Laadunhallintaa Lastenkoti Pellos Oy:ssä HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
by user
Comments
Transcript
Laadunhallintaa Lastenkoti Pellos Oy:ssä HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Laadunhallintaa Lastenkoti Pellos Oy:ssä - Laatukäsikirjan teko lastenkoti Pellokselle Tekijän tai tekijöiden nimet Etunimi Sukunimi Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op) 18/2011 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op) TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Valtteri Kohvakka Sivumäärä 85 Työn nimi: Laadun hallintaa Lastenkoti Pellos Oy:ssä Ohjaava(t) opettaja(t) Jussi Ronkainen, Jukka Määttä Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Lastenkoti Pellos Oy, Sari Haikarainen Toimitusjohtaja Tiivistelmä Opinnäytetyönä tein laatukäsikirjan Lastenkoti Pellos Oy:lle. Tilaus laatukäsikirjan tekoon tuli työyhteisöltä. Opinnäytetyö käsittelee laadunhallinnan merkitystä lastenkodille sekä pyrkii antamaan kuvaa millaista laatuajattelu on lastensuojelutyössä. Lisäksi pyrin kertomaan kuinka laatukäsikirja saadaan osaksi työyhteisön arkea. Lastenkoti Pellos Oy on kolmen kunnan (Mikkeli, Mäntyharju ja Ristiina) perustama ja omistama lastensuojelulaitos. Lastenkoti on 10-paikkainen lastensuojelulaitos, joka tarjoaa myös turvakoti- ja perhekuntoutuspalveluita. Lastenkoti sijaitsee 25km Mikkelistä Lappeenrantaan päin valtatie 13 varrella. Laatukäsikirjan tavoitteena on antaa selkeä kuva lastenkodin toiminnasta ja arvoista sekä toimintamalleista. Laatukäsikirjan teon myötä aloitimme Lastenkoti Pelloksessa laatutyöskentelyn. Aineistona laatukäsikirjan valmistamiseen käytin lastenkodin perustamisvaiheessa tehtyä toimintasuunnitelmaa sekä työyhteisön vastuuhenkilöiltä ja jäseniltä kerättyä tietoa. Kirjallinen aineisto koostuu pääosin sosiaalialan laatua käsittelevistä kirjoista. Olen työskennellyt itse lastenkodilla noin kaksi vuotta joten asioita on kirjoitettu myös ulkomuistista. Opinnäytetyön tekeminen alkoi jouluna 2010 suunnittelemalla laatukäsikirjan sisältöä sekä aineistoa keräämällä. Työskennellessäni Lastenkoti Pelloksen laatukäsikirjan parissa tein yhteistyötä lastenkodin vastuuhenkilöiden (toimitusjohtaja ja vastaavaohjaaja) kanssa. Laatukäsikirja valmistui keväällä 2011. Laadukkaan työn merkitys nyky- yhteiskunnassa on kasvanut valtavasti. Kasvatusaloilla laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ja se näkyy pyrkimyksenä kehittää yksiköiden toimintaa mm. kouluttamalla henkilökuntaa enemmän. Kilpailu asiakkaista kiristyy myös sosiaalialalla ja sen myötä on pyrittävä kehittämään toimintaa siten, että työn laatu on mahdollisimman korkea. Laatukäsikirjan avulla Lastenkoti Pellos pystyy antamaan palvelun ostajille sekä uusille työntekijöille selkeän kuvan toiminnastaan yksissä kansissa. Asiasanat: Laatu, laadunhallinta, laatukäsikirja, laatukäsikirjan hyödynnettävyys ja laatuajattelu lastensuojelussa. HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Name of the Degree Programme ABSTRACT Author: Valtteri Kohvakka Number of Pages 85 Title: Quality management of Children’s home Pellos Ltd Supervisor(s): Jussi Ronkainen, Jukka Määttä Subscriber and/or Mentor: Lastenkoti Pellos Oy, Sari Haikarainen CEO Abstract For my thesis I made a quality handbook for Children’s home Pellos. The employees of Pellos offered me to make the quality handbook for them. The thesis handles the importance of Children's home quality management and aims to provide an idea of thinking in child welfare work. I will also tell how the quality of the manual will be incorporated into the daily life of the working community. Children's home Pellos Ltd has been founded by three municipalities (Mikkeli, Mäntyharju and Ristiina), and they also own this Child Welfare Department. Children's Home is a 10-seater child welfare zinstitution which also offers shelter and family rehabilitation services. Children's Home is located 25 km from Mikkeli toward Lappeenranta along the highway 13. The aim of Quality handbook is to provide a clear picture of Children's Home activities and values, and practices. Making a quality handbook Children’s Home Pellos started their quality work. The material I used I got from Children’s Home own action plans and I also collected information interviewing the empolyees. Written material consists mainly of the social quality of the books. I have been working at Children's Home Pellos now for two years so some of the things have been written from my own memory. I started my thesis at Christmas 2010 by designing a quality handbook content and collecting material. The quality handbook was completed in spring 2011. The importance of high-quality work in today's society has grown tremendously. Educational quality of the fields have begun to pay more attention and it shows effort to develop the activities of educating employees more. Competition for customers is intensifying in the social field, and this must seek to develop activities so that the workmanship is as high as possible. Quality handbook Pellos through Children's Home is able to provide service for buyers as well as new employees and give a clear picture of their activities. Keywords: Quality, quality management, quality handbook, quality thinking and recoverability of the protection of children. SISÄLLYS 1. Johdatus laatukäsikirjan tekoon 5 2. Mitä laatu on 6 2.1. Laatuajattelu lastensuojelussa 2.2. Laatu ja lastensuojelun asiakas 2.2.2. Perheen merkitys 2.2.3. Aika ja läsnäolo 2.2.4. Lapsen kuuleminen ja osallisuus 2.3. Kilpailutus 2.4. Laatu Lastenkoti Pelloksessa 7 9 11 13 14 16 17 3. Laatukäsikirja 18 3.1 Laatukäsikirjan tavoitteet 3.2 Tarvelähtöisyys 3.3. Laatukäsikirja osaksi työyhteisöä 19 20 20 4. Pohdinta 21 4.1. Toiminnallinen opinnäytetyö 23 Lähteet 25 Liitteet: 27 Lastenkoti Pellos Oy:n laatukäsikirja 27 5 1. Johdatus laatukäsikirjan tekoon Opinnäytetyön aiheeni syntyi, kun työpaikalla eräänä aamuna olimme aamukahvilla. Opintojeni eteneminen tuli puheeksi ja mainitsin, että täytyisi alkaa miettimään opinnäytetyön aihetta. Silloin toimitusjohtaja kysyi minulta, että tekisinkö Lastenkoti Pellos Oy:lle laatukäsikirjan. Aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta suorituksesta ei ollut, mutta työyhteisön ohjeistamana sekä lastensuojelun parissa työskennelleenä en kokenut laatukäsikirjan tekoa liian suureksi haasteeksi. Lisäksi olin aiemmin suorittanut lastenkodille projektiopintoni joissa käsittelin lastenkodin markkinointia. Näin ollen pidin eräänlaisena jatkumona tehdä laatukäsikirja ja kehittää lastenkodin toimintaa. Laatukäsikirja on hyvä apuväline markkinoidessa lastenkotia sekä perehdyttäessä uusia työntekijöitä. Tavoitteena työskentelylle pidin sitä, että saan kannettua oman korteni kekoon yrityksen toiminnan kehittämisessä. Lastenkoti Pellos Oy on melko tuore yritys, joka alkaa pikku hiljaa vakiinnuttaa paikkaansa lastensuojelulaitosten maailmassa. Uskon että pienillä perusasioilla voidaan rakentaa hyvä toimiva kokonaisuus. Laatukäsikirja on pieni palanen lastenkodin toiminnassa, mutta tulee tukemaan ja yhdistämään lastenkodin toimintaa ja toimijoita. Lastenkoti Pellos Oy on 10-paikkainen lastensuojeluyksikkö joka tarjoaa myös perhekuntoutus ja turvakoti palveluita. Lastenkoti sijaitsee 25 kilometriä Mikkelistä Lappeenrantaan päin Ristiinan kunnassa. Lastenkoti Pellos on aloittanut toimintansa vuonna 2007. Vuonna 2009 jouluna lastenkoti alkoi kehittää toimintaansa reippaammalla otteella. Laatukäsikirja tuo oman lisänsä toiminnan kehittämiseen. Olen työskennellyt enimmäkseen erilaisissa lastensuojelu- tai kasvatuslaitoksissa. Kiinnostukseni lastensuojelutyötä kohtaan ei suinkaan ole laantunut opintojeni aikana vaan päinvastoin. Lastenkoti Pellos Oy:ssä olen työskennellyt kohta kaksi vuotta. Lastensuojelutyö on mielestäni mielenkiintoista ja haastavaa, koska asiakkaat ja asiakkaiden lähtökohdat ovat erilaisia. Tämän vuoksi koin, että on myös järkevä tehdä opinnäytetyö lastensuojelun parissa. Laatukäsikirjan tekeminen on avannut minulle entistä enemmän lastensuojelutyön ja Lastenkoti Pelloksen maailmaa. Uskon laatu- 6 käsikirjan tekemisestä olevan hyötyä minulle myös jatkoa ajatellen. Mielestäni laatukäsikirjan tekeminen vahvisti työyhteisön yhteisöllisyyden tunnetta. Tavoitteena oli saada laatukäsikirjasta yhtenäinen ehjä kokonaisuus, joka tukee Lastenkoti Pelloksen laadukasta sekä kehittyvää työtä. Opinnäytetyö etenee laatu- käsitteen avaamisen jälkeen pohdintaan miten laatu näyttäytyy lastensuojelutyössä. Työn edetessä pyrin avaamaan lukijalle mistä laatu määrittyy lastensuojelutyön maailmassa perheen merkityksen, ajan ja läsnäolon tarpeellisuuden, lapsen/ nuoren kuulemisen ja kilpailutuksen avulla. Kuvailen myös miten laatu näyttäytyy Lastenkoti Pellos Oy:ssä. Tämän jälkeen avaan laatukäsikirjan tarkoitusta ja sisältöä sekä mitä sillä haetaan työyhteisössä. Lopuksi on omaa pohdintaa työstä ja sen onnistumisesta. 2. Mitä laatu on Laadun vaatimukset ja odotukset voivat kohdistua sen eri näkökulmiin. Tekninen laatu voi kohdistua esimerkiksi tuotteen suorituskykyyn ja kestävyyteen. Kaupallinen laatu voi kohdistua esimerkiksi hintaan ja rahoitukseen. Palvelun laatuun voidaan liittää luotettavuus, asiakaslähtöisyys, turvallisuus, palvelualttius, viestintäkyky, varmuus, pätevyys, asiakkaan ymmärtäminen, saavutettavuus, kohteliaisuus, kyvykkyys ja palveluympäristö. Toiminnan laatua on esimerkiksi avoimuus, muutosvalmius, tiedon kulku, läpinäkyvyys ja joustavuus. (Borgman & Packalen 2002, 15.) Sosiaali- ja lastensuojelualaan voi suoraan kohdistaa palvelun laatuun liittyvät kriteerit, koska tavallaan lastensuojelutyö on palveluala. Esimerkiksi Lastenkoti Pelloksessa me palvelemme perheitä ja kuntia jotka sijoittavat meille lapsen/ nuoren. Kuten huomata saattaa palvelun laatuun liittyvien kriteerien lista on melkoinen. Työntekijältä vaaditaankin monipuolista osaamista. Työntekijä on merkittävässä roolissa mitattaessa toiminnan laatuakin, koska avoimuus, muutosvalmius, tiedon kulku ja muut ovat riippuvaisia työntekijöiden toimista. Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset ( Rousu & Holma 2004, 6). Useimmiten miellämme laaduksi jonkin hyvän tai toimivan asian jolloin mietimme, että olipa jokin asia laadukas. Ostaessamme jonkin tavaran tai esineen pohdimme 7 yleensä kestääköhän se tai toimiikohan se odotetulla tavalla. Esineen tai asian toimiessa moitteetta, niin kuin odotimme, miellämme sen yleensä laadukkaaksi. Toisinpäin käännettynä, jos esine tai asia ei vastaa odotuksiamme on se taas laaduton. Nyky- yhteiskunnassa mitataan laatua hyvin pitkälle rahalla. Kalliit esineet miellämme useimmiten laadukkaimmiksi, kuin halvemmat samanlaiset esineet. Usein etsitäänkin sellaista asiaa tai tavaraa missä hinta-laatu suhde on paras. Useimmiten olemme tyytyväisiä laatuun jos koemme saamamme rahoillemme vastinetta sopivassa mittasuhteessa. Laatu herättää useimmiten positiivisia ajatuksia ja sitä pidetään hyvänä sekä tärkeänä asiana. Yleensä ihmiset pyrkivät tekemään esimerkiksi työnsä hyvin ja laadukkaasti. Jokainen ihminen antaa sanalle vielä oman tulkintansa hyvästä. (Holma & Rousu 2004, 10.) Laatua on monenlaista mutta aina se liittyy johonkin henkilöön, esineeseen, palveluun tai muuhun vastaavaan. Jokainen antaa laadulle omat määritelmänsä, sillä toinen voi olla vaativampi laadun suhteen kuin toinen. Laadun määritelmä riippuu usein myös tarkastelevan tahon tilanteesta, ajasta, paikasta. On myös tärkeä muistaa, että laatuun vaikuttaa kuka määrittelee ja mitä. Esimerkiksi palveluja tarjoava yksikkö voi painottaa laadulla eri asioita kuin viranomainen, joka valvoo palvelun laadukkuutta. Esimerkiksi lastensuojelu yksikössä laadulla voidaan tarkoittaa ammattitaitoista henkilökuntaa, kodinomaista ilmapiiriä tai hyviä harrastusmahdollisuuksia, jotka auttavat lapsen/nuoren kuntoutumisessa. Kun taas viranomainen määrittelee lastensuojeluyksikön toiminnan laadukkuutta lakien, asetuksien ja tulosten kautta (Holma & Lempinen & Outinen 1994, 13.) 2.1. Laatuajattelu lastensuojelussa Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (Lastensuojelulaki 2007, § 1). Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havait- 8 tuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Lastensuojelulaki 2004 § 4.) Lait ovat lastensuojelutyön kivijalka, jotka antavat toiminnalle suuntaviivat. Lait määrittelevät laadulle minimivaatimustason. Kiteytettynä voisi sanoa, että sosiaali- ja terveydenhuollon työ on laadukasta, kun asiakkaan palvelujen tarve toteutetaan ammattitaidolla, edullisin kustannuksin ja lakien sekä määräysten mukaisesti. Kaikki organisaatiossa työskentelevät toteuttavat yhteistä laatupolitiikkaa. ( IdänpääHeikkilä & Outinen & Nordblad & Päivärinta & Mäkelä 2000, 11-12.) Laatukäsitteet ja laadunhallinnan menetelmät ovat alkujaan teollisuuden ja massatuotannon maailmasta, eikä niillä ole paljoa tekemistä perhekotien kanssa. Siinä missä tuotannossa pyritään vakioimalla ja standardisoimalla hakemaan isoa materiaalija tuotantovirtaa, on perhekotityö enemmänkin verrattavissa käsityöläisen tai taiteilijan työhön. (Kangaspunta & Kankaanniemi 2005, 5.) Lastensuojelutyön laadun arvioimisen tekee aina ihminen ja kuten jo aiemmin kerroin, että laatu voi merkitä jokaiselle ihmiselle eri asioita. Tämä tekee laadunhallinnasta lastensuojelutyössä hankalaa. Yhteiskunta on kuitenkin luonut tietyt kasvatukselliset periaatteet joiden katsotaan olevan hyvää kasvatusta. Silti toiset ihmiset mieltävät esimerkiksi kodikkuuden erilaiseksi kuin toiset sekä jokainen käsittää kasvatuksen omalla tavallaan. Lastensuojelupalvelujen suuntaan kohdistuu odotuksia ja vaatimuksia monelta eri taholta muun muassa lapsen, nuoren ja heidän läheistensä, palvelun tilaajan/ostajan tai rahoittajan, oman talon toimintalinjojen ja johdon, lakien, asetuksien ja valtakunnallisten suosituksien sekä ammattialan etiikasta ja tietoperustasta nouseva käsitys ”hyvästä”. (Rousu & Holma 2004, 12- 13.) Lastensuojelutyöstä tekee haasteellista juuri laadun vaaliminen. Kuten aiemmin mainitsin, laatu on jokaiselle erilaista ja merkitsee eri asioita. Lastensuojelutyössä tehdään koko ajan työtä monien eri ihmisten ja eri tahoilla toimivien ihmisten kanssa. Lastenkoti Pellos on auki ympärivuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Käytännössä katsoen talolla on aina joku töissä. Yhden päivän aikana on useita työntekijöitä vuorojen vaihtuessa ja silti työn laatu ei saa kärsiä. Näin ajateltuna on minusta suorastaan ihme, että saadaan nämä kaikki ihmiset ajattelemaan laadusta edes suurin piirtein samankaltaisesti. Uskon sen mahdollistuvan vain selkeiden ja yhtenevien toiminta- sekä kasvatusperiaatteiden vuoksi. Lastenkoti Pellos aloitti työstämään laa- 9 tuajattelua uuden johtajan myötä 2010, jotta työtavat ja toimintaperiaatteet saataisiin työyhteisön käyttöön paremmin ja näin pystyttäisiin kehittämään palvelun laatua. Lastenkoti Pellokselle laadun merkitys on suuri, koska yritys on varsin tuore. Uuden yrityksen on muutenkin lunastettava paikkansa kovan kilpailun ja jo luottamuksen saaneiden yritysten seasta. Tämän vuoksi Lastenkoti Pellos pyrkii kehittämään palveluaan jatkuvasti ja saamaan aikaan sellaisia toimintamalleja jotka edistäisivät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastenkoti Pellos on pyrkinyt keksimään muita palveluja silloin kun sijoitettavia nuoria ei ole niin runsaasti. Tällöin lastenkoti on tehnyt enemmän esimerkiksi perhetyötä. Kilpailutus lastensuojelutyössä on yleistymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että lastensuojelu yritykset kilpailevat toisia vastaan palveluillaan. Aina eivät välttämättä palvelut edes riitä vaan ollaan valmiita tiputtamaan tavallaan vuorokausihintaa, jotta lapsia/ nuoria saataisiin. Tämä on hyvin merkillistä kyseessä ollessa lastensuojelutyö, koska herää kysymys mistä se raha jää sitten pois. Luulisi ettei ole varaa alentaa hintoja, koska se hyvin herkästi vaikuttaa palvelun laatuun. Juuri tähän ongelmaan Lastenkoti Pellos onkin pyrkinyt löytämään toisen ratkaisun kehittämällä erimuotoista toimintaa, koska laadusta ei haluta tinkiä. 