...

Opetusvideoilla onnelliseksi?

by user

on
Category: Documents
124

views

Report

Comments

Transcript

Opetusvideoilla onnelliseksi?
Karimies Kaisa, Vestervik Jyri
Opetusvideoilla onnelliseksi?
Opetusvideosarja Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin silmäpoliklinikan potilaille
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Optometristi (AMK)
Optometrian koulutusohjelma
Opinnäytetyö
2.2.2015
Tiivistelmä
Tekijä(t)
Otsikko
Sivumäärä
Aika
Kaisa Karimies, Jyri Vestervik
Opetusvideoilla onnelliseksi?
Opetusvideosarja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
silmäklinikan potilaille
34 sivua + 3 liitettä
Kevät 2015
Tutkinto
Optometristi (AMK)
Koulutusohjelma
Optometrian koulutusohjelma
Ohjaaja(t)
Yliopettaja Kaarina Pirilä
Lehtori Niina Vuorenmaa
Opinnäytetyömme aihe on suomenkielisten opetusvideoiden toteuttaminen Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (myöhemmin HUS) silmäpoliklinikan potilaille. Työn tilasivat
ja ideoivat HUS:n silmäklinikan optikko Auli Köresaar ja silmäsairaanhoitaja Maarit HallaSeppälä syyskuussa 2014. Heidän mielestään tarve suomenkielisille opetusvideoille on
suuri, sillä nykyisen videotarjonnan määrä on vähäinen.
Taustatutkimuksena toteutimme kvantitatiivisen eli määrällisen kyselyn HUS:n silmäklinikan 15 potilaalle anonyymisti. Kyselyssä oli kahdeksan kysymystä koskien suomenkielisten opetusvideoiden tarvetta kirjallisten ohjeiden ohelle. Kysely toteutettiin joulukuussa
2014 sähköisellä kyselylomakkeella. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että opetusvideot olisivat hyödyllisiä.
Opetusvideoita on yhteensä yhdeksän: silmätipan laittaminen, silmävoiteen laittaminen,
monoculus-peittolapun asettaminen, luomireunan hoitaminen, Dsaek-asentohoidon harjoittaminen sekä kovien-, skleraalisten-, pehmeiden ja hybridipiilolinssien silmään asettaminen. Toimenpiteet kuvattiin ja toteutettiin niin, että niitä pystyy tekemään itse kotona. Kuvasimme videot yhden päivän aikana HUS:n silmäklinikan tiloissa. Kuvaajana toimi AVkeskuksen hoitaja Tero Hanski ja näyttelijöinä toimi kaksi silmäsairaanhoitajaa, Laura Kokkonen ja Heidi Mäki-Patola. Opetusvideot ladataan YouTube-videopalvelimelle, josta ne
linkitetään HUS:n www-sivuille.
Opinnäytetyömme koostuu tutkimuksen lisäksi videoista, teoriaosuudesta ja tutkimuksen
tuloksista. Teoriaosuudessa käsittelemme opetusvideoiden aiheita yksityiskohtaisemmin
sekä sitä, millainen on hyvä opetusvideo. Käsittelemme myös kuvausprojektia sen suunnittelusta toteutukseen. Opinnäytetyömme loppuun on liitetty tutkimuksen avoimet vastaukset, opetusvideoiden käsikirjoitus sekä tutkimussuunnitelma.
Avainsanat
opetusvideo, HUS, asentohoito, luomireunavoiteet, monoculus, piilolasit, silmätipat, silmävoiteet
Abstract
Authors
Title
Number of Pages
Date
Kaisa Karimies, Jyri Vestervik
Happy with Learning Videos?
Educational Videos for Patients of Eye Clinic of Hospital District
of Helsinki and Uusimaa
34 pages + 3 appendices
Spring 2015
Degree
Bachelor of Health Care
Degree Programme
Optometry
Instructor(s)
Kaarina Pirilä, Principal Lecturer
Niina Vuorenmaa, Senior Lecturer
The central theme of our thesis was to create a learning video series for patients of Eye
Policlinic of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (later: HUS). The thesis was
commissioned and directed by HUS’s eye policlinics optometrist Auli Köresaar and registered eye nurse Maarit Halla-Seppälä in September 2014. In their opinion demand of Finnish educational videos is huge because nowadays the supply is sparse.
For the background study we created a qualitative electronic survey for 15 HUS’s Eye
Policlinics patients. The survey had eight questions about the demand of Finnish education
videos in addition to written instructions. The survey was carried out in December 2014.
Majority of those who answered would have found the educational videos useful.
We created nine videos: inserting eye drops, inserting eye cream, monoculus treatment,
taking care of edges of eyelids, position treatment after DSAEK operation and hard,
soft, scleral and hybrid lenses insertion and treatment. The operations were filmed and
carried out the way that one could perform them home by oneself. The videos were
filmed in one day at HUS Eye Policlinic space. Cameraman was Tero Hanski, the caretaker of HUS audiovisual center. The actors on the video were registered eye nurses
Laura Kokkonen and Heidi Mäki-Patola. The videos were uploaded on YouTube video
service and then linked to HUS webpage.
The thesis comprises of the survey, answers, theoretical part and videos. In the theoretical part we discuss the details of the topics on the videos and what it takes to
make a great learning video series. We also handle the filming project from planning to
implementation. At the end of the thesis we have three appendices; the answers of
the survey, scripts of the videos and survey scheme.
Keywords
educational video, HUS, position treatment, creams of
edge of eyelid, monoculus, contact lenses, eye drops, eye
creams
Sisällys
1
Johdanto
1
2
DSAEK-siirtoleikkaus (Descement Stripping Automated Endokeratoplasty)
2
2.1
Endoteeli
2
2.2
Toimenpide
2
Paikalliset silmälääkkeet
5
3.1
Silmätipat
5
3.2
Silmätippojen tiputtaminen
6
3.3
Silmävoiteet
7
3.4
Silmävoiteen laitto
7
3
4
Silmäluomen reunan krooninen tulehdus (blepharitis chronica)
5
Peittohoito
10
6
Piilolinssit
12
6.1
Pehmeät piilolinssit
12
6.2
Kovat piilolinssit
12
6.3
Hybridipiilolinssit
13
6.4
Skleraaliset piilolinssit
13
6.5
Piilolinssin asettaminen
14
6.6
Piilolinssin poistaminen
16
6.7
Piilolinssin hoitaminen
17
7
8
9
8
Tutkimus
18
7.1
Tutkimuksen aineisto
18
7.2
Tutkimustuloksen analysointi
18
Opetusvideo
20
8.1
Suunnittelu
20
8.2
Tuotanto
21
8.2.1
Käsikirjoitus
21
8.2.2
Kohderyhmä
22
8.2.3
Kuvaus
22
8.2.4
Editointi
23
Videoiden toteutus
25
9.1
Käsikirjoitus
25
9.2
Kuvaus
25
9.3
Editointi
26
9.4
Julkaisu
26
Pohdinta
28
10
Lähteet
Liite 1. Asiakaskyselyn vastaukset
Liite 2. Käsikirjoitus
Liite 3. Tutkimussuunnitelma
30
1
1
Johdanto
Ikääntyvien ihmisten määrä koko väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tästä johtuen myös
silmäkirurgisten toimenpiteiden ja erilaisten hoitotoimenpiteiden määrä on kasvussa. Erityispiilolinssien sovitus painottuu pääasiassa sairaaloiden silmäosastolle,
sillä erityissovituksiin erikoistuneita optikoita ja liikkeitä on vähän. Näin ollen hoitojonot kasvavat, eikä resursseja ole riittävästi (HUS 2014). Kotona sovellettavat hoitomuodot helpottavat niin työntekijän kuin potilaankin elämää, sillä omatoiminen
asiakas purkaa terveydenhuollon palvelujen kuormitusta ja antaa tilaa haastavampaa hoitoa vaativalle potilaalle. Vaikka potilaille on tehty kirjallisia suomenkielisiä
ohjeita eri toimenpiteistä, eivät ne välttämättä riitä hahmottamaan kokonaiskuvaa.
Lukuisat englanninkieliset videot verkossa vaativat kielitaitoa, jota vanhemmalla
ikäpolvella ei aina ole.
Opinnäytetyömme aiheena oli toteuttaa suomenkielisiä opetusvideoita Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (myöhemmin HUS) silmäpoliklinikan potilaiden käyttöön erilaisten hoitotoimenpiteiden tueksi. Aihetta tukemaan tehtiin kvantitatiivinen
eli määrällinen kysely HUS:n silmäklinikan 15 potilaalle. Sen tarkoituksena oli kartoittaa suomenkielisten opetusvideoiden tarvetta kirjallisten ohjeiden ohelle. Kysely
toteutettiin joulukuussa 2014 sähköisellä lomakkeella. Opetusvideoiden aiheet tulivat opinnäytetyön tilaajalta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin silmäpoliklinikan etuosakirurgian osastolta. Videot käsittelevät kovien, pehmeiden, skleraalisten sekä hybridilinssien silmiin asettamista ja pois ottamista, silmätippojen tiputtamista, silmävoiteen ja monoculus-peittolapun asettamista, luomireunan tulehduksen hoitoa sekä DSAEK-toimenpiteen jälkeistä asentohoitoa. Videot ladattiin videopalvelu YouTubeen ja linkitettiin sieltä HUS:n WWW-sivuille.
Opinnäytetyön raportti sisältää tutkimuksen, teoriaosuuden, siihen pohjautuvan
käsikirjoituksen sekä videosarjan. Teoriaosuudessa käsitellään opetusvideoidemme aiheita sekä sitä, kuinka hyvä opetusvideo luodaan. Työ käsittelee myös opetusvideon suunnittelua, tuottamista sekä toteutusta.
2
2
DSAEK-siirtoleikkaus
(Descement Stripping Automated Endokeratoplasty)
DSAEK-siirtoleikkauksessa silmän vaurioitunut tai sairas endoteelikerros ja sen
tyvikalvo, Descementin kalvo, vaihdetaan uuteen (Halla-Seppälä 2014). Suurin syy
DSAEK-toimenpiteeseen on Fuchsin endoteliaalinen dystrofia eli sarveiskalvorappeuma (Krootila - Laamanen - Halla-Seppälä 2014). Uusi endoteeli saadaan vainajalta elintestamentin tai tämän omaisen luvalla. Endoteeli irrotetaan kahden vuorokauden sisällä kuolemasta. Luovuttajasta otetaan verinäytteet mahdollisten haitallisten sairauksien varalta. (Anteroinen - Maattola-Enqvist 2007: 13.)
2.1
Endoteeli
Endoteeli on silmän uloimman pinnan eli sarveiskalvon taaimmainen osa, joka
koostuu yhdestä solukerroksesta. Sen paksuus on noin 3 mikrometriä. Endoteelikerroksen tyvikalvona toimii Descementin kalvo. Endoteelisolut ovat litteitä ja kuusikulmaisia eivätkä ne uusiudu. Kun endoteelisolut ikääntyessä kuolevat, paikkaavat jäljellä olevat endoteelisolut aukot laajentumalla kuolleen solun tilalle. Näin kerros pysyy yhtenäisenä. Endoteelisolujen tehtävänä on pumpata ylimääräinen neste
ja elektrolyyttejä pois stroomalta silmän etukammioon ionipumppujen avulla. Tämän seurauksena sarveiskalvo pysyy kirkkaana, läpinäkyvänä ja muoto normaalina. (Saari 2011; Kivelä - Summanen - Vesti 1999.) Mikäli ionipumput vaurioituvat
vamman tai sairauden seurauksena, sarveiskalvo turpoaa, näöntarkkuus heikkenee
ja pintaepiteeli saattaa ajoittain rikkoutua kivuliaasti (Vesaluoma - Valle - Krootila
2007: 2606).
2.2
Toimenpide
Ennen leikkausta potilaalle annetaan ohje ostaa antibiootti- ja kortisonitipat valmiiksi. Kortisonitippojen käyttö aloitetaan jo kaksi vuorokautta ennen leikkausta. Ihon
tulisi olla meikitön ja puhdas hiuksia myöten. Myös vaatteiden tulisi olla puhtaat ja
väljät sekä helposti riisuttavat. Syöminen ja lääkkeiden otto ennen leikkausta riippuu siitä, tehdäänkö toimenpide paikallis- vai anestesiapuudutuksessa (nukutuksessa). (Krootila ym. 2014.)
3
Leikkauksessa tehdään pieni, noin 3,2 - 5 millimetrin viilto sarveiskalvon limbuksen
(sidekalvon ja sarveiskalvon yhtymäkohta) rajalle (Anteroinen ym. 2007: 16). Vaurioitunut endoteeli poistetaan etukammion kautta ja tilalle siirretään sarveiskalvosiirteestä erotettu terve endoteeli, joka on muotoiltu halkaisijaltaan 8,5—9,0 millimetrin
ympyräksi. Tämän jälkeen siirteen alle ruiskutetaan ilmaa sen kiinnittymisen tukemiseksi sarveiskalvoon. Ompeleita ei siis tarvita muualle kuin limbukselle tehtyyn
viiltohaavaan. Toimenpide tehdään joko käsin, femtosekuntilaserilla tai automaattisella mikrokeratomilla. Potilas on tippapuudutettu tai periokulaaripuudutettu (puudute ruiskutetaan silmäkuoppaan silmän ympärille). (Anteroinen ym. 2007: 16 - 17;
Vesaluoma ym. 2007: 2606 - 2607.)
DSAEK-menetelmällä esiintyy harvoin komplikaatioita sen pienen leikkaushaavan
ja vähäisen ompeleiden käytön takia. Leikkaus ei heikennä silmän rakennetta eikä
se aiheuta suuria sfäärisiä tai astigmaattisia muutoksia. Toimenpiteen jälkeen potilas makaa vähintään tunnin selällään. (Anteroinen ym. 2007: 17; Vesaluoma ym.
n.d.: 2607.) Nenän tulee olla kohti kattoa ja pään alla ei saa olla kohottavaa esinettä, kuten tyynyä. Polvien alle laitettu tuki helpottaa selän asentoa. Myös leikkauksen jälkeisinä päivinä on tärkeää toteuttaa asentohoitoa. Makuuasennosta saisi
nousta vain ruokailemaan ja vessaan. (Krootila ym. 2014.) Asentohoidolla varmistetaan siirteen kiinnittyminen sarveiskalvoon siihen ruiskutetun ilmakuplan ja siirrännäisen oman kudostoiminnan avulla. Mikäli siirrännäinen ei ala kiinnittyä, jälkitarkastuksessa ruiskutetaan lisää ilmaa endoteelin alle. Tämä on suhteellisen yleistä.
(Anteroinen ym. 2007: 17; Vesaluoma ym. 2007: 2607; Krootila ym. 2014.)
Silmissä saattaa tuntua arkuutta ja roskantunnetta ensimmäisten päivien aikana.
