Comments
Description
Transcript
HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA
HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2007 Kaija Taipale Virpi Valkjärvi Lahden ammattikorkeakoulu Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma TAIPALE KAIJA & VALKJÄRVI VIRPI: Hotelli Kumpelin pelastussuunnitelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä matkailun johtamisen opinnäytetyö, 43 sivua, 46 liitesivua Kevät 2007 TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona ja sen aiheena on päivittää Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelma. Hotelli Kumpeli sijaitsee Heinolassa ja on yksityisen pariskunnan omistama hotelli. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Hotelli Kumpeliin kohdistuvia riskejä, ohjeistaa henkilökuntaa niiden ennaltaehkäisyssä sekä antaa ohjeita vaaratilanteissa toimimiseen. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu avuksi hotellin henkilökunnalle jokapäiväiseen toimintaan turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Opinnäytetyö koostuu Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelmasta sekä raportista, jossa käsitellään yritysturvallisuutta yleisesti, turvallisuuteen liittyviä asioita hotelli- ja ravintola-alalla sekä Hotelli Kumpelin näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla hotellinjohtajaa ja henkilökuntaa sekä pelastusviranomaisia ja perehtymällä yritysturvallisuuden kirjallisuuteen sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön julkaisemiin oppaisiin. Avainsanat: turvallisuus, vaara- ja uhkatilanteet, ennaltaehkäisy Lahti University of Applied Sciencies Faculty of Tourism and Hospitality TAIPALE KAIJA & VALKJÄRVI VIRPI: A Safety Manual for the Hotel Kumpeli Scholarly thesis of hotel, restaurant and tourism management, 43 pages, 46 appendices Spring 2007 ABSTRACT This thesis is done as an assignment for Hotel Kumpeli and is to update the safety manual of Hotel Kumpeli. The Hotel Kumpeli is located in Heinola and is owned by a private couple. The purpose of the survey is to outline the risks related to hotel Kumpeli, and to guide the personnel in taking preventing measures and in dealing with dangerous situations. The goal of the safety manual is to help hotel personnel in their everyday activities and to maintain and improve the hotel´s safety. The research consists of a safety manual and a report, which deals with corporate security generally, common risks and threat situations in hotel- and restaurant business and also the needs for safety from Hotel Kumpeli´s point of view. The data for the research have been collected by interviewing both the manager and the personnel of the hotel Kumpeli and the local rescue authorities. We also got acquainted with the literature of corporate security and the guide books published by the Finnish National Rescue Association. Keywords: safety, emergencies, prevention SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 1 2 2.1 Työn tarkoitus ja tavoite 3 2.2 Aiheen rajaus 4 3 HOTELLI KUMPELI OY:N KUVAUS 5 4 LAIT JA ASETUKSET 7 4.1 Pelastuslaki 8 4.2 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 8 4.3 Alkoholilaki ja elintarvikelaki 9 4.4 Muut lait ja asetukset 5 YRITYSTURVALLISUUS 10 11 5.1 Henkilöturvallisuus 11 5.2 Toiminnan turvallisuus 12 5.3 Yritysturvallisuuden käsite 13 5.4 Yritysturvallisuuden osa-alueet 14 5.5 Matkailun turvallisuus 16 5.6 Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alalla 17 5.7 Turvallisuus Hotelli Kumpelissa 19 6 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN 19 6.1 Vastuu turvallisuudesta 20 6.2 Työsuojelu 20 6.3 Paloturvallisuus 21 6.3.1 Vastaanotto 22 6.3.2 Ravintola 23 6.3.3 Keittiö 23 6.4 Poistumisturvallisuus 25 6.5 Vesivahingot ja sähkökatkokset 27 6.6 Omaisuusrikokset 29 6.7 Uhka- ja vaaratilanteet 31 6.8 Sairauskohtaukset sekä tapaturmat 32 6.9 Tietoturvallisuus 33 6.10 Väestönsuoja 33 6.11 Ympäristön suojelu 34 7 TYÖN TOTEUTUS 35 7.1 Riskikartoitus 35 7.2 Pelastusorganisaatio 36 7.3 Pelastussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus 37 8 PROSESSIN ARVIOINTI 38 8.1 Aiheen valinta ja toteutus 38 8.2 Tavoitteiden toteutuminen 39 8.3 Oma oppiminen 39 8.4 Palautetta opinnäytetyöstä 40 LÄHTEET 41 LIITTEET 43 1 JOHDANTO Työnantajan ja työntekijän tulee yhteistoiminnassa ylläpitää ja parantaa turvallisuuskulttuuria työpaikalla. Yhteiset sovitut säännöt ja toimintatavat helpottavat koko työyhteisön toimintaa. Tietämättömyys lisää perusturvattomuuden tunnetta sekä saattaa myös näkyä henkilöstön välinpitämättömänä asenteena. Turvallinen työympäristö kehittyy, kun turvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan sekä turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin puututaan heti, kun ne on havaittu. Henkilökunnan aktiivinen ympäristön seuraaminen sekä kiinnostus turvallisuuteen liittyvistä asioista auttavat huomattavasti turvallisuuskulttuurin parantamisessa. Turvallisuusasiat tulee nähdä kokonaisuutena, joka lisää henkilöstön työhyvinvointia, varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta ja säilyttää asiakkaiden luottamuksen yritystä kohtaan. Opinnäytetyömme aihe on Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelman päivittäminen sekä toimintaohjeiden laatiminen henkilökunnalle osastoittain. Tämä opinnäytetyö on toimeksianto Hotelli Kumpeli Oy:n omistajalta Pekka Lerkkaselta. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu yrityksen henkilökunnalle ohjeeksi päivittäiseen toimintaan riskien minimoimiseksi sekä avuksi toimintaan vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelman laatimisessa on yhdessä hotellin henkilökunnan kanssa kartoitettu eri osastojen suurimpia riskitekijöitä ja pyritty löytämään parhaimmat keinot näiden riskien ennaltaehkäisyyn sekä laadittu toimintaohjeet mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Opinnäytetyö rakentuu kahdesta eri osiosta: laaditusta pelastussuunnitelmasta sekä raportista, joka käsittelee yritysturvallisuutta yleisesti, turvallisuuteen liittyviä asioita hotelli- ja ravintola-alalla sekä Hotelli Kumpelin näkökulmasta. Tavoitteenamme on, että tätä pelastussuunnitelmaa osataan hyödyntää käytännössä ja että se lisää työntekijöiden palvelutyön laatua ja toiminnan turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. 2 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Meille molemmille opinnäytetyön tekijöille Hotelli Kumpeli Oy on tuttu työpaikkana. Toinen meistä on työskennellyt yrityksessä opintojen ohella ravintolatyöntekijänä vuosia sitten ja toinen yli 12 vuotta vastaanotossa, ravintolassa sekä ohjelmapalvelujen vetäjänä ja työskentelee siellä opintojensa ohella edelleen. Mielestämme turvallisuutta ei voi koskaan liikaa painottaa ja koska nykyinen pelastussuunnitelma on melko suppea, halusimme lähteä laajentamaan sitä erityisesti työntekijän turvallisuuden kannalta. Työntekijä osaa paremmin varautua vaaratilanteisiin eikä koe niitä niin uhkaavina, kun tietää heti tilanteen sattuessa miten toimia. Selkeät toimintaohjeet luovat perusturvallisuutta. Pelastussuunnitelma on ollut lakisääteinen vuodesta 2003 lähtien, ja näin ollen sen pitää olla laadittuna myös hotelleissa. Suunnitelma tulee tehdä jokaisen yrityksen omien tarpeiden pohjalta. Liite 1 esittää Hotelli Kumpelin pohjapiirustusta ja Hotelli Kumpelin ulkokuva on liite 2. Hotelli on pitkänmallinen, kolmikerroksinen rakennus, jossa on useita kokoustiloja sekä hotellihuoneita katutasossa ja paljon lasipinta-alaa. Ravintolassa on 450 asiakaspaikkaa ja hotelli on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Pelastussuunnitelman tulee sisältää yrityksen riittävän turvallisuuden ylläpitämiseen vaadittavat tiedot, kuten riskien kartoitus, riskien minimointi ja ennaltaehkäisy, mahdolliset vaaratilanteet, niiden aiheuttajat sekä ohjeet vaaratilanteessa toimimiseen, henkilökunnan toimintaohjeet sekä perehdyttäminen niihin. Mahdolliset muutokset, jotka vaikuttavat senhetkiseen pelastussuunnitelmaan, tulee käydä läpi henkilökunnan kanssa ja merkitä suunnitelmaan. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003, 10§.) Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta määrittävät pelastussuunnitelman vähimmäisvaatimukset. Suunnitelma tulee olla hotelleissa ja muissa vas- 3 taavissa majoitustiloissa, joissa on yli 10 majoituspaikkaa, sekä yli 50 asiakaspaikan ravintoloissa. (Pelastuslaki 8 § ja 9 §; Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 9 § ja 10 §.) 2.1 Työn tarkoitus ja tavoite Työmme tarkoitus on auttaa Hotelli Kumpelin henkilökuntaa sekä hotellin asiakkaita tiedostamaan ja hallitsemaan mahdolliset toimintaan liittyvät riskit. Haluamme muistuttaa, että turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan turvallisuuden ylläpitämiseksi täytyy myös osata toimia. Omaksumalla oikeat toimintamallit henkilökunta varmistaa myös asiakkaiden turvallisuuden. Tavoitteenamme on tehdä Hotelli Kumpelin henkilökunnalle toimiva ja mahdollisimman selkeä pelastussuunnitelma, jota he voivat käyttää työvälineenä päivittäisessä toiminnassaan. Olemme laatineet suunnitelmaan sisällysluettelon, josta nopeasti löytää oikean toimintaohjeen kulloiseenkin vaaratilanteeseen sekä tarvittavat, tärkeät puhelinnumerot, joista saa nopeasti ammattiapua. Suunnitelman eri osiot on selkeästi eroteltu isoin, lihavoiduin kirjaimin kirjoitetuilla otsikoilla ja tekstien tärkeimmät kohdat on lihavoitu ja alleviivattu. Käytämme kuvissa ja tekstissä myös värejä. Riviväli tekstissä vaihtelee osioiden mukaan ja fonttina on Arial, jotta tekstin lukeminen on mahdollisimman sujuvaa ja helppoa. Hotellin turvallisuusvastaavien tulee huolehtia, että uudet työntekijät, myös sijaiset ja harjoittelijat, perehdytetään pelastussuunnitelmaan heti heidän taloon tullessaan. Jokaisen työntekijän vastuulla on ylläpitää työpaikan turvallisuutta parhaansa mukaan ja näin ennaltaehkäistä omalla toiminnallaan vaaratilanteiden syntymistä. Mitä paremmin henkilökunta ymmärtää riskit ja osaa toimia hätätilanteessa oikein, sitä parempi on yrityksen turvallisuuskulttuuri. ( Seppä 2006, 7.) 