää (Tekijänoikeuslain 3§:n 1 momentti).
Metropolian nimen tai muun tunnuksen käyttö kaupallisiin tarkoituksiin ei ole sallittua ilman Metropolian kirjallista
lupaa.
Jos teosta on muokattu, tulee ilmoittaa myös teoksen muuttamisesta, muokkaamisesta ja päivittämisestä sekä ilmoittaa alkuperäinen teos ja siihen tehtyjen muutosten tekijä taikka tekijät sekä ajankohta. Julkaisemisen yhteydessä
julkaisuun ryhtyvä taikka julkaisun sallinut huolehtii siitä, että nämä tiedot tulevat merkityiksi sekä siitä, että työn pohjana käytetty lähdeaineisto on ilmoitettu ja lähdeluettelo saatavilla.
Metropolia Ammattikorkeakoulu-nimen esille tuomiseen julkaisemisen yhteydessä pyritään ja mahdollisuuksien mukaan käytetään myös Metropolia–tunnuksen käyttöä julkisissa yhteyksissä. Tämän sopimuksen ehdon lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoululta ei vaadita muuta lupaa sen nimen ja tunnuksen käyttöön kysymyksessä olevan teoksen
julkaisemisen yhteydessä.
Opinnäytetyön kirjallinen raportti ja tulosaineisto (teos) toimitetaan sellaisena kuin se on. Metropolia ei anna tulosaineistoille takuuta, eikä vastaa sen tarkoitukseen soveltuvuudesta. Tulosaineiston käyttö tapahtuu käyttäjän vastuulla.
Liite 1
(5) 5
9. Force majeure
Sovitun tehtävän suorittamiseen varattua aikaa voidaan pidentää force majeure –
luonteisten syiden perusteella.
10. Sopimuksen siirtäminen, purkaminen ja oikeuspaikka
Sopimuksesta aiheutuvia velvollisuuksia ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle ilman toisen osapuolen suostumusta.
Sopimuksen voi siirtää ja purkaa kaikkien allekirjoittaneiden yhteisellä päätöksellä.
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat riitaisuudet, ellei niitä pystytä sopijapuolten välisin
neuvotteluin ratkaisemaan, saatetaan Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Paikka ja Aika
Yhteistyökumppanin allekirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoitus
Koulutuspäälikkö,
Maria Kruus-Niemelä
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Anniina Lehtinen, jalkaterapeuttiopiskelija
Sini Mäntyvaara, jalkaterapeuttiopiskelija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Matti Kantola, Jalkaterapian Lehtori
Elisa Mäkinen, Yliopettaja, FT
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Liite 2
(1) 2
Opinnäytetyön lupahakemus
Liite 2
(2) 2
Liite 3
Saatekirje kehittämisryhmän jäsenille
Hyvä kehittämisryhmän jäsen,
Tarkoituksena on tuottaa opas työjalkineista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
verkkosivuille tukemaan hoitohenkilökuntaa valitsemaan jalkaterveyttä edistävät työjalkineet.
Tätä varten pyydämme sinua työryhmään, missä kehitämme ja arvioimme yhdessä
materiaalia ja arvioimme sen soveltuvuutta.
Työskentelemme työryhmässä. Ryhmäkeskustelut toteutuvat keväällä/kesällä 2012.