Silmä toipuu usein leikkauksesta 1—2 kuukaudessa, mutta palautuminen on yksilöllistä. Tilannetta seurataan säännöllisesti silmälääkärillä. Kun uusi endoteeli alkaa
toimia, sarveiskalvon turvotus ja sameus häviävät vähitellen. (Anteroinen ym. 2007:
17; Vesaluoma ym. 2007: 2607; Krootila ym. 2014.)
Asentohoidon lisäksi potilaalle on annettu muitakin ohjeita siirteen pysymiseksi paikoillaan ja välttyen komplikaatioilta. Leikkauksen jälkeen käytetään kortisoni-, antibiootti- ja kostutustippoja. Leikattua silmää ei saa painella eikä hieroa. Hieromisen
estämiseksi tulee nukkuessa käyttää suojakilpeä. Häikäistymistä voi ehkäistä käyt-
4
tämällä aurinkolaseja. Silmän hygieniasta tulee huolehtia luomireunojen puhdistamisella päivittäin kuukauden ajan, mutta pesuvettä ei saisi joutua silmiin ensimmäisten kahden viikon aikana. Saunominen ja uiminen sallitaan neljän, meikkaaminen kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Potilaan tulisi myös välttää raskasta ja
fyysistä työtä sekä liikkumista. Rauhallinen liikunta ja kevyet kotityöt ovat sallittuja.
Mikäli kuitenkin esiintyy äkillistä näön heikentymistä, voimakasta silmäkipua tai punoitusta, rähmimistä tai lisääntynyttä vetistystä ja valonarkuutta, olisi syytä ottaa
yhteyttä toimenpidepaikkaan. (Halla-Seppälä 2014; Krootila ym. 2014.)
5
3
Paikalliset silmälääkkeet
Silmätipat ja silmävoiteet ovat yleisimpiä paikallisia silmälääkkeitä silmäsairauksissa ja esimerkiksi kuivasilmäisyydessä hoitamaan sekä ehkäisemään niiden pahenemista. Paikalliset silmälääkkeet annostellaan silmän pinnalle alaluomen sidekalvopussiin tai silmän luomelle. Niiden vaikutus on systeemistä (suun kautta otettu
lääkitys) vaikutusta parempi eli kohteeseen saadaan suurempi lääkeainepitoisuus.
Väärin annettuna lääkkeet aiheuttavat kuitenkin haitallisia, näkyviä systeemisiä ja
paikallisia vaikutuksia. (Saari 2011: 424; Hietanen - Hiltunen - Hirn 2005: 28.)
Paikalliset silmälääkkeet koostuvat lääkeaineen, liuotinaineen tai perusvoiteen lisäksi säilöntäaineista ja puskurointiaineista. Yleisimmin käytetty säilöntäaine on
bentsalkoniumkloridi (BAK). Sarveiskalvo on pääasiallinen lääkkeen imeytymiskohde, sillä vain pieni osa lääkkeestä imeytyy sidekalvon ja kovakalvon läpi johtuen
sidekalvon vaskulaarisuudesta. (Saari 2011.) Mitä rasvaisempi koostuvuus silmälääkkeellä on, sitä paremmin se imeytyy sarveiskalvon läpi ja edelleen silmän etuosan kudoksiin. Siksi paikallisten silmälääkkeiden laitto tulisi aloittaa vesipohjaisista
lääkeaineista edeten öljypohjaisiin ja viimeiseksi voiteisiin. Silmätipan/voiteen laiton
yhteydessä täytyy ottaa huomioon muut silmälääkkeet sekä sarveiskalvon epiteelin
eheys; vaurioitunut epiteeli imee lääkeainetta tehokkaammin. Silmälääkkeitä laitettaessa silmissä ei saa olla piilolinssejä, sillä säilytysaineet voivat vahingoittaa niitä
ja näin ollen myös silmää. (Kataja 2007.) Silmään laitettaessa lääkkeiden tulee olla
normaalilämpöisiä, vaikka niitä säilytetäänkin jääkaapissa. Kylmä lääkeaine voi
aiheuttaa kipua, eikä välttämättä sisällä oikeaa määrää vaikuttavaa ainetta. Usein
eri silmälääkkeiden annon välillä pidetään vähintään viiden minuutin tauko. (Hietanen ym. 2005: 32) Lääkeaineet säilyvät avattuina noin 28 vuorokautta. (Hietanen
ym. 2005: 33.)
3.1
Silmätipat
Silmätipat ovat yleisin silmälääkkeiden paikallinen antotapa. Ne koostuvat pääasiassa hydrofiilisista eli vesipohjaisista aineista, mutta niihin voidaan lisätä viskositeettia vaikutusajan pidentämiseksi. (Saari 2011.) Silmätipat sisältävät myös muiden paikallisten lääkeaineiden mukaisesti säilöntäaineita. Useimmin käytetty säi-
6
löntäaine on bentsalkoniumkloridi. Jotkut saattavat saada säilöntäaineista allergisia
reaktioita. Tällöin suositellaan käytettäväksi kertakäyttöisiä pipettejä, jotka ovat säilöntäaineettomia. Muun muassa glaukoomalääkkeitä ja kostutustippoja tehdään
myös kertakäyttöpipettien muodossa.
Silmän pinnalle mahtuu hetkellisesti 30 mikromilliä nestettä. Yhden silmätipan koko
on noin 40 mikromilliä, joten ylimääräinen lääke valuu joko silmän ulkopuolelle tai
kyyneltiehyitä pitkin nenäonteloon ja systeemiseen verenkiertoon. Usein suurin
osa, jopa 80 prosenttia nestemäisestä lääkeaineesta valuu hukkaan. Tämä johtuu
myös siitä, että kyynelnesteen haihtuvuus lisääntyy hetkellisesti yli kymmenkertaisesti lääkeaineen koskettaessa silmän pintaa samalla laimentaen sitä. Silmien sulkeminen heti tippojen tiputuksen jälkeen ehkäisee haihtumista ja parantaa lääkkeen
imeytymistä. Lääkkeen pääsyä systeemiseen verenkiertoon voidaan estää painamalla silmän luomiraon sisäkulmaa vähintään minuutin ajan. (Saari 2011: 424 425; Uusitalo - Salminen 1998.) Myös makuuasennossa annostellun lääkkeen on
todettu vähentävän systeemisiä haittavaikutuksia (Uusitalo ym. 1998). Silmätippoja
täytyy usein kuitenkin annostella useasti päivässä niiden suuren haihtumisen vuoksi (Kataja 2007).
3.2
Silmätippojen tiputtaminen
Ennen silmätipan laittoa käsien ja silmän tulee olla puhdistetut. Lääkkeen nimi,
vahvuus ja käyttökelpoisuus olisi hyvä tarkistaa. Jotta lääkeaine ja säilöntäaine
ovat varmasti sekoittuneet, pullo tulee kääntää muutaman kerran ylösalaisin, mutta
sitä ei saa ravistaa. Silmätipan laiton voi tehdä istuma- tai makuuasennossa. Pää
taivutetaan niin taakse, että silmä osoittaa kohti kattoa ja sitä pidetään mahdollisimman auki. Toinen käsi vetää alaluomea alas, jolloin sidekalvopussiin tiputetaan
toisella kädellä pidetystä pullosta tippa. Tippa pysyy silmässä paremmin sidekalvopussiin, kuin sarveiskalvolle tiputettuna eikä se näin aiheuta kipua. Pullon kärki pidetään lähellä silmää, mutta se ei saa osua ihoon tai ripsiin. Näin vältetään pullon
kontaminoituminen. Kun tippa on silmässä, silmä suljetaan ja painetaan sormella
silmän sisänurkasta vähintään minuutin ajan. Ylimääräisen nesteen voi pyyhkiä
pehmeällä paperilla tai pumpulilla. Silmää ei saa kuitenkaan painaa tai hieroa. (Hietanen ym. 2005: 29 - 31; Kataja 2007.)
7
3.3
Silmävoiteet
Silmävoiteet vaikuttavat silmätippoja kauemmin silmän pinnalla, sillä ne sisältävät
mm. metyyliselluloosaa, polyvinyylialkoholia ja öljyjä. Niitä käytetäänkin yleensä
öisin näköä sumentavan vaikutuksensa takia. Silmävoiteita voidaan silmätippojen
lailla käyttää esimerkiksi kuivasilmäisyyden ja silmäsairauksien hoidossa. (Saari
2011: 425.)
3.4
Silmävoiteen laitto
Kuten silmätippojenkin laitossa, myös silmävoiteen laitossa käsien ja silmien tulee
olla puhtaat. Tässä vaiheessa on viimeistään hyvä tarkistaa tiedot lääkkeestä. Silmävoide laitetaan istuvassa tai seisovassa asennossa peilin edessä leuka alaspäin
ja katse ylöspäin. Oikeakätiset laittavat voiteen oikealla kädellä ja vetävät vasemmalla kädellä alaluomea kunnolla alaspäin. Voidetuubin pää osoittaa luomen suuntaisesti luomirakoon jolloin voidetta puristetaan luomitaskuun noin 1 senttimetrin
verran ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Mikäli voidetta on vaikea "katkaista", voi
apuna käyttää puhdasta pumpulipuikkoa. Tuubin kärki ei saa koskettaa silmäripsiä,
silmää tai ihoa. Kun voide on luomitaskussa, otetaan kiinni yläluomen ripsistä ja
suljetaan silmä varovasti samalla yläluomesta vetäen. Näin voide ei purskahda ulos
silmästä tai tartu ripsiin. Silmien sulkemisen jälkeen räpytellään muutaman kerran,
jotta voide levittäytyy tasaisesti silmän pinnalle. Silmävoiteet sumentavat näön hetkellisesti. (Hietanen ym. 2005: 32; Kataja 2007.)
8
4
Silmäluomen reunan krooninen tulehdus
(blepharitis chronica)
Silmäluomen reunan krooninen, eli jatkuva, tulehdus on yleinen sairaus, joka puhkeaa lapsuudessa ja jatkuu vanhuuteen saakka. Tilaan liittyy usein iho-ongelmia,
kuten atooppinen ihottuma tai ruusufinni. Tulehduksen voivat aiheuttaa seborrooinen dermatiitti, staphylococcus aureus tai paikallinen floora. Krooninen luomireunan tulehdus jaetaan kahteen muotoon: anterioriseen ja posterioriseen. Anteriorisessa eli etureunan tulehduksessa esiintyy luomireunojen ripsien tyvessä hilseilyä,
karstaa, punoitusta ja ylimääräistä rasvaa. Luomet voivat paksuuntua ja ripset harventua. Henkilö tuntee silmien polttelua ja rähmimistä, kutinaa, kirvelyä, roskan
tunnetta sekä kipua. (Saari 2011: 104; Kari 2005: 3733 - 3737; MacGill 2014; Linssit.net n.d.) Posteriorisessa eli takareunan tulehdusmuodossa meibomin rauhaset,
joiden päät sijaitsevat luomireunojen takaosassa ja jotka erittävät öljyä silmän pinnalle, ovat usein tulehtuneet ja tukkeutuneet tuntemattomasta syystä. Tulehdus on
myös lähempänä silmää. Oireet ovat kuivasilmäisyyden lisäksi muuten samankaltaisia kuin anteriorisessakin luomitulehduksessa. Nämä kaksi esiintyvätkin usein
yhtä aikaa. Tulehdus on bilateraalinen eli molemminpuolinen. Hoitamattomana
luomireunan tulehdus voi johtaa muihin silmäsairauksiin kuten luomien virheasentoihin. (MacGill 2014, Kari 2005: 3734 - 3733, linssit.net n.d.)
Tulehtuneessa ja karstaisessa luomireunassa kasvaa bakteereja ja hiivoja. Tämän
takia tulehduksen säännöllinen ja pitkäaikainen hoito on tärkeää jopa silloin, kun
oireet ovat hallinnassa. Luomireunan hoidossa käytetään neljää eri vaihetta; lämpökäsittelyä, luomireunan hierontaa, puhdistusta ja rasvausta tässä järjestyksessä.
Ennen hoidon aloittamista käsien tulee olla puhtaat. (Hietanen ym. 2005: 53; Krootila ym. 2014.)
Jotta karsta irtoaisi luomireunasta, aloitetaan hoito lämpökäsittelyllä. Tällöin lämpimään veteen kasteltu ja kuivaksi kierretty froteepyyhe asetetaan kymmeneksi minuutiksi silmäluomien päälle. Hoidossa voi käyttää myös esimerkiksi lämpimällä vedellä täytettyä MiniGrip™-pussia tai ohueen pyyheliinaan käärittyä kuumavesipulloa. (Hietanen ym. 2005: 53; Halla-Seppälä n.d.; Krootila ym. 2014.)
9
Lämpöhoidon jälkeen hierotaan silmäluomia pumpulipuikolla tai puhtailla sormilla.
Hieronta aloitetaan kulmaluun alapuolelta silmän sisänurkasta ylhäältä alaspäin
ripsityveen asti ja edeten silmän ulkonurkkaan. Sama toistetaan alaluomelle edeten
myös silmän sisänurkasta ulkonurkkaan. Hieronta tehdään kumpaankin silmään
muutaman kerran ja vaihdetaan välissä uusi pumpulipuikko. Silmäluomea saa painaa reilusti, jotta käsittely tyhjentäisi tukkeutuneet rauhaset luomien reunoilla. (Hietanen ym. 2005: 53; Krootila ym. 2014.)
Kun luomia on hierottu tarpeeksi, aloitetaan luomireunojen puhdistus. Puhdistus
tehdään pumpulipuikolla, joka on kastettu vesijohtoveteen tai apteekista saatavaan
booriveteen. Molempien silmien luomireunat puhdistetaan huolellisesti silmän ulkonurkasta sisänurkkaan vaihtaen välissä pumpulipuikkoa. (Hietanen ym. 2005: 53 54; Krootila ym. 2014)
Viimeinen hoitovaihe on luomireunojen rasvaus. Tähän käytetään yleensä silmälääkärin määräämää hydrokortisoniantibioottipitoista silmävoidetta, joka levitetään
pumpulipuikon päähän. Lääkettä levitetään pumpulipuikolla luomireunoihin silmän
sisänurkasta ulkonurkkaan kumpaankin silmään. (Hietanen ym. 2005: 54; Kari
2005: 3736.)
Tämä neljän vaiheen hoito tehdään aluksi kaksi kertaa päivässä aamuin illoin kahden viikon ajan. Jatkohoitona tehdään lämpökäsittely, hieronta ja puhdistus joka
toinen ilta tai 2-3 kertaa viikossa. Jatkohoidon jälkeen olisi hyvä tehdä kaikki neljä
vaihetta viikon ajan kerran kuukaudessa ainakin puoli vuotta. (Krootila ym. 2014;
Kari 2005: 3736.)
10
5
Peittohoito
Peittohoito tarkoittaa yhden silmän peittämistä sidoksella, kilvellä tai lapulla. Syitä
peittohoitoon on monia; sarveiskalvon kuivumisen ja luomien räpytyksen estäminen, silmän lepotilan ylläpitäminen, rasituksen, kosketuksen ja tartuntojen estäminen esimerkiksi leikkauksen jälkeen, verenvuodon tyrehdyttäminen tai amplyobian
eli heikkonäköisyyden hoitaminen. Peittohoidon kesto riippuu käytön aiheuttajasta.