2.2. Laatu ja lastensuojelun asiakas Asiakassuuntautuneisuus on lastensuojelun lähtökohtainen ja lakiin kirjattu lähtökohta. Myös hallintolaki edellyttää palveluilta asiakaslähtöisyyttä. Käytännön asiakastilanteissa asiakkaiden edut voivat olla keskenään ristiriitaiset tai erilaiset kuin työntekijällä. Nuori itse voi vastusta tarpeelliselta näyttävää toimenpidettä. Usein asiakaslähtöisellä asenteella neuvottelemalla kysymykset saadaan hoidettua kohtuullisella yhteisymmärryksellä (Rousu & Holma 2004, 14.) Lastensuojelutyössä lapsen etu on aina etusijalla. Lapsen eduksi katsotaan hyvinvoinnin ja kehityksen turvaaminen. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on hankala määrittää lapsen kannalta laadukkain vaihtoehto. Päätöksen tekijä on kuitenkin aina aikuinen, joka sillä hetkellä arvioi lapsen edun mukaisen ratkaisun näkemällään tavalla siitäkin huolimatta, että lapsen mielipide on otettu huomioon. Tämä tarkoittaa sitä että lapsella ei ole päätösvaltaa, mutta on mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuun. Myös perustuslaki määrittää lapsen tasa-arvoista, yksilöllistä kohtelua ja osallisuutta itseään koskevissa asioissa (perustuslaki § 6.3). Lapsi ei välttämättä aina itse ymmärrä aikuisten tekemiä ratkaisuja vaikka ne selitettäisiin kuinka hyvin. Lapsen on 10 hankala mieltää varsinkin kieltävät tai ei niin mukavat päätökset olevan hänen parhaaksensa. Lastensuojelun perustehtävä kuitenkin on taata nuorelle turvallinen, tasapainoinen ja monipuolinen kasvuympäristö (Lastensuojelulaki 2007, § 1). 2.2.1. Arki Lastenkodissa Laadukkaan lastenkotityön perusta on arjessa. Arjen toiminnat ja käytännöt määrittävät lastenkodin laadukkuuden hyvin pitkälle. Tämän vuoksi laadukasta lastensuojelutyötä tehtäessä on otettava huomioon kasvatuksessa erilaisia seikkoja. Kasvatus on monimerkityksellinen ja täynnä vastakohtaisuuksia, paradoksejakin. Kasvatus voi merkitä toivoa ja utopioita, vapautusta, mahdollisuuksia, rohkaisua, tukea ja auttamista, vaihtoehtoja ja taistelua epäoikeuden mukaisuutta vastaan – mutta yhtä lailla se voi merkitä valvontaa, kuria ja järjestystä, manipulointia, ohjausta ja alistamista (Telemäki 1998, 11.) Lastenkodin arki lähtee pienistä perusasioista kuten säännölliset ruokailut, nukkumaanmenoajat, koulunkäynti, hyvät tavat ja kommunikointi aikuisten kanssa. Nämä asiat voivat tuntua joillekin ihan itsestään selvyyksille mutta toisille näiden asioiden puuttuminen aiheuttaa ongelmia muilla tahoilla. Lastenkodin arki on jatkuvasti rohkaisua, vaihtoehtojen antamista, valvontaa, kuria ja järjestystä. Näillä keinoilla luodaan lapselle/nuorelle turvallinen olo jossa hän tuntee, että aikuiset oikeasti välittävät mitä heidän elämässään tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Tällöin lapsi/nuori voi itse keskittyä kehittämään omaa identiteettiään sekä muodostaman kuvaa omasta elämästään. Lastenkodin ohjaajan pääsääntöisenä tehtävänä on lasten/nuorten asioiden hoitaminen. Näin lapsi/nuori kokee, että hänestä huolehditaan ja hänen asiansa on tärkeä. Kaikki lapset tarvitsevat ihmistä, joka iloitsee heidän olemassaolostaan ja löytää heistä hyviä puolia. Huumorin näkökulma piristää myös arkea. Vahvuuksia ja voimavaroja ei saa ikinä unohtaa. Ne tulee ottaa esille asiakassuunnitelmaa laadittaessa. (Niemelä 2005, 65.) Lastenkodin arjessa on tärkeätä kannustaa lapsia/nuoria eteenpäin arjessa ja kehua pienimmistäkin onnistumisen tunteista. On myös tärkeää järjestää sellaista toimintaa arjen keskelle, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua. 11 2.2.2. Perheen merkitys Lastenkodin pääperiaatteita on, että työtä tehdään kohti kotia. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen/ nuoren kuntouduttua hän siirtyy takaisin kotiin oman perheen luokse. Työ kodin ja lastenkodin välillä on suuressa roolissa lapsen hyvinvointia ja kehitystä ajatellen. Lapsen tai nuoren kotiutuminen kertoo lastenkodin onnistuneen työssään. Onnistumiset toisinsanoin kertovat laadukkaasta työskentelystä. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi on sisäistänyt vuorovaikutusmallin, jossa hän kokee olevansa huolenpidon arvoinen, ja hän on oppinut, että tunteitaan ja tarpeitaan voi turvallisesti osoittaa ja että muihin voi turvautua. Tämä vuorovaikutusmalli toimii eräänlaisena oletus- tai työskentelymallina, jonka lapsi siirtää koskemaan uusia ihmissuhteita, erityisesti kiintymyssuhteita. Turvallisesti kasvanut lapsi on usein luottavainen, utelias, luova ja hauska. Turvallisen lapsen työmalli vahvistuu usein, mutta myös hänellä on kehitystehtävä: maailma ei ole kokonaan turvallinen, eikä kaikkiin voi luottaa. (Puonti 2004, 131.) Turvattomalla lapsella on toisenlaiset kokemukset varhaisesta hoivasta. Hän on sisäistänyt kielteisen käsityksen itsestään (olen arvoton, enkä ansaitse huolenpitoa), vuorovaikutuksesta (tunteitaan ja tarpeitaan ei kannata osoittaa) ja häntä hoivaavasta aikuisesta (heidän saatavuuteensa ei voi luottaa tai heihin ei kannata turvautua). Vanhempi voi kokea rakastavansa lastaan pystymättä olemaan lapselle turvallinen vanhempi tai pystymättä edes minimitasolla huolehtimaan lapsen tarpeista. (Puonti 2004, 131–134.) Perheen merkitys on kiistatta valtava lapsen tai nuoren kasvatuksessa ja kehityksessä. Perheeltä opitaan tai ollaan oppimatta, perhe on turvallisin paikka tai turvattomin. Aivan näin mustavalkoinen asia ei välttämättä ole. Ajateltaessa asiaa vaikka turvallisuuden kannalta, niin voihan olla että lapsi tai nuori mieltää itse kodin turvalliseksi vaikka perheessä esiintyisikin väkivaltaa. Toinen seikka on myös, että ainahan ihminen oppii tai ottaa vaikutteita on ne sitten hyviä tai huonoja. Kyse on enemmän siitä, mitä opitaan ja mikä koetaan turvalliseksi. Nuoren saadessa vääristyneen kuvan tur- 12 vallisuudesta, voi se aiheuttaa nuorelle pahoja ongelmia identiteetin rakentamisessa. Samaan tilanteeseen voi ajautua jos nuori jää vähälle huomiolle perheessä. Lastenkodissa pyritään olemaan mahdollisimman paljon läsnä lapsen/nuoren elämässä. Luodaan lapselle/nuorelle mahdollisuus tulla kertomaan asioistaan tai näytetään kysymällä, että meitä kiinnostaa mikä on tai mitä on tapahtunut. Pyritään luomaan lapselle tai nuorelle turvallinen kasvupaikka missä aidosti huolehditaan hänestä. Lastenkodin arki pyritään muodostamaan lähelle yhteiskunnan luomaa ”hyvän perheen” mallia. Lastenkoti pyrkii tukemaan ja ylläpitämään lapsen/nuoren suhdetta perheeseen olemalla aktiivisesti yhteydessä vanhempiin ja kannustamalla heitä tulemaan käymään lastenkodilla. Tällöin nuori näkee, että vanhemmat ovat edelleen mukana kasvatustyössä ja heille on tärkeää miten nuori edistyy hoidossa ja kasvatuksessa. Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin rajoittaa, jos sijaishuollon tarkoituksen toteutuminen vaarantuu, rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä, yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle, rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien, perheen muiden lasten tai sijoituspaikan henkilökunnan tai lasten turvallisuuden kannalta. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa myös jos 12 -vuotta täyttänyt lapsi sitä vastustaa.( Lastensuojelulaki 2007, § 62- 63.) Lapsissa/ nuorissa on myös niitä tapauksia, jotka eivät sijoituksen alussa halua pitää yhteyttä vanhempiin. Tämä on usein nuoren tapa osoittaa suuttumuksensa vanhemmille, koska he sijoittivat hänet laitokseen. Yleensä kuitenkin aika ja vanhempien sinnikäs yrittäminen sekä luottamus ratkaisevat tilanteen. Lapsi/ nuori jaksaa vihoitella aikansa, mutta ikävä, asioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen johtaa useimmiten välien korjaantumiseen. Välttämättä aina ei kuitenkaan niin käy. Toisinaan voidaan tarvita ammattilaisten apua selvittämään tunteiden ja ajatusten solmukohtia. Kotoa voi alkaa myös sellaisten tapahtumien ketju, joka johtaa lapsen/ nuoren epäsosiaalisiin kaveriporukoihin ja – toimintaan. Vanhemmat voivat tämän välttääkseen kannustaa lapsiaan tietynlaisiin harrastuksiin, ja näin ohjata heitä suotuisampaan suuntaan. Se miten herkkiä lapset/ nuoret loppujen lopuksi ovat tovereiden vaikutuksille, on suoranaisesti riippuvainen vanhempien ja lasten välisen suhteen laadusta. Lapsilähtöisesti toimivien vanhempien lapset ovat vähemmän todennäköisiä toimimaan kavereiden vaikutusten mukaisesti. (Pulkkinen 2002, 24.) Lapset ovat herkkiä vaikutteille ja yleinen mielipide on, että harrastukset auttavat nuoria selviämään vai- 13 keiden kasvukausien yli sekä harrastukset voivat vahvistaa sosiaalista verkkoa. On kuitenkin muistettava, että suuri merkitys on myös harrastustoiminnalla itsellään. Pahimpia virheitä on pakottaa nuori jonkin tietyn harrastuksen pariin tai ohjata sellaiseen harrastukseen, joka ei selvästikään ole hyväksi nuorelle. Mikäli nuori pakotetaan harrastukseen joka ei häntä kiinnosta voi itse harrastaminen jäädä toissijaiseksi ja näin ”hyvä” harrastus voi poikia kapinointia vanhempia vastaan, johon voi vielä löytää taustavoimia kohtalontoverista ja tätä kautta ajaudutaan pahoille teille. Lapsen ja nuoren kuunteleminen sekä havainnoiminen, on ensisijaisen tärkeää harrastustoimintaan ryhdyttäessä. 2.2.3. Aika ja läsnäolo Laadukkaan lastensuojelutyön tulee ottaa huomioon myös ajan ja läsnäolon merkitys kasvatustyössä. Aikuisen läsnäolo tuo tuvallisuuden tunnetta lapselle/ nuorelle. Tällöin lapsi/ nuori voi turvallisesti kehittää itseään, kun hän tietää aikuisen olevan läsnä. Ajan merkitys tulee ilmi tapauksissa joissa lapsi/ tai nuori on sulkeutunut tai tuntee vihaa vanhempia kohtaan. Tällöin lapsi/ nuori tarvitsee aikaa ja turvaa selvittää omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Laadukkaassa lastensuojelutyössä tarjotaan näitä molempia. Ajan ja läsnäolon merkitys kasvatuksessa on merkittävä. Sijoitetun lapsen/ nuoren on varmasti useimmiten kaikkea muuta, kuin helppoa tulla kertoman vieraalle aikuiselle tuntemuksistaan, huolista, murheista ja iloista. Voi vain kuvitella millainen asioiden ja tunteiden myllerrys lapsella/ nuorella on hänen saapuessa sijoitusyksikköönsä. Useat ohjaajat, uudet säännöt ja käytännöt sekä irtaantuminen vanhasta elämästä hetkellisesti saa nuoren varmasti hämilleen. Lisäksi yksikössä on todennäköisesti entuudestaan muita nuoria joiden silmissä ei voi itseään nolata ja täytyy alkaa kehittämään välittömästi heille tietynlaista kuvaa itsestään. Kun lapsi saapuu, tulee sijoituspaikassa olla riittävä määrä henkilökuntaa paikalla, jotta lapselle pystytään antamaan tarpeeksi aikaa, ja lapsi kokee itsensä tervetulleeksi ja olonsa turvalliseksi. Myös sijoituksen päättyessä lapsen ja nuoren lähdön työstämiseen varataan riittävästi aikaa, että voidaan keskustella tunteista, joita väis- 14 tämättä herää lapsen siirtyessä seuraavaan elämänvaiheeseen. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, 15,18,19.) Lapsi/ nuori tarvitsee tilaisuuden puhua asioistaan. Tämän vuoksi on tärkeä pyrkiä luomaan luonnollisia tilanteita heidän kanssaan. Tilanteita syntyy kun lasten/ nuorten kanssa on tekemisissä, eikä aina anna muiden työtehtävien viedä lasten ja nuorten aikaa sinulta. Hetki kun lapsi tai nuori aikoo sinulle puhua, on hyvin tärkeä ja voi tulla yllättäen, mutta silloin aikuisen on osattava olla nuoren kanssa ja keskustella. Tämän hetken ohittaminen voi merkitä, ettei lapsi/ nuori enää avaudu sinulle ikinä. On myös joskus osattava kysyä lapselta/ nuorelta oikealla hetkellä oikeita asioita. Lapselta/ nuorelta kysyminen voi kuitenkin olla varsinkin uusille työntekijöille hankalaa, sillä se vaatii jo hieman lapsen/ nuoren tuntemista. Lapsi/ nuori tarvitsee aikaa, mutta samalla on tärkeä suoda nuorelle tunne, että häntä kuunnellaan ja hänen asiansa on tärkeä. Pelkkä aikuisen läsnäolo voi riittää lapselle/ nuorelle tuomaan turvallisuuden tunnetta. Aikuisen on tärkeä huomioida hänen seuraansa hakeutuva nuori esimerkiksi kysymällä haluaako hän jutella jostain tai jollain muulla luontevalla tavalla. Tämän jälkeen pallo on nuorella ja hän kertoo kun on siihen valmis. Toisinaan voi yrittää hieman auttaa nuorta kysymällä tarkentavia kysymyksiä jos on epäilys mitä asia koskee, mutta tämä vaatii useimmiten hienotunteisuutta ja lapsen/nuoren tuntemista vähän paremmin. 2.2.4. Lapsen kuuleminen ja osallisuus Laadukkaan lastensuojelutyön on oltava monipuolista. On tärkeä muistaa kuunnella myös lapsen/ nuoren mielipidettä, vaikka se eroaisikin lastenkodin, vanhempien tai sosiaalitoimen mielipiteestä. Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. 15 Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi Lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. (Lastensuojelulaki 2007 § 20.) Lastensuojelulaki määrittelee lapsen ja nuoren kuulemista koskevissa asioissa lapseksi alle 18 -vuotiaat ja 18–20 -vuotiaat nuoriksi (lastensuojelulaki 2007 § 6). Lastenkodin asiakkaat määritellään lain mukaan yleensä lapsiksi. Lapsen kuuleminen lastenkodin arjessa pyritään tekemään mahdollisimman neutraalisti asioista keskustelemalla aikuisen kanssa. Neutraalilla tarkoitan tilannetta, ajankohtaa ja tunnetilaa joka vallitsee lapsen sen hetkisessä elämässä. Pyritään keskustelemalla selvittämään nuoren mielipiteitä omista asioistaan kuitenkin niin, että aikuinen ei ohjailisi lasta vastaamaan tietyllä tapaa. On tärkeää, että lapsi tiedostaa tilanteensa sekä pyrkii itse kehittämään tavan jolla pyrkii elämässä eteenpäin. Aikuisen tehtävä on kuunnella, kannustaa ja pitää tavoitteet realistisissa mittasuhteissa. Lapsen kuuleminen ja osallisuus hänen elämäänsä koskevissa asioissa on merkittävä heti hänen saavuttua lastenkodille. Tällöin on jo annettava lapselle kuva, että hän itse pystyy vaikuttamaan elämäänsä. Aikuisen ottaessa liian jyrkän kannan kaikkeen välittömästi voi lapsesta tulla hyvinkin nopeasti omaa elämää sivusta seuraava muiden käskystä toimiva. Lapsen osallisuutta oman elämänsä hallintaan on tuettava jatkuvasti. On tärkeä, että nuori oppii hoitamaan ja olemaan aktiivinen omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Lastenkodin arjessa on tietyt säännöt joita noudatetaan kuten ruokailuajat, käyttäytymissäännöt ja nukkumaanmenoajat. Lapselle onkin tärkeää, että tietyt rajat ovat olemassa sillä se tuo turvallisuutta ja rytmiä elämään. On kuitenkin tärkeää lapsen kehityksen kannalta, että asioista voidaan keskustella ja mahdollisesti päästä sopimukseen, vaikka se joskus menisi jonkin talon säännön tai toimintaohjeen yli. Esimerkiksi voidaan sopia, että jonakin päivänä nuori hoitaa omia asioitaan (kavereiden näkemistä yms.) kaupungilla eikä tule laitokselle syömään. Päätavoite on kuitenkin, että harrastukset tai kaupunkireissut eivät vaikuta koulunkäyntiin, eikä talolla tapah- 16 tuviin toimintoihin. Yksilöllistäminen ei tee lapsista massatuotetta tai laitostuneita aivan niin helposti. Yksilöllistämisellä tarkoitan sitä, että lapsella/ nuorella on myös omia juttuja eikä kaikkea tehdä yhdessä. On tärkeää huomioida yksilön tarpeita, koska kyse on heidän elämästään. Mielestäni yksilöllistäminen on lapsen kuulemista ja osallistamista. 