VARASTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN – case: TerhiTec Oy

Opinnäytetyö (amk)
Kone- ja tuotantotekniikka
Tuotantotekniikka
2010
John Mannermo
VARASTOTOIMINNAN
KEHITTÄMINEN
– case: TerhiTec Oy
OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
Turun ammattikorkeakoulu
Kone- ja tuotantotekniikka | Tuotantotekniikka
Maaliskuu 2011 | 44 sivua, liitteet 19 sivua
Ohjaajat DI Veikko Välimaa, yliopettaja
Jani Mäkinen, tehdaspäällikkö
John Mannermo
VARASTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varastoinnin laatua ja tehokkuutta TerhiTec Oy:n
Rymättylän toimipisteessä. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin varastotoimintojen kehittäminen,
koska suurin potentiaali kehitystä ajatellen nähtiin varastotoiminnoissa, eritoten
varastopaikkojen sijoittelussa ja merkinnöissä
Yrityksen tuotannon ja varastoinnin menetelmiä tarkasteltiin ongelmakohtien selvittämiseksi.
Tarkastelun perusteella tehtiin kehityssuunnitelma, joka toisi suurimman hyödyn vähäisillä
investoinneilla. Suunnitelmassa on huomioitu myös resurssit, joita yrityksellä on käytettävissä
varastotoimintaan.
Kehityssuunnitelman mukaan varastoteknologiaan tai tehtaan layoutiin ei ole tarvetta tehdä
suuria muutoksia, vaan tuloksia saadaan aikaiseksi nimeämällä tuotteille kiinteät varastopaikat
ja merkitsemällä ne hyvin sekä määrittelemällä uudelleen henkilöiden vastuut varastotoiminnan
osalta.
Kehityssuunnitelmaan kirjatut ehdotukset toteutettiin käytännön tasolla. Lähes kaikki
tuotannossa tarvittavat nimikkeet siirrettiin uusille paikoille ja varastopaikat merkittiin.
Tavarantoimittajille tehtiin ja lähetettiin pakkausohjeet, jolloin varmistutaan toimittajien
pakkauskäytäntöjen soveltuvuudesta uusille varastopaikoille.
Opinnäytetyön tuloksena varastot ovat selkeämpiä ja loogisemmin toimivia, sekä visuaalisesti
miellyttävämpiä. Tuotteiden sijainti lähellä tarvepaikkoja vähentää siirroista aiheutuvia
kustannuksia. Jatkotoimenpiteinä suositellaan varastotoiminnan tason säännöllistä seurantaa ja
projektin laajentamista koskemaan myös varaosia ja ulkoalueita.
ASIASANAT: Varasto, varastointi
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Mechanical and Production Engineering | Production engineering
March 2011| 44 pages, 19 appendices
Instructor Veikko Välimaa, M.Sc, Principal Lecturer
Jani Mäkinen, Plant Director
John Mannermo
DEVELOPING THE STORAGE OPERATIONS
The purpose of this Bachelor’s thesis was to improve the quality and effectiviness of storage
operations in TerhiTec Ltd ‘s factory in Rymättylä. Most potential for devleopment was found
among storage operations, especially product placement and marking of stroge places.
The processes in warehousing and manufacturing at the plant were studied to regonize trouble
areas. Based on studies, the development plan, which would provide most gain with minor
investment was made. Plan was made considering the resources that the company was able to
use for the project.
According the development plan, there were no reason to make major changes to the layout or
warehouse technology, thus defining places for products and marking them properly will provide
noticeable improvement. Also, redefining responsibilities considering storage operation has to
be done.
The aim was to develop quality and efficiency of storage Rymättylä locations of TerhiTec Ltd.
The greatest potential in terms of development was seen in warehouse operations, especially in
warehouse locations and the placement on the label. Thus, the topic of the thesis was chosen
to be store functions.
The company's production and storage methods were examined to determine the problem
areas. As a result, a plan that would bring the most out of low investment was developed. The
plan also takes into account the resources, which are available for the company to use for
warehouse operations.
According to the development plan, there were no reason to make major changes to the layout
or warehouse technology, but the results can be obtained by designating products, fixed-term
storage sites and marking them as well, and redefining the responsibilities of individuals for
warehouse operations.
The part of the thesis that implements the development plan proposals for the register was
carried out at a practical level. Almost all of the items necessary for the production were
transferred to new locations and storage locations were marked. Packing instructions were sent
to the suppliers, to make sure that the packaging practices of the suppliers are compatible with
the new storage sites.
As a result of this thesis stocks are clearer and more predictable, as well as visually more
pleasing. Products are located in places close to the need to reduce the transfer costs. As
follow-up measures, it is recommended that stock performance should be monitored regularly
and the project could be extended to spare parts and outside areas.
KEYWORDS: Storage, warehouse activity
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
1
1.1 Työn taustat ja rajaus
1
1.2 TerhiTec Oy
1
2 VARASTOINNIN TEORIAA
3
2.1 Syitä varastoida raaka-aineita, lopputuotteita ja muuta materiaalia
3
2.2 Varastoinnin kustannuksista
4
2.3 Huono varastonhallinta aiheuttaa ongelmia
5
3 TUOTANNON JA VARASTOINNIN JÄRJESTELYT TERHITEC OY:N
RYMÄTTYLÄN TOIMIPISTEESSÄ
6
3.1 Muovausosasto
6
3.2 Vaahdotusosasto
8
3.3 Osavalmistus
9
3.4 Viimeistelylinjat
10
3.5 Henkilöstön mielipide varaston kehittämisprojektista
11
4 VARASTOTOIMINNALLE LUODUT EDELLYTYKSET
12
4.1 Henkilöstö, vastuut ja kalusto
12
4.2 Varastotilat ja -teknologia
13
4.2.1 Välivarasto
13
4.2.2 Pientarvikevarasto
15
4.2.3 Varastointi tuotantotiloissa
17
5 VARASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
18
5.1 Lähtökohtia suunnitelman tekemiseen
18
5.2 Taloudelliset resurssit
18
5.3 Saapuvien tuotteiden pakkaus
19
5.4 Varastopaikkojen määrittely
20
5.5 Varastopaikkojen merkintä
20
5.6 Hyllykartat
21
5.7 Pientarvikevarasto
22
6 KEHITYSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN
23
7 KEHITYSPROJEKTIN VAIKUTUSTEN TARKASTELU
28
7.1 Kustannusvaikutukset
28
7.2 Vaikutus työssäviihtyvyyteen ja työturvallisuuteen
29
7.3 Visuaalisen ilmeen muuttuminen
29
7.4 Suositeltavat jatkotoimenpiteet
34
LÄHTEET
35
LIITTEET
Liite 1. Ongelmanratkaisukaavio
Liite 2. Ohjeistus saapuvien ja lähtevien kuormien käsittelyyn
Liite 3. Pakkausohjeet TerhiTec Oy:lle toimitettaville tuotteille
Liite 4. Hyllykartat
Liite 5. Turun AMK:n opiskelijoilta kerätyt kehitysehdotukset
Liite 6. Tehtaan layout-kuva
KUVAT
Kuva 1 ja Kuva 2. Levynippuja odottamassa muovausta. ............................................. 6
Kuva 3. Muovausmuotteja hyllyssään. .......................................................................... 7
Kuva 4. Tyypillisiä veneen keulaan liimattuja tukipaloja. ............................................... 9
Kuva 5. Porausmalline ohjauspulpetin päällä.............................................................. 10
Kuva 6. Tehtaan layout. .............................................................................................. 13
Kuva 7. Näkymä välivarastoon.................................................................................... 14
Kuva 8. Näkymä välivarastoon.................................................................................... 15
Kuva 9. Veneiden kuoria välivarastossa. .................................................................... 15
Kuva10. Ottolaatikoita pientarvikevarastossa.............................................................. 16
Kuva 11. Pientarvikevarasto. ...................................................................................... 17
Kuva 12. Vähäisessä käytössä ollut hylly.................................................................... 23
Kuva 13. Merkinnät paikoillaan hyllyn vaakapalkissa .................................................. 24
Kuva 14. Tuulilasipakkaukset jonoissa........................................................................ 25
Kuva 15. Kaidehäkit hyllyssään .................................................................................. 26
Kuva 16. Ulokehylly .................................................................................................... 26
Kuva 17. Välivarasto ennen. ....................................................................................... 30
Kuva 18. Välivarasto jälkeen....................................................................................... 30
Kuva 19. Välivarasto ennen. ....................................................................................... 31
Kuva 20. Välivarasto jälkeen....................................................................................... 31
Kuva 21. Pientarvikevarasto ennen............................................................................. 32
Kuva 22. Pientarvikevarasto jälkeen. .......................................................................... 32
Kuva 23. Ruokalan seinä ennen. ................................................................................ 33
Kuva 24. Ruokalan seinä jälkeen................................................................................ 33
TAULUKOT
Taulukko 1. Veneen kuorien ohessa muovattavat pienosat
Taulukko 2. Osastoille nimetyt värit.
Taulukko 3. Kehitysprojektin hankinnat
7
21
28
KÄYTETYT LYHENTEET
ABS
Yleisesti käytetty lyhenne akryylinitriilibutadieenistyreenipolymeerille. ABS on jäykkä, kevyt, kestävä ja verrattain
edullinen kestomuovi.
FIFO-periaate
Lyhenne englannin kielen sanoista ”First In, First Out”.
Ajatuksena on että tuotteet kulutetaan
saapumisjärjestyksessä, vanhin ensin.
RFID
Lyhenne sanoista Radio Frequency IDentification.
Mahdollistaa tiedon siirron radiotaajuuksilla, esim.
varastoidun tuotteen sijainti ja muut tiedot on luettavissa
päätelaitteelta.
1 JOHDANTO
1.1
Työn taustat ja rajaus
Tavoitteeksi asetettiin kiinteiden varastopaikkojen ja toimivan merkitsemistavan
kehittäminen tuotannossa olevien veneiden osille sekä erikseen määritellyille ns.
ongelmatuotteille erillisen tilausohjauksen luominen. Varastointiprosessi kuvataan ISO
9001-laatujärjestelmään,
ja
toimivuus
todennetaan
käytännössä
ottamalla
parannusehdotukset käyttöön työn tekemisen aikana. Kehitysprosessin kustannukset
on tarkoitus pitää pieninä, joten kalliiden varastoteknologioiden tarkastelu sivuutetaan.
Opinnäytetyön toimeksiantajan tarve tehostaa varaston hoitoa ilmenee muun muassa
osien
loppumisena
kesken,
epätietoisuutena
varaston
saldosta
ja
runsaana
ajankäyttönä osia etsittäessä.
Lähtötilanteessa suurin osa varastoitavista nimikkeistä on vailla sovittua varastopaikkaa
ja eri tuoteryhmiä varastoidaan sekaisin keskenään. Tämä johtaa toimintamalliin, jossa
saapuvat kuormat puretaan sinne missä tilaa on. Oma osansa on myös puutteellisella
merkintäjärjestelmällä, joka ei takaa, että etsimänsä nimikkeen voisi löytää availematta
pakkauksia. Tällainen järjestelmä toimii käytännössä vain varastotyöntekijän muistin
varassa.
Yrityksen aito pyrkimys muutokseen ja kehitysehdotusten toteuttaminen nopealla
aikataululla kirjallisen työn ohessa kannustavat. On paljon motivoivampaa päästä
näkemään tuloksia heti kuin suunnitella vain arkistoitavaksi. Työn tekemistä edisti myös
kolmen kuukauden pituinen harjoittelujakso, jonka opinnäytetyön tekijä oli suorittanut
samassa yrityksessä juuri ennen opinnäytetyön aloittamista.