(Hietanen ym. 2005: 46.) Esimerkiksi joidenkin silmäleikkauksien jälkeinen peittohoito kestää yleensä kolme päivää, kun taas amplyobian hoidossa se voi kestää
kuukausia. (Tervo - Laamanen - Halla-Seppälä 2014.)
Mikäli halutaan sulkea silmä ja estää räpytys kokonaan, käytetään tiukkaa silmäsidosta eli monoculusta. Tällaisia tilanteita ovat mm. sarveiskalvo- tai silmän
ulko-osan vammat. Sidos voidaan tehdä itse käyttämällä puhtaita (steriilejä) harsotaitoksia ja pumpulia tai laittamalla tehdasvalmisteinen pehmustettu ja muotoiltu
sidos. Itse tehdyssä sidoksessa laitetaan kaksi harsoa vastakkain ja niiden väliin
pumpulia silmäkulman mukaisesti. Sidos asetetaan sopivan napakasti silmän päälle kahdella ihoystävällisellä teipillä otsaan ja poskeen. Se ei saa aiheuttaa kipua tai
painaa silmää, ettei silmänpaineessa tapahdu muutoksia. (Hietanen ym. 2005: 46 47.) Yleensä tiukkaa silmäsidosta pidetään kolme päivää mm. leikkauksen jälkeen.
Sidos vaihdetaan puhtaaseen joka aamu ja ilta. Hoidon aikana on hyvä välttää silmien rasitusta, kuten lukemista ja television katsomista. Sidoksen kanssa voi peseytyä normaalisti, mutta silmään ei saisi joutua vettä. (Tervo ym. 2014.)
Suojasidos tarvitaan, kun halutaan estää silmän koskettaminen tai likaantuminen
esimerkiksi haavan takia. Silmää ei kuitenkaan estetä räpyttämästä. Myös suojasidokseen käytetään harsotaitoksia, jotka ovat joko steriilejä tai tehdaspuhtaita
vammasta ja tilanteesta riippuen. Sidos kiinnitetään kahdella teipillä vinosti otsaan
ja poskeen. (Hietanen ym. 2005: 47.)
Peittohoito on amplyobian eli toiminnallisen heikkonäköisyyden yleisin hoitomuoto.
Amplyobiaan voivat johtaa mm. silmien eritaitteisuus ja karsastus lapsuudessa.
Tällöin silmän näöntarkkuus on alentunut. Peittohoidolla saavutetaan tilanne, jolloin
lapsi käyttää huonommin näkevää silmäänsä. Silmä ei saa olla peitettynä koko ai-
11
kaa, ettei siihen kehity peittoamplyobiaa. Peiton tulisi myös peittää silmä kunnolla
ylikurkkimisen estämiseksi. Amplyobiaa voidaan hoitaa peittolapulla n. 10 ikävuoteen asti, sillä tämän jälkeen näköjärjestelmä on jo kehittynyt. Mitä aikaisemmin
hoito aloitetaan, sitä parempia tuloksia saadaan aikaiseksi. Peittohoidon kesto riippuu amplyobian asteesta ja lapsen iästä. Hoito lopetetaan, kun näöntarkkuus on
normaali tai muutosta ei enää tapahdu. (Suomen silmälääkäriyhdistys RY. n.d.;
Hietanen ym. 2005: 47.)
Muita peittohoitoratkaisuja ovat suojakilpi ja kellonlasisidos. Suojakilpeä voidaan
käyttää yhdessä suojasidoksen kanssa tai yksinään estämään silmän hieromista tai
painamista silmän sisäisen leikkauksen jälkeen. Se on kupera, pisaran muotoinen
rei'itetty muovilevy. Kuten muutkin sidokset, suojakilpikin kiinnitetään otsan ja posken ihoon teipillä. Se tulee pestä päivittäin. (Hietanen ym. 2005: 47.) Jos henkilö
kärsii esimerkiksi yläluomen toimintahäiriön aiheuttamasta kuivasilmäisyydestä,
voidaan sitä hoitaa kellonlasisidoksella. Se on läpinäkyvä, soikion muotoinen muovi
teipitetyillä reunoilla. Kellonlasisidos kiinnitetään silmänympärysihoon niin tiiviisti,
että sidos huurtuu ja kostuu. (Hietanen ym. 2005: 48.)
12
6
Piilolinssit
Piilolasilla tarkoitetaan ohutta, kaarevaa ja läpinäkyvää linssiä, joka asetetaan suoraan sarveiskalvolle. Nykypäivän linssit ovat joko kovia tai pehmeitä, joista jälkimmäiset ovat selvästi suositumpia. Piilolasi korjaa silmän taittovirheitä samalla tavalla, kuin perinteinen sankalasi. Vuonna 2010 Suomessa piilolaseja käytti 5 % väestöstä. Suomessa piilolinssit sovittaa laillistettu piilolasioptikko. (Coopervision n.d.;
DeLoss 2014; Franssila 2012: 4.)
6.1
Pehmeät piilolinssit
Pehmeät piilolasit ovat tehty pehmeästä ja joustavasta muovista, joka läpäisee
happea sarveiskalvolle. Ne muotoutuvat silmän pinnan mukaisesti. Pehmeitä linssejä saattaa olla helpompi käsitellä kuin kovia linssejä. Lisäksi ne tuntuvat mukavammilta. Uuden teknologian pehmeät piilolasit valmistetaan silikonihydrogeelistä,
jonka vuoksi linssi läpäisee entistä enemmän happea silmän pinnalle. Linssejä on
saatavana kerta- ja kuukausikäyttöisinä. Optikko neuvoo asiakkaalleen linssin käyttöajan ja puhdistusvälin. Markkinoilla on useita eri materiaaleista valmistettuja
pehmeitä piilolaseja. Linsseillä pystytään korjaamaan sarveiskalvon astigmatiaa ja
presbyopiaa. Suurin osa piilolasien käyttäjistä käyttää pehmeitä piilolaseja. (FDA
2013.)
6.2
Kovat piilolinssit
Kovalla piilolasilla tarkoitetaan korneaalista linssiä, joka ei muotoudu sarveiskalvon
mukaisesti. Lasin alle muodostuu kyynelnestekerros eli kyynellinssi, joka korjaa
sarveiskalvon astigmatian. Näin silmän pinta korjaantuu sfääriseksi. Linssin halkaisija on pehmeää linssiä pienempi ja sen liike on huomattavasti pehmeää vilkkaampi. Pienen kokonsa vuoksi linssin alle pääsee herkemmin vierasesineitä, jotka
ilmenevät käyttäjälle yleensä paikallisena kutinana ja kivun tunteena. Linssejä valmistetaan useissa eri designeissa ja niitä voidaan tilata sfäärisenä, toorisena tai
progressiivisena. (Alho - Salminen - Vartela 2014: 24.)
13
6.3
Hybridipiilolinssit
Hybridilinssi on kova piilolinssi, jonka reunoihin on lisätty pehmeän linssin materiaalia. Se pyrkii yhdistämään kovan linssin optiikan ja pehmeän linssin miellyttävyyden. Linssit tuntuvat silmissä perinteistä kovaa piilolasia vähemmän, mutta tarjoavat silti vastaavan optisen laadun. Linssi korjaa sarveiskalvon astigmatian kovan
piilolasin
tavoin. Markkinoilla on tällä hetkellä muutamia erilaisia hybridilinssityyppejä, muun
muassa monitehoja. Linssejä käsitellään kuin pehmeitä, mutta linssinestettä valittaessa on huomioitava, että se sopeutuu molemmille linsseille. Linssi on saanut kritiikkiä pitkäaikaiskäytöstä, sillä sen uskotaan litistävän sarveiskalvoa. Koska hybridilinssi on nuori innovaatio, tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Hybridilinssejä ei voi vielä ostaa internetistä. Tästä syystä linssit ovat suosittu tapa korjata
astigmatiaa Yhdysvalloissa. (Alho ym. 2014: 25; Woo 2014.)
6.4
Skleraaliset piilolinssit
Skleraalinen-, toiselta nimeltään haptinen, linssi eroaa korneaalisesta kovasta piilolasista kokonsa puolesta. Puhuttaessa skleraalisesta piilolinssistä, tarkoitetaan
linssiä, jonka halkaisija on 14 millimetriä tai enemmän. Ne valmistetaan PMMA:sta
tai kovasta happealäpäisevästä RGP-materiaalista. Koska kyynelnesteen vaihtuvuuslinssin alla on hidasta, suositaan materiaaleja, joiden Dk-arvo on 100 tai
enemmän. Linssi tunkeutuu limbuksen yli kovakalvolle koskettamatta sarveiskalvon
pintaa. Skleraalisia linssejä valmistetaan usealla eri designilla. Keratokonusta hoidettaessa käytetään usein Rose K2-linssiä, kun taas kuivaa silmää hoitaessa linssiin pyritään valitsemaan mahdollisimman suuri halkaisija. Vaativissa tilanteissa
linssi voidaan myös muotoilla silmän pintaan muotin avulla. Linssit voidaan valmistaa sfäärisinä, toorisina ja monitehoina. Huomattavasti korneaalista linssiä isompi
piilolasi pysyy paremmin paikallaan ja suojaa silmää vierasesineiltä, mutta likaantuu helpommin. Linssin käyttöaika voi olla lyhyt. (Alho ym. 2014: 25; Scleral lens
education society 2012; DeNaeyer 2012.)
14
6.5
Piilolinssin asettaminen
Kädet pestään väriaineettomalla ja hajustamattomalla saippualla, jonka jälkeen ne
kuivataan nukkaantumattomaan pyyhkeeseen. Käsien tulee olla kuivat linssejä käsiteltäessä, sillä kraanavesi lisää komplikaatioiden riskiä. (Alho ym. 2014: 26 - 27.)
Linssi asetetaan etusormen päähän ja tarkistetaan, ettei siinä näy naarmuja tai halkeamia keski- tai reuna-alueella ja että linssi on puhdas. Linssin suunta tarkistetaan. Linssin ollessa oikein päin, se muodostaa kuppimaisen rakenteen. Väärinpäin
oleva linssi on vatimainen. Linssin suunta voidaan tarkistaa myös puristaen. Linssin
reunat puristuvat yhteen sen ollessa oikein päin. Väärinpäin oleva linssi puristuu
yhteen keskeltä. (Sethi - Wendy 2012: 40 - 43.)
kuva 1: oikein ja väärinpäin oleva pehmeä piilolinssi
Linssien asettaminen on helpompaa peilin avulla. Piilolinssi asetetaan ensin oikeaan silmään, jotta ne eivät sekoitu keskenään. Jotta saataisiin tiukka ote luomista,
käsien tulee olla kuivat. Kätevämmän käden keskisormi venyttää alaluomea, piilolinssin ollessa etusormen päässä 45˚ kulmassa. Vapaana oleva käsi pitää napakasti kiinni yläluomesta. Jotta ote olisi tiukka, sormien tulisi napata kiinni silmäripsien tasosta. (Sethi ym. 2012: 40 - 43.)
15
Vain keskikohta linssistä on kontaktissa sormen kanssa, muussa tapauksessa linssin asentaminen epäonnistuu. Linssit voidaan asentaa silmiin kolmella eri tavalla.
Edellä mainittujen toimintojen jälkeen linssi voidaan joko asentaa silmän keskelle
suoraan tai sarveiskalvon alaosaan katselinjan ollessa ylöspäin. Katse suunnataan
alaspäin ja luomet vapautetaan. Kolmas tapa eroaa edellä mainituista siten, että
siihen ei vaadita kahta kättä. Tämä tekniikka on hyvä henkilölle, jolla on ongelmia
käsien hienomotoriikassa. Kuten kahdessa edellä mainitussa tavassa, myös tässä
keskisormi työntää alaluomen sivuun ripsien rajan kohdalta. Leuka painetaan rintaan ja katse suunnataan edellä olevaan peiliin. Linssi asetetaan osittain sarveiskalvolle, osittain sidekalvolle ja työnnetään siitä ylös. Roskan tunnetta helpotetaan
hieromalla yläluomea ulkonurkasta sisänurkkaan. (Sethi ym. 2012: 40 - 43.)
Kovat piilolasit voidaan asettaa silmään vain ensimmäisellä tavalla niin, että linssi
tuodaan suoraan keskelle sarveiskalvoa. Edellä mainitut säännöt eivät koske muita
linssejä. Hybridi- ja skleraaliset linssit täytetään piilolasinesteellä ennen silmään
laittoa. Jotta neste pysyisi linssissä, on se asetettava silmään katse alaspäin suunnattuna. Linssi asetetaan lepäämään etusormen, peukalon ja keskisormen kärkien
päälle toisen käden levittäessä molempia silmäluomia. Paina leuka kohti rintaa ja
aseta linssi silmään. Vie katse alas. Mikäli kolmiote koetaan haastavaksi, voidaan
linssi asentaa etusormen ja keskisormen väliin. Peilin keskelle voi asentaa fiksaatiopisteen, jolloin katseen keskittäminen on helpompaa. (Ohio Eye Care Consultants n.d.; Kansainvälinen keratokonusjärjestö n.d.; Scleral lens education society
2012.)
kuva 2: kolmisormiote
16
6.6
Piilolinssin poistaminen
Pehmeää linssiä poistettaessa kädet pestään, kuivataan ja otetaan napakka ote
luomista peilin edessä. Linssit voidaan poistaa kahdella eri tavalla. Keskisormen
venyttäessä alaluomea ja vapaan käden venyttäessä yläluomea, alemman käden
etusormi hivuttaa linssiä alaspäin. Tämän jälkeen linssi otetaan peukalo-etusormipinsettiotteella. Otteessa ei saa käyttää kynsiä. Toisessa tavassa linssiä viedään
usein vedoin alas, niin että se rypistyy tai rullaantuu alaluomen pohjukkaan, jonka
jälkeen linssi napataan sieltä pois. (Sethi ym. 2012: 40 - 43; Kansainvälinen keratokonusjärjestö n.d.)
Kova piilolasi voidaan poistaa käsien pesun jälkeen kahdella eri tavalla. Kahdesta
tekniikasta suositumpi, niin sanottu räpäytystekniikka, toimii niin, että poistettavan
linssin puoleinen etusormi viedään silmäluomen temporaalipuolelle ja venytetään
tiukaksi. Vapaana oleva käsi viedään silmän alle. Leuka painetaan kohti rintaa ja
räpäytetään voimakkaasti, jolloin linssi tippuu pois itsestään. Toisessa vaihtoehdossa molempien käsien etu- ja keskisormet asetetaan ripsien juureen luomirajalle,
jonka jälkeen ylempi luomi linssin päälle ja alempi pyritään työntämään linssin alle.
