OPINNÄYTETYÖ CHECK!

OPINNÄYTETYÖ
CHECK! þ
Eli mitä kaikkea esittävän taiteen tuottajan tulee hoitaa työskennellessään vapaan kentän ryhmässä
Salli Berghäll
Kulttuurituotannon ko (240 op)
Huhtikuu / 2015
www.humak.fi
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU
Koulutusohjelman nimi
TIIVISTELMÄ
Työn tekijä Salli Berghäll
Sivumäärä 38 ja 5 liitesivua
Työn nimi CHECK! Eli mitä kaikkea esittävän taiteen tuottajan tulee hoitaa työskennellessään
vapaan kentän ryhmässä
Ohjaava(t) opettaja(t) Jyrki Simovaara
Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Wusheng Company
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee tuottajan roolia vapaan kentän esittävän taiteen ryhmässä. Työn ote on tutkimuksellinen. Tuottajan rooliin pureudutaan kahden omakohtaisen tapaustutkimusesimerkin avulla.
Haastattelin opinnäytetyötäni varten kahta vapaalla kentällä toimivaa tuottajaa, ja paneuduin aiheesta
entuudestaan tehtyihin tutkimuksiin sekä muuhun kirjalliseen aineistoon.
Työni tilaajana toimi Euroopan ainoa ammattimainen Peking-oopperaryhmä Wusheng Company, jonka
produktiokohtaisena tuottajana toimin. Wusheng Company on varsin nuori toimija, olen ensimmäinen,
joka on palkattu ryhmään tuottajaksi. Ryhmän ja tuottajan pestin tuoreudesta johtuen tuottajan rooli ja
työtehtävät kaipasivat kaiken kaikkiaan määrittelyä. Huolimatta ryhmän eksoottisesta erityispiirteestä,
sitoo sitä samat lainalaisuudet kuin mitä tahansa muutakin vapaalla kentällä toimivaa esittävän taiteen
ryhmää. Täten opinnäytetyöni johtopäätökset ovat siirrettävissä myös muihin vapaan kentän toimijoihin.
Työni tavoitteena oli luoda konkreettinen aputyökalu tilanteeseen, jossa tuottaja ja taiteilija ensi kertaa
istuvat yhteisen pöydän ääreen puhumaan uudesta produktiosta. Halusin luoda työkalun, jonka avulla
työtehtävien ja -roolien määrittely olisi yksinkertaista ja sujuvaa. Halusin myös ehkäistä tuotannollisesti
epäselvät tilanteet, joissa vastuuhenkilöitä ei ole nimetty tai joissa saman tehtävän parissa puuhastelee
turhaan useampi henkilö. Näistä ajatuksista syntyi tuotannon checklist, eli muistilista. Listaa on mahdollista käyttää apuvälineenä missä tahansa esittävän taiteen vapaalla kentällä toimivassa ryhmässä ja
auttaa siten niin tuottajaa kuin taitelijaa tai työryhmää hahmottamaan tuottajan roolia.
Asiasanat esittävä taide, vapaa kenttä, tuottaja, työtehtävät, checklist, rooli
HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Name of the Degree Programme
ABSTRACT
Author Salli Berghäll
Number of Pages 38 + 5 appendix
Title CHECK! - a.k.a. what does a producer actually need to take care of when working in an independent company of performing arts.
Supervisor(s) Jyrki Simovaara
Subscriber and/or Mentor Wusheng Company
Abstract
CHECK! Is a thesis about a producer’s role in an independent company of performing arts. It’s a case
study oriented research utlizing two real-life work experiences and two interviews answered by professional producers working inside the independent field.
The subscriber of the work was my employer, Wusheng Company, the only professional Beijing Opera
company based in Europe. As a rather new company, Wusheng Company didn’t previously have a
producer of their own. Therefore the producer’s role in the company was also in need of clarification.
Although unique as a European Beijing Opera company, Wusheng Company functions as any other
independent performing arts group, meaning that the information discovered can be adapted to the
use of any other group working in the same field.
The goal of the work was to create an actual tool to ease out the situation where the producer and the
artist first meet to discuss about a new production. I wanted to come up with a tool to make it simple
and proficient to define the tasks and roles of each person involved. Also, I wanted to prevent situattions where several people might be working with the same task for no particular reason.
These ideas led into a checklist, the concrete product of the thesis. The checklist can be utilized as a
tool in any independent performing arts company, helping to understand and define the producer’s
role, both for the producer and the artist.
Keywords Performing arts, independent field, producer, tasks, checklist, role.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
5 2 ESITTÄVÄN TAITEEN VAPAA KENTTÄ
7 2.1 Esittävä taide
2.2 Vapaa kenttä
2.3 Esittävän taiteen vapaan kentän kehitys
3 WUSHENG COMPANY
3.1 Pohjatuulen kolme lahjaa
3.2 Viimeinen taistelija
4 TUOTTAJAN ROOLIT JA OMINAISUUDET
4.1 Tuottajan viisi roolityyppiä
4.2 Tuottajan rooli vapaan kentän ryhmässä
4.3 Tuottajan ominaisuudet
4.4 Tuottajan ja taiteellisen johtajan roolijaot
7 8 9
13 16 20
21
23 25 26
28
5 TUOTTAJAN TOIMENKUVAN HAHMOTTUMINENVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole
määritetty.
5.1 Mitä tulisi olla valmiina ennen tuottajan kuvaan tuloa?
5.2 Haastattelut
5.3 Checklist
6 LOPUKSI
6.1 Työn tilaajan palaute
6.2 Kehittämisideat ja ehdotukset
LÄHTEET
LIITTEET
29
31
32
35
35
36
37 39 1 JOHDANTO
Taiteilija tekee taidetta ja tuottaja tuottaa puitteet. Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Roolijako on selvä. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on määrittää tuottajan roolia vapaan kentän
esitystaiteen ryhmässä. Työni konkreettisena tuotoksena on luvussa viisi esiteltävä
checklist, muistilista, joka kattaa asiat jotka tulee huomioida uuden tuotannon alkaessa. Lista auttaa myös määrittämään esimerkiksi sellaiset sujuvan prosessin kannalta
äärettömän tärkeät seikat, kuten mukana olevien ihmisten roolit ja vastuualueet.
Työn katalyyttina on oma työskentelyni nuoren vapaan kentän toimijan, Wusheng
Companyn, tuottajana. Wusheng Company on Peking-oopperaryhmä, joka toimii teatteriryhmän tavoin. Työni rajautuukin esitystaiteen vapaan kentän ammattilaisiin ja
heidän kotimaassa toteutettaviin tuotantoihinsa.
Vapaa kenttä on monimuotoinen ammattitaiteilijoista koostuva toimiala, jota voidaan
määritellä useammastakin eri näkökulmasta. Työssäni avaan näitä näkökulmia sekä
esittelen vapaan kentän määritelmän omasta tämänhetkisestä ammatillisesta näkökulmastani.
Vapaan kentän ja sen toimijoiden monimuotoisuuden vuoksi myös tuottajan rooli
vaihtelee. Tuottaja saattaa toimia osana kertaluontoisesti koottua työryhmää tai osana jo toimintaansa vakauttaneen, toiminta-avustusta saavan ryhmän vakituisesti työllistettyä henkilökuntaa. Kuten Saksala (2015) juuri valmistuneessa Tuottajan käsikirjassa toteaa, tuottajan rooli on aina riippuvainen hankkeesta ja jokainen hanke on
aina omanlaisensa. (Saksala 2015, 70.) Yhtäkaikki oli kyse minkälaisesta työryhmästä tai produktiosta tahansa, on asioita, joita on aina hoidettava ennen esityksen lavalle saattamista tai tapahtumapäivää.
Opinnäytetyön tilaajana toimii Wusheng Company. Ryhmällä ei ole aiemmin ollut
tuottajaa, vaan tuotannollinen puoli on hoidettu itse taiteellisen työn ohella. Wusheng
Companyn toiminta on koko ajan aktiivisempaa ja sitä halutaan vakiinnuttaa. Tästä
syystä myös tuottajalle ja tuotannolliselle osaamiselle on juuri nyt tilausta. Tuottajan
roolin ja tehtävien hahmottaminen vaatii työtä niin minulta tuottajana kuin ryhmän
6
taiteelliselta johtajaltakin. Roolituksen merkitys työskentelyn kannalta on kuitenkin
suuri. Työnjaon epäselvyys kuormittaa ihmisiä turhaan. Samaan aikaan on vaarana
että osa töistä jää kokonaan hoitamatta, mikäli tarkkaa työnjakoa ei tehdä.
Opinnäytetyöni taustoittaa tuottajan roolia vapaalla kentällä, sekä tutkii minkälaisia
rooleja tuottajalla vapaan kentän ryhmässä voi olla. Työn tietopohjan kartuttaminen
toteutettiin lähdekirjallisuuden sekä tapaustutkimuksen avulla. Näkökulmaa aiheeseen antavat haastattelemani kulttuurituotannon ammattilaiset Isabel González ja
Ona Ukkola.
Valikoin tarkoituksella haastateltaviksi kaksi erilaista toimijaa saadakseni mahdollisimman laajaa perspektiiviä vapaan kentän tuottajuuteen. González on toiminut pitkään vapaan kentän tuottajana ja hänellä on intressinä kehittää alaa. Hän on myös
toinen Arts Management Helsingin perustajista. Ukkola puolestaan on tuoreempi toimija kentällä ja hänellä on hyvin tyypillinen rooli tuottajana vapaalla kentällä. Ukkola
on nykytanssiryhmä Carl Knif Companyn osa-aikainen tuottaja, mutta samaan aikaan
hän toimii vankiloissa kiertävän Tarina kaipuusta teatteriesityksen tuottajana, Teatterilehti Repertoarin koordinaattorina sekä Hangon teatteritreffien tiedottajana, vain
muutamia mainitakseni.
Tärkeimmiksi lähdekirjallisuuden materiaaleiksi nousivat jo mainitsemani Elina Saksalan Tuottajan käsikirja (2015) sekä vapaan kentän tutkimukset ja selvitykset, kuten
Anu Oinaalan ja Vilja Ruokolaisen (2013) Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporelle tekemä Vapaan kentän jäljillä, Tutkimus teatterin, tanssin, sirkuksen
sekä performanssi- ja esitystaiteen vapaasta kentästä ja jo hieman iäkkäämpi, mutta
edelleen paikkansa pitävä ja ajantasainen For free, selvitys suomalaisen teatterin
vapaasta kentästä (Kokkonen & Loppi & Karjalainen 2002). Lisäksi perehdyin aiheeseen aiemmin tehtyjen opinnäytetöiden kautta. Kansainvälistä näkökulmaa aiheeseen tuo Sandy Fitzgeraldin Independent Creative Art Spaces Leadership Training –
ohjelman sisältöjen pohjalta koostama Managing Independent Cultural Centres. A Re-
ference Manual (Fitzgerald 2008).
Ensimmäisessä pääluvussa esitellään työn keskeiset käsitteet esitystaide ja vapaa
kenttä. Kolmannessa luvussa esittelen työn tilaajan, Wusheng Companyn sekä työssä tapaustutkimuksina tarkasteltavat tuotannot. Neljäs luku pureutuu tuottajan roolei-
7
hin ja ominaisuuksiin. Viides luku taustoittaa ja esittelee työn tuloksena syntyneen
vapaan kentän ryhmän tuotannon checklistin. Viimeisessä luvussa kehittämisideat ja
ehdotukset liitetään laajempaan kontekstiin, esitellään työn tilaajan kanssa käyty palautekeskustelu ja tiivistetään yhteen työn tuotokset.