1.2
TerhiTec Oy
Perinteikäs Rymättylässä toimiva pienvenevalmistaja Terhi Oy on viime vuoden aikana
oleellisesti muuttanut muotoaan. Viime keväänä yhtiöön liitettiin SeaStar-tuotemerkki
sekä -mallisto ja joulukuussa 2009 yhtiö osti Silver-veneiden liiketoiminnan. Yhtiö on
nopeasti
vahvistanut
asemaansa
Euroopan
johtavana
venevalmistajana
sekä
kappalemääriltään että osaamiseltaan eri valmistusteknologioista. Terhi Oy:n nimi
muuttui keväällä 2010 TerhiTec Oy:ksi. Uudessa nimessä yhdistyvät TerhiTecin eri
venemerkkien pitkät perinteet alalla ja sen jatkuvat panostukset valmistusteknologiaan
ja tuotekehitykseen. Terhitec on vuodesta 1972 valmistanut yli 210 000 venettä ja on
tänä päivänä osa vuonna 1905 perustettua vapaa-ajan koneisiin ja kulkuneuvoihin
erikoistunutta Otto Brandt-konsernia. Nimen muutoksella yhtiö myös vahvistaa
venebrändien rooleja portfoliossaan. TerhiTecin tuotebrändit – Terhi, SeaStar ja Silver
– jatkavat normaalisti elämäänsä ja niitä tullaan kehittämään jatkossakin erikseen omilla
arvoillaan ja kilpailueduillaan. (Venealan keskusliitto Finnboat ry 2010)
Opinnäytetyö toteutettiin Rymättylän toimipisteessä, jossa on yhtiön pääkonttori sekä
Terhi-veneiden valmistus.
erilaista
kokoonpanoa.
Terhin mallisto eri variaatioineen käsittää kaikkiaan 22
Yhteistä
kaikille
polyuretaanivaahdosta koostuva runkorakenne.
malleille
on
ABS-kestomuovista
ja
2 VARASTOINNIN TEORIAA
Varastoinnin käsitteellä tarkoitetaan fyysisiä varastotiloja ja niihin nivoutuvia toimintoja
sekä näiden suunnittelua ja kehittämistä. Varastointiin liittyvillä päätöksillä luodaan
puitteet yrityksen varastotoiminnalle määrittelemällä muun muassa varastojen koko,
lukumäärä, tehtävä ja tekniikka.
Varastointia ja varastotoimintaa ei tule sekoittaa
varastonohjaukseen (eli varastonhallintaan), joka viittaa materiaalivirtojen ohjaukseen ja
varastoihin sitoutuvan pääoman hallintaa. (Opasmedia Oy 2011)
2.1
Syitä varastoida raaka-aineita, lopputuotteita ja muuta materiaalia
Raaka-aineita ja materiaaleja varastoimalla yritysten on mahdollista saavuttaa volyymiin
perustuvia etuja ostoissa, kuljetuksissa ja valmistuksessa.
Suurilla ostoerillä on
mahdollista hyötyä ostomääriin sidottuja alennuksia samalla, kun
yksikkökohtaiset
kuljetuskustannukset
yksikkökohtaisia
laskevat.
Yleensä
voidaan
alentaa
tuotantokustannuksia sarjakokoa kasvattamalla. Tämä edellyttää valmiiden tuotteiden
varastointia tehtaalla. (Opasmedia Oy 2011)
Kysynnän ja tarjonnan kausivaihteluja voidaan kompensoida kasvattamalla valmiiden
tuotteiden varastoja hiljaisen kysynnän aikana. Tämä voi olla välttämätöntä, mikäli
kysyntä ajoittuu muutamiin huippuihin. Tällöin tuotannon ja henkilöstön kapasiteetti voi
olla ajoittain riittämätöntä mikäli yritys valmistaa tuotteita kysynnän mukaan. Myös
kustannustehokkuus voi olla parempi, mikäli tuotannon kuormitus saadaan pidettyä
tasaisena ympäri vuoden. Joillain aloilla materiaalien tai raaka-aineiden tarjonta
vaihtelee esimerkiksi vuodenaikojen mukaan, mutta tuotteiden kysyntä voi pysyä silti
tasaisena. (Opasmedia Oy 2011)
Mikäli yhtiöllä tai konsernilla on useita tuotantolaitoksia, on näiden mahdollista
erikoistua tuottamaan tiettyä tuotetta, jotka voidaan kuljettaa edelleen esimerkiksi yhtiön
keskusvarastoon. Keskusvarastossa tai terminaaleissa tuotteet yhdistetään muiden
tehtaiden tuotteiden kanssa asiakkaan tilauksen mukaisiksi toimituseriksi tai lähetetään
edelleen aluevarastoihin. Lisääntyneestä tavaran käsittelystä aiheutuvat kustannukset
ovat useimmiten pienempiä kuin erikoistumisen mahdollistamien suurten tuotanto- ja
kuljetuserien tuomat säästöt. (Opasmedia Oy 2011)
Tilanteissa, joissa yrityksellä on syytä olettaa raaka-aineiden hankinnan muuttuvan
haasteelliseksi tai hintojen nousevan
lyhyellä aikavälillä, voi yritys suojautua
epävarmuudelta ylläpitämällä ylimääräisiä varastoja. Varastoon hankitun raaka-aineen
hinta on jo tiedossa, joten kustannuslaskelmien tekemiseen tulee varmuutta.
Epävarmuudelta suojaa myös keskeneräisten tuotteiden välivarastointi, jolla yritys voi
tasapainottaa materiaalivirtoja eri tuotantovaiheiden välillä ja ylläpitää tuotantoprosessia
poikkeustilanteiden aikana. Valmiita tuotteita varastoimalla on yrityksellä valmiudet
hyvään
asiakaspalveluun,
vaikka
kysyntä
olisikin
ennustettua
suurempaa
tai
valmistuksessa olisi häiriöitä. (Opasmedia Oy 2011)
”Varastoja käytetään puskureina koko jakelunkanavan läpi seuraavia rajapintoja varten:
toimittaja-hankinta, hankinta-tuotanto, tuotanto-markkinointi, markkinointi-jakelu, jakeluvälittäjä ja välittäjä-kuluttaja.” Aika- ja paikkaetuja ei yleensä voida saavuttaa ilman
varastoja, mikäli kyseiset yksiköt ovat maantieteellisesti erillään toisistaan. (Opasmedia
Oy 2011)
2.2
Varastoinnin kustannuksista
Varastointi
aiheutta
yritykselle
merkittäviä
kustannuksia.
Viime
vuosina
on
varastotasojen pudottaminen ollut keskeinen ratkaisumalli yritysten kehittäessä
logistiikkaansa. Varsinkin markkinoiden korkotason ollessa korkealla ovat yritykset
pyrkineet pienentämään varastoihin sitoutunutta pääomaa. Sopivan varastotason
määrittely on aina kompromissi kustannusten ja halutun asiakaspalvelutason välillä.
Ratkaisu on aina yrityskohtainen ja voi vaihdella olosuhteiden muuttuessa. (Opasmedia
Oy 2011)
Varastoinnista aiheutuvia kustannuksia ovat Mishran (2007, 17) mukaan
•
pääoman sitoutumisesta varastoitaviin tuotteisiin aiheutuvat kustannukset
•
varaston ylläpidossa tarvittavien työntekijöiden palkat ja oheiskustannukset
•
varastotilasta aiheutuvat kustannukset, kuten vuokrat tai korkokulut, lämmitys,
sähkö, kiinteistövero, vartiointi, kunnossapito
•
kaluston hankinta ja ylläpito kulut: koneet, laitteet, hyllyt, kuormalavat, trukit ja
pakkauslaitteet
•
varastoinnin tai käsittelyn aikana vahingoittuneiden tai hävinneiden tuotteiden
arvoa vastaavat kustannukset
•
varaston vakuutusmaksut
•
tuotteiden
puuttumisesta
aiheutuneet
myyntivoittojen
menetykset
tai
tuotantohäiriöiden aiheuttamat kustannukset
•
konttoritehtävistä (kuten ostotilausten lähetys, korjaus ja seuranta) ja niissä
tehdyistä virheistä aiheutuneet kustannukset. (Mishra 2007, 17).
2.3
Huono varastonhallinta aiheuttaa ongelmia
Varastoinnin laadun parantaminen ei läheskään aina vaadi uuden ja kalliin teknologian
käyttöönottoa.
Esimerkiksi
epäjärjestyksessä
olevan
ja
epäsiistin
varaston
toimimattomuuden juurisyynä voi olla henkilöresurssien puute, jolloin kenelläkään ei ole
aikaa puuttua asioihin tai vastuuhenkilöä ei ole nimetty. Myös pelisääntöjen ja
yhtenäisten toimintamallien puuttuminen voi olla syynä huonosti toimivaan varastoon,
vaikka tilaa ja kalustoa olisi käytettävissä riittävästi.
Yrityksen varastointia kehitettäessä on ensin kartoitettava varastoinnista johtuvat
haasteet ja niiden syyt. Vasta sitten on mahdollista kestävällä tavalla kehittää toimintaa
oikeaan suuntaan. Huono varastonhallinta voi aiheuttaa mm. seuraavia ongelmia:
•
Jälkitoimitusten lukumäärä kasvaa.
•
Varastointikustannukset kasvavat.
•
Asiakastyytyväisyys laskee.
•
Peruutettujen tilausten määrä kasvaa.
•
Varastotilasta on pulaa.
•
Varaston kiertonopeus vaihtelee voimakkaasti.
•
Vanhaksi jääneiden tuotteiden määrä kasvaa.
•
Tavaran etsimiseen käytetään paljon aikaa. (Opasmedia Oy 2011.)
3 TUOTANNON
JA
VARASTOINNIN
JÄRJESTELYT
TERHITEC OY:N RYMÄTTYLÄN TOIMIPISTEESSÄ
3.1
Muovausosasto
Terhi-veneiden runko koostuu ABS-levystä lämpömuovaamalla tehdystä ulko- ja
sisäkuoresta, jotka liitetään yhteen ja täytetään polyuretaanivaahdolla. Veneen
tekeminen aloitetaan lämpömuovaamalla ABS-muovista erilliset sisä- ja ulkokuoret,
kolmeen venemalliin muovataan myös erillinen kalustakuori. ABS toimitetaan tehtaalle
co-extruusiotekniikalla valmistettuina levyinä.
Levyjen
mitat,
pintakuviointi
ja
väri
vaihtelee
eri
venemallien
välillä,
joten
varastopaikalla muovauskoneen välittömässä läheisyydessä on jatkuvasti erilaisia
levynippuja. Haasteen muodostaa levynippujen suuri koko ( kuljetusalustan mitat 5400
x 1950 mm ) ja paino ( max. 2100 kg ). Tämä edellyttää, että niput puretaan kuormasta
oikeassa järjestyksessä, tuotantosuunnitelmaa noudattaen, sillä jälkikäteen on hyvin
hankalaa kaivaa alimmainen nippu esiin. Levynippujen siirtelyyn ei ole paljoakaan tilaa
(kuvat 1 ja 2).
Kuva 1. ja Kuva 2. Levynippuja odottamassa muovausta.
Muovatuista
kuorista
jyrsimällä
irroitetut
ylimääräiset
reunat
rouhitaan
kierrätyskelpoiseksi rouheeksi, joka varastoidaan isoissa siiloissa ennen toimittamista
takaisin
levyjen
valmistajalle.