(Coolsprings Eyecare 2011; Scleral lens education society 2012.)
Kovan piilolasin voi poistaa tutin avulla. Piilolasinesteellä tai suolaliuoksella kasteltu
tutin pää asetetaan linssin alimmalle kolmannekselle. Linssiä vedetään ylös ja ulos,
kunnes se irtoaa. Heikkonäköinen voi saada apua tutin varren poikkileikkaamisesta, jolloin valo kulkeutuu tutin läpi, osoittaen oikeaa suuntaa linssiä kohden. (Kansainvälinen keratokonusjärjestö n.d., Scleral lens education society 2012.)
Hybridilinssi poistetaan puristamalla linssin alaosan pehmeää helmaa peukaloetusormi-pinsettiotteella. Ote päästää ilmaa helman ja silmän väliin, jolloin linssi
irtoaa. Skleraalinen linssi poistetaan kuin kova linssi. (Kansainvälinen keratokonusjärjestö n.d.; Scleral lens education society 2012.)
17
6.7
Piilolinssin hoitaminen
Oikeaoppisesti hoidetut piilolasit pidentävät linssien käyttöikää, vähentävät komplikaatioiden riskiä sekä lisäävät niiden käyttömukavuutta. Oikein hoidetut linssit tuntuvat hyviltä ja niillä näkee hyvin. (Sethi ym. 2012: 40 - 43.)
Linssi asetetaan kämmenelle. Sen pinnalle lisätään hieman puhdistukseen tarkoitettua nestettä. Nestepullon kärki pidetään steriilinä. Linssiä hierotaan etusormella
mietoa voimaa käyttäen, jonka jälkeen linssi siirretään puhtaaseen koteloon, joka
täytetään tuoreella piilolasinesteellä. Hanaveden käyttöä puhdistuksessa on vältettävä, sillä sen mikro-organismit voivat aiheuttaa infektioita ja tehdä linssien käyttämisestä epämukavaa. (Alho ym. 2014: 26 - 27.)
Bakteerikontaminaatioiden välttämiseksi, myös kotelo tulisi puhdistaa heti linssin
käyttöönoton jälkeen. Kotelo tyhjennetään ja sitä huuhdellaan käytössä olevalla
piilolasinesteellä. Tämän jälkeen kotelo puhdistetaan mekaanisesti hankaamalla.
Nesteet poistetaan ja kotelo jätetään kuivumaan ylösalaisin, korkitta. Kotelon vaihtoa suositellaan vähintään kolmen kuukauden välein. Ideaalissa tilanteessa kotelo
vaihdetaan uuden nestepullon käyttöönoton yhteydessä. Linssit ja kotelo säilötään
huoneenlämmössä. (Alho ym. 2014: 26 - 27.)
Kovat linssit eivät likaannu yhtä nopeasti kuin pehmeät piilolasit. Linssit puhdistetaan ja säilötään joko erillisissä aineissa tai nämä yhdistävässä all-purposenesteessä, sekä sille tarkoitetussa kotelossa. Monet pehmeiden piilolasien nesteet
eivät sovellu koville linsseille. Linssien ja nesteen yhteensopivuus tulisi tarkistaa
ennen linssien luovutusta asiakkaalle. Linssien kunnon ylläpitämiseksi on noudatettava säännöllisesti hoito-ohjeita. Linssit tulisi huuhdella vain steriilillä suolaliuoksella
tai all-purpose-nesteillä. Kovan linssin puhdistus on kaksiosainen; ensin linssiä
hangataan puhdistavalla aineella ja huuhdotaan joko all-purpose-nesteellä tai suolaliuoksella. Tämän jälkeen linssi hangataan uudelleen all-purpose-nesteellä tai
suolaliuoksella ja sijoitetaan koteloon. Vaativimmissa tapauksissa suositellaan
myös viikoittaista proteiininpoistoa. (Alho ym. 2014: 26 - 27.)
18
7
Tutkimus
Kvantitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opetusvideoiden tarve Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin silmäpoliklinikan potilaille (myöhemmin
HUS). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä HUS:n silmäsairaanhoitajien kanssa. Sähköinen tutkimuslomake lähetettiin hoitajille marraskuussa 2014. Kysely tulostettiin
ja paperiversio ojennettiin asiakkaille täytettäväksi ennen tutkimukseen pääsyä.
Vastaukset lähetettiin takaisin joulukuussa 2014 ja ne analysoitiin tammikuussa
2015. Analysointiin ei käytetty SPSS-ohjelmaa opinnäytetyön tutkimusosuuden
vähäisen painotuksen vuoksi. Tutkimus tehtiin opetusvideoiden valmistamisen tueksi.
7.1
Tutkimuksen aineisto
Tutkimus rakentui kahdeksasta avoimesta kysymyksestä. Kysely kartoitti asiakkaan
tarpeita ennen ja jälkeen operaation, kirjallisten ohjeiden riittävyyttä sekä sitä, onko
suomenkielisille opetusvideoille käyttöä asiakkaiden keskuudessa. Kysymyksiin
pyydettiin vastaamaan lyhyesti ja ytimekkäästi.
Tutkimukseen vastasi 15 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin silmäpoliklinikan potilasta. Vastaajien sukupuolta tai ikää ei kysytty, eikä sitä, mihin toimenpiteeseen he olivat menossa. Vastauksesta analysoitiin 14, sillä yhtä lomaketta ei ollut
täytetty tarpeeksi kattavasti.
7.2
Tutkimustuloksen analysointi
Vastaajat kokivat operaatioita edeltävän tiedon olevan liian vähäistä. He kaipaisivat
tietoa operaation kulusta ja siitä palautumisesta. Huolenaiheita olivat muun muassa
sairaslomat ja kivun tuntemukset. Myös operaation jälkeen saatu informaatio koettiin puutteelliseksi.
57,1 % vastaajista oli sitä mieltä, että kirjalliset ohjeet eivät olleet riittäviä. Perusteluja tähän olivat ohjeiden ympäripyöreys, operaatioiden kuvailemisen vähäisyys ja
19
väärinymmärtämisen mahdollisuus. Vastaajat olisivat halunneet lisätietoa operaatioista, siitä mikä sen jälkeen on normaalia ja ei sekä mihin varautua operaation jälkeen. 42,9 % vastaajista oli tyytyväisiä kirjallisiin ohjeisiin. Heidän mielestään ohjeet olivat suuremmaksi osaksi selkeitä ja ymmärrettäviä eikä epäselviä asioita ilmennyt. Yleisesti ohjeisiin toivottiin tarkennusta.
Suomenkielistä oheismateriaalia vähäteltiin. Osa vastaajista jäi kaipaamaan keskustelua autoritäärisen henkilön kanssa. Keskustelun käyneet asiakkaat olivat tyytyväisiä ja kokivat muut materiaalit vähemmän tärkeiksi. Muutama vastanneista
kaipasi oheismateriaalia kirjallisten ohjeiden lisäksi. Ne koettaisiin selkeyttävinä ja
tarkentavina.
85,7 % vastaajista koki suomenkieliset opetusvideot hyödylliseksi kirjallisten ohjeiden ohella. Vain yksi vastaaja kertoi etsineensä videomateriaalia internetistä. Voidaan siis päätellä, että ilman erillistä mainintaa videoiden käyttö jäisi vähäiseksi.
Mainonnalle ja hakusanaoptimoinnille on tutkimuksen mukaan tarvetta. Sen takia
olisi tehtävä erillinen kirjallinen ohje videoiden katsomiseen, jota sairaanhoitajat
voisivat jakaa potilaille.
Helpoimmaksi videoiden selaaminen koettiin suoratoistopalvelu YouTubesta, jonka
mainitsi 71,7 % vastaajista. Kaksi vastaajaa eivät osanneet eritellä palveluntarjoajaa, vaan puhuivat internetistä yleisesti. Myös erillinen DVD mainittiin. 67,9 %
vastaajista kokee kykenevänsä löytämään opetusvideot internetistä. Apua katseluun tarvitsisi 14,3 % vastaajista. Suurin osa katselisi videoita yksin.
42,9 % vastaajista koki tarvitsevansa kirjalliset ohjeet opetusvideoiden katsomiseen. Ohjeessa tulisi olla joko suora linkki videoihin tai hakusanoja. Tämän lisäksi
sen tulisi sisältää johdonmukaisen “askel askeleelta”-tyyppisen opastuksen.
20
8
Opetusvideo
Ihminen on ajasta ja paikasta riippumaton toimija, joka priorisoi tiedon nopeaan
saatavuuteen sekä käsittelyyn. Yksilön saatavilla on useita elektronisia laitteita,
jotka mahdollistavat tiedon käsittelyn nopeasti ja vaivattomasti. Elämän hektisyys
välittyy myös työympäristöön. Suorittajayhteiskunta toimii yhä nopeammin ja tehokkaammin. Asioita ulkoistetaan ja viedään verkkoon, niin myös opetusta.
Tämän päivän tietotekniikka on mahdollistanut uuden oppimisen muodon, virtuaalioppimisen. Sillä mahdollistetaan opettajan ja opiskelijan välisen vuorovaikutus,
ilman paikalleen sidottua oppialustaa. Tietokone toimii opettajana ja ohjaa oppijan
kehitystä. Virtuaalioppimista ei tule sekoittaa verkko-oppimiseen. Siihen sisältyy
vuorovaikutus opettajan sekä oppijakollegoiden kanssa. (Keränen - Penttinen 2007:
2.)
Virtuaaliopetuksen tukena käytetään multimediaa. Oppimateriaalia voidaan elävöittää havainnollistavien videoiden avulla. (Keränen ym. 2007: 2, 197.) Videon tulee
tukea oppijan ja opetettavan aiheen suhdetta. Virtuaaliopetusta voidaan käyttää
myös lähiopetuksen tukena. Tällöin oppijalle tarjotaan mahdollisuus kuunteluun ja
vuorovaikutukseen lähiopetuksessa, ilman samanaikaista muistiinpanojen kirjaamista. Videolla toistuvat teemat, kysymykset, eleet sekä vivahteet tehostavat kertaamista. Pelkät paperiset esitteet eivät pysty välittämään samaa oppijalle. (Hakkarainen - Kumpulainen 2011: 122.)
8.1
Suunnittelu
Hyvä video havainnollistaa, vaikuttaa ja synnyttää mielikuvia. Sen tulee olla käyttäjän kontrolloitavissa. Kun huomioidaan hitaasti oppiva, useita toistoja vaativa kohderyhmä, on videota esittävän alustan oltava toimiva. Valitsimme alustaksemme
YouTuben, sillä sitä käyttää kuukausittain yli miljardi yksilöityä käyttäjää. On siis
todennäköistä, että palvelu on entuudestaan tuttu kohderyhmällemme. (YouTube
2014.) Videoleikkeen pitkittäminen on vältettävää. Tästä syystä jokainen opetusvi-
21
deollamme käsiteltävä aihe esitetään omana videoleikkeenä. Näin leikkeistämme
muodostuu videosarja. (Keränen ym. 2007: 198.)
MEDIAMATERIAALI
IDEA
HUS
Kuva, video, ääni
Potilaiden
tarpeet
HUS kuvapankki
Henkilökunnan
kouluttaminen
KÄSIKIRJOITUS
Kuvakäsikirjoitus
EDITOINTI
Äänen ja kuvan
yhdistäminen
Äänikäsikirjoitus Tekstitys
Oma tuotanto
Tekijät
Valmismateriaali
Voimakeinot
JULKAISU
YouTube
Opinnäytetyöesitys
HUS-verkkoportaali
Palaute
Kaavio 1. Opetusvideon tuotantovaiheet sovellettuna opinnäytetyöhön. (Hakkarainen ym. 2011: 56)
8.2
Tuotanto
8.2.1 Käsikirjoitus
Mallinnamme käsikirjoituksessa Kari Leponiemen suosittelemaa kaksipalstatekniikkaa, jossa A4-paperi jaetaan pystysuunnassa kahteen palstaan. Paperin vasemmalle puolelle, audio-palstaan, kirjoitetaan kertojan tarina. Oikealla puolella, videopalstalla, on tieto siitä, mitä kuvassa tapahtuu. Videopalstaan merkitään kuvakokoja kulma, rajaukset, liike, sommittelu sekä zoomaukset. Palstaan merkitään myös
selkeästi rajaukset. (Leponiemi 2010: 60.)
Kuvaamme opetusvideoissa silmäsairaanhoitajia. Leponiemi jakaa ihmisen 8kuvakoon järjestelmällä, joista käytämme viittä suurinta.
ELK Erikoislähikuva
Hyvin suuri suurennos tiettyyn osaan kuvattavan kasvoja
LK
Kuva rajataan kaulasta ylöspäin
Lähikuva
PLK Puolilähikuva
Pään lisäksi kuvassa näkyvät hartiat
PK
Kuvattavan pää sekä torso näkyvät kuvassa
Puolikuva
LPK Laaja puolikuva
Kuvattava on rajattu puolivälistä reittä
KK
Henkilö esiintyy kuvassa päästä varpaisiin
Kokokuva
LKK Laaja kokokuva
Henkilö vie puolet rajatusta kuvasta vertikaalisuunnassa
YK
Henkilö vie neljäsosan kuvasta vertikaalisuunnassa
Yleiskuva
Kaavio 2. kahdeksankuvakokojärjestelmä (Leponiemi 2010: 60 - 61.)
22
Kuvaa rajatessa tulee ottaa huomioon, ettei kuvaa rajata nivelien kohdalta. Pään
yläpuolelle ei saa jättää liikaa ilmatilaa. Mikäli henkilöllä on kuitenkin esimerkiksi
korkea päähine, on se perusteltua ottaa mukaan rajattuun kuvaan.
8.2.2 Kohderyhmä
Käsikirjoitus tulisi suunnitella kohderyhmälle sopivaksi. On huomioitava kohderyhmän ymmärryksen taso ja täten suunniteltava huolella videon kerrontatapa. (Alasaari - Hakanen - Saarijärvi 2011: 6.) Parhaan tuloksen takaamiseksi, on osattava
asettua kohderyhmän asemaan.
On kuitenkin huomioitava, että kohderyhmän ulkopuoliset henkilöt voivat käyttää
luotua materiaalia. Kohderyhmän rajaaminen äärimmäisen tarkkaan ei siis ole välttämättä kovin kannattavaa. Kohderyhmä onkin parasta löytää tarkan rajauksen ja
rajaamattomuuden välimaastosta. Kohderyhmän ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan ole este materiaalin käytölle. Tällaisessa tapauksessa kyseiset yksilöt jäävät
vain vähemmälle huomiolle. (Suunta 2005.)
Opetusvideosarjamme kohderyhmä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
silmätautien poliklinikan potilaat. (Tarkemmin rajaten piilolasi-, monoculus- ja silmän pintaa hoitavien tuotteiden käyttäjät.) Lisäksi kohderyhmään kuuluvat myös
DSAEK-leikkauksen kuntoutujat. Jokaiselle kohderyhmän osalle tehdään oma opetusvideo. Kohderyhmämme enemmistö kohdistuu keski-iän ylittäneisiin sekä vanhuksiin. Erityisesti vanhuksille suunnatuissa videoissa tulee käyttää selkokieltä.