2.3. Kilpailutus Nykypäivänä myös sosiaalialalla on kova kilpailu asiakkaista. Palveluntuottajat osallistuvat kuntien järjestämiin kilpailutuksiin lähettämällä yrityksestä vaadittavat tiedot heille. Tämän jälkeen kilpailuun osallistuvat pisteytetään. Palveluntuottajat jotka ovat lähimpänä vaadittuja kriteerejä, valitaan yhteistyökumppaneiksi. Kilpailutuksesta ollaan montaa mieltä sosiaalialalla. Kyseessä ollessa sosiaaliala ja lasten ja nuorten hyvinvointi nousee väkisin mieleen että millä asioilla kilpaillaan. Osa laitoksista voi olla suuntautuneet kasvatuksessa erityyleihin sekä arvoissa voi olla eroja. Suurimalla osalla kuitenkin on hyvin yhteneväinen linja siitä miten kasvatusta toteutetaan. Tietenkin paikan sijainti, mielekkyys, koulunkäyntimahdollisuudet sekä harrastusmahdollisuudet vaikuttavat. Suurin merkitsevä valintakriteeri on kuitenkin vuorokausihinta. Kuntien painiessa talousahdingossa on selvää, että pieni vuorokausihinta lapsen/ nuoren sijoittamiseksi on merkittävässä roolissa. Palveluntarjoajien vuorokausihinnoittelu onkin merkillinen kilpailun kohde, sillä 70 prosenttia tuloista menevät työntekijöiden palkkoihin. Nouseekin väistämättä kysymys mihin halpa vuorokausihinta vaikuttaa. Onko halpa vuorokausihinta pois palveluntarjoajien toiminnoista, turvallisuudesta tai laadusta ylipäätään? Kilpailutus on myös hyvin paljon resursseja syövä tilanne. Palveluntarjoajalta menee rutkasti työtunteja selvitettäessä kaikki tarvittavat dokumentit. Vastaavasti kilpailuttavalta taholta menee paljon aikaa selvitettäessä dokumentteja ja vertaillessa niitä. Useimmiten paperien tarkistusten jälkeen tehdäänkin päätös ja itse tutustuminen paikkaan jää väliin. Tutustuminen jää sitten rajallisilla resursseilla varustetuille sosiaalityöntekijöille, joiden tulisi löytää aikaa vierailla valitussa paikassa. Tuoko kilpailutus sitten aina laadullisesti parhaan ratkaisun esiin on mielenkiintoinen kysymys? Ihmettelen suuresti ainakin itse antaako kilpailutus nuoren kannalta par- 17 haan ratkaisun sijoituspaikkaa valitessa. Rahalle ei mielestäni muutenkaan pitäisi antaa liikaa valtaa kasvatustyössä. Sijoituspaikoissa on valtavasti eroja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien kannalta. Toisissa paikoissa voi olla motocross-pyöriä, vesijettejä ja muuta arvokasta tavaraa. Vastaavasti joissakin paikoissa panostetaan luontoon ja harrastuksiin joihin kaikilla on varaa. Helposti voi kuvitella, että nuori viihtyy ainakin paikassa, jossa on vehkeitä ja vempeleitä. Tosiasia on kuitenkin että se saattaa vääristää entisestään nuoren kuvaa oikeasta elämästä, jota joutuu itse elämään jossain vaiheessa. Vaikka nuori tulisi varakkaasta perheestä, jolla olisi varaa ostaa itse vehkeitä ja vempeleitä, ei välttämättä ole hyväksi ruokkia periaatetta, että aina saa kaiken rahalla. Toisaalta jos tulee perheestä jossa ei ole varaa ostaa tai harrastaa kalliita harrasteita, niin vielä herkemmin nuori saa vääristyneen kuvan tosielämästä. 2.4. Laatu Lastenkoti Pelloksessa Lastenkoti Pellos on 10-paikkainen lastensuojeluyksikkö joka tarjoaa myös turvakotisekä perhekuntoutuspalveluita. Vakituista henkilökuntaa on tällä hetkellä kuusi ja lisäksi toimitusjohtaja. Vakituisten lisäksi on niin sanottuja vakituisia sijaisia, jotka käyvät tekemässä lastenkodilla vuoroja. Lastenkoti pyrkii pitämään osan sijaisista tasaisin väliajoin töissä, jotta sijaiset ovat jatkuvasti lastenkodin tapahtumien tasalla. Näin ollen kasvatuksen laatu lastenkodilla ei vakituisten työntekijöiden lomaillessa pääse laskemaan. Toiminnan ollessa sijaisille tuttua vähentää se vakituisten työntekijöiden stressiä ja työtä, kun ei tarvitse perehdyttää jatkuvasti. Näin ollen vakituiset työntekijät voivat keskittyä täysillä oman työnsä suorittamiseen, eikä energiaa mene muuhun. Samalla lapset/ nuoret ovat tottuneet jo sijaisiin ja tuntevat hänet. Tämä vähentää myös lapsien/ nuorien tarvetta esittää mitään mitä ei ole sekä heidän ei tarvitse hankkiutua ongelmiin sen takia, että uutta ohjaajaa täytyy aina testata. Lastenkoti Pellos Oy on aloittanut toimintansa vuonna 2007. Kyseessä on nuori yritys, joka hakee vielä paikkaa toisten jo paikkansa vakiinnuttaneiden seasta. Laadun merkitys korostuu yrityksen nuoren iän vuoksi. Asiaa voi verrata suoraan esimerkiksi nuoren työnhakijan ja kokeneen työnhakijan väliltä. Toisella on aiempaa kokemusta ja todennäköisesti hän osaa työtä tehdä, kun taas nuori tarvitsee aikaa muodostaak- 18 seen omat toimintatavat. Nuorena yrityksenä on tärkeää, että työn laatu on kohdillaan, koska pienin askelin siitä muodostuu paikkansa vakiinnuttanut yritys. Lastenkoti Pelloksen työyhteisön hyvinvointia ja toimivuutta pidetään yllä kerran kuukaudessa olevalla työpaikka palaverilla. Siellä käsitellään kuulumiset, tulevat asiat, nuorten kuulumiset ja yleiset asiat sekä muut yhdessä sovittavat asiat. Palavereissa mietitään toimintamalleja ja suunnitellaan tulevaa. Työnohjausta on kerran kuukaudessa myös ja se on ryhmäohjausta. On myös mahdollista saada yksilöohjausta jos sitä tuntee tarvitsevansa. Työyhteisön virkistystoiminnan suunnittelu tapahtuu työyhteisön kesken yhteisesti. 3. Laatukäsikirja Laatukäsikirjassa kuvataan työyhteisön tai organisaation toiminta/toiminnan ohjausjärjestelmä (laadunhallinnan järjestelmä). Laatukäsikirjaan sisältyvät muun muassa yksikön ydintyön- hoidon, kasvatuksen, kuntoutuksen, palvelun ja vastaavan toiminnan sekä niihin liittyvien yleisten menettelytapojen ja ohjeiden kuvaaminen. Myös laatupolitiikka tai laadulle asetetut tavoitteet sekä sopimukset vastuista ja valtuuksista ovat esimerkkejä laatukäsikirjan sisällöstä. ( Rousu & Holma 2004, 7.) Laatukäsikirjan kuten myös koko laadunhallintajärjestelmän on tärkeä olla oman näköinen. Laatukäsikirjan muodosta ei ole mitään yksiselitteistä ohjeistusta Laatukäsikirja voi olla suppeampikin, vain ydinasiat esittelevä. Ydinasioita laatukäsikirjassa ovat kuvaukset organisaation tehtävästä ja toimintaympäristöstä, perusarvoista ja keskeisistä toimintaperiaatteista, asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja sidosryhmistä, keskeisistä palveluista ja niiden toteuttamisesta, toiminnan ja palvelujen arviointimenettelyistä sekä toiminnan parantamisen ja kehittämisen muodoista. ( Rousu & Holma 2004, 58.) On hyvä muistaa että laatukäsikirjan täsmällisyydellä ja näyttävällä ulkoasulla lukija saa vakuuttavan kuvan paikasta. Laatukäsikirjaan laitettava tieto on yleensä sellaista joka ei muutu jatkuvasti. Laatukäsikirja pitää sisällään paljon asiaa. Kirja koostuu pääasiassa yrityksen kuvauksesta ja sen toimintaa ohjaavista tekijöistä. Laatukäsikirjan alussa pyrin kertomaan minkälaisesta yrityksestä on kyse toiminnan, arvojen ja toimintaa ohjaavien lakien kautta. Tämän jälkeen kerrotaan lastenkodin asiakkuudesta, työskentelystä, toimintatavoista ja palveluista. Kaikki asiat ovat eriteltyinä. Esimer- 19 kiksi asiakkaan tuloprosessi kuvataan hyvinkin tarkasti tai minkälaisia palveluita lastenkoti tarjoaa. Laatukäsikirjassa on myös määritelty ohjaajan tehtävät sekä miten työntekijät raportoivat asiakkaista. Laatukäsikirjasta on pyritty karsimaan sellaiset asiat pois, jotka voivat muuttua nopeasti. Tämä tehdään sen vuoksi, ettei laatukäsikirjaa tarvitsisi jatkuvasti olla päivittämässä. Laatukäsikirja on tehty olemaan toiminnan kivijalka, joka sisältäisit asiat joiden katsotaan olevan oleelliset toiminnan kannalta. Jatkuva muutos hankaloittaisi toimintaa ja asioiden seuraamista. 3.1 Laatukäsikirjan tavoitteet Laatukäsikirjan tavoitteena on kertoa lastenkodin toiminnasta ja niistä lähtökodista mistä toimintaa tehdään. Tavoitteena on myös saada sellainen tuote, jota voidaan käyttää markkinoinnin tukena. Kilpailun kasvaessa on hyvä olla selkeä yksi dokumentti, joka avaa lastenkodin toiminnan ja kuvaa paikan henkeä sekä tarkoitusta. Tavoitteenani oli tehdä laatukäsikirjasta Lastenkoti Pellos Oy:n toimintaa mahdollisimman hyvin kuvaavan kirjan, jotta sen käyttäminen olisi mahdollisimman laadukasta. Tärkeimpänä lähtökohtana pidin kirjaa tehdessä selkeyttä ja helppolukuisuutta. Pyrin tekemään laatukäsikirjasta selkeän ja asiakirjamuotoisen teoksen, josta on helppo selaamalla löytää tietoa etsimäänsä asiaan. Tekstin pyrin pitämään hyvin maanläheisenä, jotta jokainen lukija ymmärtää mitä sanomalla tarkoitetaan. Laatukäsikirja on tarkoitus saada myös osaksi työyhteisön arkea. Kirjan tavoitteena on toimia myös siis toimintaa ohjaavana käsikirjana, mistä voi tarpeen vaatiessa tarkistaa miten jokin asia hoidetaan. Valmistelin laatukäsikirjaa osaltaan jo keväällä 2009 suorittaessani projektiopintojani Lastenkoti Pelloksella. Ennen kuin aloin tekemään laatukäsikirjaa otin selvää laadusta ja sen tarpeellisuudesta lastensuojelutyössä. Laadun sisäistämisessä minua auttoi teos Lastensuojelupalvelujen laadunhallinta jonka ovat kirjoittaneet Sirkka Rousu ja Tupu Holma vuonna 2004. Tein laatukäsikirjaa tiiviissä yhteistyössä Lastenkoti Pelloksen työyhteisön kanssa, jotta saisin mahdollisimman hyvin heitä palvelevan kokonaisuuden. 20 3.2 Tarvelähtöisyys Lastenkoti Pellos Oy on melko pieni lastensuojeluyksikkö. Toiminta on aloitettu vuonna 2007 eli kyseessä on melko tuore yritys. Johtajan vaihdos tapahtui vuonna 2009 kun alku näytti olevan hiukan tahmeaa. Lastenkoti on osallistunut kuntien järjestämiin kilpailutuksiin, joissa se on pärjännyt oikein hyvin. Oli kuitenkin selvää ettei lastenkoti voi jäädä makaamaan laakereilleen, vaan kehittämistä täytyy jatkaa. Näin ollen lastenkodin tarve kehityksen jatkumisesta ja minun tarve tehdä jotain hyödyllistä työelämän tarpeisiin sekä samalla omien taitojeni kehittäminen opiskelijana kohtasivat. Laatukäsikirjan tekemisen myötä työyhteisö on joutunut miettimään työnsä laatua ja kuinka sitä kehitettäisiin. Käsikirjan myötä toimintatavat ja käytännöt ovat saaneet selkeämmät linjat, jolloin työnteko helpottuu sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen käy selkeämmin ja nopeammin. Laatukäsikirjan avulla Lastenkoti Pellos Oy pystyy tarkkailemaan laatua sekä laatukäsikirja ohjaa toimintaa jatkuvasti tukien arjen toimintaa. Laatukäsikirja määrittää arvot ja tavoitteet joiden avulla työntekijät tietävät minkälaista ja mihin pyrkivää kasvatustoimintaa lastenkodilla ajetaan takaa. 3.3. Laatukäsikirja osaksi työyhteisöä Alkaessamme valmistella laatukäsikirjaa nousi tärkeäksi seikaksi se, että kirjasta tulee sellainen jota voidaan käyttää työyhteisön arjessa. Laatukäsikirjan tuominen työyhteisön arkea ei käy käden käänteessä. Lastenkodin arki on välillä hyvin hektistä ja työntekijöiden vaihtuvuus on välillä hyvin suurtakin. Jokainen työntekijä joutuu tekemään kaikkia lastenkodin tehtäviä ja asioimaan eritahojen kanssa. Jotta laatukäsikirjasta saadaan työyhteisölle toimiva väline, on jo valmistamisvaiheessa suositeltavaa ottaa työyhteisö mukaan tekemiseen. Työyhteisön on ymmärrettävä minkä takia laatukäsikirja tehdään. Työyhteisöä on myös pidettävä ajan tasalla missä vaiheessa kirja on sekä mitä sisältöön tulee. Näin työyhteisö saa jo hiukan tuntumaa kirjasta ja tuntevat osallistuvansa yhteiseen projektiin. Itse tekeminen kuitenkin on syytä jättää pienemmän yhden tai kahden henkilön työstettäväksi. Tällöin 21 kirjasta tulee yhdenmukainen. Laatukäsikirjasta käytetään myös nimikettä toimintakäsikirja, joka kuvaa ehkä jopa paremmin mistä laatukäsikirjassa on kyse. Helpointen päivitettävä versio laatukäsikirjasta on sähköinen versio. Sähköinen versio laatukäsikirjasta on myös helppo sijoittaa esimerkiksi työtietokoneiden työpöydille, josta sitä voi käydä haluttaessa selaamassa tai muokkaamassa. Laatukäsikirjan paperinen versio työhuoneessa voi olla vanhanaikainen, mutta mielestäni se on luontaisempi käyttää ja etsiä tietoa, kuin sähköinen versio. Paperista versiota voi myös selailla työhuoneessa ikään kuin lehteä lukien. Jotta laatukäsikirja olisi kaikkien saatavilla, on hyödyllistä pitää se sähköisenä sekä paperisena versioina työyhteisön saatavilla. 4. Pohdinta Laatukäsikirjan tekeminen oli mielenkiintoinen ja työteliäs prosessi, joka kuitenkin antoi minulle paljon. Mielenkiintoisen laatukäsikirjan tekemisestä teki se, että lastenkodin arki on välillä hyvin hektistä ja tilanteet muuttuvat usein. Työyhteisö joutuu miettimään lähestulkoon päivittäin arjen sujumisen kannalta oleellisia käytänteitä ja niiden toteuttamista. Vaikka laatukäsikirjan tekemisessä oli reilusti työtä, niin työskentelyä helpotti se, että paikka oli entuudestaan tuttu. Olisi ollut paljon hankalampaa tehdä laatukäsikirja vieraaseen paikkaan työyhteisön ja arjen käytänteiden ollessa tuntemattomia. Nyt tilanne oli kuitenkin se, että olin työskennellyt lähes kaksi vuotta Lastenkoti Pelloksessa. Näin ollen arjen rutiinit ja toimintamallit sekä työyhteisön jäsenet ovat tuttuja entuudestaan. Laatukäsikirjaa tehdessäni opin tarkemmin lastenkodin sijoitus prosesseista, laadunhallinasta ja muista lastenkodin käytänteistä. Laatu käsitteenä ja laadunhallinta tulivat tutuksi prosessin aikana. Pyrin ottamaan käsitteistöä haltuun kirjallisuuden avulla ja tämän myötä luomaan kuvan Lastenkoti Pelloksen laatukäsikirjasta. Lastenkoti Pellos Oy:n laatukäsikirjasta pyrin tekemään mahdollisimman selkeän ja yksiselitteisen, jotta sen sisältö olisi mahdollisimman helppoa sisäistää. 