4 2.2 Aiheen rajaus Opinnäytetyötä aloittaessamme mietimme aiheen rajausta hotellinjohtajan Pekka Lerkkasen kanssa. Päädyimme siihen, että meidän työmme tärkein painopiste olisi laatia selkeät toimintaohjeet hotellin eri osastoille: vastaanottoon, ravintolaan ja keittiöön. Tavoitteena on kartoittaa toimintaan kohdistuvat riskit ja laatia toimintaohjeet niiden varalle sekä antaa riskien minimoimiseksi toimenpide- ehdotuksia yritysturvallisuuden parantamiseksi. Hotellin turvallisuuskulttuurin parantaminen haluttiin aloittaa lisäämällä työntekijöiden riskitietoisuutta. Mitä enemmän henkilökunta saadaan tiedostamaan ja tunnistamaan työympäristönsä riskejä, sitä paremmin he osaavat niihin varautua tai jopa poistaa niitä. (Seppä 2006, 9.) Rajasimme aiheen vastaanottoon, ravintolaan ja keittiöön, koska niissä liikkuu eniten ihmisiä ja tapahtuu vaaratilanteita. Esimerkiksi vastaanotto on auki kellon ympäri ja vastaanottovirkailija joutuu työskentelemään usein yksin, ravintolan puolella tarjoilija käsittelee helposti syttyvää ainetta, alkoholia, kohtaa työssään päihtyneitä sekä käsittelee rahaa ja keittiössä työskennellään aina huolellisuutta vaativien kaasulieden, uunien ja rasvakeittimien kanssa. Yritysturvallisuutta käsiteltäessä käytimme pääasiassa Miettisen laatimaa yritysturvallisuuden opaskarttaa (liite 3). Olemme valinneet kartan osa-alueista ne, jotka ovat tämän työn kannalta oleellisia. Ne ovat: yritysturvallisuuden johtaminen, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus, paloturvallisuus ja pelastustoiminta, ympäristön suojelu, rikosturvallisuus ja työsuojelu. Hotelli Kumpelissa on 120 hotellihuonetta, 24 kokoustilaa eri puolilla hotellia sekä sauna- ja allasosasto, joiden osalta voidaan jatkossa pelastussuunnitelmaa laajentaa ja tarkentaa. Hotellin ohjelmapalveluiden osalta turvallisuusasiakirja on tekeillä. 5 2.3 Tutkimusongelma ja – kysymykset Opinnäytetyömme tutkimusongelmana on selvittää mitkä ovat Hotelli Kumpelin suurimmat riskitekijät, miten niitä voidaan ehkäistä ja miten vaaratilanteessa tulee toimia. Tutkimuskysymyksiksi nousivat seuraavat: 1. Mitä huomioitavia riskejä Hotelli Kumpelissa on? 2. Miten riskejä voidaan minimoida ja ehkäistä? 3. Miten mahdollisessa hätätilanteessa tulee toimia? Pelastuslaki määrittelee pitkälti, mitkä asiat tulee sisältyä pelastussuunnitelmaan. Meidän tutkimusongelmamme sekä tutkimuskysymyksemme antavat vastaukset lainmukaisen suunnitelman tekemiseen sekä sen oikeaoppiseen sisältöön. 3 HOTELLI KUMPELI OY:N KUVAUS Työn toimeksiantaja on Hotelli Kumpeli Oy, joka sijaitsee Heinolassa, Niemelän kaupunginosassa, järven rannalla noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Vuodesta 1993 lähtien Hotelli Kumpeli on ollut yksityisessä omistuksessa. Omistajat ovat Pekka ja Eira Lerkkanen. Hotelli Kumpeli on sekä kokous- että vapaaajanhotelli. Hotelli on rakennettu vuonna 1986 ja lisäosa (hotellihuoneita ja kokoustiloja) vuonna 1991. Hotellihuoneita on kolmessa eri kerroksessa, yhteensä 120 huonetta. Kokoustiloja on sekä uudella että vanhalla puolella ja kaikki yhteensä 24 kokoustilaa sijaitsevat katutasossa. Sauna- ja allasosasto sijaitsee hotellin vanhalla puolella. Osastolla on yhteensä 4 saunaa, höyrysauna ja yksi uima-allas. Hotellissa ei ole asiakaskäytössä olevaa hissiä vaan vain huoltohissi henkilökunnan apuna. Hotelli Kumpelin asiakaskunta koostuu kokous- ja yritysasiakkaista, erityyppisistä vapaa-ajanryhmistä, niin kotimaisista kuin ulkomaisista yksityisistä asiakkaista 6 ja perheistä. Hotelli Kumpeli järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia, tilausruokailuja sekä juhlatilaisuuksia. Ravintola- ja majoituspalveluiden lisäksi hotelli järjestää asiakkailleen ohjelmapalveluita. Hotellin vastaanotto, ravintola, aulan WC-tilat, kaksi kokoustilaa sekä 48 hotellihuonetta sijaitsevat katutasossa. Liikuntarajoitteisten, joilla on pyörätuoli tai lapsiperheet, joilla on lastenvaunut mukana, liikkuminen on helppoa, kun kaikki peruspalvelut ovat samassa tasossa. Hotellin piha- ja parkkialueet ovat tilavia ja asfaltoituja sekä tarvittaessa autolla pääsee suoraan ulko-oven eteen. Ulko-ovet reagoivat liikkeeseen ja aukeavat automaattisesti sivullepäin. Sisäänkäynnin luona ei ole kulkua hankaloittavia kynnyksiä. Hotelli on auki 24 tuntia vuorokaudessa eli vastaanotto päivystää aina. Hotelli on pääsääntöisesti auki läpi vuoden. Tilauskannasta riippuen jotkut juhlapyhät esimerkiksi joulun aika ja pääsiäinen ovat niin hiljaisia, että hotelli suljetaan kokonaan. Hotellin ollessa suljettuna vartioinnista vastaa Securitas Oy ja hälytykset menevät aluehälytyskeskukseen. Ravintolasali sijaitsee vastaanoton kanssa samassa tasossa. Ravintolan takaosassa on baari sekä tanssilattian yläpuolella ns. parvibaari, joka on auki vain erikoisiltoina. Hotelliaulan yhteydessä on myös aulabaari. Yhteensä näissä tiloissa on 450 asiakaspaikkaa. Näiden lisäksi ravintolasalin yhteydessä on ulkoterassi. Anniskelualueiksi luetaan ravintolasali, aulatilat, kaikki kokoustilat sekä saunaosasto. Hotellin keittiö sijaitsee ravintolasalin oikealla puolella. Keittiössä on kaasulla toimiva hella sekä savustusuuni, kaksi sähköuunia, rasvakeitin, yksi pakastin, kolme kylmävarastoa, yksi kuivavarasto sekä oma tiskinurkkaus. Hotellin tiloissa sijaitsee yhteensä kuusi väestönsuojaa. Vanhalla puolella, 1. kerroksessa väestönsuojina toimivat naisten- ja miesten pukuhuoneet ja uudella puolella kokouskäytävän neljä ensimmäistä, ikkunatonta ryhmätyötilaa. 7 Henkilökunnan kokonaismäärä on noin 20 henkeä. Hotellin ollessa auki vastaanotossa on aina henkilökuntaa, ja ravintolasalin ollessa auki on paikalla vastaanoton lisäksi keittiö- ja ravintolahenkilökuntaa. Vastaanotossa on pääsääntöisesti yksi joka työvuorossa, ja arkisin vastaanoton yhteydessä toimivassa myyntipalvelussa työskentelee klo 8 – 16 myyntisihteeri. Ravintolan aamuvuoron hoitaa yleensä yksi henkilö, ja keittiössä tilauksista riippuen on yksi tai kaksi työntekijää. Ravintolan iltavuorossa työskentelee tilauskannan mukaan yhdestä kuuteen henkeä ja keittiössä yhdestä kolmeen henkeä. Ravintolassa tarjoillaan aamiainen seisovasta pöydästä arkisin klo 7 – 10 ja viikonloppuisin klo 8 – 10.30. Pääsääntöisesti ravintola on aamiaisesta lähtien auki iltaan n. klo 24.00:een asti. Tanssi- sekä erikoisiltoina, kuten tähtiesiintyjäiltoina ja pikkujouluina ravintola on auki pisimmillään klo 03.30:een. Ravintolassa on mahdollista saada lounasta, päivällistä tai tilata ruokaa à la carte -listalta. Ravintolassa on A-oikeudet. 4 LAIT JA ASETUKSET Tietoperustana työssämme ovat lait ja asetukset sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemat oppaat, joissa annetaan ohjeita pelastussuunnitelman laatimiseen. Teokset, joissa palo- ja pelastussuunnitelmaa on käsitelty, on laadittu pääasiassa yritysturvallisuuden näkökulmasta. Viranomaiset valvovat yritysten toimintaa palotarkastusten avulla (Seppä, 2006, 10). Palotarkastustapahtuman tulisi olla Sepän mukaan vuorovaikutteinen tilanne, jotta yrityksen henkilökuntakin saisi lisätietoa yrityksen turvallisuuden kehittämiseen. Rakennusluvan alaiset muutostyöt ravintolassa tai hotellissa vaativat myös palotarkastuksen suorittamista. Hotelleissa sekä yli 50 asiakaspaikan ravintoloissa palotarkastus suoritetaan kerran vuodessa. 8 4.1 Pelastuslaki Pelastuslain(468/2003) 8 §:n ja 9 §:n pykälän mukaan yrityksen pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava kaikille työntekijöille. Yrityksen omistaja ja/tai haltija on toiminnassaan myös velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä sekä varautumaan vaaratilanteissa henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen. Pelastussuunnitelma tulee laatia sellaiseen kohteeseen tai rakennukseen, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan vakavat. Pelastuslain 468/2003 22 § velvoittaa rakennuksen omistajaa ja haltijaa huolehtimaan myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta. Viranomaisten määräämien tai säädöksissä vaadittujen sammutus-, pelastus- ja torjuntakaluston sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavien laitteiden tulee olla huollettu ja toimintakunnossa. Lisäksi palohälyttimien, poistumisreittien opasteiden ja turvamerkintöjen tulee olla tarkistettu asianmukaisesti. Omistajan tulee huolehtia myös tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta sekä ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistuksesta ja huolloista. 4.2 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Pelastuslain (468/2003) 9 § edellyttää, että yrityksen tai laitoksen tulee tehdä lakisääteinen pelastussuunnitelma hotelleihin tai muihin vastaaviin majoitustiloihin, joissa on yli 10 majoituspaikkaa. Pelastussuunnitelma tulee laatia myös ravintoloihin, joissa on yli 50 asiakaspaikkaa sekä yrityksiin, joissa samaan aikaan on paikalla yleensä vähintään 30 ihmistä. Lisäksi pelastussuunnitelma tulee laatia kaikkiin yleisötapahtumiin, joissa ihmisten suuri määrä tai muu erityinen syy saattaa aiheuttaa vaaraa henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle sekä vaaran voidaan arvioida olevan vakava. 9 Pelastussuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi henkilökunnalle turvallisuuden varmistamiseksi päivittäisessä toiminnassa. Pelastusasetuksessa määritellään, mitä asioita pelastussuunnitelman tulee sisältää. Näitä ovat - ennakoitavat vaaratilanteet, niiden vaikutukset sekä keinot niiden ehkäisemiseksi - ohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten - poistumis- ja suojautumismahdollisuudet - turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen - tarvittava materiaali kuten alkusammutuskalusto ja ensiaputarvikkeet - laaditun suunnitelman saattaminen asianomaisten tietoon (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003, 10 §). 