Videoilla esitettävät toimitukset tulee havainnollistaa selkeälinjaisina, tarvittavan
hitaassa tahdissa.
8.2.3 Kuvaus
Haluamme kiinnittää katsojan huomion videossa opetettavaan asiaan. Videossamme esiintyjän kasvojen eleet muodostavat huomiopisteen. Pisteen käyttäminen
helpottaa videon seuraamista ja kohdistaa katsojan mielenkiinnon juuri sinne, min-
23
ne kuvaaja sen on tarkoittanut. Huomion kiinnittäminen huomiokohteeseen varmistetaan levollisella taustalla, joka sumennetaan muuttamalla kameran syväterävyyttä. Selkeä valaistus helpottaa huomiokohteen seuraamista. Ympäristöstä poikkeavat värit toimivat huomiopisteen tavoin. Huomiokohteen äänen tehostaminen saa
katsojan hakemaan kuvasta äänen lähdettä. Tunnelmaa korostaessa on suositeltavaa käyttää aiheeseen sopivaa musiikkia. (Leponiemi ym. 2010: 80 - 83.)
Sisätilatallenteissa valoa tarvitaan riittävästi kuvan tekniseen tallentamiseen. Kuvan
valon on oltava luonnollinen ja annettava uskottava mielikuva tilasta. Varjoja valaistessa on huomioitava, ettei se saa olla luonnonvaloa vaaleampi. Pieniä kohteita
kuvataan pienellä valolla ja päinvastoin. Sisätilassa valon on suotava tulla sivulta
tai yläpuolelta, ei koskaan kameran edestä. Kuvauspaikan vaihto voi muuttaa värilämpötilaa. On suotavaa lukita kameran värilämpötila-asetus, jottei vaihtelu erotu
kuvassa. (Leponiemi ym. 2010: 52 - 53, 129 - 130.)
YouTube-videot esitetään 16:9 kuvasuhteessa. (Advanced encoding settings on
YouTube 2014.) Videot kuvataan samassa suhteessa, jotta mahdollisimman ison
osan asiakkaan kuvaruudusta saadaan käyttöön. Mikäli asiakkaan visus ei ole riittävä, kykenee hän näin hahmottamaan edes hieman paremmin ruudulla tapahtuvia
asioita.
Kuvauspaikalla taltioidaan vain pisteäänet, esimerkiksi piilolasinesteen lasku pöydälle. Muu selostus äänitetään jälkikäteen. Ylimääräiset äänilähteet kartoitetaan
ennen kuvausta ja pyritään eliminoimaan kuvausten ajaksi.
8.2.4 Editointi
Elokuvan editointi koostuu pääasiassa huomiopisteen seuraamisesta ja sen moninaista tulkitsemisesta. Leikkauskohdassa kuvasta toiseen siirryttäessä huomiopisteen olisi pysyttävä paikallaan. Näin katsojan keskittymisen ylläpitäminen on helppoa, eikä hän välttämättä edes huomaa leikkauskohtaa. Liian lineaarinen leikkaus
turruttaa katsojan. Ajoittain onkin siis tietoisesti rikottava tämä tietty johdonmukaisuus. Paras tulos mahdollistetaan usealla otoksella, niin että sovelletaan useita eri
rajauksia. (Leponiemi ym. 2010: 80 - 83.)
24
Videoihin liitetään jälkikäteen sekä selostus, että musiikki. YouTube-videoiden ääni
tulee ulos stereomuodossa. (Advanced encoding settings on YouTube 2014.)
Taustamusiikiksi
valittiin
Dan
Mills’n
kappaleita,
jotka
ladattiin
WISTIA-
videotukipalvelusta. Kappaleet ovat yksinkertaisia ja helposti toistettavia. Musiikki
pidetään hiljaisella tasolla. Näin katsojan huomio ei kiinnity musiikkiin, vaan kertovaan ääneen. Kappaleilla ei ole tekijänoikeuksia, joten voimme käyttää niitä videoilla. Selostus nauhoitetaan 15 - 60 sentin päästä, jolloin selostajan ääni kuulostaa
luonnolliselta, basso ei korostu ja ääntäminen on selkeää. (Leponiemi ym. 2010:
154 - 163.)
Videosarjalle luodaan yhtenäinen tyyli, muokkaamalla kuvien koot, muodot ja värit
yhteen sopiviksi. Samalla kertojan äänen, taustamusiikin ja tehosteiden voimakkuus säädetään toisilleen sopivaksi. Ääni ja kuva synkronoidaan. Esimerkiksi pisteäänet kohdennetaan. Editointiin kuluu noin kahdesta neljään kertainen määrä aikaa kuvaamiseen verrattuna. Editointi viimeistellään kokoamalla valmiiksi työstetty
materiaali yhteen. (Hakkarainen ym. 2011: 59.)
25
9
9.1
Videoiden toteutus
Käsikirjoitus
Käsikirjoitus kirjoitettiin tammikuussa 2015. Kohtaukset kuvattiin paperilla mahdollisimman tarkasti, jotta kuvaus sujuisi mutkattomasti. Lopuksi jokaisen kohtauksen
repliikit kellotettiin. Näin saatiin jokaiselle videolle arvioitu kestoaika ja videon editoiminen onnistui paremmin. Käsikirjoitus lähetettiin ennen kuvauspäivää opinnäytetyön ohjaajille Kaarina Pirilälle ja Niina Vuorenmaalle, kuvaaja Tero Hanskille,
näyttelijöille Laura Kokkoselle ja Heidi Mäki-Patolalle sekä HUS:n silmäpoliklinikan
yhteyshenkilöllemme Maarit Halla-Seppälälle. Käsikirjoitusta muokattiin vielä ennen
kuvausta, kuvausten yhteydessä ja niiden jälkeen saamiemme kommenttien perusteella. Editoinnin yhteydessä ääniraitaa muokattiin selkokielisemmäksi.
9.2
Kuvaus
Videot kuvattiin 27. päivä tammikuuta 2015 HUS:n silmäklinikan etuosakirurgisella
osastolla. Ohjaajana toimivat Kaisa Karimies (DSAEK, monoculus, silmävoide, luomireunan hoito ja silmätipat) sekä Jyri Vestervik (piilolasit ja silmätipat).
Kuvaajana toimi HUS:n virallinen kuvaaja Tero Hanski. Näyttelijöinä toimivat silmäsairaanhoitajat Laura Kokkonen sekä Heidi Mäki-Patola. Paikalla olivat myös opinnäytetyöohjaajat Maarit Halla-Seppälä, Niina Vuorenmaa ja Auli Köresaar. Kuvaustilana toimi optikon työhön tarkoitettu huone 17. Maarit Halla-Seppälä oli hankkinut
kuvauksen rekvisiitat etukäteen. Kuvauksissa käytettiin pyyhkeitä, pumpulipuikkoja,
harsolappuja, pumpulia, piilolinssinesteitä, suolaliuosta, pöytäpeiliä, ihoystävällistä
teippiä, silmätippoja, silmävoidetta, pehmeitä-, kovia-, skleraalisia ja hybridipiilolinssejä, imututteja sekä eri piilolinsseille tarkoitettuja koteloita.
Videot kuvattiin kahdessa erässä; aamupäivällä silmätippojen tiputtaminen, monoculus-hoito, pehmeät- ja hybridipiilolinssit ja iltapäivällä silmävoiteen laitto, luomireunan hoito, skleraaliset- ja kovat piilolinssit sekä DSAEK-asentohoito. Onnistuimme kuvaamaan videot yhden päivän aikana, sillä pidimme ripeää tahtia. Kuvaaja ja näyttelijät olivat ammattitaitoisia ja yhteistyö sujui mutkattomasti.
26
Kuvauspäivän alussa oli havaittavissa alkukankeutta, mutta työtahti nopeutui iltapäivää kohden. Kuvasimme aamupäivän aikana käsienpesun kummallakin näyttelijällä etukäteen valmiiksi niin, ettei sitä tarvinnut kuvata kaikissa videoissa uudelleen. Piilolinssien laitossa ja pois ottamisessa oli myös niin paljon samankaltaisuuksia, että joissakin kohdissa käytettiin samaa kohtausta. Ennen kuvaamista
kävimme jokaisen kohtauksen läpi kuivaharjoitteluna. Kohtaukset kuvattiin monesta
eri kuvakulmasta kauko- ja lähikuvana.
9.3
Editointi
Videoiden editoinnista vastasi HUS:n AV-keskuksen hoitaja Tero Hanski. Videoiden
ääniraidat nauhoitettiin Jorvin sairaalan AV-keskuksessa perjantaina 13. helmikuuta. Ääninäyttelijänä toimi Kaisa Karimies. Ennen nauhoitusta Hanski oli editoitunut
kuvamateriaaleista raakavideot. Niiden editointi tapahtui nauhoitusten yhteydessä.
Editoimme videot niin, että ääni vastasi videon kohtausta. Jouduimme poistamaan
joitakin käsikirjoituksessa olleita kohtauksia ja repliikkejä videoiden ulosannin parantamiseksi.
Editoinnin toinen osa käsitteli kuvalaadun parantamista. Videoiden valkotasapaino
sekä värit käsiteltiin optimiksi. Videot ladattiin pilveen, josta ne tarkistettiin ja jälleen
hyväksyttiin. Kolmesta videosta annettiin kehitysehdotuksia toisen vaiheen yhteydessä. Editoinnin kolmas osa käsitteli videoiden ääntä. Taustamusiikin ja kertojan
ääni tasapainotettiin sopiviksi. Lisäksi tehtiin muita ääniä koskevia hienosäätöjä.
Toisen vaiheen kehitysehdotukset toteutettiin. Ennen lopullista julkaisua videoihin
lisättiin intro sekä outro, jotka animoitiin toivotulla tavalla.
9.4
Julkaisu
Videot julkaistiin HUS:n YouTube-kanavalle, josta ne linkitettiin HUS:n www-sivulle.
Videoihin liitettiin kommentointimahdollisuus palautteen keräämiseksi. Julkaisun
yhteydessä julkaisuihin lisättiin videokohtaiset otsakkeet ja hakusanat. Videoit voi
katsoa mobiilitasoisena tai teräväpiirtona kaikilla YouTubea tukevilla alustoilla (tie-
27
tokone, tabletti, puhelin, televisiot yms.). Moderni ja yksinkertainen video-layout
pitää videot uudenveroisina pitkään.
28
10 Pohdinta
Teimme suomenkieliset opetusvideot pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkaille. Toki videoista on hyötyä myös HUS:n työntekijöille, sillä
he voivat selostaa ja havainnollistaa kyseisen hoitotoimenpiteen potilaalle videon
kanssa ilman ääniä. Videot ovat suunniteltu kohderyhmälle, joka kykenee käyttämään internetiä. Työn rajallisuuden vuoksi rajasimme kohderyhmästä heikkonäköiset. Koska työ oli laaja, tuntui suurempi kohderyhmä liian kuormittavalta. Tarvittaessa heikkonäköinen voi saada apua videosta omaisen tai sairaalahenkilökunnan
tuella.
Kartoitettuamme opetusvideoiden tilannetta tulimme myös itse siihen tulokseen,
että työllemme on suuri tarve. Esimerkiksi videopalvelu YouTuben videoiden laatu
ja määrä on välttävä. Suomenkielisiä opetusvideoita ei ole lainkaan. Korkeatasoisesti ja ammattitaitoisesti tehty opetusvideo saattaa rohkaista katsojaa kokeilemaan videolla demonstroituja asioita. Tekemillämme videoilla tarjotaan katsojalle
uusinta tietoa maanläheisesti.
Koska videot rajattiin suomenkieliseksi, ehdotamme opinnäytetyön jatkotutkimukseksi videoiden kaksikielisyyden kartoituksen tarvetta sekä sitä, miten niistä saataisiin enemmän apua HUS:n heikkonäköisille potilaille. Lisäksi voitaisiin kartoittaa
erilaisten videoalustojen tarvetta. Voisiko videoita esimerkiksi vuokrata HUS:ltä
muistitikulla tai DVD:llä?
Videot tehtiin ripeällä tahdilla, sillä tuotantoprosessi kesti kokonaisuudessaan alle
kaksi kuukautta. Tuotantoa helpotti HUS:n audiovisuaalisen puolen ammattitaitoinen henkilökunta sekä ison talon tuomat edut, johon lukeutuivat muun muassa
henkilökunnan helppo saatavuus ja laadukas välineistö. Työskentely HUS:n kanssa
oli vaivatonta, vaikka matkalla kohdattiinkin haasteita. Videoiden editoinnin ja äänittämisen yhteydessä huomasimme asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Esimerkiksi
piilolinssin silmään laittaminen olisi ollut havainnollisempaa lähempää kuvattuna.
Sen lisäksi osa videoista olisi kaivannut enemmän kuvattua materiaalia. Kuvattavia
olisi pitänyt rohkaista ja ohjeistaa enemmän. Tämä välittyy pienistä asioista, kuten
ajoittaisesta hymyn puuttumisesta.
29
Opinnäytetyömme tutkimusosuus on hieman suppea, mutta se toteutettiinkin lähinnä nimellisen arvon vuoksi. Tarve opetusvideoille oli tiedossa entuudestaan HUS:n
henkilökunnan kautta. Laaja kartoitus videoiden todellisesta tarpeesta olisi mielenkiintoinen varsinkin nyt, kun voimme esittää mallivideoita tutkittaville. Lisäksi olisi
suotavaa kartoittaa videoiden aiheiden todellinen tarve. Kommentteja videoista saa
myös YouTube-videopalvelusta. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi videoita kehitettäessä.
30
Lähteet
Advanced encoding settings on YouTube. 2014. Verkkodokumentti.
<https://support.google.com/youtube/answer/1722171?hl=en> Luettu 19.11.2014
Alasaari, Marko - Hakanen, Simo - Saarijärvi, Tomi. 2011. Opetusvideon suunnittelu ja toteutus - kehittämishanke. Opinnäytetyö. Tampere: TAMK.
Alho, Noora - Salminen, Elina - Vartela, Saana. 2014. Kokeilisitko kovia? : Opas
kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia
AMK.
Anteroinen, Eve - Maattola-Enqvist, Paula. 2007. Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona. Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle. Opinnäytetyö. Helsinki: Stadia.
Contact Lenses. 2013. Verkkodokumentti. <http://www.fda.gov/MedicalDevices/
ProductsandMedicalProcdures/HomeHealthandConsumer/ConsumerProducts/
ContactLenses/ucm062319.htm> U.S Food and Drug Administration. Luettu
4.1.2015.
Coolsprings Eyecare. Contact Lens Basics : How to Remove Hard Contacts. 2011.
Video. <https://www.youtube.com/watch?v=mELDGT46OCg>. eHow.