Tapaamme kolme kertaa ja tapaamisen kestot ovat kerrallaan 60 minuuttia. Syksyllä
2012 tapaamme vielä kerran. Tapaamisen kesto noin 60 minuuttia. Täsmennetyn ajan
ryhmäkeskusteluun sovimme erikseen kehittämisryhmän kanssa.
Ryhmäkeskustelut nauhoitetaan ja litteroidaan. Tulokset raportoidaan niin, että ketään
ei voida yksilöinä tunnistaa.
Voit halutessasi keskeyttää osallistumisesi ryhmätyöskentelyyn milloin tahansa syytä
ilmoittamatta. Ryhmätyöskentelyyn on saatu lupa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Työskentely liittyy Metropolia Ammattikorkeakoulussa jalkaterapian koulutusohjelmassa tehtävään opinnäytetyöhön. Työ valmistuu 31.12.2012 mennessä ja kirjallinen raportti on saatavissa Metropolian Ammattikorkeakoulun kirjastossa osoitteessa
Vanha viertotie 23. 00350 Helsinki, sekä Metropolian Ammattikorkeakoulun verkkosivujen kautta. Opinnäytetyötä ohjaavat Jalkaterapian lehtori, Matti Kantola, Yliopettaja FT
Elisa Mäkinen ([email protected])
Toivomme, että olet suostuvainen osallistumaan kehittämisryhmään.
Tarvittaessa lisätietoa antavat:
Jalkaterapeuttiopiskelijat
Anniina Lehtinen, [email protected]
Sini Mäntyvaara, [email protected]
Kiitokset jo etukäteen!
Ystävällisin terveisin: Anniina Lehtinen ja Sini Mäntyvaara
Liite 4
Suostumus ryhmätyöskentelyyn
SUOSTUMUS ryhmätyöskentelyyn OSALLISTUMISTA VARTEN, jonka tarkoituksena
on
hoitohenkilökunnalle suunnatun työjalkine-oppaan kehittäminen verkkoon.
Minua on pyydetty osallistumaan ryhmätyöskentelyyn, jonka tarkoituksena on määrittää
yhteistoiminnallisesti kehitysryhmässä verkkosivujen keskeiset sisältöalueet. Olen perehtynyt saatekirjeen sisältöön, saanut suullista tietoa aiheesta ja minulla on ollut tilaisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Olen saanut riittävästi tietoa ryhmäkeskusteluun tavoitteesta ja tarkoituksesta sekä ryhmäkeskustelun toteutuksesta.
Ymmärrän, että osallistumiseni keskusteluun on vapaaehtoista. Olen tietoinen, että
minulla on mahdollisuus lopettaa osallistumiseni koska tahansa syytä ilmoittamatta.
Tiedän, että ryhmäkeskustelussa tuotettu aineisto ja ryhmäkeskustelumateriaali käsitellään luottamuksellisesti ja hävitetään työn valmistuttua. Tätä sopimusta on tehty kaksi
kappaletta, toinen ryhmäkeskusteluun osallistuvalle ja toinen opinnäytetyön tekijälle.
___________________________
Päivämäärä
___________________________
HUS:in työntekijän allekirjoitus
___________________________ ________________________
Anniina Lehtinen ja Sini Mäntyvaara
Jalkaterapeuttiopiskelija, Jalkaterapeuttiopiskelija
Liite 5
(1) 2
Kirjallisuuskatsauksen lähdeviitteet
Lähdeviite
Millainen hoitohenkilökunnan työjalkineen tulisi olla
Franciosa, P. - Gerbino, S. - Lanzotti, - Pehmeä ja paksumpi pohjamateriaali tuntuu käytetA. - Silvestri, L. 2012 Improving com- täessä mukavammalta