4.3 Alkoholilaki ja elintarvikelaki Ravintola- ja keittiöhenkilökunnan toimintaa säätelevät sekä anniskelulainsäädäntö että hygienialainsäädäntö. Anniskelupaikkaa ja anniskelualuetta koskevat vaatimukset on myös määritelty alkoholilaissa. Säännökset anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa edellytyksistä toimia vastaavana hoitajana ovat tulleet voimaan kaikissa anniskelupaikoissa 1.1.2004 alkaen. Alkoholilain (8.12.1994/1143) 21 b §:n mukaan anniskelupaikassa tulee olla vastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia, jotka anniskeluluvan haltija määrää. Vastaavalla hoitajalla sekä hänen sijaisillaan tulee olla riittävä koulutus tai työkokemuksella hankittu ammattitaito. Anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön. Anniskelupaikan tiloineen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka niiden käytölle ravitsemisliiketarkoitukseen on lainsäädännössä asetettu (21 c §). Anniskelupaikan tulee olla yksinomaan hakijan tosiasiallisessa hallinnassa ja viranomaisten valvottavissa. Alkoholilaki velvoittaa myös, että anniskelupaikassa tulee olla riittävästi henkilökuntaa, toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen, jotta tehokas valvonta ja järjestyksenpi- 10 to on mahdollista. Lupaviranomaiselle tulee esittää henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma. Elintarvikehygieenisestä osaamisesta säädetään yleisessä elintarvikehygieniaasetuksessa (852/2004/EU) sekä 1.3.2006 voimaantulleessa elintarvikelaissa (23/2006). Lain 27§:n mukaan elintarvikealan toimija on velvollinen kouluttamaan ja ohjaamaan työntekijöitään käsittelemään elintarvikkeita heidän työtehtäviensä edellyttämällä tavalla sekä huolehtimaan siitä, että heillä on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus. Elintarvikehygieeninen osaaminen tarkoittaa jatkuvaa taitojen ja tietojen päivittämistä sekä alaa koskevien muutosten huomioimista yrityksen omavalvontasuunnitelmassa. Hyvällä elintarvikehygienialla voidaan pienentää yrityksen hävikkiä ja ennen kaikkea vähentää elintarvikkeiden terveysriskejä. 4.4 Muut lait ja asetukset Lähtökohtaisesti kaikki rakennukset rakennetaan aina turvallisiksi. Lait ja asetukset velvoittavat niin rakentajat kuin suunnittelijatkin huomioimaan etenkin turvallisuusnäkökohdat työssään. Käyttäjien vastuulle jää rakennusten turvallisena pitäminen ja toimiminen lainsäädännön puitteissa. (Seppä 2006, 10.) Rakenteellista paloturvallisuutta koskevia lakeja ovat esimerkiksi Suomen Rakentamismääräyskokoelma: E1 Rakennusten paloturvallisuus, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) sekä nestekaasuasetus (711/1993) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997). 11 5 YRITYSTURVALLISUUS Karkeasti jaoteltuna yritysturvallisuus voidaan jakaa henkilöturvallisuuteen ja toiminnan turvallisuuteen. Yritys pyrkii huolehtimaan asiakkaistaan ja henkilökunnastaan ja turvaamaan häiriöttömän toiminnan. Nämä asiat vaikuttavat voimakkaasti myös siihen millaisen mielikuvan asiakkaat yrityksestä saavat. Asiallisesti ja hyvin hoidetut turvallisuusjärjestelyt antavat luotettavan kuvan yrityksen toimintakulttuurista. Asiakas huomaa, että hänestä pidetään huolta ja kokee olonsa turvalliseksi yrityksessä oleskelunsa ajan. Puutteelliset turvajärjestelyt ja välinpitämättömyys niiden toimivuudesta antavat yrityksen toiminnasta huolettoman ja välinpitämättömän yrityskuvan. 5.1 Henkilöturvallisuus Yritys on vastuussa asiakkaidensa turvallisuudesta heidän oleskellessa yrityksen tiloissa ja yrityksen tulee huolehtia siitä, etteivät asiakkaat joudu hengenvaaraan tai heidän terveytensä tule vaarannetuksi. Lisäksi tulee huolehtia asiakkaiden omaisuudesta, että se on turvassa. Hotelliin kirjauduttaessa on tärkeää tietää montako ihmistä ja minkä nimisiä missäkin huoneessa majoittuu, jotta esimerkiksi tulipalon sattuessa saadaan kaikki hotelliasukkaat varmasti turvaan. Jokainen työntekijä on tärkeä ja jokaisen työpanosta tarvitaan yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Yrityksen sisältä löytyy usein myös niin sanottuja avainhenkilöitä, joilla on yritykseen ja alaan liittyen sellaista osaamista ja asiantuntemusta, joka vaikuttaa yrityksen toimintaan (Leppänen 2006, 206). Asiantuntemus voi liittyä esimerkiksi johtamiseen, asiakassuhteisiin tai laitteiden käyttöön. Ravintolapäällikkö tuntee hyvin asiakaskunnan ja osaa ottaa kanta-asiakkaiden tar- 12 peet huomioon sekä tuntee ravintolan kassajärjestelmän ja osaa huoltaa sitä. Hänen sairastuessa tai vaihtaessa työpaikkaa on yrityksen turvattava osaaminen sijaisjärjestelyillä, jotta toiminta saadaan jatkumaan häiriöttä. Leppäsen (2006, 207) mukaan sijaisjärjestelyjen suunnittelu onkin oleellinen osa henkilöturvallisuutta ja edesauttaa toiminnan tehokasta ylläpitämistä sekä toipumista ongelmatilanteista. 5.2 Toiminnan turvallisuus Yritystoiminnan turvaamisesta puhuttaessa siihen liitetään kaikki sellaiset toiminnot, joilla on suuri merkitys yrityksen menestymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Hotelli pyrkii saamaan taloudellista voittoa, jotta voi jatkaa toimintaansa ja turvallisuusajattelu kuuluu osana tähän prosessiin. Ydintoiminnoiksi luetaan kaikki sellaiset toiminnot, jotka ovat välillisesti tai suoraan yhteydessä asiakkaisiin. (Leppänen 2006, 69.) Ydintoimintoja ovat Leppäsen (2006, 69) mukaan mm. asiakaspalvelutoiminnot ja asiakaskannan hallinta sekä uusien tuotteiden ideointi. Ydintoimintojen vahingoittuminen vaikuttaa suoraan asiakkaisiin ja vähentää heti yrityksen palvelutasoa. Hotellin on tärkeä säilyttää ihmisten yksityisyyden suoja ja henkilökunta on aina asiakkaistaan vaitiolovelvollinen. Ravintolan puolella esimerkiksi asiakkaan väkivaltainen käytös tulee hoitaa maltillisesti ja rauhoittaa tilanne mahdollisimman nopeasti, jotta muille asiakkaille ei koidu vahinkoa. Tukitoiminnoilla luodaan edellytykset ydintoimintojen onnistumiselle. Ne ovat asiakkaalle lisäarvo sekä tukevat yritystä kokonaisuutena. Tärkeimpiä tukitoimintoja ovat yrityksen turvallisuusasioista huolehtiminen sekä henkilöstön ja heidän ammattitaitonsa kehittäminen. (Leppänen 2006, 69.) Muita yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat yrityksen ulkopuoliset toiminnot. Näihin voidaan lukea esimerkiksi ympäristö, yrityksen sijainti, alueen 13 kilpailevat yritykset ja heidän toimintansa sekä myös lainsäädäntö, joka määrää mm. ravintolan aukioloajoista. Nämä ovat asioita joihin yritys ei voi itse vaikuttaa. (Leppänen 2006, 69.) 5.3 Yritysturvallisuuden käsite Yritysturvallisuus tarkoittaa Miettisen (2002, 11) mukaan turvallisuuden eri osaalueiden kokonaisvaltaista hallintaa. Suojaamalla henkilöstöä, asiakkaita, muita mahdollisia sidosryhmiä, tietoja, omaisuutta sekä toimintaympäristöä väärinkäytöltä, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta yritys pyrkii varmistamaan liiketoimintansa häiriöttömän päivittäisen jatkumisen. Yritysturvallisuus on osa yrityksen toimintaa, ja se tukee omalla tavallaan yrityksen liiketoiminnan tulostavoitteita. Sillä pyritään myös vaikuttamaan palveluiden ja tuotteiden laatuun ja yrityskuvaan. Miettinen (2002, 26) korostaa yritysturvallisuutta myös osana yrityksen riskienhallintaa. Kerkon (2001, 21) mukaan yritysturvallisuudella pyritään varmistamaan yrityksen lailliset toimintaedellytykset, suojaamaan tuotannon ja toiminnan häiriöttömyys sekä yrityksen henkilöstö, omaisuus, tiedot ja ympäristö. Käytännössä yritysturvallisuus on ennalta ehkäisevää toimintaa onnettomuus- ja vaaratilanteiden sekä vahinkojen torjumiseksi. Sillä luodaan myös toimintavalmiuksia näiden tilanteiden varalle. Yritysturvallisuus on terminä varsin nuori eikä ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa yleisessä kielenkäytössä (Miettinen 2002, 11). Liite 3 esittää yritysturvallisuuden peruskäsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan, mistä yritysturvallisuudessa on kyse. Peruskäsitteitä ovat Miettisen mukaan yritysturvallisuuden johtaminen, yritysturvallisuuden osa-alueet, yritysturvallisuusriskit ja -uhkat, suojauskeinot, suojattavat kohteet sekä liiketoiminnan ydin. Miettinen korostaa, että yritysturvallisuus voidaan jakaa osa-alueisiin monella tavalla, eikä mikään ole toista parempi. Hänen jaottelunsa noudattaa pääpiirteissään Teollisuuden ja työn- 14 antajain keskusliitto ry:n, Palvelutyönantajat Ry:n ja Yritysturvallisuuden neuvottelukunnan määrittelemää jaottelua. (Miettinen 2002, 12, 14.) Yritysturvallisuuden johtaminen on sijoitettu opaskartan (liite 3) uloimmalle kehälle, koska se liittää yhteen kaikki muut yritysturvallisuuden osa-alueet yhdeksi johdettavaksi kokonaisuudeksi. Näillä yritysturvallisuuden osa-alueilla tarkoitetaan toisella kehällä olevia osa-alueita, joita on kaksitoista. Kolmannen kehän muodostavat yritysturvallisuusriskit ja -uhkat. Yritysturvallisuusriskillä tarkoitetaan yrityksen toimintaan kohdistuvia ei-toivottuja tapahtumia. Yritysturvallisuusriskin toteutuminen johtaa puolestaan yritysturvallisuusuhkaan, joka aiheuttaa potentiaalisen vaaratilanteen yritykselle. (Miettinen 2002,12–13.) Neljännellä kehällä ovat suojauskeinot. Niillä tarkoitetaan teknisiä ja ei-teknisiä toteutustapoja, joilla pyritään suojaamaan yksittäinen kohde tai sen tarkasti rajattu osa. Suojattava kohde voi olla esimerkiksi asia, esine tai ihminen, jota halutaan suojata mahdollisilta uhilta. (Miettinen 2002,13.) Se, millaisin keinoin ja laittein yritys haluaa suojata kiinteistöä ja siinä olevia ihmisiä ja omaisuutta, voi vaihdella suurestikin yrityksittäin. Suojauskeinoja valittaessa on otettava huomioon kiinteistö ja rakenneratkaisut ja varmistettava, että suojauskeinot vastaavat yrityksen tarpeita. Liiketoiminnan ydin on opaskartan keskellä ja se on perimmäinen syy, minkä takia yritys järjestelmällisesti pitää yllä ja kehittää yritysturvallisuuttaan. (Miettinen 2002, 13.) 5.4 Yritysturvallisuuden osa-alueet Miettisen (2002, 14–17) määrittelemistä osa-alueista työssämme esiintyvät seuraavat: yritysturvallisuuden johtaminen, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus, paloturvallisuus ja pelastustoiminta, ympäristönsuojelu, rikosturvallisuus ja työsuojelu. Alla olevassa kuviossa 1 on kirjoitettu lyhyt kuvaus kustakin yritysturvallisuuden osa-alueesta, joita olemme tässä työssä käyttäneet. 