22 Laadun arvioiminen lastensuojelussa on hankalaa, sillä lasten ja nuorten mielipide laadusta poikkeaa hyvin usein lastenkodin laatuajattelusta. Lasten ja nuorten mielestä hyvä, laadukas ja turvallinen kasvatus voi olla hiukan erilaista, kuin työntekijöiden mielestä. Esimerkiksi lasten ja nuorten käsitys yhteisruokailun, käytöstapojen ja nukkumaanmenoaikojen tärkeydestä on hyvin usein erilainen kuin lastenkodin aikuisilla. Toisaalta kuitenkin joskus tuntuu, että laadukasta työtä on se kuinka hyvin olen muistanut raportoida seuraavalle työntekijälle päivän tapahtumista tai miten olemme miettineet jossain palaverissa uusia ideoita lasten ja nuorten puolesta. Väkisin nousee mieleen, että mitä se laatu nyt sitten on? Onko se sitä, että on turvallinen paikka olla, saa ruokaa ja on katto päänpäällä vai sitä että siellä on myös se aikuinen jonka kanssa olla ja tehdä asioita. Joskus tuntuu että ei millään ehdi töissä olemaan lasten tai nuorten kanssa, kun on niin paljon kaikkea muuta mitä ohjaajan pitää päivän aikana tehdä. Mielestäni joskus on syytä kuunnella myös lapsia ja nuoriakin. He ovat kuitenkin niitä asiakkaita ja heille me teemme työtä. Tietenkin terve maalaisjärki on hyvä pitää mukana kuunnellessa lapsen tai nuoren ajatuksia. Lastensuojelutyössä laadun arvioiminen on hankalaa myös senkin vuoksi, että palautteen saaminen työstä voi jäädä vähäiseksi. Lapsi tai nuori ei välttämättä osaa sijoituksen päätyttyä heti arvostaa tai kertoakkaan kovin rakentavaa palautetta. Voi viedä hetken ennen kuin sijoitettu lapsi tai nuori oppii arvostamaan saamaansa huolenpitoa ja kaikki eivät välttämättä opi ikinä. Sosiaalitoimikaan ei varsinaista palautetta jälkeenpäin anna jokaisen nuoren kohdalta, mutta palaute pitää osata onkia kasvatustyön ajalta yhteisistä palavereista ja asetetuista tavoitteista sekä niiden saavuttamisesta. On myös hyvin tärkeä olla rehellinen omalle laitokselleen ja työlleen. Kaikki lapset tai nuoret eivät sopeudu välttämättä yksikön toimintamalleihin. Tällöin on tärkeä myöntää asia ja pyrkiä etsimään lapselle tai nuorelle sopiva paikka jossa hän saa sopivaa hoitoa, kasvatusta ja tukea. Lastensuojelutyö on monipuolista ja monisäikeistä toimintaa joka ei varmastikaan sovi kaikille ihmistyypeille. Itse työskenneltyäni jo jonkin aikaa lastensuojelun parissa olen nähnyt työn hienot hetket mutta myös ne vähemmän hienot ja haastavat tilanteet. Mielenkiintoni lastensuojelutyöhön on oikeastaan vain kasvanut mitä enemmän olen sitä tehnyt. Pyrin hankkimaan itselleni lisää henkilökohtaisia taitoja ja tietoja, joita voin myöhemmin mahdollisesti käyttää lastensuojelu työssä. 23 Laatukäsikirja tulee Lastenkoti Pellos Oy:lle käyttöön arkeen ja sitä käytetään hyödyksi, niin perehdyttämisessä kuin kilpailutus tilanteissa. Laatukäsikirjaa päivitetään vuosittain sille varattuna ajankohtana. Jatkossa työntekijät pääsevät vaikuttamaan laatukäsikirjan sisältöön aivan kuten pääsivät tämänkin prosessin aikana. On tärkeää, että laatukäsikirja on yhdenmukainen, jolloin se tukee työyhteisön yhtenäistä linjaa. Yhtenäinen linja lisää työyhteisön laadukasta työskentelyä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Laatukäsikirjan vaikutukset eivät välttämättä näy asiakkaille heti, mutta työntekijöiden työotteessa se voi alkaa näkymään pian. 4.1. Toiminnallinen opinnäytetyö Toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Se voi olla alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus, kuten perehdyttämisopas, ympäristöohjelma tai turvallisuusohjeistus (Vilkka & Airaksinen 2004, 9.). Toiminnallisen opinnäytetyön valitseminen omalle kohdalle oli alusta alkaen selvä asia. Minun on helpompi käsitellä aihetta, joka konkreettisesti tehdään itse ja sitä varten kerätään tietoa. Tutkimuksessa on kerättävä ensin aineistoa, jotta voi tehdä päätelmiä ja tämän jälkeen on päätelmät tuotava julki teoriaan liittäen( Vilkka & Airaksinen 2004, 56) Mielestäni tämä on monimutkaisempaa kuin toiminnallisessa opinnäytetyössä. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tärkeä tuoda esille miten olet tehnyt esimerkiksi kirjan ja mistä olet aineiston sen valmistamiseen hankkinut. Miellän itseni käytännön ihmiseksi ja tämän vuoksi toiminnallinen opinnäytetyö oli helpompi toteuttaa. Toiminnallinen opinnäytetyö on lähempänä työelämää, joka tekee siitä mielestäni mielekkäämmän minulle. Tutkimuksesta saatava tulos voi herkästi jäädä pölyttymään arkistoihin, mutta konkreettinen kokemus tai kirja jää mielestäni helpommin elämään. Tietenkin riippuu aina tutkimuksen tarpeellisuudesta, että jääkö pölyttymään. Valitsin laatukäsikirjan teon siksi, että pystyin työstämään kirjaa töiden ohessa. Opinnäytetyön tekeminen jonnekin toisaalle olisi ollut haastavampaa. Nyt pystyimme pitämään pieniä palavereita muiden töiden salliessa sen. Samassa paikassa työskennellessä pystyi samalla havainnoimaan kirjoittamiensa asioiden tärkeyttä. Työvuo- 24 roissa pystyin keskustelemaan eri työntekijöiden kanssa laatukäsikirjan sisällöstä. Usein työajalla pohdittiinkin sisältöä ja loin mielikuvia mitä kirjoitan mihinkin tällöin. Työajan ulkopuolella tein varsinaista kirjoitustyötä. Uskoisinkin että tällainen työskentelytapa oli minulle paras. Pääsin kokonaisvaltaisesti sisälle työhön ja pystyin pohtimaan asioiden merkitystä ja esitys tapaa rauhassa. Haastavaa laatukäsikirjan työstämisessä oli saada kirjasta selkeä ja yhtenevä kokonaisuus, joka vastaa lastenkodin toimintaa. Monta kohtaa jouduttiin miettimään arjen käytäntöjen kautta, jotta saadaan selkeä käsitys kuinka jokin asia oikeasti toimii. Laatukäsikirja on myös hyvin laaja kokonaisuus käsiteltävänä. Mielestäni Onnistuin saavuttamaan tavoitteeni laatukäsikirjan tekemisessä. Laatukäsikirjasta tuli yhtenäinen ja se on lastenkodin toiminnan näköinen. Sain tarvittavat tiedot oikeisiin paikkoihin ja pystyin toimimaan ohjeiden mukaan. Laatukäsikirjasta tuli melko selkeä ja tavoitteiden mukainen. 25 Lähteet Borgman, Merja ja Packalen, Esa 2002. Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. Helsinki. Tammi Holma, Tupu & Lempinen, Kristiina & Outinen, Maarit 1994. Laatu ja asiakas. Laatutyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Juva: WSOY. Idänpää-Heikkilä, Ulla; Outinen, Maarit; Nordblad, Anne; Päivärinta, Eeva & Mäkelä, Marjukka 2000. Laatukriteerit - Suuntaviivoja tekijöille ja käyttäjille. Stakes aiheita 20/2000. Helsinki: Stakes. Kangaspunta, K. & Kankaanniemi, J. 2005. Työkirja ammatillisen perhekodin laadunhallintaan. Kehityspolku Oy. Lapsen hyvä elämä 2015 – toimintalinjaus 2004. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Lastensuojelulaki 1983. 2007/417. Uusi lastensuojelulaki 1.1.2011. Viitattu 11.3.2011. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417. Niemelä, Hilkka 2005. Lapsikeskeinen sijaishuolto. Mitä tekisin jos tämä olisi oma lapseni?. Teoksessa Oljista, risuista vai tiilestä? artikkeleja hoidon laatua tukevista tekijöistä sijaishuollossa. Laituri-projekti. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Perustuslaki 1999 Viitattu 29.3.2011http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Pulkkinen, Lea 2002. Koti, koulu ja yksityinen elämänpiiri hyvän elämän ankkureina. Teoksessa Anna Rönkä ja Ulla Kinnunen (toim.) Perhe ja vanhemmuus – Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen. Keuruu:PS -kustannus. 26 Puonti, A-M., Saarnio, T. &Hujala A. 2004. Lastensuojelu tänään. Helsinki: Tammi Rousu Sirkka & Holma Tupu, 2004. Lastensuojelupalvelujen laadunhallinta. Jyväskylä: Oma Oy. Telemäki Matti, 1998. Kurt Hahn ja elämyspedagogiikka, s. 11-13. Teoksessa Timo Lehtonen (toim.) Elämän seikkailu – Näkökulmia elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen kysymyksiin. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy. Vilkka Hanna & Tiina Airaksinen, 2004. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. 27 Liitteet: Lastenkoti Pellos Oy:n laatukäsikirja 5 Sisällysluettelo Lastenkoti Pellos Oy Pellosniementie 1 52420 Pellosniemi 020-7109070 6 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 2. LASTENKOTI PELLOS OY 4 2.1 Organisaatio 5 3. LASTENKOTI PELLOKSEN TOIMINTA 6 3.1 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö 3.2 Arvot 3.3 Toimintakulttuuri 6 7 8 4. ASIAKKUUS 10 4.1. Kiireellinen huostaanotto 4.2. Omaohjaaja 4.3. Pelloksen arki 11 11 12 5. LASTENKOTI PELLOKSEN TULOPROSESSI 13 5.1 Sijoittajakunnan yhteydenotto 5.2 Omaohjaajan valinta 5.3 Tutustumiskäynti 5.4 Päätös asiakkaaksi tulosta 5.5 Asiakkaan saapuminen 13 14 14 14 15 6. LASTENKOTI PELLOKSEN SIJOITUSPROSESSI 16 6.1. Asiakkaaksi tulo 6.2. Kiireellinen huostaanotto 6.3. Tulohaastattelu 6.4 Kasvatus- ja hoitosuunnitelma 6.5 Lähtöhaastattelu 16 16 17 18 18 7. JÄLKIHUOLTO 19 7.1 Jälkihuoltoprosessi 21 8. PERHETYÖ 22 8.1 Kotiutukseen tähtäävä perhetyö 8.2 Turvakoti toiminta 22 26 9. LAPSIKOHTAISTEN SUUNNITELMIEN PROSESSI 27 9.1 Sijoituksen aloituspalaveri 9.2 Asiakassuunnitelma 9.3 Hoito- ja kasvatussuunnitelma 9.4 Kuukausiraportti 9.5 Koonti sijoitusprosessista hoidon päättyessä 27 28 28 29 29 10. DOKUMENTOINTI 29 10.1. Raportointi 30 11. ARVIOINTI 31 7 12. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 31 12.1 Toimenkuvat 12.2 Kehityskeskustelut 12.3 Työnohjaus 31 31 32 13. LAADUN HALLINTA JA JATKUVA KEHITTYMINEN 32 13.1 Laatukäsikirjan ylläpitosuunnitelma 32 Liitteet 33 Liite 1 33 Paikkakyselylomake 33 Liite 2 35 Taustatietolomake 35 Liite 3 37 Jälkihuoltoa valmisteleva suunnitelma 37 Liite 4 39 Kotiutussuunnitelma 39 Liite 5 41 Kasvatus- ja hoitosuunnitelma 41 Liite 6 43 Kuukausiraportti 43 Liite 7 45 Loppuarviointikooste 45 Liite 8 47 Rekisteriseloste ja informointilomake 47 Liite 9 49 Toimenkuvat 49 Liite 10 53 Salassapito 53 Liite 11 55 Kehityskeskustelut 55 4 1. JOHDANTO Idea Lastenkoti Pellos Oy:n kehittämishankkeen alkamisesta oli toimitusjohtaja Sari Haikaraisen hänen siirryttyä vastaavan ohjaajan roolista toimitusjohtajan rooliin vuoden 2010 alusta. Idean kehittymisessä kesti aikansa mutta loppu syksystä 2010 päätettiin kehittämishankkeen muodon olevan laatukäsikirja. Laatukäsikirjan työstämisestä tuli opiskelija vetoinen. Opiskelija alkoi toteuttaa laatukäsikirjaa opinnäyteyön muodossa. Lastenkoti Pelloksessa laatukäsikirjan toteutuksesta olivat pääasiassa vastuussa Opinnäytetyötä tekevä Valtteri Kohvakka, toimitusjohtaja Sari Haikarainen sekä vastaava ohjaaja Kaarina Mehto. Työyhteisön muut jäsenet pääsivät osallistumaan toteuttamiseen palaverien yhteydessä käytävissä keskusteluissa liittyen laatukäsikirjan aineistoon ja sisältöön. Laatuhankkeen tavoitteenamme oli Lastenkoti Pelloksen hoito- ja kasvatustoiminnan määrittely ja kuvaaminen laatukäsikirjan muotoon. Laatuhankkeen aikana selkiinnytettiin Lastenkoti Pelloksen sijoituksen keskeisiä prosesseja: sijoitus, hoito, kasvatus ja jälkihuolto. Koimme tärkeäksi koko henkilöstön osallistamisen ja sitouttamisen laatuhankkeeseen. Halusimme, että laatukäsikirja ja uudet työskentelymallit juurtuisivat osaksi jokapäiväistä työskentelyä. Haastava tehtävä oli selkiinnyttää ja antaa muoto jo olemassa oleville ja hyväksi havaituille toimintatavoille sekä perinteille. Työstämisen aikana arvioimme nykyisiä kasvatus - ja hoitokäytäntöjämme. Laatuhanke on toiminut työmme innoittajana ja kehittäjänä. 2011 huhtikuussa valmistui ensimmäinen versio laatukäsikirjasta. 2. LASTENKOTI PELLOS OY Lastenkoti Pellos Oy on Mikkelin kaupungin, Ristiinan kunnan ja Mäntyharjun kunnan perustama osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on tuottaa lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautista kasvatus- ja hoitopalvelua lastenkoti-tyyppisessä sijaishuollon asumisyksikössä. Lastenkoti Pellos on 10-paikkainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa kodinomaista asumista 0-18-vuotiaille huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille sekä jälkihuoltopalveluja yli 18vuotiaille. Lastenkoti Pellos sijaitsee Saimaan järvialueella, luonnonkauniissa Ristiinan kunnassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella, 25 km päässä Mikkelistä. 5 2.1 Organisaatio Lastenkoti Pellos Oy:n toimintaa valvoo sille määritelty hallitus ja viranomaisvalvonnasta vastaavat sijaintikunnan, eli Ristiinan kunnan sosiaalitoimi sekä Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaaliosasto. Lastenkoti Pellos Oy:n organisaatiokaavio Yhtiökokous Mikkelin kaupungin edustaja Ristiinan kunnan edustaja Mäntyharjun kunnan edustaja Hallitus puheenjohtaja Harri Sundell varapuheenjohtaja Keijo Partio jäsen Sirkku Mehtola, Heikki Soininen, Ismo Partio Toimitusjohtaja/ Lastenkodin johtaja Sari Haikarainen Vastaava ohjaaja Kaarina Mehto osasto 1 ja 2 6 työntekijää 6 3. LASTENKOTI PELLOKSEN TOIMINTA Toimintamme tavoitteena on lapsen/nuoren elämäntilanteen muuttuminen ja kuntoutuminen sekä mahdollinen siirtyminen takaisin kotiin tai itsenäiseen elämään. Teemme tiivistä yhteistyötä lasten/nuorten perheiden kanssa. Lastenkodin henkilökunnalla on vankka kokemus lastensuojelutyöstä sekä osaamista perhetyöstä, päihdetyöstä, turvakotityöstä sekä kehitysvammatyöstä. Hoidon tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset kunkin lapsen/nuoren kasvulle ja kehitykselle. Lastenkodin säännöllinen elämänrytmi koulun käynteineen sekä vapaa-ajan harrastuksineen tuovat mielekästä sisältöä nuoren elämään. Henkilökunnan työskentely on lapsen/nuoren yksilölliset tarpeet huomioivaa. Kaikille lapsille/nuorille laaditaan yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Omaohjaaja työparinaan vastaava ohjaaja vastaa hoidosta ja kasvatuksesta moniammatillisen tiimin tukemana. Omaohjaajalla on kokonaisvaltainen näkemys lapsesta/nuoresta ja heidän elämän tilanteestaan. Lisäksi Lastenkoti Pellos tarjoaa turvakoti- ja perhekuntoutuspalveluita. Turvakoti- ja perhekuntoutuspalveluihin tuleville perheille on erilliset tilat. 3.1 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Lastensuojelulaki ohjaa keskeisesti lastenkodin toimintaa, mutta on myös liuta muita lakeja joita tulee ottaa huomioon. • Lastensuojelulaki 686/1983, muutos 13.4.2007/417 • Lastensuojeluasetus 1010/1983 • Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 • Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 • Sosiaalihuoltolaki 710/1982 • Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 • Asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1208/1996 • Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 • Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 7 • Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 • Työterveyshuoltolaki 1383/2001 • Työturvallisuuslaki 738/2002 • Työaikalaki 605/1996 • Henkilötietolaki 523 /1999 3.2 Arvot Arvot muodostavat sen yhteisön toiminnallisen perustan, joka toimii yksikön toiminnan kivijalkana. Arvot tulee määritellä omasta työstä käsin. Näin ne eivät muodostu liian etäisiksi. Keskeisiä suomalaiseen yhteiskuntaan liitettyjä arvoja ovat perhe, terveys, ystävät ja työ. Näiden järjestys ja painotusarvot saattavat kuitenkin vaihdella eri henkilöillä ja eri yhteisöissä. Lisäksi kasvava monikulttuurisuus tuo uusia vivahteita näihin arvoihin ja korostaa joitakin muita arvoja, esim. uskontoa. Lisäksi Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa työn asema arjen määrittäjänä on jo useamman sukupolven kohdalla hämärtynyt. Työntekijän tulee omien ja työyhteisönsä arvojen lisäksi tunnistaa sidosryhmien arvoja. Lastenkoti Pelloksessa tullaan käymään arvokeskusteluja niin työyhteisön jäsenien kesken kuin asiakkaina olevien nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Lastenkoti Pelloksen vaalimat keskeiset arvot ovat: YKSILÖLLINEN ASIAKASLÄHTÖISYYS Jokainen lapsi/nuori on omana itsenään arvokas. Kaikkien tunteiden näyttäminen on sallittua ja jokaisella on mahdollisuus tulla näin sekä kuulluksi että ymmärretyksi. Asiakaslähtöisyys näkyy lapsen/nuoren erityispiirteiden huomioimisena ja kunnioittamisena avoimen vuorovaikutuksen keinoin arjen toiminnassa. Asiakaslähtöisyys ilmenee työntekijöiden arvostavana ja johdonmukaisena toimintana lasten/nuorten keskellä. PERHEKESKEISYYS Lapsi/nuori tarvitsee vanhempiensa luvan asettua uuteen kasvuympäristöönsä kyetäkseen motivoitumaan sekä olemaan aktiivisena toimijana omien asioidensa ja tulevaisuutensa suhteen sijoituksen ajan. Tavoitteenamme on lastensuojelulain mukainen perheiden jälleen 8 yhdistäminen hyvin suunniteltuna kotiuttamisena tai siirtymisenä omaan elämään yhteisen tuen turvin. Perheenjäsenten välisiä tunnesiteitä vahvistetaan ja ylläpidetään aktiivisella yhteydenpidolla läheisiin sekä kutsumalla heitä säännöllisesti lastenkodille erilaisten teemojen äärelle. JAETTU YHTEISTYÖ Kasvatustyön tuloksellisuus saavutetaan tiiviillä yhteistyöllä ja siihen osallistuvat lapsen/nuoren keskeiset verkoston jäsenet, joihin kuuluvat läheisten lisäksi eri viranomaistahot. Yhteistyön kulmakiviä ovat rehellisyys, avoimuus, luottamuksellisuus ja asioiden jakaminen. Lapsen/nuoren on tärkeä tietää, että koko verkosto toimii samansuuntaisesti. 