fort of shoe sole through experiments
based of CAD-FEM modeling. Medical Engineering & Physics.(In Press.)
Italia
Murley, George S. - Landorf, Karl B. - - Jalkineet joissa on paksu pohja muuttaa alaraajan
Menz, Hylton B. - Bird, Adam R. ja selän lihasaktivaatiota.
2008. Effect of foot posture, foot - Olisi suositeltavaa käyttää työjalkineita joissa ei ole
orthoses and footwear on lower limb paksua pohjaa
muscle activity during walking and
runing: A systematic review. Gait &
Posture 29. Australia. 172-187
Chiu, Min-Chi – Wang, Mao-Jiun J. - Työjalkineiden tulee olla mukavat jalassa
2006. Professional footwear evalua- - Työjalkineessa on hyvä olla riittävästi tilaa
tion for clinical nurses. Applied Ergo- - Pohjallinen jossa on kaarituki (tulisi sopia käyttäjän
nomics. 38. 133–141
jalan anatomiaan) vähentää väsymystä pohkeessa
- Pohjamateriaalina PU ja EVA ovat iskuavaimentavia, ja siksi suositeltavia
- Päällinen joka on nahasta
-Riittävä korko 1.8-3.6cm
Chen, Steve - Jin, Janet - Lou, Eva. - Liukumattomasta pohjamateriaalista valmistetut
2012. Toward Slip and Fall Preven- jalkineet (NR, NBR, PU)
tion: Exploring the Guidance and - Pehmeä pohjamateriaali ei ole niin liukas
Challenges
of
Anti-slip
Footwear. - Pohjassa oleva kuviointi vie epäpuhtaudet kengästä
Procedia Engineering 43. 364-368
sekä estää liukastumista
Liite 5
(2) 2
Bell, Jennifer - Collins, James - Wolf, - Työjalkineen pohjamateriaali olisi hyvä olla liukumaLaurie - Gronqvist, Raoul - Chiou, ton
Sharon S 2008. Evaluation of a comprehensive slip, trip and fall prevention programme for hospital employees. Ergonomics. 1906-1925.
Staal, C. - White, B. - Brasser,B. - - Jalkineen olisi hyvä olla liukumattomasta materiaaLeForge, L. - Dlouhy, A. - Gabler, lista työskenneltäessä kosteatiloissa
J.2004.
Reducing Employee Slips,
Trips and Falls Durind EmployeeAssisted Patient Activities. Rehabilitation Nursing 29 (9). 211-214.
Lubart, Randy 2007. Watch your step! - Työjalkineen tulisi olla mukava
Long-Term
Living. Nursing
homes - Hengittävä, koko nahka jalkine
56.3 94-95
- Nauhoilla ja tarroilla paras kiinnitys
- Liukumaton pohjamateriaali
- Välitön pyyhkiminen jos jotain läikkyy kenkään
- On tärkeää tarkistaa ja puhdistaa jalkineen pohjat
säännöllisesti kostealla liinalla. Puhdistus myös kulutuspinnan urista
Kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelta:
Rossi, WA. 1999. Why Shoes Make - Suora lesti
”Normal” Gait Impossible. Part 1. Podiatry - Oikea koko
Management 3. 50–61
Sabine, P.M 1999. Taking care of your - Nauhoilla kiinnitys
feet. Accident nd Emergency Nursing - Jalkineen riittävä koko
7 197-200
Liite 6
Tietokantataulukko
Tietokanta
Hakusanat, aikarajaus
Osumia
Käyttökelpoisia
yhteensä
Elsevir,
Occupational footwear
6
1
ScienceDirect
2007-2012
13
2
11
1
7
2