15 Yritysturvallisuuden Osa-alueiden kuvaus osa-alueet Yritysturvallisuuden Kokoaa turvallisuuden eri osa-alueet yhtenäiseksi, johtaminen hallittavaksi kokonaisuudeksi. Kiinteistö- ja Tarkastelee yrityksen käytössä olevien tuotanto- ja toimitilaturvallisuus toimitilojen fyysiseen suojaamiseen liittyviä asioita voidaan jakaa rakenteelliseen turvallisuuteen ja turvallisuusvalvontaan. Henkilöturvallisuus Pyritään vähentämään ihmisten aiheuttamia tahattomia ja tahallisia riskejä yritykselle. Esimerkkinä henkilön taustatietojen tarkastus, työ- ja yhteistyösopimuksiin liittyvät salassapito- ja vaitiolosopimukset, oman henkilöstön vierailijoiden ja yhteistyökumppanien fyysisen koskemattomuuden suojaaminen. Tietoturvallisuus Tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron luottamuksellisuus, eheys sekä saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Paloturvallisuus ja pelas- Sisältää yrityksen palosuojelun ja pelastustoiminnan. tustoiminta Ympäristönsuojelu Kattavat toimenpiteet, joilla yritys pyrkii estämään vahingot, jotka yrityksen toiminta mahdollisesti aiheuttaa luonnolle. Rikosturvallisuus Tarkastellaan yrityksen tietoihin, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvan rikollisen toiminnan ennalta estämiseen liittyviä asioita. Työsuojelu Ensisijaisena tavoitteena henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työtapaturmien ennalta ehkäisy. (KUVIO 1. Yritysturvallisuuden osa-alueet (Miettinen 2002, 14–17) 16 5.5 Matkailun turvallisuus Matkailu on ihmisille keino ylläpitää luonnollisia yhteyksiä toisiinsa, saada uusia ystäviä, tutustua vieraisiin kulttuureihin ja kokea unohtumattomia elämyksiä. Tällä hetkellä matkailu on maailman tärkein elinkeino (World Tourism Organization 2007). Matkailun turvallisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Suomi mielletään turvalliseksi kohteeksi matkustaa, koska maamme on sekä taloudellisesti että poliittisesti vakaa eikä meillä ole monen muun maan tavoin terrorismia (Verhelä 2000, 19). Suomi ei myöskään kärsi suurista luonnonkatastrofeista. Matkailun näkökulmasta niin terrorismia kuin luonnonkatastrofeja on vaikea käsitellä ja niihin on myös vaikea etukäteen varautua. Kuten Wanhill, (2005, 518) kirjassaan toteaa, terrorismi liitetään poliittisesti tai uskonnollisesti fanaattisiin järjestöihin tai terrorismitekojen syynä saattaa olla köyhän ja rikkaan väestön yhteydenotot palkkatulojen ja elinolojen saamiseksi tasavertaisiksi. Yksi matkailuelinkeinoon suuresti vaikuttanut terrorismi teko oli isku New Yorkin World Trade Centeriin 11.9.2001. Sen vaikutukset näkyivät ympäri maailmaa ja matkailuelinkeinolta vei useita kuukausia saada ihmiset luottamaan matkustamisen turvallisuuteen uudelleen. Vuonna 2004 tapaninpäivänä Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa ravisteli poikkeuksellisen raju luonnonkatastrofi. Maanjäristyksiin ja niitä seuranneisiin hyökyaaltoihin kuoli yli 200 000 ihmistä. Kriisi kosketti voimakkaasti myös Suomea. (Tsunami 2004.) 17 World Trade Centerin tuho paljasti Wanhillin (2005, 518) mukaan, että vain muutamissa turisti kohteissa oli olemassa kriisinhallinta suunnitelma miten vaaratilanteissa toimitaan. Myös Tsunamin tapahtumien jälkeen on kiinnitetty enemmän huomiota varoitusjärjestelmiin, joiden avulla saataisiin ihmiset ajoissa turvaan. 5.6 Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alalla Huhtala (1997, 20–21) muistuttaa, ettei hotellia tai ravintolaa tee turvalliseksi se, ettei siellä vielä koskaan ole tapahtunut mitään. Silloin voi vain sanoa yrityksellä olleen hyvä onni. Vasta kun, osataan kriisitilanteen yllättäessä toimia oikein, voidaan puhua todellisesta turvallisuudesta. Tämä vaatii yritykseltä panostusta tilanteiden ennakointiin, koulutukseen ja käytännön harjoituksiin. Näillä toimilla luodaan yritykseen positiivinen asenne ja motivoituneisuus mahdollisten kriisitilanteiden kohtaamiseen ja hallintaan. (Huhtala 1997, 20–21.) Huhtala (1997, 22) korostaa yritysten vastuuta turvallisuusasioissa. Hänen mielestään riskien myöntämisestä alkaa kaikkien turvallisuuden ja viihtyvyyden parantuminen suomalaisissa hotelleissa ja ravintoloissa niin omistajien, johdon, asiakkaiden kuin henkilökunnankin kohdalla. Yritys on vastuussa asiakkaidensa turvallisuudesta koko näiden siellä oleskelun ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakas joudu missään vaiheessa uhatuksi henkensä tai terveytensä puolesta. Asiakkaan intimiteettisuojaa tai omaisuutta kohtaan ei myöskään saa aiheutua uhkatekijöitä. (Huhtala 1997, 39.) Työsuojeluministeriö on määrittänyt hotelli- ja ravintola-alan riskialaksi, joka tuo velvoitteita niin työnantajalle kuin henkilökunnallekin. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu toimenpiteet rikosten ennaltaehkäisemiseksi, ohjeistaa henkilökunta väkivaltatilanteiden hallintaan ja opastaa kriisien jälkihoitoon toimenpiteet. Henkilökunnan velvollisuuksia yritysturvallisuuden lisäämiseksi ovat aktiivisuus turvallisuuskysymyksissä, asiakasliikenteen ja -liikehdinnän valvonta, tiedotta- 18 misvastuu, lojaalius työnantajaa kohtaan ja heidän tulee käyttää turvallisuustietoista palveluasennetta. (Huhtala 1997, 94 - 95, 149.) Aktiivisuus tarkoittaa, että työntekijä osallistuu yrityksen turvallisuutta parantavien toimien parantamiseen sekä antaa ehdotuksia turvallisuutta edistävistä työmenetelmistä ja tavoista. Henkilökunnan tulee aina valvoa asiakasliikennettä ja sen liikehdintää riippumatta siitä, kuinka paljon yritys on investoinut turvallisuustekniikkaan. Tulee muistaa, ettei tekniikka koskaan täysin korvaa ihmisen suorittamaa valvontaa. Tiedottamisvastuu uhkaavista tilanteista on kaikilla ja niistä tulee ilmoittaa viipymättä esimiehelle. Ei ole väliä kuuluuko henkilö vakinaiseen henkilökuntaan vai onko ekstra-työvoimaa. Jotta voitaisiin edellyttää turvallisuustietoista palveluasennetta, tulee henkilökunnalle järjestää turvallisuuskoulutusta. Tulee kuitenkin muistaa, ettei pelkkä turvallisuuskoulutus takaa sitä, että jokainen henkilö tuntisi vastuunsa ja toimisi sen mukaisesti. On hyvä muistaa koulutuksen ja käytännön harjoitusten jatkuvuus ja sitä kautta henkilökunnan sitouttaminen turvallisuusasioihin. Lojaalius työnantajaa kohtaan koskee kaikkia niitä yrityksen sisäisiä asioita, joista ulkopuolisille ihmisille ei tule puhua. (Huhtala 1997, 149– 151.) Ruohon artikkelissa (Turvallisuus 5/2005, 50) Yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen korostaa erityistilanteiden olevan uusi haaste yrityksille. Vielä jokin aika sitten yritysten johtohenkilöiden mielestä vaara- ja uhkatilanteiden hallinta on toimintaa, jota vain viranomaiset tekevät. Tänä päivänä tilanne on muuttunut ja henkilökunnan on kyettävä hoitamaan tällaiset tilanteet itse. Viranomaisapu ei yksin riitä, eikä sitä välttämättä aina ole edes saatavilla. (Turvallisuus 5/2005, 50.) Esimerkiksi Hotelli Kumpelissa vastaanottovirkailijaa uhattiin puukolla, virkailija sai tilanteen rauhoittumaan ja ohjattua uhkailijan ulos rauhallisella käytöksellään. Työntekijän toiminta tilanteessa esti pahempaa tapahtumasta. Tässäkin tilanteessa viranomaisavun saapuminen kesti yli puoli tuntia 19 5.7 Turvallisuus Hotelli Kumpelissa Vapaamuotoinen kyselymme Hotelli Kumpelin henkilökunnalle selvitti mitä lisätietoja he kaipasivat turvallisuudesta ja turvallisuuskoulutukselta. Paloturvallisuusasiat ja ensiapukoulutus nousivat kyselyssä tärkeimmiksi. Paloturvallisuusasioiden puolesta kaivattiin selkeää koulutusta ja harjoitusta, miten toimia tulipalotilanteessa sekä opastusta alkusammutusvälineiden käytössä. Ensiapukoulutus oli monella käytynä useita vuosia sitten ja esimerkiksi uudet painelu-puhallus elvytysohjeet eivät olleet tiedossa. Muutama kuukausi sitten asiakkaalle sattunut sydänkohtaus ja henkilökunnan epävarmuus kuinka toimia, toivat tämän aiheen esille. Alalle tyypillisiä tapaturmia ovat haavat ja palovammat ja myös niiden oikeaoppiseen hoitoon kaivattiin selkeitä ohjeita. Asiakaspalvelutilanteissa mietittiin kuinka tunnistaa esimerkiksi sekakäyttäjä ja kuinka hänen kanssaan tulisi toimia. Tähän liittyen kaivattiin koulutusta kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoihin. Lisäksi henkilökunnan vastuujako vaaratilanteen sattuessa ei ollut selvää. Tämän asian parantamiseksi mietimme yhdessä toimivaa järjestelmää. 6 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN Vaikka pelastustoimilaki sisältää määräyksiä vain paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta, olisi suunnitelman hyvä olla mahdollisimman laaja ja käsittää kaikki yrityksen tarvitsemat turvajärjestelyt. Suunnitelman laajuus ja eri turvallisuusosa-alueiden painottaminen vaihtelevat yrityksen koon ja toimialan mukaan. Jotta pelastussuunnitelmasta saataisiin juuri oman yrityksen toimintaa tukeva, olisi siitä hyvä keskustella esimerkiksi palotarkastajan tai vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Laatiessamme pelastussuunnitelmaa teimme yhteistyötä Hotelli Kumpelin johtajan ja henkilökunnan sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Jari Vornasen kanssa. Lisäksi turvallisuusjohtamisen opintojaksolla teimme turvallisuus- 20 alan asiantuntijayritys 4Ks Finland Oy:n riskipiste ohjelmalla turvallisuusriskianalyysin (liite 4), jolla etsitään kohteita, joihin turvallisuustoimenpiteitä tulisi kohdistaa. Analyysi on suunniteltu toimimaan organisaation koosta ja toiminnasta riippumatta. (Turvallisuutta toimintaan 2007.) 6.1 Vastuu turvallisuudesta Yrityksen johdolla ja työntekijöillä on vastuu turvallisuudesta. Yhteistyö on avain toimivan yrityskulttuurin rakentamiseksi. Yrityksen johto viimekädessä kantaa vastuun kaikesta turvallisuudesta sekä luo perusteet yrityksen turvallisuuskulttuurille. (Seppä 2006, 6.) Johdon tulee ohjata ja olla esimerkkinä turvallisuusasioissa sekä valvoa ja ylläpitää turvallisuutta. Käytännössä valvontaa voi suorittaa tekemällä säännöllisiä tarkastuksia, mm. huolehtimalla poistumisreittien siisteydestä ja alkusammutusvälineiden hyvästä kunnosta, varmistamalla palo-ovien kiinniolo sekä opasteiden riittävyys. Näiden asioiden huolehtimisessa auttaa henkilökunnalle annettu riittävä koulutus. (Seppä 2006,6.) Jokaisen työntekijän on tutustuttava ja tunnettava pelastussuunnitelman sisältö. Työntekijän tulee noudattaa turvallisia työtapoja ja ilmoittaa esimiehelleen heti havaitsemistaan riskitekijöistä. Työntekijän on osattava tehdä hätäilmoitus sekä vaara- tai vahinkotilanteen sattuessa osattava toimia annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämä edellyttää, että työntekijä tietää lähimpien alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainnin sekä osaa myös käyttää niitä. Työntekijän on tunnettava poistumistiet sekä kokoontumispaikka. (Seppä 2006, 7.) 