DeLoss, Karen S. 2014. Contact Lenses. Verkkodokumentti. <http://www.kellogg.
umich.edu/patientcare/conditions/contact.lenses.html> Michigan: Michiganin yliopisto. Luettu 4.1.2015.
DeNaeyer, Gregory W. 2012. Today’s Scleral Lens. Verkkodokumentti. Review of
optometry.
<http://www.reviewofoptometry.com/continuing_education/tabviewtest/lessonid/108
31
308/dnnprintmode/true/?skinsrc=[l]skins/ro2009/pageprint&containersrc=[l]containe
rs/ro2009/blank>. Luettu 6.3.2015
Franssila, Marja-Liisa. 2012. Piilolasien myynti Pohjoismaissa : "Miten parantaa
piilolasien myyntiä Suomessa?". Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia AMK.
Halla-Seppälä, Maarit. 2014. DSAEK:n liittyvä asentohoito. Potilasohje. Helsinki:
HUS
Halla-Seppälä, Maarit. ND. Luomirauhasen tulehduksen/näärännäpyn hoito. Potilasohje. Helsinki: HUS.
Hakkarainen, Päivi - Kumpulainen, Kari. 2011. Liikkuva kuva - muuttuva opetus ja
oppiminen. Kokkola: Jyväskylän yliopisto.
Hietanen, Jaana - Hiltunen, Riitta - Hirn, Heli. 2005. Silmähoidon käsikirja. Helsinki:
WSOY.
HUS. 2014. HUS:ssa urakoidaan hoitojonot Valviran vaatimalle tasolle. Verkkodokumentti. <http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUSssa-urakoidaanhoitojonot-Valviran-vaatimalle-tasolle-.aspx>. Luettu 2.3.2015.
Inserting, removal and care. ND. Hybridilinssejä käsittelevä video. <http://www.
synergeyes.com/consumer/other-lenses/videos/> Carlsbad: Kansainvälinen keratokonusjärjestö.
Kataja, Mari. 2007. Tohtorilla on asiaa - silmälääkkeiden annostelu. Verkkodokumentti. <http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=3506818>. Luettu 12.11.2014.
Kari, Osmo. 2005. Suomen lääkärilehti. Silmäluomen reunan tulehdus ja hoito.
Verkkodokumentti.<http://www.optokari.fi/optokari_sll.pdf> Luettu 7.1.2015.
Keränen, Vesa - Penttinen, Jukka. 2007. Verkko-oppimateriaalin tuottajan opas. 26, 191-200. Porvoo: WSOYpro/Docendo.
32
Kivelä, Tero - Summanen, Paula - Vesti, Eija. 1999. Silmätautiopin propedeutiikka sarveiskalvon rakenne. Verkkodokumentti. Helsinki: HY Silmätautien klinikka.
<http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/prope/sarveiskalvo_rakenne_2.html> Luettu
12.11.2014.
Krootila, Kari - Laamanen, Paula - Halla-Seppälä, Maarit. 2014. Kerroksittainen
sarveiskalvon sisäkerroksen siirtoleikkaus (DSAEK) - Kotihoito-ohje ennen leikkausta. Potilasohje. Helsinki: HUS.
Krootila, Kari - Laamanen, Paula - Halla-Seppälä, Maarit. 2014. Kerroksittainen
sarveiskalvon sisäkerroksen siirtoleikkaus (DSAEK) - Kotihoito-ohje leikkauksen
jälkeen. Potilasohje. Helsinki: HUS.
Krootila, Kari - Laamanen, Paula - Halla-Seppälä, Maarit. 2014. Kroonisen luomireunan tulehduksen hoito-ohje. Potilasohje. Helsinki: HUS.
Leponiemi, Kari. 2010. Videokuvaus - taitoa ja tekniikkaa. Jyväskylä: WSOYpro
/Docendo.
Linssit.net. Minulla on silmäluomen tulehdus - voinko käyttää piilolinssejä?. Verkkodokumentti. <http://www.linssit.net/silm%C3%A4luomen-tulehdus.php>. Luettu
7.1.2015.
Lääkkeiden annostelu. 2007. Tohtori.fi. Verkkodokumentti. <http://www.tohtori.fi/
?page=8367395&id=6037741>. Luettu 21.11.2014.
MacGill, Markus. 2014. Medical news today. What is blepharitis? what causes
blepharitis?. Verkkodokumentti. <http://www.medicalnewstoday.com/articles/
185155.php> Luettu 7.1.2015.
Rigid gas permeable (RGP) contact lens care and handling. ND. Verkkodokumentti. <http://www.ohioeyecareconsultants.com/rgpcontactlenscare.htm>. Luettu
7.1.2015. Ohio: Ohio Eyecare Consultants.
33
Saari, K. Matti. 2011. Silmätautioppi. Helsinki: Kandidaattikustannus.
Scleral Contact Lens Insertion, Removal, Troubleshooting and Lens Care Video.
2012. Video. <https://www.sclerallens.org/scleral-contact-lens-insertion-removaltroubleshooting-and-lens-care>. Iowa: Scleral lens education society.
Sethi, Wendy. Improving patient compliance. 2012. Iso-Britannia: Optometry Today
- Continuing Education & Training. (40-43)
Suunta, Kirsi. 2005. Kohderyhmä - Kenelle julkaisusi on tarkoitettu?. Verkkodokumentti. <http://ka.ramk.fi/tie/opinnayte/oppimisaihio/kohderyhma.htm>. Luettu
11.11.2014. Rovaniemi: RAMK.
Suomen silmälääkäriyhdistys RY. ND. Amblyopia. Verkkodokumentti.
<http://www.silmalaakariyhdistys.fi/fin/silmataudit_ja_nakeminen/amblyopia/>. Luettu 7.1.2015.
Tervo, Timo - Laamanen, Paula - Halla-Seppälä, Maarit. 2014. Fototerapeuttinen
keratektomia (PTK) - Toimenpiteeseen tulevalle potilaalle. Potilasohje. Helsinki:
HUS.
Uusitalo, Hannu - Salminen, Lotta. 1998. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.
Uutta silmälääkkeiden systeemisistä haittavaikutuksista. Verkkodokumentti.
<http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet
&viewType=viewArticle&tunnus=duo80076&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtih
aku_p_auth=>. Luettu 12.11.2014.
Vesaluoma, Tiina - Valle, Tuuli - Krootila, Kari. 2007. Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa. Helsinki: Duodecim.
Vroman, David T - Budev, Millin C - Neff, Krstiana D. 2009. Carolina cataract and
laser center - About DSAEK. Verkkodokumentti. <https://docs.google.com/
document/d/1ZkhGwKroRG-AJtUTgDQqWN6MpU77RN89h8Yf-fBFUeo/edit> Luettu 12.11.2014.
34
What are contact lenses?. ND. Verkkodokumentti. <http://coopervision.com/aboutcontacts/what-are-contact-lenses> Coopervision. Luettu 4.1.2015.
Woo, Stephanie L. 2014. Say Hi to Hybrids!. Review of contact lenses. Verkkodokumentti. <http://www.reviewofcontactlenses.com/content/c/50390/
dnnprinmode/true/?skinsrc=[l]skins/rccl2010/pageprint&containersrc=[l]containers/
rccl2010/simple>. Review of optometry. Luettu 6.3.2015.
YouTube
-
statistiikkaa
lehdistölle.
2014.
Verkkodokumentti.
<http://www.youtube.com/yt/press/fi/statistics.html> Luettu 12.11.2014.
Kysely
Liite 1
1 (6)
Asiakaskyselyn vastaukset
Minkälaista tietoa olisit halunnut ennen operaatiota?
1. Miten leikkaukseen pitää valmistautua, lääkitystarve ennen leikkausta (silmätippa), sairasloman pituus. Tietoa mitä leikkauksessa tapahtuu. Mikä on vointi leikkauksen jälkeen. Kivusta.
2. Asiallista. HUSin verkkosivuilla olevaa tietoa operaatiosta.
3. Miten leikkaus etenee
4. Tarkempia tietoja
5. Selkeästi kerrotaan, mitä ongelmia ja minkälaista parannusta voi
odottaa jo silloin kun laitetaan jonoon, eikä vasta juuri ennen operaatiota.
6. Riskit. Toipuminen, kuinka rasittaa elämää.
7. Sanallinen selvitys
8. Oikeastaan olisin halunnut hiukan laajempaa tietoa, mitä sitten tulee
tapahtumaan operaation jälkeen.
9. Kaikki oli hyvin kiitos
10. Enemmän tietoa toipumisen vaiheista.
11. Tietoa siitä, kuinka pitkä toipumisaika odotettavissa ja kuinka
usein/paljon voi joutua käymään vastaanotolla.
12. Sain haluamani tiedon.
13. Sarveiskalvon siirrosta kaikenlaista tietoa. Vastauksia kysymyksiini ja
aikaa lääkäriltä kun aina oli kiire.
14. En keksi mitään.
15. Sain kaiken tarvitsemani tiedon.
Minkälaista tietoa olisit halunnut operaation jälkeen?
1. Mitä pitää välttää, miten hoidan silmääni ja silmätippojen annosteluohjeet.
2. Päikin hoitajat ohjeistivat suullisesti todella hyvin.
Kysely
Liite 1
2 (6)
3. Pitkän tähtäimen suunnitelma mitä silmälle tehdään.
4. Selvitystä tarkalleen mitä oli tehty.
5. Kuinka kauan kestää jatkotoimenpiteisiin ja minkälaisia jatkotoimenpiteitä voi odottaa?
6. Kuuluuko pitkäaikainen silmäkipu asiaan? (Onko “normaalia”?)
7. Opetusvideo + sanallinen selitys
8. Oikeastaan olisin halunnut hiukan laajempaa tietoa, mitä sitten tulee
tapahtumaan operaation jälkeen.
9. Lapuissa oli tietoa. Tämä meni hyvin kiitos.
10. Enemmän tietoa toipumisen vaiheista.
11. Mitä pitää varoa, kauanko varoa veden silmään menoa / saunakielto? Paino- /nostorajoitukset tarkasti/selkeästi. (Asia eri asuuko kerros-rivi- vai omakotitalossa). Lämmityshommat ynnä muut. Kenties
omakotitalo erillisenä. Silmän hoito/huolto operaation jälkeen.
12. Olin siihenkin tyytyväinen.
13. Mikä odottaa leikkauksen jälkeen ja mitä voin tehdä esim. kivun
kanssa.
14. Kipu yllätti.
15. Mitkä kaikki oireet ovat tavallisia operaation jälkeen? Esim turvotus
yms.
Koetko kirjalliset ohjeet riittävänä ohjeena? Perustele vastauksesi.
1. Ei; Näönvarainen opetusvideo voi olla helppotajuisempi joissakin
asioissa. Esim. luomireunan hoito ja opetusvideo tukee kirjallista ohjetta.
2. En koe. Kirjallisissa ohjeissa ei esim tietoa lääkkeiden yhteiskäytöstä.
3. Ei. Ohjeet on välillä ympäripyöreitä, esim. kuvia siitä mikä on normaalia, olisi kiva olla.
4. Kyllä
5. Kirjallisissa ohjeissa ei kuvailtu itse operaatiota kovin hyvin, ainoastaan miten varautua.
Kysely
Liite 1
3 (6)
6. Kyllä. Hyvän “kompakti ja ymmärrettävä.
7. Kyllä, oikein hyvät.
8. Ihan hyviä ne ovat, mutta toivon että tarkemmin kerrotaan operaatiosta.
9. Kiitos hyvin
10. En. Sanallinen ohjeistus poistaa väärinymmärryksiä ja vastaa esille
tulleisiin kysymyksiin.
11. Kirjalliset ohjeet ok, jos hoitaja käy ne asiakkaan kanssa läpi.
12. Ovat melko selkeät. Lisäksi hoitaja kävi ne kanssani läpi.
13. En aina, koska olen kiinnostunut omasta terveydestä ja haluan vastauksen jos joku asia on epäselvä.
14. Kyllä. Ei jäänyt epäselviä asioita.
15. Ehkä ohjeet voisivat olla yksityiskohtaisemmat. Esim. Saako TV:n tai
tietokoneen näyttöä katsoa ensimmäisenä päivänä.
Koetko tarvitsevasi muuta suomenkielistä opastusta kirjallisten ohjeiden lisäksi?
1. Kyllä; Näönvarainen opetusvideo voi olla helppotajuisempi joissakin
asioissa. Esim. luomireunan hoito ja opetusvideo tukee kirjallista ohjetta.
2. Puhelinkeskustelu osasto 4 sairaanhoitajan kanssa oli hyvä.
3. Ei.
4. Ei.
5. Suullinen selvitys operaatiosta lääkärin kanssa jää paremmin mieleen kuin kirjallinen.
6. En.
7. En.
8. Omalta osalta tämä riittänee minulle vallan mainiosti.
9. Ei kiitos.
10. Kyllä; Sanallinen ohjeistus poistaa väärinymmärryksiä ja vastaa esille
tulleisiin kysymyksiin.
Kysely
Liite 1
4 (6)
11. Hoitajan kanssa ohjeiden läpikäynti selventää, siinä pystyy tekemään
tarkentavia kysymyksiä.
12. Suullinen on aina lisäksi hyvä.
13. 14. En.
15. En.
Tällä hetkellä netissä on saatavilla lukuisia englanninkielisiä opetusvideoita. Kokisitko suomenkieliset opetusvideot hyödylliseksi kirjallisten ohjeiden lisäksi?
1. Kyllä
2. Ehdottomasti. Linkit HUSin sivuilta videoihin.
3. Kyllä.
4. Kyllä.
5. Kyllä, mutta potilaalle pitäisi myös mainostaa näitä videoita. Itselle ei
tullut esimerkiksi edes mieleen etsiä opetusvideoita.
6. En kaipaa henk.koht. (Osaan englantia hyvin.)
7. Kyllä, terminologia olisi selvempää.
8. Ehdottomasti, koska se varmasti helpottaisi monien potilaiden ymmärrystä suhteessa operaatioon.
9. 10. Kyllä. Ja niistä tulisi infota osastolla käynnin yhteydessä.
11. Kyllä.
12. En.
13. Kyllä.
14. Kyllä.
15. Kyllä.
Mikä olisi helpoin tapa käyttää opetusvideoita? (Esim. DVD, YouTube-sivut..?)
1. YouTube. Potilaalle olisi hyvä katsoa opetusvideo osastolla kun odottaa lääkäriä tai sen jälkeen.
2. YouTube.
Kysely
Liite 1
5 (6)
3. YouTube.
4. ?
5. YouTube.
6. Netti
7. DVD + YouTube.
8. YouTube.
9. 10. Nettisivu/YouTube mistä videot löytyvät.
11. YouTube.
12. 13. YouTube.
14. DVD tai joku sivusto
15. YouTube tai jokin muu suora toistopalvelu.
Kykenetkö löytämään opetusvideoita netistä? Katsoisitko niitä yksin vai omaisesi
kanssa?
1. Kyllä
2. En löytänyt ainuttakaan videota googlaamalla.
3. Kyllä. Sekä että.
4. ?
5. Kykenen löytämään kunhan tulee mieleen etsiä. Itsekseni katselisin.
6. Kyllä, helppoa. Katsoin niitä ennen leikkausta.
7. Kyllä. Yksin.
8. Yksinkin kykenen löytämään niitä.
9. 10. Kykenen, mutta suomenkieliset olisivat tarpeen. Katsoisin yksin ja
omaisen kanssa.
11. Yksin, jos näkö vielä ok.
12. Ehkä, omaisen kanssa.
13. Jos löydän katson yleensä yksin.
14. Hakusanoja tarvitaan. Katselen pääosin yksin.
15. Kyllä
Kysely
Liite 1
6 (6)
Tarvitsitko kirjallisen ohjeistuksen videoiden katsomiseen netistä?
1. Kyllä
2. En.
3. Ei.
4. Kyllä
5. Kirjallisesti tarvii linkin tai hakusanat, muttei sen tarkempia ohjeita.
6. En
7. Kyllä
8. Ei välttämättä, mutta monien potilaiden kannalta ihan hyvä mikäli olisi.
9. 10. En.
11. Selkeä ohje mistä löytää kyseenomaisen videon. Ns. polku.
12. En.
13. En.
14. Hakusanoja tarvitaan.
15. En ohjetta, mutta niiden saatavuudesta olisi hyvä tiedottaa.
Käsikirjoitus
Liite 2
1 (13)
Silmätippojen tiputtaminen
Intro
Pese kädet huolellisesti. Huuhtele ja kuivaa ne
hyvin.
Kuvataan lavuaaria ja käsiparia: Kädet pestään, huuhdellaan ja kuivataan
5,5 sekuntia
Tarkista lääkkeen nimi, annostus ja käyttökelpoisuus. Käännä pullo muutaman kerran
ylösalaisin, jotta lääkeaine ja säilöntäaine sekoittuvat. Älä kuitenkaan ravista pulloa.
Ota silmätipat kätevämpään käteen.
Kuvataan pulloa: Osoitetaan sormella nimeä,
annosta ja EXP:tä vuoronperään. Pullo käännetään muutaman kerran ympäri.
11 sekuntia
Taivuta pää niin taakse, että katsot kohti kattoa.
2,5 sekuntia
Vedä toisella kädellä alaluomea niin alas, että
sidekalvopussi paljastuu.
Kuvataan hymyileviä kasvoja.
5 sekuntia
Tuo pullon kärki lähelle silmää, sen kuitenkaan
koskematta ihoon tai ripsiin.
Kuvattava kääntää pään. Leikataan kuva yläkulmaan.
7,5 sekuntia
Tiputa tippa sidekalvopussiin pulloa hellästi
puristaen.
6 sekuntia
Sulje silmä ja paina sormella silmän sisänurkasta vähintään minuutin ajan.
5,5 sekuntia
Voit pyyhkiä ylimääräisen nesteen pehmeällä
paperilla tai pumpulilla. Älä kuitenkaan paina
tai hiero silmää.
Kuvataan listatut toimenpiteet.
5 sekuntia
Leikkaus, siirrytään kuvaamaan pystyssä olevaa päätä. Hymy.
Outro
ääniraita 48 sekuntia
videon arvioitu kesto 90 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
2 (13)
Silmävoiteen asettaminen
Intro
Pese kädet huolellisesti. Huuhtele ja kuivaa ne
hyvin.
Kuvataan lavuaaria ja käsiparia: Kädet pestään, huuhdellaan ja kuivataan
5,5 sekuntia
Tarkista lääkkeen nimi, annostus ja käyttökelpoisuus.
Kuvataan pulloa: Osoitetaan sormella nimeä,
annosta ja EXP:tä vuoronperään.
5 sekuntia
Vie leuka kohti rintaa ja suuntaa katseesi ylös.
Kuvataan lähikuvaa profiilissa
5 sekuntia
Tuo tuubin kärki lähellä silmää, sen kuitenkaan koskematta ihoon tai ripsiin.
6,5 sekuntia
Purista voidetta luomitaskuun noin yhden
senttimetrin verran.
Kuvataan listatut toimenpiteet.
5 sekuntia
Voiteen ollessa silmässä, tartu kiinni yläluomesta ja vedä sitä irti silmän pinnasta.
Sulje silmät varoen ja tuo yläluomi takasin
silmän pintaan.
Räpyttele silmiäsi. Näin voide levittyy tasaisesti.
Leikkaus, lähikuvaa luomesta.
10 sekuntia
Outro
ääniraita 37 sekuntia
videon arvioitu kesto 75 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
3 (13)
Luomireunan hoito
Intro
Tulehtuneessa ja karstaisessa luomireunassa
kasvaa bakteereja ja hiivoja. Tulehduksen
säännöllinen ja pitkäaikainen hoito on tärkeää,
vaikka oireet olisivatkin hallinnassa.
Luomireunan hoito on kolmivaiheinen:
Pese kädet huolellisesti. Huuhtele ja kuivaa ne
hyvin.
Käytetään jo kuvattua materiaalia.
17 sekuntia
Hoito aloitetaan lämpökäsittelyllä, jotta karsta
irtoaa helpommin luomireunasta.
Välidia lämpökäsittely
5,5 sekuntia
Kastele froteepyyhe lämpimään veteen ja kiedo se kuivaksi.
7 sekuntia
Aseta märkä froteepyyhe silmäluomien päälle
ja anna sen vaikuttaa viidestä kymmeneen
minuuttia.
Lepäävä kuvattava
8 sekuntia
Voit hieroa silmäluomea pumpulipuikolla tai
puhtaalla sormella. Aloita hieronta kulmaluun
alapuolelta, silmän sisänurkasta. Paina hennosti ylhäältä alaspäin ripsityveen asti. Etene
hitaasti kohti silmän ulkonurkkaa.
Dia: luomireunan hieronta
Kuvataan toimenpiteet takaapäin kuvattavan
katsoessa peiliin.
19 sekuntia
Toista sama alaluomelle. Aloita liike sisänurkasta ja siirry hitaasti kohti ulkonurkkaa.
Vaihda pumpulipuikko ja siirry toiseen silmään. Hieronta tyhjentää tukkeutuneet rauhaset luomien reunoilla.
Vaihto sivuprofiiliin. Puikon ja kuvakulman
vaihto. (palataan taakse) 12 sekuntia
Kastele puhdas pumpulipuikko vesijohtovedessä. Voit myös käyttää apteekista saatavaa
boorivettä.
Dia: luomireunan puhdistus
Kuvataan toimenpide: käytetään vettä
11,5 sekuntia
Puhdista molempien silmien luomireunat huolellisesti ulkonurkasta sisänurkkaan. Vaihda
välissä pumpulipuikkoa.
Kuvataan toimenpide. Vaihdetaan puikko.
8,5 sekuntia
Lääkäri määrää tarvittaessa puhdistuksen jälkeen luomireunalle levitettävän rasvan. Voit
käyttää levityksessä puhdasta pumpulipuikkoa.
Leikkaus: Kuvataan hymyileviä kasvoja
10 sekuntia
Outro
Ääniraita 98,5 sekuntia
videon arvioitu kesto 200 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
4 (13)
DSAEK-asentohoito
Intro
DSAEK-leikkauksen jälkeen on tärkeää olla
mahdollisimman paljon makuuasennossa, jotta
silmään asetettu endoteeli kiinnittyy silmän
sarveiskalvoon.
Kuvataan seisovaa kuvattavaa ja makuualustaa. Kuvataan, kun kuvattava asettuu rauhallisesti makuuasentoon ja katsoo kohti kattoa.
11 sekuntia
Asetu selin makuulle katse kohti kattoa. Pää ei
saa olla kohotettuna, joten älä käytä tyynyä.
Kuvattava makaa.
9 sekuntia
Jos asento tuntuu selälle epämiellyttävältä,
voit laittaa polviesi alle tyynyn.
Kuvattava nousee puoli-istuvaan asentoon
makuuasennosta ja asettaa polvien alle tyynyn.
6,5 sekuntia
Makuuasennosta saa nousta vain ruokailemaan ja vessaan. Asentohoitoa harjoitetaan
lääkärin määräyksestä 2-3 vuorokautta tai
enemmän leikkauksen jälkeen.
Makaava malli.
10,5 sekuntia
Outro
Ääniraita 37 sekuntia
videon arvioitu kesto 40 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
5 (13)
Monoculus-hoito
Intro
Monoculus-hoitoa harjoitetaan lääkärin määräyksen mukaisesti. Sen tarkoituksena on pitää silmä suljettuna.
Näin asetat monoculuslapun.
Laita kahden harsolapun väliin pumpulia silmäkulman mukaisesti.
Lappuhoidon aikana tulisi välttää turhaa silmän rasitusta, kuten lukemista ja television
katsomista. Voit käydä suihkussa normaalisti
varoen kuitenkin veden joutumista silmään.
Vaihda puhdas lappu aamuin illoin.
Kiinnitä harsolappuun kaksi palaa ihoystävällistä teippiä vastakkaisiin kulmiin.
Sulje silmä ja aseta harsolappu napakasti otsaan ja poskeen. Voit tarvittaessa lisätä teippejä ja kiristää niitä. Lappu ei saa aiheuttaa
kipua tai painaa silmää.
Kuvataan välineitä pöydällä; Pusseissa olevia
harsotaitoksia, vanua ja teippiä.
12 sekuntia
Zoomataan käsiin.
2,5 sekuntia
Kuvataan kuvattavan käsiä ja välineitä; avataan harsotaitokset pusseista ja laitetaan
pumpulia niiden väliin keskelle pitkittäin.
6,5 sekuntia
Malli taittaa edelleen lappua.
15 sekuntia
Kuvataan, kun pätkäistään teipistä reiluja pätkiä ja asetetaan kumpaankin kulmaan.
6 sekuntia
Kuvataan, kun kuvattava asettaa lapun paikoilleen.
13,5 sekuntia
Outro
Ääniraita 49,5 sekuntia
videon arvioitu kesto 100 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
6 (13)
Pehmeät piilolinssit
Intro
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia.
8 sekuntia
Piilolinssejä on helpompi käsitellä kuivilla sormilla.Laita piilolinssi aina ensin oikeaan silmään. Näin et sekoita niitä.
Kuvataan piilolinssikoteloa. Avataan oikea
puoli.
9,5 sekuntia
Tarkista, että linssi on oikein päin. Ota linssi
pihtiotteeseen etusormen ja peukalon väliin.
Purista linssiä. Mikäli linssin reunat koskettavat
ennen linssin keskustaa, on se oikein päin.
Väärinpäin olevan linssin reunat kääntyvät
lautasmaisesti ulospäin.
Ota linssi etusormen päähän. Vain keskikohta
linssistä on kontaktissa sormen kanssa. Tarkista, ettei siinä näy naarmuja tai halkeamia, ja
että linssi on puhdas. Tarvittaessa voit suorittaa puhdistuksen linssille.
Ota kätevämmän käden keskisormella kiinni
alaluomesta ja venytä sitä alaspäin. Nosta
kyynerpää ylös. Aseta toinen käsi pään yläpuolelle. Suuntaa katse alas ja tartu yläluomeen ripsien rajaan. Voit kokeilla otteen
pitävyyttä räpäyttämällä. Kun ote on tarpeeksi
jämäkkä, on räpyttely haastavaa. Pidä katse
peilissä. Tuo linssi kätevämmän käden etusormella silmän pintaan. Paina kevyesti. Vapauta alaluomi ja sen jälkeen yläluomi. Voit
helpottaa linssin asettumista hieromalla kevyesti silmäluomen pintaa sisänurkasta ulkonurkkaan.
Toista vasempaan silmään.
Tyhjennä piilolinssikotelo viemäriin ja huuhtele
se piilolasinesteellä. Kotelo kannattaa puhdistaa ajoittain sormen kanssa. Tämä irrottaa
kuolleita mikrobeja. Muista huuhdella kotelo
hankaamisen jälkeen. Aseta se kuivumaan
niin, että se saa happea.
Kuvataan linssiä lähietäisyydeltä. Pyöritellään
linssiä etusormen päässä.
18 sekuntia
Kuvataan toimenpiteet. Linssin pyörittelyä lähietäisyydeltä.
14,5 sekuntia
Dia: Linssin asettaminen
Kuvataan toimenpiteet edestä. Lähikuvaa ja
puolikuvaa. Pätkitään selkeäksi.
38 sekuntia
Kuvataan etäältä nopeasti sujuva toimenpide.
2,5 sekuntia
Kuvataan toimenpide + mekaaninen puhdistus. Lopuksi kuva oikein kuivuvasta kotelosta.
Fade.
17,5 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
7 (13)
Dia: Linssin poistaminen
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään samaa klippiä uudestaan. Pikakelaus.
8 sekuntia
Käsittele aina ensin oikea silmä, etteivät linssit
sekoitu.
Pöydällä tyhjä kotelo, vasen puoli suljettuna.
5 sekuntia
Ota napakka ote luomista peilin edessä. Kätevämpi käsi venyttää alaluomea, toinen yläluomea. Pidä katse peilissä. Hivuta linssiä
alaspäin alemman käden etusormella. Nappaa
linssi peukalo-etusormi-pinsettiotteella. Otteessa ei saa käyttää kynsiä.
Kuvataan toimenpiteet puolikuvana.
19 sekuntia
Aseta linssi kuppimaisesti kämmenelle. Lisää
sen pintaan puhdistusnestettä. Hiero linssiä
etusormella mietoa voimaa käyttäen.
Samaa kuvaa.
8,5 sekuntia
Aseta linssi koteloon oikealle puolelle ja täytä
se tuoreella nesteellä. Toista toiselle puolelle.
Kuvataan lähikuvaa.
7 sekuntia
Outro
Ääniraita 155,5 sekuntia
videon arvioitu kesto 200 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
8 (13)
Hybridilinssit
Intro
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia.
10 sekuntia
Dia: Linssin asettaminen
Piilolinssejä on helpompi käsitellä kuivilla sormilla. Aseta käsipeili lepäämään tasolle.
Asetetaan peili tasolle.
5 sekuntia
Laita piilolinssi aina ensin oikeaan silmään.
Näin et sekoita niitä.
5,5 sekuntia
Ota linssi etusormen päähän. Vain keskikohta
linssistä on kontaktissa sormen kanssa. Tarkista, ettei siinä näy naarmuja tai halkeamia, ja
että linssi on puhdas.
Kuvataan toimenpiteet. Linssin pyörittelyä lähietäisyydeltä.
12,5 sekuntia
Nosta linssiä ja laita kätevämmän käden sormet kolmisormiotteeseen. Aseta linssi muodostuneeseen kuoppaan. Täytä linssi pintaan
asti nesteellä.
Demonstroidaan kolmiote ja asetetaan linssi
kuoppaan. Täytetään linssi.