2 ESITTÄVÄN TAITEEN VAPAA KENTTÄ
Aloitan määrittelemällä työssä käyttämäni käsitteet esittävä taide ja vapaa kenttä.
Esittävän taiteen vapaalla kentällä vilisee useita erilaisia toimintamalleja ja -logiikoita.
Taiteilijan tai ryhmän muoto ja osin toimiala määrittävät toimintamallit ja -logiikan.
Tuottajan on mahdollista vaihdella toimipaikkaa. Freelancertuottaja voi toimia isossa
talossa ja toisaalta vakituisessa työsuhteessa oleva voi tehdä töitä myös vapaalla
kentällä.
2.1 Esittävä taide
Työssäni keskityn esittävän taiteen alaan. Esittävä taide perustuu nimensä mukaisesti esitykseen. Esimerkiksi valtion esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämötaiteen, performanssi- ja esitystaiteen, tanssitaiteen ja sirkustaiteen apurahoista ja
palkinnoista sekä antaa asiantuntijalausuntoja (Taike 2015).
Myös säveltaide lukeutuu esittävien taiteiden joukkoon. Omassa työssäni kuitenkin
pois luen joukosta säveltaiteen, jonka tuottajan rooli eroaa muiden esittävän taiteen
tuottajien roolista. Musiikkialalla tuottajalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka vastaa
musiikin äänitystilanteessa teknisistä ja toteutuksellisista ratkaisuista, jotka vaikuttavat siihen, miltä tuleva äänite kuulostaa. Musiikkialalla toimivat erikseen managerit ja
keikkamyyjät, jotka puolestaan edistävät yhtyeen tai artistin markkinointia ja näkyvyyttä.
8
Säveltaiteen lisäksi työni ulkopuolelle jää performanssi- ja esittävä taide. Tapaustutkimusesimerkkini ovat näyttämötaiteen alalta, mutta tuotannollisia yhtäläisyyksiä
tanssin ja sirkuksen aloihin on löydettävissä.
2.2 Vapaa kenttä
Vapaan kentän monimuotoisuudesta omaa kieltään kertovat sen moninaiset ja osin
toisistaan eroavat määritelmät. Määritelmät riippuvat näkökulmista joista ne on tehty.
Vapaata kenttää on mahdollista tarkastella esimerkiksi talouden, ilmaisullisuuden tai
rakenteellisuuden perspektiivistä.
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen toimittamassa selvityksessä vapaan kentän toimijoiksi määritellään valtionosuuden ulkopuolelle jäävät toimijat.
Samassa selvityksessä kuitenkin todetaan ettei lain ulkopuolelle jääminen ole ainoa
tapa hahmottaa vapaata kenttää, vaan termin voidaan ymmärtää liittyvän myös laitosteattereiden toiminnan ulkopuolelle jääviin ilmaisu- ja toimintatapoihin. (Kanerva &
Ruusuvirta 2006, 45.)
Teatterin vapaan kentän toimijoiden selvitys ”For free” (2002) määrittelee vapaaksi
kentäksi kaiken ammatillisen teatterin joka tapahtuu laitosteattereiden seinien ulkopuolella. Selvityksen mukaan vapaan kentän teatteri on teatteria, jonka tekijät eivät
löydä omille sisällöllistä, taiteellista tai tekemisen muotoja koskeville näkemyksilleen
tilaa vakiintuneelta teatterikentältä. Tällainen tila on saattanut löytyä myöhemmin,
toisaalta joskus sitä ei ole lainkaan edes etsitty. (Kokkonen & Loppi & Karjalainen
2002, 6.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan määrittelee vapaan kentän monimuotoisena
ammattitaiteilijoista koostuvana tuotantoareenana, jonka toimijat eivät ole valtionosuusjärjestelmän piirissä. Vapaan kentän toimijoita ovat näyttämö-, tanssi-, sävel-,
sirkus- ja performanssi- ja esitystaiteen aloilla muun muassa valtion harkinnanvaraista toiminta- tai projektiavustusta saavat ryhmät, yksittäiset työryhmät, tuotantotalot ja
muut erilaisia taidetilaisuuksia järjestävät tahot sekä freelancetaiteilijat. Sirkustaiteella
9
tarkoitetaan tässä yhteydessä ns. nykysirkusta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011,
8-11.)
Työni määritelmä vapaasta kentästä myötäilee Cuporen julkaiseman tutkimuksen
”Vapaan kentän jäljillä” -määritelmää. Toisin sanoen valtion taidetoimikunnilta eli Taiteen edistämiskeskukselta toiminta-avustusta saavat ryhmät, toiminta-avustusten
ulkopuolella olevat vakiintuneet ryhmät, produktiokohtaiset ryhmät ja yksittäiset taiteilijat. (Oinaala & Ruokolainen 2013, 8.) Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmästä
tämä poikkeaa tuotantotalojen sekä taidetilaisuuksien järjestäjien pois lukemisella.
2.3 Esittävän taiteen vapaan kentän kehitys
Esittävän taiteen alalajien kentät ovat eri ikäisiä ja eri tavoin rakentuneita. Vapaista
ryhmistä ruvettiin puhumaan ensimmäisenä teatteriryhmien yhteydessä. Myöhemmin
termit on otettu käyttöön myös muuhun esittävään taiteeseen viitatessa. (Oinaala &
Ruokolainen 2013, 7.)
Teatteri oli 1960-luvulle tultaessa vahvasti institutionalisoitunut taiteenala. Vaihtoehdoiksi suurille teatteritaloille ja -toiminnalle käynnistyi ryhmäteatteriliike. 60- ja 70lukujen vaihdetta voidaankin kutsua teatterin vapaan kentän ensimmäiseksi aalloksi.
Tuossa aallossa syntyi useita teatteriryhmiä, kuten Ryhmäteatteri 1967 sekä Ahaa ja
KOM-teatteri, molemmat vuonna 1970. Nämä teatteriryhmät muodostuivat sittemmin
tärkeäksi osaksi 70- ja 80-lukujen Suomen teatterielämää ja moni ryhmistä toimii
edelleen. (Kokkonen & Loppi & Karjalainen 2002, 6-7.)
1980-luvulle tultaessa teatterikentän ilmiöiksi nousivat eri alojen taiteilijoiden performanssiryhmät sekä freelanceriksi jättäytyminen. Vapaiden taiteilijoiden lisääntyminen
puolestaan synnytti niin sanottuja tuottajateattereita. Tuottajateatterin, kuten Uuden
tanssin keskus Zodiakin ja teatteri Avoimien ovien ideana oli hankkia tila ja luoda perusresurssit, jonka jälkeen näyttämö jätettiin vapaaksi vieraileville ryhmille. Myös lyhytaikaisten kokoonpanojen ja tiettyä esitystä tai esityssarjaa varten koottujen työryhmien määrä kasvoi. (Kokkonen ym. 2002, 7.) Esimerkiksi Zodiak on tänä päivänä
tunnettu toimija niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Nykytanssin tekijöille Zodiak
10
tarjoaa tuotanto-organisaation ja yhteisön. Yleisölle Zodiak puolestaan luo monipuolista kuvaa tanssitaiteesta monimuotoisen toiminnan avulla. Vuodesta 2004 alkaen
Zodiak on toiminut nykytanssin tuotanto-, esitys- ja tapahtumakeskuksen lisäksi Helsingin tanssin aluekeskuksena. (Zodiak Uuden tanssin keskus 2015.)
Toinen suuri ryhmien perustamisen aalto Suomen teatterikentällä ajoittuu 1980-1990
-lukujen taitteeseen. Tuolloin myös ensimmäiset tuottajat ilmestyivät teatterialalle.
(Hytti 2005, 14.) Toinen aalto syntyi yhteiskunnallisista, teatterikoulutukseen ja yleisiin taidevirtauksiin liittyvistä syistä. Taiteen tekijät halusivat erikoistua eri tavoin ja
valita työtoverinsa taidenäkemyksen ja maailmankuvan mukaan. Harva halusi tai piti
mahdollisena tehdä teatteria kaikille. Vapaa kenttä alkoi rakentua yhä monimuotoisemmaksi.
1990-luvulla perustetuista ryhmistä myöhemmin toimintansa vakiinnuttaneista esimerkkeinä ovat muun muassa Q-teatteri, Aurinkoteatteri, Stella Polaris, Rakastajatteatteri, Vanha Juko sekä Teatteri Telakka. Viimeistään 1990-luvulla Suomeen ja
etenkin Helsinkiin syntyi laitosteattereiden rinnalle toinen kenttä. Nämä kaksi kenttää
tekevät myös jonkin verran yhteistyötä ja raja kenttien välillä on varsin häilyvä. Teatterilain piirissä on paljon eri ryhmiä ja freelancereistä monet saavat palkkansa vierailuista laitoksissa ja instituutioissa. (Kokkonen ym. 2002, 7-8.)
Tanssitaiteen kentällä on teatteriin verrattuna vähemmän tuotantorakenteita. Tämä
yhdistettynä tanssin ammattiin johtavan koulutuksen voimakkaaseen lisääntymiseen
2000-luvulla on johtanut tilanteeseen, jossa valtaosa tanssitaiteen tuotannosta tapahtuu vapaalla kentällä harkinnanvaraisen julkisen rahoituksen tuella. Teatteriin ja tanssitaiteeseen verrattuna vielä nuorempi ala on sirkustaide. Sirkustaiteella ei varsinaisesti ole omia taidelaitoksia, minkä vuoksi sirkustaidetta tehdäänkin valtaosin vapaalla kentällä. (Oinaala & Ruokolainen 2013, 25.)
2.4 Vapaan kentän monimuotoisuus
Vapaan kentän keskeinen piirre on sen kaikki tasot lävistävä monimuotoisuus: tuottamisen erilaiset muodot, teatterilliset näkemykset ja toimintatavat, työtehtävät ja esi-
11
tykset varioivat laajasti (Kokkonen ym. 2002, 10). Vapaan kentän toimija voi olla vakiintunut ryhmä, mutta myös projekti, kertaproduktio tai yksittäinen taiteilija. Vakiintuneilla ryhmilläkin on erilaisia toimintakulttuureja. Osa toimii omassa tilassa, osa vaihtaa tilaa esityksittäin.
Rekisteröity yhdistys, kuten esimerkiksi Teatteri Takomo, on yksi tyypillisimmistä vapaan kentän ryhmistä. Ryhmän toimintaa ylläpitää useimmiten palkatta pienempi tai
suurempi ydinryhmä. Vakiintuneimmilla saattaa olla palkattu tuottaja. Vapaan kentän
ryhmät tuottavat keskimääri 1-3 ensi-iltaa vuosittain. Tuotantorytmit vaihtelevat taiteellisista ja taloudellisista syistä. (mt., 10.)
Vapaalla kentällä työskenteleminen on usein tietoinen valinta. Valinnan syyt voivat
olla taiteellisia, yhteisöllisiä tai sosiaalisia. Ryhmällä saattaa olla halu saavuttaa tietynlaista yleisöä tai keskittyä tietynlaisiin aiheisiin. Vapaan kentän työtehtävien monimuotoisuus näkyy siten, että ammatteihin perustuva jako tai jako taiteelliseen ja
muuhun työhön ei päde, on oltava valmis tekemään kaikenlaista taiteellisesta työstä
markkinoinnin ja taloushallinnon kautta esitystilan siivoamiseen. Työtehtävien päällekkäisyydellä ja työasenteella saadaan pidettyä myös organisaatiot kevyinä. Osin
taloudellisista, osin ideologisista syistä toimintaa pyöritetään minimalistisilla rakenteilla. (mt., 11.)