Rouheen
kierrättäminen
on
taloudellisesti
ja
ympäristönsuojelullisesti kannattavaa toimintaa, joka kuitenkin lisää sisäisen logistiikan
kuormitusta. Eriväriset ja -laatuiset rouheet on
astioissaan.
kuljetettava ja varastoitava omissa
Myös muovausmuotit vaativat paljon tilaa. Muottien säilytykseen on löydetty toimiva
ratkaisu, mittojen mukaan rakennettu kiinteä hyllykokonaisuus. Kuvassa 3. hylly näkyy
punaisena ja muottien rungot sinisenä. Varastopaikkojen merkintää voisi kuitenkin
parantaa, pelkkien muottien merkitseminen ei varmista niiden varastointia omalla
paikallaan.
Kuva 3. Muovausmuotteja hyllyssään.
Valmiiden kuorien välivarastointi koetaan ajoittain haasteelliseksi johtuen muovauksen
pitkistä sarjoista, jolloin valmiit kuoret täyttävät välivaraston. Myös välivarastoinnin
vaatimat alustat saattavat loppua kesken ja toisaalta vaativat oman varastopaikan
silloin, kun ne eivät ole käytössä. Suuret sarjakoot ovat kuitenkin edellytys muovauksen
tuottavuudelle, sillä muotin vaihto on verrattain hidas toimenpide.
Joihinkin veneen kuorien muovausmuoteista on lisätty pala, jolla saadaan syntymään
pienosia ikään kuin sivutuotteena. Taulukossa on esitetty eri muotit, niiden tuottamat
pienosat ja pienosille määritelty varastopaikka.
Taulukko 1. Veneen kuorien ohessa muovattavat pienosat.
MUOVAUS /
GEISS
VENE
More Fun SK
More Fun UK
385 SK
385 UK / 385 UK
Verde
Kuoren mukana tulevan
osan nimike
Käyttö
kpl kohde
Peitepala veneen kylkeen,
More, Open, 4110
1
Kölin tukipala 385
1
Varasto
Viimeistely Vaahdotus
Vaahdotus Vaahdotus
Nordic SK
Nordic UK
440 SK
440 UK / 440 UK
Verde
Takapankin alle tulevien
laatikoiden kannet
Takapenkin alle tulevan
laatikon pohja
Köysiboksin pohja
Vario UK
Big Fun C SK
Big Fun C III-kuori
Big Fun C UK
1. Ympyrän mallinen kansi
Twin C SK
Twin C III-kuori
Twin C UK
4110 SK
4110 UK / 4110 UK
Verde
Sunny SK
Sunny UK
Saiman SK
Saiman UK
Sea Fun SK
Sea Fun UK
Krona SK
1
1
Läpivienti vartioon
Vario SK
2
2. Pilssipumpun
tarkistusluukku
3. Twin veneen
ohjauslaitteiden yhde
Köysilaatikon pohja Twiniin
Pohjaläpiviennin tukipala
Twiniin
Kölilaatikon puolikkaat
Kronaan
2
2
1
1
2
1
2
Ruokalan
Viimeistely seinä
Vaahdotus Vaahdotus
Vaahdotus Varaosat
Vaahdotus Varaosat
Velj.Laine
Pakkaamo
Ruokalan
Viimeistely seinä
Velj. Laine Pakkaamo
Vaahdotus Vaahdotus
Vaahdotus Vaahdotus
Vaahdotus Vaahdotus
Muovausosaston pienemmällä muovauskoneella valmistetaan lähinnä varusteluosia
veneisiin, kuten penkkejä, ohjauspulpetteja ja vahvikepaloja. Osa näistä menee
suoraan käyttöön, osa viedään osavalmistusosastolle varusteltavaksi. Näiden omaan
käyttöön tulevien pienosien pakkaamisen, merkitsemisen ja varastoinnin käytännöissä
esiintyy tarvetta kehittämiseen.
3.2
Vaahdotusosasto
Vaahdotusosastolla veneeiden kuoriin ensin liimataan tukipalat ja asennetaan osa
varusteista.
Tämän
jälkeen
kuoret
lämmitetään
uunissa,
josta
vaahdotusmuottiin ja ruiskutetaan polyuretaanivaahto kuorien väliin.
ne
siirretään
Tukipalojen koko, muoto, materiaali ja määrä vaihtelee eri venemallien välillä, joten
erilaisten palojen lukumäärä nousee suureksi. Joihinkin malleihin tulee myös
lasikuituvahvike pienelle alalle.
Osa tukipaloista tehdään omana työnä, vaativammat vaneriset muotopalat teetetään
alihankkijalla (kuva 4). Alihankkija valmistaa osia tuotantosuunnitelman mukaan, mutta
välillä osat käyvät yllättäen vähiin, mistä seuraa ylimääräisiä haasteita tuotannolle.
Varmuusvaraston kokoa voisi nostaa varsinkin hankaimen tukipalojen osalta.
Tukipalojen ja sähkösarjojen varastoinnissa on otettava huomioon, että vaikka saapuvat
venesarjakohtaiset erät ovat isoja, niin sarjan valmistuttua hyllyyn jää vain pienehköjä
määriä kutakin tuotetta. Tämän johdosta on mahdollista yhdistellä varastopaikkoja
venemalleittain, varsinkin kun suurin osa käytettävistä tuotteista on fyysisiltä mitoiltaan
vähän tilaa vieviä.
Kuva 4. Tyypillisiä veneen keulaan liimattuja tukipaloja.
Vaahdotuksessa asennetaan myös erilaisia putkia ja letkuja kuorien väliin. Käytössä on
kolmea eri letkulaatua ja ne toimitetaan mittaansa katkottuina. Putkea tarvitaan kahdella
eri halkaisijalla ja ne tulevat rullatavarana. Letkuja ja putkia tulee yhteensä kuudella eri
nimikkeellä.
3.3
Osavalmistus
Osavalmistuksen tehtävänä on koota varusteluosista valmiita kokonaisuuksia, jotka on
helppo asentaa veneeseen kiinni. Tyypillinen esimerkki on ohjauspulpetti, jonka runko
on joko itse muovattu tai alihankintana teetetty. Tähän runkoon porataan mallineiden
avulla tarvittavat kiinnitysreiät ja kiinnitetään kyseiseen malliin kuuluvat osat,
esimerkiksi luukut lukkoineen ja saranoineen sekä ohjausrumpu ratteineen (kuva 5).
Kun osakokonaisuus on valmis, se pakataan ja lähetetään viimeistelylinjalle.
Välivarastointiajat voivat vaihdella paljonkin tilanteen mukaan. Varsinkin varastointiajan
venyessä pitkäksi korostuu osien asiallisen merkitsemisen tarpeellisuus.
Tietyt osakokoonpanossa tarvittavat nimikkeet tilataan ulkomailta isoissa erissä. Tämä
tekee sopivan varastotilan varaamisesta haasteellista.
Kuva 5. Porausmalline ohjauspulpetin päällä.
3.4
Viimeistelylinjat
Viimeistelylinjoilla veneeseen asennetaan kyseiseen malliin kuuluvat varusteet ja
viimeistelyosat. Tälläisiä ovat esimerkiksi kaiteet, pilssipumput ja hyväksyntätarrat.
Tarvittavien nimikkeiden määrät ovat selkeästi suurempia kuin muilla osastoilla,
esimerkiksi 475-mallin kokoamiseen tarvitaan 118:lla erilaisella nimikkeellä olevaa
tuotetta ja mukaan pakataan vielä 25 erilaista osaa. Sisäisen logistiikan toimivuus on
viimeistelylinjojen toiminnan edellytys, sillä osapuutteet vaikuttavat työn sujuvuuteen
välittömästi. Jälkikäteen osien asentaminen on kallista ja turhauttavaa.
Viimeistelylinjoja on kaksi, toiselle on keskitetty isommat veneet ja toiselle pienemmät.
Suurimman osan ajasta kummallakin linjalla on eri venemallit työn alla, joten osiakin
täytyy olla saatavilla sen mukaan. Valitettavan yleistä on, että vasta venemallin
vaihtuessa havahdutaan huomaamaan joku osapuute. Tilanne on tietysti kertaluokkaa
vakavampi, jos puuttuva osa vaatii osakokoonpanon tai toimitusaika on pitkä.
3.5
Henkilöstön mielipide varaston kehittämisprojektista
Opinnäytetyötä
tehtäessä
yrityksellä
oli
käynnissä
Samassa
veneessä
-
kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on työilmapiirin ja yhteishengen kohottaminen.
Opinnäytetyön alkuvaiheessa yhden Samassa veneessä -palaverin aiheena oli
ainoastaan varastoprojekti. Henkilöstön mielipiteitä muutosten suunnasta kyseltiin
avoimessa ilmapiirissä. Arvokasta tietoa tuli varsinkin eräästä ryhmätyöstä, jossa noin
neljän hengen ryhmille jaettiin tuoreet layout-kuvat ja kysyttiin että mitä pitäisi
varastoida missäkin.
Kävi
ilmi
että
optimaaliseksi
tilanteeksi
henkilöstö
näki,
paria
poikkeusta
lukuunottamatta, sen että tuotteet ovat varastoituna tarvepaikan kanssa samassa
hallissa, mieluiten välittömässä läheisyydessä.
Sijoituspaikasta riippumatta kiinteät varastopaikat ja selkeä, standardinomainen
merkitsemistapa saivat kannatusta. Värikoodauksen ehdottaminen eri materiaalivirroille
aiheutti pientä epäilyä, mutta ei suoranaista vastustusta.
Kehitysprojektin edetessä toteuttavaan vaiheeseen nousi henkilöstön asiantuntemus
tuotteidensa
ja
tuotantoprosessien
suhteen
ratkaisevan
tärkeään
asemaan.
Opinnäytetyön tekijän olisi ollut melko mahdotonta yksin tunnistaa vanhoja osia tai
päätellä tuotantovaihe, jossa jokin tietty osa veneeseen asennetaan.
Työtä tehdessä tuli tilaisuus saada kommentteja ja ehdotuksia varastoinnin tason
parantamiseksi
ryhmältä
Turun
ammattikorkeakoulun
neljännen
vuosikurssin
opiskelijoita heidän yritysvierailunsa yhteydessä. Heitä pyydettiin kirjaamaan muistiin
ajatuksia, joita yrityksen varastonhoito heissä herätti. Anonyymejä vastauksia saatiin
takaisin kuusi kappaletta. Suurimmassa osassa vastauksia oli kiinnitetty huomiota
selkeän merkintäjärjestelmän puuttumiseen. Myös tavaroiden sijoittelua hyllyille
kommentoitiin.
4 VARASTOTOIMINNALLE LUODUT EDELLYTYKSET
4.1
Henkilöstö, vastuut ja kalusto
Varastotoiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat varastopäällikkö, trukkikuski ja
varastonhoitaja. Heidän työnkuvaansa kuuluu saapuvien ja lähtevien kuormien käsittely
ja varastojen ylläpito.
Opinnäytetyötä tehtäessä varastonhoitajan toimen otti hoitaakseen uusi työntekijä.
Tämä osaltaan helpottaa varastotoiminnassa tehtävien muutosten vakiinnuttamista, kun
varastotyöntekijällä ei ole vanhoja rutiineja joita hänen pitäisi muuttaa.