10,5 sekuntia
Vie leuka rintaan ja suuntaa katse alla olevaan
peiliin. Venytä yläluomea vapaalla kädellä.
Kätevämmän käden nimetön venyttää alaluomea. Tuo linssi kohtisuoraan silmän pintaan.
Demotaan toimenpiteet.
12,5 sekuntia
Toista vasempaan silmään.
Tyhjennä piilolinssikotelo viemäriin ja huuhtele
se piilolasinesteellä. Aseta se kuivumaan niin,
että se saa happea. Kotelo kannattaa puhdistaa ajoittain sormen kanssa. Tämä irrottaa
kuolleita mikrobeja. Muista hankauksen jälkeinen huuhtelu.
2,5 sekuntia
Käytetään pehmeän PL videon materiaalia.
17,5 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
9 (13)
Dia: Linssin poistaminen
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään samaa klippiä uudestaan. Pikakelaus.
8 sekuntia
Ota napakka ote luomista peilin edessä. Kätevämpi käsi venyttää alaluomea, toinen yläluomea. Pidä katse peilissä. Nappaa linssi
peukalo-etusormi-pinsettiotteella.
Kuvataan läheltä ja kaukaa.
12,5 sekuntia
Aseta linssi kuppimaisesti kämmenelle. Lisää
sen pintaan puhdistusnestettä. Hiero linssiä
etusormella mietoa voimaa käyttäen.
Kuvataan lähikuvaa.
6,5 sekuntia
Aseta linssi koteloon oikealle puolelle ja täytä
se tuoreella nesteellä. Toista toiselle puolelle.
Kuvataan lähikuvaa.
7 sekuntia
Outro
Ääniraita 115 sekuntia
videon arvioitu kesto 170 sekuntia.
Käsikirjoitus
Liite 2
10 (13)
Skleraaliset piilolinssit
intro
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
12 sekuntia
Piilolinssejä on helpompi käsitellä kuivilla sormilla. Laita piilolinssi aina ensin oikeaan silmään. Näin et sekoita niitä.
Kuvataan kovien piilolinssien koteloa. Avataan
oikea puoli.
5,5 sekuntia
Aseta linssi kämmenelle. Huuhtele se suolaliuoksella. Hankaa kevyesti etusormella ja huuhtele linssi vielä kerran.
Kuvataan huuhtelu & hankaus.
7,5 sekuntia
Aseta linssi etusormen päähän niin, että sen
reunat kohoavat ylöspäin. Vain keskikohta
linssistä on kontaktissa sormen kanssa. Tarkista, ettei siinä näy naarmuja tai halkeamia, ja
että linssi on puhdas.
Pyöritellään etusormen päässä olevaa linssiä.
Lähikuvaa.
13 sekuntia
Nosta linssiä ja laita kätevämmän käden sormet kolmisormiotteeseen. Aseta linssi muodostuneeseen kuoppaan. Täytä linssi pintaan
asti nesteellä.
Demonstroidaan kolmiote ja asetetaan linssi
kuoppaan. Täytetään linssi.
10,5 sekuntia
Vie leuka rintaan ja suuntaa katse alla olevaan
peiliin. Venytä yläluomea vapaalla kädellä.
Kätevämmän käden nimetön venyttää alaluomea. Tuo linssi kohtisuoraan silmän pintaan.
Tyhjennä piilolinssikotelo viemäriin ja huuhtele
se suolaliuoksella. Aseta kotelo kuivumaan
niin, että se saa happea. Kotelo kannattaa
puhdistaa ajoittain myös sormen kanssa. Tämä irrottaa kuolleita mikrobeja. Muista hankauksen jälkeinen huuhtelu.
Dia: Linssin asettaminen
Demotaan toimenpiteet.
12,5 sekuntia
Kuvataan toimenpide + mekaaninen puhdistus. Lopuksi etääntyvä kuva oikein kuivuvasta
kotelosta. Fade.
15 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
11 (13)
Dia: Linssin poistaminen
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia. Pikakelaus.
8 sekuntia
Käsittele aina ensin oikea silmä, etteivät linssit
sekoitu.
Näyttelijä ottaa tutin käteen.
5 sekuntia
Ota piilolasin poistamiseen tarkoitettu tutti
kätevämpään käteen. Heikkonäköinen voi
saada apua tutin varren poikkileikkaamisesta,
jolloin valo kulkeutuu tutin läpi, osoittaen oikeaa suuntaa linssiä kohden.
Esitellään tuttia.
10 sekuntia
Kastele tutin pää piilolasinesteellä tai suolaliuoksella. Toinen käsi tarttuu kiinni alaluomesta.
Pidä katse peilissä. Aseta tutin pää linssin alaosaan. Vedä linssiä ylös ja ulos, kunnes linssi
irtoaa.
Demotaan toimenpiteet lähikuvana.
10 sekuntia
Aseta linssi kämmenelle ja tipauta sen päälle
muutama tippa puhdistusnestettä. Hiero linssiä kevyesti. Huuhtele suoliliuoksella. Hankaa
uudelleen ja huuhtele kertaalleen suolaliuoksella. Täytä piilolasikotelo tuoreella säilytysnesteellä ja aseta piilolinssi sinne.
Kuvataan puhdistus ja säilytys
17,5 sekuntia
Huomioithan, että kaikki piilolinssinesteet eivät
sovellu skleraalisille piilolinsseille. Mikäli linssisi
likaantuvat helposti, voit puhdistaa ne ajoittain
proteiininpoistajalla. Kysy lisätietoa optikoltasi.
Huuhtelua ja puhdistusta.
12,5 sekuntia
Outro
Jäljellejääneen kuvattavan materiaalin ääniraita 66 sekuntia.
videon arvioitu kesto 270 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
12 (13)
Kovat piilolinssit
(Käytetään lähes täysin skleraalisten linssien
materiaaleja)
Intro
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
12 sekuntia
Piilolinssejä on helpompi käsitellä kuivilla sormilla. Laita piilolinssi aina ensin oikeaan silmään. Näin et sekoita niitä.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
5,5 sekuntia
Aseta linssi kämmenelle. Huuhtele se suolaliuoksella. Hankaa kevyesti etusormella ja huuhtele linssi vielä kerran.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
7,5 sekuntia
Aseta linssi etusormen päähän niin, että sen
reunat kohoavat ylöspäin. Vain keskikohta
linssistä on kontaktissa sormen kanssa. Tarkista, ettei siinä näy naarmuja tai halkeamia, ja
että linssi on puhdas. Linssiin on hyvä tiputtaa
kostutustippa kiinnittymisen helpottamiseksi.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
18 sekuntia
Ota kätevämmän käden keskisormella kiinni
alaluomesta ja venytä sitä alaspäin. Nosta
kyynärpää ylös. Aseta toinen käsi pään yläpuolelle. Suuntaa katse alas ja tartu yläluomeen ripsien rajaan. Pidä katse peilissä.
Tuo linssi kätevämmän käden etusormella
keskelle silmän pintaan. Paina kevyesti. Vapauta alaluomi ja sen jälkeen yläluomi.
Tyhjennä piilolinssikotelo viemäriin ja huuhtele
se suolaliuoksella. Aseta kotelo kuivumaan
niin, että se saa happea. Kotelo kannattaa
puhdistaa ajoittain myös sormen kanssa. Tämä irrottaa kuolleita mikrobeja. Muista hankauksen jälkeinen huuhtelu.
Dia: Linssin asettaminen
Kuvataan toimenpiteet lähi- ja puolikuvana.
Pätkitään selkeäksi.
27 sekuntia
Käytetään jo kuvattua materiaalia
15 sekuntia
Käsikirjoitus
Liite 2
13 (13)
Dia: Linssin poistaminen
Pese kädet huolellisesti hajusteettomalla pesuaineella ja kuivaa ne nukkaamattomalla käsipaperilla tai pyyhkeellä.
Käsittele aina ensin oikea silmä, etteivät linssit
sekoitu.
Ota piilolasin poistamiseen tarkoitettu tutti
kätevämpään käteen. Heikkonäköinen voi
saada apua tutin varren poikkileikkaamisesta,
jolloin valo kulkeutuu tutin läpi, osoittaen oikeaa suuntaa linssiä kohden.
Kastele tutin pää piilolasinesteellä tai suolaliuoksella. Toinen käsi tarttuu kiinni alaluomesta.
Pidä katse peilissä. Aseta tutin pää linssin alaosaan. Vedä linssiä ylös ja ulos, kunnes linssi
irtoaa.
Aseta linssi kämmenelle ja tipauta sen päälle
muutama tippa puhdistusnestettä. Hiero linssiä kevyesti. Huuhtele suoliliuoksella. Hankaa
uudelleen ja huuhtele kertaalleen suolaliuoksella. Täytä piilolasikotelo tuoreella säilytysnesteellä ja aseta piilolinssi sinne.
Käytetään jo kuvattua materiaalia
8 sekuntia
Otetaan tutti käteen.
5 sekuntia
Esitellään tuttia.
20 sekuntia
Kuvataan toimenpide suhteellisen ripeästi.
18,5 sekuntia
Huuhtelua ja puhdistusta.
12,5 sekuntia
Huomioithan, että kaikki piilolinssinesteet eivät
sovellu koville piilolinsseille. Mikäli linssisi likaantuvat helposti, voit puhdistaa ne ajoittain
proteiininpoistajalla. Kysy lisätietoa optikoltasi.
Outro
Ääniraita 162,5 sekuntia,
videon arvioitu kesto 270 sekuntia.
Tutkimussuunnitelma
Kaisa Karimies, Jyri Vestervik
Tutkimussuunnitelma
Opinnäytetyö - Opetusvideoilla onnelliseksi?
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Optometristi AMK
Optometrian koulutusohjelma
Tutkimussuunnitelma
3.2.2015
Liite 3
Tutkimussuunnitelma
Liite 3
1 (5)
Sisällysluettelo
1
Tutkimuksen tavoite
2
2
Opetusvideoiden toteutus
3
3
HUS:n henkilökunnan työpanos
4
4
Opinnäytetyö
5
Tutkimussuunnitelma
Liite 3
2 (5)
Tutkimuksen tavoite
Optometrian opiskelijat Kaisa Karimies ja Jyri Vestervik tutkivat opinnäytetyössään
opetusvideoiden tarvetta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (myöhemmin
HUS) potilaille. Kyselyssä tiedustellaan potilaiden mielipiteitä videoiden ja muun opetusmateriaalin tarpeellisuudesta. Tutkimuksen hypoteesina on, että opetusvideoiden
käyttö vähentää työntekijöiltä vaadittuja resursseja ja antaa tukea potilaan informoinnissa.
Halla-Seppälä delegoi kirjallisen avoimia kysymyksiä sisältävän kvalitatiivisen kyselyn
viidelletoista HUS:n silmäpoliklinikan etuosakirurgisen osaston potilaalle marraskuussa
2014. Tutkimus suoritetaan anonyymisti. Tammikuussa 2015 tulokset analysoidaan ja
niistä kirjoitetaan yhteenveto.
Tutkimussuunnitelma
Liite 3
3 (5)
Opetusvideoiden toteutus
Tammikuun 12. – 26. päivä kirjoitetaan käsikirjoitus yhdeksälle opetusvideolle.
1.
Silmätippojen tiputtaminen
2.
Silmävoiteen asettaminen
3.
Luomireunan hoito
4.
DSAEK-asentohoito
5.
Monoculus-hoito
6.
Pehmeiden piilolinssien käyttö
7.
Kovien piilolinssien käyttö
8.
Skleraalisten piilolinssien käyttö
9.
Hybridipiilolinssien käyttö
Videot kuvataan 27. päivä tammikuuta 2015 HUS:n silmäklinikan etuosakirurgisella
osastolla. Ohjaajana toimivat Kaisa Karimies (DSAEK, monoculus, silmävoide, luomireunan hoito ja silmätipat) sekä Jyri Vestervik (piilolasit ja silmätipat).
Kuvaajana toimii HUS:n AV-keskuksen hoitaja Tero Hanski. Näyttelijöinä toimivat
silmäsairaanhoitajat Laura Kokkonen sekä Heidi Mäki-Patola. Paikalla olivat myös
opinnäytetyöohjaajat Maarit Halla-Seppälä, Niina Vuorenmaa ja Auli Köresaar. Kuvaustilana toimi optikon työhön tarkoitettu huone 17. Maarit Halla-Seppälä hankkii
kuvauksen rekvisiitat etukäteen. Kuvauksissa käytetään pyyhkeitä, pumpulipuikkoja, harsolappuja, pumpulia, piilolinssinesteitä, suolaliuosta, pöytäpeiliä, ihoystävällistä teippiä, silmätippoja, silmävoidetta, sänkyä, tyynyä, vettä, pehmeitä-, kovia-,
skleraalisia ja hybridipiilolinssejä, imututteja sekä eri piilolinsseille tarkoitettuja koteloita. Videot kuvataan kahdessa erässä; aamupäivällä silmätippojen tiputtaminen,
monoculus-hoito, pehmeät- ja hybridipiilolinssit ja iltapäivällä silmävoiteen laitto,
luomireunan hoito, skleraaliset- ja kovat piilolinssit sekä DSAEK-asentohoito.
Videot editoidaan helmi-maaliskuussa 2015 ja julkaistaan HUS:n YouTubekanavalla, josta ne voidaan jakaa edelleen intranettiin ja potilaskäyttöön. Editoijana
toimii Tero Hanski, editointia ohjaavat Kaisa Karimies ja Jyri Vestervik. Editoinnin
yhteydessä videoihin tehdään ääninauhat. Ääninäyttelijänä toimii Kaisa Karimies.
Tutkimussuunnitelma
Liite 3
4 (5)
HUS:n henkilökunnan työpanos
Ennen kuvauksia Karimies, Vestervik, Halla-Seppälä ja Köresaar tapaavat
6.10.2014 etuosakirurgian osastolla ja sopivat videoiden aiheet (2h).
Kuvauspäivänä 27.1. kuvaukset kestävät kuusi (6) tuntia. Paikalla HUS:n henkilökunnasta Hanski ja Kokkola (6h) ja Halla-Seppälä sekä Mäki-Patola (5h).
Arvoitu editointiin kuluvaa aika on noin 20 tuntia.
Lisäksi ajoittain vaihdetaan sähköposteja työntekijöiden välillä.
Tutkimussuunnitelma
Liite 3
5 (5)
Opinnäytetyö
Opinnäytetyö rakentuu kahdesta osasta; kirjallisesta raportista ja opetusvideosarjasta.
HUS saa käyttöönsä yllämainitut opinnäytetyön tuotokset.
Opinnäytetyön ohjaajat:
Kaarina Pirilä, yliopettaja
Niina Vuorenmaa, lehtori
Työelämän ohjaajat:
Maarit Halla-Seppälä, silmäsairaanhoitaja
Auli Köresaar, optikko
Hyväksynyt:
Kaarina Pirilä
Yliopettaja
Liikkuminen ja toimintakyky
[email protected]
040 641 8173
Fly UP