Toisaalta vapaalla kentällä työskenteleminen voi olla olosuhteiden sanelema pakko.
Esimerkiksi tanssin kentällä suurin osa työstä tehdään vapaalla kentällä vakiintuneiden rakenteiden puuttuessa. Tapaustutkimusryhmäni, Peking-oopperaan erikoistuneen Wusheng Company toimii myös olosuhteiden pakosta vapaalla kentällä. Tämä
ei kuitenkaan ole välttämättä huono asia. Kenties laitosteatteria ja muita instituutioita
ja vapaan kentän toimijoita ei tulisikaan nähdä toistensa kilpailijoina vaan vaihtoehtoina ja mahdollisina yhteistyökumppaneina.
Tuottaja on vapaalla kentällä haluttu henkilö. Yksittäiset taiteilijat ja ryhmät haaveilevat tilanteesta, jossa heillä olisi joku, joka hoitaisi tuotantoon liittyvät käytännön asiat
sekä tylsät ja ikävät, mutta pakolliset asiat, kuten apurahahakemusten laadinnan.
Molempien haastateltavieni mielestä tuottajan työllistymismahdollisuudet vapaalla
kentällä ovat hyvät. Tuottajan uran pituus näkyi haastateltujen suhtautumisessa.
12
González totesi olevansa hieman pessimistinen, kentän ja rahoituksen rakenteisiin
tarvittaisiin muutoksia, jotta tuottajan työllä voisi tulla toimeen vapaalla kentällä. Tuottajan työn ymmärryksen lisääminen olisi yksi väylä työn arvostuksen kasvuun ja sitä
kautta tuottajien palkkiot automaattisesti laskettaisiin tuotantobudjetteihin. Arts Management Helsingin vastaus on kouluttaa taiteilijoita ja lisätä heidän omaa tuotannollista osaamistaan. (González 2015.)
Ukkola painotti työllistymismahdollisuuksien olevan paljon itsestä kiinni. Vapaalla
kentällä ja freelancerina täytyy olla hyvin joustava ja yritteliäs. Työ on haastavaa niin
ajallisesti kuin taloudellisestikin. Palkan epäsäännöllisyys vaatii paljon suunnittelua.
Toisaalta taas vapaan kentän monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä vapaus esimerkiksi
päättää omista työajoista viehättävät. (Ukkola 2015.)
Valitettavasti kilpailu vapaalla kentällä on kovaa, puhuttiinpa sitten rahoituksesta,
yleisöstä tai näkyvyydestä ja tunnettuudesta ylipäänsä. Opinnäytetyöni konkreettinen
tuotos, tuotannon checklist, on minun tapani hahmottaa työn jakoa ja rooleja sekä
rakentaa raameja tuotantoihin. Checklist avaa tuotannollista työtä myös taiteilijoille ja
omalla tavallaan perustelee tuottajan työllistämistä.
2.5 Vapaan kentän rahoitus
Vapaan kentän ryhmien rahoitus koostuu pääsääntöisesti valtion ja kuntien avustuksista sekä toimijoiden omista tuloista. Taidetoimikuntien avustukset yhteisöille voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen osaan: vuosittaisiin toiminta-avustuksiin, jotka
on tarkoitettu vakiintuneille ammattimaisesti toimiville ryhmille, sekä muihin avustuksiin. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi yksittäisten tuotantojen, tapahtumien ja
hankkeiden tukemiseen. Tapahtumajärjestäjien ja muiden yhteistyöhankkeiden kautta tuleva rahoitus sekä yksityisten ja kansainvälisten rahastojen avustukset ovat
myös tärkeitä tukimuotoja ryhmien toiminnalle. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011,
16-18) Aloittelevan ja epäsäännöllisesti toimivan ryhmän rahoitus muodostuukin
usein sirpalemaisesti useasta eri lähteestä.
Taloudellinen epävarmuus tuo vapaan kentän toimijoille paineita. Yleinen käytäntö
on, että produktiota suunniteltaessa tehdään kaksi budjettia. Ensimmäinen tehdään
13
apurahan ja avustusten myöntäjille. Tähän luetellaan kaikki menot mahdollisimman
realistisesti. Päätösten tultua tehdään uusi budjetti saatujen apurahojen ja avustusten
pohjalta. Näiden budjettien erot voivat olla suuriakin. Wusheng Companyn yhteistyöhankkeen ensimmäisen kustannusarvion kokonaissumma oli yli 200 000 euroa.
Vaikka hanke onkin saanut hyvin taloudellista tukea, olen tässä vaiheessa, kun ensiiltaan on viisi kuukautta, joutunut laatimaan uuden budjetin. Tämän budjetin kokonaissumma on alle 100 000 euroa. Mistä tuo erotus sitten tulee? Lähinnä palkoista.
Ensimmäisessä budjetissa kaikille on laskettu korvaukset omien alojen työehtosopimusten mukaisesti. Jälkimmäisessä palkat on laskettu sen mukaan mihin on varaa.
Vuosittaiset toiminta-avustuksetkin ovat kaksiteräinen miekka. Toisaalta niillä voidaan vakauttaa ryhmän toimintaa, esimerkiksi palkkaamalla osa-aikainen tuottaja.
Toisaalta avustukset eivät ole kovin suuria, ja mikä kurjinta, ne myönnetään vuodeksi
kerrallaan. Toiminta-avustus tulee siis hakea vuosittain ja sen summa voi vaihdella
radikaalistikin. Pitkäjänteistä toimintaa on vaikea suunnitella epävakaalle taloudelle,
vaikka toisaalta toiminta-avustuksen edellytyksenä on vakiintunut ja suunnitelmallinen toiminta.
3 WUSHENG COMPANY
Wusheng Company (2011-) on ensimmäinen ammattimainen Euroopassa perustettu
kiinalaisen perinteisen teatterin ryhmä. Wusheng Companyn perustajajäsenet Elias
Edström ja Antti Silvennoinen ovat opiskelleet fyysistä teatteria Suomessa ja Pekingoopperaa Kiinan perinteisen teatterin akatemiassa (National Academy of Chinese
Theatre Arts, NACTA) Pekingissä.
Wusheng Company on perustamisensa jälkeen tuottanut viisi ensi-iltaa. Osa teoksista on ollut perinteisiä Peking-oopperanäytelmiä, osan taiteellinen johtaja Silvennoinen on käsikirjoittanut ja dramatisoinut itse. Wusheng Companyn tärkeimmät periaatteet taiteen tekemisessä ovat tekniseltä tasoltaan taidokkaat, korkeatasoiset, viihdyttävät esitykset. Ydinjäsenet jatkokouluttautuvat Pekingissä vuosittain.
14
Wusheng Company käyttää teoksissaan pääasiallisena tekniikkana Peking-oopperan
näyttelijälähtöistä, virtuoosista näyttelijäntekniikkaa. Tekniikka perustuu hyvin pitkälti
liikkeellä ja keholla ilmaisuun sekä äänenkäyttöön. Äänenkäytön tyylittely ja sen tuomat mahdollisuudet ovat keskeisiä elementtejä Peking-oopperassa. Musiikki ja liike
ovat läsnä ryhmän esityksissä, esitysten kuitenkaan olematta tanssia. Liike kertoo
aina tarinaa ja ilmaisee tunteita ja ajatuksia. Mahdollisuuksien mukaan ryhmä käyttää
elävää musiikkia.
Ryhmän tavoite ei ole olla Kiinan kulttuurin lähettiläs tai keskittyä kiinalaisen kulttuurin esilletuomiseen, vaikka näyttelijät ovatkin saaneet paljon koulutusta Kiinassa. Kiinasta otetaan lähinnä työkaluja taiteen tekemiseen, ei niinkään sisältöä. Eräinä tärkeinä toiminta-ajatuksina ryhmälle ovat olleet kulttuurien välisten erojen kyseenalaistaminen sekä erilaisten teatteritraditioiden ennakkoluuloton yhdistäminen. Esitysten
taustalla on halu haastaa omaa tekemistä sekä löytää uusia tapoja tehdä teatteria.
Wusheng Company toimii tällä hetkellä projektikohtaisten avustusten varassa. Ryhmän tähtäimessä on toiminnan vakauttaminen lähivuosina. Nuorena ja pienenä toimijana Wusheng Company kamppailee rahoituksesta muiden näyttämötaiteen parissa
toimivien toimijoiden kanssa. Projektiavustusten varaan rakennettu talous ja toiminta
tekee toiminnan suunnitelmallisuudesta ja vakiinnuttamisesta haasteellista.
Monen muun pienen vapaan kentän toimijan tapaan Wusheng Companyn jäsenet
tekivät alkuun tuotannollisen työn taiteellisen työn ohessa itse. Tammikuussa 2014
minua pyydettiin tuottamaan lastenteatteriproduktio Pohjatuulen kolme lahjaa, joka
tulisi pian ensi-iltaan. Yhteistyömme sujui hyvin ja sovimme että olisin myös tulevissa
produktioissa heidän käytettävissään.
Alkusyksystä 2014 kuulin Wusheng Companyn suunnittelevan yhteistyöproduktiota,
jonka ensi-ilta tulisi olemaan Helsingin Juhlaviikoilla Kansallisteatterin suurella näyttämöllä kesällä 2015. Pian huomasin kantavani kyseisen hankkeen tuotannollista
vastuuta Wusheng Companyn tuottajan tittelillä. Yhteistyöprojektissa on mukana
useita eri tahoja. Ohjaaja, animaation tekijä sekä seitsemänhenkinen orkesteri tulevat
Kiinasta, perinteisen teatterin akatemiasta NACTA:sta. Suomesta mukana ovat Aasia
15
Helsingissä -festivaali, Helsingin Juhlaviikot sekä Tero Saarinen Company. Valosuunnittelusta vastaa Mikki Kunttu, animaation ääninäyttelijän roolin hoitaa Ismo
Alanko. Parinkymmenen hengen esiintyjäjoukko koostuu Wusheng Companyn näyttelijöiden sekä Tero Saarisen lisäksi sirkusalan ammattilaisista ja ammattiopiskelijoista ja Helsingin wushu-seuroista kootuista wushu-taitajista.
Vanha sanonta ”mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa” on muistunut matkan varrella mieleen tämän tästä. Sanonnalla tarkoitetaan, että hankkeissa, joihin osallistuu
useita henkilöitä tai tahoja, on roolit ja päätösvalta määriteltävä täsmällisesti, jottei
sekasortoa synny ja lopputuloksesta tule huono. Viimeinen taistelija sekä Wusheng
Companyn toiminnan vakiinnuttaminen ja oma tuottajan roolini ryhmässä innoittivat
minut opinnäytetyössäni selvittämään tuottajan roolia esittävän taiteen vapaan kentän ryhmässä. Työssäni tarkastelen tuottajan roolia kahden keskenään hyvin erilaisen tuotannon kautta.
16
3.1 Pohjatuulen kolme lahjaa
Kuva: Joakim Berghäll
Pohjatuulen kolme lahjaa on norjalaiseen vanhaan satuun perustuva, lapsille suunnattu vauhdikas ja komediallinen Peking-oopperan hengessä tehty näytelmä. Näytelmän pääosassa on köyhä, äitinsä kanssa asuva maalaistalon tyttö. Pohjatuulen
voimat ovat mahtavat, mutta myöskin arvaamattomat. Talot, puut ja merirosvolaivatkin kaatuvat sen voimasta. Kukaan ei voi mitään Pohjatuulelle, kunnes köyhän maalaistalon tyttö lähtee vaatimaan Pohjatuulelta vahingonkorvausta. Matkallaan tyttö
kohtaa mitä ihmeellisimpiä haasteita.