3.3 Toimintakulttuuri Yhteiset arjen rakenteet ovat edellytys perustehtävän onnistumiselle. Työyhteisön jokaisen jäsenen tulee tietää millä areenalla mikin asia käsitellään. Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee myös tietää omat toimintavaltuutensa ja sitä kautta omat vastuunsa. Asioiden läpikäyminen oikeilla areenoilla ja oikeaan aikaan vähentää työn kuormittavuutta ja vapauttaa työntekijän kohdistamaan oman työpanoksensa tarkoituksenmukaisesti ja perustehtävän suuntaisesti. Lastenkodin asiakkaat tulevat monesti varsin kaoottisesta elämäntilanteesta ja elinympäristöstä. Näin ollen heidän kuntoutumistaan palvelee parhaiten ympäristö, jossa on selkeät toimintatavat ja – kulttuuri. Lastenkoti Pelloksen toimintakulttuuria on, että asioita käsitellään koko talon palavereissa, osasto kokouksissa sekä erilaisissa raporttitilanteissa. Koko talon palaveri Koko talon palaveri kokoontuu kerran kahdessa viikossa. Puheenjohtajana toimii lastenkodin johtaja (toimitusjohtaja). Tavoitteena on koko talon yhteisen linjan säilyminen ja me-hengen kasvattaminen. Jokaisessa palaverissa käydään lävitse jokaisen osaston kuulumiset ja toiveet talon toiminnan suhteen. Palaverissa käsitellään yhdessä koko talon toimintaperiaatteita ja suurempia kokonaisuuksia esimerkiksi lastenkodin toimintamallista ja perustehtävästä. Tässä palaverissa esitellään myös uudet 9 paikkakyselyt ja tehdään päätös paikkakyselyyn vastaamisesta. Tästä palaverista tehdään muistio, johon kirjataan päätökset. Osastopalaveri Osastojen osastopalaveri kokoontuu kerran kahdessa viikossa. Puheenjohtajana toimii vastaava ohjaaja. Tavoitteena on osaston yhteisen linjan säilyminen ja kehittäminen. Vastaava ohjaaja tuo asioita talon palaverista osastopalaveriin ja toisaalta tuo asioita osastopalaverilta talon palaveriin. Osastopalaverissa käsitellään osaston arjen asioita. Siinä päätetään osaston arjen toiminnasta, harrastuksista, retkistä yms. Osastopalaveripäivänä iltavuorossa olevat osaston työntekijät pitävät osastokokouksen yhdessä lasten/nuorten kanssa. Lapsilla/nuorilla on näin mahdollisuus vaikuttaa osaston toimintaan kertomalla mielipiteensä asioihin ja ehdottamalla omia asioitaan esim. harrastuksiin ja retkiin liittyen. Lapset/nuoret voivat osastokokouksen kautta tuoda omat ehdotuksensa osastopalaverin, ja sitä kautta koko talon palaverin käsiteltäviksi. Osastopalaverista tehdään muistio. Lastenkodin johtaja osallistuu mahd. mukaan osastopalavereihin. Osastoraportit Lastenkodissa pidetään vuorokauden mittaan kolme raporttia; aamuraportin pitää yövalvoja, päiväraportin pitää aamuvuoron vastaava työntekijä ja iltaraportista vastaa iltavuoron vastaava. Jokainen raportti on tärkeä arjen toiminnan sujumiseksi, mutta niiden lisäksi joudutaan siirtämään päivittynyttä tietoa raporttien välillä ohjaajalta toiselle ja johdolle. Osastoiden tärkein raportti on kouluaikoina iltaraportti. Raportin pitää iltavuorosta vastuussa ollut työntekijä. Raportilla kerrataan jokaisen lapsen/nuoren arjen kuulumiset ja lastensuojelullinen seuranta. Lisäksi kerrataan kasvatuksellisesti ja hoidollisesti tärkeät asiat. Omaohjaajalle välitetään lasta/nuorta tai hänen huoltajiaan/läheisiään koskeva tärkeä tieto. Raportilla käydyt asiat kirjataan lapsen/nuoren omaan raporttikansioon ja tietokoneelle. (huom. ei ulkopuolisten tai toisten lasten/nuorten nimiä raporttiin mukaan). Varmuuskopiot säilytetään lukitussa kaapissa toimistohuoneessa. Varmuuskopio otetaan joka vuorokausi ja paperitulostus tarpeen mukaan. Paperitulosteet säilytetään niin ikään lukitussa kaapissa. Koulujen loma-aikoina ja viikonloppuisin päiväraportin osuus korostuu. Tällöin myös päiväraportilla käydään läpi kaikki lapset/nuoret sekä heidän päivänsä kulku painottaen samoja asioita kuin edellä iltaraportin yhteydessä. Aina päiväraportilla määritetään iltavuoron ajaksi kuka työntekijä vastaa mistäkin solusta. 10 4. ASIAKKUUS Lastenkodin asiakkaaksi tulo tapahtuu suunnitelmallisesti (seuraava ei koske päivystyksellistä asiakkaaksi tuloa). Prosessi lähtee liikkeelle lapsen/nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän paikkakyselyllä. Paikkakyselyn yhteydessä lastenkodin työntekijä selvittää perustiedot lapsesta/nuoresta sekä hänen elämäntilanteestaan. Tiedot kirjataan lastenkodin paikkakyselylomakkeeseen (liite 1). Paikkakyselyjä ottavat vastaan lastenkodin johtaja ja vastaavat ohjaajat. He tuovat paikkakyselyn käsiteltäväksi talon palaveriin, jossa kysely käsitellään. Paikkakyselyn vastaanottaja huolehtii siitä, että päätös lapsen/nuoren ottamisesta asiakkaaksi tai paikkakyselyn hylkäämisestä, ilmoitetaan välittömästi lapsen/nuoren omalle sosiaalityöntekijälle. Samalla sovitaan lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa tutustumiskäynnistä lastenkodilla, jos paikkakyselyyn on vastattu myönteisesti. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on madaltaa lapsen/nuoren tuloa lastenkotiin. Tarkoituksena on myös kertoa miten lastenkodissa työskennellään, miten siellä asutaan ja millaisia käytäntöjä ja sääntöjä siellä on. Samalla selvitetään lapsen/nuoren oikeudet ja velvollisuudet lastenkodissa. Huoltajien kanssa keskustellaan yhteydenpidosta lapseen/nuoreen hänen ollessa lastenkodissa. Huoltajien kanssa käydään myös läpi lastenkodin tavat ylläpitää yhteyttä huoltajiin (mm. kerrotaan kuukausiraportista). Lapselle/nuorelle ja hänen huoltajilleen esitellään lyhyesti lastenkodissa käytettävä omaohjaaja-järjestelmä, tuleva omaohjaaja on mahdollisuuksien mukaan läsnä tutustumiskäynnillä. Lapselle/nuorelle ja hänen huoltajilleen kerrotaan niistä arvoista, joiden pohjalta lastenkodissa työskennellään (yksilöllinen asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, jaettu yhteistyö). Tutustumiskäynnille osallistuu myös lapsen/nuoren oma sosiaalityöntekijä sekä mahdollisuuksien mukaan lapsen/nuoren edellinen ja tuleva opettaja, mikäli kyseeseen tulee koulun vaihto. Tutustumiskäynti ei sido sosiaalitoimea sijoittamaan lasta/nuorta lastenkotiin vaan he ilmoittavat lopullisen päätöksen käynnin jälkeen. Jos päätös on lapsen/nuoren sijoittaminen lastenkotiin, sovitaan samalla tuloajankohta ja se, miten lapsi/nuori lastenkotiin tulee. Lastenkoti on sitoutunut ottamaan lapsen/nuoren vastaan jo paikkakyselyn jälkeen, mikäli tutustumiskäynti ei tuo mitään erityistä uutta tietoa. Sijoitus lastenkotiin voi olla joko avohuollon tukitoimisijoitus tai huostaan otetun lapsen/nuoren toistaiseksi tapahtuva sijoitus. Ennen kuin lastenkoti voi vastaanottaa lasta/nuorta, tulee sillä olla kopio sijoituspäätöksestä. 11 4.1. Kiireellinen huostaanotto Päivystyksellinen asiakkaaksi tulo tarkoittaa kiireellistä lapsen sijoitusta akuutissa kriisitilanteessa. Päivystyksellinen asiakkaaksi tulo tapahtuu silloin yleensä sosiaalipäivystyksen kautta iltaisin, öisin tai viikonloppuina. Sijoituksen muoto voi olla lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi nuoren ja perheen kanssa tehdyllä yhteisellä sopimuksella (sopimuksen tekee lapsen/nuoren kotikunnan sosiaalityöntekijä tai sosiaalipäivystyksen työntekijä) tai kiireellinen sijoitus lapsen/nuoren ollessa välittömässä vaarassa ja nuoren tai vanhemman vastustaessa sijoitusta tai vanhempia ei tavoiteta tai he eivät ole sellaisessa kunnossa, että sijoituksesta voitaisiin yhdessä sopia. Kiireellisestä sijoituksesta sopii lapsen/nuoren kotikunnan sosiaalityöntekijä virka-aikana ja muulloin sosiaalipäivystyksen työntekijä. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon jälkeen lastenkodin työntekijä on heti seuraavana arkipäivänä yhteydessä lapsen/nuoren kotikunnan sosiaalitoimeen. Samalla sovitaan palaveri lapsen/nuoren asioissa mahdollisimman pian. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon yhteydessä lastenkodin vastaanottava työntekijä huolehtii siitä, että lastenkoti saa tarvittavat henkilötiedot sijoitettavasta lapsesta ja mahdollisuuksien mukaan myös tarvittavat terveystiedot sekä huoltajien yhteystiedot. Lastenkodissa käydään lapsen/nuoren ja saattajan kanssa akuutti tilanne lävitse. Käyty keskustelu kirjataan muistiin. Kirjataan saattajan yhteystiedot, jos hän on joku muu kuin huoltaja. Tarkistetaan myös tarvitseeko lapsi/nuori välitöntä lääkärin arviota. Aggressiivisen nuoren kohdalla tule miettiä tarvitaanko poliisin virka-apua tilanteen rauhoittamiseksi. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon yhteydessä pitää tehdä päätös tarvitseeko lapsi/nuori vierihoitoa riittävän sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden takaamiseksi. Jos näin arvioidaan olevan, tulee se järjestää kutsumalla lisää työntekijöitä töihin. Kutsumisesta vastaa vastuuvuorossa oleva henkilö. Aina päivystyksellisissä tilanteissa tulee olla yhteydessä vastuuvuorolaiseen ja viimeistään seuraavana aamuna johtajaan, mikäli hän ei ole vastuuvuorossa. 4.2. Omaohjaaja Omaohjaaja on nuoren lähin tukihenkilö laitoksessa ja vastaa nuoren hoitosuunnitelman toteutumisesta. Omaohjaaja luo myös kontaktit nuoren omaisiin sekä sijoittavaan sosiaalityöntekijään ja muihin yhteistyötahoihin. Omaohjaajan työskentelypareina ovat lastenkodin muu henkilökunta, vastaava ohjaaja, omaopettaja sekä psykologi. Yhdessä nuoren kanssa he pitävät nuoren opiskelua ja arkista selviytymistä tukevia yhteistyöpalavereita. 12 Omaohjaaja voi tarvittaessa saada yksilökonsultaatiota työnohjaajalta. 4.3. Pelloksen arki Toiminnassamme korostuvat säännölliset viikko- ja päiväohjelmat, selkeät rajat oikean ja väärän, luvallisen ja luvattoman välillä. Pyrkimyksenä on, että Lastenkoti Pelloksen koko kasvuyhteisö tukee nuoren eettistä kasvua. Lastenkodin säännöissä korostuvat sekä lapsen oikeudet että velvollisuudet. Niissä otetaan kantaa mm. nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitämisestä, hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta, iän ja kehitystason mukaisesta valvonnasta ja huolenpidosta, turvallisesta ja virikkeitä antavasta kasvuympäristöstä, nuoren oikeudesta saada koulutusta ja kunnioitusta, oikeudesta ruumiilliseen loukkaamattomuuteen ja mahdollisuudesta itsenäistymiseen. Nuorelta edellytetään, että hän käy koulua, noudattaa sääntöjä ja sopimuksia, osallistuu sovittuihin arkitöihin ja kohtelee huomaavaisesti muita. Selkeä toimintaympäristö auttaa toimimaan yhteisön jäsenenä. Säännöllinen ja ennakoitava päiväohjelma sekä aikuisten ennustettavissa oleva toiminta auttavat niitä nuoria, joilla on käytösongelmia, masennusta, puutteita oman toiminnan ohjauksessa tai tarkkaavuuden vaikeuksia. Lastenkoti Pelloksen työskentelytapa korostaa nuoren kanssa käytäviä keskusteluja ja neuvotteluja, joiden tavoite on mm., että nuori oppii ymmärtämään arjessa tekemiensä valintojen vaikutuksen omaan ja muiden elämään. Nuori lähiverkostoineen osallistuu yhdessä lastenkodin henkilökunnan kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman sekä oppimissuunnitelman laatimiseen. 13 5. LASTENKOTI PELLOKSEN TULOPROSESSI Nuoren sijoitus Lastenkoti Pellokseen alkaa sosiaalityöntekijän yhteydenotolla johtajaan. Lastenkodin sopivuudesta nuoren sijoituspaikaksi keskustellaan virkamiespalaverissa, johon osallistuvat kunnan sosiaalityöntekijä, muut nuoren hyvin tuntevat hoitotahot sekä Lastenkoti Pelloksesta tuleva omaohjaaja ja vastaavaohjaaja/toimitusjohtaja. Tämän jälkeen omaohjaaja sopii tutustumiskäynnin nuoren ja perheen kanssa. Tämän työskentelyn tarkoituksena on luoda perusta hyvälle yhteistyölle, sitoutumiselle sekä yhteisymmärryksen saavuttamiselle. Hyvin hoidettu sijoitusprosessi luo perustan lastenkodin hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle. 5.1 Sijoittajakunnan yhteydenotto - Paikkakysely (päivystykseen tai johtajalle) o Täytetään paikkakyselylomake o Tuodaan seuraavaan koko talon palaveriin o Lastenkodin työryhmä, johtaja / vastaava ohjaaja arvioivat asiakkaan sopivuuden / laitoksen tilanteen palvella asiakasta o Lastenkodin työryhmä varmistaa: Sijoitettavan nuoren tilanteen ja taustat (viim. asiakassuunnitelma, epikriisit, hoitoyhteenvedot, lausunnot) - Sijoituksen tavoitteet Nuoren vanhempien/ huoltajien tilanteen ja mielipiteen sijoituksesta Nuoren terveydellisen tilanteen Tulohetken lääkitys Mahd. lisäresurssit (lääkitys, terapia, tuki koulun käyntiin yms.) Tutustumiskäynnin ajankohdan Johtaja / vastaava ohjaaja tekee päätöksen asiakkaaksi ottamisesta o ilmoitus kunnan sosiaalityöntekijälle 14 5.2 Omaohjaajan valinta - Lastenkodin työryhmä valitsee uuden asiakkaan omaohjaaja o Valinta tapahtuu keskustellen - Nimetään omaohjaaja ja saatetaan asia kaikkien työntekijöiden tietoon - Pyritään varmistamaan, että omaohjaaja on vuorossa asiakkaan tulessa taloon 5.3 Tutustumiskäynti - Varataan asiakkaalle mahdollisuus tutustumiskäyntiin o Mahd. mukaan omaohjaaja läsnä tai ainakin joku osaston työryhmästä o Nuoren mukana hänen huoltajansa, sosiaalityöntekijänsä ja mahd. entinen ja tuleva opettaja - Asiakkaalle esitellään lastenkodin toimintaa o Työmenetelmät o Säännöt ja kontrollimenetelmät (huumeseulat, liikkumisvapauden ja yhteydenpidon rajoittaminen sekä henkilötarkastukset) o Viikko-ohjelma o Yhteydenpito lastenkodin ulkopuolelle - Päätetään prosessin etenemisestä o Sovitaan harkinta-aika jos tarpeen, yhteydenpito tutustumiskäynnin jälkeen 5.4 Päätös asiakkaaksi tulosta - Asiakkaan päätöksen jälkeen työryhmä on yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen o Varmistetaan vielä mahd. lisäresurssit (lääkitys, terapia, koulun käynnin tuki, kuljetukset yms.) o Tilataan nuorta koskevat asiakirjat o Sovitaan alkuverkoston ajankohta (mielellään ei yli viikkoa kuntoutuksen alusta) 15 o Sovitaan mitkä ovat työskentelyn tavoitteet, miten työskennellään ja miten raportoidaan o Varmistetaan, että sijoituspäätös on lastenkodissa ennen asiakkaan tulo - Sovitaan asiakkaan kanssa tarkka tuloajankohta ja miten asiakas tulee lastenkotiin 5.5 Asiakkaan saapuminen - Asiakas saapuu sovittuna aikana o Suunniteltujen sijoitusten kohdalla tulo ma-to klo 9.00-15.00 (kiireelliset sijoitukset erikseen o Jos asiakas ei ilmesty sovittuna aikana, otetaan yhteys asiakkaaseen/ huoltajiin ja kunnan sosiaalitoimeen - Asiakkaalle näytetään oma huone ja omaohjaaja esittelee taloa ja asettelee nuoren tavarat hänen kanssaan paikalleen - Osaston muille asiakkaille on aikaisemmin kerrottu uuden asiakkaan tulosta - Tulohaastattelu kahden ensimmäisen päivän aikana - Omaohjaaja sopii opettajan kanssa koulun aloittamiseen liittyvät asiat 16 6. LASTENKOTI PELLOKSEN SIJOITUSPROSESSI Nuoren sijoitus Lastenkoti Pellokseen alkaa sosiaalityöntekijän yhteydenotolla johtajaan. Lastenkodin sopivuudesta nuoren sijoituspaikaksi keskustellaan virkamiespalaverissa, johon osallistuvat kunnan sosiaalityöntekijä, muut nuoren hyvin tuntevat hoitotahot sekä Lastenkoti Pelloksesta tuleva omaohjaaja ja vastaavaohjaaja/toimitusjohtaja. Tämän jälkeen omaohjaaja sopii tutustumiskäynnin nuoren ja perheen kanssa. Tämän työskentelyn tarkoituksena on luoda perusta hyvälle yhteistyölle, sitoutumiselle sekä yhteisymmärryksen saavuttamiselle. Hyvin hoidettu sijoitusprosessi luo perustan lastenkodin hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle. 6.1. Asiakkaaksi tulo Asiakas saapuu sovittuna aikana Suunniteltujen sijoitusten kohdalla tulo ma-to klo 9.00-15.00 (kiireelliset sijoitukset erikseen) Jos asiakas ei ilmesty sovittuna aikana, otetaan yhteys asiakkaaseen/ huoltajiin ja kunnan sosiaalitoimeen Asiakkaalle näytetään oma huone ja omaohjaaja esittelee taloa ja asettelee nuoren tavarat hänen kanssaan paikalleen Täytetään asiakkaan kanssa taustatietolomake (liite 2) Osaston muille asiakkaille on aikaisemmin kerrottu uuden asiakkaan tulosta Tulohaastattelu kahden ensimmäisen päivän aikana Omaohjaaja sopii opettajan kanssa koulun aloittamiseen liittyvät asiat 6.2. Kiireellinen huostaanotto Päivystyksellinen asiakkaaksi tulo tarkoittaa kiireellistä lapsen sijoitusta akuutissa kriisitilanteessa. Päivystyksellinen asiakkaaksi tulo tapahtuu silloin yleensä sosiaalipäivystyksen kautta iltaisin, öisin tai viikonloppuina. Sijoituksen muoto voi olla lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi nuoren ja perheen kanssa tehdyllä yhteisellä sopimuksella (sopimuksen tekee lapsen/nuoren kotikunnan 17 sosiaalityöntekijä tai sosiaalipäivystyksen työntekijä) tai kiireellinen sijoitus lapsen/nuoren ollessa välittömässä vaarassa ja nuoren tai vanhemman vastustaessa sijoitusta tai vanhempia ei tavoiteta tai he eivät ole sellaisessa kunnossa, että sijoituksesta voitaisiin yhdessä sopia. Kiireellisestä sijoituksesta sopii lapsen/nuoren kotikunnan sosiaalityöntekijä virka-aikana ja muulloin sosiaalipäivystyksen työntekijä. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon jälkeen lastenkodin työntekijä on heti seuraavana arkipäivänä yhteydessä lapsen/nuoren kotikunnan sosiaalitoimeen. Samalla sovitaan palaveri lapsen/nuoren asioissa mahdollisimman pian. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon yhteydessä lastenkodin vastaanottava työntekijä huolehtii siitä, että lastenkoti saa tarvittavat henkilötiedot sijoitettavasta lapsesta ja mahdollisuuksien mukaan myös tarvittavat terveystiedot sekä huoltajien yhteystiedot. Lastenkodissa käydään lapsen/nuoren ja saattajan kanssa akuutti tilanne lävitse. Käyty keskustelu kirjataan muistiin. Kirjataan saattajan yhteystiedot, jos hän on joku muu kuin huoltaja. Tarkistetaan myös tarvitseeko lapsi/nuori välitöntä lääkärin arviota. Aggressiivisen nuoren kohdalla tule miettiä tarvitaanko poliisin virka-apua tilanteen rauhoittamiseksi. Päivystyksellisen asiakkaaksi tulon yhteydessä pitää tehdä päätös tarvitseeko lapsi/nuori vierihoitoa riittävän sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden takaamiseksi. Jos näin arvioidaan olevan, tulee se järjestää kutsumalla lisää työntekijöitä töihin. Kutsumisesta vastaa vastuuvuorossa oleva henkilö. Aina päivystyksellisissä tilanteissa tulee olla yhteydessä vastuuvuorolaiseen ja viimeistään seuraavana aamuna johtajaan, mikäli hän ei ole vastuuvuorossa. 6.3. Tulohaastattelu Tulohaastattelu pidetään nuoren fyysisen ja psyykkisen kunnon mukaan mahdollisimman pian asiakkaaksi tulon jälkeen Kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteet Tavoitteet tuodaan kaikkien työntekijöiden tietoon Nuori ja omaohjaaja tutustuvat yhdessä kasvatus- ja hoitosuunnitelmaan ja sen tekoon Tavoitteena vahvistaa nuoren ja omaohjaajan välistä suhdetta ja vuorovaikutusta 18 6.4 Kasvatus- ja hoitosuunnitelma Kasvatus- ja hoitosuunnitelma ohjaa nuoren kasvatus ja kuntoutusta lastenkodissa Suunnitelman laadintaan osallistuvat nuoren kanssa hänen huoltajansa ja opettajansa mahdollisuuksien mukaan sekä lastenkodin omaohjaaja ja osaston vastaava ohjaaja Suunnitelma rakennetaan erillisen suunnitelmapohjan mukaan Sama työryhmä, joka vastaa kasvatus- ja hoitosuunnitelman laatimisesta, valmistautuu myös yhdessä tuleviin asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja purkavat yhdessä käydyt neuvottelut Asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä tehdään myös kasvatus- ja hoitosuunnitelman väliarviointi Huoltajille ja kunnan sosiaalityöntekijälle raportoidaan kerran kuussa nuoren tilanteen kehittymisestä lastenkodin sijoituksen aikana 6.5 Lähtöhaastattelu Lähtöhaastattelun nuorelle tekee omaohjaaja Ei saa jättää viimeiselle viikolle vaan on osa nuoren sijoituksen päättymistä jo hyvissä ajoin (ks. erillinen kotiutussuunnitelma) Pyydetään nuorelta ja hänen huoltajiltaan sekä kunnan sosiaalityöntekijältä kirjallinen palaute sijoitusprosessista 19 7. JÄLKIHUOLTO Lastensuojelulain 34§ mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää sijaishuollossa olleelle lapselle tai nuorelle tarvittava jälkihuolto sekä tukea hänen vanhempiaan, huoltajiaan ja henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Oikeus jälkihuoltoon kestää nuoren täytettyä 21 vuotta. Jälkihuolto kattaa toimeentulon, asumisen, tukihenkilö- ja terapiapalvelut, koulunkäynnin, työhön sijoittumisen, harrasteiden ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Lastensuojeluasiakkuuden päättyessä nuorelle ei riitä pelkkä taloudellinen tuki tai asumiseen liittyvä tukeminen vaan nuori saatellaan jälkihuollon avulla kohti itsenäistä aikuisuutta. Jälkihuolto toimii yksikön aloittaman kasvatustyön jatkeena, jonka avulla tehtyä työtä viimeistellään ja nuorta tuetaan kohti tasapainoista aikuisuutta. Ilman jälkihuoltoa jää sijoituspaikan tekemä mittava työ kesken, jolloin nuori usein jää ilman tarvittavaa tukea tai apua esim. koulunkäynnissä tai työelämään siirryttäessä. Myymme räätälöityjä asiakkaiden tarpeesta lähteviä jälkihuollonpalveluita. Nuoren tilanteesta riippuen rakennetaan toimiva paketti, jossa on tarvittava määrä tukikäyntejä, yhteydenpitoa ja esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin tukemista. Tavoite Jälkihuollon tavoitteena on yhdessä nuoren ja hänen lähiverkostonsa kanssa suunnitella nuoren tulevaa uutta elämänvaihetta. Jälkihuollon suunnitteleminen ja kartoittaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen huostaanoton purkamista yhdessä sijoittavien kuntien kanssa. Tällä pyritään mahdollistamaan lastensuojelupalveluiden katkeamattomuus aina 21-ikävuoteen asti. Jälkihuoltoa suunnitellaan ja siihen valmistaudutaan jo nuoren ollessa yksikössämme. Itsenäistyminen ja jälkihuollon asuntoon siirtyminen tapahtuu asteittain siten, että osastolta siirrytään lastenkodin yhteydessä olevaan kalustettuun yksiöön ja vasta sen jälkeen jälkihuollon asuntoon. Laatu Pyrimme tarjoamaan laadukkaita jälkihuoltopalveluja, jolloin nuorta ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan hänen kanssaan aloitettua hoito- ja kasvatustyötä jatketaan katkeamattomana. Nuorten kanssa ratkaistaan ongelmia, heitä opetetaan uusien asioiden kohtaamisessa sekä heidän kanssaan harjoitellaan arjen taitoja. Itsenäisyys ei tarkoita sitä, että nuori jätetään pärjäämään yksin vaan, että häntä tuetaan ja hyvää työtä jatketaan tarpeen mukaan. Työtä arvioidaan jatkuvasti ja erilaisten 20 työmenetelmien sekä dokumentoinnin avulla pyritään turvaamaan laadukkaampi ja tavoitteellisempi kasvatustyö. Toimintamuodot Pyrimme tukemaan jälkihuollossa olevia nuoria siten, että he ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja vastuunkantajia. Jälkihuollossa nuorta ei enää tarvittaessa kontrolloida ulkoapäin vaan tavoitteena on, että vastuu nuoren elämästä siirtyy hänelle itselleen. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista, jolloin toiminnassa painottuu omaehtoisuus. Nuori saa elää omaa elämäänsä, mutta saa halutessaan tarvittavan tuen. Omasta elämästään huolimatta nuoren pitää sitoutua asiakassuunnitelmapalaverissa ja vuokrasopimuksessa sovittuihin asioihin ja siihen, että hän joko opiskelee tai on työelämässä jollain tasolla. Nuorta tuetaan kaikilla mahdollisilla osa-aluilla riippuen yksityiskohtaisesti räätälöidystä palvelusta. asuminen koulu/työ taloudellinen tuki työntekijän käynnit ja tuki psykososiaalinen tuki vapaa-aika, harrastukset ja tukihenkilö lähiverkoston tukeminen Valmisteleva jälkihuolto Jälkihuoltoon valmisteleva suunnitelma tehdään nuoren ja hänen läheistensä kanssa yhdessä noin puoli vuotta ennen siirtymistä jälkihuoltoon. Suunnitelmassa kartoitetaan nuorelle tärkeä lähiverkosto, asuinpaikka/asuminen, jatko-opinnot/työpaikka, toimeentulo/etuisuudet ja tulevan asuinkunnan terveydenhoitopalvelut. (liite 3) Jälkihuoltosopimus Sijoittavan tahon ja palveluntarjoajan välillä tehdään jälkihuoltosopimus. Sopimuksessa määritellään selkeä keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä se, mitä ostettava palvelu sisältää. Jälkihuoltosopimuksessa määritellään jälkihuollon hinta, laskutus, sopimuksen kesto, vakuutukset sekä sovitaan hoidon ja huolenpidon jatkumisesta. 21 Jälkihuolto Jälkihuoltosuunnitelmaa tehdessä nuoren oma rooli ja tavoitteet on erittäin tärkeässä asemassa. Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja toimijat. Sovittavia asioita ovat myös jatko-opinnot, asumiseen liittyvät käytännöt ja pelisäännöt kuten vierailut ja vierailusta ilmoittaminen. Jälkihuoltosuunnitelmassa sovitaan nuoren työstä ja toimeentulosta sekä rahan käytöstä ja maksujen maksamisesta. Jälkihuoltosuunnitelmassa määritellään nuoren sosiaalinen verkosto, harrastukset, tavoitteet sekä keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan myös nuoren aikuistumiselle asetetut tavoitteet. Vaikka jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista, edellytämme nuoren sitoutumista jälkihuoltosuunnitelmassa yhdessä sovittuihin rajoituksiin ja sääntöihin. Lisäksi odotamme nuoren sitoutuvan opiskeluun tai työelämän erilaisiin muotoihin. 7.1 Jälkihuoltoprosessi 1. SUUNNITTELU - Kartoitetaan yhdessä nuoren sekä hänen perheensä kanssa ketkä kaikki tukevat häntä jälkihuollon aikana sekä mitkä palvelut ovat heille tarjolla. - Tehdään jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jatko-opinnot, asuminen, sos.verkosto, harrastukset, tavoitteet ja keinot jäljellä olevalle sijoitusajalle sekä vastuista ja työnjaosta sopiminen. 2. NUOREN TUKEMINEN - Rohkaistaan ja tuetaan nuorta sitoutumaan omaan suunnitelmaansa ja toimimaan sen mukaisesti. - Tuetaan, motivoidaan ja avustetaan nuorta asumismuodon löytymisessä, urasuunnittelussa, koulutus- tai työelämän arkipäiväisessä selviämisessä. Tuetaan nuorta tarvittavan taloudellisen avun saamisessa. 22 3. NUOREN LÄHEISTEN IHMISTENSUHTEIDEN TUKEMINEN - Nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden vahvistaminen niin, että he sitoutuvat ja pystyvät tukemaan nuorta jälkihuollon aikana ja sen loputtua. - Keskustellaan säännöllisesti nuoren kanssa hänelle läheisistä ihmissuhteista. - Varataan aikaa ja määritellään keinot yhteydenpitoon nuorelle läheisten ihmisten kanssa sekä määritellään miten läheisiä ihmisiä tuetaan. 4. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN - Seuraavan elämänvaiheen kokonaisuutta hahmotetaan nuoren ja hänelle läheisten ihmisten kautta. - Jälkihuollon päättäminen tehdään jälkihuoltosuunnitelman mukaisesti ja niin, että se on selkeä kaikille osapuolille. 5. ARVIOINTI - Arvioidaan miten jälkihuoltosuunnitelman tavoitteet saavutettiin nuoren kehityksen ja suunnitellun jälkihuollonprosessin toteutumisen kannalta. - Arvioidaan miten sijoituspaikan arvot ja toimintaperiaatteet toteutuivat jälkihuoltoprosessissa sekä lastenkodin toiminnassa. - Kerätään palautetta nuorelta, hänelle tärkeiltä ihmisiltä, yhteistyökumppaneilta sekä palvelun ostajalta. 8. PERHETYÖ 8.1 Kotiutukseen tähtäävä perhetyö Lastenkoti Pellos Oy vastaa tavoitteellisesti omalla toiminnallaan uuden lastensuojelulain 30§ : n edellyttämään tavoitteeseen perheen jälleenyhdistämisestä silloin, kun se on lapsen tai nuoren edun mukaista. 23 SIJOITUKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT: NUORI sijoitukseen johtaneiden syiden kierteen katkaiseminen - nuori rauhoitetaan uuteen asuinpaikkaansa ja sen tapoihin - syy – seuraus – suhteet sekä nuoren oma vastuunotto asioista tutuiksi - nuorten yhteiset palaverit kahden viikon välein - viikoittain tehtävä nuoren oma viikkosuunnitelma - omaohjaaja tukee nuoren koulunkäyntiä entisessä koulussaan olemalla tiiviisti yhteyksissä opettajaan puhelimitse ja sopimalla tarpeen mukaan yhteisiä koulupalavereita - harrastusten tukeminen - kotitöiden tekeminen omalla vuorollaan nuoren verkoston kartoittaminen - omaohjaaja tekee nuoren kanssa tälle verkostokartan yhteystietoineen - omaohjaaja pitää aktiivisesti yhteyttä nuorelle tärkeisiin ihmisiin ja kutsuu heitä vierailulle lastenkotiin tai sen perheasuntoon tiivis yhteistyö sijoittajakunnan kanssa - omaohjaaja laatii kuukausittain raportin nuoresta, joka toimitetaan nuoren sosiaalityöntekijälle toivon näkymän ylläpitäminen - yhteiset neuvottelut aina tarpeen mukaan sanallinen kannustaminen ja onnistumisten huomioiminen nuoren vahvuuksien löytyminen ja niiden vahvistaminen - omaohjaajan ja nuoren väliset säännölliset palaute- ja itsearviointikeskustelut 24 NUOREN PERHE perheenjäsenten välisten tunnesiteiden ylläpitäminen ja niiden vahvistaminen - avoimuus, rohkeus ja toisen ihmisen kunnioittaminen yhteistyön kulmakiviä – ihminen ja asia pyritään pitämään erillään - perheenjäsenet ja sukulaiset kutsutaan nuoren juhliin - kotikäynnit, joissa kerrotaan lastenkodin käytännöistä ja sovitaan yhteisesti kotijaksojen säännöt ja käytännöt - omaohjaaja kutsuu nuoren luvalla perheenjäseniä lastenkodille yhteisenkin puuhastelun merkeissä mm. leipomista, marjastamista ja sienestämistä, askartelua, remonttihommia jaettu yhteistyö - omaohjaaja kutsuu vanhemmat / vanhemman kanssaan aina koulupalavereihin ja kannustaa myös heitä tukemaan nuoren harrastamista - yhteystietojen jakaminen - omaohjaaja antaa vanhemmille laatimansa nuoren kuukausiraportin KOTIUTUSSUUNNITELMA: Kotiutussuunnitelma (liite 4) tehdään siinä vaiheessa, kun nuori on osoittanut riittävän pitkään kykenevänsä hallitsemaan elämänsä osa-alueet tehden oman osuutensa yleisesti hyväksytyllä tavalla sekä ilmaisee halunsa muuttaa takaisin kotiin kotitilanne mahdollistaa paluun sinne ja vanhemmat / vanhempi haluavat sitä sosiaalitoimi antaa luvan keskustelun avaamiselle ja määrittelee ajan, jolle suunnitelma tehdään Omaohjaaja ja perhetyöntekijä tekevät kotiutussuunnitelman yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa 25 antavat sen lastenkodin johtajalle ja vastaavalle ohjaajalle hyväksytettäväksi lopullinen suunnitelma lähtee sosiaalitoimeen Kotiutussuunnitelmaan kirjataan asteittain lisääntyvät kotijaksot lastenkodin perhetyöntekijän ja/tai omaohjaajan kotikäyntien määrä kodin ja koulun yhteistyö kotijaksoilla kotijaksojen sääntöjen ja seuraamusten tarkentamisen tarve lastenkodin rooli kotijaksojen ristiriitatilanteissa omaohjaajan rooli nuoren ollessa lastenkodilla asiat, jotka nollaavat kotiutussuunnitelman – jolloin aika alkaa alusta neuvottelujen ajankohdat Perhetyöntekijä - lähettää kuukausittain raportin sosiaalitoimeen perheen edistymisestä kotiutussuunnitelmassa - antaa jatkuvasti perheenjäsenille palautetta onnistumisistaan 26 8.2 Turvakoti toiminta Lastenkoti Pellos Oy vastaanottaa perheasuntoonsa turvakotiperheitä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Heille on erillään lastenkodin tiloista oma asunto, jossa on makuuhuone, olohuone, keittiö ja suihku / wc. Perheasunto on varusteltu lapsiperheille sopivaksi. Lastenkodin perheterapeutti aloittaa työskentelyn perheen kanssa tuloa seuraavana päivänä tavaten heitä viitenä päivänä viikossa. Perheen vastaanottaja on hänen työparinsa. Tarjoamme: turvapaikan jossa on henkilökuntaa samassa rakennuksessa ympäri vuorokauden tukea ja läsnäoloa päivittäin auttaaksemme perhettä läpikäymään kokemansa asiat ohjausta perheen oman tarpeen mukaan arjen saattamiseksi takaisin raiteilleen - päivärutiinit - muut auttajatahot - rikosoikeudelliset toimenpiteet - suunnitelma perheen elämän turvaamiseksi turvakotijakson jälkeen Työmenetelmät: kuunteleminen ja keskusteleminen perheen kanssa käyttäen terapeuttisia menetelmiä lääkärissä käyttäminen tarvittaessa perheen saapumispäivänä yhteistyö poliisin, violan ja rikosuhripäivystyksen kanssa tarvittaessa viikko-ohjelman laatiminen perheen kanssa 27 - lasten koulu kyydit ja harrastukset - ruokalistat - päivittäiset keskusteluajat - muut perheen arkeen liittyvät menot ja asiat yhteistyö sosiaalitoimen kanssa - puhelimitse - yhteiset neuvottelut perheen asioissa - loppuraportti kuntaan perheen lähdettyä turvakodista 9. LAPSIKOHTAISTEN SUUNNITELMIEN PROSESSI 9.1 Sijoituksen aloituspalaveri Sijoituksen aloituspalaveri sovitaan mielellään samalle päivälle kuin lapsen/nuoren tulo lastenkotiin, ei kuitenkaan missään tapauksessa yli 3 vuorokauden päähän. Aloituspalaverissa ovat läsnä ainakin lapsi/nuori itse, huoltajat, lapsen/nuoren oma sosiaalityöntekijä ja lastenkodin työntekijät (jos mahdollista tuleva omaohjaaja). Palaverissa käydään läpi lapsen/nuoren sen hetkinen tilanne ja se miten sijoitukseen on päädytty. Lapsi/nuori saa kertoa oman näkemyksensä, samoin huoltajat. Palaverissa sovitaan käytännöistä sijoituksen aikana ainakin seuraavaan asiakassuunnitelmaneuvotteluun asti. Sovittavia asioita ovat: kuka saa tavata lasta/nuorta lastenkodissa ja milloin ja missä kunnossa (lastenkodin vierailuajat, vierasasunnon käyttö aina tapauskohtaisesti) keneen lapsi/nuori saa pitää yhteyttä ja miten kenelle annetaan tietoja lapsesta/nuoresta kuinka pitkä rauhoittumis-/ tutustumisaika lastenkotiin on lapsen/nuoren kohdalla tarpeen, tällöin lapsi/nuori ei poistu ilman aikuisen seuraa lastenkodin ulkopuolelle kuin kouluun ja palaa täältä suoraan takaisin lastenkodille eikä hänellä ole ns. kotijaksoja tänä aikana mietitään mitkä ovat sijoituksen tavoitteet ja miten niitä arvioidaan 28 sovitaan siitä kuka työskentelee lapsen/nuoren perheen kanssa ja millä tavalla (jos perhe sitoutuu työskentelyyn) (vanhempien asiakassuunnitelma sijoituksen yhteydessä) sovitaan seuraavan asiakassuunnitelman ajankohta 9.2 Asiakassuunnitelma Lapsen/nuoren asiakassuunnitelmasta ja sen laadinnasta vastaa kotikunnan sosiaalitoimi/ sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka ovat lapsen/nuoren asioissa asianosaisia. Näin myös lastenkoti osallistuu asiakassuunnitelman laadintaan. Asiakassuunnitelman laadinnassa on lastenkodin näkökulmasta hyvä käydä läpi seuraavat asiat: nimetään selkeästi huostaanottoon ja sijoitukseen johtaneet ongelmat ja syyt käydään läpi sijoituksen tavoitteet pääosiltaan pidetään tavoitteet realistisina suhteessa lapsen/nuoren historiaan, ongelmien laajuuteen hahmotellaan sijoituksen kesto suhteessa tavoitteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen sovitaan työskentelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan ja tarkistetaan yhteydenpito ja siihen mahdollisesti liittyvät rajoitukset sovitaan työskentelystä lapsen/nuoren vanhempien tai huoltajien kanssa sovitaan seuraavan asiakassuunnitelman ajankohta 9.3 Hoito- ja kasvatussuunnitelma Lapsen/nuoren asiakassuunnitelmasta ja sen laadinnasta vastaa kotikunnan sosiaalitoimi/ sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka ovat lapsen/nuoren asioissa asianosaisia. Näin myös lastenkoti osallistuu asiakassuunnitelman laadintaan. ( Liite 5) Asiakassuunnitelman laadinnassa on lastenkodin näkökulmasta hyvä käydä läpi seuraavat asiat: nimetään selkeästi huostaanottoon ja sijoitukseen johtaneet ongelmat ja syyt 29 käydään läpi sijoituksen tavoitteet pääosiltaan pidetään tavoitteet realistisina suhteessa lapsen/nuoren historiaan, ongelmien laajuuteen hahmotellaan sijoituksen kesto suhteessa tavoitteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen sovitaan työskentelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan ja tarkistetaan yhteydenpito ja siihen mahdollisesti liittyvät rajoitukset sovitaan työskentelystä lapsen/nuoren vanhempien tai huoltajien kanssa sovitaan seuraavan asiakassuunnitelman ajankohta 9.4 Kuukausiraportti Omaohjaaja laatii lapsen/nuoren sen hetkisestä tilanteesta raportin kuukausittain. (liite 6) Kuukausiraportin tarkoituksena on seurata lapsen/nuoren sijoitukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista käytännössä. Raportissa käydään läpi nuoren arjen sujuminen, koulu, kotiasiat, sosiaaliset suhteet, minä-kuva ja vapaa-aika. Kuukausiraportit toimitetaan vastaavalle hoitajalle joka tarkistaa ne ja toimittaa sosiaalityöntekijöille. Omaohjaaja toimittaa kuukausiraportin vanhemmille sekä nuorelle itselleen. 9.5 Koonti sijoitusprosessista hoidon päättyessä Sijoituksen päätyttyä lapsen/nuoren omaohjaaja kirjoittaa yhteenvedon ja arvioinnin sijoitusajasta. Raportin tarkoituksena on viestittää sijoittajakunnalle lapsen/nuoren elämään liittyvistä vahvuuksista, tuen tarpeesta ja kehittämisalueista. Tämä helpottaa sijoittajan arviointia työskentelyn jatkamisen menetelmistä jatkossa nuoren kohdalla. (liite 7) 10. DOKUMENTOINTI Dokumentointi on työn virallista kirjaamista. Kirjaamisen kautta työ tulee näkyväksi asiakkaille, työntekijälle itselleen ja yhteistyötahoille. Asiakkaalla on oikeus nähdä häntä koskeva työskentelykirjaus. Kirjaaminen auttaa keskittämään työskentelyä oleellisiin asioihin. Kaikki osapuolet 30 tietävät mistä asiasta puhutaan ja missä yhteydessä se on kirjattu näkyväksi tiedoksi. Kirjattuihin tosiasioihin on hyvä palata asiakkaan kanssa työskentelyn kuluessa. 10.1. Raportointi Jokaisen työvuoron aikana kirjoitetaan raporttiin tiivistetysti oleellinen tosiasiatieto. Lastenkodin raportti on kaksiosainen; raportissa siirretään lapsen/nuoren arjen kannalta välttämätön tieto seuraavan vuoron tietoon ja toinen osa raporttia on lastensuojelullista seurantaa, jota asiakassuunnitelmassa ja kasvatus- ja hoitosuunnitelmassa olevat tavoitteet ohjaavat. Omaohjaaja laatii ohjeet lastensuojelulliselle seurannalle kunkin lapsen/nuoren kohdalla. Ohjeistus liitetään kunkin lapsen/nuoren raporttikansion alkuun. Raporttiin kirjataan vain tapahtuneet tosiasiat. Työntekijöiden olettamuksia, tulkintoja tai omia tunteita ei kirjata raporttiin. Mikäli on tarvetta kirjata omia mielipiteitä, ne tulee selvästi erottua kirjauksesta työntekijän ajatuksina. Vanhempia/huoltajia tavatessa voidaan raporttiin kuvata esim. heidän olemustaan, käyttäytymistään, vuorovaikutusta lapsen/nuoren kanssa ja sitä mitä se työntekijälle kertoo ja mitä se lapsen tarpeiden näkökulmasta tarkoittaa. Talon muille kuin asiakkaita suoranaisesti koskeville asioille on oma raporttikansio. Raportointi: Lastenkoti Pelloksen raportointi tapahtuu siten, että jokaista vuoroon tulevaa raportoidaan lastenkodilla vallitsevasta tilanteesta ja tapahtumista sekä lisäksi jokaisesta lapsesta/ nuoresta kirjoitetaan heidän omiin kansioihinsa heihin liittyviä keskeisiä tapahtumia/ asioita. Lapsen/nuoren kansioihin liitetään myös mahdolliset pakote- ja rajoituspäätökset. (Käytetään www.lastensuojelunkasikirja.fi – sivustolta löytyviä valmiita pohjia). Kyseisistä päätöksistä otetaan saman tien paperituloste, joka säilytetään lapsen/nuoren mapissa osaston toimistossa. Talon yleiseen raportti kansioon kirjoitetaan vain yleisiä asioita. Siinä ei kuitenkaan saa olla mitään tunnistettavia tietoja asiakkaista. Myöskään mitään tunnistettavia tietoja ei saa asiakkaista lähettää sähköpostilla edes yhteistyökumppaneille. Sijoituksen päättyessä kaikki asiakasta koskevat tiedostot sekä raportit tulostetaan paperille ja paperitulosteet toimitetaan asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimeen. Tietokoneella olevat tiedostot tämän jälkeen hävitetään. Lastenkodin asiakasrekisteristä on erillinen informointikaavake (liite 8), joka annetaan jokaiselle asiakkaalle ja hänen huoltajilleen sekä sosiaalityöntekijälle tutustuttavaksi asiakkuuden alkaessa. 31 11. ARVIOINTI Arviointijärjestelmän tarkoituksena on saada lapsen/nuoren mielipiteitä hoidon suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Samalla se tiivistää omaohjaajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta. Alkuarviointilomake täytetään noin kuukauden kuluttua sijoituksesta. Lomake täytetään yhdessä omaohjaajan kanssa. Lomakkeen vastauksia on tarkoitus hyödyntää hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Jatkoarviointilomake täytetään noin kerran vuodessa. Sen tarkoituksena on pohtia lapsen/nuoren hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteiden toteutumista. Loppuarviointilomake täytetään sijoituksen loppuessa 12. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 12.1 Toimenkuvat Jokaiselle ammattiryhmälle on luotu toimenkuvat. (liite 9) Lastenkodin johtaja vastaa koko talon toiminnasta ja tekee tarvittavat lain edellyttämät rajoittamispäätökset. Vastaava ohjaaja toimii johtajan sijaisena. Vastaava ohjaaja johtaa arjen toimintaa osastoilla sekä arvioi asiakasprosessin kulkua. Omaohjaajalla on vastuu asiakasprosessin toteutumisesta. Kaikki työntekijät osallistuvat ruuanlaittoon ja siivoukseen. Kaikki työntekijät allekirjoittavat salassapitovelvollisuus sopimuksen (liite 10) ja noudattavat sitä työskennellessä Lastenkoti Pellos Oy:ssä. 12.2 Kehityskeskustelut Tavoitteelliset kehityskeskustelut toteutetaan kahdesti vuodessa (liite 11). Tarvittaessa voidaan sopia seurantakeskusteluja. Tavoitteellisen työkeskustelun toteutumisesta vastaa johtaja. Tavoitteena on selkeyttää kunkin työntekijän toimenkuvaa ja ammatillisia valmiuksia vastaamaan työn edellyttämiin vaatimuksiin. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota työntekijän jaksamiseen. Näissä keskusteluissa kehitetään samalla koko työyhteisön toimintaa lähtien omista tehtävistä ja toiminnoista omalla osastolla. Työntekijä myös antaa palautetta työyhteisölle ja esimiehille. Esimiehet antavat palautetta työntekijälle. Työntekijän kanssa tehdään yhdessä henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Tavoitteellisista kehityskeskusteluista kootaan yhteenveto osaston vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Yhteenveto toimii osaston toiminnan kehittämisen pohjana. Lastenkoti järjestää kerran vuodessa (loppukesästä) suunnittelupäivän, johon koko talon henkilökunta osallistuu. Järjestämisestä vastaa johtaja. 32 12.3 Työnohjaus Työnohjaus tukee työntekijän jaksamista. Kaksituntinen työnohjaus on kerran kuukaudessa. Työnohjauksen tehtävä on tukea työntekijöiden jaksamista sekä edistää talon toimintojen kehittämistä. Jälkipuinti erityisen haastavan työtilanteen jälkeen toteutetaan työterveydenhuollon tai Mikkelin kriisiryhmän kautta. Jälkipuinnin toteuttamisesta vastaa johtaja tai vastaava ohjaaja. Kerran vuodessa järjestetään henkilökunnan kesken työhyvinvointipäivä. Tavoitteena on tukea henkilökunnan jaksamista ja lisätä henkilökunnan yhteenkuuluvuutta. 13. LAADUN HALLINTA JA JATKUVA KEHITTYMINEN 13.1 Laatukäsikirjan ylläpitosuunnitelma Lastenkoti Pellos Oy:n laatukäsikirjan ylläpitosuunnitelma on, että jokaisen vuoden toukokuussa järjestetään erillinen päivä jolloin tarkistetaan laatukäsikirjan sisältö ja siihen tehtävät muutokset. Samassa kokouksessa päätetään myös kuka ottaa vastuulleen suorittaa muokkaavat toimenpiteet. Mahdollinen lisä tarkistus sovitaan työyhteisön kanssa sopivaan ajan kohtaan. 33 Liitteet Liite 1 Paikkakyselylomake Lastenkoti Pellos Paikkakyselylomake Soittajan nimi, vakanssi ja puh.nro: _______________________________________________________________ Kunta: ___________________________________________________________ Sijoittevan ikä ja sukupuoli: ____ Avohuollon tukitoimi sijoitus Sijoituksen syy: poika tyttö Huostaanottetun sijoitus Kiireellinen sijoitus Lyhyt kuvaus sijoitettavan tilanteesta (asuminen nyt, koulunkäytni, terveydentila, lääkitys, päihteet, väkivaltaisuus, terapian tarve, tehdyt tutkimukset, harrastukset): Aikaisem mat lastensuo jelutoime t (avohuollon tukitoimet, aikaisemmat sijoitukset): Huoltaju us, vanhem pien/ huoltajie n tilanne ja suhtautuminen sijoitukseen: Tutustu miskäy nti: ______ ______ ______ ______ _____________________________ 34 Tulopäivä ja miten tulee: ________________________________________________ Yhteydenpito jatkossa: _________________________________________________ Kirjasi: ____________________ Käsittelypvm: _____________ Omaohjaaja ja vastaava ohjaaja: Koulu ja opettaja: 35 Liite 2 Taustatietolomake Lastenkoti Pellos Nuoren yhteystiedot Henkilötiedot Nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite/puhelin: Äiti: Isä: Muut läheiset: Sijoitus (avohuollon tukitoimi/huostaanotto): Huoltajuus: Saapumispäivä: 36 Sijoittajan yhteystiedot Lähettävä taho/kunta: Osoite: Yhteyshenkilö: Laskutusosoite (jos eri kuin yllä): Muut mahdolliset yhteistyötahot: Terveydentila Pitkäaikaissairaudet ja lääkitys: Allergiat ja ruokavalio: Muuta: Työntekijät lastenkodissa Omaohjaaja ja vastaava ohjaaja: Koulu ja opettaja(puh.nro): 37 Liite 3 Jälkihuoltoa valmisteleva suunnitelma JÄLKIHUOLTOA VALMISTELEVA SUUNNITELMA NIMI: SOTU: NUOREN LÄHIVERKOSTON KARTOITTAMINEN (verkostokartan tekeminen nuorelle, mahdollisen tukihenkilön valinta, nuorelle tärkeiden henkilöiden kytkeminen jälkihuoltosuunnitelmaan): ASUMINEN (suunniteltu asuinpaikkakunta, asumismuoto ja muuttoajankohta): JATKO-OPINNOT JA TYÖ (oman alan valinta ja jatko-opintopaikan hakeminen, työnhakuasioissa opastaminen): ARJEN TAITOJEN OPETTAMINEN (asiointi esim. Kelassa, pankissa, postissa yms.): 38 TOIMEENTULO ( etuisuuksien kartoittaminen ja hakemisessa opastaminen sekä rahan käytön hallinta): PERUSTERVEYDENHUOLTO (asuinkunnan terveydenhuollon palveluihin tutustuminen, mistä mitäkin apua saa): 39 Liite 4 Kotiutussuunnitelma KOTIUTUSSUUNNITELMA NIMI: SOTU: SUUNNITELMAN LAATIJAT (nuori, omaohjaaja, huoltajat, sosiaalityöntekijä): KOTIJAKSOT (ajankohdista sopiminen, sääntöjen ja seuraamusten tarkistaminen): KOULUNKÄYNTI KOTIJAKSOJEN AIKANA (koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä sopiminen, koulu mukaan neuvotteluun): OMAOHJAAJAN/ PERHETYÖNTEKJÄN KOTIKÄYNNIT (ajankohdista ja käsiteltävistä asioista sopiminen sekä vanhemmuuden ja nuoren tukemisen keinot): 40 LASTENKODIN ROOLI KOTIJAKSON AIKANA (sopimus kotijakson ristiriitatilanteissa toimimisesta sekä ilmoitusluonteisista asioista): KOTIUTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMISEEN JOHTAVAT ASIAT SEKÄ SEURAAMUKSET NIISTÄ: PAIKKA: PÄIVÄYS: ALLEKIRJOITUKSET: __________________________ __________________________ nuori omaohjaaja __________________________ __________________________ huoltaja huoltaja __________________________ sosiaalityöntekijä 41 Liite 5 Kasvatus- ja hoitosuunnitelma Kasvatus- ja hoitosuunnitelma LAPSEN/NUOREN TILANNE ENNEN SIJOITUSTA LASTENKOTIIN(perhetilanne, sijoitukseen johtaneet syyt, aikaisemmat auttamiskeinot, sosiaalitoimen sijoitukselle asettamat tavoitteet, muut merkitykselliset asia) KUVAUSTA TÄMÄNHETKISESTÄ TILANTEESTA, SISÄLTÄÄ TAVOITTEET JA KEINOT (Aina suunnitelmaa tehtäessä kirjataan jokaiseen kohtaan työskentelyn päivämäärä, osallistujat ja taustadokumentit. Kirjaukset tehdään aikajärjestyksessä peräkkäin niin, että tekstiä voi kunkin kohdan osalta lukea kronologisessa järjestyksessä ja nähdä asioiden kehittymisen.) ARJEN SUJUMINEN (sopeutuminen lastenkotiin, omien asioiden hoitaminen) IHMISSUHTEET (vuorovaikutus lastenkodin aikuisten ja muiden lasten/nuorten kanssa) KOULU (keskittymiskyky, yhteistyökyky, oppimisvalmiudet, mukautukset, yksityiskohtaisemmat koulutavoitteet hojksissa, tehdään yhteistyössä opettajan kanssa) KOTIASIAT JA KOTIJAKSOT (suhteet kotiin, kotijaksot ja niiden sujuminen) 42 SOSIAALISET SUHTEET (lastenkodin ulkopuoliset kaverisuhteet, merkitykselliset aikuissuhteet) MINÄ-KUVA JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI (itsetuntemus, tunteiden ilmaisu, mieliala, itseluottamus) HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA TULEVAISUUS (suunnitelmat, haaveet) MUUTA TAVOITTEET JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI TAVOITTEIDEN SEURANTA (asiakassuunnitelmaneuvottelut, hoitotiimipalaverit, seurantakokoukset, väli- ja loppuarviointi) MUISTIO (tähän muuta muistettavaa, esim. seuraavat väliarvioinnit ja palaverit opettajan kanssa yms.) Lapsen/nuoren kotiuttamisesta ja jälkihuollosta tehdään erillinen suunnitelma. Suunnitelman mukainen työskentely alkaa n. puolta vuotta ennen arvioitua kotiutumista tai jälkihuoltoon siirtymistä. 43 Liite 6 Kuukausiraportti Päivämäärä: Nimi Sosiaaliturvatunnus : ARJEN SUJUMINEN Koulu Kotiasiat Sosiaaliset suhteet Minä-kuva ja psyykkinen hyvinvointi Vapaa-aika Muuta 44 Pellosniemellä ___/ ___/ 200 _____________________________________ Omaohjaaja 45 Liite 7 Loppuarviointikooste LOPPUARVIOINTIKOOSTE NIMI: SOTU: SIJOITTAJAKIUNTA: SIJOITUSAJAN VAIHEET (sijoituksen alkamisen ja päättymisen ajankohta, sijoitukseen johtaneet syyt, arki lastenkodissa, sijoituksen päättymisen syyt): NUOREN EDISTYMINEN (koulunkäynti, omien asioiden hoitaminen, vuorovaikutus, minäkuva yms.): NUOREN VAHVUUDET: 46 NUOREN KEHITTYMISHAASTEET (missä asioissa tarvitsee jatkossa tukea): PAIKKA: PÄIVÄYS: OMAOHJAAJAN ALLEKIRJOITUS: ____________________________________ 47 Liite 8 Rekisteriseloste ja informointilomake Henkilötietolain (523/99) mukainen, LASTENKOTI PELLOS OY:N LASTENKOTIA KOSKEVA REKISTERISELOSTE JA INFORMAATIOLOMAKE 1. Rekisterinpitäjä Nimi Lastenkoti Pellos Oy Postiosoite Pellosniementie 1 52420 PELLOSNIEMI 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö 3. Rekisterin nimi Nimi Sari Haikarainen, toimitusjohtaja/ lastenkodin johtaja Puhelin 0207109070 Lastenkoti Pellos Oy:n lastenkodin asiakasrekisteri 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautista kasvatusta ja hoitoa tarjoavan yksikön asiakkaiden (sijoitetut nuoret) kasvatukseen ja hoitoon liittyvien asioiden dokumentointi ja raportointi. 5. Rekisterin tietosisältö Asiakkaan nimi, syntymäaika, kotikunta, osoite ja puhelinnumero. Asiakkaan arjen kasvatukseen ja hoitoon liittyvien asioiden dokumentointi ja raportointi. Tarvittavat asiakkaan terveys- ja koulutiedot. Asiakkaan kasvatus- ja hoitosuunnitelma. Raportointi yhteistyökumppaneille ja huoltajille/vanhemmille. Asiakasta koskevat lastensuojelulliset päätökset (pakotteet/rajoitteet). Asiakkaan tai hänen huoltajansa ilmoittamat tiedot. Sijoittavan kunnan lastensuojelun, koulutoimen ja terveydenhuollon ilmoittamat tiedot. 6. Säännönmukaiset tietolähteet 7. Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle 8. Rekisterin suojauksen periaatteet Syntyviä tietoja siirretään tarvittaessa asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimeen lastensuojeluun, nuoren koulunkäynnistä vastaavan kunnan opetustoimeen ja nuoren terveydenhuollosta vastaavalle terveydenhuollon viranomaiselle. Tietoja ei siirretä EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Tietojen siirrosta informoidaan aina asiakasta ja hänen huoltajiaan. A. Manuaalinen aineisto Sosiaalihuollon yksilö- ja perhetiedot on säädetty salassa pidettäviksi. Tiedot säilytetään sivullisilta suojattuna Lastenkoti Pelloksen johtajan työhuoneessa lukituissa säilytystiloissa. B. ATK:lle tallennetut tiedot ATK:lle tallennetut tiedot ovat vain Lastenkoti Pelloksen tietokoneella eikä niitä saa siirtää muualle kuin varmuuskopioksi cd-levyille, jotka säilytetään lukituissa säilytystiloissa Lastenkoti Pelloksen johtajan työhuoneessa. Lastenkodin tietokoneet ovat asianmukaisesti tietoturvasuojatut. 48 9. Rekisteröidyn tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista Rekisteröidyllä asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat asiakasrekisteritiedot (Henkilötietolaki 26§). Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä. Tarkastuspyyntö tehdään henkilökohtaisesti omakätisesti allekirjoitetulla tai muulla luotettavalla tavalla varmennetulla asiakirjalla taikka henkilökohtaisesti lastenkodin työntekijää tapaamalla. Tarkastuspyyntö osoitetaan rekisterin vastuuhenkilölle, joka päättää asiasta. Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä omaaloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva käsittelyn kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto (Henkilötietolaki 29§). Pyyntö korjaamisesta osoitetaan vastuuhenkilölle, joka päättää asiasta. Tieto korjataan ilman aiheetonta viivytystä. Jos tiedon korjaamisesta kieltäydytään, asiakkaalle annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus ja asiakkaalla on oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi. Tietosuojavaltuutetun osoite on: Tietosuojavaltuutetun toimisto, PL 315, 00181 Helsinki. Yhdistetty rekisteriseloste ja informointilomake liitteineen esitellään jokaiselle lastenkotiin sijoitetulle 12-vuotta täyttäneelle ja hänen huoltajille. Alle 12-vuotiaiden kohdalla rekisteriseloste ja informointilomake esitellään lapsen huoltajille. Lomake käydään läpi yhdessä rekisterinpitäjän yhteyshenkilön kanssa. Asiakkuuden päättyessä syntyneet dokumentit tulostetaan paperille ja paperitulosteet toimitetaan sijoittajakunnan lastensuojeluun. ATK:lla olevat tiedostot tämän jälkeen poistetaan ja cdlevyllä olevat tiedostot tuhotaan. 49 Liite 9 Toimenkuvat Lastenkoti Pellos Oy Pellosniementie 1 52420 PELLOSNIEMI VASTAAVAN OHJAAJAN TOIMENKUVA - - toimii ohjaajien lähiesimiehenä o vastaa oman osastonsa nuorten lähikasvatuksesta ja hoidosta o vastaa siitä, että nuorten hoito- ja kasvatussuunnitelmat ovat laadittu ohjeiden mukaan ja ovat ajan tasalla o osallistuu nuorten asiakassuunnitelmaneuvotteluihin o vastaa yhteydenpidosta nuorten sosiaalityöntekijöihin kunnissa o vastaa siitä, että yhteydenpito nuorten vanhempiin ja huoltajiin toimii o vastaa tarvittavan lääkehoidon järjestelyistä o vastaa tarvittaessa yhteydenpidosta nuorten psykiatriseen terveydenhuoltoon o vastaa nuorten asiakasrekisterien ajantasaisuudesta, oikeellisuudesta ja siitä, että ne on laadittu henkilötietolain mukaisesti o osallistuu nuoren ja omahoitajan käymiin kasvatuskeskusteluihin o vastaa yhteisöllisyydestä ja sitä tukevasta toiminnasta omalla osastollaan o vastaa lastensuojelulain velvoitteiden toteutumisesta tehtävässä työssä o vastaa siitä, että lastenkodissa noudatetaan sen sääntöjä o vastaa siitä, että kaikkien nuorten turvallisuus ja yksityisyys toteutuu ohjaa ja osallistuu osastonsa kodinhoidollisiin tehtäviin nuorten kanssa o ruuanlaitto 50 - o siivous o pyykinpesu ja vaatehuolto o vastaa osaltaan siitä, että lastenkodin toimitilat/ välineet ovat puhtaat, kunnossa ja turvalliset ohjaa ja osallistuu nuorten harrastustoimintaa o vastaa siitä, että harrastustoiminta on turvallista ja nuorta kehittävää - osallistuu tarvittaessa nuorten kuljetuksiin - suorittaa muut hänelle soveliaat esimiehen määräämät tehtävät o esim. työvuoroluettelon laatiminen, hankinnat yms. - toimii toimitusjohtajan sijaisena hänen ollessa estynyt tai esteellinen - osallistuu varallaolovuorojen tekemiseen - osallistuu aktiivisesti Lastenkoti Pellos Oy:n toiminnan kehittämiseen - toimii tehtävässään ja työssään vastuullisena aikuisena nuorta kunnioittaen ja nuoren henkilökohtaiset tarpeet ja persoonallisuuden huomioiden Lastenkoti Pellos Oy.n toiminnan kommentoiminen ulkopuolisille tahoille kuuluu vain toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle. Lastenkoti Pellos Oy Pellosniementie 1 52420 PELLOSNIEMI OHJAAJAN TOIMENKUVA - nuorten omahoitajana toimiminen o vastuu nuoren lähikasvatuksesta ja hoidosta o vastuu nuoren hoito- ja kasvatussuunnitelman laadinnasta ja päivityksestä o osallistuu nuoren asiakassuunnitelmaneuvotteluihin 51 - - o vastuu nuoren koulunkäynnistä ja yhteydenpidosta kouluun o vastuu yhteydenpidosta nuoren vanhempiin ja huoltajiin o vastuu nuoren terveydenhuollosta, hygieniasta ja vaatehuollosta o vastaa oman nuorensa raportoinnin ja dokumentoinnin ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta o vastaa siitä, että nuoren toiminta ja hänen henkilökohtaiset tavoitteensa ovat linjassa asiakassuunnitelman kanssa o käy väh. viikoittain suunnitelmallisen kasvatuskeskustelun oman nuorensa kanssa o vastaa omalta osaltaan siitä, että lastensuojelulain velvoitteet toteutuvat tehtävässä työssä o vastaa omalta osaltaan nuorten turvallisuuden ja yksityisyyden toteutumisesta o vastaa siitä, että lastenkodissa noudatetaan sen sääntöjä ohjaa ja osallistuu osastonsa kodinhoidollisiin tehtäviin nuorten kanssa o ruuanlaitto o siivous o pyykinpesu ja vaatehuolto o vastaa osaltaan siitä, että lastenkodin toimitilat/ välineet ovat puhtaat, kunnossa ja turvalliset ohjaa ja osallistuu nuorten harrastustoimintaa o vastaa siitä, että harrastustoiminta on turvallista ja nuorta kehittävää - osallistuu tarvittaessa nuorten kuljetuksiin - suorittaa muut hänelle soveliaat esimiehen määräämät tehtävät - osallistuu aktiivisesti Lastenkoti Pellos Oy:n toiminnan kehittämiseen - toimii tehtävässään ja työssään vastuullisena aikuisena nuorta kunnioittaen ja nuoren henkilökohtaiset tarpeet ja persoonallisuuden huomioiden. 52 Lastenkoti Pellos Oy:ssä tehtävästä työn kommentoiminen ulkopuolisille tahoille kuuluu ainoastaan toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle. 53 Liite 10 Salassapito Lastenkoti Pellos Oy SALASSAPITO Salassapitovelvollisuus Työskennellessäni Lastenkoti Pellos Oy:n lastenkodissa ja sen jälkeenkin sitoudun pitämään salassa sen kaiken, mikä on tullut tietooni sosiaalilautakunnan tai sen asiakkaiden asioista, joista lailla tai asetuksella on säädetty vaitiolo- tai salassapitovelvollisuus. Kun työpaikassani joudun käymään keskusteluja asiakkaiden kanssa tai puhelimitse suorittamaan asiakasta koskevia tiedusteluja, huolehdin siitä, etteivät salassapidon piiriin kuuluvat asiat tule sivullisten tietoon. Halussani olevia salassa pidettäviä asiakirjoja ja käytössäni olevia tietojärjestelmiä käsittelen niin ikään sillä huolellisuudella, etteivät ne ole sivullisten saatavilla. Sivullisiksi tässä yhteydessä katsotaan myös ne Lastenkoti Pellos Oy:llä ja sen yhteistyökumppaneilla työskentelevät henkilöt, jotka eivät heille määrättyjen tai sovittujen tehtävien perusteella tarvitse asiaa tietoonsa. Salassapitovelvollisuutta koskevat säännökset: Sosiaalihuoltolaki 17. 09. 1992 / 710; 8 luku; 57§ Valtion tai kunnan palveluksessa olevat, muut niiden tehtäviä suorittavat tai niiden toimintayksiköissä työskentelevät henkilöt sekä sosiaalihuollon järjestämisessä asiantuntijoina käytetyt henkilöt eivät saa ilman asianomaisen henkilön, tai milloin hänellä ei ole edellytyksiä arvostella annettavan suostumuksen merkitystä, hänen holhoojansa tahi muun huoltajan lupaa ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Tämä salassapitovelvollisuus koskee myös muun julkisoikeudellisen yhteisön tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämän sosiaalihuollon laitoksen tai muun toimintayksikön toimintaa tai muutoin järjestettyyn vastaavaan sosiaalihuollon toimintaan osallistuvaa henkilöä. Rikoslaki 28.12. 1940 / 796; 40 luku; 19a§ 54 Jos virkamies luvattomasti ilmaisee sellaisen virassa tietoonsa saaman seikan, joka lain tai erityisen määräyksen mukaan nimenomaan taikka asian laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä salassa, tuomittakoon sakkoon tai viran toimittamisesta erotettavaksi, jos hän tekee sen hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka jos asianhaarat muutoin ovat erittäin raskauttavat, rangaistakoon sakolla tai vankeudella enintään kahdeksi vuodeksi ja jos rikos on sen arvoinen, pantakoon samalla viralta. Olen lukenut ja ymmärtänyt edellä kuvatun vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuteni ja sitoudun mainittuja velvollisuuksia noudattamaan. _______________________ ___ / ___ _______ _______________________________________ työntekijän allekirjoitus Tässä mainituista asioista työntekijälle suullisesti tiedottaneen työnantajan edustajan allekirjoitus _______________________________________ Sopimus on tehty kahtena kappaleena, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle. 55 Liite 11 Kehityskeskustelut KEHITYSKESKUSTELU 1. TAVOITTEET - vahvistaa ja tarkentaa työntekijän ammatillista kyvykkyyttä vastata työn asettamiin vaatimuksiin - työntekijän toimenkuvan jäsentäminen - työntekijän työssä jaksamisen vahvistaminen - työyhteisön toiminnan kehittäminen - työntekijä antaa palautetta työyhteisölle ja esimiehelle - esimies antaa palautetta työntekijälle 2. TYÖNTEKIJÄ: 3. ALOITTANUT LASTENKOTI PELLOKSESSA: 4. ESIMIES 5. TYÖNTEKIJÄ - mitä kuuluu, kuinka voit työssäsi? - mitä haluat työnantajasi ottavan erityisesti huomioon työssä/ työyhteisössä? - mikä on raskasta työssäsi, mikä palkitsevaa? - onko sinulla koulutuksellisia toiveita/ tarpeita? - missä koet olevasi hyvä työssäsi? - miten haluat kehittää itseäsi työntekijänä? 56 6. TYÖYHTEISÖ - kerro oman osastosi vahvuudet - kerro oman osastosi kehittämistarpeet 7. PALAUTE - esimiehen palaute työntekijälle - työntekijän palaute esimiehelle ja työyhteisölle 8. KEHITTÄMISSUUNNITELMA 57