13
1
Footwear ja nursing
27
2
Occupational ja footwear
52
3
Footwear ja working
73
2
Professional ja footwear
26
1
Professional footwear
2007-2012
"Occupational footwear"
and
"nursing
"2007-2012
"Occupational footwear"
or
"occupational shoe"
2007-2012
Professional shoe
2007-2012
PubMed
Liite 7
Kyselylomake
Hyvä Katse kinttuihin – jalat kuntoon -kampanjaan osallistuva HUS:n työntekijä!
Haluamme haastaa Sinut mukaan kehittämään HUS:in uudistuvia hyvinvointi- verkkosivuja! Sivuille on tarkoitus
tuottaa verkko-opas työkengistä. Pyydämme Sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Vastaaminen kestää vain
pari minuuttia.
Taustatiedot:
1. Sukupuoli: (Ympyröi vaihtoehto)
A) Mies
B) Nainen
2.Toimenkuvasi: (Ympyröi vaihtoehto)
A) Työskentelen hoitotyöntekijänä
B) Työskentelen tukipalveluissa
C) Joku muu, mikä: ________________
Alla on väittämiä, joihin pyydämme Sinua vastaamaan rengastamalla omaa mielipidettäsi eniten vastaava vaihtoehto.
1= En lainkaan
2= Hieman
4= Paljon
5= Erittäin paljon
3= En osaa sanoa
3. Työjalkineen valintatilanteessa kaipaisin tietoa:
A) Työjalkineiden sopivasta koosta
1
2
3
4
5
B) Työjalkineiden sopivista pohjamateriaaleista
1
2
3
4
5
C) Työjalkineiden sopivasta koron korkeudesta
1
2
3
4
5
D) Työjalkineiden sopivasta kiinnityksestä
1
2
3
4
5
E) Työjalkineisiin sopivista päällysmateriaaleista
1
2
3
4
5
F) Työjalkineiden soveltuvuudesta työtehtäviini
1
2
3
4
5
G) Mistä muusta toivoisit tietoa?
___________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________
Kiitos vastaamisesta!
Liite 8
Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset
Mistä muusta toivoisit tietoa:
1: Jalkojen kuormittavuudesta
10: Mahdollisesti luonnos/malli- kuva ihanteellisesta työkengästä A-nelosella.
11: Mistä hyvät työkengät!? Enemmän esittelyjä tänne!
12: Kokeiltavaksi eri mallien hyviä työkenkiä.
13: Yleistä työkenkien hyvistä ominaisuuksista
15: Terveysvaikutuksista. Minkälainen pohja olisi hyvä juuri minun jalalleni, niin ettei se
väsyisi.
24: Jalkakaaren rasittumisesta
25: Jalkakaari
26: Pitääkö pohjallista kenkään vaihtaa
35: Kengistä, joihin mahdollisuus saada/laittaa omat tukipohjalliset
39: Millä jalkineilla voisi vähentää jalkapohjien kipua?
44: Työkenkien käytöstä yleensä esim. vaihtovälistä puhdistuksesta
45: Pehmusteet, esim. luupiikki
46: Hiostavatko?
48: Soveltuvuudesta leikkausosastokäyttöön, puhdistamisesta
50: Erityispohjallisten käyttö
51: Terveysvaikutuksista, MBT esim
52: Materiaalien ekologisuudesta ja millaista työvoimaa valmistuksessa on käytetty
(lapset,orjat)
53:Työn kuormittavuus suhteessa jalkoihin, kenkien vaihtotarve/pv
Yhteensä 19 vastausta
Liite 9
Kehitystyöryhmä tapaaminen 10.5.2012
Paikalla opiskelijat sekä kolme asiantuntijaa
Keskustelussa nousi työkengän osalta tärkeiksi asioiksi seuraavat:

Työjalkineessa ei saa olla korkeaa korkoa



Pohjamateriaali ei saa olla liukas
Pohjassa on hyvä olla kuviointi
Pohjamateriaali ei saa jäätyä henkilökunnan käydessä ulkona (tauolla tai esim. potilastyössä)
Pohjamateriaalin läpi ei saa mennä mikään esim. neulat
Päällysmateriaalin tulee suojata pisto/viiltotapaturmilta
Työjalkineessa tulee olla hyvä kiinnitys (ja myös kantapäässä)
Oikeat työjalkineet tiettyyn työnkuvaan
Leikkausosaston työjalkine vaatimukset
Hoitohenkilökunta vastaa itse kenkien hankinnasta
Kenkiä on hyvä vaihtaa päivän aikana/ vuodessa
Kengät ovat henkilökohtaiset
Kengät hävitetään sekajätteen mukana
Kengän koko (entä jos on erimittaiset jalat)
Yksilöllisen pohjallisen sopivuus työjalkineeseen
Verkkomateriaalin tulee olla motivoiva
Työjalkineeseen liittyvä hygienia niiden puhdistus sekä hävitys
Kenkien ostotilanne














Liite 10
Verkko-oppaan sisältöalueet
Verkko-opas
Sisällys
Työjalkine-opas
Miksi hyvät työjalkineet ovat tärkeät, hyvät työjalkineet parantavat jalkaterveyttä ja ehkäisevät työtapaturmia
Työjalkineet valitaan toimenkuvan mukaan
Työjalkineiden valinta leikkaussaliin
Kosteatiloissa työskentely
Hetkittäinen työskentely ulkona
Hyvän työjalkineen ominaisuudet
Pitoa pohjiin
Päällisen merkitys jalkaterän suojauksessa
Suosi matalakorkoisia jalkineita!
Jalkineessa tulee olla hyvä kiinnitys
Oikean kokoiset jalkineet sekä suora lesti ovat ensi askel terveille jaloille
Muista hygienia
Liite 11
1 (10)
Verkko-opas
Työjalkine-opas
Miksi hyvät työjalkineet ovat tärkeät?
Hyvät työjalkineet parantavat jalkaterveyttäsi ja ehkäisevät työtapaturmia
Omilla työjalkinevalinnoillasi voit kohentaa jalkaterveyttäsi ja näin lisätä myös kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Hoitotyöhön kuuluu usein paljon seisomista ja kävelyä, jolloin työjalkineisiin kannattaa kiinnittää
huomiota. Työjalkineiden hankintaan on hyvä panostaa ja ostotilanteeseen kannattaa käyttää aikaa sekä
harkintaa.
Näille verkkosivuille on koottu tietoja, joita voidaan yleisesti soveltaa hyvien hoitotyöjalkineiden ominaisuuksiksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että erilaiset työnkuvat vaativat työjalkineilta eri asioita.
Käyttämällä oikeanlaisia jalkineita voit ennaltaehkäistä muun muassa seuraavanlaisia jalkaongelmia:




vaivaisenluun
vasara- eli koukkuvarpaat
levinneen päkiän
iho- ja kynsimuutoksia
Oikeanlaisilla työjalkineilla voit mahdollisesti ennaltaehkäistä lisäksi:



työpaikalla tapahtuvia liukastumisia sekä kaatumisia
bakteerien leviämistä
muita vaaratilanteita
Oikein valitut työjalkineet auttavat jaksamaan koko työpäivän ajan!
Liite 11
2 (10)
Työjalkineet tulee valita toimenkuvan mukaan
Työjalkineet tulisi valita työnkuvan mukaan. Työnkuva saattaa vaihdella päivän aikana. Tämä
seikka tulee huomioida jalkineita ostaessasi. Erityisolosuhteita ovat esimerkiksi leikkaussalityöskentely, potilastyöskentely kosteatiloissa sekä hetkittäinen potilastyö ulkona. Oikein valituilla työjalkineilla voidaan välttää bakteerien leviämiset sekä liukastumiset.
Työjalkineiden valinta leikkaussaliin
Leikkaussali on olosuhteiltaan vaativa työkohde. Työjalkineilta vaaditaan helppoa puettavuutta,
hygieenisyyttä, puhdistettavuutta sekä staattisen sähkön purkuominaisuutta. Nämä kaikki takaavat
hyvän potilasturvallisuuden. Näissä olosuhteissa on otettava lisäksi huomioon seuraavat asiat:

ESD- merkinnällä varustetut jalkineet (staattista sähköä poistavat jalkineet) ovat suositeltavat työskenneltäessä leikkaussalissa. Näin henkilökunnasta lähtevät ESD- purkaukset eivät
aiheuta häiriötä esimerkiksi leikkaussalissa oleviin sähköisiin laitteisiin.

Muoviset jalkineet aiheuttavat merkittävän ESD- riskin ja tämän takia niitä ei suositella

Leikkaussalissa on hyvä käyttää umpikärkisiä sekä -kantaisia työjalkineita, koska siellä on
merkittävä roiskeriski, sekä riski sille, että terävä instrumentti tipahtaa jalkaterän päälle.

Puhdistus tapahtuu pintadesinfektiolla tai huuhtelu-desinfiointikoneella ("DEKO") kerran viikossa tai aina tarvittaessa poikkeustilanteissa


Leikkaussalissa käytettävien työjalkineiden tulee täyttää työjalkinestandardi EN ISO 20347:
o
Hyvä pito (vähintään EN ISO 20347/A1:n luokka SRA)
o
Nesteitä tyhjäävä pohjakuviointi
o
Hyvät iskunvaimennusominaisuudet
o
Suoravalupohjaus (ei huollossa herkästi irtoavia liimauksia)
Leikkaussalijalkineiden ulkopohjan liukkauden vähimmäisvaatimuksen tulee olla vähintään
SRA
Liite 11
3 (10)

Polyuretaani soveltuu leikkaussalijalkineiden pohjamateriaaliksi. Sen kitkaominaisuus parantaa pitoa ja pohjan materiaali on päkiälle ja kantapäälle kohdistuvia iskuja vaimentava.
Muita etuja ovat mm. sen keveys sekä useiden eri kemikaalien kesto.
.
Kosteatiloissa työskentely
Potilaan avustaminen peseytymisessä kuuluu hoitohenkilökunnan rutiineihin. Mikäli
peseytymisen avustamisessa on roiskeriski, on suositeltavaa käyttää kenkiä missä on
umpikärki, mieluiten kumisaappaita. On hyvä ottaa myös huomioon, että lattiasta tulee liukas, jos siihen pääsee vettä tai muuta vastaavaa nestettä. Tämä lisää merkittävästi liukastumisriskiä.
Hetkittäinen työskentely ulkona
Työntekijänä voit erinäisistä syistä joutua hetkeksi käymään työpäivän aikana ulkona
esimerkiksi saattamassa tai hakemassa potilasta. Tällöin on myös hyvä ottaa huomioon jalkineen ominaisuudet. Suurin osa työjalkineista on suunniteltu sisäkäyttöön, ja
niissä ei ole samanlaisia ominaisuuksia kuin ulkokäyttöön suunnitelluissa jalkineissa.
Esimerkiksi jalkineen ulkopohjan pito-ominaisuus on usein sisäkengissä hieman heikompi. Tämä johtuu siitä, ettei sisäkengissä ole niin syviä pohjakuviointeja kuin ulkokengissä. Sisäjalkineiden pohja on saatettu tehdä materiallista (esim. PU), joka kovettuu tietyssä lämpötilassa, ja muuttuvat liukkaaksi. Tämän takia on hyvä huomioida
ulos mentäessä, että esimerkiksi liukastumisen vaara on merkittävä. Liukastumista
voit ehkäistä valitsemalla oikean pohjamateriaalin. (Linkki pohjamateriaaleihin)
Liite 11
4 (10)
Hyvän työjalkineen ominaisuudet
Pitoa pohjiin!
Työjalkineen pohjan tarkoituksena on suojata jalkaa ja olla tarpeeksi pitävä. Molemmat ovat tärkeitä asioita sillä sairaalaympäristössä on esimerkiksi terävään neulaan astumisen riski. Myös liukastumiset työaikana ovat yleisiä. Pohjamateriaaleja on erilaisia, suositeltavimpia ovat materiaalit jotka ovat tehty liukumattomasta materiaalista.

Luonnon kumista valmistetut pohjat toimivat parhaiten kuivalla alustalla

NBR (Nitriilikumi) ja PU ovat puolestaan sellaisia jotka pitävät parhaiten alustalla johon on läikkynyt jotain (esim. vettä tai öljyä.)

Ensisijainen syy liukastumiselle on liian vähäinen pito (kitka) jalan ja alustan välillä

Pehmeät pohjamateriaalit ovat suositeltavia, sillä niissä on paremmat kitkaominaisuudet suhteessa alustaan kuin kovissa. Työjalkinetta ostaessasi voit testata pohjan kovuutta yksinkertaisella taittotestillä. Jalkine joka taipuu päkiästä, on todennäköisesti pohjamateriaaliltaan myös pehmein.

Jalkineen pohjassa on hyvä olla kuviointia, joka kuljettaa likaa pois vähentäen näin liukastumisen
mahdollisuutta. Pohjassa olevan kuvioinnin tulee olla syvempi jos työskennellään alustoilla joissa
on paljon likaa. Siistissä sisätyössä jalkineen pohjan kuviointiin on hyvä kiinnittää huomiota niin,
että pohjassa olisi kuviointia joka estäisi liukastumista

Erittäin kuluneet pohjat lisäävät liukastumisriskiä, joten tarkkaile työjalkineidesi pohjan kuntoa

Pidä työjalkineidesi pohja puhtaana, sillä lika on infektiotekijä ja lisää myös liukastumisriskiä

Pohjamateriaalin läpi ei saisi mennä mikään, esimerkiksi neulat. Tarkista työjalkineen myyjältä,
onko pohja pistosuojattu
Liite 11
5 (10)
Päällisen merkitys jalkaterän suojauksessa
Jalkineen päällysmateriaalien tarkoituksena on suojata jalkaterää. Päällysmateriaali tulisi valita aina
työnkuvan mukaan.