6.2 Työsuojelu Työturvallisuuslaissa säädellään työturvallisuustoimenpiteitä sekä vastuita ja velvollisuuksia (738/ 2002). Sen lähtökohtana on työntekijöiden suojeleminen työhön liittyviltä vaara- ja uhkatekijöiltä. Lain tarkoituksena on parantaa työolosuh- 21 teita ja työympäristöä työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain soveltamisessa ensisijaista on ennaltaehkäisevä toiminta, toiminnan jatkuva parantaminen sekä ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen. Työnantajalla on siis yleinen velvollisuus huolehtia työhön liittyvien vaaratekijöiden ja niiden vaikutusten poistamisesta (Leppänen 2006, 219). Huolehtimisvelvoite tarkoittaa, että työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät riskitekijät ja ennaltaehkäistä niitä tarpeellisilla toimenpiteillä. Työnantaja on myös velvollinen tarkkailemaan jatkuvasti työtapojen turvallisuutta, työympäristön sekä työyhteisön tilaa. (Leppänen 2006, 219.) 6.3 Paloturvallisuus Vaikka valtaosa tulipaloista ja muista tapaturmista sattuu kotona, on runsasriskisissä kohteissa, joissa kokoontuu tai majoittuu paljon ihmisiä, kiinnitettävä paloturvallisuuteen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn erityistä huomiota (Seppä 2006, 12). Hotellipaloja oli vuosina 1998–2002 Sisäasiainministeriön julkaisun 22/2003 mukaan 75. Palot jäivät pieniksi aikaisen havaitsemisen johdosta ja kaikki majoitustiloista alkaneet palot rajoittuivat syttymishuoneeseen. Yleisimmät syttymissyyt liittyivät sähkölaitteisiin ja tupakointiin. Julkaisun lähteenä on käytetty pelastustoimen onnettomuustietokantaa. Käsisammuttimet tulee sijoittaa yrityksen tiloissa näkyvälle paikalle, jotta ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Siinä vaiheessa, kun alkusammutuskalustoa tarvitaan, ei ole aikaa etsiä oikeaa sammutusvälinettä, vaan se tulee olla lähellä. Alkusammutuskaluston sijaintipaikka tulee merkitä opastein ja sisätiloissa olevat käsisammuttimet on tarkastutettava hyväksytyssä sammutinhuoltoliikkeessä kahden vuoden välein.(Seppä 2006, 29.) Hotellin ja ravintolan paloturvallisuutta parannetaan ottamalla huomioon sisustusmateriaalien paloturvallisuus eli käytetään vaikeasti syttyviä (SL1) sisustusmateriaaleja, kuten palosuojattua puuvillaa, villaa, viskoosia ja polyesteria. Somistei- 22 ta hankittaessa ja tekstiilejä uusittaessa, on niiden paloturvallisuus huomioitava. (Seppä 2006, 20.) Hotelli Kumpelissa käytetään vaikeasti syttyviä materiaaleja hotellihuoneissa ja ravintolan sisustuksessa. 6.3.1 Vastaanotto Kynttilöiden polttaminen hotellihuoneissa on kielletty. Vastaanottoaulan pöydillä sekä vastaanottotiskillä poltetaan Venetsia kynttilöitä pikkujoulu aikaan. Tupakointi sallitaan kesäkuun alkuun asti hotellin aulabaarin takana olevassa tupakkatilassa sekä aulabaarin tiskillä. Baaritiskiin on asennettu vuonna 2001 ilmastointijärjestelmä, joka vie tupakansavun suoraan ylös kattoon eikä tiskin toiselle puolelle päin tarjoilijaa. Hotellipuolella tupakanpoltto on sallittu 3. kerroksen huoneiden parvekkeilla. Hotellin aulaan on vuoden 2001 remontin yhteydessä rakennettu takka. Takka toimii kaasulla. Kaasu tulee takkaan keittiön kaasusäiliöstä, joka sijaitsee maan alla ulkona. Kaasuhana sijaitsee keittiön seinällä ja sen avaamisesta sekä sulkemisesta huolehtii keittiöhenkilökunta työvuorojensa mukaan. Hotellihuoneiden televisioissa on aina virta päällä, koska niissä on herätys- ja palohälytystoiminto. Tästä syystä televisioiden kuntoa seurataan tarkasti. Televisioiden ympärillä tulee olla riittävästi tilaa eikä laitteita saa sijoittaa esimerkiksi kiinni verhoihin. Tämä on tärkeää, jotta ilma pääsee vapaasti kiertämään ja liika lämpö poistumaan. Televisioiden päällä ei myöskään tule säilyttää mitään. Hotelli Kumpelissa televisiot on sijoitettu kiinteälle tasolle, jossa niillä on hyvin tilaa ympärillä. Hotellihuoneissa on ikkunan yläpuolella ja WC:ssä loisteputkivalaisimet ja yövalossa sekä pöytä- ja jalkavalaisimissa hehkulamput. Valaisimissa käytetään eniten 40 W lamppuja, vaikka materiaalit kestävät myös 60 W tehoisen lampun. 23 6.3.2 Ravintola Kynttilät ovat tunnelmanluojia ravintolassa, mutta niiden käyttö ei ole riskitöntä. Pari vuotta sitten pikkujoulujen aikaan Kumpeli-kabinetissa oli tulipalon alku, kun tuikkukynttilät jäivät palaamaan kabinettiin ja asiakkaat siirtyivät ravintolasaliin. Henkilökunnan ripeän toiminnan avulla vahingot jäivät onneksi pieniksi. Pöydän pintaan tuli musta, palanut jälki ja pöytäliinaan paloi reikä. Kynttilöiden polttaminen on suositeltavaa ainoastaan ruokailuun katetuissa pöydissä ja helposti valvotuissa tiloissa. Kynttilänjalkojen käyttöä kannattaa harkita ja Hotelli Kumpelissa onkin päädytty käyttämään ainoastaan Venetsia pöytäkynttilöitä. Salissa liekitettäessä on huolehdittava siitä, ettei yläpuolella ole paloilmaisimia tai sammutusjärjestelmien suuttimia. Niissä hotellin ja ravintolan tiloissa, joissa tupakointi on sallittua, tulee olla kannellinen ja palamaton tuhkakuppien tyhjennysastia. Tänä päivänä on saatavilla sisä- ja ulkotiloihin soveltuvia paloturvallisia tuhkakuppeja, joissa tupakan tumppi sammuu itsestään. (Seppä 2006, 20.)Hotelli Kumpelissa on erillinen tupakointitila ja terassilla tupakointi on sallittua toukokuun 2007 loppuun asti. Uuden tupakkalain astuessa voimaan kesäkuun ensimmäinen päivä tupakointi ravintolan tiloissa päättyy. 6.3.3 Keittiö Kylmälaitteita tulee käyttää oikein. Niitä ei saa laittaa liian täyteen, koska tällöin laite ei toimi kunnolla ja kuormittuu liikaa. Laitteen sisälämpötila muuttuu ja tällöin elintarvikkeet eivät ole oikeassa säilytys lämpötilassa. Myös sähkönkulutus kasvaa moninkertaiseksi väärin käytetyssä kylmälaitteessa. Sama ilmiö seuraa, jos ei laitetta puhdisteta ja huolleta säännöllisin väliajoin. Tulee muistaa, että kuumana käyvä kylmälaite muodostaa vakavan paloturvallisuus- ja hygieniariskin. (Seppä 2006, 18.) Tukesin tekemän tutkimuksen mukaan kylmälaitteet ovat aiheuttaneet ravintolaja majoitusliikkeissä useita onnettomuuksia, joista olisi voinut seurata henkilöva- 24 hinkoja. Onnettomuuksien syynä oli ollut useissa tapauksissa puutteellinen valvonta käytön aikana ja kunnossapidossa. (Seppä 2006, 18.) Keittiössä olevista sähköliesistä ja uuneista tulee aina katkaista virta, jos laite on pois käytöstä pidempään tai keittiössä ei ole henkilökuntaa. Laitteiden puhtaudesta tulee huolehtia ja käytönaikainen puhtaus vähentää onnettomuusriskiä. Lämpöhauteita käytettäessä tulee muistaa, että hauteessa on riittävä määrä vettä, muutoin vastukset ylikuumenevat ja siitä voi seurata paloturvallisuusriski. Laitteen tulee olla jäähtynyt ennen kuin vesi tyhjennetään hauteesta pois. Astianpesukoneiden käyttö ja toiminta on turvallista, kun ne huolletaan ammattitaitoisesti riittävän usein. (Seppä 2006, 18–19.) Kuuma rasva on erittäin herkkä syttymään, joten rasvakeittimien öljyn lämpötila ei saa nousta yli 180 °C. Veden pääsy rasvakeittimeen on estettävä. Öljyyn joutunut vesi aiheuttaa roiskumista ja sitä kautta palovammoja ja liukastumisia. Kuumalle liedelle roiskunut öljy voi aiheuttaa tulipalon. (Seppä 2006, 19.) Rasvapalon sammuttamiseen käytetään sammutuspeitettä, jolla tuli voidaan helposti tukahduttaa. Erityisen tärkeää on muistaa, ettei rasvapalon sammutukseen saa koskaan käyttää vettä. Veden käyttäminen aiheuttaa lähes räjähdyksenomaisen palon yltymisen, jolloin myös sammuttaja on vaarassa. (Seppä 2006, 29.) Jos paloa ei saada tukahdutettua sammutuspeitteellä, ilmastointi on sammutettava välittömästi. Hotelli Kumpelin keittiössä nämä asiat on otettu huomioon ja uusia työntekijöitä ja harjoittelijoita opastetaan turvallisiin työskentelytapoihin. Keittiöstä löytyvät myös lain velvoittamat alkusammutusvälineet eli jauhesammutin ja sammutuspeite. Nestekaasua saa säilyttää ravintolan sisätiloissa enintään 25 kilogrammaa, myös tyhjät pullot lasketaan tähän määrään. Käyttökohteena tulee olla ravintolalaitteet ja käyttäjien tulee valvoa laitteiden kuntoa päivittäin. Itse tehdyt laitteiden tarkastukset ja korjaukset eivät kuulu ammattikeittiöön. Jokaisen käyttökerran jälkeen kaasuliesi sammutetaan, koska kaasuliesi luovuttaa täyden lämpötilan heti sytyttämisen jälkeen. Silloin, kun laite on pidempään käyttämättä, tulee kaasun pää- 25 venttiili sulkea. Pullot tulee sijoittaa niin, etteivät ne pääse kuumenemaan tai alttiiksi mekaaniselle kulutukselle. Myöskään poistumisreiteille niitä ei saa sijoittaa. Nestekaasun säilytys maanalaisissa tiloissa ja kellareissa on kielletty. (Seppä 2006, 19.) Yrityksen oma henkilökunta pesee rasvasuodattimet ja pesutiheys määräytyy keittiön toiminnan mukaan. Ohjeistus tulee olla omavalvontasuunnitelmassa. Keittiön rasvahormit puolestaan puhdistutetaan valtuutetulla yrityksellä vähintään kerran vuodessa ja muut poistoilmahormit viiden vuoden välein. Suoritetusta puhdistuksesta tulee olla todistus ja se on säilytettävä ravintolassa. Pelastusviranomainen voi vaatia hormit puhdistettavaksi, jos todistusta viimeisestä puhdistuksesta ei ole esittää. Ravintoloiden palotarkastuksissa rasvahormien puhdistamattomuus on yksi yleisimmistä huomautuskohteista.(Seppä 2006, 19.) 