Tammikuussa 2014 Wusheng Companyn taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen soitti
minulle, esitteli ajatuksensa tulevasta lastennäytelmästä ja tiedusteli josko minulla
olisi aikaa ja halukkuutta vastata sen tuotannosta. Vastasin myöntävästi ja aloin selvittämään produktion sen hetkistä vaihetta, aikataulua ja taustoja. Silvennoinen oli
itse hoitanut syksyn mittaan myös tuotannollista puolta, hakenut rahoitusta ja kartoittanut mahdollisia esiintyjiä. Asiat joihin hän eniten kaipasi apuani, olivat esiintymistilan hankinta sekä markkinointi.
17
Esitystilan löytyminen osoittautuikin melko haasteelliseksi aikataulullisista syistä. Toiveena nimittäin oli, että ensi-ilta ja esitykset olisivat jo keväällä. Suurin osa esiintymistiloista varataan noin vuotta – puolta vuotta aiemmin ja minulla oli nyt laskutavasta riippuen neljästä viiteen kuukautta aikaa löytää esitykselle ja budjetille soveltuva
esiintymistila pääkaupunkiseudulta. Keskustelimme myös mahdollisuudesta lykätä
esiintymisiä tai vaihtoehtoisesti aloittaa kiertueella, mutta ensi-illan järjestäminen keväällä oli Silvennoiselle tärkeää. Viimeinen mahdollinen esiintymispaikka, joka useiden pahoittelevien ”olemme varanneet tilamme jo ensi syksyyn asti” vastausten jälkeen tuli mieleeni, oli Kumpulan Kylätila. Kylätilalla on valmiudet järjestää pienimuotoisia tapahtumia ja esityksiä, tilassa on pienimuotoinen valokalusto, äänipöytä sekä
istumapaikat noin 90:lle ihmiselle. Keväällä 2014 Kylätilassa järjestettiin muun muassa Cirkus Maximuksen kolmesta eri näytelmästä koostuva lukudraaman sarja Aikuisten iltasadut.
Tilan varmistuttua esityksen markkinointi pääsi käynnistymään. Työnjako esityksen
dramaturgina ja ohjaajana toimivan Silvennoisen kanssa jakautui luontevasti. Buukkasin kuvaajan, joka otti esityksen promokuvat, Silvennoinen puolestaan tunsi graafikon joka suunnitteli julisteen ja flyerit. Kirjoitin lehdistötiedotteet sekä markkinointitiedotteet päiväkoteihin ja kouluihin. Kaiken kaikkiaan markkinointi suoramyynteineen
päiväkotiryhmille sekä esityksen puffaaminen eri viestintävälineitä käyttäen oli minun
työsarkaani. Vastaanotin ennakkovarauksia ja ylläpidin varausrekisteriä sekä hoidin
lukemattomia juoksevia asioita.
Järjestin myös harjoituskauden lopulla ennakkoesityksen päiväkotiin. Otin yhteyttä
läheiseen päiväkotiin ja tiedustelin mahdollisuutta tulla esiintymään päiväkodin saliin.
Aikataulut osuivat yksiin ja sovimme päivän ennakkoesitykselle sekä pienelle keskustelulle esityksen jälkeen. Järjestin käytännön asiat ennakkoon liittyen, kuten sisällöstä
ja ikäsuosituksesta informoinnin, aikataulutuksen näyttelijöille ja päiväkodille, lavastuksen, rekvisiitan ja pukujen kuljetukset sekä äänentoistolaitteiston paikan päälle.
Esitys sujui hyvin, lapset saivat selvästi erilaisen kulttuurikokemuksen ja jakoivat vilkkaasti mietteitään esityksen jälkeen työryhmän kanssa. Esiintyjät saivat kaipaamaansa harjoitusta oikean yleisön edessä ja ohjaaja pystyi lukemaan lasten reaktioista ja
18
kommenteista mitkä kohdat toimivat ja missä olisi vielä mietittävää. Kaikin puolin hyvä kokemus siis.
Seuraavalla viikolla sain puhelinsoiton päiväkodin johtajalta. Hieman huokaillen hän
kertoi kuinka oli ollut kuulemma kiva esitys, hän itse ei ollut tuolloin paikalla. Lapset
olivat tykänneet, mutta heidän salinsa kauniiseen vaaleaan lattiaan oli tullut esiintyjien käyttämistä sisätossuista mustia jälkiä. Pahoittelin asiaa ja hämmästelin ettemme
olleet huomanneet jälkiä esityksen jälkeen, vaikka jäimme vielä keskenämme siivoamaan ja laittamaan tavaroita paikoilleen. Päiväkodin siivooja ei ollut saanut jälkiä
lattiasta, koska hänen toimenkuvaansa kuuluu ainoastaan perussiisteyden ylläpito.
Jälkien irrottamiseen tarvittaisiin kunnon pesua, tai sitten jäljet pitäisi kumittaa yksitellen pyyhekumilla. Johtaja kertoi tilaavansa erikseen lattian pesun ja toivoi tietysti että
Wusheng Company hoitaisi laskun. Lupasin johtajalle käydä pikimmiten paikan päällä tarkistamassa lattian kunnon ja josko voisin tehdä asialle jotain. Pienen budjetin
toimijallahan ei ole varaa ylimääräisiin siivouslaskuihin ilmaisesityksestä. Lopputuloksena päädyin omin käsin kumittamaan päiväkodin jumppasalin lattiasta haaleita mustia viiruja. Pyyhekumin sain käyttööni päiväkodilta.
Itse esiintymisviikonloppuna toimin lipunmyyjänä, kahvilanpitäjänä ja huolehdin esiintymistilan siisteydestä. Hoidin vaihtokassan ja huolehdin käteiskassasta. Kuljetin lavasteita ja rekvisiittaa, joita säilytettiin kellarissamme sekä tein paikan päälle esityksestä kertovan kyltin. Olin siellä missä tarvittiin ja koetin hoitaa ne asiat, joita muut
eivät ehtineet, kyenneet tai huomanneet hoitaa.
Työryhmään kuului minun lisäkseni ohjaaja, säveltäjä sekä neljä esiintyjää. Pohjatuulen kolme lahjaa onkin mielestäni oikein oivallinen esimerkki tuottajan monimuotoisesta työstä vapaan kentän ryhmässä. Vapaan kentän työtehtävien monimuotoisuus
näkyy siten, että ammatteihin perustuva jako tai jako taiteelliseen ja muuhun työhön
ei päde, vaan on todellakin oltava valmis tekemään kaikenlaista taiteellisesta työstä
markkinoinnin ja taloushallinnon kautta esitystilan siivoamiseen.
Pohjatuulen kolme lahjaa on myös oiva esimerkki yhdenlaisesta toimintamallista. Vapaan kentän ryhmissä on tapana toimia taide edellä, mikä on toki hyvä asia ja varsin
ymmärrettävää. On syntynyt halu toteuttaa joku tietynlainen produktio ja sitä lähde-
19
tään tekemään produktiokohtaisesti koottavalla työryhmällä. Haetaan apurahoja ja
avustuksia ja niiden pohjalta syntyvän budjetin perusteella lähdetään katsomaan mihin kaikkeen rahat riittävät. Tuottajan näkökulmasta esitelty toimintamalli saattaa tuntua nurinkuriselta. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys loistavat poissaolollaan ja
taloudellisesti edetään kädestä suuhun.
Silvennoisen ajatuksena oli valmistaa esitys ja saada se ensi-iltaan, jonka jälkeen
sitä voitaisiin lähteä myymään yksittäisille keikoille tai mahdollisesti kiertueille. Produktiokohtaisesti freelancereistä kootun työryhmän ongelma on kuitenkin se, että
ryhmä hajoaa esitysten jälkeen. Jokaisella on oma aikataulu, jota täytetään erilaisilla
työtilaisuuksilla sitä mukaan kun niitä tulee. Toisaalta taas esityksiä on tänä aikana
hyvin hankala myydä sellaiseen hintaan, että se tulisi esiintyjälle kannattavaksi. Puhumattakaan tuottajasta, jonka tilipussi ei kartu myymättömistä keikoista, eivätkä
pienet keikkapalkkiot hänelle asti jyvity. Kiertuetoiminnan järjestämiseksi tulisikin hakea erikseen tukea, josta osa palkkioista voitaisiin kustantaa.
Olen lähettänyt useita hakemuksia lastenteatterifestivaaleille sekä vastaaviin tapahtumiin ja päiväkoti- ja koululaisesityksiä järjestäville tahoille. Tähän mennessä yhdestä paikasta tarjottiin esiintymistä, mutta tuolloin puolet ryhmän näyttelijöistä oli toisaalla kiinni. Tästä myyntityöstä en ole saanut palkkaa. Tässäkin suhteessa
Wusheng Company toimii kuten moni muu vapaan kentän toimija. Kulttuuripoliittisen
tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen teettämän selvityksen mukaan vapaan kentän
ryhmissä palkattoman työn osuus vaihtelee tapauskohtaisesti ja ammattiryhmän mukaan 10 prosentista lähes 100 prosenttiin. Useimmiten palkattoman työn arvioidaan
liikkuvan 50 prosentin molemmin puolin. (Oinaala & Ruokolainen 2013, 42.) Tiedostan myös tämän ilmaistyön vaikutuksen työmotivaatiooni yhtälailla kuin sen, etten voi
jatkaa tätä ilmaistyötä loputtomiin. Tällä hetkellä ajattelen palkkioni rahallisen nimelliskorvauksen lisäksi olevan opiskelun ja alku-uran aikaista työkokemuksen karttumista.
20
3.2 Viimeinen taistelija
Kuva: Mitro Härkönen
Syksyllä 2014 puhelimeni soi jälleen. Wusheng Company oli tekemässä suurta yhteistuotantoa kesälle 2015. Teoksen ohjaaja tulisi Kiinasta, samoin kuin perinteinen
seitsenhenkinen teatteriorkesteri. Lisäksi NACTA:n modernin taiteen jaoston animaatio-osasto tekisi esityksen alkuun animaation. Teoksen tavoitteena on päivittää Peking-oopperaa lisäämällä siihen suomalaista osaamista. Kahdenkymmenen esiintyjän joukko koostuu suomalaisista akrobaateista, näyttelijöistä ja wushukamppailulajin taitajista.
Teoksen yksi esiintyjistä on Tero Saarinen, jonka tuottaja oli kutsunut Wusheng
Companyn perustajajäsenet sekä Aasia Helsingissä -festivaalin toiminnanjohtaja Veli
Rosenbergin kanssaan palaveriin neuvottelemaan tulevasta produktiosta. Minut pyydettiin paikalle edustamaan Wusheng Companya tuotannollisesta näkökulmasta. Olin
kuullut aiemmin, että tällainen hanke tullaan toteuttamaan, mutta tuolloin Aasia Helsingissä -festivaalilla oli tuotannollinen vastuu. Näillä tiedoilla menin tapaamiseen.
Tapaamisen aikana todettiin, että Wusheng Companyn kannattaisi toimia hankkeen
21
tuottajana, sillä kyseinen yhteistuotanto tulisi todennäköisesti toimimaan ponnahduslautana ryhmän toiminnan siirtymisessä seuraavalle tasolle.