Kalusto
koostuu
viidestä
vastapainotrukista,
joista
kolme
on
kaasukäyttöisiä
maksimikuormien vaihdellessa 1 200 ja 1 650 kg:n välillä ja kaksi isointa on
dieselkäyttöisiä, nostokapasiteetiltaan 3 000 ja 4 500 kg. Käytännössä kuitenkin
vähintään kaksi trukeista on sidottu tuotannon tarpeisiin. Kuormalavojen siirtelyyn on
myös kattava valikoima pumppukärryjä.
Varastopäällikön vastuulla on jakaa työtehtävät tiimilleen ja pitää huolta, että työt
tehdään sovitusti. Hän vastaa lähtevien venekuormien järjestelyistä ja lastaamisista
sekä kaikista muista ajojärjestelyistä.
Trukkikuskin toimeenkuvaan kuuluu valmiiden veneiden siirtäminen varastoalueelle,
saapuvien kuormien purkaminen ja yrityksen sisäisen logistiikan sujuvuudesta
huolehtiminen.
Varastonhoitajan vastuulla on hyllyjen järjestyksen ylläpito. Hän purkaa saapuneet
kuormat hyllyihin ja keräilee lähtevät kuormat valmiiksi varastopäällikön ohjeiden
mukaisesti.
Toimenkuvaan
kuuluu
myös
tarvittavien
tuotteiden
toimittaminen
viimeistelylinjoille.
Veneiden kuorien ja runkojen siirtelyn osastojen välillä hoitaa kukin osasto
omatoimisesti.
4.2
Varastotilat ja -teknologia
Pelkästään varastointiin varattuja tiloja on lämmittämätön, kahden tuotantohallin väliin
sijoittuva niin kutsuttu välivarasto sekä tämän välittömässä läheisyydessä sijaitseva
lämmitetty niin kutsuttu pientarvikevarasto. Kuvassa 6 varastointiin liittyvät komponentit
on piirretty punaisella ja tuotannossa tarvittavat koneet ja laitteet vihreällä värillä .
Myös tuotantotilojen puolella on varastoituna monenlaista komponenttia ja tarveainetta.
Näissäkin tiloissa pääasiallisena varastoteknologiana on käytetty trukkilavahyllyjä.
Vähemmässä määrin löytyy pientavarahyllyjä sekä työpöytien laatikoita, joihin tavaraa
on sijoitettu.
Kuva 6. Tehtaan layout.
4.2.1 Välivarasto
Välivarasto,
pinta-alaltaan
1500
neliömetriä,
on
kahden
lämmitetyn
tuotantorakennuksen väliin sijoittuva varastotila.Rakennetyypiltään tila luokitellaan
eristämättömäksi ja lämmittämättömäksi sisävarastoksi. Tämän varastotyypin erityisenä
haittana on Reijo Pourin mukaan kosteuden tiivistyminen kondenssivedeksi varsin
pienillekin
pinnoille.
Haittaa
on
pyritty
pienentämään
huolehtimalla
riittävästä
ilmanvaihdosta ovien kautta tuulettamalla. (Reijo Pouri 1983, 57) Varsinkin kovilla
pakkasilla lämpimistä halleista vuotava lämmin ilma aiheuttaa ongelmia ilmankosteuden
kondensoitumisen takia.
Välivaraston teknologiaksi on valittu perinteiset kuormalavahyllyt, poislukien kaksi
vartavasten veneiden kuorien varastointiin valmistettua hyllyä.
Perinteiset
kuormalavahyllyt
ovat
joustava
ja
helposti
muunneltavissa
oleva
varastointimenetelmä. Yksinkertainen rakenne, joka koostuu teräksisistä hyllypäädyistä
ja
vaakapalkeista,
pitää
kuormalavahyllyjen
hinnat
kilpailukykyisenä
muihin
varastointimenetelmiin verrattuna. Varastoitavan tavaran ominaisuudet, kuten ulkomitat
ja paino, voivat poiketa suurestikin toisistaan. Kuormalavahylly mahdollistaa suoran
pääsyn kaikille varastoiduille tuotteille. Lähes jokainen varastointijärjestelmä hyötyy
kuormalavahyllyjen käytöstä ja se onkin käytetyin varastointijärjestelmä. (Tompkins,
White & Bozer 2010, 254.)
Varastoon on ollut tarkoituksenmukaista jättää myös vapaata tilaa kuormien käsittelyyn
sekä teräshäkkien varastointia varten. Teräshäkkejä käytetään lähinnä sisäisessä
logistiikassa veneen osien siirtelyyn eri tuotantovaiheiden välillä.
Välivarastoon sijoitetulle tavaralle vakiopaikan määrääminen ei ole aivan yksinkertaista
johtuen nimikkeiden suuresta määrästä ja rajallisesta tilasta. Haasteellisuutta lisää
tuotannosta poistuneiden veneiden osat joita täytyy varastoida varaosavelvoitteen
nimissä.
Silmiinpistävin seikka varastossa on pakkausten ja niiden merkintöjen monimuotoisuus
joka saa aikaan levottoman ja sekavan ilmeen koko tilaan. Suurin osa tuotteista
toimitetaan ja myös varastoidaan pahvilaatikkoon pakattuna. Pahvilaatikoiden koot ja
mittasuhteet vaihtelevat voimakkaasti, mikä korostaa sekavaa ilmettä ja aiheuttaa
osaltaan sen, että varastopaikka määräytyy sen mukaan mihin kyseinen tuote sattuu
milloinkin mahtumaan. Useimmista hyllyistä ei ulkopuolinen pysty kertomaan mitä sille
on varastoitu, ainakaan pyörittelemättä paketteja. Pakkauksien merkinnät ovat hyvin
vaihtelevan laatuisia ( kuvat 7 ja 8).
Kuva 7. Näkymä välivarastoon.
Kuva 8. Näkymä välivarastoon.
Välivaraston käyttöasteeseen vaikuttaa myös tuotantosuunnitelmassa olevat venemallit,
sillä vaahdotukseen menevät muovatut kuoret välivarastoidaan siellä (kuva 9).
Venemallista ja tuotannon sujuvuudesta riippuu se että kuinka paljon kuoria jää
välivarastoon odottamaan vaahdotusta.
Kuva 9. Veneiden kuoria välivarastossa.
4.2.2 Pientarvikevarasto
Pientarvikevarasto toimii nimensä mukaisesti varastopaikkana tuotteille, joita ei pienen
kokonsa takia kannata varastoida trukkilavan päällä välivarastossa.
Tuotteet on
sijoitettu pääsääntöisesti pientavarahyllyssä oleviin muovisiin ottolaatikoihin, joihin
myös merkinnät on kiinnitetty. Jos tuote ei muotonsa tai kokonsa puolesta ole sopinut
ottolaatikkoon, niin merkintä on sijoitettu pientavarahyllyn reunaan.
Pientarvikevarasto on lämmitettyä sisätilaa, joten siellä voidaan varastoida jäätymiselle
ja korroosiolle herkkiä tuotteita.
Pientarvikevarastoon sijoitettuja tuotteita ovat muun muassa
•
ruuvit, pultit, mutterit
•
saranat, pohjatulpat, pollarit, keula- ja peräkoukut
•
yleisluontoiset pientarvikkeet, kuten teipit, liimamassat, narut,
poranterät
•
veneiden kylkiteipit, HIN-teipit.
Pientarvikevarasto on pääosin hyvässä järjestyksessä ja ottolaatikoita hyödyntävä
systeemi
on
toimiva.
Varasto
on
selkeämpi,
kun
käytetään
ottolaatikoita
pahvilaatikoiden sijasta (kuvat 10 ja11). Haasteita järjestyksen ylläpitämisessä esiintyy
silloin, kun jotain tavaraa kotiutuu enemmän kuin sille varatulle varastopaikalle mahtuu.
Näissä tapauksissa käy yleensä niin, että osa tavarasta työnnetään pakkauksessaan
minne milloinkin sattuu mahtumaan. Seurauksena on tilanne, jossa samaa tavaraa on
monessa eri paikassa, mutta kukaan ei välttämättä muista että missä. Tämä puolestaan
aiheuttaa työajan hukkaamista turhaan etsimiseen.
Aktiivisessa käytössä olevaa tilaa pientarvikevarastossa vähentää veneiden varaosien
varastointi. Noin kolmasosa käytettävissä olevasta hyllytilasta on varattu varaosille.
Tämän
tilan vapauttaminen
aktiivisesti
hyötysuhdetta.
Kuva10. Ottolaatikoita pientarvikevarastossa
liikkuville
tuotteille
kohottaisi
varaston
Kuva 11. Pientarvikevarasto.
4.2.3 Varastointi tuotantotiloissa
Tämän opinnäytetyön puitteissa tuotantotiloiksi lasketaan kaikki muut tehtaaseen
kuuluvat tilat paitsi edellä mainitut välivarasto ja pientarvikevarasto. Tuotantotiloihin on
sijoitettu varastopaikkoja raaka-aineille, tarvikkeille ja varaosille. Hyllyille on myös
kerääntynyt verrattain paljon venesarjoista ylimääräiseksi jääneitä osia.
5 VARASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
5.1
Lähtökohtia suunnitelman tekemiseen
Opinnäytetyön edetessä on tärkentä luoda varastopaikka kaikille tuotannossa
tarvittaville komponenteille. Vallitsevana käytäntönä on ollut ns. vakiopaikattoman
varastoinnin periaate, eli käytännössä saapuvat lähetykset on purettu sinne, missä on
tilaa
sattunut
olemaan.
Tälläinen
toimintamalli
ilman
paikkatiedot
tallentavaa
teknologiaa, kuten RFID-tarrojen käyttö, saa todennäköisesti aikaan sen, että
varastopaikka on vain muistin varassa ja varastosaldojen pitäminen oikeellisena on
haastavaa. Poikkeuksen muodostaa pientarvikevarasto, jossa lähes joka tuotteelle on
merkitty oma paikkansa.
Haasteellista kiinteän varastopaikan määrittelyssä on keskimääräisen
saapuvan
toimituserän vaatiman tilan arvioiminen niin, että kaikki saapuvat tavarat mahtuvat
paikalleen, mutta tilavaraus ei silti ole liioiteltu. Epäkohtana tässä mallissa on ajoittainen
varastotilan hukkaaminen silloin, kun tuotteen määrä varastossa on vähäinen.
Suurin osa toimituseristä on mitoitettu tuotantosuunnitelman mukaisen venesarjan
perusteella. Tästä johtuen eri nimikkeiden osuus varastossa vaihtelee voimakkaasti.
Esimerkiksi tietyn venemallin komponentteja voi saapua kerralla sadan veneen
tarpeiksi, mikä aiheuttaa tilanahtautta. Kolmessa viikossa nämä komponentit ovat
kulutettu loppuun ja seuraavan kerran niitä tarvitsee tilata ehkä vasta usean kuukauden
kuluttua. Tuotannon syklinen luonne aiheuttaa sen, että varaston järjestelyihin on pakko
jättää joustavuutta ja mahdollisuus muokata eri tuotteille varattua tilaa tarpeen mukaan.
Tehtaan layoutin piirtämisen jälkeen oli nähtävissä, että tyydyttävä lopputulos on
mahdollista saavuttaa ilman mittavia muutoksia layoutissa. Muutokset tulevat jäämään
pienempään mittakaavaan, käytännössä riittää kuormalavahyllyjen määrän lisääminen.
Tosin jo välivaraston layoutin muuttamisen vaatima fyysisen työn määrä oli poissulkeva
seikka, sillä opinnäytetyön tekeminen ajoittui tuotannon kannalta vuoden vilkkaimpaan
ajankohtaan.