6.4 Poistumisturvallisuus Tärkein rakenteellinen turvallisuustekijä tulipalotilanteessa yksilön kannalta on mahdollisuus esteettömään poistumiseen. Käyttökelpoiset poistumisreitit ovat tärkeä osa henkilöturvallisuutta. Tilasta on päästävä hätätilanteessa poistumaan helposti. Hotelleissa ja ravintoloissa henkilökunnan toimenpiteiden merkitys korostuu tulipalotilanteissa. Kaikkien tiloissa työskentelevien on tunnettava poistumissuunnitelmat sekä osattava toimia niiden mukaisesti. (Seppä 2006, 21.) Ihmiset, jotka majoittuvat hotelleissa ja asioivat ravintoloissa ovat aina vieraassa paikassa. Tulee muistaa, etteivät he tunne rakennusta ja sen poistumisteitä. Onnettomuustilanteiden tutkimuksissa on tullut selkeästi esille, että ihmiset pyrkivät poistumaan samaa reittiä kuin ovat tilaan tulleet. Tulipalon estäessä poistumisen kyseiseen suuntaan, riittävä ja toimiva poistumisopastus jää ainoaksi mahdollisuudeksi pelastautumiseen. (Seppä 2006, 21.) Ihmisten, jotka tiloissa oleskelevat toimintakyky saattaa olla alentunut alkoholin nauttimisen tai unen vuoksi. Alkoholi vaikuttaa ihmisten arviointikykyyn ja nuk- 26 kuva ihminen ei tiedosta mitä hänen ympärillään tapahtuu. Ihmisten liikkuminen, häly ja savu eivät välttämättä herätä ja alkoholin nauttiminen voi osaltaan vaikeuttaa heräämistä. Herätessään henkilö voi olla hämmentynyt ja epävarma kuinka toimia. (Seppä 2006, 21.) Hotellin sisääntuloaulassa ja majoitushuoneissa tulee olla toimintaohjeet ja poistumiskartta. Luontevin sijoituspaikka niille huoneissa on majoitushuoneen ovi. Toimintaohjeissa on tärkeää, että ne ovat riittävän yksinkertaisia ja helppoja tulkita. Ovessa on hyvä olla jälkivalaiseva kilpi, josta käy ilmi poistumisohjeet ja hätänumero. Poistumiskartta tulee löytyä myös jokaisesta majoituskerroksesta ja se tulee olla keskeisesti sijoitettu. (Seppä 2006, 22.) Hotelli Kumpelissa huonekerrosten poistumistiekartat ovat hotellihuoneiden ovissa ja hotellivieraan turvaohje, A-4 kokoinen, on seinätelineessä kirjoituspöydän yläpuolella, peilin vieressä. Olennainen osa poistumisturvallisuutta on asiakkaiden informointi. Tieto uhkaavasta vaarasta on aina välityttävä asiakkaille. Toimintamallit sisäiseen hälyttämiseen on mietittävä ennalta ja harjoiteltava etukäteen. (Seppä 2006, 22.) Hotelli Kumpelissa hotelli-TV antaa infokanavan kautta toimintaohjeet vaaratilanteissa. Vastaanotto huolehtii TV:n infokanavan käytöstä sekä muusta turvallisuuteen liittyvästä informaatiosta asiakkaille. Ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä rakennusluvassa lasketaan käytettävien uloskäytävien leveyden ja ravintolan pinta-alan mukaan. Jokaista tilassa olevaa henkilöä kohden lasketaan ravintolan vapaasta pinta-alasta yksi neliömetri. Näitä määritelmiä noudattaen kaikki asiakkaat pääsevät hätätilanteessa poistumaan tilasta nopeasti ja turvallisesti. Jokaisesta ravintolasta on yleensä oltava vähintään kaksi poistumisreittiä. Aina, kun tilassa oleskellaan, on sieltä päästävä poistumaan ilman avainta. Erityisen tärkeää on muistaa poistumisreittien selkeä opastus ja esteettömyys. (Seppä 2006, 22–23.) Hotelli Kumpeli on pitkänmallinen, kolmekerroksinen rakennus, jossa on useita kokoustiloja sekä hotellihuoneita katutasossa ja paljon lasipinta-alaa. Varauloskäyntejä on eri puolilta hotellia useita (liitteet 5-9). 27 Hissien käyttö tulipalotilanteessa on kielletty. Hotelli Kumpelissa on vain tavarahissi ja henkilökunta on ohjeistettu, ettei sitä käytetä tulipalotilanteessa. Tilojen yleinen siisteys on tärkeää poistumisturvallisuuden kannalta. Keittiössä vaaraa aiheuttavat liukkaat lattiat ja huolimattomasti sijoitetut työvälineet kuten veitset ja muut teräesineet. Asiakastiloissa on tärkeää huolehtia askelmista ja portaiden moitteettomasta kunnosta, ettei niissä pääse tapahtumaan loukkaantumisia. Rakennuksissa on toteutettu tulipalojen estämiseksi erityinen palo-osastointi, joka auttaa tulipalotilanteessa. Käyttäjät saavat lisäaikaa pelastautumiseen ja palokunta paikalle ehtimiseen. Palo-osastointi rajoittaa palon leviämistä ja jokainen paloosasto pidättelee tulipaloa sisällään noin tunnin. Palo-ovien tulee sulkeutua ja salpautua itsestään. Niitä ei saa koskaan kiilata auki, koska silloin hätätilanteessa ne eivät toimi etukäteen suunnitellulla tavalla ja tällä tavalla toimiessa estetään palo-osastointi. (Seppä 2006, 24–25.) Hotelli Kumpelissa kaikkien hotellikäytävien ja aulojen välillä on palo-ovet, jotka pidetään suljettuina. SOL:n kerroshoitajien kanssa on sovittu, että he tarkastavat palo-ovien kiinniolon joka päivä viimeiseksi ennen lähtöä. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmoittaa tiedon uhkaavasta tulipalosta keskuslaitteelle ja se edelleen hätäkeskukseen, joka taas hälyttää ennalta suunnitellun määrän palokalustoa ja miehiä paikalle. Hotelli Kumpelissa tällainen järjestelmä on käytössä ja se hälyttää suoraan aluehälytyskeskukseen Hämeenlinnaan. Vesisammutus- eli sprinklerijärjestelmä pyrkii sammuttamaan uhkaavan palon katossa olevista suuttimista purkautuvalla vesisuihkulla tai korkeapaineisella vesisumulla. Vesisammutusjärjestelmän suuttimien rikkoutuminen tai lämmittäminen aiheuttaa vesivahingon. Tämä tulee muistaa esimerkiksi salissa liekitettäessä, ettei suuttimia ole yläpuolella. (Seppä 2006, 26.) 6.5 Vesivahingot ja sähkökatkokset Kaikkien rakennusten vesivahinkojen vahinkomenot ovat viisinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana (Vesivahinkojen määrä huolestuttaa, 2007). Tämä nä- 28 kyy myös hotelli- ja ravintola-alalla, jossa käytetään paljon vettä. Fennian artikkelin mukaan tällä hetkellä ei panosteta riittävästi rakenteiden, laitteiden ja putkistojen kunnosta huolehtimiseen ja riittävän ajoissa tehtäviin korjaus- ja uusimistoimenpiteisiin, joilla säästettäisiin huomattavia rahasummia. Rakennusvaiheessa tulee ottaa huomioon rakenteiden, laitteiden ja putkistojen oikeanlainen valitseminen ja sijoittelu, jolla voidaan ehkäistä vesivahinkojen syntymistä oleellisesti. Rakennuksen ja siinä olevien vesipisteiden, erilaisten koneiden ja laitteiden sekä viemärikaivojen säännöllisellä huollolla ja kunnon tarkkailulla ehkäistään vesivahinkojen syntymistä. (Vesivahinkojen määrä huolestuttaa, 2007.) Vesivahingon sattuessa on tärkeää, että tiedetään missä veden pääsulku sijaitsee, jotta voidaan minimoida vahingot. Sähkö tulee myös katkaista vuotokohdasta tai sen läheisyydestä. Suurissa vesivahinkotilanteissa, kannattaa kutsua palokunta paikalle, joka pumppaa irtoveden pois rakennuksesta. Kosteusvaurioita epäiltäessä kannattaa niiden laajuuden selvittämiseen käyttää alan asiantuntijaa. Pieniinkin merkkeihin vesivahingoista tai kosteusvaurioista kannattaa reagoida nopeasti, näin ei pääse tapahtumaan suurempia vahinkoja, jotka hankaloittavat yritystoimintaa ja ovat kalliita. (Vesivahinkojen määrä huolestuttaa, 2007.) Sähkökatkokset ovat yleistyneet sääolojen muuttuessa, Suomessakin on viime vuosina ollut useampia myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet eri puolille Suomea pidempiaikaisia sähkökatkoksia, jopa muutaman päivän pituisia. (Myrskyt suurin uhka sähkökatkoksille, 2003.) Tähän tulee myös hotellien varautua, jotta heidän toimintansa pystyy jatkumaan sähkökatkoksesta huolimatta. Hotelleilla olisi hyvä olla oma varavoimakone tällaisten tilanteiden varalle. Jos sitä ei ole, tulee varata riittävä määrä taskulamppuja ja muita valaisimia. Kynttilöiden käyttöä tulee välttää. Asiakkaita tiedotetaan tilanteesta ja kehotetaan varovaisuuteen sekä pidemmän sähkökatkoksen aikana ohjataan heidät ulos tilasta. Kassat tulee suojata, ettei niitä pääse kukaan anastamaan. Tulee myös varmistaa, ettei kukaan ole jäänyt hisseihin. Sähkökatkokset aiheuttavat hotelleissa aina toiminnan keskeytymisen ja 29 hidastumisen, josta seuraa myös taloudellisia tappioita, täten niihin kannattaa varautua etukäteen, jotta voidaan minimoida vahingot. 6.6 Omaisuusrikokset Omaisuusrikokset kasvoivat 90-luvun taitteen jälkeen majoitus- ja ravitsemisalalla, jota ennen ne olivat olleet yleisempiä rahalaitoksissa. Rahalaitokset lisäsivät suojaustaan ja täten houkuttelevuus ryöstökohteina väheni ratkaisevasti. Hotellija ravintola-alan yritysten suojaus oli tuolloin selkeästi huonompi. (Huhtala 2004, 16–17.) Tänä päivänä majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat parantaneet suojaustaan. Käteisen rahan käyttö on myös vähentynyt ja maksut tapahtuvat suurelta osin pankki- ja luottokorteilla. Hotelli Kumpelin asiakaskunnasta merkittävä osa on kokous- ja yritysasiakkaita ja heidän veloitukset laskutetaan usein suoraan yrityksiltä. Hotelli Kumpelissa tapahtuneet maksupetokset ovat lähinnä olleet hotellihuijareiden tekemiä. He ovat varanneet hotellihuoneen ennakkoon useammaksi päiväksi, käyttäneet asuessaan ravintolapalveluita ja kuitanneet ostoksensa huonelaskulle. Huijarit viipyvät hotellissa vain yhden yön ja jatkavat seuraavaan hotelliin. He jättävät sen verran tavaraa hotellihuoneeseen, että huone näyttää asutulta eikä henkilökunta osaa epäillä rikosta. Petosrikollisuus on hotelleissa jopa kolme kertaa yleisempää kuin ryöstörikollisuus (Huhtala 2004, 55). Omaisuusrikosten hoito kuuluu aina poliisille, mutta henkilökunnan rooli niiden ehkäisyssä tulee myös muistaa. Vastuullisilla ja hyvin suunnitelluilla työskentelytavoilla ehkäistään suuri osa omaisuusrikoksista. Kameravalvontajärjestelmien avulla voidaan seurata henkilöiden liikkumista ja ehkäistä varkauksia ja näpistyksiä. Nykyaikaiset kamerat tallentavat hyvää tunnistekuvaa ja tänä päivänä yritysten kannattaa ehdottomasti valita käyttöönsä digitaalinen kovalevytallennin järjestelmä. Ei ole yksi tai kaksi tapausta jolloin, varkaus on jäänyt taltioimatta, kun videokasetti on joko täynnä tai sitä ei ole ollenkaan paikalla. Kameravalvonnasta 30 tulee olla lakisääteiset ilmoitukset näkyvillä paikoilla ja sille on hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka on perehtynyt sen käyttöön. Kameravalvonnasta tulee toimittaa lakisääteinen rekisteriseloste tietosuojavaltuutetulle. (Turvallisuusriskianalyysi 2007.) Käteistä rahaa kannattaa säilyttää mahdollisimman vähä yrityksen tiloissa, koska se houkuttelee rikollisia. Turvallinen rahan käsittely tulee olla jokaisella työntekijällä hallinnassa. Uudet työntekijät tulee perehdyttää toimintatapoihin muun työnopastuksen ohella heti työsuhteen alussa. Rahan kanssa työskentelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja rahaa ei jätetä näkyvälle paikalle houkuttimeksi. Kassan laskeminen tulee suorittaa poissa asiakkaiden näköetäisyydeltä ja vakuutusehdot määräävät kuinka rahat kuljetetaan pankkiin. Rahakuljetusten turvaamiseksi niitä suositellaan tehtäväksi eri vuorokauden aikoina ja eri reittejä pitkin käyttäen aina autoa, jos se on mahdollista. Rahakuljetusta viedessä tarkkaillaan ympäristöä ja havaitessa jotain epäilyttävää ajetaan pois pysähtymättä. Jos epäillään autoa seurattavan, ovat rahat vietävä esimiehelle tai toiseen turvasäilöön, kuitenkin muualle kuin takaisin työpaikalle. Matkapuhelin on hyvä olla aina mukana, jotta voi tarvittaessa soittaa apua. Poliisin mukaan lähes varmasti yritykseen tehdään murto sen jälkeen, jos rahakuljetus viedään takaisin työpaikalle havaitun tarkkailun jälkeen. (Huhtala 2004, 13.) Hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä tapahtuu myös kavalluksia, jotka ovat taloudellisten tappioiden lisäksi myös henkisesti hämmentäviä työyhteisössä. Kaikki alkavat epäilemään ja arvailemaan syyllistä ja tästä seuraa työilmapiirin huononeminen. Kavalluksen suorittaja on aina joku henkilökunnasta ja kavalluksia tehdään kaikilla hierarkiatasoilla. Kavaltajan henkilöllisyyden selvitessä suuremmista kavalluksista tehdään rikosilmoitus. Usein kavallettuja rahoja ei saada kuitenkaan takaisin tuomioista huolimatta, joten tappiot jäävät yrityksille. Lisäksi pienemmistä kavalluksista valitettavan usein jätetään rikosilmoitus tekemättä ja ainoastaan työsuhde puretaan. (Huhtala 2004, 71.) 