Poistuin tapaamisesta hieman pöllähtäneenä, sillä käytännössä tuotannollinen vastuu hankkeesta siirtyi minulle. Työt jakautuivat luontevasti siten, että Veli Rosenberg
huolehtisi kommunikoinnista ja suhteista Kiinaan. Silvennoinen puolestaan hoitaisi
käytännön järjestelyt esiintyjien kanssa ja tekisi harjoitusaikataulut.
Suurin yksittäinen työtehtäväni hankkeessa on alusta alkaen ollut apuraha- ja avustushakemusten laatiminen. Hakemuksia varten laadin myös budjetin, jota lähdimme
tavoittelemaan. Avustuspäätösten ratkettua laadin uuden, realistisen budjetin. Myös
esiintymissopimusten laatiminen oli vastuullani. Lisäksi kaikki juoksevat asiat, kuten
kuvaajan hankkiminen ja promokuvausten järjestäminen sekä kiinalaisten majoitus
harjoitus- ja esitysperiodin aikana kuuluvat minulle. Toimin ryhmän yhteyshenkilönä
yhteistyökumppaneiden suuntaan ja neuvottelen heidän kanssaan hankkeen etenemisestä.
Nuoren toimijan ollessa kyseessä eteen tulee myös paljon hankkeen ulkopuolella
olevia ryhmän toimintaan liittyviä asioita, kuten internetsivujen tekeminen ja ylläpitäminen, vakuutusten päivittäminen ja monet muut käytännön asiat, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity kyseisen hankkeeseen.
Työnjaosta ei tehty kirjallista eikä oikeastaan edes suullista sopimusta. Matkan varrella onkin tullut jonkin verran yllätyksiä vastaan. Töitä riittäisi vähintään osa-aikaisen
työsuhteen verran, varsinkin jos yhtään haluaa ajatella ryhmän toimintaa pitkäjänteisesti eteenpäin. Ongelma on kuitenkin sama kuin monilla muilla vapaan kentän toimijoilla, eli pieni budjetti. Vaikka olemmekin saaneet varsin suuriakin apurahasummia,
ei niistä riitä säännölliseen tuottajan palkkaan.
Rajallisista resursseista johtuen koin entistäkin tärkeämmäksi kirjata ylös tehtävät,
joita kukin hankkeessa hoitaisi. Pikkuhiljaa, kun työskentelyä on puoli vuotta takana
ja ensi-iltaan viisi kuukautta, oma roolini alkaa selvitä. Ongelmia kuitenkin tuottaa se,
että niin ryhmä kuin minäkin olemme alalla uusia, eikä vakiintuneita toimintamalleja
ole. Kaikki asiat tehdään ensimmäisiä kertoja. Käytännön haasteita omaan työsken-
22
telyyni on tuottanut esimerkiksi nimenkirjoitusoikeuden sekä tilinkäyttöoikeuden puuttuminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, etten pysty allekirjoittamaan tekemiäni hakemuksia tai sopimuksia, enkä voi hoitaa rahaliikennettä. Nämä ovat kuitenkin asioita
joita minun oletetaan hoitavan.
Työmäärä hankkeessa on suuri. Työkokemukseni vähyys vaikuttaa myös siihen, että
teen useimmat asiat ensimmäistä kertaa. Tämä puolestaan vaikuttaa työtahtiini, minulla ei ole esimerkiksi valmiita sopimusmalleja joiden pohjalta laatia uudet ja joudun
hyvin tarkkaan miettimään vaikkapa tulokulmaa josta laadin erilaisia apuraha- ja
avustushakemuksia. Toisaalta jo seuraavia hakuja ajatellen kokemukseni on kasvanut huimasti ja tiedän mitä painottaa vaikkapa Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnan hakemuksessa, Suomen kulttuurirahaston hakemuksessa tai Opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan kentän avustushakemuksessa, ja sopimusmallitkin löytyvät.
Olen siitä onnellisessa tilanteessa, että Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja
Iiris Autio on ollut suurena apuna esimerkiksi rahoitushakemuksia oikolukemalla ja
kommentoimalla. Lisäksi hän on antanut paljon hyviä neuvoja matkan varrella. Nämä
asiat jälleen kerran kompensoivat oman palkkioni pienuutta. Minulla on myös vahva
usko siihen, että tämä hanke kantaa ammatillisessa mielessä pitkälle tulevaisuuteen
niin minun kuin Wusheng Companynkin kohdalla.
4 TUOTTAJAN ROOLIT JA OMINAISUUDET
Tuottajia työskentelee useissa erilaisissa paikoissa, kuten julkisyhteisöissä, kaupallisella alalla, järjestöissä, mediassa, kustannusalalla ja taiteilijayhteisöissä. Englannin
kielessä tuottajille on monia nimikkeitä: producer, executive producer, series producer, production manager, coordinator. Suomessa yleisnimike tuottaja yleistyi 2000luvulla. Tuottaja-nimikkeen rinnalla on myös vastaava tuottaja. Työn sisällön kannalta
rinnasteisia ovat myös toiminnanjohtaja, festivaalikoordinaattori sekä kampanjakoordinaattori. (Saksala 2015, 17.)
Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja ja Saarisen pitkäaikainen manageri Iiris
Autio kritisoi yleistävää tuottaja-nimikettä. Kansainvälisesti katsottuna tuottajalla esimerkiksi tanssin ja teatterin alalla on hyvin rajattu tehtävän kuva. Tuottaja eli produ-
23
cer vastaa yksittäisen produktion käytännön tuottamisesta. Suomessa tuottaja-sanaa
käytetään Aution mukaan yleisnimikkeenä kaikille manageriammateille. (Saksala
2015, 18.)
Taiteilija tai taiteellinen ryhmä määrittää tuottajan roolin. Tuottajan rooli vaihtelee tuotannosta ja työnkuvasta riippuen. Tuottajan kannalta äärimmäisen tärkeää olisikin,
että taiteilijalle olisi selvää millaisessa roolissa hän näkee tuottajan ja mitä hän haluaa tuottajan tekevän. Vapaalla kentällä tuottaja on haluttu toimija. Kysyttäessä vapaan kentän taiteilijoilta mitä tuottajan tehtäviin kuuluu, on vastaus useimmiten ”niitä
tuotannollisia juttuja, sähköpostin hoitamista ja sellaista”. Tarkkaa määritelmää on
vaikeaa saada. (González 2015.)
Saksalan mukaan tuottajan rooli on aina riippuvainen hankkeesta. Tuottajan täytyy
tietää mitä häneltä odotetaan sisällöllisesti, taloudellisesti, työnjohdollisesti sekä raportoinnin suhteen. Miten yhteistyökumppanin suuntaan kommunikoidaan, miten
markkinoidaan tai viestitään. Tuottajalla tulee olla selkeä käsitys projektin tavoitteista
jotta hän voi lähteä jalkauttamaan sitä toteuttavaan portaaseen päin. (Saksala 2015,
70.)
4.1 Tuottajan viisi roolityyppiä
Katri Halonen jakaa väitöskirjassaan Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa tuottajatehtävät viiteen eri tyyppiin. (Halonen 2011, 63-69.)
•
Taiteilijan assistentti
o Mahdollistaa taiteilijan työn
o Pysyy uskollisena taiteilijan päämäärille
o Liittolaisuus ja lojaliteetti taiteilijan luomistyön tuloksia kohtaan
o Ei vaikuta itse luomisprosessiin
•
Mediaattori
o Toimii taiteen ja talouden risteyskohdalla, tunnustaen ja huomioiden
molempien päämäärien merkityksen
24
o Toimii usein julkisella sektorilla
o Ei osallistu taiteelliseen sisältöön ja sen kehittämiseen
•
Indietuottaja
o Produktiokohtaisesti työskentelevä freelance-tuottajat
o Aatteellinen yrittäjä
o Saattaa toimia freelance-verokortilla, itsenäisinä yrittäjinä, määräaikaisissa työsuhteissa, osa-aikaisina tai apurahoilla
o Työllistymisen keinot saattavat myös limittyä
•
Tuotantoassistentti
o Tyypillisesti kaupallisen tapahtumamarkkinoinnin ja -tuotannon parissa
o Avustaa taiteellisen vision omaavaa johtajaa tapahtuman organisointityössä
•
Kaksoisagentti
o Yleisimmin kaupallisella alalla yritysten välisissä tuotannoissa projektijohtajina
o Miehiä enemmän kuin naisia
Tyyppijaottelu perustuu työn lähtökohtiin yleisötavoitteiden ja tuotantoprosessin sisällön kautta. Vapaalla kentällä toimivat tuottajat voidaan useimmiten lokeroida indietuottajiksi tai taiteilijan assistenteiksi, ryhmän tai taiteilijan toimintakulttuurista ja
tuottajan työnkuvalle asetetuista toiveista riippuen.
Oma roolini Wusheng Companyn tuottajana muistuttaa Halosen roolityypeistä indietuottajaa. Toimin freelancerina ja produktiokohtaisesti, määräaikaisena ja osaaikaisena. Työllistymiseni keinot limittyvät, tälläkin hetkellä työskentelen myös määräaikaisena tuottajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Toisaalta taiteilijan
assistentin rooli on myös lähellä toimenkuvaani Wusheng Companyssa. En vaikuta
luomisprosessiin, olen lojaali taiteilijan luomistyön tuloksia kohtaan, pysyn uskollisena taiteilijan päämäärille. Jossain määrin myös mahdollistan taiteilijan työskentelemisen rahoituksen haun ja käytännön asioiden hoitamisen kautta.
25
Toivoisin kuitenkin oman roolini tuottajana laajenevan myös taiteelliselle puolelle siinä määrin, että voisimme keskustella luomisprosessista ja taiteellisista päämääristä
sekä siitä, kuinka päämärät on mahdollista saavuttaa. Omaan itse taustaa myös taiteentekijänä minkä vuoksi koen, että minulla on näkemystä ja mahdollisesti annettavaa myös taiteelliseen työhön ja lopputulokseen. Yhteistyömme ollessa kuitenkin vielä melko uutta, on helpompi pidättäytyä tiukoissa rooleissa, jolloin taiteilija tekee taidetta ja tuottaja tuottaa fasiliteetit. Uskon, että tuottajan roolin ei tarvitse olla jähmeä
ja paikoilleen lukittu, vaan se voi myös elää yhteisen työskentelyn jatkuessa pidemmän aikaa.
4.2 Tuottajan rooli vapaan kentän ryhmässä
Pienten vapaan kentän ryhmien tuottajien toimenkuvat ovat melko samankaltaisia
olipa kyseessä sitten tanssi- sirkus- tai teatteriryhmä. Työn ydintehtäviin kuuluvat esitysten markkinointi ja käytännön järjestelyt. Rahoitus koostuu pääosin produktiokohtaisesti haettavista apurahoista ja avustuksista. Käytännössä tuottaja usein tekee
myös rahoitushakemukset ja näin ollen hankkii rahoituksen omaan palkkaansa, tilavuokriin ja muihin niin kiinteisiin kuin juokseviinkin kuluihin. Tuottajalla on usein myös
hallinto- ja myyntivastuu ryhmässä.