5.2
Taloudelliset resurssit
Varastotoimintojen kehittämiseen ei ole erikseen budjetoitu varoja, vaan mahdollisesti
syntyvät kulut menevät tuotannon budjetista. Mitään isoja investointeja vaativien uusien
teknologioiden käyttöönottoa on siis turha suunnitella rahoituksen puutteen estäessä
toteutuksen.
TerhiTec Oy:n tapauksessa on täysin mahdollista saavuttaa halutttu laatutaso
varastointiin hyvinkin pienillä investoinneilla. Lähtökohdat ovat hyvät, varastoissa on
riittävästi
pinta-alaa
sekä
henkilöstö-
ja
kalustoresurssit
hyvällä
tasolla.
Varastonhallinnan kuuluminen yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään helpottaa myös
osaltaan varastotoimintojen suunnittelua.
Helposti
hallittavalla
ja
loogisella
varastopaikkojen
sijoittelulla
ja
selkeällä
merkitsemisellä päästään jo hyvään alkuun, mutta tärkein edellytys tehokkaalle
varastotoiminnalle on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Uusien toimintatapojen ja
pelisääntöjen läpikäyminen tehdään normaalin työajan puitteissa hiljaisina hetkinä,
joten henkilöstökustannuksia ei huomioida erillisinä kustannuksina.
5.3
Saapuvien tuotteiden pakkaus
Varastohyllyjen
visuaalista
ilmettä
parannetaan
yhteneväisellä
pakkaustyylillä.
Tavoitteena on saada sijoitettua tuotteet euro-lavalle, mielellään lavakauluksen kera.
Euro-lavan suosiminen on perusteltua, sillä käytettävissä olevat trukkilavahyllyt on
pääsääntöisesti mitoitettu niin, että niihin sopii joko neljä euro-lavaa tai kolme fin-lavaa.
Euro-lavojen käyttö on myös yleisempää yrityksen tavarantoimittajien keskuudessa,
eikä niistä yleensä veloiteta, toisin kuin fin-lavoista.
Pahvilaatikoiden vakiokoot on mitoitettu pelkälle euro-lavalle ilman lavakaulusta, joten
kaulusten
käyttö
rajoittuu
irtotavaroiden
ja
pienempien
tuotteiden
kohdalle.
Tavarantoimittajien kanssa sovitaan pelisäännöt yritykselle toimitettavien tuotteiden
pakkaamisen suhteen. Aiheesta laadittu ohjeistus on liitteenä.
On kuitenkin realistista varautua siihen, että kaikkia saapuvia kuormia ei ole pakattu
ohjeistuksen mukaisesti. Näissä tapauksissa varastotiimin aktiivisuus ja sitoutuminen
toimintaohjeisiin nousee tärkeään osaan. Haastellisimpien tapausten kohdalla täytyy
kuorma purkaa ja pakata uudelleen kuormalavalle, joka täyttää varastopaikan
asettamat vaatimukset.
Osalla tuotteista ei ole näin tiukkoja vaatimuksia pakkausten suhteen, esimerkiksi
pientarvikevarastoon sijoitetut tuotteet, sillä ne siirretään kuljetuspakkauksestaan joka
tapauksessa esimerkiksi ottolaatikkoon.
5.4
Varastopaikkojen määrittely
Lähtökohtaisesti tavoitteena on selkeyttää järjestelmää ja lyhentää siirtomatkoja
sijoittamalla tuotteet
lähelle niiden tarvepaikkaa.
ongelmanratkaisukaavioon
ja
niille
pyrittiin
Suurimmat
löytämään
haasteet
yksinkertainen,
koottiin
helposti
toteuttettavissa oleva ratkaisu. Tyydyttävimpään tulokseen päästään sijoittamalla lisää
lavapaikkoja tuotannon puolelle ja siirtämällä varaosat pois välivarastosta.
Kaaviossa on mainittu myös henkilöstöryhmät, joiden vastuulle uuden toimintamallin
ylläpitäminen jää. Tärkeintä on kuitenkin koko henkilöstön sitoutuminen järjestyksen
ylläpitoon.
Varastopaikkojen sijoittaminen tarvepaikkojen välittömään läheisyyteen niin, että
nimikkeillä on selkeät, merkityt paikat auttaa saavuttamaan monenlaisia etuja.
Luonnollisesti siirtomatkat ja sitä myöten trukin käyttöaika lyhenee, kuten myös
saapuvien kuormien purkuajat kun ei tarvitse etsiä tyhjää tilaa mihin tavarat laittaisi.
Myös tuotannon työntekijöiden kannalta on hyvä, että osat ovat näkyvillä, jolloin
pienempiin tarviketäydennyksiin ei välttämättä tarvita varastotyöntekijää trukkeineen.
Tämä vaikutti varastopaikkojen määrittelyyn niin että alemmille hyllyile on sijoitettu
nimikkeet joita todennäköisimmin otetaan käyttöön usein mutta pieniä määriä
kerrallaan.
5.5
Varastopaikkojen merkintä
Varastopaikkojen merkinnät haluttiin pitää yksinkertaisina ja helppoina toteuttaa. Myös
mahdolliset muutokset varastopaikkojen suhteen tulisi olla helposti päivitettävissä.
Merkintöjen tulisi antaa niin paljon informaatiota että tuotteen oikeellinen tunnistaminen
on varmaa, mutta niin selkeällä tavalla että hyllyjen läpikäyminen sujuu nopeasti. Suurin
osa varastopaikoista on kuormalavahyllyillä, mutta merkitsemistavan on sovelluttava
myös muille varastointimuodoille.
Merkitsemistavaksi valittiin magneettikiinnitteinen merkintälista, joka kiinnitetään
kuormalavahyllyn vaakapalkkiin kyseisen tuotteen alapuolelle. Listan sisään sijoitetaan
paperi, jolle on tulostettu tuotteen nimike, tuotenumero ja venemalli johon tuote kuuluu.
Fonttina on Times New Roman ja fonttikoko on 36, poikkeuksena tuotenumeron
fonttikoko on 26. Paperin väri ilmaisee osaston jolla tuotetta tarvitaan, mikä nopeuttaa
tuotteiden löytämistä. Jaottelun tekemiseen tarvitaan viisi eri väriä.
Taulukko 2. Osastoille nimetyt värit.
Osasto
Väri
Vaahdotus
Sininen
Viimeistely
Keltainen
Osavalmistus
Vihreä
Puutyöliike Velj. Laine
Oranssi
Lisävaruste / varaosa
Valkoinen
5.6
Hyllykartat
Veneisiin käytettävät tuotteet listattiin ja niille nimettiin varastopaikka sen mukaan että
millä osastolla niitä käytetään. Tuotteet joita käytetään usealla eri osastolla pyrittiin
sijoittamaan niin, että varastotiimin on helppo kuljettaa niitä kaikille tarvittaville
osastoille. Muita karttojen tekoon vaikuttaneita seikkoja olivat tuotteiden kiertonopeudet
sekä saapuvan tuote-erän keskimääräinen koko. Nämä vaikuttivat karttoihin niin, että
harvoin käytetyt ja pitkiä aikoja säilytettävät tuotteet pyritään sijoittamaan ylähyllyille.
Isoissa erissä saapuvat tuotteet joiden menekki on suuri ovat pääsääntöisesti jaettu
hyllyille niin, että yksi lava on sijoitettu alemmille hyllyille ja loput reserviksi ylähyllyille.
Näin saadaan tavaraa helposti käyttöön, mutta yksi tuote ei silti valtaa koko alahyllyä.
Näiden periaatteiden mukaisesti laadittiin hyllykartat, joista ilmenee eri tuotteiden
sijoittelu lavapaikan tarkkuudella. Hyllykartat ovat vain pohjana muutokselle ja niitä
täytyy todennäköisesti muokata edelleen tuotannosta tulevan palautteen mukaisesti.
Hyllykarttojen
tekemisen
yhteydessä
erilliset
hyllykokonaisuudet
nimettiin
sillä
periaatteella, että hyllyn nimestä tietää heti missäpäin tehdasta se sijaitsee ilman että
on
tarvitsee
opetella
ulkoa
mitään
kirjain-
ja
numeroyhdistelmiä.
Koska
kokonaisuudesta pyritään tekemään visuaalisesti niin selkeä, että yhdellä vilkaisulla on
mahdollista hahmottaa tuotteiden sijoittelu, niin ei katsottu tarpeelliseksi nimetä joka
hyllyväliä ja –tasoa. Päinvastoin liian tarkan jaottelun katsottiin tekevän järjestelmästä
monimutkaisemman ja vaikeammin omaksuttavan.
Tämän kaltainen yksinkertaistettu malli toimii kun hyllykokonaisuudet sijaitsevat
selkeästi toisistaan erillään ja varastotiimin koko pysyy verrattain pienenä sekä
vaihtuvuus vähäisenä.
5.7
Pientarvikevarasto
Pientarvikevarastoa käsitellään omana
kokonaisuutenaan, sillä luonteeltaan ja
varastoitavien tuotteiden osalta se poikkeaa muista varastopaikoista. Se on ainoa
varasto joka on yhteisessä käytössä ja pitää sisällään yleistarvikkeita.
Pientarvikevaraston osalta haasteena ei ole niinkään merkintöjen tai nimettyjen
varastopaikkojen puuttuminen, vaan tuotteille varattujen varastopaikkojen riittämätön
koko. Käytännössä tämä on nähtävissä niin, että osa saapuvista kuormista ei mahdu
omalle paikalleen, vaan ne jäävät pahvilaatikoihin odottamaan käyttöä.
Tavoitteena on saada kaikki tuotteet näkyville, toisin sanoen
oli järjestettävä lisää
paikkoja ottolaatikoille, jotta kaikki saapuvat tuotteet saadaan purettua pahvilaatikoista.
Avaamattomat, heikosti merkityt pahvilaatikot aiheuttavat sekaannusta ja turhaa
ajankäyttöä tuotteiden etsimisen muodossa.
Tarvittavaa lisätilaa saadaan yksinkertaisesti järjestelemällä hyllyt uudelleen siten että
oli mahdollista ottaa käyttöön sovellettu versio läpivirtaushyllystä. Toisin sanoen
hyllyissä on kaksi laatikkoa peräkkäin, joista kummassakin on samaa tuotetta. Kun
etummainen laatikko tyhjenee, niin taaempi otetaan käyttöön ja etummaisena ollut on
valmiina täytettäväksi. Tyhjä laatikko hyllyssä toimii myös merkkinä tilata lisää tavaraa.
6 KEHITYSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN
Ensimmäiset käytännön toimenpiteet kohdistuivat vaahdotus- ja viimeistelyhalliin, jossa
suurin
osa
nimikkeistä tulee käyttöön.
Työt
aloitettiin tyhjentämällä
hyllyistä
venesarjoista yli jääneet osat, jotka oli lajiteltu lavoille venemallien mukaan. Samalla
lavalla oli siis monta erilaista tuotetta, jotka oli tarkoitettu käytettäväksi seuraavassa
venesarjassa. Tarpeelliseksi katsotut tuotteet lajiteltiin omille lavoilleen ja siirrettiin
hyllykartan osoittamalle varastopaikalle.
Tuotannosta poistuneiden venemallien tarvikkeet siirrettiin varaosille varattuihin
hyllyihin tai hävitettiin, riippuen osan kunnosta ja käyttökohteesta. Samalla suoritettiin
yleistä siivousta, käsittäen lähinnä hyllyjen taakse ja tehtaan nurkkiin kertyneen jätteen
raivausta.