31 Yrityksen avaimet tulee säilyttää lukitussa avainkaapissa ja avaimille tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka luovuttaa ne. Yleisavainta ei koskaan luovuteta henkilökuntaan kuulumattomalle. Avaimet vastaanotetaan ja luovutetaan takaisin kuittaamalla. Luovutuksesta tehdään kuitit, jotka arkistoidaan. Avaimien on hyvä olla numeroidut, jotta ne on helppo jäljittää numeron perusteella. Illalla tarkistetaan kaikkien ovien lukitus, suljetaan ikkunat ja käydään läpi yrityksen tilat, jottei niihin ole jäänyt ulkopuolisia yöksi. (Huhtala 1997, 57.) Emme käsittele tässä raportissa Hotelli Kumpelin hälytysjärjestelmiä, avainten hallintaa tai rahojen käsittelyyn ja säilytykseen liittyviä asioita Hotelli Kumpelin johtajan toivomuksesta ja yrityksen omaisuuden ja henkilökunnan turvallisuuden säilyttämiseksi. 6.7 Uhka- ja vaaratilanteet Kuten edellä todettiin, hotelli- ja ravintola-ala luokitellaan riskialaksi. Hotelli- ja ravintolatyöntekijät kohtaavat paljon ihmisiä työssään ja sitä kautta myös joutuvat alttiiksi niin henkisille kuin fyysisillekin uhkauksille. Työntekijää voidaan uhkailla, jos hän joutuu neuvomaan tai kieltämään asiakasta. Esimerkiksi ravintolan puolella päihtyneen tai huumausaineiden alaisen henkilön käytös on hyvin arvaamatonta ja tunnetilat vaihtelevat nopeasti. Hotellin vastaanotossa uhkaava tilanne voi syntyä, kun ilman varausta tuleva asiakas haluaa majoittua ja häntä pyydetään maksamaan huone ennakkoon. Asiakas voi kokea tällaisen tilanteen loukkaavana. Tällöin henkilökunnalta vaaditaan rauhallista käytöstä ja maltillista tilanteen hoitamista, ja näin ehkäistään pahempaa tapahtumasta. Eniten riskitilanteita ravintolan puolella aiheuttavat pikkujoulu aika sekä tähtiillat, joita järjestetään noin kerran kuukaudessa Näinä iltoina väkivaltatilanteiden uhka kasvaa, johtuen asiakasmäärän paljoudesta ja harkitsemattomasta alkoholinkäytöstä. Vastaanotossa yksin työskentely yöllä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Vaaratilanteen sattuessa muuta henkilökuntaa ei ole saatavana avuksi ja viranomaisten hälyttäminen paikalle saattaa olla vaikeaa ja heidän tulonsa kestää kauan. 32 Hotelli Kumpelin asiakaskunta koostuu pääasiassa kokous- ja yritysasiakkaista sekä lapsiperheistä. Näin ollen vaara- ja uhkatilanteet eivät ole henkilökunnalle kovin suuri riski. Ravintola on kuitenkin avoin kaikille, joten väkivaltatilanteen mahdollisuutta ei saa unohtaa. Koskaan ei voi tietää, mitä ihmisten mielessä liikkuu. 6.8 Sairauskohtaukset sekä tapaturmat Tapaturmien ja sairaskohtausten riski on aina olemassa ja kuka tahansa hotellin henkilökunnasta voi joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee ensiaputaitoja. Ensiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikalla tai sen läheisyydessä annettavaa fyysistä tai psyykkistä apua. Ensiapua joutuu usein antamaan tilanteissa, joissa on osattava toimia nopeasti ja ilman erityisiä ensiapuvälineitä. Tällöin on erityisen tärkeää, että työntekijä on saanut ensiapukoulutusta, jottei hänen auttamiskynnyksensä nouse liian korkeaksi. (Seppä 2006, 35.) Yrityksen johdon tulee huolehtia siitä, että henkilökunta on saanut ensiapukoulutuksen. Työnantaja voi järjestää laissa tarkoitettua ensiapukoulutusta periaatteessa kahdella tavalla, joko yrityksen työterveyshuollon kautta tai kurssin voi tilata Suomen Punaiselta Ristiltä. (Seppä 2006, 35.) Hotelli Kumpelissa on tarkoitus järjestää ensiapukoulutus koko henkilökunnalle työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Työturvallisuuslain 36 § mukaan työpaikoilla on pidettävä yllä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvat asianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavun antamiseen perehtyneet henkilöt sekä tiedot siitä, mihin toimiin tapaturman tai sairastumisen vuoksi on nopean avun saamiseksi ryhdyttävä. Ensiapuvälineitä on oltava riittävästi ja jokaisen henkilökunnasta on tiedettävä niiden sijainti. Välineiden määrään vaikuttavat työntekijöiden määrä, työpaikan laajuus, sijainti sekä työn laatu ja työolot. (Työturvallisuuslaki 2002/738.) Hotelli Kumpelissa ensiapukaapit sijaitsevat keittiössä ja vastaanotossa. Niille ei ole nimetty vastuuhenkilöä, joka täydentäisi niitä. Tästä syystä niiden varustus ei 33 ole aina riittävä. Ensiavun suunnittelussa tulisi myös ottaa huomioon jokaisen työpaikan omat erityistarpeet, esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla yleisimpiä tapaturmia ovat haavat, palovammat ja liukastumiset. 6.9 Tietoturvallisuus Kaikki yritykseen ja sen toimintaan liittyvät asiat ovat salaisia ja henkilökunnan tulee ehdottomasti pitää asiat omana tietonaan. Vaitiolovelvollisuuden tärkeyttä painotetaan aina uusille työntekijöille, sijaisille sekä työharjoittelijoille. Salassapitovelvollisuus sisältää kaiken talon sisällä liikkuvan tiedon, niin puhutun kuin paperille painetun sekä muistiin tallennetun tiedon (Huhtala 1997, 255). Asiakirjat, joissa on asiakkaiden luottamuksellisia tietoja, tuhotaan hotellin omalla paperisilppurilla. Hotellin henkilökunnalla tulee olla perustiedot yrityksen käytössä olevista järjestelmistä. Hotelli Kumpelissa järjestelmien toimintahäiriöiden sattuessa osastoilla on ensiohjeet miten toimia. Jos ensiohjeet eivät auta, otetaan yhteyttä osaston esimieheen. Tarvittaessa esimies konsultoi ATK-tukihenkilöä. Tietojen säilymisen turvaamiseksi hotelli- ja ravintolajärjestelmille suoritetaan tietojen varmuuskopiointi säännöllisesti. Hotellin vastaanotossa sekä myyntipalvelussa kannattaa olla varovainen epäilyttävistä osoitteista saapuneiden sähköpostien kanssa. Etenkin viestien ohessa lähetettyjä liitetiedostoja ei kannata avata. 6.10 Väestönsuoja Väestönsuojelun perimmäisenä tarkoituksena on väestön ja omaisuuden sekä ympäristön suojaaminen, joka perustuu pelastuslakiin. Väestönsuojien määräaikaistarkastukset tulee tehdä kymmenen vuoden välein palotarkastajien toimesta. Samalla tarkastetaan suojeluorganisaation valinnat ja pelastussuunnitelma sekä kiinteistön suojelumateriaali. (Valmiustoiminta 2007.) 34 Yrityksen oma henkilökunta sekä yrityksen tiloissa tai sen alueella olevat asiakkaat ovat suojattavia henkilöitä vaaratilanteessa. Hotellin tiloissa on kuusi väestönsuojaa. Näistä neljä sijaitsee hotellin uudella puolella, kokouskäytävän alussa, vasemmalla ja kaksi muuta hotellin vanhalla puolella. 6.11 Ympäristön suojelu Tänä päivänä myös hotelleilla on yleistynyt ympäristönhallintajärjestelmän käyttö. Se tarkoittaa, että hotelli pyrkii koko ajan vähentämään ympäristölle aiheuttamaansa kuormitusta. On myös tärkeää, että hotelli asettaa korkeat ympäristövaatimukset tekemilleen ostoille, myös huollon sekä kunnossapidon tulee olla hyvin järjestetty. Myös henkilöstön sitoutuminen ympäristöasioihin on ensiarvoisen tärkeää. Koko hotellin toiminnassa tulee näkyä ympäristöajattelu, joka on harkittua ja kauaskantoista. Tästä esimerkkinä liike tunnistimilla varustetut hanat, lämpötilan säätö sen mukaan onko huoneessa majoittujia vai ei ja pyyhkeiden pesu ainoastaan tarvittaessa. Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen tulee olla itsestään selvää. Koko ajan tulee lisätä kierrätyspakkausten käyttöä ja välttää kertapakkauksia, jolloin jätemäärät vähenevät. Hotellisiivouksessa käytetään useita erilaisia kemikaaleja. Ympäristölle ja terveydelle vaarallisten kemikaalien käytön vähentämiseksi hotellien tulee käyttää ympäristöystävällisiä puhdistusaineita. (Turvallisuusriskianalyysi 2007.) Hotelli Kumpelissa jätteet lajitellaan biojätteeseen, energiajätteeseen ja kaatopaikkajätteeseen. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Päivittäisessä toiminnassa pyritään säästämään vettä ja sähköä mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi hotellin aulaan vaihdettiin energiansäästö lamput edellisen remontin yhteydessä. Veden ja sähkön kulutusta seurataan ja verrataan edellisiin vuosiin. Hotellin ollessa kiinni pidempiä aikoja hotellihuoneiden lämpötiloja säädetään alemmiksi. 35 Hotellihuoneissa käytetään juomalaseja, kylpyhuoneissa pesuaineet, kuten shampoot ja hoitoaineet ovat täyttöpakkauksissa, pyyhkeet pestään ainoastaan silloin, kun asiakas on jättänyt ne lattialle pesua varten ja kokoustiloissa käytetään laseja ja posliinisia kahviastioita ja lautasia. Kertakäyttöastioiden käyttöä pyritään välttämään ja näin vähentämään niistä koituvaa ympäristörasitusta. 7 TYÖN TOTEUTUS Toimeksiannon saatuamme keskustelimme hotellinjohtaja Pekka Lerkkasen kanssa mihin asioihin keskittyisimme pelastussuunnitelman teossa. Tämän jälkeen otimme yhteyttä palomestari Jari Vornaseen ja kävimme läpi laatimamme rungon, jotta sen sisältö täyttäisi viranomaisten vaatimat asiat. Riittävän tietopohjan saamiseksi tutkimme lakeja ja asetuksia, jotka pitää ottaa huomioon pelastussuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi tutustuimme turvallisuusalan teoksiin sekä pelastusalankeskusjärjestön laatimiin julkaisuihin. Paljon tarpeellista tietoa Hotelli Kumpeliin liittyen saimme myös keskustelemalla henkilökunnan kanssa. 