Tuottaja on kaiken tekemisen taustalla. Kun tuottaja hoitaa työnsä hyvin, sitä ei juuri
huomata, kun taas tuottajan virheet tai puuttuminen näkyvät taiteellisen prosessin
takeltelemisena. Tekeillä oleva teos, oli se sitten näytelmä, tanssiteos tai elokuva, on
taiteellisesti ohjaajan teos. Tuottajan tehtävä on neuvotella ohjaajan kanssa, miten
haluttu lopputulos saavutetaan olemassa olevilla resursseilla. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee tuottajan olla selvillä tuotannon tavoitteista. Pääasiassa tuottajan työ on
organisointia, neuvottelemista ja toisten motivoimista. Saksalan mukaan tuottaja toimii hankkeen työnjohtajana vastaten siitä, että kaikki tekevät parhaansa ja tulevat
toimeen keskenään. Tämä vaatii tuottajalta johtamistaitoa. (Saksala 2015, 14.)
Mietittäessä toimenkuvaani Wusheng Companyssa ehdotti Silvennoinen minulle
myös ryhmän toiminnanjohtajan titteliä. En kuitenkaan halunnut tarttua siihen muutamastakin syystä. Tuottajan nimikkeellä toimiminen rajaa työtehtäväni omasta mie-
26
lestäni olennaisesti produktioiden tuotannollisiin tehtäviin. Oma roolini ryhmän tuottajana on osa-aikainen ja jaksottuu produktiokohtaisesti, kun taas toiminnanjohtajalla
on mielestäni vastuu ryhmän toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Tämänhetkisillä resursseilla en näe toiminnanjohtajan pestiä mahdollisena. Wusheng Company
ei saa toiminta-avustusta eikä sen toiminta ole niin vireää ja jatkuvaa, että sen tuotolla voitaisiin palkata vakituista henkilökuntaa. Produktiokohtaiset avustukset riittävät
juuri ja juuri tuottajan produktiokohtaiseen kertakorvaukseen, joka ei yllä lähelle kulttuurituottajan palkkasuosituksia.
4.3 Tuottajan ominaisuudet
Tuottajan nimikkeellä työskentelee ihmisiä, jotka saattavat tulla useista erilaisista
koulutuksellisista taustoista. Koulutuksen heterogeenisyys johtuu osin koulutusalan
nuoresta iästä. Ammattikorkeakoulut ovat kouluttaneet tuottajia vuosituhannen vaihteesta alkaen.
Kulttuuripoliittisen edistämissäätiö Cupore teki vuonna 2013 selvityksen teatterin,
tanssin, sirkuksen sekä performanssi- ja esittävän taiteen kentästä. Tapaustutkimusaineistona käytettiin 16 eri taiteenalalla toimivan ryhmän haastattelua. Mukana oli niin
yhdistyspohjaisia ryhmiä kuin osuuskuntiakin, sekä ilman taustaorganisaatiota toimivia ryhmiä. Haastatteluhetkellä puolet ryhmistä sai valtion taidetoimikunnan avustusta. Lähes kaikissa ryhmissä oli osa-aikainen tai vakituinen tuottaja, toiminnanjohtaja
tai vastaava, jonka koulutustausta oli yleensä korkeakoulutasoinen, joko AMK tai yliopisto. (Oinaala & Ruokolainen 2013, s.41-43.)
Koulutuksen ohella tärkeitä ovat myös ne ominaisuudet, joita tuottajalta vaaditaan tai
joiden omaaminen helpottaa tuottajana toimimista. Päällimmäisenä näistä on sosiaaliset taidot. Suuri osa tuottajan työstä on verkostoitumista eri alojen asiantuntijoiden
kanssa.
Kulttuurituotannon kouluttaja Leena Björkqvist (2011) muotoilee tuottajan ominaisuuksia näin: Hyvät tuottajat voivat olla henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan hyvin
erilaisia, mutta yksi asia heitä yhdistää: turhan ihmisarka ei pitkään työssä viihdy.
27
Björkqvist listaa myös tuottajan työn neljä koota, joita ovat kyky koordinoida, kommunikoida, kehittää sekä kriisinhallinta. Usein arkipäivän ongelmat kasaantuvat tuottajan
pöydälle ja hän on se jonka tulee ne ratkaista, jotta työtä päästään jatkamaan.
(Björkqvist 2011, 18.)
Tuottajan työ on yhtäältä hyvin sosiaalista ja toisaalta hyvin yksinäistä. Useimmiten
tuottaja istuu yksin työpöytänsä ääressä suunnittelemassa rahoituksen hankkimista
tai markkinointia muun ryhmän valmistaessa produktiota toisaalla. Oma ajanhallinta,
työnhallinta, työrutiinin organisointi, asioiden priorisointi ja itsensä johtaminen nousevat työn itsenäisen luonteen vuoksi suureen rooliin.
Saksalan (2015) mukaan tuottajan rooli on johtajan rooli, joka edellyttää vahvaa itsetuntemusta ja ihmisyhteisöjen dynamiikan tuntemusta. Tämä on hänen mukaansa
lähtökohtana vahvan ammatti-identiteetin omaksumiselle vähitellen karttuvan kokemuksen myötä. (Saksala 2015, 41.) Helsinki Arts Managementin Isabel González
puolestaan näkee kaiken olevan lähtöisin taiteilijasta, eikä sinällään tunnista tuottajan
johtajan roolia (González 2015.).
Ymmärrän molempien näkökannan. Itselleni ajatus tuottajasta johtajana on myös vieras. Toisaalta johtajuutta on monenlaista. Kuten jo aiemmin todettiin, itsensä johtaminen on tärkeää tuottajalle. Töiden organisointi ja koordinointi on myös johtamista.
Tuottajan vastuulla voi olla esimerkiksi ryhmän internetsivut. Jollei hänellä ole itse
taitoa tehdä niitä, tulee hänen etsiä tehtävään sopiva henkilö ja kyetä mahdollisimman tarkkaan selvittämään tälle millaista lopputulosta havitellaan. Johtaminen on
tulosten tekemistä ihmisten kanssa.
Luovan työn johtajalta vaadittavat ominaisuudet kuten oman alansa vankka tuntemus, paineensietokyky, terve itsetunto sekä vahva motivaatio ovat myös tuottajalle
tärkeitä ominaisuuksia. Lisäksi niin hyvältä johtajalta kuin tuottajaltakin vaaditaan taitoa kuunnella ja arvostaa muita, mutta kuitenkin kykyä tehdä nopeita itsenäisiä päätöksiä.
28
4.4 Tuottajan ja taiteellisen johtajan roolijaot
Oma roolini Wusheng Companyn tuottajana on toimia taiteellisen johtajan aisaparina.
Suhteemme on hyvin tasavertainen ja avoin, mikä tekee myös yhteisestä työnteosta
jouhevaa. Taiteilijan ja tuottajan tasavertaisuus ja molemminpuoleinen arvostus onkin
äärimmäisen tärkeä asia.
Pienissä vapaan kentän ryhmissä taiteellisen johtajan ja tuottajan yhteisvastuu tuotannollisista töistä on varsin yleistä. Haastattelemani nykytanssiryhmä Carl Knif
Companyn tuottaja Ona Ukkola kertoi ryhmän tuotannollisen työn jakautuvan hänen
ja taiteellisen johtajan, Carl Knifin, kesken. Ukkola ryhmän tuottajana kantaa vastuun
budjetoinnista, markkinoinnista sekä rahoitushakemuksista. Taiteellinen johtaja puolestaan hoitaa suuren osan yhteistyökontakteista olemassa olevan verkostonsa kautta. (Ukkola 2015.)
Oman kokemukseni mukaan luonteva ja yleinen polku vapaan kentän ryhmän perustamisessa ja toiminnassa alkaa taiteilijoiden yhteenliittymästä tai yhdestä taiteilijasta,
joka kokoaa ympärilleen ryhmän. Alkuun tuotannolliset vastuualueet jaetaan ryhmän
jäsenten kesken. Mikäli ryhmä on yksittäisen taiteilijan kokoama, toimii hän silloin
useimmiten ryhmän taiteellisena johtajana ja vastaa useimmiten myös tuotannosta.
Ryhmän toiminnan jatkuessa ja mahdollisesti vakiintuessa eteen tulee useimmiten
tilanne, jossa ryhmän jäsenten resurssit eivät enää riitä sekä taiteelliseen työhön että
tuotannolliseen työhön. Ajatus tuottajan palkkaamisesta syntyy. Sopivaa henkilöä
lähdetään etsimään joko avoimen haun kautta tai jo olemassa olevia verkostoja käyttäen. Tuottajan työsuhde määrittyy useimmiten taloudellisen tilanteen ja resurssien
mukaan. Usein tuottaja palkataan ensin produktiokohtaisesti määräaikaiseen työsuhteeseen ja mahdollisesti myöhemmin vakituiseen toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen.
Tuottajan löydyttyä käydään muokkaamaan työnkuvaa lopulliseen muotoon. Tässä
kohtaa opinnäytetyöni konkreettinen tuotannon checklist toimii aputyökaluna. Listan
avulla huomioidaan tuotannon eri osa-alueet ja samalla nähdään ehkä helpommin
miten tehtävät jakautuvat luontevimmin esimerkiksi taiteellisen johtajan ja tuottajan
29
välillä. Osasta tuotannollisista tehtävistä aloitevastuu on tuottajalla, on esimerkiksi
luonnollista ja jopa itsestään selvää, että tuottaja seuraa budjettia. Toisaalta on myös
tehtäviä, joita tuottaja hoitaa pyydettäessä, kuten esimerkiksi kirjallisen teoksen esitysluvan hankkiminen Sanastolta. Lupa voidaan hakea vasta, kun tiedetään tarkasti
mille lupaa haetaan. Taiteilijan on ensin ilmoitettava luvan tarve ja käytettävän materiaalin tiedot tuottajalle, jotta tämä pystyy tekemään hakemuksen.
5 TUOTTAJAN TOIMENKUVAN HAHMOTTUMINEN
Voidakseen toimia taiteilijan tukena tulee tuottajan siis tietää, mitä häneltä odotetaan
ja mitä hänen oletetaan tekevän. Tuottajan on oltava perillä tuotannon kaaresta ja
tavoitteista sekä suuremmassa mittakaavassa taiteilijan tai ryhmän visioista, missiosta ja strategiasta. Ilman näitä tietoja tuottajan on hankala toimia.
5.1 Mitä tulisi olla valmiina ennen tuottajan kuvaan tuloa?
Vapaalla kentällä toimitaan pitkälti taide edellä. Kärjistäen tämä riittää, jollei taiteella
ole tarkoitus ansaita pääasiallista elantoa saati työllistää muita. Mikäli taiteilija tai
ryhmä haluaa tehdä pitkäkestoisempaa uraa, olisi jossain vaiheessa syytä pysähtyä
miettimään mitä taiteella oikeasti halutaan saavuttaa.
Sandy Fitzgeraldin (2008) itsenäisten kulttuurikeskusten johtajille koostamassa käsikirjassa Managing Independent Cultural Centres korostetaan vision ja mission merkitystä tulevaisuuden suunnittelussa. Organisaation vision määrittely on managerin tai
projektijohtajan tärkein tehtävä ja se tulisi olla valmiina ennen käytänteiden ja muiden
suunnitelmien tekoa. Missio puolestaan nousee visiosta ja kertoo kuinka visio tullaan
saavuttamaan. Toiminnan ja tulevaisuuden suunnitelmien tulisi osaltaan olla linjassa
vision ja mission kanssa, sekä tukea näitä. (Fitzgerald 2008, 5-6.)
Arts Management Helsinki on vuonna 2012 perustettu yritys, joka tarjoaa taiteilijoille
ja taideyhteisöille apua oman toiminnan kehittämiseen. Arts Management Helsinki
tuo tuotanto- ja projektinhallintaosaamista kulttuurikentälle sekä tietoa ja neuvoa taiteilijoille. Arts Management Helsingin tavoitteena on kehittää kulttuurikenttää jaka-
30
malla tuotannollista osaamista ja konsultointia ja sitä kautta tarjota taiteelle paremmat
edellytykset ja mahdollisuudet. (Arts Management Helsinki 2015.)