Seuraava vaihe oli pystyttää lisää kuormalavahyllyjä, jotta lavapaikat riittäisivät kaikille
tuotteille jotka oli suunniteltu siirrettäväksi välivarastosta vaahdotus- ja viimeistelyhallin
puolelle. Kuormalavahyllyt saatiin käytettyinä konsernin muista toimipisteistä, joissa ne
olivat jääneet ylimääräisiksi.
Osa hallissa jo valmiiksi olleista hyllyistä sijoitettiin toiseen paikkaan käyttöasteen
parantamiseksi. Pääasiallisena syynä hyllyjen huonoon käyttöasteeseen oli se, että
sijoituspaikasta johtuen hyllyjen luokse oli hankala päästä trukilla (kuva 12).
Kuva 12. Vähäisessä käytössä ollut hylly
Kaikki
hyllyihin sijoitetut
tuotteet
pakattiin euro-lavalle.
Lavakauluksia pyrittiin
käyttämään mahdollisuuksien mukaan yhtenäisen ja siistin vaikutelman luomiseksi.
Lavapaikkoja merkittiin jo ennakolta tai viimeistään sitä mukaa kun lavoja saapui
hyllyihin. Magneettikiinnitteiset merkintälistat mahdollistivat varastopaikan helpon ja
nopean muuttamisen, mikäli suunniteltu paikka ei vaikuttanut käytännössä hyvälle. Eri
värien käyttö merkinnöissä vaikutti lupaavalle jo ensimmäisten merkintöjen valmistuttua,
esimerkiksi
kuvan
13
keltaiset
merkintälaput
kertovat
tuotteiden
kuuluvan
viimeistelylinjoille.
Kuva 13. Merkinnät paikoillaan hyllyn vaakapalkissa
Seuraava askel kehityssuunnitelman toteuttamisessa oli varaosien siirtäminen pois
välivarastoon sijoitettujen aktiivisten tuotteiden joukosta. Tämän mahdollistamiseksi
raivattiin tehtaan toisessa päädyssä sijaitsevat kaksi hyllykokonaisuutta, joiden
käyttöaste oli hyvin pieni. Sijoittamalla varaosat, eli tuotannosta poistuneiden
venemallien osat ja tarvikkeet, selkeästi erilleen muista tuotteista saadaan paitsi tilaa
välivarastoon, myös selkeämpi järjestelmä. Varaosia ei voi hävittää, sillä yrityksellä on
varaosavelvoite valmistamiinsa veneisiin. Varaosien myynti voi myös olla kannattavaa
liiketoimintaa.
Välivaraston kuormalavahyllyjen käyttöä tehostettiin ja visuaalista ilmettä selkeytettiin
siirtämällä veneiden tuulilasit pois hyllyiltä. Lähes kaksi metriä korkeiden pakkaustensa
ja suuren määränsä vuoksi niitä ei ole kannattavaa sijoittaa hyllyihin, koska
käytettävissä oleviin hyllyihin on mahdollista sijoittaa vain kaksi pakkausta päällekkäin.
Lattia-alan tarve saadaan vain puolitettua sen kustannuksella, että muita tuotteita ei
mahdu hyllyihin tarvittavia määriä. Uuden toimintamallin mukaisesti tuulilasit järjestettiin
jonomuodostelmaan lattialle siten, että yhdessä jonossa on vain yhden venemallin
tuulilaseja (kuva 14).
Kuva 14. Tuulilasipakkaukset jonoissa
Välivaraston hyllyille muodostunut vapaa tila mahdollisti jäljelle jääneiden tuotteiden
järjestelemisen selkeämpään ja havainnollisempaan muotoon.
Eri tuoteryhmät
järjestettiin hyllykarttojen osoittamiksi kokonaisuuksiksi ja tuotteiden varastopaikat
merkittiin. Kuormalavahyllyjen vaakapalkkien korkeudet muokattiin sopiviksi kullekin
tuoteryhmälle ja vaakapalkkeja myös lisättiin lattiatasolle, jotta yhtenäinen merkintätapa
olisi mahdollinen.
Tuotannossa olevien venemallien kaiteiden siirtäminen niille välivarastossa varattuun
hyllyyn herätti ajatuksen ulokehyllyyn investoimisesta (kuva 16). Suunnitelman
mukainen varastopaikka pitkille kaiteille on kahden kuormalavahyllyn muodostama
kokonaisuus, johon kaiteet sijoitetaan pakattuna puurakenteisiin kuljetushäkkeihin.
Häkkien pituus kuitenkin vaikeuttaa niiden liikuttelua trukilla.
Kuva 15. Kaidehäkit hyllyssään
Vaihtoehto kuormalavahyllylle on ulokehylly, jota käytettäessä kaiteet sijoittuvat hyllyyn
nähden poikittain. Näin hyllyn lastaaminen ja purkaminen helpottuvat huomattavasti,
sillä trukin ja häkin yhteen laskettu pituus vähenee.
Kuva 16. Ulokehylly (Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy:n kuvasto, 2010)
Pientarvikevaraston uudelleenjärjestely vapautti enemmän tilaa kuin etukäteen oli
nähtävissä. Osaltaan tämä selittyy sillä että varastosta siirrettiin pois tuotteita, joille oli jo
osoitettu varastopaikka muualta.
Järjestelmän käyttöönotto nopeuttaa varastossa asiointia selkeytensä johdosta, sillä
paitsi että pahvilaatikoista päästiin eroon lähes kokonaan, niin myös näkyvissä olevien
ottolaatikoiden määrä on pienempi. Ennen muutosta joitain tuotteita varastoitiin
useammassa vierekkäin sijoitetussa ottolaatikossa, joten laatikoiden sijoittaminen
peräkkäin vähentää valinnan vaikeutta tuotteita keräiltäessä.
Pientarvikevarastossa
tuotteiden
merkintä
toteutettiin
ottolaatikon
etureunaan
kiinnitetyllä merkintäteipillä. Teipin väri on tuotteesta riippumatta keltainen ja leveys 24
mm.
7
KEHITYSPROJEKTIN VAIKUTUSTEN TARKASTELU
Tehtyjen muutosten vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon projektin nopea
aikataulu, jonka puitteissa ei ole mahdollista havaita pitkän aikavälin vaikutuksia.
Kehitysprojektin voidaan sanoa onnistuneen vasta sitten, kun uudet toimintamallit ovat
muodostuneet pysyviksi käytännöiksi ja tämän johdosta varastoinnin laatu ja
kustannustehokkuus parantuneet.
Toteutettujen toimenpiteiden aikaansaamat, lyhyellä aikavälillä nähtävien muutoksien
suunta varastotoiminnassa antaa viitteitä järjestelmän soveltuvuudesta yrityksen
käyttöön. On syytä jälleen korostaa henkilöstön merkitystä toiminnan tehostamisessa,
ilman heidän sitoutumistaan ja motivoitunutta asennetta ei todellista edistystä saada
aikaan.
7.1
Kustannusvaikutukset
Projektin
toteuttamisesta
syntyi
välittömiä
kustannuksia
erilaisten
hankintojen
muodossa yhteensä 1547,18 euroa. Kuten erittelystä käy ilmi, niin montaa erilaista
nimikettä ei hankittu. Hankintakuluista suurin osa syntyi erilaisten muovilaatikoiden
ostamisesta, loput varastopaikkojen merkinnöissä tarvittavista tuotteista.
Taulukko 3. Kehitysprojektin hankinnat
Kustannuksen kohde
Yksikköhinta
Määrä ja yksikkö
Hinta yhteensä
Ottolaatikko, 30l
7,53 €
50 kpl
376,50 €
Varastolaatikko, 66l
6,00 €
133 kpl
798,00 €
Merkintälista, tarrakiinnitys
0,74 €
200 kpl
148,00 €
Merkintälista, magneetti
1,26 €
150 kpl
189,00 €
Magneettinauha
47,60 €
2 rullaa
95,20 €
kopiopaperi, värillinen A4
7,62 €
4 riisiä
30,48 €
Kustannukset yhteensä
Suorien
kustannuksien
1 574,18 €
lisäksi
projektin
toteuttamisesta
aiheutui
kustannuksia
työvoiman ja trukkien käytöstä sekä hävitettävien tuotteiden jätehuoltomaksuista.
7.2
Vaikutus työssäviihtyvyyteen ja työturvallisuuteen
Suomen mielenterveysseuran julkaisussa ”Henkinen hyvinvointi työpaikalla, yhteinen
etu” todetaan että työssä viihtymiseen takaamiseksi tulee työympäristön olla sillä tavalla
järjestetty, että se mahdollistaa työn sujumisen turvallisesti ja vaivattomasti. Fyysisiin
työympäristön tekijöihin kuuluvat myös yleinen tilojen ja kulkuteiden siisteys sekä
työtilan, materiaalien ja työtarvikkeiden asianmukainen sijoittelu. (Raila Klemelä 2006,
9)
Työn
sujuvuuteen varastotilojen
hyvä järjestys
vaikuttaa
useammalla
tasolla.
Ensinnäkin tuotteiden etsimiseen käytetty aika ja vaivannäkö vähenee, mikä puolestaan
ehkäisee turhautumisen tunnetta. Tuotteen hakemiseen kuluva aika on helpompi
ennakoida, kun tietää tarkkaan tuotteen varastopaikan. Tällä on merkitystä yrityksessä
jonka tuotantomenetelmiin liittyy tarkasti määritellyt prosessit aikarajoineen.
Pelisääntöjen ja toimintamallien sopimisella yhdessä työntekijöiden kanssa tuo
varmuutta ja suunnitelmallisuutta tekemiseen, mikä vähentää epävarmuuden tunnetta.
Työturvallisuuden kannalta varastopaikkojen asiallinen merkintä on iso askel eteenpäin,
sillä mikäli pakkauksen sisältö voidaan todeta lattiatasolta, niin kuormalavahyllyjen
päällä kiipeilylle ei ole tarvetta. Tehostunut varastotoiminta vähentää myös kulkureittien
varsille ja tuotantotiloihin kertyvien pakkausten ja tavaroiden määrää, mikä vähentää
työtapaturmien riskiä.
7.3
Visuaalisen ilmeen muuttuminen
Varastotilojen siisti ja selkeä ulkonäkö on selvä etu yrityksen uskottavuuden ja
luotettavan
imagon
ylläpitämisessä.
Yritysvierailulla
käyvien
asiakkaiden
ja
yhteistyökumppaneiden vakuuttaminen yrityksen valmistamien tuotteiden korkesta
laadusta ja vastuullisesta toiminnasta on helpompaa, mikäli myös
varastotilat ovat
asianmukaisessa järjestyksessä.
On odotettavissa että tulevaisuudessa visuaalinen ilme paranee edelleen, kun
yhteistyökumppanit alkavat noudattaa heille laadittuja pakkausohjeita.
Muutoksen varastotilojen ulkonäössä havaitsee parhaiten valokuvista, jotka on otettu
samasta kohteesta, ennen ja jälkeen kehitysprojektia (kuvat 17-24).
Kuva 17. Välivarasto ennen.
Kuva 18. Välivarasto jälkeen.
Kuva 19. Välivarasto ennen.
Kuva 20. Välivarasto jälkeen.
Kuva 21. Pientarvikevarasto ennen.
Kuva 22. Pientarvikevarasto jälkeen.
Kuva 23. Ruokalan seinä ennen.
Kuva 24. Ruokalan seinä jälkeen.
7.4
Suositeltavat jatkotoimenpiteet
Järjestyksen ylläpitämiseksi tulisi ottaa käyttöön säännölliset katselmukset, joista myös
pidetään pöytäkirjaa. Esimerkiksi kerran kuussa kokoontuva työsuojelutoimikunta voisi
tarkkailla työsuojelukierroksien aikana myös järjestyksen tasoa. Esille tulleet epäkohdat
välitetään eteenpäin henkilöille joiden vastuulle kyseinen alue kuuluu.
Myös jokapäiväisiä toimintamalleja on ohjattava motivoivalla tavalla järjestystä
ylläpitävään
suuntaan,
työnjohdon
ja
varastotiimin
toimiessa
opastajina
ja
esimerkkeinä.
Projektia tulisi laajentaa koskemaan koko tehdasaluetta, varsinkin varaosille ja
messutarvikkeille varattuja varastoalueita. Tässä opinnäytetyössä ei edellä mainittuja
alueita ehditty perusteellisesti järjestää, kuten ei myöskään piha-alueita. Varaosien
inventointi on myös suotavaa, sillä varastoinnissa ei ole järkeä, jollei tiedetä, mitä
varastoidaan.
LÄHTEET
Klemelä, R. 2006. Henkinen hyvinvointi työpaikalla. Yhteinen etu.Helsinki: Suomen Mielenterveysseura
ry. Saatavissa myös http://www.mielenterveysseura.fi/files/66/Henkinen_hyvinvointi_tyopaikalla.pdf
Opasmedia
Oy
2010a.
Varastoinnin
http://www.kuljetusopas.com/varastointi/kehittaminen/
Opasmedia
Oy
2010b.
Varaston
http://www.kuljetusopas.com/varastointi/varastonohjaus/
kehittäminen.
ohjaus.
Viitattu
Viitattu
Pouri, R. 1983. Varastojen suunnittelu. Ensimmäinen painos.
Suomi: Rastor Oy.
Rfid Lab ry. Rfid-tietoutta. Viitattu 10.2.2011 http://www.rfidlab.fi/rfid-tietoutta/
Tompkins, A., White, J. & Bozer, Y. 2010. Facilities planning. Neljäs painos.
Yhdysvallat: John Wiley & Sons.
Venealan Keskusliitto Finnboat ry 2010. Nimenmuutos. Finnboat news 2/2010, 20-21.
12.1.2011
12.1.2010
LIITE 1
Ongelmanratkaisukaavio
Haaste
Muovattavat pienosat eivät
saavu ajoissa tarvepaikalle,
vaan jäävät matkan varrelle.
Veneiden kaiteet likaantuvat
ulkosäilytyksessä, mikä
aiheuttaa ylimääräistä työtä.
Venesarjoista ylijääneet
sähkösarjat eivät aina tule
käyttöön seuraavassa
sarjassa.
Ohjauskaapeleiden hakeminen
varastosta on haasteellista,
koska eivät ole lavojen päällä
ja puolet on käytöstä
poistuneita.
Varastossa olevien tuulilasien
määrää on vaikea hahmottaa.
Tavoitetila
Kaikki valmiit muovatut
pienosat ovat järjestyksessä
tarvepaikan vieressä.
Muovaajat pakkaavat osat
ohjeen mukaan ja toimittavat
ne uusille nimetyille
varastopaikoille.
Kaiteet ovat välivarastossa
omissa häkeissään.
Välivarastoon järjestetään
riittävästi tilaa, muutos
vaikuttaa koko henkilökunnan
toimintaan.
Ylijääneille sähkösarjoille
Kaikki sähkösarjat
luodaan nimetyt varastopaikat
hyödynnetään FIFO-periaatetta tarvepaikan läheisyyteen,
noudattaen.
työntekijät vievät paikoilleen.
Käytössä olevat varastoidaan
lavojen päällä tarvepaikan
lähellä.
Varastotiimi purkaa saapuvat
kuormat ja työntekijät toimittaa
ylijääneet uusille nimetyille
varastopaikoille.
Tuulilasit ovat yhdessä
paikassa venemalleittain
järjestettynä.
Järjestetään välivarastoon
riittävä tila, varastotiimi purkaa
saapuva kuormat niin että
järjestys säilyy.
Äyskäreiden määrän hallinta
Äyskärit ovat yhdessä
on haasteellista, pakkaukset ja paikassa tarvepaikan
menekki ovat suuria.
läheisyydessä.
Veneisiin asennettavien osien
etsiminen varastosta kestää
usein liian kauan.
Pientarvikevarastossa on
paljon tavaraa suljetuissa
pahvilaatikoissa, vaikeuttaa
kappalemäärien
hahmottamista.
Toimenpide, tiimi
Osat ovat hyllykartan
mukaisessa järjestyksessä,
varastopaikat ovat merkitty.
Kaikki tavarat on sijoitettu
ottolaatikoihin näkyville ja
helposti käyttöönotettavaksi.
Saapuva kuorma ei tule omaan Varastotiimillä on etukäteen
käyttöön, vaan toimitetaan
tieto poikkeavista kuormista ja
edelleen esim. messuille tai
niille on varattu väliaikainen
konsernin muille tehtaille.
varastopaikka.
Varastotiimi purkaa saapuvat
kuormat uusille
varastopaikoille.
Käytössä oleville osille luodaan
merkityt varastopaikat, muutos
vaikuttaa koko henkilöstön
toimintaan.
Järjestellään hyllyt uudelleen
niin että läpivirtaushyllyperiaate toteutuu.
Varataan yksi välivarastosta
yksi hylly puskuriksi,
tiedonkulkua osto-osaston ja
varastotiimin välillä
parannetaan.
LIITE 2 Ohjeistus saapuvien ja lähtevien kuormien
käsittelyyn
Saapuvien ja lähtevien kuormien käsittely
Saapuvat kuormat
Varastonhoitaja purkaa tavarat omille varastopaikoilleen mahdollisimman nopeasti, ettei
täysiä
lavoja
keräänny
kulkureiteille.
Varastonhoitajan
ollessa
estyneenä
varastopäällikkö delegoi tehtävän eteenpäin.
Kun purat kuormia, tarkista että lähetyslista pitää paikkansa tuotteiden määrän ja
laadun puolesta.
Varastonhoitaja irrottaa rahtikirjat ja lähetyslistat ja toimittaa ne varastopäällikön
toimistoon materiaalipäällikön noudettavaksi.
Suositaan euro-lavoja. Puolikkailta tai kertakäyttölavoilta, jotka eivät sovi lavahyllyyn on
tavarat siirrettävä euro-lavalle.
Mikäli lavalla on vain yhtä tuotetta, niin harkitse että voiko lavan sisällön yhdistää
olemassa olevan lavan kanssa.
Jos kyseisellä tuotteelle on varattu liian vähän lavapaikkoja, niin katso onko lähellä
merkitsemättömiä ns. puffi-paikkoja. Puffipaikalle jätetyn lavan sisältö tulee aina
merkitä, mielellään myös kappalemäärät. Välivarastossa puffina toimii patjasarja-hyllyn
ylin hyllyrivi.
Merkitsemättömät paikat ovat aina väliaikaisia. Varastonhoitaja siirtää tavarat omaan
varasto- tai tarvepaikkaansa heti kun se on mahdollista.
Jos pakottava syy estää lavan purkamisen heti, niin jätä kuorma paikkaan josta
purkaminen ilman trukkia olisi mahdollisimman helppoa. Kulkuteitä ei kuitenkaan saa
tukkia.
Mikäli saapuva lähetys on tarkoitus lähettää eteenpäin, niin älä pura pakkauksia.
Sea Star ja Silver tuotteille on oma hylly välivarastossa.
Lähtevät kuormat
Varastonhoitaja kerää kuorman lavalle jotta se olisi helppo siirtää trukilla autoon, vaikka
lavaa ei lähetettäisikään kuorman mukana.
Jos kuorma edellyttää pakkaamista lavalle, niin käytä jotain muuta kuin euro- tai Finnlavaa. Finn-lavoissa on rahaa kiinni ja euro-lavoja tarvitsemme itse.
Lähteville kuormille on varattu hyllypaikkoja oven pielestä. Jos kuorma on jouduttu
jakamaan usealla lavalle eivätkä kaikki lavat mahdu hyllyyn, niin kaikki jätetään lattialle.
Toisin sanoen kaikki samaan autoon menevät tavarat täytyy pitää yhdessä paikassa,
ettei osa unohdu kyydistä.
Noudata FIFO-periaatetta, eli lähetä vanhempi tavara ulos ennen tuoreempaa.
Pidä kuorman koko sellaisena että lavan pystyy siirtämään trukilla ilman että tavaraa
putoilee matkan varrelle.
Varastopäällikkö aikatauluttaa lähetyksien keräilyn niin, että ne eivät seiso viikkoa
kauempaa tilaa viemässä.
Lähteviin kuormiin merkitään määränpää ja asiakas selkeästi. Merkintä tehdään
jokaiseen pakettiin sekaannusten välttämiseksi. Merkintä varmistaa myös sen että
kaikki ymmärtävät että tavarat odottavat kuljetusta.
Tavarat tulee pakata niin hyvin että ne ovat varmasti ehjänä perillä.
LIITE 3 Pakkausohjeet TerhiTec Oy:lle toimitettaville
tuotteille
Ohjeistuksen tavoitteet
TerhiTec on aloittanut varastotoiminnan kehitysprojektin, jonka tavoitteena on looginen
järjestys ja visuaalisesti yhtenäinen ilme varastotiloihin.
Järjestyksen ylläpitäminen helpottuu huomattavasti jos kaikki yhteistyökumppanimme
pakkaavat meille saapuvat lähetykset samojen ohjeiden mukaisesti.
Mitä odotamme teiltä
Varastopaikkamme
ovat
mitoitettu
euro-lavalle
sopiviksi,
joten
käyttämänne
pahvilaatikot tulisi olla jaollisia euro-lavan mittoihin. Esimerkiksi laatikko jonka pohjan
mitat ovat 400x600 mm, on sopivan kokoinen.
Liian isot pakkaukset ovat haasteellisia tuotannollemme. On suotavampaa pakata
tuotteet useampaan pienempään laatikkoon kuin yhteen isoon. Esimerkiksi ennemmin
neljä 400x600 mm laatikkoa kuin yksi 800x1200 mm laatikko.
Suoraan lavan päälle pakatut tuotteet tulee toimittaa euro-lavalla. Pakkaaminen tulisi
tehdä niin että mahdollinen ylitys on lavan päädyistä eikä kyljistä.
Tuotenimikkeen ja kappalemäärän merkitseminen pakkauksen päälle on toivottavaa.