Mikäli työhösi kuuluu mahdollinen roiske- tai pistoriski on suositeltavaa käyttää työjalkinetta jonka
päällisosa on umpinainen

Nahka on päällysmateriaalina hyvä, koska se on hengittävä ja näin liiallinen jalkahiki pääsee
haihtumaan jalkineesta. Nahkajalkinetta ei suositella pestäväksi huuhtelu-desinfiointikoneessa
("DEKO"). Toistuva altistuminen deko -pesulle kovettaa nahan pintaa ja vaarana on nahan murtuminen taitekohdasta

Nahan tuntuinen polyuretaanisesti pinnoitettu mikrokuitupäällinen on hyvä vaihtoehto hoitoalalla,
koska se ehkäisee mikrobien lisääntymisen ja on helposti puhdistettavissa ja kestää desinfioinnin
nahkajalkinetta paremmin

Päällysmateriaalin tulee suojata pisto- ja viiltotapaturmilta. Tarkista työjalkineen myyjältä, onko
päällysmateriaali suojattu pistosuojalla
Liite 11
6 (10)
Suosi matalakorkoisia jalkineita!
Seistäessä paljasjaloin kehon luotisuora ja alustalla oleva jalkaterä muodostavat 90 asteen kulman. Kehon paino jakautuu tasaisesti 50 % -50 % kantapäälle ja jalkaterän etuosalle. Kantapään kohotessa käytettäessä vain minimaalista korkoa, kehon luotisuora muuttuu. Mitä korkeampi korko, sitä suurempi on
muutos.

Työjalkineessa on suositeltavaa olla mahdollisimman matala korko (maksimissaan 2 cm)

Korkeakorkoisissa työjalkineissa päkiä kuormittuu voimakkaasti koko kävelyn ajan ja tämä saattaa aiheuttaa kipua päkiän alueelle ja ajan myötä myös jalkaterän asentomuutoksia kuten levinneenpäkiän

Korkeakorkoisissa työjalkineissa nilkasta tulee epävakaa ja tämä saattaa altistaa esimerkiksi nyrjähdyksille


Korkeat korot voivat aiheuttaa myös:
o
Alaraajojen linjausvirheitä
o
Jalkavaivoja kuten nilkkakipuja
o
Ala- sekä yläselkä vaivoja
Työskennellessäsi kovilla alustoilla on hyvä valita jalkine jossa on hieman iskunvaimennusominaisuutta
Liite 11
7 (10)
Jalkineessa tulee olla hyvä kiinnitys
Hoitoalan töihin kuuluu potilaiden siirtoja ja liikkumisen avustamista, tällöin jalkineen kiinnityksen tulee olla hyvä, koska kiinnityksen avulla kantapää pysyy paikallaan, sekä estää rakkulat ja varpaiden
liukumisen eteenpäin.

Nauhalla tai tarralla kiinnitettävät jalkineet ovat tämän vuoksi hyviä

Kantaremmi auttaa pitämään jalkineen paikoillaan jalassa, estäen näin esimerkiksi nilkan nyrjähdyksiä ja kaatumisia

Kiinnityksessä on hyvä olla säätövaraa, myös kantaremmissä, koska kaikilla on yksilöllisiä eroja
jalkaterissä. Säätövaralla saadaan jalkineet hyvin istuviksi

Tarpeeksi ylös jalkapöydän päälle yltävä kiinnitys pitää jalkaterän hyvin paikalla estäen sen liikkumisen kohti jalkineen kärkeä