Arts Management Helsinki kuvaa taiteen taustatyötä kolmiona (Liite 1), jonka sisältämät asiat tulisi olla balanssissa, jotta tuotanto olisi mielekästä ja jouhevaa. Kärki eli
taso 3 koostuu strategisen toiminnan ja suunnittelun kehitystyöstä. Taso 2 koostuu
tuotannosta, viestinnästä ja taloudesta, kaikkien näiden suunnittelusta, koordinoinnista ja hallinnasta. Taso 1 on niin kutsuttu toteuttavan työn taso, joka koostuu taloudenhoidosta, tuotantojärjestelyistä, viestintätoimenpiteistä sekä hallintotöistä. Tasojen yksi ja kaksi asiat ovat sellaisia, joita taiteilijan tai ryhmän tulisi keskuudessaan
pohtia ja päättää. Tuottaja voi olla näissä keskusteluapuna ja ajatusten herättäjänä,
mutta ei voi taiteellisen työ ulkopuolisena tulla esimerkiksi kertomaan, mikä taiteilijan
tai ryhmän visio, missio tai strategia on. Kolmas osio sen sijaan on se, joka voidaan
antaa tuottajan toimialueeksi. (González 2015.)
Wusheng Companyssa visiota ja missiota ei ole kirkastettu ja julkilausuttu. Ne ovat
olemassa ja löydettävissä, mutta niin kauan kuin niitä ei kirjata ylös ja yhtenäistetä
siten että ne ovat kaikilla jäsenillä samat, ei niiden eteen voida työskennellä. Ryhmän
toiminnan määrittely kaikkiaan on äärettömän tärkeää pitkän tähtäimen toiminnan
kannalta. Wusheng Company määrittelee itsensä teatteriryhmäksi. Teatterikeskuksen tuottamassa selvityksestä vapaan kentän toimijoista teatteriryhmä määritellään
joukoksi teatteritekijöitä, jotka tekevät yhdessä teatteriesityksiä ja esittävät niitä, ryhmillä ei välttämättä ole omaa tilaa mutta ryhmään saattaa kuulua tuottaja tai ryhmän
jäsenet hoitavat erilaisia tuotannollisia asioita itse (Teatterikeskus 2014).
Tällä hetkellä Wusheng Company kuitenkin toimii tuotantoalustana. Tuotantoalustaa
käytetään produktioiden tuotantoon, mutta toisin kuin teatteriryhmässä toimintaa ei
ohjaa ryhmän jäsenten yhdessä tekeminen vaan työryhmät muodostetaan produktiokohtaisesti. Produktiot tuotetaan joko omatuotantona tai yhteistuotantona muiden
alan toimijoiden kanssa. Organisaatiolla ei yleensä ole omaa tilaa, palkattua henkilökuntaa tai vakituisia tuotantorakenteita. (Teatterikeskus 2014.)
Toiminnan selkeyttäminen ja sanoiksi pukeminen on ryhmän toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Niin kauan kuin missio ja visio ovat hahmottamatta, on toiminnan
31
vakiinnuttaminen hankalaa. Toiminta-avustusten saaminen on haastavaa jollei jopa
mahdotonta, jos toiminta näyttää rahoituksen antajalle yhtenä, mutta hakija kertoo
sen olevan toista. Kuten jo aiemmin todettiin, on vision ja mission kuitenkin lähdettävä taiteilijan ajatuksista ja näkemyksistä, tuottaja tai kukaan muukaan ei voi tulla ulkopuolelta näitä kertomaan. Toisaalta on hyvin ymmärrettävää, että tällaisten asioiden miettiminen ja kehittäminen jäävät taka-alalle, kun tahtotilana on ainoastaan tehdä hyviä proggiksia.
5.2 Haastattelut
Työni aineistona käytin omien kokemusteni ja kirjallisen lähdemateriaalin lisäksi
haastatteluja. Valitsin tietoisesti kaksi hyvin erilaista haastateltavaa. Toinen haastateltavista on valmistunut tuottajaksi vuosituhannen alussa, toinen vajaa vuosi sitten,
joskin on toiminut tuottajana kulttuurialalla jo vuodesta 2011. Molempien kokemus
tuottajan työstä on nimenomaan vapaan kentän puolelta.
Laadin kysymykset etukäteen (Liite 2). Carl Knif Companyn tuottajan, Ona Ukkolan,
haastattelu seurasi kysymysrunkoa varsin tarkasti. Isabel Gonzálezin haastattelua
voisi kuvailla enemmänkin puolistrukturoituna haastatteluna. Puolistrukturoidussa
haastattelussa kysymykset laaditaan ennakkoon, mutta itse haastattelutilanteessa
kysymysten paikka saattaa vaihdella keskustelun etenemisen mukaan samoin kuin
kysymysten muoto. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti 2010,97.) Annoin keskustelun tietoisesti kulkea vapaamuotoisemmin, sillä halusin saada laajemman näkemyksen esittävän taiteen vapaan kentän tilasta ja tuottajan roolista vapaalla kentällä. Gonzálezilla
on paljon näkemystä siitä, kuinka vapaan kentän toimintaa voisi kehittää, ja koin tämän keskustelun mielenkiintoiseksi ei pelkästään opinnäytetyötäni, vaan myös omaa
työskentelyäni esittävän taiteen tuottajana ajatellen.
Ukkolan haastattelu avasi varsin yleisen ja uskoakseni tavanomaisen tuottajan roolin
vapaan kentän ryhmässä. Taloudellisista syistä haastateltu toimi aluksi produktiokohtaisena tuottajana nykytanssiryhmässä, mutta sittemmin osa-aikaisena. Työsuhteen
muuttuminen produktiokohtaisesta osa-aikaiseksi myös monipuolisti Ukkolan kohdalla työnkuvaa ja tuottajan roolia. Vakituinen työsuhde mahdollistaa ryhmän jatkuvan
32
toiminnan hoitamisen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että taiteellinen johtaja voi keskittyä
enenevässä määrin taiteelliseen työhön. (Ukkola 2015.)
5.3 Checklist
Rakensin tuotannon checklistin Arts Management Helsingin tasojaottelun ja nimenomaan sen ykköstason pohjalle. Lista koostuu asioista, jotka voidaan sijoittaa taloudenhoidon, tuotantojärjestelyjen, viestintätoimenpiteiden tai hallintotöiden alle. Myös
haastattelemani nykytanssiryhmän tuottaja nimesi päävastuualueikseen muun muassa markkinoinnin, budjetoinnin ja apurahahakemukset (Ukkola 2015).
Minni Mankki (2012) oli päätynyt samankaltaiseen jaotteluun opinnäytetyössään, jossa tarkasteli tuottajan tehtävää ja tärkeimpiä tuotannollisia tehtäviä Pienessä Suomalaisessa Balettiseurueessa. Mankki nosti lisäksi tuottajan tehtäväalueiksi sidosryhmätoiminnan sekä ammattitaidon ja -alan kehittämisen (Mankki 2012, 38-52). Nämä
ovat toki oleellisia ja tärkeitä tehtäviä, mutta harvoin mahdollisia toteuttaa projektikohtaisin avustuksin toimivan ryhmän tuottajan resursseilla. Tästä syystä jätän ne oman
listani ulkopuolelle.
Oma listani muodostuu seuraavista osa-alueista ja tehtävistä:
Taloudenhoito
•
Budjetin teko
•
Budjetin seuranta
•
Budjetin sopeuttaminen
•
Avustusten ja apurahojen haku
•
Avustusten ja apurahojen raportointi
•
Palkkojen ja palkkioiden lasku
•
Palkkojen ja palkkioiden maksu
•
Matkalaskujen ja kulukorvausten tarkistus
•
Matkalaskujen ja kulukorvausten maksu
33
Tuotantojärjestelyt
•
Tuotantopalavereiden vetäminen
•
Esitystilanvaraus
•
Aikataulutus
•
Kommunikointi yhteistyötahojen kanssa
•
Työryhmän kokoaminen
o Esiintyjät
o Valo
o Ääni
o Puvustaja
o Lavastaja
o Kuvaaja -> promo- & esityskuvat
o Videokuvaaja
•
Sopimukset
•
Markkinointi
•
Matkajärjestelyt
o Matkaliput
o Majoitukset
o Päivärahat
o Vakuutukset
•
Lupakysymykset
•
Teosto-, Gramex-, Kuvasto- & Sanastoilmoitukset
•
Delegointi
•
Työturvallisuus
Viestintätoimenpiteet
•
Tiedotteet
•
Internetsivujen ylläpito ja päivitys
•
Sosiaalisen median ylläpito ja päivitys
•
Markkinointimateriaalin suunnittelu
•
Markkinointimateriaalin tuotanto
•
Sisäinen viestintä
•
Ulkoinen viestintä
•
Kutsut
34
Hallintotyöt
•
Avustusten seuranta ja raportointi
•
Käytännön toiminnan järjestäminen
•
Vakuutukset
Listassa on lueteltu tehtäviä, joita useimmiten uutta tuotantoa suunniteltaessa ja toteuttaessa on huomioitava ja hoidettava. Tehtävät voivat jakautua useammalle ihmiselle. Wusheng Companylla yllämainitut tehtävät jakautuvat tuottajan, taiteellisen johtajan ja talouspäällikön kesken. Kaikkia tehtäviä ei myöskään välttämättä tule eteen
kaikissa produktioissa. Tulostettava lomakeversio listasta on opinnäytetyöni liitteenä
(Liite 3). Listaan on mahdollista myös lisätä omia tuotantokohtaisia huomioita.
Perinteinen checklist sanan varsinaisessa merkityksessä on hyvin yksinkertainen ja
pelkistetty. Checklist toimii muistilistana jonka tarkoituksena on vähentää unohtamisesta tai huomiotta jättämisestä johtuvia virheitä. Halusin luoda nimenomaan helpon
ja eri tilanteisiin muokattavissa ja sovellettavissa olevan aputyökalun. Lopputuloksena onkin lista tehtävistä, joista jokainen ensimmäisessä tuotantopalaverissa mukana
oleva voi rastittaa omansa. Luultavimmin suurin määrä rasteista piirtyy tuottajan listaan. Lisäksi jokaisen osion perässä on tilaa huomioille. Tähän tilaan voi jokainen
kirjata ylös vaikkapa aikatauluhahmotelmaa, henkilöiden nimiä joihin tulee olla yhteydessä jossain tietyssä tilanteessa tai muuta vastaavaa.
Pohdin listan laajentamista ja monimuotoistamista eri näkökulmista. Pohdin mahdollisuutta luokitella listan tehtävät sellaisiin, joiden voi kuvitella luonnostaan kuuluvan
tuottajan tehtäviin, kuten budjetin seuraaminen, sellaisiin, joita tuottaja toteuttaa
pyynnöstä, kuten erilaisten lupien hankinta sekä sellaisiin jotka hoituisivat luontevimmin olemassa olevien verkostojen kautta. Tällainen luokittelu tuntui kuitenkin liian
rajaavalta, sillä jokainen työryhmä ja tuotanto ovat omanlaisiaan.