Reklaasin
kiinnitys-rauta
Nordic
pilssikaivon
siivilä
1-Krona
alumiinit
440, 385,
Sunny
ulkoperälauta
475 alumiinituki
takapenkin alle
SeaFun, 440,
385, Sunny
sisäperälauta
475 Twin C
sisä- ja
ulkoperälauta
4110 Altukipalkki
etuluukun alle
Vaneripenkit
Nordic, 4110
ulkoperälauta
Nordic, 4110
sisäperälauta
SeaFun
Saiman sisä- ja
ulkoperälauta ulkoperälauta
Vaneripenkit
Vaneripenkit
Vaneripenkit
Velj. Laine
alumiinit
Vaneripenkit
Vaneripenkit
Vaneripenkit
Läpivientiputki 475 Twin C
EVA 60mm pulpettien yhde
475 peräpultit
Vaneripenkit
Pakkaamon hylly
Velj. Laine
kolmioon tuleva
lauta
Vaneripenkit
Häkin
kolmiopala
pieni
Häkin
kolmiopala iso
475 Twin C
Lyhennetty
ympyrän
kumikuormamallinen kansi
side
Velj. Laine
pehmustematto
Vaneripenkit
LIITE 4 Hyllykartat
475
LasiSeafun Saiman
Twin C kuitutukitukiperämatto
palat
palat
kaukalo leveä
475 kalustekuoren jigi
Ämpärit
Nordic
tukipalat
1-Krona/
1-Krona/
Sail
Sail kölitukilaatikot
palat
Nordic
letkut
475
475
kalustebumekuoren
rangit
osat
More
4110
takaJätettävä
taka +
valon +
vapaaksi,
etuvalo
rungon tarkkailupaneeli
johtojohtoseinässä
sarjat
sarjat
475
tukipalat
Lasikuitu- Kumi- Hankain
Trasseli
matto hanskat -holkit
kapea
475
tukipalat
Nordic
läpivienti
Sun
Seafun
wind
tukikaapelipalat
putki
475
475
Twin C CC/FC
475
Seafun
taka + taka + Twin C
johtoetuvalon etuvalon runkosarja
johto- johtosarja
sarjat
sarjat
Sun
wind
trötöt
Lasi385 Saiman
Läpikuitu- hankaim hankaim
vientimatto en tuki- en tukikaulus
kapea
palat
palat
More
tukipalat
Vaahdotuksen hylly
Seafun
läpivienti
475
385
pohjaläpikölin
tuki-pala viennin
tuki-pala
4110
läpivienti
MDIkontti
Nordic
takaboksin
pohja
Muovit
Pahviputket
60mm
475
475
peräköysiboksi
boksin
oikea +
pohja
vasen
Pahvi- Pahvi- Pahviputket putket putket
100mm 100mm 60mm
475
PVCputki
19/25
Kumi475
kuormapehside
muste
660mm
4110
sanko
12l
Nordic
PVCputki
19/26
Lähtevä Lähtevä Lähtevä Lähtevä
posti
DPD kiitolinja kiitolinja
Nordic
suojalista
Saiman
keski- Ketunpenkin pesät
kiinnike
Äyskäri Äyskäri Äyskäri Äyskäri
Ratti
V52G
Ratti
V60G
Ratti
V60G
Ratti
V52G
PehPehPehPehmuste muste muste muste
vene- vene- vene- venehäkkiin häkkiin häkkiin häkkiin
Ratti
V60G
OhjausOhjaus- OhjausOhjauskaapeli
kaapeli kaapeli
kaapeli
12´
9`
11`
13´
Nordic,
Sea Fun 4110
475 CC
More
Ratti
V60G
Haka- Haka- Haka- Pilssiniitti
niitti
niitti pumppu
25 mm 16 mm 25 mm Nordic
Ratti
V60G
Ohjaus- Ohjauskaapeli kaapeli
9´ 475
17´
Twin C 475 FC
475 CC
runko475
sarja Twin C /
Open
FC
akku475 CC johtoakkusarja
kaapelisarja
Ratti
V45
Viimeistelyn hylly
1-Krona
Tartunta
viimeis-kahva
telyn
Terhi
osat
Pakkaussukat
Pakkaussukat +
rullateline
475
475
More
PilssiTwin C telesfun
pumppu
väliverh kooppi- säilytys475
o
mela laatikko
Ratti
V52G
Nordic
475 Twin
takapilssin
laatikoitark.
den
Luukku
kannet
Läpivientikumi
Terhi
Pollari
terhi6
475
CC/FC
kaapelin
vahv.
More,
open,
4110
peitepala
kylkeen
Pollari Alumiini- Nivelterhi8 hankain hankain
Läpivientikumi
Terhi
Ruokalan hylly
475 takapollari
O+V
475
perän
peitepala
TerhiFix
Terhi Fix
1kg + Fix
300g
pahvit
475 Twin
rungon Terhi Fix
väli300g
pattinki
Terhi esite
eng,den,fra
Käyttäjän
käsikirja
Sea star
esite
eng,rus
hinnasto
2010
Wurth
saapuvat
Terhi esite
fin,swe,nor
Terhi esite
fin,swe,nor
Terhi esite
fin,swe,nor
Terhi
pesuaine
Esite hylly
Terhi esite Terhi esite
eng,den,fra eng,den,fra
Sea star
esite
fin,swe,
eng,den
Terhi esite
fin,swe,nor
Terhi tägi,
liima 1kg
Terhi
pesuaine
Nordic
aurinkotason
tyynyt
Nordic tyynysarjat
385 tyynysarjat
Micro fun
tyynysarjat
440 tyynysarjat
Sunny tyynysarjat
4110 tyynysarjat
Absia
tyynysarjat
More fun
tyynysarjat
Big fun
tyynysarjat
Saiman tyynysarjat
4110
Baby fun
lisäVario tyynysarjat
tyynyistuimen
sarjat
tyynyt
Tyyny hylly
475 Open FC/CC
tyynysarjat
475 Twin C tyynysarjat
475
475 FC
aurinko- kuppitason
penkin
tyynyt
tyynyt
Sea fun tyynysarjat
Valomaston
jalka, musta
Lähettämön
pakkausmateriaalia
Valomasto
75 cm
Vapa-teline
HST
475/ Vario
Kylmä-boksit
Valo-masto
75 cm
Valo-maston Etuvalo vihr /
jalka
pun 30 cm
Valo-maston
jalka, harmaa
Valo-masto
110 cm
Valo-maston Valo-maston Valo-maston Liimatuubi
jalan holkki
jalan holkki
jalan holkki Terhi-liimalle
Valomaston
jalka, musta
Valomastot
385
satamapeite
Saiman ajokuomu
Sea fun -08
ajo-kuomu
440
satamapeite
440
etuosan
kuomu
Nordic
aurinkokansi
475 Twin C
aurinkokansi
Sea fun -08
suojapeitteet
4110
lisäistuin
More fun C
suojapeitteet
1-Krona /
Sail
lisäistuin
4110 -08
suojapeitteet
475 Open 475 Open 475 Open 475 Open
FC kuppi- FC istuimen FC istuimen FC kuppiistuin
jalka
kiinnike
istuin
Suojapeite hylly
Sea fun -08
suojapeitteet
Nordic
suojapeitteet
475 Open CC -09
suojapeitteet
Big fun
suojapeitteet
Nordic -08 suojapeitteet
475 Twin C -08 suojapeitteet
475 Open FC -09
suojapeitteet
Vario suojapeitteet
Uimaportaan
pidike
Pohjasiivilä
Läpivienti
12/150mm
12 mm
Läpivienti Läpivienti
Läpivien.
22/125mm 22/150mm
mutteri
22 mm
Läpivienti Läpivienti
Läpivien.
22/47mm 22/55mm
mutteri
PohjaläpiLäpivienti Läpivienti
viennin
kaulus
kaulus
mutteri
Läpivienti Läpivienti Läpivienti
23 mm
28 mm
65 mm
Pohjatulpan
tiiviste
Liitinpussi
Micro
Kääntötulppa
Mutterisuoja M8
Airon
pidike
Kaapelin
pidike
MutteriVäliholkki
suoja M6
Airon
pidike
20 mm
25 mm
25 mm
Läpivienti Läpivienti Läpivienti
kulma
kulma
suora
Pohjatulppa
PohjaPohjatulppa MS tulppa MS
22 mm
16 mm
Välilevy +
Kitka-salpa
vastakpl
Tartuntakahva
Ceredi
Läpivientikumi Terhi
Sarana 50 Sarana 60
mm
mm
Letkun
kiristin
Valomaston
jalka
Läpivientikumi
TN109
Venttiili- RWO-hela
RWO-hela
ritilä
suora
Muovimutteri
Tartuntakahva
Terhi
Pientarvikevarasto muoviosahylly
Alumiinihankain
Nivelhankain
Pollari
Terhi6
Hyväksyntätarrat, HIN-koodit,
avainlipputarrat
Hyväksyntätarrat, HIN-koodit,
avainlipputarrat
Hyväksyntätarrat, HIN-koodit,
avainlipputarrat
Al-kulma
leveä
Micro
kiinnitys Al
Anturiteline
Hankainholkki
muovinen
Hankainholkki
alumiini
Korotettu
Kulma-nivelet
uimatikkaan
A75
pidin
Boksin
Keula-koukku Keula-koukku Keula-koukku
64 mm
91 mm
kiinnityssarja
40 mm
60 mm
65 mm
Kääntö-salpa Kääntö-salpa
Sisäholkki
muovinen
Aluslevy
muovinen
Aluslevy RST
Keula-koukku Keula-koukku Keula-koukku Peräkahva
110 mm
115 mm
475/More
100/52 mm
Peräkahva
100/57 mm
Salpa 475
Keula-koukku Keula-koukku Keula-koukku
Saiman peräkuomulaatikk Lukitussalpa
Peite-koukku
75 mm
88 mm
95 mm
koukku
o
Al-kulma
kapea
Anturiteline Clamp block
Anturiteline
Pientarvikevarasto HST-osat
Neulasokat
Vetoniitit
Vetoniitit
Vetoniitit
Kansiruuvit
Aluslevyt
Aluslevyt
Kuusiomutterit
Ruuvit
Yleisruuvit
Kuusioruuvit
Kuusioruuvit
Kuusioruuvit
Kuusioruuvit
Uraruuvit
Pientarvikevarasto ruuvihylly
Levyruuvit
Levyruuvit
Levyruuvit
Levyruuvit
Levyruuvit
D-tiivistenauha
P-tiivistenauha
Lasikuituteippi
Tiivistemassa-nauha
Wurth pensselit, telat, teipit
Kuumaliimat
Kumiköysi
Kutistesukka
teipit
Wurth letkusiteet, puukot,
kuormaliinat
Wurth nippusiteet,
Piippo-köysi 3
Piippo-lanka
johdinsidetarrat, sähköteippi
mm
Polymeerimassa Wurth
Terhi pakkausteippi
Kuppiporanterät
Puhdistusaineet
Pientarvikevarasto tarvikehylly
Terhi minigrip-pussi
Terhi minigrip-pussi
Terhi minigrip-pussi
LIITE 5 Turun AMK:n opiskelijoilta kerätyt kehitysehdotukset
Vastaus numero 1
•
Suoristetaan varaston hyllyt
•
Rajataan liikkuvien koneiden / kärryjen alueet
•
Järjestelmällinen varaston merkintäsysteemi
Vastaus numero 2
•
Ylähyllyjä käyttämättöminä
•
Varaosavarasto järjestykseen
•
Muotit vievät paljon tilaa, siirretään ylemmäs
•
Hyllynumerointi
•
Hyllykorkeudet aika hyvin kohdallaan
•
Viimeistelylinjan varasto
Vastaus numero 3
•
Lavat pois lattioilta
•
Hyllyt järjestykseen
•
Yhdenmukaiset merkinnät
Vastaus numero 4
•
Varaston jako tavaran koon mukaan: isot, keskikokoiset, pienet
•
optimi hyllykorkeus
•
hyllyjen välit nyt turhan isoja pienelle tavaralle
Vastaus numero 5
•
Verstaalle lisää hyllytilaa tai kaappeja, tavarat ja työkalut pois jaloista
•
Varastossa tilaa lisähyllyille
Vastaus numero 6
•
Vanhaa tavaraa, täyssiivouksen paikka
•
Turhaa tavaraa alhaalla, tärkeimmät alas
•
Kaapeleita ja letkuja roikkuu vaarallisesti katosta
LIITE 6 Tehtaan layout-kuva