Säätövaraa on hyvä olla myös silloin, jos jalkaterissä on turvotusta
.
Liite 11
8 (10)
Oikean kokoiset jalkineet sekä suora lesti ovat ensi askel terveille jaloille
Tärkeää terveiden jalkojen kannalta on hankkia jalkineet joissa on riittävästi tilaa varpaille. Jalkineiden tulisi olla pituudeltaan, leveydeltään ja korkeudeltaan sopivan kokoiset, ei liian pienet eivätkä liian isot. Oikeankokoisia jalkineita käyttämällä voit ehkäistä seuraavia jalkavaivoja:

o
Asentovirheitä, kuten vaivaisenluun
o
Ihomuutoksia, kuten kovettumia ja känsiä
o
Kynsimuutoksia, kuten kuperat, sisäänkasvaneet tai paksuntuneet kynnet
Jalkineisiin tarvitaan jalkaterän pituuden lisäksi (1–1,1/2 cm) käyntivaraa, jotta varpaiden ja jalkaterän nivelet voivat liikkua vapaasti. Molemmat jalkaterät ovat mitattava, koska jalkineita hankittaessa on tiedettävä, kumpi jalkateristä on pidempi. Sovitettava jalkine valitaan pidemmän jalkaterän mukaan. Katso näin ostat jalkineet

Jalkaterveyttä tukevan lestin malli on suora, koska se tukee jalkaterän toimintoja ja ohjaa askeleen oikeaan suuntaa kävellessä. Koska jalkaterä on malliltaan suora ja lesti käyrä, on jalkaterän
mahdotonta toimia ja askeltaa oikein käyrälestisessä jalkineessa. Useat jalkineet suunnitellaan
kuitenkin virheellisesti käyrälestisiksi.
Suora lesti
Käyrä lesti
Liite 11
9 (10)
Muista hygienia!

Säännöllinen jalkineiden puhdistus lisää niiden käyttöikää

Jalkineen materiaalista riippuu sopiiko pesuksi puhdistus harjalla vai pyyhkiminen kostealla rätillä.
Pohjat tulisi myös pestä, sillä se vähentää liukastumisriskiä

Muoviset jalkineet voi puhdistaa osastolla olevalla huuhtelu- ja desinfiointikoneella ("DEKO")

Jalkineiden puhdistamisen jälkeen tulee muistaa hyvä käsihygienia

Veri ja eritetahrat tulee puhdistaa heti

Työjalkineet ovat henkilökohtaiset

Mahdollisten infektioiden (kuten jalkasilsa) leviämisen välttämiseksi ei ole suositeltavaa lainata
työjalkineita kenellekään

Työjalkineiden lahjoittaminen pois tai myyminen aiheuttaa myös infektioriskin

Jalkineita on hyvä vaihtaa päivän aikana/vuodessa

Jalkineet hävitetään sekajätteen mukana
Liite 11
10 (10)
Työjalkineiden osto-opas

Osta työjalkineesi aina osaavalta myyjältä, joka tarvittaessa muun muassa mittaa jalkasi

Myöhäinen iltapäivä on paras aika jalkineiden sovitukselle, sillä jalat turpoavat päivän aikana

Varaa riittävästi aikaa

Huomioi jalkineita ostaessasi jalkaterien virheasentojen vaatima lisätila esimerkiksi vaivaisenluut ja vasaravarpaat

Mittauta jalkateräsi pituus ennen jalkineiden kokeilua. Jalkaterät mitataan aina seisten, sillä
jalkaterän pituus lisääntyy 3–6 millimetriä noustessa seisomaan

Mikäli jalkateräsi ovat eripituiset, valitse kenkäsi pidemmän jalkaterän pituuden mukaan

Sovita jalkineita samanaikaisesti molempiin jalkoihin

Kävele ympäri myymälää sovittamillasi jalkineilla, jotta saat tuntuman ovatko jalkineet hyvät
jalassa.

Jalkineiden tulisi tuntua miellyttävältä jalassa, ne eivät saisi painaa eivätkä hangata mistään
kohtaa

Kaikilla jalkineiden valmistajilla on omat kokonsa, joten jalkineita tulisi sovittaa ennen kuin
ostat työjalkineesi