Tapausesimerkkeinä käyttämissäni tuotannoissa omat työtehtäväni jakautuivat hyvin
eri tavoin. Pohjatuulen kolme lahjaa -tuotannon budjetin oli laatinut taiteellinen johtaja
jo ennen kuin palkkasi minut, niinpä budjetin sopeuttaminen ja seuranta jäivät hänelle. Viimeisen taistelijan tuotannollinen työnjako on puolestaan siinä mielessä tyypilli-
35
sempi, että minä tuottajana olen laatinut budjetin, hankkinut rahoituksen ja seurannut
sekä sopeuttanut budjettia reaalisen taloustilanteen mukaan. Jälkimmäisessä tapauksessa otin riskin ja aloitin työskentelyn ilman varmuutta omasta palkkiosta. Minulle
on useampaan kertaan tarjottu tuottajan tehtävää vapaan kentän esittävän taiteen
työryhmässä sillä edellytyksellä, että rahoitus saadaan kasaan ja sitä riittää jaettavaksi tuottajalle asti. Hyvin monet ovat olleet myös kiinnostuneita ilmaisesta, työharjoittelun nimikkeellä kulkevasta työpanoksesta.
6 LOPUKSI
Tuottajan rooli vapaan kentän ryhmässä on yhtä moninainen kuin vapaa kenttä itsessään. Tämä on toisaalta työn suola, toisaalta rasite. Vapaalla kentällä toimiminen
vaatii sitkeyttä ja paloa työtä kohtaan. Se vaatii uskoa tulevaan.
6.1 Työn tilaajan palaute
Esittelin työni konkreettisen tuotoksen, tuotannon muistilistan, Wusheng Companyn
taiteelliselle johtajalle Antti Silvennoiselle. Silvennoinen piti listaa hyvänä ja ehdottoman käyttökelpoisena uusia projekteja aloitettaessa. Hän totesi myös, että lista toimi
hyvänä muistilistana kaikille mukanaolijoille. Listasta voi helposti tarkistaa, mikä tehtävä on kenenkin vastuulla ja keneltä asiasta voi kysyä.
Listaa käyttämällä vältytään tuotannollisten tehtävien päällekkäisyyksiltä. Listaa läpi
käytäessä voidaan myös miettiä, mitkä tehtävistä kenellekin luontevimmin istuvat. Ei
voi olla tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi tuottaja, jolla ei ole lainkaan kokemusta viisumin hankkimisesta Kiinaan käy ottamaan asiasta selvää, jos mukana on useampi henkilö, joka on jo useamman vuoden ajan matkustanut vuosittain Kiinaan ja
hankkinut itselleen viisumin.
Tuottajan muistilistaa tullaan varmasti hyödyntämään tehtävien jaon yhteydessä tulevissa Wusheng Companyn tuotannoissa.
36
6.2 Kehittämisideat ja ehdotukset
Tuottajan roolia esittävän taiteen vapaan kentän ryhmässä tutkiessani tutustuin samalla vapaan kentän toimintaan kokonaisvaltaisemmin. Työni Wusheng Companyn
tuottajana avaa kenttää ja sen toimintaa minulle myös henkilökohtaisemmalla tasolla.
Tuottajia ehdottomasti tarvitaan myös vapaalla kentällä. Valitettavasti vapaan kentän
rahoitus on niin tiukoilla, että tuottajan palkkaan on harvoin varaa. Tämä puolestaan
johtaa joko siihen, ettei tuottajaa palkata tai että tuottaja suostutellaan pienellä palkalla tehtävään jossa töitä riittäisi useammallekin. Tämä puolestaan johtaa siihen, että
tuottajat harvemmin haluavat tai pystyvät jäämään vapaan kentän toimijoiksi, vaikka
heitä siellä kipeästi kaivattaisiinkin.
Tuottajien vaihtuvuus puolestaan hidastaa vapaan kentän kehitystä. Hiljainen tieto
katoaa kentältä tuottajien vaihtaessa alaa. Oma tuottajan muistilistani on pieni yritys
siihen suuntaan, ettei kaikkien tarvitsisi tehdä kaikkea alusta alkaen ja kantapään
kautta. Listan avulla säästytään tilanteilta, joissa asioita jää hoitamatta tai vastuualueet epäselviksi, koska niitä ei ole käsitelty saati kirjattu ylös.
Uskon vahvasti yhteisöllisyyteen ja asioiden sekä tiedon jakamiseen. Etenkin vapaalla kentällä, jossa toiminta rahoitus mukaan lukien on sirpalemaista, kannattaisi yhdistää voimat ja tietotaito. Tuottajien yhteisesti keräämä ja kartuttama tietopankki olisi
oivallinen apu kentällä toimijoille. Tietopankkiin voisi liittää muistilistan lisäksi esimerkiksi apurahojen ja avustusten vuosikellon, erilaisten festivaalien ja tapahtumien hakuajat ja yleisen informaation sisältävän tiedoston sekä muuta vastaavaa tietoa. Jokainen tuottaja joutuu tavalla tai toisella koostamaan nämä joka tapauksessa itselleen mahdollisesti työajan ulkopuolella palkatta. Tämän vuoksi olisikin hyvä, että ne
löytyisivät jo valmiina jostain.
37
LÄHTEET
Arts Management Helsinki 2015. Viitattu 25.3.2015. http://artsmanagement.fi/
Björkqvist, Leena 2011. Kulttuuri kutoo. Yhteistyö ja verkostot vapaan kulttuurikentän
tukena ja innostajana. Helsinki
Fitzgerald, Sandy 2008. Managing Independent Cultural Centres. A Reference Manual. Viitattu 18.4.2015. http://www.asef.org/images/docs/799Managing_Independent_Cultural_Centers.pdf
González, Isabel 2015. Haastattelu 11.3.2015.
Halonen, Katri 2011. Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa. Viitattu
15.3.2015.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/27120/9789513943202.pdf
Hytti, Jukka 2005. Teatterituottajan opas. Helsinki: Like
Kanerva, Anna & Ruusuvirta, Minna 2006. Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin. Yhteenveto teatteriselvityksestä. Cuporen julkaisuja
14. Viitattu 5.3.2015. http://www.cupore.fi/documents/cupore_teatteriselvitys.pdf
Kokkonen, Tuija & Loppi, Karla & Karjalainen, Annamari 2002. For free. Selvitys
suomalaisen teatterin vapaasta kentästä. Viitattu 8.3.2015.
http://www.suomenteatterit.fi/wpcontent/uploads/2013/06/Kokkonen_For_free_2002.pdf
Mankki, Minni 2012. Tuottajan tehtävä. Tärkeimmät tuotannolliset tehtävät Pienessä
Suomalaisessa Balettiseurueessa. Ammattikorkeakoulun perustutkinnon opinnäytetyö.
Oinaala, Anu & Ruokolainen, Vilja 2013. Vapaan kentän jäljillä. Tutkimus teatterin,
tanssin, sirkuksen sekä performanssi- ja esitystaiteen vapaasta kentästä. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen verkkojulkaisuja 20. Viitattu
20.3.2015. http://www.cupore.fi/documents/VapaanKentanJaljilla.pdf
Ojasalo, Katri & Moilanen, Teemu & Ritalahti, Jarmo. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Vapaan kentän ammattilaisryhmien toimintaedellytysten parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 14. Viitattu 19.3.2015.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKMtr14.pdf?l
ang=fi
Saksala, Elina 2015. Tuottajan käsikirja. Helsinki: Like Kustannus Oy
38
Taiteen edistämiskeskus 2015. Esittävien taiteiden toimikunta. Viitattu 20.3.2015.
http://www.taike.fi/web/performanssi-ja-esitystaide/esitettavien-taiteiden-toimikunta
Teatterikeskus 2014. Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen ammattiteatterikentän
toimijat 2014. Viitattu 18.4.2015.
http://www.tinfo.fi/dokumentit/teatterikeskus_selvitys_vapaan_teatterikentantoimijoist
a_1809141230.pd
Ukkola, Ona 2015. Haastattelu 23.3.2015
Zodiak Uuden tanssin keskus 2015. Info. Viitattu 30.3.2015. http://www.zodiak.fi/info
39
LIITTEET
Liite 1
Arts Management Helsinki: Tuotantopyramidi
40
Liite 2
Haastattelukysymykset
Isabel González 11.3.2015
1. Oma tausta tuottajana
2. Oma tausta vapaalla kentällä toimimisessa
3. Vapaa kenttä tuottajan näkökulmasta
4. Tuottajan työllistyminen vapaalle kentälle
5. Ajatuksia tuottajan roolista vapaalla kentällä
6. Ajatuksia tuottajan roolista vapaan kentän ryhmässä
7. Onko tuntumaa tuottajien määrästä vapaan kentän ryhmissä?
Millaisella työnkuvalla? Produktiokohtaisesti? Tuntityö?
Osa/kokoaika?
8. Tehtävien jakautuminen, checklist?
Onko jotain mikä on muita tärkeämpää?
Ona Ukkola 23.3.2015
1. Tausta tuottajana, koulutus & työhistoria
2. Kuinka pitkään olet toiminut tuottajana Carl Knif Companyssa?
3. Muut samanaikaiset/osin limittyvät työt?
4. Työsuhteenlaatu Carl Knif Companyssa; vakituinen/osaaikainen/tuntityö/produktiokohtainen, jotain muuta?
5. Työnkuvasi/tehtäväsi ryhmässä?
6. Millainen työnjako tuottajalla ja taiteellisella johtajalla on ryhmässä? Onko teillä tietyt vastuualueet?
7. Minkälaisena koet tuottajan työn vapaalla kentällä? Esim. työllistymismahdollisuudet?
8. Näetkö itsesi tulevaisuudessa työskentelemässä vapaalla kentällä? Minkä vuoksi kyllä/ei?
9. Tuleeko vielä jotain muuta mieleen?
41
Tuotannon checklist
Tuotanto:
Harjoituskausi:
Esitykset:
Paikka:
Taloudenhoito
☐ Budjetin teko
☐ Budjetin seuranta
☐ Budjetin sopeuttaminen
☐ Avustusten ja apurahojen haku
☐ Avustusten ja apurahojen raportointi
☐ Palkkojen ja palkkioiden lasku
☐ Palkkojen ja palkkioiden maksu
☐ Matkalaskujen ja kulukorvausten tarkistus
☐ Matkalaskujen ja kulukorvausten maksu
Muuta:
Tuotantojärjestelyt
☐ Tuotantopalaverin koolle kutsu ja vetäminen
☐
☐
☐
☐
Esitystilan varaus
Aikataulutus
Kommunikointi yhteistyötahojen kanssa
Työryhmän kokoaminen
☐ Esiintyjät
☐ Valo
☐ Ääni
☐ Puvustaja
☐ Lavastaja
☐ Kuvaaja -> promo- & esityskuvat
☐ Videokuvaaja
☐ Sopimukset
☐ Markkinointi
42
☐ Matkajärjestelyt
☐ Matkaliput
☐ Majoitukset
☐ Päivärahat
☐ Vakuutukset
☐ Lupakysymykset
☐ Teosto-, Gramex-, Kuvasto- & Sanastoilmoitukset
☐ Delegointi
☐ Työturvallisuus
Muuta:
Viestintätoimenpiteet
☐ Tiedotteet
☐ Internetsivujen ylläpito ja päivitys
☐ Sosiaalisen median ylläpito ja päivitys
☐ Markkinointimateriaalin suunnittelu
☐ Markkinointimateriaalin tuotanto
☐ Sisäinen viestintä
☐ Ulkoinen viestintä
Muuta:
Hallintotyöt
☐ Avustusten seuranta ja raportointi
☐
Käytännön toiminnan järjestäminen
43
☐ Vakuutukset
Muuta: