Comments
Description
Transcript
Document 1092835
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Tutkintotyö Petri Suomi Marko Leppämäki KELAINKÄYTÖN AUTOMATISOINTI Työn valvoja: Diplomi-insinööri Lauri Hietalahti Työn teettäjä: Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere 2007 TUTKINTOTYÖ TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka Leppämäki Marko, Suomi Petri Tutkintotyö Työn valvoja Työn teettäjä Toukokuu 2007 Hakusanat Kelainkäytön automatisointi 64 sivua + 32 liitesivua Diplomi-insinööri Lauri Hietalahti Tampereen ammattikorkeakoulu Kelainkäyttö, taajuusmuuttaja, todentaminen TIIVISTELMÄ Tutkintotyö kelainkäytön automatisoinnista on Tampereen ammattikorkeakoulun sähköosaston teettämä keväällä 2007. Siinä käsitellään koululla jo aikaisemmin rakennettua kelainkäyttöä, josta on tarkoitus tulla sähköosaston esittelylaite. Tutkintotyön ensimmäisen osan tavoitteena oli saada olemassa oleva laite toimintakuntoon. Tämä osa sisälsi kelainkäyttöön liittyvän laiterakentamisen ja todentamismittauksien suorittamisen kone- ja laitestandardien SFS-EN 60204-1:1998 ja SFS-EN 60204-1:2007 mukaisesti. Työn seuraavassa vaiheessa toteutettiin Vacon NXP -taajuusmuuttajilla isäntäseuraaja-käyttö ja perehdyttiin sen toimintaan. Käytön tuli toimia siten, että radan kireys pysyy vakiona ajettaessa halutulla ratanopeudella. Perehdyttiin myös taajuusmuuttajien ohjelmointiin ja ohjaamiseen tietokoneella. Kehittämiskohteina kelainkäytössä on vielä valvomo-ohjelmiston suunnittelu ja kireysanturin jännitevahvistimen käyttöönottaminen. Kelainkäytön toiminnasta kertovia mittaussignaaleja olisi hyvä lisätä ja saada ne vastaamaan paremmin isäntä-seuraaja-käytön vaatimuksia. TAMPERE POLYTECHNIC Department of Electrical Engineering Electric power engineering Leppämäki Marko, Suomi Petri Engineering thesis Thesis supervisor Commissioning company May 2007 Keywords Automation of coiler drive process 64 pages, 32 appendices MSc. Lauri Hietalahti Tampere Polytechnic Coiler drive, frequency converter, verifying ABSTRACT This final thesis was made for the department of electrical engineering of the Tampere Polytechnic. The department had a need for demo equipment which was made using the latest Finnish electrotechnical standards. The main objective of the thesis is to provide the user means for driving the coiler drive process with a constant tension. The work was implemented utilizing two frequency converter drives, Siemens S7-logic and a computer based program called FCDrive. Communications between the PC-controlled frequency converters are made with a master-slave application and parameters. The process should work with stably in different directions and speed. The result of this task is that the coiler drive process can be driven with the master-slave application while keeping the tension controlled. Further work could include development of a control software and the utilization of the tension sensor’s voltage amplifier. The amount of measuring signals should also be increased and the measuring signals should be equalled better for the master-slave application. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ ALKUSANAT Tämä tutkintotyö on tehty opinnäytteeksi Tampereen ammattikorkeakoulun sähkötekniikan osastolle. Tutkintotyö käsitteli kelainkäytön automatisointia. Työ sisälsi laiterakentamista, todentamista ja toiminnan testausta. Tutkintotyö oli erittäin mielenkiintoinen, opettavainen ja laaja-alainen. Haluamme esittää kiitokset tutkintotyömme ohjaajalle Lauri Hietalahdelle ja sähköturvallisuudesta vastaavalle Martti Honkiniemelle. Lisäksi haluamme kiittää Hannu Valkamaa yhteistyöstä ja opastuksesta. Erityiset kiitokset kannustuksesta ja kärsivällisyydestä Tiina Pamilolle ja Heidi Kaartiselle. Kiitokset kuuluvat myös vanhemmillemme, jotka ovat kannustaneet meitä koko koulutaipaleemme ajan. Tampereella toukokuussa 2007 _________________________ _________________________ Marko Leppämäki Petri Suomi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ................................................................................................................................2 ABSTRACT ....................................................................................................................................3 ALKUSANAT.................................................................................................................................4 1 JOHDANTO.................................................................................................................................7 1.1 Kelainkäyttösovellukset teollisuudessa ...........................................................................7 1.2 Kelainkäytön lähtökohdat................................................................................................8 2 TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖT ..............................................................................................9 2.1 Oikosulkumoottorin ohjaustavat /4/ ......................................................................................9 2.2 Taajuusmuuttajat ja niiden toiminta /4/ ...............................................................................11 2.3 Kelainkäytön taajuusmuuttajat ............................................................................................14 2.4 Taajuusmuuttajien ohjelmointi tietokoneella /1/ ................................................................16 2.4.1 Taajuusmuuttajaohjelmistot ........................................................................................16 2.4.2 NCLoad-ohjelma ..........................................................................................................16 2.4.3 NCDrive-ohjelma .........................................................................................................18 2.4.4 Vacon CXS - taajuusmuuttajan ohjelmat .....................................................................22 3 KELAINKÄYTÖN TOIMILAITTEET .....................................................................................28 3.1 SEW Eurodrive AC - jarrumoottorit /3/ ..............................................................................28 3.2 Kelainkäytön mitta-anturit...................................................................................................29 3.2.1 Ratanopeuden mittaus ..................................................................................................29 3.2.2 Kireyden mittaus ..........................................................................................................31 3.2.3 Nopeuden mittaus .........................................................................................................33 3.3 Kelainkäytön muut komponentit .........................................................................................37 3.3.1 Jarruvastus ....................................................................................................................37 3.3.2 Ohjelmoitavat logiikat ..................................................................................................37 4 KELAINKÄYTÖN MUUTOSTYÖT........................................................................................39 4.1 Turvapiirin ja ohjauskeskuksen suunnittelu ........................................................................39 4.2 Ratanopeuden mittaus .........................................................................................................41 4.3 Vacon NXP - taajuusmuuttajat ............................................................................................42 4.4 Profibus-kenttäväyläkortti ja muut muuntimet....................................................................43 4.5 Kelainkäytön rakenteelliset muutokset................................................................................43 4.5.1 Kaapelikourujen muutokset..........................................................................................43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 4.5.2 Pääkeskuksen muutokset ..............................................................................................44 5 TODENTAMINEN ....................................................................................................................45 5.1 Yleistä..................................................................................................................................45 5.1.1 Keskuksen silmämääräinen tarkastus ...........................................................................46 5.1.2 Eristysvastusmittaus .....................................................................................................47 5.1.3 Suojamaadoituspiirin jatkuvuus ...................................................................................48 5.1.4 Jännitekoe .....................................................................................................................48 5.1.5 Suojaus varausjännitteiltä.............................................................................................49 5.1.6 Toimintakokeet.............................................................................................................49 5.1.7 Uusintakokeet ...............................................................................................................49 5.2 Kelainkäytön todentaminen /8/............................................................................................50 5.2.1 Kelainkäytön todentamisen suunnittelu .......................................................................50 5.2.2 Kelainkäytön todentamisen toteutus.............................................................................51 5.2.3 Kelainkäytön toimilaitteiden datalehdet ja muu tekninen dokumentointi....................54 6 KELAINKÄYTÖN TOIMINTA................................................................................................54 6.1 Isäntä-seuraaja-käytön toiminta /9/ .....................................................................................54 6.2 Kelainkäytön käyttökokeet ..................................................................................................56 6.2.1 Nopeusanturin testaus...................................................................................................56 6.2.2 Kelainkäytön toimintakoe isäntä-seuraaja-käytöllä......................................................58 7 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...........................................................................................60 7.1 Työn analysointi ..................................................................................................................60 7.2 Saavutukset..........................................................................................................................61 7.3 Parannusehdotukset .............................................................................................................62 LÄHDELUETTELO .....................................................................................................................63 LIITTEET......................................................................................................................................64 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 1 JOHDANTO 1.1 Kelainkäyttösovellukset teollisuudessa Kelainkäyttöjä on yleisesti käytetty paperi-, muovi- ja metalliteollisuudessa. Hyvänä esimerkkinä kelainkäytöstä on paperikoneen toiminta, jossa kiinnirullausyksiköllä ajetaan paperi konerullaksi. Kelainkäytön sovellutuksia on myös käytetty sähkömoottoreiden käämityksessä. Yleisesti kelainkäytöillä voidaan toteuttaa materiaalin kelaus rullalle tai rullalta pois. Kelainkäytöiltä vaaditaan hyvää säädettävyyttä, suurta vääntömomenttia sekä stabiilia toimintaa. Kelainkäytön toiminta perustuu yleisesti nopeus- ja momenttiantureilla toteutettuun säätöön. Antureilta saatu mittaussignaali tuodaan moottoreita ohjaaville taajuusmuuttajille, jotka ohjaavat prosessia ohjauksen mukaisesti. Radan nopeuden ja kireyden pitää pysyä mahdollisimman stabiilina koko prosessin ajan, jotta tuotannossa olevasta materiaalista saadaan mahdollisimman tasalaatuista. Kelainkäytön automatisoinnilla tarkoitetaan teollisuudessa tuotantolinjojen realisointia. Käytöissä automatisointi toteutetaan esimerkiksi logiikoiden ja taajuusmuuttajien avulla. Teollisuudessa pyritään automatisoimaan mahdollisimman paljon erilaisia tuotantoprosesseja, jotta tuotantolinjojen kapasiteetista saataisiin irti kaikki mahdollinen hyöty. Automatisoinnilla saadaan aikaiseksi hyvä säädettävyys ja tarkka tuotantolinjan toiminta. Samalla linjan huollontarve pienenee ja linjan hyötysuhde kasvaa. Tämän vuoksi myös linjan käyttökustannukset pienenevät huomattavasti. Automatisointi on siis nykypäivänä kasvava tekniikan ala, jota käytetään hyväksi ympäri maailmaa. Haittavaikutuksena voidaan tietenkin pitää työpaikkojen ja samalla ihmistyövuosien menettämistä, mutta toisaalta tarvitaan myös alaan perehtyneitä ammattitaitoisia erikoisosaajia. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 1.2 Kelainkäytön lähtökohdat Tutkintotyömme aihe löytyi Lauri Hietalahden esittämistä, Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamista, insinöörityöehdotuksista. Idea työn tekemiseen kahdestaan tuli Hietalahdelta itseltään, sillä työmme ”Kelainkäytön automatisointi” sisälsi myös paljon asennustyötä. Ammattikorkeakoulun tarve kelainkäytölle on ilmeinen, sillä koululla ei ole kone- ja laitestandardin SFS-EN 60204-1:1998 mukaista esittelylaitetta. Tutkintotyömme käsittelee koululla jo aikaisemmin rakennettua kelainkäyttöä. Aiheesta on tehty tähän mennessä neljä aikaisempaa tutkintotyötä. Aikaisempien tutkintotöiden aiheita ovat olleet kronologisessa järjestyksessä seuraavat työt: Kelainkäyttö (2001), Kelainkäytön väyläpohjainen kireyden mittaus (2002), Frequency converters controlled by pc in coiler drive process (2004), Design of coiler drive process and their regulation by feedback system (2005). Tehtävänä oli päivittää aikaisemmat sähkökuvat sekä muuttaa sähkökeskuksen johdotus kone- ja laitestandardin mukaiseksi. Lisäksi suunnittelimme ja toteutimme käytölle uuden ohjauskeskuksen sähkökaapin ulkopuolelle. Päivitetyt sähkökuvat ovat esitetty liitteissä 2 ja 3. Tämän jälkeen asensimme uudet taajuusmuuttajat, sekä kaapelikourut paikoilleen. Ennen käyttöönottoa tehdään laitteistolle vielä todentaminen eli laitteiston toteamisen, eristysvastusmittauksen ja suojamaan jatkuvuuden perusteella, turvalliseksi käyttää jännitteisenä. Todentamisen jälkeen pääsemme suunnittelemaan nopeudenja kireyden mittaustoimintojen ohjelmointia taajuusmuuttajille. Aikaisemmin kelainkäyttö on ollut ajettavissa taajuusmuuttajilla sekä taajuusmuuttajien valmistajaohjelmistoilla. Käyttö on ottanut huomioon paperiradan kireyden, erillisen kireysanturin kautta, mutta kenttäväyläkorttia (Profibus) ei ole otettu käyttöön. Tämän vuoksi kireystieto viedään taajuusmuuttajalle erillisen muuntimen kautta jännitetietona. Nopeuden mittalaitteena on toiminut infrapuna-anturi, joka on mitannut paperiradan nopeutta. Lisäksi moottoreihin on asennettu pulssianturit, TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ joista on saatu moottoreiden pyörimisnopeustiedot, mutta nämä anturit eivät ole olleet käytössä. Käytössä oli huomioitava ennen tutkintotyön aloittamista, että logiikasta puuttui analogian sisääntulokortti ja sähköiset kytkennät olivat tekemättä. Lisäksi uudet taajuusmuuttajat tarvitsi kytkeä ja parametroida. Tutkintotyömme tarkoituksena oli saada käyttö toimimaan siten, että käyttäjä voi ajaa kelainkäyttöä stabiilisti erisuuntiin, halutulla nopeudella. Tarkoituksena on, että käyttöä voidaan ohjata suoraan taajuusmuuttajilta, taajuusmuuttajavalmistajan ohjelmistolla tai erillisellä valvomo-ohjelmalla. 2 TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖT 2.1 Oikosulkumoottorin ohjaustavat /4/ Vaihtosähkökoneet ovat yleisin konetyyppi käytännön sähkövoimatekniikan sovelluksissa. Yhtenä syynä tähän on vaihtosähkön parempi soveltuvuus energian jakeluun. Käytettäessä suoraan kolmivaiheverkkoon kytkettäviä koneita saadaan tehohäviöt pienemmiksi, kuin käyttämällä suuntaajien tai muuttajien avulla toimivia koneita. Suosituimmaksi vaihtosähkökoneeksi on tullut yksinkertaisen rakenteensa ansiosta oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin huonona puolena on ollut pyörimisnopeuden säätely, mutta nykyään tämä ei enää ole ongelma. Vaihtojännitteellä toimivien koneiden käyttöä pyörimisnopeuden säätöä vaativissa tehtävissä on rajoittanut niiden taajuuteen sidottu pyörimisnopeus. Nykyisillä tehoelektroniikan komponenteilla ja sovellutuksilla on kuitenkin mahdollista rakentaa hyvällä hyötysuhteella toimivia vaihtosuuntaajia, joiden avulla pyörimisnopeutta voidaan säätää vaivattomasti. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 10 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Hyvänä esimerkkinä tehoelektroniikan komponenttien kehityksestä ovat nykyiset taajuusmuuttajat, joissa uudet säätötavat ovat tehneet mahdolliseksi komponenttien toimintanopeuden ja jännitekestoisuuden kasvun sekä prosessorien laskentatehonlisääntymisen. Epätahtimoottorin säädössä on otettava huomioon, että moottori ei pyöri magneettikentän kanssa samaa synkronista nopeutta, vaan moottori on aina jättämän s verran jäljessä. Epätahtimoottorin pyörimisnopeuden riippuvuutta kuvaavat seuraavat yhtälöt. f − Δn p (1) Δn = n s − n (2) n= s= n s − n Δn = ns ns (3) f = syöttöverkon taajuus p = moottorin napapariluku Δn = roottorin ja magneettikentän välinen eronopeus s = suhteellinen jättämä ns = synkroninen pyörimisnopeus n = moottorin pyörimisnopeus Yhtälö 1 osoittaa, että moottorin pyörimisnopeuteen voidaan vaikuttaa muuttamalla syötettävän vaihtosähkön taajuutta, muuttamalla käämityksen napaparilukua tai säätämällä eronopeutta Δn jättämäenergian avulla. Tarvittaessa kiinteää nopeutta, voidaan moottorin pyörimisnopeus valita napapariluvun avulla. Napapariluvun muuttamisella voidaan toteuttaa myös muutaman nopeusportaan omaavia koneita, mutta niiden hyötysuhde ja säätöominaisuudet ovat huonot. Edellistä säätötapaa paremman hyötysuhteen omaava menetelmä on jättä- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 11 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ mäenergian hyväksikäyttö, joka toteutetaan puolijohdesuuntaajilla. Myös jättämäenergialla toteutettujen käyttöjen hyötysuhde on melko huono ja säätöön tarvittavat laitteet ovat kalliita, joten kyseisellä säätötavalla toteutetut käytöt ovat harvinaisia. Yleisimmäksi säätötavaksi onkin muodostunut moottoria syöttävän vaihtosähkön taajuuden f muuttaminen taajuusmuuttajien avulla. 2.2 Taajuusmuuttajat ja niiden toiminta /4/ Yleisin taajuusmuuttajatyyppi on kolmivaiheinen jännitevälipiirillinen taajuusmuuttaja, jonka tehopuolijohteet muodostavat kuuden, tai uudemmissa kahdentoista kytkimen vaihtosuuntausillan. Vaihtosuuntaussillan avulla moottorin vaiheet voidaan kytkeä joko positiiviseen, tai negatiiviseen tasajännitepotentiaaliin. Vaiheiden kytkentöjä muutetaan nopeassa tahdissa siten, että syntyneen vaihtojännitteen perusaalto on halutunlainen. Taajuusmuuttajalta vaaditaan taajuuden ohjauksen lisäksi jännitteen ohjausta. Vaihtojännitteen ohjaus toteutetaan yleensä katkomalla vaihtosähköpiirissä jakson aikana vakioamplitudinen vaihtojännite pulsseiksi, joiden tehollinen keskiarvo muodostaa sinimuotoisen jännitteen. Tätä ohjaustapaa nimitetään pulssileveysmodulaatioksi (PWM). PWM-modulaatio toteutetaan katkomalla jännite ohjattavien puolijohdinkytkinten avulla. Nykyään tehopuolijohteina käytetään pääasiassa IGBtransistoreja, joiden rinnalla käytetään vastasuuntaisesti kytkettyjä nolladiodeja. Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä muutamista sadoista wateista aina useisiin megawatteihin. Moottorin käynnistäminen tiettyyn pyörimisnopeuteen tapahtuu taajuutta kasvattamalla nollasta alkaen. Oikosulkumoottorin teoriasta tunnetaan, että koneen staattorikäämitykseen indusoitunut jännite noudattaa induktiolakia Ui = 2π f Φ (4) TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 12 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ josta saadaan vuolle Φ lauseke Φ=k Ui U ≈k f f (5) Kaavassa Ui on käämiin indusoitunut jännite, U on moottorin syöttöjännite, f on taajuus ja k on vakio. Pieniä taajuuksia lukuun ottamatta Ui on melkein syöttöjännitteen U suuruinen. Vuon pitäminen vakiona merkitsee kaavan 5 mukaan sitä, että koneen jännitettä on nostettava lineaarisesti taajuutta nostettaessa. Tämä tarkoittaa, että epätahtikoneen magneettivuo pysyy vakiona, jos suhde U / f pidetään vakiona. Syöttöjännitettä on kuitenkin pienillä taajuuksilla (alle 3Hz) pienennettävä hitaammin, sillä staattorikäämin hajareaktanssin ja resistanssin osuus tulee merkittäväksi. Kuvassa 1 on esitetty taajuusohjatun oikosulkumoottorin jännite. Kuva 1 Oikosulkumoottorin jännite taajuusohjattuna Nimellispyörimisnopeudella, joka vastaa nimellistaajuutta, saavutetaan koneen nimellisjännite. Useimmiten tämä on myös suurin taajuusmuuttajasta saatava jännite. Nimellistaajuutta suuremmalla taajuudella koneen jännite on vakio ja nimellisjännitteen suuruinen, joten taajuuden kasvaessa koneen vuo pienenee. Ajettaessa moottoria nimellistaajuutta suuremmalla alueella, sanotaan koneen toimivan kentänheikennysalueella. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 13 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Toiminta kentänheikennysalueella Koneen vuon pieneneminen nimellistaajuuden yläpuolella vaikuttaa hyvin merkittävästi maksimimomentin suuruuteen. Oikosulkukoneen teoriasta tunnetaan, että maksimimomentin suuruus on verrannollinen koneen magneettivuon neliöön. Tästä seuraa esimerkiksi, että taajuudella 100 Hz (koneen nimellistaajuus 50 Hz) maksimimomentti on enää neljäsosa vakiovuoalueella saatavasta maksimimomentista. Kuvassa 2 on piirretty momenttikäyriä vakiovuo- ja kentänheikennysalueella. Kuva 2 Oikosulkumoottorin momenttikäyriä vakiovuo- ja kentänheikennysalueella Moottorin pyöriessä kentänheikennysalueella on otettava huomioon maksimimomentin pieneneminen. Tämä seikka vaikuttaa moottorien mitoitukseen ja valintaan. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 14 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 2.3 Kelainkäytön taajuusmuuttajat Kelainkäytön toiminnan kannalta tärkeimpinä komponentteina ovat taajuusmuuttajat, joilla ohjataan koko prosessia. Taajuusmuuttajina kelainkäytössä on kaksi Vacon NXP -taajuusmuuttajaa. Työssä käytämme taajuusmuuttajilla oikosulkumoottoreita, joten perehdymme tässä taajuusmuuttajan toimintaan. Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistettu taajuusmuuttajan lohkokaavion, joka selvittää pääpiirteittäin taajuusmuuttajan toiminnan. Kuva 3 Taajuusmuuttajan yksinkertaistettu lohkokaavio Taajuusmuuttajan malli voidaan yksinkertaisimmillaan esittää kuvan 3 mukaisesti. Taajuusmuuttaja tasasuuntaa syöttävältä verkolta tulevan vakiotaajuisen vaihtojännitteen ohjauksen mukaisesti. Tämän jälkeen se vaihtosuunnataan jälleen halutun taajuiseksi vaihtojännitteeksi. Ohjausta muuttamalla voidaan vaikuttaa lähtöarvoihin. Kuvassa 4 on esitetty taajuusmuuttajan lohkokaavio ja toiminta tarkemmin. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 15 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 4 Taajuusmuuttajan yksityiskohtainen lohkokaavio /5/ Lohkokaaviokuvan avulla saadaan hyvin havainnollistettua taajuusmuuttajan toimintaa. Tuloliitännän puolella oleva AC-kuristin (1) muodostaa yhdessä välipiirin kondensaattorin (2) kanssa LC-suodattimen, joka suodattaa verkon ja taajuusmuuttajan korkeataajuisia häiriöitä. Diodisillalla tasasuunnattu jännite muutetaan takaisin vaihtosähköksi IGBT-vaihtosuuntaajalla (3). Vaihtosuuntaaja tuottaa säädettävän, symmetrisen, kolmivaiheisen PWM-moduloidun vaihtojännitteen moottorille mikroprosessoriohjauksen avulla. Tämä ohjaa moottoria mittaustietojen, parametriasetusten, ohjausliitynnän ja ohjauspaneelilta annettujen tietojen perusteella. Moottori- ja sovellusohjausyksikkö ohjaa puolestaan ASIC-moottorinohjauspiiriä, joka taas laskee ohjausjaksot IGBT-kytkimille. Hilaohjausvahvistin vahvistaa nämä signaalit IGBT-vaihtosuuntaajaa varten. Vaihtosuuntaajalta saadaan näin ollen halutun taajuista vaihtosähköä, jolla voidaan pyörittää moottoria halutulla nopeudella /5/. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 16 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 2.4 Taajuusmuuttajien ohjelmointi tietokoneella /1/ 2.4.1 Taajuusmuuttajaohjelmistot Tutkintotyön kohteena olevan kelainkäytön toiminnan ohjaus on toteutettu taajuusmuuttajavalmistajan ohjelmistoilla. Edellisissä tutkintotöissä taajuusmuuttajina ovat olleet Vacon CXL -taajuusmuuttajat ja ohjelmistoina FCLoad- ja FCDriveohjelmat. Näiden taajuusmuuttajien tilalle on hankittu uudemmat Vacon NXP taajuusmuuttajat, joiden PC-työkaluina ovat NCLoad- ja NCDrive-ohjelmat. Uudemmat ohjelmat poikkeavat hieman vanhemmista, joten käsittelemme tässä kappaleessa molempien ohjelmistojen toimintaa. PC-työkalut ovat tarkoitettu taajuusmuuttajan käyttöönottoon, monitorointiin ja ohjelmointiin tietokoneen välityksellä. NCLoad- ja FCLoad-ohjelmilla voidaan ladata sovelluksia, varusohjelmia, sekä asettaa käytön parametreja taajuusmuuttajiin. NCDrive- ja FCDrive-ohjelmilla voidaan tehdä taajuusmuuttajien käyttöönotto sekä monitoroida ja tallentaa käytön parametreja. Ohjelmilla voidaan muuttaa ohjausparametreja, rekisteröidä ja kuitata vikailmoituksia sekä tulostaa asetetut parametrit.. Kaikki ohjelmat toimivat graafisella käyttöliittymällä. 2.4.2 NCLoad-ohjelma Taajuusmuuttajavalmistajan NCLoad-ohjelmalla voidaan asentaa tai päivittää NXP -taajuusmuuttajiin eri sovellus-, lisäkortti- tai järjestelmäohjelmistoja. Latasimme taajuusmuuttajavalmistajan internetsivuilta uusimman järjestelmäohjelmiston ja asensimme sen taajuusmuuttajaan NCLoad-ohjelman System Program - välilehden kautta. Internetsivuilta ladattu VCN-päätteinen ohjelmistopäivitys haetaan NCLoad-ohjelmalla, minkä jälkeen Start-näppäintä painamalla uusi järjestelmäohjelmisto asentuu taajuusmuuttajaan. Kuvassa 5 on esitetty NCLoad-ohjelman järjestelmäohjelmiston asennusikkuna. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 17 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 5 NCLoad-ohjelman järjestelmäohjelmiston asennusikkuna /1/ Seuraavaksi päivitimme taajuusmuuttajan sovellusohjelmiston Application- välilehden kautta. Tämä päivitys oli tarpeen, sillä taajuusmuuttajan perussovellusohjelmisto ei sisällä isäntä-seuraaja-käytössä tarvittavia parametrilistauksia. Latasimme taajuusmuuttajavalmistajan internetsivuilta tämän käytön vaatiman Advanced application - sovellusohjelmiston. Sovellusohjelmiston asentaminen taajuusmuuttajaan tapahtui samalla tavalla kuin järjestelmäohjelmiston asentaminen. Kuvassa 6 on esitetty NCLoad-ohjelman sovellusohjelmiston asennusikkuna. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 18 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 6 NCLoad-ohjelman sovellusohjelmiston asennusikkuna /1/ NCLoad-ohjelmalla voidaan asentaa taajuusmuuttajaan myös lisäkorttien vaatimia ohjelmia Option Card Prog - välilehden kautta tai asentaa taajuusmuuttajaan haluttu kielipaketti Language-välilehden kautta. Erillistä kielipakettia ei tarvinnut asentaa taajuusmuuttajiin, sillä asentamamme uusi järjestelmäohjelmisto sisälsi suomenkielen. 2.4.3 NCDrive-ohjelma Parametrointi Kytkimme taajuusmuuttajan ohjauspaneelin tilalle sarjakaapelin avulla yhdistetyn tietokoneen johon olimme asentaneet NCDrive-ohjelman. Ohjelma hakee taajuusmuuttajaan asetetut parametrit painamalla yhdistetty-valinta aktiiviseksi. Tämän valinnan ollessa aktiivinen, voidaan taajuusmuuttajan parametreja muokata yksitellen. Ohjelma tallentaa muutokset automaattisesti taajuusmuuttajaan. Jos ohjelmaa TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 19 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ ja taajuusmuuttajaa ei ole yhdistetty, täytyy muutetut parametrit ladata erikseen taajuusmuuttajaan. NCDrive-ohjelmalla on helppo toteuttaa taajuusmuuttajan käyttöönotto ja parametrointi, sillä parametrointi-ikkunaan avautuvat parametrivalikot on selkeästi eritelty toimintojen mukaan. Esimerkiksi perusparametrivalikosta pystyimme asettamaan taajuusmuuttajaan tarvittavat moottorin tiedot ja käytön raja-arvot, joiden avulla taajuusmuuttaja luo itselleen matemaattisen mallin moottorista. Taajuusmuuttajien parametrit ovat esitetty liitteissä 12 - 15. Kuvassa 7 on esitetty NCDrive-ohjelman parametrointi-ikkuna. Kuva 7 Taajuusmuuttajan parametrointi NCDrive-ohjelmalla /1/ Moottorinohjaus Perusparametrien asettelun jälkeen pystyimme koekäyttämään yksittäistä käyttöä NCDrive-ohjelman ohjausikkunan avulla. Taajuusmuuttajan moottorin ohjausparametreista oli valittu moottorin ohjaustavaksi taajuusohje ja käytön ohjausparametreista ohjauspaikaksi kenttäväylä. Näillä asetuksilla ohjausikkunan liukukytkintä muuttamalla pystyimme ohjaamaan moottorin pyörimisnopeutta. Käynnistys-, TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 20 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ seis- ja suunnanvaihtotoiminnot toimivat myös ohjausikkunasta. Taajuusmuuttajan ohjausikkuna on esitetty kuvassa 8. Kuva 8 Taajuusmuuttajan ohjausikkuna /1/ Monitorointi Taajuusmuuttajan toimintaa voidaan valvoa ja rekisteröidä erillisen monitorointiikkunan avulla. Monitorointi-ikkunasta voidaan valita valvottavat suureet aktiivisiksi, jolloin saadaan näytölle graafiset kuvaajat ajan funktiona. Monitorointiikkunan avulla voidaan valvoa esimerkiksi moottorin momenttia, nopeutta, moottorin ottamaa virtaa tai erilliseltä anturilta tulevia mittaus-signaaleja. Monitoroitavan suureen näytteenottotaajuutta ja skaalausta voidaan kasvattaa tai pienentää asetuksia muuttamalla. NCDrive-ohjelman monitorointi-ikkuna on esitetty kuvassa 9. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 21 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 9 NCDrive-ohjelman monitorointi-ikkuna /1/ Virheilmoitukset Taajuusmuuttajan parametreja on valtava määrä, joten virheelliset tai ristiriitaiset parametriasetukset voi jäädä käyttäjältä huomaamatta. NCDrive-ohjelmassa on kuitenkin erillinen vikaikkuna, mistä käyttäjä näkee virheen tapahtuma-ajan, vikatyypin ja virhekoodin. Virhekoodin avulla voidaan etsiä taajuusmuuttajan käyttöohjeesta tarkempia tietoja virheen syystä. Käytön aikana ilmenneen virheen jälkeen tallentuu vikaikkunaan käytöstä rekisteröityjä tietoja, joiden avulla voidaan selvittää vian syytä. Vian poistuttua virheilmoitukset kuitataan, jonka jälkeen käyttö on toimintavalmis. NCDrive-ohjelman vikaikkuna on esitetty kuvassa 10. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 22 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 10 NCDrive-ohjelman vikaikkuna /1/ 2.4.4 Vacon CXS -taajuusmuuttajan ohjelmat Saimme käyttöömme taajuusmuuttajasalkun, jossa on Vacon CXS -taajuusmuuttaja sekä pienikokoinen yksivaiheinen oikosulkumoottori. Tämän salkun avulla opettelimme taajuusmuuttajan parametrointia, ohjelmointia ja ohjaamista. Taajuusmuuttajasalkun ohjelmointi ja ohjaaminen tapahtui FCLoad- ja FCDrive-ohjelmien avulla. Tietokone ja taajuusmuuttaja yhdistettiin COM-portin kautta RS-232 - sarjakaapelilla. Taajuusmuuttajan parametreja voidaan muuttaa tietokoneelta käsin FCLoadohjelmalla, jolla voidaan ohjelmoida ja päivittää taajuusmuuttajan järjestelmätiedot. Kuvassa 11 on esitetty FCLoad-ohjelman käyttöliittymä. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 23 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 11 FCLoad-ohjelman päävalikko /1/ Kohdasta System Program voidaan muuttaa tyyppikoodin avulla taajuusmuuttajan parametreja. Painamalla Change-painiketta, saadaan kuvan 12 mukaiset valikot näkyviin. Kuva 12 FCLoad-ohjelman parametrivalikko /1/ Parametrivalikoista voidaan muuttaa taajuusmuuttajan parametreja. Ne voidaan määrittää valitsemalla oikeat arvot käytössä olevalle taajuusmuuttajalle, moottorille TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 24 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ ja verkolle. Parametrien valitsemisen jälkeen voidaan tiedot siirtää taajuusmuuttajalle. Ennen tietojen siirtämistä taajuusmuuttajan on oltava virrattomana. Painettaessa Start-näppäintä ohjelma pyytää kytkemään taajuusmuuttajaan virran. Taajuusmuuttajan käynnistyttyä siirtyvät asetellut parametrit tietokoneelta taajuusmuuttajalle. Parametrien latauksen jälkeen ohjelma pyytää vielä uudelleen käynnistämään taajuusmuuttajan, jonka jälkeen asetellut parametrit ovat taajuusmuuttajan muistissa ja taajuusmuuttaja on valmis käytettäväksi. Aikaisemmat asetukset korvautuvat aina kun uudet asetukset ladataan muistiin. FCLoad-ohjelman päävalikosta voidaan myös kohdasta Option Programs ladata tai päivittää erillisten lisäkorttien ohjelmat. Lisäkorttien ohjelmistojen latausvalikko on esitetty kuvassa 13. Kuva 13 Ohjelmistojen lataus lisäkorteille /1/ Taajuusmuuttajan käyttöjärjestelmään voidaan sisällyttää vaihtoehtoisia ohjelmia FCLoad-ohjelman Application-valikon kautta (Kuva 14). TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 25 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 14 Valinnaisten ohjelmien lataaminen käyttöjärjestelmään /1/ FCLoad-ohjelmalla taajuusmuuttajalle ladattuja parametreja voidaan muuttaa myös FCDrive-ohjelman perusparametri-ikkunan avulla (Kuva 15). Kuva 15 FCDrive-ohjelman perusparametrivalikko /1/ FCDrive-ohjelmalla voidaan käyttää taajuusmuuttajakäyttöä suoraan tietokoneelta operating-ikkunan välityksellä. Tämän avulla voidaan myös muuttaa taajuusmuuttajan ohjearvoja manuaalisesti. Voidaksemme ohjata taajuusmuuttajaa tietokoneen välityksellä on valittava RS232-ohjaus aktiiviseksi, sillä paneeliohjaus on oletuksarvona päällä. Operating-ikkunasta voidaan vaihtaa myös moottorin pyörimis- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 26 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ suuntaa ja valita käynnistyksen ja pysäytyksen toiminnot. Operaatioikkuna on esitetty kuvassa 16. Kuva 16 FCDrive-ohjelman ohjausikkuna /1/ Ohjelma toimii myös samalla valvomo-ohjelmistona, sillä tarvittavat taajuus, nopeus, teho, jännite, virta ja momentti saadaan näkyville kuvan 17 mukaisesti. Ohjelmalla saadaan myös näkyville edellä mainittujen tietojen graafiset kuvaajat. Esimerkiksi moottorin pyörimisnopeus ajan funktiona on esitetty kuvassa 18. Kuva 17 Käytön tiedot /1/ TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 27 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 18 Parametrien graafinen esitys ikkuna /1/ FCDrive-ohjelman vikaikkunasta nähdään aktiiviset viat ja vikahistoria. Viat voidaan tarvittaessa kuitata erillisten kuittauspainikkeiden avulla. Vikaikkuna on esitetty kuvassa 19. Kuva 19 FCDrive ohjelman vikakoodi-ikkuna /1/ TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 28 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 3 KELAINKÄYTÖN TOIMILAITTEET 3.1 SEW Eurodrive AC - jarrumoottorit /3/ Kelainkäytön pääkomponentteihin kuuluu kaksi taajuusmuuttajaohjattua SEW Eurodrive -oikosulkumoottoria. Nämä ovat kolmivaiheoikosulkumoottoreita, joissa on integroituna samaan runkoon tasavirralla toimiva magnetoitu turvalevyjarru. Vakiovarusteena moottoreihin kuuluu jarrujen tasasuuntaaja, joka on sijoitettu moottorin liitäntäkoteloon. Moottoriin on kiinnitetty myös saman valmistajan alennusvaihteisto. SEW Eurodrive -vaihdemoottorit ovat rakenteeltaan lyhyitä, vaikka ne ovat moottorin ja alennusvaihteiston yhdistelmiä. Moottoreilla pystytään saavuttamaan alhaisia kierrosnopeuksia vaihdemoottoriin asennettavan hammasvaihteiston avulla, joka on kelainkäytön toiminnan kannalta tärkeää. Alennusvaihteiston välityssuhde on 1:6,59. Moottorit voidaan asentaa ainoastaan tukevalle alustalle käyttöohjeessa ilmoitettuun asentoon. Asennusalustan tulee kestää myös moottorin toiminnasta aiheutuvaa tärinää ja vääntöä. Jarrumoottoria asennettaessa tuuletin ylöspäin pitää ottaa huomioon tuulettimen suojaus vierailta esineiltä ja lialta. Moottoreiden kondenssivesiaukot tulee sulkea muovisilla tulpilla. Tulpat saa avata tämän jälkeen vain tarvittaessa, koska moottorin kotelointiluokka ei tällöin vastaa ylempiä kotelointiluokkia. Kytkemiseen on käytettävä standardin EN 60947-4-1 käyttöryhmän AC-3 mukaisia koskettimia. Moottorin nimellisjännitteen ja moottorin käyttämän taajuuden on vastattava syöttävän verkon arvoja. Moottorin johdotuksessa tulee ottaa huomioon EMC-suojauksen mukainen johdotus. Tämä tarkoittaa, että taajuusmuuttajan ja moottorin väliset kaapelit ovat suojattu elektromagneettisilta häiriöiltä. Käytettäessä EMC-suojattua kaapelia tulee huomioida taajuusmuuttajan valmistajan johdotusohjeet. EMC-suojaus on toteutettu kaapelia ympäröivällä metallivaipalla, jonka toinen pää on kytketty taajuusmuuttajan runkoon. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 29 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Myös jarrun ohjauslaite voidaan suojata EMC-häiriöiltä siten, että johtimet asennetaan eri kaapeliin kuin taajuusmuuttajien, servovahvistimien, pehmeäkäynnistyksen, jarruvastuksen ja jarrulaitteiston johtimet. Jarrujen ohjauskytkennät on tehty valmistajan käsikirjan mukaisesti siten, että saavutetaan jarrun nopea päästöaika /3/. 3.2 Kelainkäytön mitta-anturit Vacon NXP -taajuusmuuttajiin on kytketty kelainkäytön toimintaa tarkkailevia apulaitteita, kuten radan nopeutta mittaava valoanturi, radan kireyttä mittaava momenttianturi ja moottoreiden pyörimisnopeutta mittaavat pulssianturit. 3.2.1 Ratanopeuden mittaus Kelainkäytön ratanopeuden mittaus on toteutettu infrapuna-anturin ja heijastinkiekon avulla. Infrapuna-anturi laskee heijastinkiekon pyörimisestä aiheutuvia infrapunavalon takaisin heijastumisia, jotka infrapuna-anturi muuttaa pulssitiedoksi. Heijastinkiekossa on viisikymmentä hammasta, joiden avulla anturilta saadaan taajuustieto radan pyörimisnopeudesta. Kiekon pyörähtäessä ympäri 360° pulssianturi antaa 50 pulssia taajuusjännitemuuntimelle. Kunkin hampaan välissä on ilmarako, josta anturin lähettämä säde ei heijastu takaisin. Heijastinkiekko on esitetty kuvassa 20. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 30 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 20 Infrapuna-anturi ja vanha heijastinkiekko kelainkäytössä Heijastinkiekko on kiinnitetty kelainkäytön paperiradan ohjausrullan yhteyteen. Tällöin sen pyörimisnopeus voidaan saada vastaamaan oikeaa ratanopeutta. Taajuustieto viedään erilliselle taajuus-jännite-muuntimelle, joka muuttaa pulssianturin syöttämän taajuustiedon 0-10 V:n DC-jännitteeksi. Taajuus-jännitemuunnin lähettää jännitetiedon taajuusmuuttajan analogiakortille OPT-A1. Taajuusmuuttajan OPT-A1-kortin toiseen analogiatuloon kytketty jännitetieto pystytään muuttamaan taajuusmuuttajan ja PC-ohjelmoinnin avulla nopeustiedoksi skaalaamalla 0-10 V:n DC-jännite radan pyörimisnopeutta vastaavaksi arvoksi. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 31 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Taulukossa 1 on esitetty pulssianturin, taajuus-jännitemuuntimen ja OPT-A1-kortin väliset kytkennät. Taulukko 1 Nopeusanturin kytkennät Signaali Väri (pulssian- Taajuus-jännitemuunnin turi) Liitin 12VDC Sininen 5 GND Ruskea 3 GND Musta 1 12VDC Valkoinen 2 12VDC Harmaa 5 OPT-A1 Tamu Liitin Väri OPT-A1-> t-j.muunnin 0...10VDC 6 1 Sininen 0...10VDC 7 2 Punainen 3.2.2 Kireyden mittaus Taajuusmuuttajien isäntä-seuraajakäytön ja erillisen kireysanturin avulla on tarkoituksena toteuttaa radan kireyden säätö, jonka toimintaperiaate on kuvattu kohdassa 6.1. Kireyden mittaus-systeemissä on erillinen jousiviritteinen rullavarsi, joka painaa kahden ohjainrullan välissä olevaa nylon-nauhaa alaspäin. Rullavarren ollessa alaasennossa radan kireys on pienimmillään. Radan kireyden kasvaessa rullavarteen kohdistuva voima nostaa sitä ylöspäin, jolloin kireysanturi rekisteröi muutoksen. Radan kireyden mittaus on toteutettu induktiivisella lineaarianturilla, TWKElectronic IW 120, jonka mittaussignaali muunnetaan jännitetiedoksi TWKElectronic OV 15-2 - muuntimen avulla. Muuntimelta saatu jännitetieto viedään taajuusmuuttajan OPT-A1-lisäkortille. Taajuusmuuttajan parametroinnilla saadaan skaalattua muuntimen mittaussignaali vastaamaan kireystietoa. Radan kireyden mittaus-systeemi on esitetty kuvassa 21 ja anturin kytkentä muuntimelle toteutettiin kuvan 22 mukaisesti. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 32 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 21 Radan kireyden mittaus induktiivisella lineaarianturilla Kuva 22 Induktiivisen lineaarianturin kytkentä muuntimeen /7/ Kuvasta 22 lineaarianturi on kytkettynä muuntimen liittimiin 13, 14 ja 15. Muuntimen käyttöjännite tuodaan pääkeskuksessa sijaitsevalta 12 VDC-virtalähteeltä muuntimen liittimiin 6 ja 10. Muuntimen mittaussignaali saadaan liittimistä 1 ja 8 ja viedään taajuusmuuttajan peruskortin OPT-A1-liittimille 2 ja 3. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 33 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Muuntimen ulostulojännite eli mittaussignaali vaihtelee välillä ±10 VDC, joten taajuusmuuttajan OPT-A1-kortin pistikeryhmän X1-asetukset muutetaan valmistajan ohjeiden mukaan sopiviksi /6, s. 22./ Taulukossa 2 on esitetty anturin, muuntimen ja taajuusmuuttajan kytkentään liittyvät johtimet ja riviliittimet. Taulukko 2 Lineaarianturin kytkennät Signaali Väri Liitin (Muunnin) OPT-A1-liitin (TaMu) Riviliitin X20 1 Punainen 13 2 Musta 14 3 Sininen 15 +12VDC Musta 1 10 24 GND Musta 2 6 25 Vo Valkoinen 1 3 C Ruskea 2 8 3.2.3 Nopeuden mittaus Moottoreihin kuuluu niiden pyörimisnopeutta mittaavat Stegmann DG 60 Lpulssianturit. Moottorin pyörähtäessä yhden kierroksen pulssianturilta saadaan 5000 pulssia, joten pulssiantureilta saatava pyörimisnopeustieto on hyvin tarkka. Pulssianturi on esitetty kuvassa 23. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 34 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 23 Stegmann DG 60 L-pulssianturi moottoriin kiinnitettynä Pulssiantureilta saatavat mittaussignaalit tuodaan taajuusmuuttajien peruskorteille OPT-A5. Taajuusmuuttajavalmistajalta olisi saatavilla myös OPT-A4- enkooderikortti, joka on suunniteltu TTL-tyyppisille pulssiantureille, eli enkoodereille. TTL-tyyppisten enkoodereiden tulosignaalitaso vastaa RS-422- liitäntästandardeja. Käytössämme olevat enkooderit toimivat joko 5 tai 10–24 VDC:n jännitteellä. Alempaa jännitetasoa käyttämällä saadaan enkooderilta RS422-standardin mukainen mittaussignaali, jonka maksimi pulssitaajuus on 300 kHz. Ylemmällä jännitetasolla enkooderilta saatava pulssitaajuus on maksimissaan 200 kHz. Taajuusmuuttajien OPT-A5-korteilta saadaan vain 15 VDC:n tai 24 VDC:n apujännite, joten on tyydyttävä alempaan pulssitaajuuteen. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 35 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Valitsimme enkooderin käyttöjännitteeksi 15 VDC. Tämä valinta tapahtui taajuusmuuttajan OPT-A5-kortin pistikeryhmän X4-asetuksella /6, s. 29–33./ Taajuusmuuttajan ja enkooderin väliset kytkennät ovat esitetty kuvassa 24 ja johdintunnukset taulukossa 3. Kuva 24 Enkooderin kytkentä taajuusmuuttajan OPT-A4-kortin tuloihin /6, s.32/ Taulukko 3 Enkooderin kytkentä taajuusmuuttajan OPT-A5-kortin liittimiin Signaali Johtimen väri OPT-A5-riviliitin, nro A+ Valkoinen 1 B+ Vaaleanpunainen 3 GND Sininen 9 Us Punainen 10 Käytettäessä OPT-A4-korttia Käytettäessä OPT-A4-korttia voidaan taajuusmuuttajalle tuoda kuvan 25 mukaiset mittaussignaalit. Tällä kortilla saadaan siis enkoodeerilta tavallista suurempi pulssiluku eli tarkempi tieto nopeudesta. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 36 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 25 Enkooderin kytkentä taajuusmuuttajan OPT-A4-kortin tuloihin /6, s.28/ Enkooderin pulssisignaalit ja apujännite kytketään taulukon 4 mukaisesti taajuusmuuttajan OPT-A4-kortille. Taulukko 4 Enkooderin johtimien kytkentä taajuusmuuttajan OPT-A4-kortille Signaali Johtimen väri OPT-A4-riviliitin, nro A+ Valkoinen 1 A- Ruskea 2 B+ Vaaleanpunainen 3 B- Musta 4 GND Sininen 9 Us Punainen 10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 37 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 3.3 Kelainkäytön muut komponentit 3.3.1 Jarruvastus Pyörivän moottorin ja kelainrullan tai muun systeemin liike-energiaa voidaan taajuusmuuttajakäytöissä käyttää hidastus- ja jarrutustilanteissa hyväksi. Tällöin moottori toimii generaattorina ja tehon kulkusuunta vaihtuu moottorilta taajuusmuuttajaan. Esimerkiksi multidrive-käytössä olevien moottoreiden tuottama teho voidaan yhteisen tasajännitevälipiirin vuoksi ohjata takaisin tehoa ottaville moottoreille. Tutkintotyömme kohteena olevassa kelainkäytössä on kuitenkin kaksi erillistä taajuusmuuttajakäyttöä, sekä kelainrullien liike-energia melko pieni, joten hidastus- ja jarrutustilanteissa syntyvä teho ohjataan taajuusmuuttajan tasajännitevälipiirin kautta erilliselle jarruvastukselle. Jarruvastuksella energia muutetaan lämmöksi. Kelainkäytössä on Siemens Simovert-merkkinen jarruvastusyksikkö, jossa on molemmille taajuusmuuttajille erillinen 48 Ω lämpövastus. 3.3.2 Ohjelmoitavat logiikat Ohjelmoitavia logiikoita on käytetty yleisesti teollisuudessa niiden monipuolisuuden ja ohjelmoitavuuden vuoksi. Ohjelmoitavilla logiikoilla voidaan toteuttaa ja korvata monimutkaisia releasetteluja. Logiikoilla voidaan toteuttaa analogisia sekä digitaalisia sovelluksia. Kelainkäytön logiikkana toimii Simatic Step 7 - ohjelmoitava logiikka, jonka ohjelmointi toteutettiin tietokoneella Simatic Manager - ohjelman avulla. Logiikan toimilaitteiden asentamisen ja työkansion luomisen ja jälkeen ohjelmointi tapahtui operointi valikossa OB1. Valittavissa oli kolme erilaista ohjelmointi muotoa, jotka TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 38 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ ovat FBD, STL tai LAD. Ohjelmointi tapahtui FBD-muodossa, sillä tämä esitystapa on käyttäjälle kaikkein havainnollistavin. STL-muoto on tekstipohjaista koodia, kun taas LAD-muoto on kytkimillä tapahtuvaa ohjelmointia. Itse logiikka ymmärtää vain STL-muodossa olevaa koodia, joten muilla muodoilla toteutetut ohjelmat kääntyvät tähän muotoon ennen logiikalle latausta. Tietokone ja logiikat yhdistettiin sarjakaapelilla, jonka välityksellä luotu ohjelma ladattiin logiikalle. Toteutimme logiikoiden avulla kelainkäytön käynnistys- ja seistoiminnot. Yhdistämällä taajuusmuuttajat ja logiikka kenttäväylän avulla, voidaan tulevaisuudessa logiikoiden avulla toteuttaa myös oikosulkumoottorien jarrujen ohjaus sekä erilaisten ajo-ohjelmien toteutus. Kelainkäytön ohjelmoitavat logiikat on esitetty kuvassa 26. Kuva 26 Siemens Simatic S7-300 ohjelmoitavat logiikat Käytössä oleva logiikka koostuu tehoyksiköstä, prosessoriyksiköstä sekä kahdesta digitaalisesta sisään- ja ulostulokortista. Logiikkaan voidaan tarvittaessa lisätä myös analogiakortteja. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 39 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 4 KELAINKÄYTÖN MUUTOSTYÖT 4.1 Turvapiirin ja ohjauskeskuksen suunnittelu Ohjauskeskus oli suunniteltava voimassa olevan kone- ja laitestandardin säännösten mukaiseksi eli kytkimet ja painonapit ovat toteutettu säännösten mukaisesti. Ohjauskeskus on esitetty kuvassa 27. Kuva 27 Kelainkäytön ohjauskeskus Ohjauskeskuksesta voidaan toteuttaa seuraavat toiminnot: hätä-seis, jarrun 1 ja jarrun 2 päälle- ja poisohjaukset, käyntiin- ja seis-toiminnot sekä turvapiirin resetointi. Lisäksi ohjauskeskuksessa on kolmiasentoinen kytkin, jolla voidaan tarvittaessa valita haluttu taajuusmuuttaja sovellus. Kyseisellä kytkimellä ei tällä hetkellä ole mitään toimintoa. Ohjauspiirikaavio on esitetty liitteessä 3. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 40 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Turvapiirin resetointi toimii siten, että hätä-seis-painikkeen painamisen jälkeen laite ei käynnisty, ennen kuin turvapiirin resetointi-nappia on painettu ja hätä-seis painikkeen kytkin on asetettu kiinni asentoon. Kaikki kytkennät turvapiirin toteuttamiseen tehtiin erillisen riviliittimen X100 kautta, joka sijaitsee ohjauspaneelin kytkentäkotelon sisällä. Riviliitinkytkennät ovat esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Ohjauspaneelin kytkennät Ohjauskaapelin Riviliitin ohjaus- Riviliitin kes- nro Toiminta kaapissa kuksessa 1 Jännite 24 VDC X100:1 X20:12 2 Q04 ohjaus X100:5 X10:11 3 Kytkin Q04 lähtö X100:4 X10:12 4 Kytkin Q04 tulo X100:6 X10:13 5 "Käyntiin" signaali logiikalle X100:8 X10:14 6 "Seis" signaali logiikalle X100:9 X10:15 7 Jarrun 1 ohjaus X100:10 X10:24 8 Jarrun 2 ohjaus X100:11 X10:26 9 Ohjelman valinta 1 X100:12 X10:18 10 Ohjelman valinta 2 X100:13 X10:19 Ohjauskeskuksen ja kytkentäkotelon paikaksi suunnittelimme kelainkäytön pääkeskuksen rullien puoleisen reunan. Kiinnitimme muovisen turvapiirin kytkentäkotelon läpiporatuilla pulteilla keskuksen kylkeen. Pääkeskuksessa sijaitsevalta jännitelähteeltä tuodaan 24 V:n tasajännite, jolla ohjataan jarrujen 1 ja 2 toimintaa kontaktorien Q01.1 ja Q01.2 avulla. Samalla käyttöjännitteellä on myös toteutettu turvapiirin toiminta kontaktorilla Q04. Käyntiin- ja seis-toiminnot päätimme toteuttaa pääkeskuksessa sijaitsevan Siemens S7-300-logiikan avulla. Logiikalta saadun alhaisen virtasignaalin vuoksi jouduimme toteuttamaan pääkontaktorin Q01 ohjauksen apukontaktorin Q05 avulla. Kontaktorin ohjaus on esitettynä liitteessä 3. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 41 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 4.2 Ratanopeuden mittaus Kelainkäytön ratanopeuden mittaamisessa käytettävä pulssianturi ei pysynyt aikaisemmin suunnitellun ratanopeuden mittaamiseen käytetyn viisikymmenhampaisen heijastinkiekon pyörimisessä mukana. Tämä todennäköisimmin johtui hampaiden liian suuresta lukumäärästä suhteessa heijastinkiekon pyörimisnopeuteen. Lisäksi myöhemmin ilmeni laitteen toimintaa testatessamme, että pulssianturi ei pysty erottamaan hampaiden ja tyhjänkohdan väliä nopeuden kasvaessa. Pulssianturin tarkkuus ei myöskään riitä viisikymmenhampaiseen heijastinkiekkoon lukuun ottamatta radan ryömintänopeutta. Kyseisen pulssianturin maksimi lukunopeus on vain 30 ms. Näistä ongelmista johtuen emme pystyneet ajamaan kelainkäytön ratanopeutta edes sellaista nopeutta, että olisimme voineet testata kireysanturin toimintaa. Päätimme rakentaa uuden 10-hampaisen heijastinkiekon, jossa hampaiden ja tyhjän kohdan välit olivat selvästi eroteltuina. Päätös oli kannattava ja saimme kasvatettua ratanopeuden halutun suuruiseksi ja kireysanturin testaaminen kyseisellä nopeudella on myös mahdollista. Lisäksi hampaiden lukumäärän vähentäminen heijastinkiekolla kasvatti taajuus-jännitemuuntimelta tulevan jännitesignaalin maksimiarvoa, sillä suurempien välien ansiosta anturin erottelukyky kasvoi. Uudella kiekolla muuntimen maksimi ulostulojännite oli noin 4 V, kun aikaisemmalla viisikymmenhampaisella kiekolla muunnin antoi maksimissaan vain noin 2 V mittaus-signaalin. Lukema saattoi hetkellisesti olla suurempikin, mutta mittaus-signaalin epästabiilisuuden vuoksi tarkkoja arvoja ei saatu mitattua. Uudella kymmenhampaisella kiekolla saatu ulostulojännitteen kasvu paransi huomattavasti taajuusmuuttaja ohjelmiston kautta näkyviin saatavan nopeussignaalin tarkkuutta. Signaalissa aikaisemmin suuremmilla nopeuksilla ilmennyt säröytymä hävisi melkein kokonaan ja signaalista tuli kohtuullisen tarkka. Signaalin tarkentuminen johtui myös siitä, että analogia sisääntulokortin OPT-A1 ymmärtämä analogia signaalintaso on määritelty välille 0-10 VDC. Nopeusanturin mittaustuloksia on esitetty kohdassa 6.2. Uusi ratanopeuden mittauskiekko on esitetty kuvassa 28. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 42 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 28 Uusi ratanopeuden mittauskiekko 4.3 Vacon NXP - taajuusmuuttajat Kelainkäyttöä varten koulu oli tilannut kaksi Vacon NXP -taajuusmuuttajaa, vanhojen rikkimenneiden taajuusmuuttajien tilalle. Kyseiset taajuusmuuttajat olivat varustettu Vaconin valmistamilla OPT-laajennuskorteilla. Taajuusmuuttajat päätettiin asentaa samoille paikoille kuin aikaisemmatkin taajuusmuuttajat. Taajuusmuuttajien kytkennässä haasteena oli toteuttaa radan nopeusanturin ja radan kireysanturin kytkennät, isännäksi valitun taajuusmuuttajan OPT-korteille. Moottoreiden nopeusantureiden kytkennät vietiin molemmille taajuusmuuttajille. Taajuusmuuttajien välisen isäntä-orjakäytön päätimme toteuttaa yhdellä, kyseistä toimintaa varten suunnitellulla optisella kaapelilla. Kaapelin avulla vältyimme monilta erillisiltä sähköisiltä kytkennöiltä taajuusmuuttajien välillä. Kaapelin löysimme koululta kelainkäyttöön liittyvistä tarvikelaatikoista sattumalta. Myöhemmin kävi ilmi, että kaapeli oli tilattu juuri tätä käyttöä ajatellen ja saimme kyseiseen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 43 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ kaapeliin liittyvät ohjelmistot koululta käyttöömme. Kaapelin ainoana haittapuolena voimme pitää sen pituutta, joka on 4-metriä, vaikka kelainkäytössä taajuusmuuttajien etäisyys on vain 20 cm. 4.4 Profibus-kenttäväyläkortti ja muut muuntimet Kelainkäytössä olevan Profibus-kenttäväyläkortin totesimme tässä vaiheessa tarpeettomaksi laitteen toiminnalle ja poistimme sen. Kenttäväyläkortin asennuskoteloon sijoitimme laitteen rungon päällä sijainneet infrapuna-anturin taajuusjännitemuunninkortin ja kireysanturin jännitemuuntimen. Näille laitteille päätimme tuoda yhteisen käyttöjännitteen erilliseltä virtalähteeltä 12 VDC, joka tilattiin tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Aluksi olimme suunnitelleet kireysanturin jännitemuuntimelle jännitteenjako kortin, jolla olisimme voineet toteuttaa jännitemuuntimen tarvitseman 12 VDC käyttöjännitteen ja 30 mA:n virran. Keskusteltuamme ideasta Honkiniemen kanssa päädyimme kuitenkin erillisen virtalähteen hankintaan ja luovuimme jännitteenjaosta. 4.5 Kelainkäytön rakenteelliset muutokset 4.5.1 Kaapelikourujen muutokset Kelainkäytön kaapelikourut olivat alun perin muovisia ja niissä sijainneet kaapelit eivät mahtuneet kunnolla kourujen sisään. Päädyimme vaihtamaan kyseiset kourut metallisiin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin kaapelikouruihin, joita koululla oli yksi 4-metrinen salko valmiina. Lisäksi toinen kaapelikouru tilattiin tukkurilta. Kaapelit kiinnitimme nippusiteiden avulla toisiinsa ja samalla kaapelikourun runkoon siisteiksi nipuiksi. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 44 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 4.5.2 Pääkeskuksen muutokset Pääkeskuksen sähkökaappiin oli asennettuna myös Siemensin S7-logiikkayksikkö. Pääkeskuksen sisällä toteutimme 24 V tasajännitejärjestelmään kuuluvat kytkennät sinisellä 0,75 mm2 johdolla konestandardin SFS-EN 60204-1:1998 mukaisesti. Siniset 24 VDC johdot sijoitimme kaapin sisällä niin, että ne ovat selvästi erillään AC-puolen sähköjohdoista. Johdot sijaitsevat erillisessä muovisessa liimattavassa johtokourussa vaihtojännitejohtimien yläpuolella. Standardin mukaan kaikkien samassa johdinkourussa menevien johtimien eristykset on mitoitettava suurimman jännitetason eristysvaatimusten mukaiseksi. Logiikan käyttöjännitteen johdoista vaihdoimme aikaisemmin mustalla johdolla toteutetut kytkennät, vaiheen siniseksi ja suojamaan keltavihreäksi. Kelainkäytön pääkeskuksella toteutimme kaikki kytkennät riviliittimien kautta. Keskuksella oli jo valmiiksi asennettuna kaksikerroksinen riviliitin numeroituna. Riviliittimelle oli tehty muutamia erillisiä kytkentöjä, jotka poistimme. Samalla tarkastimme kaikki muut pääkeskuksella tehdyt liitännät ja liittimien kytkennät. Vaihdoimme pari irrallista liitintä, joissa oli tehty huolimaton pääteholkin liitäntä. Riviliittimien numeroinnista totesimme, että pääsemme helpommalla vaihtamalla kyseisien liittimien numeroinnin uuteen ja annoimme riviliittimille X10- ja X20merkinnät. Päivitimme kyseiset merkinnät myös sähköpiirustuksiin ja toteutimme kaikki kytkennät oman numerointimme perusteella kyseisten riviliittimien kautta. Kyseiset kytkennät on esitetty taulukossa 6. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 45 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Taulukko 6 Pääkeskuksen riviliitinkytkennät Toiminta 24 VDC Q01:n apukontaktorin ohjaus Varalla Varalla Varalla Jarrun 1 ohjaus Jarrun 2 ohjaus Nolla-potentiaali 24 VDC "Käyntiin" signaali "Seis" signaali Ohjelmanvalinta 1 Ohjelmanvalinta 2 Nolla-potentiaali Digitaalinen sisääntulokortti 1 22 23 24 25 40 Digitaalinen ulos- Riviliitin keskuktulokortti sessa 1 X20:13 3 X10:22 4 X10:17 5 X10:16 6 X10:23 7 X10:24 8 X10:26 40 X20:5 X20:12 X10:14 X10:15 X10:18 X10:19 X20:4 Ohjauspaneelin sisäiset kytkennät toteutimme riviliittimen X100 kautta, joka sijaitsee ohjauspaneelin sisällä. Ohjauspaneelilta tulevat signaalit ovat esitetty kohdan 4.1 taulukossa 5. Liitteessä 12 on esitetty kelainkäytössä käytetyt kaapelit ja niiden kytkennät. 5 TODENTAMINEN 5.1 Yleistä Todentaminen tehdään, kun sähkötyöprosessi halutaan viedä kunniallisesti alusta loppuun saakka ja halutaan varmistaa laitteen turvallinen ja määräysten mukainen toiminta. Sähkölaitteiden ja koneiden parissa toimittaessa pitää varmistua asennusten, muutostöiden ja korjausten luotettavuudesta sekä turvallisuudesta. Todentamiseen kuuluu olennaisena osana, että laitteiston sähkötyöt on tehty olemassa olevien säädösten ja standardien mukaisesti. Yleisimmille koneille on määritelty omat tuotestandardit, jotka määrittelevät laitekohtaiset vaatimukset eri konetyypeille. Jos kyseistä tuotestandardia ei laitteelle löydy on todentaminen hyvä TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 46 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ suunnitella etukäteen, jolloin tarkastusten toteuttaminen on helpompaa ja nopeampaa. Todentamiseen on kuitenkin sisällytettävä jokaiselle laitteelle teknisen dokumentaation mukaisuus, kosketusjännitesuojaus ja toiminnalliset testit Standardin SFSEN 60204-1:2007 mukaan. Lisäksi kyseiset testaukset on hyvä toteuttaa edellä mainitussa järjestyksessä /11/. Sähköurakoitsija on vastuussa tekemiensä kytkentöjen laadusta ja määräysten mukaisuudesta. Vastuu on siis sähköurakoitsijalla, joka todentaa tekemiensä kytkentöjen oikeellisuuden ja standardien mukaisuuden /8/. Todentamiseen voidaan liittää työmme kohdissa 5.1.1 - 5.1.7 mainittujen toimenpiteiden suorittamien olemassa olevalle laitteistolle. 5.1.1 Keskuksen silmämääräinen tarkastus Silmämääräisessä tarkastuksessa voidaan soveltaa ja huomioida tapauskohtaisesti alla mainittuja asioita. • Keskuksen yleisilme ja kunto • Lukkojen ja mekaniikan tarkastus • Johtimien ja laitteiden oikea standardin mukainen sijoittelu • Kotelointiluokka, ilma- ja pintavälien tarkastus • Palosuojauksen toteutuminen • CE-merkintä eli yleiseurooppalainen tarkastusmerkintä tai muun hyväksytyn tarkastuslaitoksen merkintä • Sähköisen toiminnan tarkastus • Ulkoisten tekijöiden huomiointi, kuten pöly, lämpö ja kosteus keskuksen asennustilassa • Johdotuksen ja piirikaavion yhdenmukaisuus • Johdotuksen oikea mitoitus ja standardin vaatima johdinten eristysluokka • Kosketusjännitesuojaus ja suojamaadoituspiirin sähköisen jatkuvuuden tarkastus sekä automaattiset poiskytkennät TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 47 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ • Erotus- ja kytkentälaitteet • Maalipinnan oikea väri sekä pintakäsittely • Keskuksen arvokilpi ja sen oikeellisuus • Muut kilvet ja merkinnät, kuten varoitusmerkinnät • Valmistajan tekemät tarkastukset ja niiden asiakirjat • Keskuksen asennusohjeet, piirustukset ja muut asennustiedot • Keskuksen sisältämät varusteet: kiinnitystarvikkeet, sulakkeenvaihtovälineet, työmaadoitusvälineet, työskentelysuojat, releenpalautusväline, ovilukonavain ja muut keskukseen liittyvät varusteet • Keskuksen kiinnityskohdat ja keskuksen sopivuus asennuspohjaan • Tilaajan asettamat vaatimukset keskukselle ja niiden toteutus • Silmämääräisestä tarkastuksesta tulee täyttää ST- kortin 51.21.10 mukainen tarkastus pöytäkirja tai vastaava pöytäkirja Edellä mainittuja kohtia voidaan standardin SFS-EN 60204-1:1998 mukaisesti soveltaa tapauskohtaisesti. Standardissakin mainitaan ”Velvoittavaksi” nimetyt liitteet, jotka ovat osa velvoittavaa tekstiä, sekä ”Opastavaksi” nimetyt liitteet, jotka ovat vain suuntaa antavaa tietoa. Samat periaatteet pätevät myös näihin yllämainittuihin kohtiin sovellettaessa tapauskohtaisesti silmämääräisen tarkastuksen eri vaiheita. Tiedot on kerätty lähteistä /8/, /10/ ja /11/. 5.1.2 Eristysvastusmittaus Keskuksen sisäisien pääpiirien ja suojamaadoituspiirien välisen eristysvastuksen on oltava standardin SFS-EN 60204-1:2007 mukaan vähintään 1 MΩ käytettäessä 500 V tasajännitettä. Eristysvastusmittaus toteutetaan kaikille keskukseen asennetuille ryhmille /11/. Standardin SFS-EN 60204-1:1998 mukaan ainoana poikkeustapauksina voidaan pitää kiskostoja, laahauskiskojärjestelmiä tai liukurenkaita. Näille sallitaan pienempiä eristysresistanssin arvoja, mutta arvon on kuitenkin oltava vähintään 50 kΩ /11/. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 48 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 5.1.3 Suojamaadoituspiirin jatkuvuus Suojamaadoituspiirin jatkuvuus tulee todentaa standardin IEC 60364-6-61:1998 kohdan 612.6.3 mukaisella silmukkaimpedanssimittauksella. Silmukkaimpedanssi mittaus voidaan tehdä kun kaikki liitännät keskuksella ovat tehtynä /11/. Pienillä koneilla, valmiilla koneilla tai koneen osilla, joiden suojamaadoituspiirin silmukan pituus ei ylitä 30-metriä ja konetta ei voida kytkeä suoraan verkkoon silmukkaimpedanssin mittausta varten, voidaan soveltaa standardin SFS-EN 602041:1998 kohdassa 19.2 olevia ohjeita /11/. 5.1.4 Jännitekoe Standardin SFS-EN 60204-1:2007 mukaan sähkölaitteiston on kestettävä kaikkien piirien, ei kuitenkaan PELV- jännitteellä tai pienemmillä jännitteillä toimimaan tarkoitetulla, ja suojamaadoituspiirin välillä koestusjännitettä 1 sekunnin ajan. Kyseisenä aikana ei saa tapahtua läpilyöntiä. /11/. • Koestusjännitteen on oltava arvoltaan kaksinkertainen mitoitusjännitteeseen verrattuna tai vähintään 1000V, jos kyseinen jännite on alle 1000V. • Taajuuden on oltava 50 Hz tai 60 Hz • Syötettävä vähintään 500 VA:n suuruisesta muuntajasta • Komponentit, jotka eivät kestä koestusjännitettä on erotettava kokeen ajaksi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 49 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 5.1.5 Suojaus varausjännitteiltä Tällä kokeella varmistetaan, että Standardin SFS-EN 60204-1:2007 kohdassa 6.2.4 esitetyt vaatimukset on täytetty. Kyseisessä standardin kohdassa tarkkaillaan jäännösjännitteen arvoa syötön katkaisun jälkeen, mikäli se on suurempi kuin 60 V, pitää jännite purkaa 5 s aikana katkaisun tapahtumisesta alle 60 V:n. Jäännösjännitteestä tulee käyttää myös erillistä varoitusmerkintää, jos purkamisnopeus häiritsee laitteen toimintaa /11/. 5.1.6 Toimintakokeet Todentamisen yhtenä osana laitteistolle on suoritettava toimintakoe, jolla todetaan laitteelle suunnitellun toimintamallin toteutuminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen ja suojaamiseen liittyviin asioihin /11/. 5.1.7 Uusintakokeet Standardin SFS-EN 60204-1:1998 mukaan, koneen sähköisiä liityntöjä uusittaessa tai laitteen sähköisten muutostöiden yhteydessä, tulee kohteet koestaa uudelleen /11/. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 50 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 5.2 Kelainkäytön todentaminen /8/ 5.2.1 Kelainkäytön todentamisen suunnittelu Yleensä koneille on määritelty oma tuotestandardi, joka erittelee kyseiselle konetyypille kuuluvat todentamiseen liittyvät toimenpiteet. Kelainkäytölle ei ole määritelty omaa tuotestandardia, joten kone- ja laitestandardin SFS-EN 60204-1/19:1998 mukaan todentamisessa on todettava vähintään suojamaadoituspiirin jatkuvuus. Todentamisessa on kuitenkin hyvä huomioida myös muita standardissa esitettyjä tarkastuksia ja mittauksia, sekä tehdä silmämääräinen tarkastus ja toimintakoe laitteistolle. Suunnittelimme kelainkäyttöön liittyvän tarkastusmittaussuunnitelman kone- ja laitestandardin mukaisesti ja toteutimme tarvittavat mittaukset. Kyseisessä standardissa määritellään koestuksessa ja käyttöönotossa huomioitavat asiat. Koneen sähkölaitteiston yleisiin vaatimuksiin kuuluu teknisen dokumentaation todentaminen, suojamaadoituspiirin jatkuvuus, eristysvastusmittaus, jännitekoe, suojaus varausjännitteeltä ja toimintakoe. Kyseiset testit tulisi suorittaa edellä mainitussa järjestyksessä. Kelainkäytön todentamisessa suoritetaan eristysvastus- ja suojajohtimenjatkuvuus mittaukset, toimintakoe sekä todennetaan sähkölaitteiston teknillisen dokumentaation mukaisuus. Muut standardissa esitetyt kokeet ja mittaukset eivät ole oleellisia kyseisessä tapauksessa. Jännitekoetta ei yleensä tehdä pienjännitelaitteille ja tutkintotyömme kohteena olevan kokoluokan koneille ja laitteille. Varausjännitesuojausta ei tarvitse todentaa, sillä laitteeseen ei ole liitetty energiaa varastoivia komponentteja. Kelainkäyttöön liitettyjä laitteita ja komponentteja, kuten logiikoita, taajuusmuuttajia, moottoreita ja tasajännitelähteitä, ei tarvitse erikseen todentaa, sillä laitteen valmistaja vastaa oman tuotteensa säännösten mukaisuudesta ja turvallisuudesta. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 51 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Säännösten noudattamisesta ja turvallisuudesta käytetään yleisesti tunnettua CEmerkintää. Suunnittelemamme tarkastusmittausmallin mukaan voidaan toteuttaa myös varsinainen kelainkäytön tarkastuspöytäkirja, jota voidaan käyttää tulevissa laboratoriomittauksissa liittyen kelainkäyttöön. 5.2.2 Kelainkäytön todentamisen toteutus Silmämääräinen tarkastus Silmämääräisellä tarkastuksella tarkoitetaan, että asennukset ovat vaatimusten mukaisia sekä huolella toteutettuja. Kohdassa 5.1.1 olevan tarkastuslistan kohdista on hyötyä myös kelainkäytön silmämääräistä tarkastusta tehtäessä. Keskuksen asennuksesta vastaavan esimiehen on silmämääräisessä tarkastuksessa otettava huomioon ainakin seuraavat kohdat. • Sähköiskulta suojaus • Johtimien ja liitosten sopivuus ja suojalaitteiden valinnat, merkinnät • Nolla- ja suojajohtimien tunnukset • Piirustukset ja ohjeet • Hätä-seistoiminnon toteutus • Asennusten siisteys Silmämääräinen tarkastus suoritetaan käyttäen apuna Sähköturvallisuus-kortiston kortteja 51.21.10 ja 842.14. Kyseiset kortit ja kelainkäytön tarkastuspöytäkirjat ovat esitettyinä liitteissä 6 ja 8. Tutustumme seuraavassa hieman tarkemmin silmämääräiseen tarkastukseen liittyviin tarkastuksen eri vaiheisiin. Keskusvalmistaja on keskusta rakentaessaan ottanut huomioon valmistuksen aikana syntyneet virheet, kuten väärän materiaalin käytön ja muut rakennusvaiheen virheet. Keskuksesta on tarkastettu valmistajan toimesta, ettei ohjauspiireissä ole oi- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 52 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ kosulkuja ja keskuksen sisäiset lukitukset toimivat suunnitellulla tavalla. /10/ Silmämääräisen tarkastuksen pöytäkirja pitää täyttää aina tarkastuksen yhteydessä ja sisällyttää todentamisen pöytäkirjoihin. Tarkastuksen pöytäkirjan tulee löytyä myös keskuksen omista asiakirjoista. Liitteessä 7 on esitetty kojekeskuksen tarkastuspöytäkirja. Keskusvalmistaja on tarkastanut keskuksen myös ulkoisesti, maalipinnaltaan ja pintakäsittelyltään ennen keskuksen lähtöä tehtaalta työmaalle. Työmaalla keskus tulee tarkistaa uudelleen kuljetuksen, asennuksen ja kytkennän jäljiltä. Tässä vaiheessa urakan sähköistyksestä vastaava esimiehelle siirtyy vastuu keskuksen turvallisuus määräysten todentamisesta. Silmämääräiseen tarkastukseen tulee sisällyttää myös laitteiston rungon sekä muiden komponenttien sähköliitäntöjen standardin mukaisuus ja liityntöjen toteutus. Silmämääräisellä tarkastuksella tarkoitetaan yleisesti myös koko laitteen kunnon ja ulkoisten liityntöjen tarkastamista. Eristysresistanssin mittaus Ensimmäiseksi irrotetaan vaihejohtimet taajuusmuuttajan päästä sekä vaihe- ja nollajohdin logiikan syötöstä. Myös virtalähteiden syöttöjohtimet tulee avata mittauksen ajaksi. Kyseiset komponentit tuli kytkeä irti, sillä eristysresistanssi mittauksessa käytettävä mittausjännite saattaa vahingoittaa elektroniikkaa sisältäviä laitteita. Tämän jälkeen varmistetaan, että nollajohdin ja PE- johdin ovat erillään toisistaan. Kyseisten toimien jälkeen yhdistetään syöttävän johdon kaikki vaihejohtimet ja nollajohdin toisiinsa. Tämä on helppo toteuttaa syöttöjohtimen toisessa päässä, jossa sijaitsevat banaaniliittimet voidaan liittää nopeasti toisiinsa. Tarkastetaan sulakkeiden, johdonsuoja-automaattien ja pääkytkimen asento, näiden tulee olla kiinni-asennossa. Tarkistetaan mittalaitteena käytetyn Profitesterin mittajohtimien kunto kytkemällä mittajohtimet oikosulkuun. Tällä toimenpiteellä varmistutaan, että mittalaitteeseen tehdyt asetukset ovat oikein ja mittajohtimet ovat TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 53 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ kunnossa. Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan aloittaa varsinainen eristysresistanssin mittaus. Mittaus suoritetaan sulkemalla kontaktorit ruuvimeisselin avulla yksi kerrallaan. Pääkontaktori tulee olla suljettuna mitattaessa muita kontaktoreja jotta mittaus voidaan suorittaa onnistuneesti. Mittaustulokset tarkastetaan SFS 6000-6-61 standardin eristysresistanssi taulukosta. Eristysvastus mitataan PE-johtimen ja oikosuljettujen vaiheiden ja nollajohtimen väliltä. Testausjännitteenä käytetään 500 V:n tasajännitettä, tällöin eristysresistanssin arvon tulee olla vähintään 1 MΩ. Suojajohtimen jatkuvuusmittaus Ensimmäiseksi irrotetaan edellisen mittauksen jäljiltä vaiheet ja nollajohdin toisistaan. Tämän jälkeen voidaan suorittaa suojajohtimen jatkuvuusmittaus kojeen jokaiselle suojamaahan yhdistetylle toimilaitteelle. Mittaus suoritetaan Standardin SFS-EN 60204-1:2007 mukaisesti 0,2 A:n vakiovirralla kytkemällä toinen mittapää syötön PE-johtimeen, ja toisella mittapäällä käydään läpi kaikki suojamaahan yhdistetyt laitteet. SFS-EN 60204-1:1998 mukaan suurin mitattu jännitteen alenema 10 A:n koestusvirralla on 2,5 mm2 johtimilla 1,9 V. Tässä kohtaa standardin 2007vuoden painoksessa on suurin eroavaisuus, verrattuna vuoden 1998 standardiin. Vanhemmassa standardissa suojamaadoituspiirin resistanssi on mitattava 10 A:n virralla ja vuoden 2007 painos sallii mittauksen toteuttamisen käyttäen 0,2 A:n koestusvirtaa /11/. Mitattaessa suojajohtimen jatkuvuutta on huomioitava, että mittausvirta kulkee myös vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Tällöin mittaustulos voi olla oikea, vaikka suojamaa olisikin kytkemättä tai vaurioitunut. Tarkistimme moottorin ja taajuusmuuttajan, sekä taajuusmuuttajan ja keskuksen välisen suojamaan jatkuvuuden mittaamalla kyseiset välit erikseen. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 54 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 5.2.3 Kelainkäytön toimilaitteiden datalehdet ja muu tekninen dokumentointi Kelainkäytöstä oli olemassa myös jonkin verran erillisiä monisteita ja datalehtiä kelainkäyttöön kytketyistä laitteista. Honkiniemen ehdotuksesta identifioimme ja luetteloimme kaikki kelainkäyttöön liittyvät laitteet, sekä etsimme näihin liittyvät datalehdet. Kelainkäytön toimilaitteet ovat esitetty liitteenä olevassa kojeluettelossa. Liitteissä 10, 11 ja 12 on myös esitetty johdotusluettelo ja piirustusluettelo liittyen kelainkäyttöön. Kokosimme myös oman kelainkäytön kansion, jonne sijoitimme kaikki toimilaitteiden datalehdet, piirustukset, johdotustaulukot ja käyttöohjeet. Lisäsimme kansioon aikaisempien laitteiden puutteellisten datalehtien tilalle uudet datalehdet, joista pystyimme lukemaan myös laitteiden kytkentäkuvia. Kansiota olisi hyvä säilyttää kelainkäytön yhteydessä, sillä se helpottaa kelainkäytön toimintaan tutustumista. 6 KELAINKÄYTÖN TOIMINTA 6.1 Isäntä-seuraaja-käytön toiminta /9/ Kelainkäyttö on toteutettu keskiörullain periaatteella, jossa moottorin akseli on tuotu alennusvaihteiston välityksellä suoraan keskelle rullainta. Kelainkäytössä on kaksi samanlaista keskiörullainta, joista toinen toimii kiinnirullaimena ja toinen aukirullaimena. Kiinnirullaimella kelataan materiaalia rullalle sellaisella nopeudella, että ratanopeus on haluttu koko ajon ajan. Aukirullaimella kelataan materiaalia rullaimelta ja säädetään radan kireyttä. Kumpaakin rullainta ohjataan erikseen omalla taajuusmuuttajakäytöllä jotka pystyvät kuitenkin keskustelemaan toistensa kanssa. Taajuusmuuttajien kommunikointi on toteutettu isäntä-seuraaja-käytön periaatteella, jossa toinen taajuusmuuttaja toimii isäntänä ja toinen seuraajana. Isäntänä olevalle taajuusmuuttajalle viedään radan todellinen nopeustieto ja seuraajana toimi- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 55 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ valle taajuusmuuttajalle viedään radan todellinen kireystieto. Radan todellinen kireys- ja nopeustieto saadaan erillisten kireys- ja nopeusanturien avulla. Tieto referenssikireydestä tuodaan vain seuraajana toimivalle taajuusmuuttajalle, mutta radan referenssinopeus tuodaan molemmille taajuusmuuttajille. Isännän ja seuraajan välinen tiedonsiirto tapahtuu digitaalisesti optisen kaapelin ja systembus-väylän välityksellä. Kuvassa 29 on esitetty kelainkäytön toiminta erillistä kireysanturia käytettäessä. Kuva 29 Kelainkäytön toiminta kireysanturia käytettäessä /9/ Kelainkäytön kireysanturin muunninosa oli vioittunut, joten kireyden mittausta ei saatu toimimaan edellä mainitulla tavalla. Radan kireydensäätö voidaan toteuttaa myös aukirullainmoottorin momenttitiedon avulla. Tällöin isäntänä toimivalle taajuusmuuttajalle tuodaan radan todellinen nopeus ja seuraajana toimiva taajuusmuuttaja säätää radan kireyden oman momenttiohjeensa mukaisesti. Radan referenssinopeustieto välittyy molemmille taajuusmuuttajille datayhteyden välityksellä. Seuraajana toimivalle taajuusmuuttajalle asetetaan haluttu momenttiohje, jonka mukaan radan kireys määräytyy. Isännälle annettiin nopeusohje NCDrive-ohjelman avulla ja seuraajalle syötettiin erikseen momenttiohje taajuusmuuttajan omasta ohjauspaneelista. Taajuusmuuttajien isäntä-seuraajakäytön parametrit ovat esitetty liitteissä 4 ja 5. Kelainkäytön kireyden säätö on toteutettu kuvan 30 mukaisesti. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 56 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuva 30 Kelainkäytön toiminta ilman kireysanturia /9/ Kelainkäytön käyttöohje on esitetty liitteessä 1. Tämä käyttöohje helpottaa tutustumista laitteen toimintaan. 6.2 Kelainkäytön käyttökokeet 6.2.1 Nopeusanturin testaus Testasimme kelainkäytön toimintaa eri nopeuksilla ja eri ohjaustavoilla. Teimme muutaman testiajon kelainkäytön toimiessa isäntä-seuraaja-käyttönä, sekä yksittäisellä käytöllä. Nopeusanturin toimintaa testasimme kelainkäytön toimiessa vain yksittäisellä käytöllä, jolloin isäntä-seuraajatoiminto oli kytketty pois päältä ja käyttö oli taajuusohjattu. Testasimme nopeusanturin toimintaa alkuperäisellä 50-hampaisella heijastinkiekolla, mutta infrapuna-anturin erottelukyky riitti vain pieniin ratanopeuksiin. Näillä pienillä ratanopeuksilla ajettaessa nopeusanturin antama signaali taajuusmuuttajalle oli niin säröytynyttä, että tietokoneen näytöllä nopeuden prosenttilukemat vaihtelivat noin 5 % vaikka ratanopeus oli stabiili. Tästä ajotilanteesta ei ole esittää mittaustuloksia. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 57 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Nopeusanturin saimme aseteltua toimimaan halutulla tavalla vaihtamalla ratanopeutta mittaava heijastinkiekko 10-hampaiseen heijastinkiekkoon. Uuden heijastinkiekon etuja olivat jännitesignaalin stabiloituminen melkein koko nopeudenmittauksen skaalalla. Samalla ratanopeuden mittaussignaali tasoittui tietokoneen ruudulla. Emme saaneet moottorin nopeustietoa NCDrive-ohjelman valvontaikkunaan, joten valitsimme vertailukohdaksi taajuusmuuttajan lähtötaajuuden. Kuvaajasta 1 näemme nopeusanturin toiminnan, kun vertailtavana on taajuusmuuttajan lähtötaajuus. Kuvaaja 1 Lähtötaajuus ja nopeusanturin mittaus-signaali Ylempi punainen kuvaaja on taajuusmuuttajan lähtötaajuus ja alempi sininen kuvaaja on ratanopeusanturin mittaus-signaali. Kuvaajasta 1 näemme, että ratanopeuden mitta-anturi pysyy mukana lähtötaajuuden ollessa alle 40 Hz. Tätä suuremmilla taajuuksilla ratanopeus kasvaa jo niin suureksi, että infrapuna-anturin erottelukyky ei enää riitä uudellakaan heijastin kiekolla. Käytössä olevan oikosulkumoottorin nimellistaajuus on 50 Hz, joten moottorin nimellispyörimisnopeutta emme saavuttaneet. Ratanopeus on kuitenkin jo 40 Hz läh- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 58 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ tötaajuudella niin suuri, että ohjainrullien epäkeskosuus aiheuttaa tärinää koneen runkoon. Tästä johtuen moottorin nimellisnopeutta ei ole järkevää tavoitella. Huonona puolena uudessa nopeudenmittauskiekossa on, että pienemmillä ratanopeuksilla ajettaessa, saatu mittaussignaali on melko säröytynyttä. Signaali tasoittuu kuitenkin melko nopeasti nopeuden kasvaessa. Signaalin säröytymää voisi suodattaa erillisen suotimen avulla, jolloin saataisiin tarkempaa mittasignaalia. 6.2.2 Kelainkäytön toimintakoe isäntä-seuraaja-käytöllä Radan kireydenmittaus oli toteutettu induktiivisen lineaarianturin sekä jännitevahvistimen avulla. Lineaarianturin toimintaan kiinteästi liittyvä jännitevahvistin oli rikkoutunut, joten tilasimme käyttöä varten uuden vastaavan jännitevahvistimen Saksasta. Jännitevahvistimen pitkän tilausajan vuoksi, emme voineet ottaa huomioon kireysanturin tuottamaa mittaussignaalia. Tästä johtuen isäntä-seuraaja-käytön toteuttaminen molempien anturien avulla ei ollut mahdollista. Sovimme Hietalahden kanssa kelainkäytön isäntä-seuraaja-käytön toiminnan toteuttamisesta ilman kireysanturin antamaa jännitesignaalia. Tarkoituksena oli toteuttaa isäntä-seuraaja-käyttö käyttäen olemassa olevia mittaustietoja. Näitä mittaustietoja ovat moottorin momenttitieto sekä ratanopeustieto. Kelainkäyttöä voidaan ajaa tällä hetkellä säädetysti vain yhteen suuntaan, isäntänä toimivan käytön ollessa kiinnirullaimena. Käyttö ottaa huomioon isännälle kenttäväylän kautta annetun ratanopeuden ja seuraajalle ohjauspaneelin kautta syötetyn momenttiohjeen. Kelainkäytön toimintaperiaate on esitetty kohdassa 6.1. Suoritimme kelainkäytölle myös koeajon edellä mainitulla toimintatavalla. Koeajosta saadut mittaustiedot ovat esitetty kuvaajassa 2. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 59 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Kuvaaja 2 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan momentti ja kelainkäytön ratano- peus Kuvaajasta 2 näemme kelainkäytön ratanopeuden alemmasta sinisestä kuvaajasta ja isäntänä toimivan moottorin momentin ylemmästä punaisesta kuvaajasta. Seuraajana toimivalle taajuusmuuttajalle oli asetettu vakiomomenttiohje. Aluksi rataa ajettiin pienellä vakionopeudella, jolloin moottorin momentti pysyi melko tasaisena. Tämän jälkeen ratanopeutta nostettiin, jonka seurauksena kireydenmittaussysteemi alkoi resonoida. Resonointi-ilmiön näemme momentin käyrästä signaalin säröytymisenä. Kyseinen säröytyminen johtuu resonoinnin aiheuttamasta momentin kasvusta, jolloin moottori pienentää omaa momenttiarvoaan ja resonoinnin aiheuttamasta momentin pienenemisestä moottori taas kasvattaa omaa momenttiarvoaan. Tästä johtuu momenttisignaalin säröytyminen tietyllä nopeudella ajettaessa. Kyseistä ilmiötä voitaisiin korjata säätöteknillisin toimenpitein. Kireydenmittaus on toteutettu palautusjousen avulla ja ohjausrullat aiheuttavat kelainkäyttöön tärinää, joten systeemillä on jokin ominaisresonointitaajuus. Kun kyseinen taajuus saavutetaan, alkaa rata resonoida, jolloin momentin säätö ei pysy perässä. Kyseinen tilanne näkyy hyvin kuvaajan 1 keskivaiheilta, jossa momentin ku- TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 60 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ vaaja on säröytynyt. Kun ratanopeus kasvaa tarpeeksi suureksi, ylitetään resonointitaajuus ja momentin kuvaaja stabiloituu. Ratanopeuden mittaustieto on hyvin säröytynyttä, sillä ratanopeudet tässä testissä olivat melko pienet, mutta tasoittuu tasaisesti ratanopeuden kasvaessa. 7 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 7.1 Työn analysointi Kelainkäytön automatisointi oli insinöörityönä erittäin opettavainen ja laajaalainen. Työhön kuului useita kansioita oheismateriaalia ja aikaisempia insinööritöitä, joista osa oli kirjoitettu englannin kielellä. Työn edetessä aikaisempien töiden ja oheismateriaalin tueksi etsimme internetistä tarkempaa tietoa laitteiston komponenteista ja niiden toiminnasta. Näistä datalehdistä kokosimme erillisen kansion kelainkäytön mukana liikutettavaksi tietopankiksi käyttäjille ja mahdollisten vikatilanteiden varalle. Työssä tutustuttiin myös Vaconin NXP -taajuusmuuttajien asennukseen ja parametrien asetteluun tietokoneella sekä paneeliohjauksella. Isäntä- seuraajakäytön toteuttaminen NCDrive-ohjelmalla vaati laitteen toiminnan kokonaiskuvan ymmärtämistä ja sen mukaista käytön parametrointia. Kireysanturin jännitevahvistimen pitkän tilausajan vuoksi toteutimme isäntä- seuraajakäytön ratanopeuden ja moottorin momenttiohjeen avulla. Todentaminen osiossa perehdyimme Honkiniemen opastuksella koneen sähkölaitteiston todentamiseen. Todentamiseen liittyvä teoria ja mittausten toteuttaminen sisälsivät standardiin SFS-EN 60204-1 tutustumisen ja sen soveltamisen. Standardin tueksi tutustuimme vielä lähdeluettelossa /8/ ja /10/ mainittuihin kirjoihin. Näissä kirjoissa esitellään käytännön mittauksien toteuttaminen yksityiskohtaisemmin. Kirjoja ja standardeja tuli hyödyntää sopivassa suhteessa. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 61 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ Näiden tietojen avulla suunnittelimme kelainkäytölle oman todentamismittauksen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Todentamisen käytännön mittauksissa tutustuimme Profitester 100 S - mittalaitteen toimintaan ja käyttöön. Mittaustuloksien mukaisesti täytetyt sähköturvallisuuskortit 51.21.10 ja 842.14 toimivat mittauspöytäkirjoina. Kirjallisten ohjeistusten lisäksi työ sisälsi myös konkreettista asennustyötä, keskussuunnittelua, piirikaavioiden piirtämistä sekä jo käytössä olevien ja uusien laitteiden toimintakuntoon asettamisen sekä testauksen. 7.2 Saavutukset Tutkintotyömme saavutuksista voimme mainita kelainkäytön toimintakuntoon rakentamisen uusien taajuusmuuttajien avulla. Lisäksi perehdyimme ja muutimme kojekeskuksen johdotuksen värikoodit standardin SFS-EN 60204:1998 mukaisiksi. Ohjauskeskuksen suunnittelussa käytimme CADS- suunnitteluohjelmistoa ja piirsimme kyseisen ohjelman avulla käytöstä jo aikaisemmin olleet CAD-kuvat puhtaaksi ja päivitimme ne vastaamaan nykyistä kelainkäyttöä. Todentamismittausosiossa tutustuimme standardien vaatimiin todentamisen osaalueisiin ja ST-kortiston tarkastuspöytäkirjoihin sekä todentamismittauksissa käytettyyn Profitester-mittalaitteeseen. Taajuusmuuttajien parametroinnin, datayhteyden ja kenttäväylän avulla saimme isäntä-seuraajakäytön toimimaan ilman kireysanturin jännitevahvistinta ja näin ollen myös ilman kireysanturia. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 62 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ 7.3 Parannusehdotukset Kelainkäytön kojekeskuksessa sijaitseva liitinkisko, johon on kytketty kaikki keskuksesta tulevat ja lähtevät kaapelit, täytyy nostaa keskuksen takaseinästä lähemmäs keskuksen ovea, jotta kaapeleita ei tarvitse vääntää mutkalle kytkettäessä johtimia riviliittimille. Taajuusmuuttajille tulevista ja lähtevistä kaapeleista puuttuu oikeanlaiset vedonpoistajat tai niitä ei ole ollenkaan. Saksasta tilattu kireyden mittausanturin jännitevahvistin tulisi ottaa käyttöön ja toteuttaa isäntä-seuraaja-käyttö todellisen ratanopeuden ja todellisen kireystiedon avulla. Lisäksi käytöstä olisi hyvä saada taajuusmuuttajille kelainrullien tilasta ilmoittavat mittaussignaalit. Ilman näitä tietoja isäntä-seuraajakäytössä olevat taajuusmuuttajat eivät tiedä radan kelaustilannetta ja käytön pysäyttäminen pitää tehdä manuaalisesti. Logiikoiden avulla voitaisiin myös toteuttaa erilaisia ohjelmaversioita. Ohjauspaneelissa olevan ohjelmavalinta katkaisijan avulla pystytään käytännössä toteuttamaan kaksi erilaista ohjelmavalintaa. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 63 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ LÄHDELUETTELO /1/. www.vacon.fi, Kuvankaappauksia FCdrive- ja FCload-ohjelmista /2/. Bravo Zarza, Jacinto Garcia Garcia, Jose Luis: Design of Coiler Drive Process and their Regulation by Feedback System, Final Thesis, Tampere Polytechnic, 2005 /3/. Käyttöohje, SEW-Eurodrive AC - jarrumoottorit, 11/1998 /4/. Aura & Tonteri, Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet, 1996 /5/. Käyttöohje, Vacon NX -taajuusmuuttajat, 2005, s.4 /6/. Käyttöohje, Vacon NX -taajuusmuuttajat, Perus –I/O- kortit, I/Olaajennuskortit, sovitinkortit /7/. TWK-Electronic, Encapsulated Electronic Modules, Inductive transducers for the prosessing of the output signals, Model OV /8/. Kiinteistöjen sähköasennusten käyttöönottotarkastukset, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, 2006 /9/ Users manuals for NX frequency converters, Winder application for NXP, Vacon, 2006 /10/ Sähköurakoitsijan jakokeskusopas, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, 2., uusittu painos, ESPOO 2003 /11/ Suomen standardisoimisliitto, SFS-EN 60204-1:1998 luku 19 ja SFS-EN 60204-1:2007 luku 18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 64 (96) Marko Leppämäki Petri Suomi _____________________________________________________________________________ LIITTEET Liite 1 Kelainkäytön käyttöohje Liite 2 Pääpiirikaavio Liite 3 Ohjauspiirikaavio Liite 4 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit Liite 5 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit Liite 6 Todentamispöytäkirja Liite 7 Kojekeskuksen tarkastuspöytäkirja Liite 8 Koestuspöytäkirja Liite 9 Piirustusluettelo Liite 10 Kojeluettelo Liite 11 Kilpiluettelo Liite 12 Johdotusluettelo Kelainkäytön käyttöohje LIITE 1 / 1 (2) Kelainkäytön käyttöohje ¾ Aseta pistotulppa 16 A:n pistorasiaan ¾ Käytettäessä banaaniliittimillä varustettua liitinjohtoa joudutaan käyttämään erillisellä jännitevaunulla toteutettua syöttöä. o Jännitevaunua käytettäessä on otettava huomioon, että kelainkäytön nollapiste on kelluva Aiheuttaa vikavirtasuojan laukeamisen syöttävällä keskuksella, jos kelainkäyttöön liitetään keskuksen potentiaalissa olevia laitteita. (Esimerkiksi suojamaadoitettu tietokone) ¾ Väännä pääkatkaisija ON-asentoon ¾ Paina turvapiirinresetointia ohjauskeskukselta ¾ Odota logiikoiden käynnistymistä noin puolen minuutin ajan pääkytkimen kääntämisestä ¾ Paina käyntiin-nappia o Jos ei tapahdu mitään tarkista Hätä-seis painikkeen asento. Painikkeen tulee olla yläasennossa Paina turvapiirinresetointia Paina käyntiin nappia ¾ Taajuusmuuttajat käynnistyvät ¾ Kytke kannettava tietokone RS 323-sarjakaapelin välityksellä isäntänä toimivaan taa- juusmuuttajaan ¾ Aseta seuraajana toimivan taajuusmuuttajan etupaneeli paikoilleen ¾ Käynnistä kannettavasta tietokoneesta NCDrive-ohjelma o Ohjelman käynnistyttyä, paina valikon yläreunassa olevaa yhdistä-painiketta, jolloin taajuusmuuttajassa olevat parametrit latautuvat koneelle ¾ Jos taajuusmuuttajia ei ole parametroitu o Syötä ohjelman perusparametreihin moottorin kilpitiedot, jotta ohjelma pystyy luomaan matemaattisen mallin käytössä olevasta moottorista o Valitse Master-Follower valikko ja aseta liitteessä 4 mainitut parametriarvot Masterina toimivalle taajuusmuuttajalle ¾ Jos taajuusmuuttaja antaa virhekoodin tarkista merkityt parametriarvot liitteestä 4 tai vir- hekoodit taajuusmuuttajavalmistajan ohjekirjasta o Virheet tulee kuitata Kelainkäytön käyttöohje LIITE 1 / 2 (2) ¾ Aseta seuraajakäytössä olevan taajuusmuuttajan parametriasettelut liitteen 5 mukaisiksi o Asettelut voi tehdä taajuusmuuttajan ohjauspaneelista tai tietokoneelta NCDrive ohjelmalla o Tietokonetta käytettäessä sarjakaapeli tulee siirtää kyseiseen taajuusmuuttajaan. o Parametrien asettelun jälkeen siirrä sarjakaapeli takaisin isäntänä toimivaan taa- juusmuuttajaan ja kiinnitä seuraajan ohjauspaneeli paikoilleen o Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan ohjauspaneelista valitaan haluttu moment- tiohje, jolla säädetään radan kireyttä ¾ Käynnistä isäntänä toimiva moottori kannettavan tietokoneen ohjausvalikon avulla ¾ Sopiva käynnistys prosentti on noin seitsemän prosentin luokkaa ¾ Noin 14 % prosentin nopeudella rata alkaa resonoida kireysanturin jousen kanssa ¾ Noin 21 % prosentin nopeudella laitteen nopeus kasvaa niin suureksi, että momentin sää- täjä ei pysy enää mukana ja radan toiminta tasaantuu ¾ Sovella käyttöä halutunlaiseksi ¾ Muista kytkeä aina lopetettaessa päävirta pois päältä Pääpiirikaavio LIITE 2 Ohjauspiirikaavio LIITE 3 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 1 (9) Muutetut tai käytössä huomioon otettavat parametrit on esitetty tummennettuina Indeksi Parametri Arvo Oletus Yksikkö Min Max P 2.1.1 Minimitaajuus 0,00 Hz 0,00 44,00 P 2.1.2 Maksimitaajuus 44,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.3 Kiihtyvyysaika 1 5,00 s 0,01 327,00 P 2.1.4 Hidastuvuusaika1 5,00 s 0,01 327,00 P 2.1.5 Virtaraja 4,20 A 0,00 6,20 P 2.1.6 MoottNimJännite 400 V 180 690 P 2.1.7 MoottNimTaajuus 50,00 Hz 5,00 320,00 P 2.1.8 MoottNimNopeus 1400 rpm 24 20000 P 2.1.9 Moott.nim.virta 2,80 A 0,00 6,20 P 2.1.10 Moott. Cos Phii 0,77 0,30 1,00 P 2.1.11 ID ajo 0 / Ei käytössä 0 6 P 2.1.12 OhjeRiviliitt. 1 / AI2 0 16 P 2.1.13 Paneeliohj.val. 1 / AI2 0 9 P 2.1.14 Väyläohj. Ref 1 / AI2 0 9 P 2.1.15 Ryömintänop.ohje 5,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.16 Vakionop.ohje 1 10,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.17 Vakionop.ohje 2 15,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.18 Vakionop.ohje 3 20,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.19 Vakionop.ohje 4 25,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.20 Vakionop.ohje 5 30,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.21 Vakionop.ohje 6 40,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.22 Vakionop.ohje 7 50,00 Hz 0,00 320,00 P 2.2.1.1 Käy/Seis-logiik 0 / Eteen-Taakse P 2.2.1.2 MoottPotLaskunop 1,00 P 2.2.1.3 MootPotMuistTOhj P 2.2.1.4 Säätötulo P 2.2.1.5 Säätötulo min. 0,0 P 2.2.1.6 Säätötulo max. 10,0 P 2.2.1.7 I/O Reference 2 9 / Kenttäväylä P 2.2.2.1 AI1 sign.valinta AnIN:A.1 P 2.2.2.2 AI1 suodatusaika 0,000 P 2.2.2.3 AI1 signaalialue 0 / 0-100% P 2.2.2.4 AI1 vap.val.min. 0,00 P 2.2.2.5 AI1 vap.val.max. 50,00 P 2.2.2.6 AI1 taaj.al.min. P 2.2.2.7 P 2.2.2.8 0 7 0,01 200,00 1 / Noll:pys+v.k 0 2 2 / AI2 0 5 % 0,0 100,0 % 0,0 100,0 0 16 AnIN:0.1 AnIN:E.10 0,000 32,000 0 3 % -160,00 160,00 % -160,00 160,00 0,00 Hz -320,00 320,00 AI1 taaj.al.max. 0,00 Hz -320,00 320,00 AI1 sauvaohj.hys 0,00 % 0,00 20,00 P 2.2.2.9 AI1 leporaja 0,00 % 0,00 100,00 P 2.2.2.10 AI1 Lepoviive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.2.2.11 AI1 SauOhjOffset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.2.3.1 AI2 sign.valinta AnIN:A.2 AnIN:0.1 AnIN:E.10 P 2.2.3.2 AI2 suodatusaika 0,100 0,000 32,000 P 2.2.3.3 AI2 signaalialue 0 / 0-100% 0 3 P 2.2.3.4 AI2 vap.val.min. 0,00 % -160,00 160,00 P 2.2.3.5 AI2 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.3.6 AI2 taaj.al.min. 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.2.3.7 AI2 taaj.al.max. 50,00 Hz -320,00 320,00 P 2.2.3.8 AI2 sauvaohj.hys 0,00 % 0,00 20,00 Hz/s AnIN:0.1 s AnIN:0.1 s Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 2 (9) P 2.2.3.9 AI2 leporaja 0,00 % P 2.2.3.10 AI2 Lepoviive 0,00 s P 2.2.3.11 AI2 SauOhjOffset 0,00 % P 2.2.4.1 AI3 sign.valinta AnIN:0.1 P 2.2.4.2 AI3 suodatusaika 0,000 s P 2.2.4.3 AI3 vap.val.min. 0,00 % P 2.2.4.4 AI3 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.4.5 AI3 sign. kääntö 0 / Ei kääntöä P 2.2.5.1 AI4 sign.valinta AnIN:0.1 P 2.2.5.2 AI4 suodatusaika 0,000 s P 2.2.5.3 AI4 vap.val.min. 20,00 % P 2.2.5.4 AI4 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.5.5 AI4 sign. kääntö 0 / Ei kääntöä 0 1 P 2.2.6.1 Virtarajan skaal 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.2 DC-jarru I skaal 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.3 Kiih./Hid. ajan 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.4 Mom.rajan skaal. 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.5 MotorTorqueLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.6 GenerTorqueLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.7 MotorPowerLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.8 GenerPower Limit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.7.1 Käynnistyssign 1 DigIN:A.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.2 Käynnistyssign 2 DigIN:A.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.3 Käynn.sallittu DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.4 Taakse DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.5 Vakionop.ohje 1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.6 Vakionop.ohje 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.7 Vakionop.ohje 3 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.8 Moott.pot. Alas DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.9 Moott.pot. Ylös DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.10 Vian kuittaus DigIN:A.3 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.11 Ulk.vika (sulk.) DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.12 Ulk.vika (auk.) DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.13 Kiihd/Hid.aikav. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.14 Kiihd/Hid.esto DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.15 DC-jarrutus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.16 Ryömintätaajuus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.17 AI1/AI2-valinta DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.18 I/O ohjauspaikka DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.19 Paneeliohjaus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.20 Ohj.kenttäväyl. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.21 ParamAset1/Aset2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.22 Moot.ohj.tapa1/2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.23 Cooling Monitor DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.24 Ext. Brake ACK DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.25 Prevent Of Start DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.26 Enable Inching DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.27 Inching 1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.28 Inching 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.29 Reset ENC1 Pos. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 AnIN:0.1 AnIN:0.1 0,00 100,00 0,00 320,00 -100,00 100,00 AnIN:0.1 AnIN:E.10 0,000 10,000 -160,00 160,00 0 1 AnIN:0.1 AnIN:E.10 0,000 10,000 -160,00 160,00 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 3 (9) P 2.2.7.30 Emergency Stop DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.31 MF Mode 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.32 Input Switch Ack DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.8.1 ID Control DIN DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.8.2 Controlled ID 0 0 10000 P 2.2.8.3 FALSE Value 0 -32000 32000 P 2.2.8.4 TRUE Value 0 -32000 32000 P 2.3.1.1 Dig.lähd. 1 sign DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.1.2 DO1 sisältö 0 / Ei käytössä 0 26 P 2.3.1.3 DO1 ON-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.1.4 DO1 OFF-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.2.1 Dig.lähd. 2 sign DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.2.2 DO2 sisältö 0 / Ei käytössä 0 26 P 2.3.2.3 DO2 ON-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.2.4 DO2 OFF-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.3.1 Valmis DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.2 Käy DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.3 Vika DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.4 Vika, käännetty DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.5 Varoitus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.6 Ulk.vika/varoit. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.7 AI ohj. vika/var DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.8 Ylilämpövaroitus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.9 Taakse DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.10 Vastakk. suunta DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.11 Ohjetaajuudella DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.12 Ryömintätaajuus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.13 Ulk.ohjauspaikka DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.14 Ulk.jarr.ohjaus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.15 Ulk.jarr.ohj.kää DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.16 Lähtötaaj.raja1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.17 Lähtötaaj.raja2 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.18 Taaj.rajan valv DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.19 Lämp.rajan valv DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.20 Mom.rajan valv. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.21 Moott.term.Vi/Va DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.22 Ain Valv.Toim. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.23 Moott.säät.akt. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.24 Dig.tulo1 KV:ltä DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.25 FB Dig 1 Param. 0 P 2.3.3.26 Dig.tulo2 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.27 FB Dig 2 Param. 0 P 2.3.3.28 Dig.tulo3 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.29 FB Dig 3 Param. 0 P 2.3.3.30 Dig.tulo4 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.31 FB Dig 4 Param. 0 P 2.3.3.32 Dig.tulo5 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.33 FB Dig 5 Param. 0 P 2.3.3.34 Charge DC DigOUT:0.1 P 2.3.4.1 Taaj.rajan1 toim 0 / Ei käytössä ID DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 3 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 4 (9) P 2.3.4.2 Taaj.rajan1 arvo 0,00 Hz 0,00 P 2.3.4.3 Taaj.rajan2 toim 0 / Ei käytössä P 2.3.4.4 Taaj.rajan2 arvo 0,00 0 4 Hz 0,00 320,00 P 2.3.4.5 Mom.rajan toim. 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.3.4.6 Mom.rajan arvo 100,0 P 2.3.4.7 Ohj.rajan toim. 0 / Ei käytössä -300,0 300,0 P 2.3.4.8 Ohj.rajan arvo 0,0 P 2.3.4.9 UlkJarrPäästöhid P 2.3.4.10 UlkJarVetohid. P 2.3.4.11 Lämp.rajan valv 0 / Ei käytössä P 2.3.4.12 Lämp.rajan arvo 40 P 2.3.4.13 Ain ValvSignaali 0 / Ei käytössä P 2.3.4.14 Ain Supv Llim 10,00 P 2.3.4.15 Ain Supv Hlim 90,00 P 2.3.4.16 BrakeOnOffCurLim 0,00 P 2.3.5.1 Iout 1 signaali AnOUT:A.1 P 2.3.5.2 Iout sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.5.3 Iout suod.aika 0,20 P 2.3.5.4 Iout sign.kääntö 0 / Ei kääntöä P 2.3.5.5 Iout sign.minimi 0 / 0mA P 2.3.5.6 Iout sign.skaal. 100 % 10 1000 P 2.3.5.7 Iout offset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.3.6.1 Iout 2 signaali AnOUT:0.1 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 P 2.3.6.2 Iout 2 sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.6.3 Iout 2 suod.aika 0,20 P 2.3.6.4 Iout 2 kääntö P 2.3.6.5 Iout 2 minimi P 2.3.6.6 Iout 2 skaalaus 100 P 2.3.6.7 Iout 2 offset 0,00 P 2.3.7.1 Iout 3 signaali AnOUT:0.1 P 2.3.7.2 Iout 3 sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.7.3 Iout 3 suod.aika 0,20 P 2.3.7.4 Iout 3 kääntö 0 / Ei kääntöä P 2.3.7.5 Iout 3 minimi 0 / 0mA 0 1 P 2.3.7.6 Iout 3 skaalaus 100 % 10 1000 P 2.3.7.7 Iout 3 offset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.3.8.1 Brake Logic 0 / MultiPurpose 0 1 P 2.3.8.2 BrakeMechDelay 0,20 s 0,00 320,00 P 2.3.8.3 BrakeOFFFrqLimOL 1,50 Hz 0,00 320,00 P 2.3.8.4 BrakeOFFFrqLimCL 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.3.8.5 BrakeONFreqLim + 1,00 Hz 0,00 320,00 P 2.3.8.6 BrakeONFreqLim - 1,50 Hz 0,00 320,00 P 2.3.8.7 BrakeOnOffCurLim 0,00 A 0,00 6,20 P 2.4.1 Rampin 1 muoto 1 % 0 100 P 2.4.2 Rampin 2 muoto 0 % 0 100 P 2.4.3 Kiihdytysaika 2 5,00 s 0,01 327,00 P 2.4.4 Hidastusaika 2 5,00 s 0,01 327,00 P 2.4.5 Jarrukatkoja 0 / Ei käytössä 0 4 P 2.4.6 Käynnistystoim. 0 / Rampilla 0 2 P 2.4.7 Pysäytystoiminto 1 / Rampilla 0 3 % 320,00 0 2 % 0,0 100,0 0,10 s 0,00 100,00 2,90 s 0,00 100,00 0 2 -10 100 0 4 % 0,00 100,00 % 0,00 100,00 A 0,00 6,20 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 0 15 0,00 100,00 0 1 0 1 °C AnOUT:0.1 s AnOUT:0.1 0 15 0,00 100,00 0 / Ei kääntöä 0 1 0 / 0mA 0 1 10 1000 s % % AnOUT:0.1 s -100,00 100,00 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 0 15 0,00 100,00 0 1 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 5 (9) P 2.4.8 DC-jarrutusvirta 1,50 A 0,00 4,30 P 2.4.9 DCjarr.aika/Seis 0,000 s 0,000 60,000 P 2.4.10 DCjarr.taaj/Seis 1,50 Hz P 2.4.11 DC-jarr.aika/Käy 0,100 P 2.4.12 Vuojarru 0 / Pois P 2.4.13 Vuojarr. Virta P 2.4.14 0,10 10,00 s 0,000 60,000 0 1 3,10 A 0,00 4,30 Restart Delay 0,220 s 0,000 60,000 P 2.4.15 DCBrakeCurInStop 0,31 A 0,00 4,30 P 2.4.16 Inching Ref 1 2,00 Hz -320,00 320,00 P 2.4.17 Inching Ref 2 -2,00 Hz -320,00 320,00 P 2.4.18 Inching Ramp 1,00 s 0,10 320,00 P 2.4.19 OverVolt.Ref.Sel 1 / Norm.Voltage 0 2 P 2.4.20 BrakeChopperLeve 1100 0 1205 P 2.4.21 Emerg.Stop Mode 0 / Vap. Pyörien 0 1 P 2.4.22 Control Options 0 0 65535 P 2.4.23 INV Control 0 P 2.4.24 Zero Freq. Limit 2,00 P 2.4.25 AdvancedOptions1 P 2.4.26 AdvancedOptions2 P 2.5.1 Alaraja 1 0,00 P 2.5.2 Yläraja 1 0,00 P 2.5.3 Varattu 0 P 2.5.4 Varattu P 2.5.5 P 2.5.6 V 0 65535 0,00 50,00 0 0 65535 0 0 65535 Hz -1,00 320,00 Hz 0,00 320,00 0 32000 0 0 32000 Varattu 0 0 32000 Varattu 0 0 32000 P 2.5.7 Ohitusaika 1,0 0,1 10,0 P 2.6.1 Moott.ohjaustapa 1 / OL SpeedCont 0 4 P 2.6.2.1 U/f-Optimointi 1 / Aut.mom.maks 0 1 P 2.6.2.2 U/f-suhdevalinta 0 / Lineaarinen 0 3 P 2.6.2.3 Kentänheik.piste 50,00 Hz 5,00 320,00 P 2.6.2.4 Jänn.khpisteessä 100,00 % 10,00 200,00 P 2.6.2.5 U/f keskip.taaj. 50,00 Hz 0,00 50,00 P 2.6.2.6 U/f keskip.jänn. 100,00 % 0,00 100,00 P 2.6.2.7 Lähtöjännite 0Hz 0,00 % 0,00 40,00 P 2.6.2.8 Kytkentätaajuus 10,0 kHz 1,0 16,0 P 2.6.2.9 Ylijänn.säätäjä 1 / On:Ei kiihd. 0 2 P 2.6.2.10 Alijänn.säätäjä 1 / On:Ei kiihd. 0 2 P 2.6.2.11 Moot.ohjaustapa2 1 / OL SpeedCont 0 4 P 2.6.2.12 OL NopSäätäjä P 3000 0 32767 P 2.6.2.13 OL NopSäätäjä I 300 0 32767 P 2.6.2.14 Neg Freq Limit -300,00 Hz -327,67 0,00 P 2.6.2.15 Pos Freq Limit 320,00 Hz 0,00 327,67 P 2.6.2.16 GenerTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.2.17 MotorTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.2.18 Kuormitusjousto 0,00 % 0,00 100,00 P 2.6.2.19 LoadDroopingTime 0 ms 0 32000 P 2.6.2.20 TorqStabGain 100 0 1000 P 2.6.2.21 TorqStabDamp 800 0 1000 P 2.6.2.22 TorqStabGainFWP 50 0 1000 P 2.6.2.23 Over Mod. Limit 105 50 120 Hz x % Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 6 (9) P 2.6.3.1 Magn.virta 0,00 A P 2.6.3.2 Nopeussäät. Kp 30 P 2.6.3.3 Nopeussäät. Ti 100 P 2.6.3.4 Varattu 0 P 2.6.3.5 Kiihd.Kompens. 0,00 s P 2.6.3.6 Jättämän säätö 75 % 0 500 P 2.6.3.7 Start Magn Virta 0,00 A 0,00 4,30 P 2.6.3.8 Start Magn Aika 0,100 s 0,000 60,000 P 2.6.3.9 0-nop.aika käynn 100 ms 0 32000 P 2.6.3.10 0-nop.aika pys. 100 ms 0 32000 P 2.6.3.11 Käynn.momentti 0 / Ei käytössä P 2.6.3.12 Käynn.mom.et. 0,0 P 2.6.3.13 Käynn.mom.taak. P 2.6.3.14 Käynn.mom.aika P 2.6.3.15 ms 0,00 6,20 1 1000 -32000 32000 -32000 32000 0,00 300,00 0 3 s -300,0 300,0 0,0 s -300,0 300,0 -1 ms -1 10000 Enkood.1 suodaik 0,0 ms 0,0 100,0 P 2.6.3.16 Varattu 0 -32000 32000 P 2.6.3.17 Virtasäät.Kp 40,00 % 0,00 320,00 P 2.6.3.18 CurrentControlTi 1,5 ms 0,0 3200,0 P 2.6.3.19 GenerPower Limit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.20 MotorPowerLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.21 NegTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.22 PosTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.23 Flux Off Delay 0 s -1 32000 P 2.6.3.24 Stop State Flux 100,0 % 0,0 150,0 P 2.6.3.25 SPC f1 Point 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.6.3.26 SPC f0 Point 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.6.3.27 SPC Kp f0 100 % 0 1000 P 2.6.3.28 SPC Kp FWP 100 % 0 1000 P 2.6.3.29 SPC Torq Min 0,0 % 0,0 400,0 P 2.6.3.30 SPC Kp Torq Min 100 % 0 1000 P 2.6.3.31 SCP Kp TC Torq 0 ms 0 1000 P 2.6.3.32 Vuo ohje 100,0 % 0,0 500,0 P 2.6.3.33 SpeedErrorFiltTC 0 ms 0 1000 P 2.6.3.34 ModIndexLimit 100 % P 2.6.3.35 Restart Delay CL 0,200 s P 2.6.4.1 Motor Type 0 / Induction M P 2.6.4.2 FluxCurrent Kp 500 P 2.6.4.3 FluxCurrent Ti 5,0 P 2.6.4.4 PMSMShaftPositio P 2.6.4.5 P 2.6.4.6 0 200 0,000 65,535 0 1 0 32000 0,0 3200,0 0 0 65535 EnableRsIdentifi 1 / Kyllä 0 1 Modulator Normal 0 / ASIC 0 3 P 2.6.4.7 Modulator PM INC 1 / Software 1 P 2.6.5.1 FollPhaseShift 0,0 Deg P 2.6.5.2 DCVoltageBalGain 100 P 2.6.6.1 Flux 10 % P 2.6.6.2 Flux 20 % P 2.6.6.3 ms 0 2 0,0 360,0 % 0 1000 10,0 % 0,0 250,0 20,0 % 0,0 250,0 Flux 30 % 30,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.4 Flux 40 % 40,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.5 Flux 50 % 50,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.6 Flux 60 % 60,0 % 0,0 250,0 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 7 (9) P 2.6.6.7 Flux 70 % 70,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.8 Flux 80 % 80,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.9 Flux 90 % 90,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.10 Flux 100 % 100,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.11 Flux 110 % 110,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.12 Flux 120 % 120,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.13 Flux 130 % 130,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.14 Flux 140 % 140,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.15 Flux 150 % 150,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.16 RsVoltageDrop 0 0 30000 P 2.6.6.17 IrAddZeroPVoltag 0 0 30000 P 2.6.6.18 IrAddGeneScale 0 0 30000 P 2.6.6.19 IrAddMotorScale 100 0 30000 P 2.6.6.20 LsVoltageDropp 512 0 3000 P 2.6.6.21 IU Offset 10000 -32000 32000 P 2.6.6.22 IV Offset 0 -32000 32000 P 2.6.6.23 IW Offset 0 -32000 32000 P 2.6.6.24 Nopeus askel 0,0 % -50,0 50,0 P 2.6.6.25 Momentti askel 0,0 % -100,0 100,0 P 2.7.1 4mA tulon vika 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.7.2 4mA vian taaj. 0,00 0,00 44,00 P 2.7.3 Ulkoinen vika 2 / Vika 0 3 P 2.7.4 Tulovaihevalv. 3 / Vika:VapPyör 0 3 P 2.7.5 VasteAlijännVika 0 / VikaHistoria 0 1 P 2.7.6 Lähtövaihevalv. 2 / Vika 0 3 P 2.7.7 Maasulkusuojaus 2 / Vika 0 3 P 2.7.8 MoottLämpösuoja 2 / Vika 0 3 P 2.7.9 Ymp.lämpöt.kerr. 0,0 % -100,0 100,0 P 2.7.10 MLS 0Hz virta 40,0 % 0,0 150,0 P 2.7.11 MLS aikavakiot 10 min. 1 200 P 2.7.12 Käyttösuhde 100 % 0 100 P 2.7.13 Jumisuoja 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.7.14 Jumivirtaraja 3,78 A 0,31 6,20 P 2.7.15 Jumiaikaraja 15,00 s 1,00 120,00 P 2.7.16 Jumitaajuusraja 25,00 Hz 1,00 44,00 P 2.7.17 Alik.suojan toim 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.7.18 Alikuorm. fnim 50,0 % 10,0 150,0 P 2.7.19 Alikuorm. 0 Hz 10,0 % 5,0 150,0 P 2.7.20 Alikuorm. Aika 20,00 s 2,00 600,00 P 2.7.21 Termist.vian vas 2 / Vika 0 3 P 2.7.22 Kväylävian vaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.23 KorttipvianVaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.24 PT100 Lkm. 0 0 3 P 2.7.25 PT100 Vika vaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.26 PT100 VaroitRaja 120,0 °C -30,0 200,0 P 2.7.27 PT100 Vika raja 130,0 °C -30,0 200,0 P 2.7.28 Brake Fault 1 / Varoitus 1 3 P 2.7.29 BrakeFaultDelay 0,20 0,00 320,00 P 2.7.30 SB Comm Fault 1 / Varoitus 0 3 P 2.7.31 SB Fault Delay 3,00 0,00 10,00 Hz s s Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 8 (9) P 2.7.32 Cooling F Delay 2,00 s P 2.7.33 Speed Error Mode 0 / Ei käytössä P 2.7.34 Speed Max. Diff. 5 % P 2.7.35 SpeedErrorFDelay 0,50 s P 2.7.36 Encoder F Mode P 2.7.37 Disab.Stop Lock P 2.8.1 JällKäynnViive 0,50 P 2.8.2 Yritysaika 0,10 P 2.8.3 Käynnistystoim. 0 / Rampilla P 2.8.4 Alijänn Lukum. P 2.8.5 Ylijänn Lukum. P 2.8.6 0,00 7,00 0 2 0 100 0,00 100,00 2 / Vika:VapPyör 0 2 0 / Ei 0 1 s 0,10 10,00 s 0,00 60,00 0 2 0 0 10 0 0 10 Ylivirta Lukum. 0 0 3 P 2.8.7 4mA vika Lukum. 0 0 10 P 2.8.8 Moot. Lämp Lukum 0 0 10 P 2.8.9 Ulk.vika Lukum. 0 0 10 P 2.8.10 Alikuor. Lukum. 1 0 10 P 2.9.1 KV Minimi 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.9.2 KV Maksimi 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.9.3 KV Data Out1 Val 1 0 10000 P 2.9.4 KV Data Out2 Val 2 0 10000 P 2.9.5 KV Data Out3 Val 45 0 10000 P 2.9.6 KV Data Out4 Val 4 0 10000 P 2.9.7 KV Data Out5 Val 5 0 10000 P 2.9.8 KV Data Out6 Val 6 0 10000 P 2.9.9 KV Data Out7 Val 7 0 10000 P 2.9.10 KV Data Out8 Val 37 0 10000 P 2.9.11 FB Data IN 1 Sel 1140 0 10000 P 2.9.12 FB Data IN 2 Sel 46 0 10000 P 2.9.13 FB Data IN 3 Sel 47 0 10000 P 2.9.14 FB Data IN 4 Sel 48 0 10000 P 2.9.15 FB Data IN 5 Sel 0 0 10000 P 2.9.16 FB Data IN 6 Sel 0 0 10000 P 2.9.17 FB Data IN 7 Sel 0 0 10000 P 2.9.18 FB Data IN 8 Sel 0 0 10000 P 2.9.19 PB Profile 1 / ProfiDrive 1 2 P 2.9.20 GSW ID 68 0 10000 P 2.10.1 Mom.rajan säätöP 3000 0 32000 P 2.10.2 Mom.rajan säätöI 200 0 32000 P 2.10.3 Mom Ohje Valinta 7 / Pan.ohjearvo 0 8 P 2.10.4 Mom Ohje Max 300,0 % -300,0 300,0 P 2.10.5 Mom Ohje Min -300,0 % -300,0 300,0 P 2.10.6 OL TC Min Taaj 3,00 Hz 0,00 44,00 P 2.10.7 Mom MaxTaajVal 0 / Maks.taajuus 0 3 P 2.10.8 OL MomOhjaus P 150 0 32000 P 2.10.9 OL MomOhjaus I 10 0 32000 P 2.10.10 TorqSpeedLimitCL 2 / RampOut - + 0 7 P 2.10.11 TorqRefFilterTC 0 ms 0 32000 P 2.10.12 Window Neg 2,00 Hz 0,00 50,00 P 2.10.13 Window Pos 2,00 Hz 0,00 50,00 P 2.10.14 Window Neg Off 0,00 Hz 0,00 2,00 Isäntänä toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 4 / 9 (9) P 2.10.15 Window Pos Off 0,00 Hz 0,00 2,00 P 2.10.16 SPC OutTorqLim. 300,0 % 0,0 300,0 P 2.11.1 MF Mode 1 / Master 0 4 P 2.11.2 FollowerStopFunc 2 / As Master 0 2 P 2.11.3 Follower Ref Sel 8 / Pan.ohjearvo 0 18 P 2.11.4 FollowerTorq Sel 7 / Pan.ohjearvo 0 9 P 2.11.5 Speed Share 100,00 % -300,00 300,00 P 2.11.6 Load Share 0,0 % 0,0 500,0 P 2.11.7 MF Mode 2 2 / Follower 0 4 P 3.1 Ohjauspaikka 3 / Kenttäväylä 1 3 P 3.3 PaneeliSuunnanv. 0 / Eteen 0 1 P 3.4 StopNäppKäytössä 1 / Kyllä 0 1 P 6.3.4 Autom. tallennus 1 / Ei 1 / Ei 0 1 P 6.5.2 Parametrilukko 0 / MuutSallittu 0 / MuutSallittu 0 1 P 6.5.3 Aloituskysely 0 / Ei 0 / Ei 0 1 P 6.5.4 Valvontasivu 0 / MuutSallittu 0 / MuutSallittu 0 1 P 6.5.5 OPTAF Remove 0 0 0 1 P 6.6.1 Oletussivu 0. 0. 0 99.99.99.99.99 P 6.6.2 Oletussivu/OM 0 0 0 99 P 6.6.3 Paluuviive 60 30 0 65535 P 6.6.4 Kontrasti 18 18 P 6.6.5 Taustavalo 10 10 P 6.7.1 Sis. jarruvastus 1 / Kytketty 0 / Ei kytketty P 6.7.2 Puhaltimen ohj. 1 / Lämpötila 0 / Jatkuva P 6.7.3 HMI ACK viive 200 200 P 6.7.4 HMI uud.läh. 5 P 7.1.1.1 AI1 moodi 3 / 0...10V P 7.1.1.2 AI2 moodi P 7.1.1.3 P 7.3.1.1 s min 0 31 0 65535 0 1 0 3 0 5000 5 1 10 3 / 0...10V 1 5 3 / 0...10V 1 / 0...20mA 1 5 AO1 moodi 1 / 0...20mA 1 / 0...20mA 1 4 Pulssia/Kierros 5000 1024 0 65535 P 7.3.1.2 Käännä suunta 1 / Kyllä 0 / Ei 0 1 P 7.3.1.3 Lukunopeus 1 / 1 ms 1 / 1 ms 0 4 P 7.3.1.4 Encoder tyyppi 1 / A,B=Nopeus 1 / A,B=Nopeus 1 3 P 7.4.1.1.1 CAN moodi 2 / CAN PD 1 / Monbus 0 3 P 7.4.1.1.2 CAN nopeus 6 / 50 kBaud 6 / 50 kBaud 0 8 P 7.4.1.1.3 Käyttö Numero 0 0 0 255 P 7.4.1.2.1 SystembusAktiiv. 1 0 0 1 P 7.4.1.2.2 Systembus nopeus 3 / 12 MBaud 3 / 12 MBaud 0 3 P 7.4.1.2.3 Systembus Id 0 0 0 63 P 7.4.1.2.4 Systembus NextId 1 0 0 63 P 7.5.1.1 Slave Osoite 126 126 2 126 P 7.5.1.2 Baud Nopeus 10 / Auto 10 / Auto 1 10 P 7.5.1.3 PPO tyyppi 1 / PPO1 1 / PPO1 1 5 P 7.5.1.4 Operointi moodi 1 / ProfiDrive 1 / ProfiDrive 1 3 ms Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 1 (9) Muutetut tai käytön kannalta tärkeät parametrit on esitetty tummennettuna Indeksi Parametri Arvo Oletus Yksikkö Min Max P 2.1.1 Minimitaajuus 0,00 Hz 0,00 44,00 P 2.1.2 Maksimitaajuus 44,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.3 Kiihtyvyysaika 1 5,00 s 0,01 327,00 P 2.1.4 Hidastuvuusaika1 5,00 s 0,01 327,00 P 2.1.5 Virtaraja 4,20 A 0,00 6,20 P 2.1.6 MoottNimJännite 400 V 180 690 P 2.1.7 MoottNimTaajuus 50,00 Hz 5,00 320,00 P 2.1.8 MoottNimNopeus 1400 rpm P 2.1.9 Moott.nim.virta 2,80 A P 2.1.10 Moott. Cos Phii 0,77 P 2.1.11 ID ajo 0 / Ei käytössä 0 6 P 2.1.12 OhjeRiviliitt. 8 / Pan.ohjearvo 0 16 P 2.1.13 Paneeliohj.val. 8 / Pan.ohjearvo 0 9 P 2.1.14 Väyläohj. Ref 8 / Pan.ohjearvo 0 9 P 2.1.15 Ryömintänop.ohje 5,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.16 Vakionop.ohje 1 10,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.17 Vakionop.ohje 2 15,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.18 Vakionop.ohje 3 20,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.19 Vakionop.ohje 4 25,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.20 Vakionop.ohje 5 30,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.21 Vakionop.ohje 6 40,00 Hz 0,00 320,00 P 2.1.22 Vakionop.ohje 7 50,00 Hz 0,00 320,00 P 2.2.1.1 Käy/Seis-logiik 0 / Eteen-Taakse 0 7 P 2.2.1.2 MoottPotLaskunop 1,00 0,01 200,00 P 2.2.1.3 MootPotMuistTOhj 1 / Noll:pys+v.k 0 2 P 2.2.1.4 Säätötulo 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.1.5 Säätötulo min. 0,0 % 0,0 100,0 P 2.2.1.6 Säätötulo max. 0,0 % 0,0 100,0 P 2.2.1.7 I/O Reference 2 1 / AI2 P 2.2.2.1 AI1 sign.valinta AnIN:A.1 P 2.2.2.2 AI1 suodatusaika 0,000 P 2.2.2.3 AI1 signaalialue 0 / 0-100% 0 3 P 2.2.2.4 AI1 vap.val.min. 0,00 % -160,00 160,00 P 2.2.2.5 AI1 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.2.6 AI1 taaj.al.min. 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.2.2.7 AI1 taaj.al.max. 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.2.2.8 AI1 sauvaohj.hys 0,00 % 0,00 20,00 P 2.2.2.9 AI1 leporaja 0,00 % 0,00 100,00 P 2.2.2.10 AI1 Lepoviive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.2.2.11 AI1 SauOhjOffset 0,00 P 2.2.3.1 AI2 sign.valinta AnIN:A.2 P 2.2.3.2 AI2 suodatusaika 0,000 P 2.2.3.3 AI2 signaalialue 1 / 4mA/20%-100% 0 3 P 2.2.3.4 AI2 vap.val.min. 20,00 % -160,00 160,00 P 2.2.3.5 AI2 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.3.6 AI2 taaj.al.min. 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.2.3.7 AI2 taaj.al.max. 0,00 Hz -320,00 320,00 Hz/s AnIN:0.1 s % AnIN:0.1 s 24 20000 0,00 6,20 0,30 1,00 0 16 AnIN:0.1 AnIN:E.10 0,000 32,000 -100,00 100,00 AnIN:0.1 AnIN:E.10 0,000 32,000 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 2 (9) P 2.2.3.8 AI2 sauvaohj.hys 0,00 % 0,00 20,00 P 2.2.3.9 AI2 leporaja 0,00 % 0,00 100,00 P 2.2.3.10 AI2 Lepoviive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.2.3.11 AI2 SauOhjOffset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.2.4.1 AI3 sign.valinta AnIN:0.1 AnIN:0.1 AnIN:E.10 P 2.2.4.2 AI3 suodatusaika 0,000 s 0,000 10,000 P 2.2.4.3 AI3 vap.val.min. 0,00 % -160,00 160,00 P 2.2.4.4 AI3 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.4.5 AI3 sign. kääntö 0 / Ei kääntöä 0 1 P 2.2.5.1 AI4 sign.valinta AnIN:0.1 AnIN:0.1 AnIN:E.10 P 2.2.5.2 AI4 suodatusaika 0,000 s 0,000 10,000 P 2.2.5.3 AI4 vap.val.min. 20,00 % -160,00 160,00 P 2.2.5.4 AI4 vap.val.max. 100,00 % -160,00 160,00 P 2.2.5.5 AI4 sign. kääntö 0 / Ei kääntöä 0 1 P 2.2.6.1 Virtarajan skaal 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.2 DC-jarru I skaal 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.3 Kiih./Hid. ajan 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.4 Mom.rajan skaal. 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.5 MotorTorqueLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.6 GenerTorqueLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.7 MotorPowerLimit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.6.8 GenerPower Limit 0 / Ei käytössä 0 5 P 2.2.7.1 Käynnistyssign 1 DigIN:A.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.2 Käynnistyssign 2 DigIN:A.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.3 Käynn.sallittu DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.4 Taakse DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.5 Vakionop.ohje 1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.6 Vakionop.ohje 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.7 Vakionop.ohje 3 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.8 Moott.pot. Alas DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.9 Moott.pot. Ylös DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.10 Vian kuittaus DigIN:A.3 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.11 Ulk.vika (sulk.) DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.12 Ulk.vika (auk.) DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.13 Kiihd/Hid.aikav. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.14 Kiihd/Hid.esto DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.15 DC-jarrutus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.16 Ryömintätaajuus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.17 AI1/AI2-valinta DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.18 I/O ohjauspaikka DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.19 Paneeliohjaus DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.20 Ohj.kenttäväyl. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.21 ParamAset1/Aset2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.22 Moot.ohj.tapa1/2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.23 Cooling Monitor DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.24 Ext. Brake ACK DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.25 Prevent Of Start DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.26 Enable Inching DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.27 Inching 1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.28 Inching 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 AnIN:0.1 AnIN:0.1 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 3 (9) P 2.2.7.29 Reset ENC1 Pos. DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.30 Emergency Stop DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.31 MF Mode 2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.7.32 Input Switch Ack DigIN:0.2 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.8.1 ID Control DIN DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:0.1 DigIN:E.10 P 2.2.8.2 Controlled ID 0 0 10000 P 2.2.8.3 FALSE Value 0 -32000 32000 P 2.2.8.4 TRUE Value 0 P 2.3.1.1 Dig.lähd. 1 sign DigOUT:0.1 P 2.3.1.2 DO1 sisältö 0 / Ei käytössä 0 26 P 2.3.1.3 DO1 ON-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.1.4 DO1 OFF-viive 0,00 s 0,00 320,00 P 2.3.2.1 Dig.lähd. 2 sign DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.2.2 DO2 sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.2.3 DO2 ON-viive 0,00 P 2.3.2.4 DO2 OFF-viive 0,00 0,00 320,00 P 2.3.3.1 Valmis DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.2 Käy DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.3 Vika DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.4 Vika, käännetty DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.5 Varoitus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.6 Ulk.vika/varoit. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.7 AI ohj. vika/var DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.8 Ylilämpövaroitus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.9 Taakse DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.10 Vastakk. suunta DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.11 Ohjetaajuudella DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.12 Ryömintätaajuus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.13 Ulk.ohjauspaikka DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.14 Ulk.jarr.ohjaus DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.15 Ulk.jarr.ohj.kää DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.16 Lähtötaaj.raja1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.17 Lähtötaaj.raja2 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.18 Taaj.rajan valv DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.19 Lämp.rajan valv DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.20 Mom.rajan valv. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.21 Moott.term.Vi/Va DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.22 Ain Valv.Toim. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.23 Moott.säät.akt. DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.24 Dig.tulo1 KV:ltä DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.25 FB Dig 1 Param. 0 0 2000 P 2.3.3.26 Dig.tulo2 KV:ltä DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 P 2.3.3.27 FB Dig 2 Param. 0 P 2.3.3.28 Dig.tulo3 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.29 FB Dig 3 Param. 0 P 2.3.3.30 Dig.tulo4 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.31 FB Dig 4 Param. 0 P 2.3.3.32 Dig.tulo5 KV:ltä DigOUT:0.1 P 2.3.3.33 FB Dig 5 Param. 0 P 2.3.3.34 Charge DC DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 DigOUT:0.1 s s ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 ID DigOUT:0.1 -32000 32000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 26 0,00 320,00 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 0 2000 DigOUT:0.1 DigOUT:E.10 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 4 (9) P 2.3.4.1 Taaj.rajan1 toim 0 / Ei käytössä P 2.3.4.2 Taaj.rajan1 arvo 0,00 P 2.3.4.3 Taaj.rajan2 toim 0 / Ei käytössä P 2.3.4.4 Taaj.rajan2 arvo 0,00 P 2.3.4.5 Mom.rajan toim. 0 / Ei käytössä P 2.3.4.6 Mom.rajan arvo 100,0 P 2.3.4.7 Ohj.rajan toim. 0 / Ei käytössä P 2.3.4.8 Ohj.rajan arvo 0,0 % 0,0 100,0 P 2.3.4.9 UlkJarrPäästöhid 0,10 s 0,00 100,00 P 2.3.4.10 UlkJarVetohid. 2,90 s 0,00 100,00 P 2.3.4.11 Lämp.rajan valv 0 / Ei käytössä P 2.3.4.12 Lämp.rajan arvo 40 P 2.3.4.13 Ain ValvSignaali 0 / Ei käytössä P 2.3.4.14 Ain Supv Llim P 2.3.4.15 Hz Hz % 0 3 0,00 320,00 0 4 0,00 320,00 0 3 -300,0 300,0 0 2 0 2 °C -10 100 0 4 10,00 % 0,00 100,00 Ain Supv Hlim 90,00 % 0,00 100,00 P 2.3.4.16 BrakeOnOffCurLim 0,00 P 2.3.5.1 Iout 1 signaali AnOUT:A.1 P 2.3.5.2 Iout sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.5.3 Iout suod.aika 0,20 P 2.3.5.4 Iout sign.kääntö 0 / Ei kääntöä P 2.3.5.5 Iout sign.minimi 0 / 0mA 0 1 P 2.3.5.6 Iout sign.skaal. 100 % 10 1000 P 2.3.5.7 Iout offset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.3.6.1 Iout 2 signaali AnOUT:0.1 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 P 2.3.6.2 Iout 2 sisältö 0 / Ei käytössä 0 15 P 2.3.6.3 Iout 2 suod.aika 0,20 0,00 100,00 P 2.3.6.4 Iout 2 kääntö 0 / Ei kääntöä 0 1 P 2.3.6.5 Iout 2 minimi 0 / 0mA 0 1 P 2.3.6.6 Iout 2 skaalaus 100 % 10 1000 P 2.3.6.7 Iout 2 offset 0,00 % -100,00 100,00 P 2.3.7.1 Iout 3 signaali AnOUT:0.1 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 P 2.3.7.2 Iout 3 sisältö 0 / Ei käytössä P 2.3.7.3 Iout 3 suod.aika 0,20 P 2.3.7.4 Iout 3 kääntö P 2.3.7.5 Iout 3 minimi P 2.3.7.6 Iout 3 skaalaus 100 P 2.3.7.7 Iout 3 offset 0,00 P 2.3.8.1 Brake Logic 0 / MultiPurpose P 2.3.8.2 BrakeMechDelay 0,20 P 2.3.8.3 BrakeOFFFrqLimOL P 2.3.8.4 BrakeOFFFrqLimCL P 2.3.8.5 P 2.3.8.6 A AnOUT:0.1 s AnOUT:0.1 s AnOUT:0.1 0,00 6,20 AnOUT:0.1 AnOUT:E.10 0 15 0,00 100,00 0 1 0 15 0,00 100,00 0 / Ei kääntöä 0 1 0 / 0mA 0 1 % 10 1000 % -100,00 100,00 s 0 1 s 0,00 320,00 1,50 Hz 0,00 320,00 0,00 Hz 0,00 320,00 BrakeONFreqLim + 1,00 Hz 0,00 320,00 BrakeONFreqLim - 1,50 Hz 0,00 320,00 P 2.3.8.7 BrakeOnOffCurLim 0,00 A 0,00 6,20 P 2.4.1 Rampin 1 muoto 1 % 0 100 P 2.4.2 Rampin 2 muoto 0 % 0 100 P 2.4.3 Kiihdytysaika 2 5,00 s 0,01 327,00 P 2.4.4 Hidastusaika 2 5,00 s 0,01 327,00 P 2.4.5 Jarrukatkoja 0 / Ei käytössä 0 4 P 2.4.6 Käynnistystoim. 0 / Rampilla 0 2 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 5 (9) P 2.4.7 Pysäytystoiminto 1 / Rampilla 0 3 P 2.4.8 DC-jarrutusvirta 1,50 A 0,00 4,30 P 2.4.9 DCjarr.aika/Seis 0,000 s 0,000 60,000 P 2.4.10 DCjarr.taaj/Seis 1,50 Hz 0,10 10,00 P 2.4.11 DC-jarr.aika/Käy 0,100 s 0,000 60,000 P 2.4.12 Vuojarru 0 / Pois P 2.4.13 Vuojarr. Virta 3,10 P 2.4.14 Restart Delay P 2.4.15 DCBrakeCurInStop P 2.4.16 P 2.4.17 0 1 A 0,00 4,30 0,220 s 0,000 60,000 0,31 A 0,00 4,30 Inching Ref 1 2,00 Hz -320,00 320,00 Inching Ref 2 -2,00 Hz -320,00 320,00 P 2.4.18 Inching Ramp 1,00 s 0,10 320,00 P 2.4.19 OverVolt.Ref.Sel 1 / Norm.Voltage P 2.4.20 BrakeChopperLeve 1100 P 2.4.21 Emerg.Stop Mode P 2.4.22 P 2.4.23 0 2 0 1205 0 / Vap. Pyörien 0 1 Control Options 0 0 65535 INV Control 0 0 65535 P 2.4.24 Zero Freq. Limit 2,00 0,00 50,00 P 2.4.25 AdvancedOptions1 0 0 65535 P 2.4.26 AdvancedOptions2 0 0 65535 P 2.5.1 Alaraja 1 0,00 Hz -1,00 320,00 P 2.5.2 Yläraja 1 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.5.3 Varattu 0 0 32000 P 2.5.4 Varattu 0 0 32000 P 2.5.5 Varattu 0 0 32000 P 2.5.6 Varattu 0 P 2.5.7 Ohitusaika 1,0 P 2.6.1 Moott.ohjaustapa P 2.6.2.1 P 2.6.2.2 V Hz 0 32000 0,1 10,0 4 / CL MomentSää 0 4 U/f-Optimointi 1 / Aut.mom.maks 0 1 U/f-suhdevalinta 0 / Lineaarinen 0 3 P 2.6.2.3 Kentänheik.piste 50,00 Hz 5,00 320,00 P 2.6.2.4 Jänn.khpisteessä 100,00 % 10,00 200,00 P 2.6.2.5 U/f keskip.taaj. 50,00 Hz 0,00 50,00 P 2.6.2.6 U/f keskip.jänn. 100,00 % 0,00 100,00 P 2.6.2.7 Lähtöjännite 0Hz 1,50 % 0,00 40,00 P 2.6.2.8 Kytkentätaajuus 10,0 kHz 1,0 16,0 P 2.6.2.9 Ylijänn.säätäjä 1 / On:Ei kiihd. 0 2 P 2.6.2.10 Alijänn.säätäjä 1 / On:Ei kiihd. 0 2 P 2.6.2.11 Moot.ohjaustapa2 4 / CL MomentSää 0 4 P 2.6.2.12 OL NopSäätäjä P 3000 0 32767 P 2.6.2.13 OL NopSäätäjä I 300 0 32767 P 2.6.2.14 Neg Freq Limit -320,00 Hz -327,67 0,00 P 2.6.2.15 Pos Freq Limit 320,00 Hz 0,00 327,67 P 2.6.2.16 GenerTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.2.17 MotorTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.2.18 Kuormitusjousto 0,00 % 0,00 100,00 P 2.6.2.19 LoadDroopingTime 0 ms 0 32000 P 2.6.2.20 TorqStabGain 100 0 1000 P 2.6.2.21 TorqStabDamp 800 0 1000 P 2.6.2.22 TorqStabGainFWP 50 0 1000 x Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 6 (9) P 2.6.2.23 Over Mod. Limit 105 % 50 P 2.6.3.1 Magn.virta 0,00 A 0,00 6,20 P 2.6.3.2 Nopeussäät. Kp 30 1 1000 P 2.6.3.3 Nopeussäät. Ti 100 -32000 32000 P 2.6.3.4 Varattu 0 P 2.6.3.5 Kiihd.Kompens. 0,00 s P 2.6.3.6 Jättämän säätö 75 % P 2.6.3.7 Start Magn Virta 0,00 A 0,00 4,30 P 2.6.3.8 Start Magn Aika 0,100 s 0,000 60,000 P 2.6.3.9 0-nop.aika käynn 100 ms 0 32000 P 2.6.3.10 0-nop.aika pys. 100 ms 0 32000 P 2.6.3.11 Käynn.momentti 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.6.3.12 Käynn.mom.et. 0,0 s -300,0 300,0 P 2.6.3.13 Käynn.mom.taak. 0,0 s -300,0 300,0 P 2.6.3.14 Käynn.mom.aika 0 ms -1 10000 P 2.6.3.15 Enkood.1 suodaik 0,0 ms P 2.6.3.16 Varattu 0 P 2.6.3.17 Virtasäät.Kp 40,00 P 2.6.3.18 CurrentControlTi 1,5 P 2.6.3.19 GenerPower Limit P 2.6.3.20 P 2.6.3.21 ms 120 -32000 32000 0,00 300,00 0 500 0,0 100,0 -32000 32000 % 0,00 320,00 ms 0,0 3200,0 300,0 % 0,0 300,0 MotorPowerLimit 300,0 % 0,0 300,0 NegTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.22 PosTorqueLimit 300,0 % 0,0 300,0 P 2.6.3.23 Flux Off Delay 0 s -1 32000 P 2.6.3.24 Stop State Flux 100,0 % 0,0 150,0 P 2.6.3.25 SPC f1 Point 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.6.3.26 SPC f0 Point 0,00 Hz 0,00 320,00 P 2.6.3.27 SPC Kp f0 100 % 0 1000 P 2.6.3.28 SPC Kp FWP 100 % 0 1000 P 2.6.3.29 SPC Torq Min 0,0 % 0,0 400,0 P 2.6.3.30 SPC Kp Torq Min 100 % 0 1000 P 2.6.3.31 SCP Kp TC Torq 0 ms P 2.6.3.32 Vuo ohje 100,0 % P 2.6.3.33 SpeedErrorFiltTC 0 P 2.6.3.34 ModIndexLimit 100 P 2.6.3.35 Restart Delay CL 0,200 s P 2.6.4.1 Motor Type 0 / Induction M 0 1 P 2.6.4.2 FluxCurrent Kp 500 0 32000 P 2.6.4.3 FluxCurrent Ti 5,0 0,0 3200,0 P 2.6.4.4 PMSMShaftPositio 0 0 65535 P 2.6.4.5 EnableRsIdentifi 1 / Kyllä 0 1 P 2.6.4.6 Modulator Normal 0 / ASIC 0 3 P 2.6.4.7 Modulator PM INC 1 / Software 1 0 2 P 2.6.5.1 FollPhaseShift 0,0 Deg 0,0 360,0 P 2.6.5.2 DCVoltageBalGain 100 % 0 1000 P 2.6.6.1 Flux 10 % 10,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.2 Flux 20 % 20,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.3 Flux 30 % 30,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.4 Flux 40 % 40,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.5 Flux 50 % 50,0 % 0,0 250,0 0 1000 0,0 500,0 ms 0 1000 % 0 200 0,000 65,535 ms Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 7 (9) P 2.6.6.6 Flux 60 % 60,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.7 Flux 70 % 70,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.8 Flux 80 % 80,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.9 Flux 90 % 90,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.10 Flux 100 % 100,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.11 Flux 110 % 110,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.12 Flux 120 % 120,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.13 Flux 130 % 130,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.14 Flux 140 % 140,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.15 Flux 150 % 150,0 % 0,0 250,0 P 2.6.6.16 RsVoltageDrop 0 0 30000 P 2.6.6.17 IrAddZeroPVoltag 0 0 30000 P 2.6.6.18 IrAddGeneScale 0 0 30000 P 2.6.6.19 IrAddMotorScale 100 0 30000 P 2.6.6.20 LsVoltageDropp 512 0 3000 P 2.6.6.21 IU Offset 10000 -32000 32000 P 2.6.6.22 IV Offset 0 -32000 32000 P 2.6.6.23 IW Offset 0 -32000 32000 P 2.6.6.24 Nopeus askel 0,0 % -50,0 50,0 P 2.6.6.25 Momentti askel 0,0 % -100,0 100,0 P 2.7.1 4mA tulon vika 0 / Ei käytössä P 2.7.2 4mA vian taaj. 0,00 P 2.7.3 Ulkoinen vika P 2.7.4 P 2.7.5 0 5 0,00 44,00 2 / Vika 0 3 Tulovaihevalv. 3 / Vika:VapPyör 0 3 VasteAlijännVika 0 / VikaHistoria 0 1 P 2.7.6 Lähtövaihevalv. 2 / Vika 0 3 P 2.7.7 Maasulkusuojaus 2 / Vika 0 3 P 2.7.8 MoottLämpösuoja 2 / Vika 0 3 P 2.7.9 Ymp.lämpöt.kerr. 0,0 % -100,0 100,0 P 2.7.10 MLS 0Hz virta 40,0 % 0,0 150,0 P 2.7.11 MLS aikavakiot 10 min. 1 200 P 2.7.12 Käyttösuhde 100 % 0 100 P 2.7.13 Jumisuoja 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.7.14 Jumivirtaraja 3,78 A 0,31 6,20 P 2.7.15 Jumiaikaraja 15,00 s 1,00 120,00 P 2.7.16 Jumitaajuusraja 25,00 Hz 1,00 44,00 P 2.7.17 Alik.suojan toim 0 / Ei käytössä 0 3 P 2.7.18 Alikuorm. fnim 50,0 % 10,0 150,0 P 2.7.19 Alikuorm. 0 Hz 10,0 % 5,0 150,0 P 2.7.20 Alikuorm. Aika 20,00 s 2,00 600,00 P 2.7.21 Termist.vian vas 2 / Vika 0 3 P 2.7.22 Kväylävian vaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.23 KorttipvianVaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.24 PT100 Lkm. 0 0 3 P 2.7.25 PT100 Vika vaste 2 / Vika 0 3 P 2.7.26 PT100 VaroitRaja 120,0 °C -30,0 200,0 P 2.7.27 PT100 Vika raja 130,0 °C -30,0 200,0 P 2.7.28 Brake Fault 1 / Varoitus P 2.7.29 BrakeFaultDelay 0,20 P 2.7.30 SB Comm Fault 1 / Varoitus Hz s 1 3 0,00 320,00 0 3 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 8 (9) P 2.7.31 SB Fault Delay 3,00 s 0,00 10,00 P 2.7.32 Cooling F Delay 2,00 s 0,00 7,00 P 2.7.33 Speed Error Mode 0 / Ei käytössä P 2.7.34 Speed Max. Diff. 5 % P 2.7.35 SpeedErrorFDelay 0,50 s P 2.7.36 Encoder F Mode 2 / Vika:VapPyör P 2.7.37 Disab.Stop Lock 0 / Ei P 2.8.1 JällKäynnViive 0,50 P 2.8.2 Yritysaika 0,10 P 2.8.3 Käynnistystoim. 0 / Rampilla 0 2 P 2.8.4 Alijänn Lukum. 0 0 10 P 2.8.5 Ylijänn Lukum. 0 0 10 P 2.8.6 Ylivirta Lukum. 0 0 3 P 2.8.7 4mA vika Lukum. 0 0 10 P 2.8.8 Moot. Lämp Lukum 0 0 10 P 2.8.9 Ulk.vika Lukum. 0 0 10 P 2.8.10 Alikuor. Lukum. 1 0 10 P 2.9.1 KV Minimi 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.9.2 KV Maksimi 0,00 Hz -320,00 320,00 P 2.9.3 KV Data Out1 Val 1 0 10000 P 2.9.4 KV Data Out2 Val 2 0 10000 P 2.9.5 KV Data Out3 Val 45 0 10000 P 2.9.6 KV Data Out4 Val 4 0 10000 P 2.9.7 KV Data Out5 Val 5 0 10000 P 2.9.8 KV Data Out6 Val 6 0 10000 P 2.9.9 KV Data Out7 Val 7 0 10000 P 2.9.10 KV Data Out8 Val 37 0 10000 P 2.9.11 FB Data IN 1 Sel 1140 0 10000 P 2.9.12 FB Data IN 2 Sel 46 0 10000 P 2.9.13 FB Data IN 3 Sel 47 0 10000 P 2.9.14 FB Data IN 4 Sel 48 0 10000 P 2.9.15 FB Data IN 5 Sel 0 0 10000 P 2.9.16 FB Data IN 6 Sel 0 0 10000 P 2.9.17 FB Data IN 7 Sel 0 0 10000 P 2.9.18 FB Data IN 8 Sel 0 0 10000 P 2.9.19 PB Profile 1 / ProfiDrive 1 2 P 2.9.20 GSW ID 68 0 10000 P 2.10.1 Mom.rajan säätöP 3000 0 32000 P 2.10.2 Mom.rajan säätöI 200 0 32000 P 2.10.3 Mom Ohje Valinta 7 / Pan.ohjearvo 0 8 P 2.10.4 Mom Ohje Max 100,0 % -300,0 300,0 P 2.10.5 Mom Ohje Min 0,0 % -300,0 300,0 P 2.10.6 OL TC Min Taaj 3,00 Hz 0,00 44,00 P 2.10.7 Mom MaxTaajVal 0 / Maks.taajuus 0 3 P 2.10.8 OL MomOhjaus P 150 0 32000 P 2.10.9 OL MomOhjaus I 10 0 32000 P 2.10.10 TorqSpeedLimitCL 2 / RampOut - + 0 7 P 2.10.11 TorqRefFilterTC 0 ms 0 32000 P 2.10.12 Window Neg 2,00 Hz 0,00 50,00 P 2.10.13 Window Pos 2,00 Hz 0,00 50,00 0 2 0 100 0,00 100,00 0 2 0 1 s 0,10 10,00 s 0,00 60,00 Seuraajana toimivan taajuusmuuttajan parametrit LIITE 5 / 9 (9) P 2.10.14 Window Neg Off 0,00 Hz 0,00 P 2.10.15 Window Pos Off 0,00 Hz 0,00 2,00 P 2.10.16 SPC OutTorqLim. 300,0 % 0,0 300,0 P 2.11.1 MF Mode 2 / Follower 0 4 P 2.11.2 FollowerStopFunc 2 / As Master 0 2 P 2.11.3 Follower Ref Sel 8 / Pan.ohjearvo 0 18 P 2.11.4 FollowerTorq Sel 7 / Pan.ohjearvo 0 9 P 2.11.5 Speed Share 100,00 % -300,00 300,00 P 2.11.6 Load Share 100,0 % 0,0 500,0 P 2.11.7 MF Mode 2 1 / Master 0 4 P 3.1 Ohjauspaikka 2 / PanOhjPaikka 1 3 P 3.3 PaneeliSuunnanv. 1 / Taakse 0 1 P 3.4 StopNäppKäytössä 1 / Kyllä 0 1 P 6.3.4 Autom. tallennus 1 / Ei 1 / Ei 0 1 P 6.5.2 Parametrilukko 0 / MuutSallittu 0 / MuutSallittu 0 1 P 6.5.3 Aloituskysely 0 / Ei 0 / Ei 0 1 P 6.5.4 Valvontasivu 0 / MuutSallittu 0 / MuutSallittu 0 1 P 6.5.5 OPTAF Remove 0 0 0 1 P 6.6.1 Oletussivu 0. 0. 0 99.99.99.99.99 P 6.6.2 Oletussivu/OM 0 0 0 99 P 6.6.3 Paluuviive 60 30 0 65535 P 6.6.4 Kontrasti 18 18 P 6.6.5 Taustavalo 10 10 P 6.7.1 Sis. jarruvastus 1 / Kytketty P 6.7.2 Puhaltimen ohj. 0 / Jatkuva P 6.7.3 HMI ACK viive 200 200 P 6.7.4 HMI uud.läh. 5 5 P 7.1.1.1 AI1 moodi 5 / -10...+10V P 7.1.1.2 AI2 moodi P 7.1.1.3 AO1 moodi P 7.3.1.1 s 2,00 0 31 0 65535 0 / Ei kytketty 0 1 0 / Jatkuva 0 3 0 5000 1 10 3 / 0...10V 1 5 1 / 0...20mA 1 / 0...20mA 1 5 1 / 0...20mA 1 / 0...20mA 1 4 Pulssia/Kierros 5000 1024 0 65535 P 7.3.1.2 Käännä suunta 1 / Kyllä 0 / Ei 0 1 P 7.3.1.3 Lukunopeus 1 / 1 ms 1 / 1 ms 0 4 P 7.3.1.4 Encoder tyyppi 1 / A,B=Nopeus 1 / A,B=Nopeus 1 3 P 7.4.1.1.1 CAN moodi 1 / Monbus 1 / Monbus 0 3 P 7.4.1.1.2 CAN nopeus 6 / 50 kBaud 6 / 50 kBaud 0 8 P 7.4.1.1.3 Käyttö Numero 0 0 0 255 P 7.4.1.2.1 SystembusAktiiv. 1 0 0 1 P 7.4.1.2.2 Systembus nopeus 3 / 12 MBaud 3 / 12 MBaud 0 3 P 7.4.1.2.3 Systembus Id 0 0 0 63 P 7.4.1.2.4 Systembus NextId 1 0 0 63 P 7.5.1.1 Slave Osoite 126 126 2 126 P 7.5.1.2 Baud Nopeus 10 / Auto 10 / Auto 1 10 P 7.5.1.3 PPO tyyppi 1 / PPO1 1 / PPO1 1 5 P 7.5.1.4 Operointi moodi 1 / ProfiDrive 1 / ProfiDrive 1 3 min ms Todentamispöytäkirja LIITE 6 / 1 (2) Todentamispöytäkirja LIITE 6 / 2 (2) Kojekeskuksen tarkastuspöytäkirja LIITE 7 Koestuspöytäkirja LIITE 8 Piirustusluettelo LIITE 9 Kojeluettelo LIITE 10 Kilpiluettelo LIITE 11 Johdotusluettelo LIITE 12 / 1 (3) Johdotusluettelo LIITE 12 / 2 (3) Johdotusluettelo LIITE 12 / 3 (3)