7.1 Riskikartoitus Hotellinjohtajan Pekka Lerkkasen kanssa laadimme yhdessä hotellin riskikartoituksen pohjautuen turvallisuusriskianalyysiin, joka oli tehtävänä turvallisuusjohtamisen opintojaksolla. Turvallisuusriskianalyysillä etsitään yrityksen suurimpia riskejä, joihin turvallisuustoimenpiteitä tulisi kohdistaa. Koska opinnäytetyömme aihe oli silloin jo selvillä, auttoi riskikartoitus meidät hyvin työn alkuun. Analyysi antaa toimenpide-ehdotuksia riskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Turvallisuusriskianalyysistä Hotelli Kumpeli sai arvosanan 3/5. Analyysin osaalueet olivat palo- ja pelastusturvallisuus, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus, turvallisuusjohtaminen ja ympäristöturvallisuus. Eri 36 osa-alueiden suurimmiksi riskeiksi nousivat henkilökunnan puutteellinen turvallisuuskoulutus, rakenteellinen turvallisuus, hallinnollinen tietoturvallisuus, työympäristö ja ergonomia, turvallisuuskulttuuri ja ympäristövaikutukset. (Turvallisuusriskianalyysi 2007.) Kokonaisuudessaan suurimmaksi riskitekijäksi nousi henkilökunnan puutteellinen koulutus ja sitouttaminen turvallisuusasioihin. Tämä tuli ilmi myös henkilökuntaa haastateltaessa. Tästä johtuen sairaskohtaukset ja tulipalot ovat Hotelli Kumpelissa suurempia riskejä kuin esimerkiksi väkivaltatilanteet. Pelastussuunnitelmassa tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikenlaiset uhka- ja vaaratilanteet, joten olemme pyrkineet laatimaan mahdollisimman kattavat toimintaohjeet eri tilanteisiin. Jotta pystyimme laatimaan pelastussuunnitelman, kartoitimme kaikki hotellin alkusammutusvälineet, hälytys- ja valvontalaitteet sekä varauloskäynnit. Samalla tarkistimme, että varauloskäyntien edustat olivat siistit ja ettei poistumisreittien varrelle oltu varastoitu ylimääräistä tavaraa. 7.2 Pelastusorganisaatio Pelastusasetus (787/2003, 10§) velvoittaa yrityksen varaamaan ja kouluttamaan turvallisuushenkilöstön, jotka vastaavat yrityksen turvallisuusasioista. Myös muun henkilökunnan perehdyttäminen suunnitelmaan on tärkeää. Hotelli Kumpelin suojeluorganisaatioon, on nimetty tällä hetkellä vain kaksi henkilöä. Suojelujohtaja on hotellinjohtaja Pekka Lerkkanen ja apulaissuojelujohtaja on vastaanottopäällikkö Leena Auvinen. Yksi syy organisaation vajavuuteen on henkilökunnan vaihtuminen ja ettei varahenkilöitä ole nimetty. Suojeluorganisaatioon kuuluu nimetä myös ensiaputaitoiset sekä alkusammutuskoulutetut henkilöt. Hotellin henkilökunnasta vain yhdellä on voimassa oleva ensiapukoulutus ja alkusammutuskoulutusta tarvitsevat kaikki. Olemme keskustelleet hotellin johtajan kanssa suojeluorganisaation riittämättömyydestä sekä turvallisuuskoulutus tarpeesta ja suunnitteilla onkin koko henkilökunnan palaveri, jossa 37 nämä asiat otetaan esille. Pyrkimyksenä on lähiaikoina saada järjestettyä turvallisuuskoulutusta sekä lisätä turvallisuushenkilöstöä. Ensiapukoulutus tullaan järjestämään yhdessä työterveyshuollon kanssa. 7.3 Pelastussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus Työn luonne kaikilla osastoilla; keittiössä, ravintolassa ja vastaanotossa on sellainen, että tarkkaa henkilökunnan määrää on vaikea ennustaa etukäteen. Osastojen henkilömäärä voi vaihdella kolmesta kymmeneen henkilöön riippuen tilauskannasta. Tästä johtuen toimintaohjeiden laadinta oli hankalaa. Päädyimme ehdottamaan sellaista ratkaisua, että esimerkiksi ravintolassa aina vastaavana tarjoilijana vuorossa oleva toimii suojeluvastaavana. Vaara- tai uhkatilanteen sattuessa hän on vastuussa tehtävien jaosta muulle henkilökunnalle. Vastaanotossa ja keittiössä työskennellään usein yksin, joten työvuorossa oleva on vastuussa ja velvollinen toimimaan hätätilanteen sattuessa. Koska yksin työskentely työvuoroissa on niin yleistä, sen takia toivomme, että laatimamme pelastussuunnitelma tulee osastoille jaettavaksi ja ahkeraan käyttöön. Tärkeintä mielestämme on saada sovittua sekä ensiapukoulutuksen että paloturvallisuuskoulutuksen ajankohdat ja lähteä siitä viemään hotellin turvallisuuskulttuuria eteenpäin. Tulee kuitenkin muistaa, että pelastussuunnitelma on yksi työkalu turvallisuuden parantamiseksi. Toimiakseen hyvin, se vaatii myös työntekijöiltä kiinnostusta ja oikeaa asennetta työskentelyyn sekä turvallisuuden ylläpitämiseen työpaikalla. 38 8 PROSESSIN ARVIOINTI Työtämme aloitettaessa tuntui siltä, että aiheeseen liittyvää tietoa ei löytynyt riittävästi. Lähdemateriaaleihin tutustuessamme huomasimme, että tietoa sekä yleisestä turvallisuudesta että yritysturvallisuudesta löytyikin enemmän kuin tarpeeksi. Mitä pidemmälle aiheessamme pääsimme, sitä enemmän siitä innostuimme. Emme olisi työn alussa uskoneet, että turvallisuus aiheena voisi olla näin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava. Hirsijärven, Remeksen ja Sajavaaran (2004, 75) mukaan aineistoa rajattaessa tulisi tekijällä olla ajatus siitä, mitä valitsemastaan aiheesta haluaa tietää lisää ja mitä sillä tiedolla haluaa osoittaa. Myös me koimme aiheen rajauksen hankalaksi. Hotelli on niin iso kokonaisuus, että emme aluksi tienneet mitä osa-alueita voisimme jättää pois. Aiheesta keskusteltuamme hotellinjohtajan kanssa huomasimme, että tärkeintä olisi saada toimintaohjeet osastoille ja työntekijät paremmin mukaan työyhteisön turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Ehtona pidimme myös johdon sitoutumista suunnitelmaan. 8.1 Aiheen valinta ja toteutus Kuten jo mainitsimme, aihe vei meidät mukanaan. Turvallisuuden merkitystä ei saa väheksyä. Me molemmat olemme työskennelleet hotelli- ja ravintola-alalla yli kymmenen vuotta ja paljon on sattunut ja tapahtunut. Monta asiaa on tullut opittua kantapään kautta ja voimme sanoa tietävämme, että turvallisuuteen ei voi koskaan panostaa liikaa. Pelastussuunnitelman laadinta omaan työpaikkaan oli haasteellista. Viranomaisten määräykset ja ohjeet määrittelivät itse suunnitelman sisältöä, mutta raportti osuudessa saimme hyvin hyödyntää löytämäämme materiaalia ja käsitellä turvallisuutta laajemmastakin näkökulmasta. 39 Jo työn alkuvaiheessa tiesimme, että aikataulu tulee olemaan tiukka. Riskikartoituksen teimme hyvissä ajoin ja sen jälkeen hankimme taustamateriaalia ja aiheeseen liittyviä teoksia useamman kuukauden ajan. Tiesimme, että kirjoitustyö vie paljon aikaa, mutta halusimme ensin perehtyä aiheeseen riittävästi ennen kirjoittamisen aloittamista. Nyt loppumetreillä voimme todeta, että kirjoitustyö olisi pitänyt aloittaa jo aikaisemmin. Kahden perheellisen ihmisen aikatauluja ei ole aina helppo sovittaa yhteen. Työskentelimme kyllä osan ajasta omatoimisesti, mutta tietyt asiat vaativat yhteistyötä. 8.2 Tavoitteiden toteutuminen Laadimme Hotelli Kumpelille pelastussuunnitelman, joka otetaan yrityksessä käyttöön kesäkuussa 2007. Pelastussuunnitelma on käyty läpi pelastusviranomaisten kanssa ja he ovat hyväksyneet sen. Matkan varrella suunnitelman sisältö muuttui alkuperäisestä ja se vaikutti myös pelastussuunnitelman ulkoasuun. Ohjeiden laatiminen ja niiden saaminen loogiseen järjestykseen oli yllättävän vaikeaa ja työlästä. Opinnäytetyön raporttiosa oli mielenkiintoista tehdä. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus oli asiatieto perustastaan huolimatta helppolukuista. Haasteellisinta oli yhdistää teoria ja käytäntö toisiinsa. Opinnäytetyömme lopputulokseen olemme tyytyväisiä. 8.3 Oma oppiminen Oppimisen ja ammatillisen kasvumme kannalta koko prosessi oli erittäin opettavainen ja hyödyllinen. Jatkossa varmasti tulemme kiinnittämään entistä enemmän huomiota yritysten turvallisuusasioihin ja miten niistä huolehditaan. Oli myös hienoa huomata, että pienilläkin asioilla voi parantaa koko yrityksen turvallisuutta. Turvallisuusasioihin tutustuminen muistutti meitä, että lisäopastus paloturvallisuusasioissa ja etenkin käytännönharjoitukset alkusammutusvälineiden käytössä 40 olisi meillekin tarpeen. Valmius toimia hätätilanteissa vaatii säännöllistä koulutusta ja tilanteiden läpikäymistä, se tuo varmuutta ja uskallusta toimia. Työmme suurin anti on ollut oppia etsimään tietoja itsenäisesti ja arvioimaan löytämiemme lähteiden hyödyllisyyttä ja luotettavuutta. Vaikka prosessi oli tiivis ja tiukka puserrus suhteellisen lyhyessä ajassa, niin huumorintaju säilyi loppuun asti. 8.4 Palautetta opinnäytetyöstä Opinnäytetyömme toimeksiantaja Pekka Lerkkanen antoi meille positiivista palautetta työstämme ja hän oli tyytyväinen työn lopputulokseen (liite 10). Pelastussuunnitelmaa tullaan käyttämään jatkossa hotellin turvallisuuden ylläpitämiseksi ja informaation saamiseksi henkilökunnalle. Hotelli Kumpelin aiempi pelastussuunnitelma täytti lakiperusteet. Tekemämme pelastussuunnitelma on kattavampi ja kaikki osa-alueet huomioon ottava. Tämän on todennut myös palomestari Jari Vornanen. 41 LÄHTEET Cooper, C. , Fletcher, J. , Fyall, A. , Gilbert, D. & Wanhill, S. 2005. Tourism, Principles and Practice. 3. painos. London: Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. 10., osin uudistettu laitos. Jyväskylä: Tammi. Huhtala, J. 2004. Majoitusliikkeen turvallisuusriskit ja riskien hallinta. Helsinki: Edita Huhtala, J. 1997. Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alalla. Helsinki: Restamark. Kerko, P. 2001. Turvallisuusjohtaminen. Porvoo: WS Bookwell Oy. Leppänen, J. 2006. Yritysturvallisuus käytännössä, turvallisuusjohtamisen portfolio., Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Miettinen, J.E. 2002. Yritysturvallisuuden käsikirja. Helsinki: Kauppakaari. Verhelä, P. 2000. Liikematkailu. Helsinki: Edita. Alkoholilaki 8.12.1994/1143. Annettu Helsingissä 8.12.1994. Elintarvikehygienia-asetus 852/2004/EU. Annettu 29.4.2004. Elintarvikelaki 23/2006. Annettu Helsingissä 13.1.2006. Pelastusasetus 787/2003. Annettu Helsingissä 4.9.2003. Pelastuslaki 468/2003. Annettu Helsingissä 13.6.2003. Työturvallisuuslaki 738/2002. Annettu Helsingissä 23.8.2002. 42 Seppä, P. 2006. Hotelli- ja ravintola-alan paloturvallisuusopas. Suomen päällystöliitto ry. Painoyhtymä Oy, Porvoo. Fennia.2007. [online]. Saatavissa: http://www.fennia.fi/Turvallisuus/Yksityisasiakkaat/KodinTurvallisuus/Vesivahin kojenMaaraHuolestuttaa.htm, [viitattu 10.5.2007.] Helsingin kaupungin pelastuslaitos. 2007. [verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://www.hel2.fi/pel/, [viitattu 20.4.2007.] If Vahinkovakuutus.2003. [online]. Saatavissa: http://www.if.fi/web/fi/corporate.nsf/noframes/742056C4AB0B93A1C1256FDB0 0216779?OpenDocument&Highlight=myrskyt, [viitattu 10.5.2007.] Tsunami.2004. [online]. Saatavissa: http://www.yle.fi/elavaarkisto, [viitattu 13.5.2007] Turvallisuus.net.2007 [online]. Saatavissa: http://www.turvallisuus.net, [20.4.2007.] Turvallisuutta toimintaan. 2007. http://www.4ks.fi/riskipiste.html, [viitattu 8.5.2007.] World Tourism Organization. 2007. [online]. Saatavissa: http://www.worldtourism.org/, [viitattu 10.5.2007.] 4Ks Finland Oy. Turvallisuusriskianalyysi. 20.4.2007. 43 LIITTEET Liite1. Hotelli Kumpelin pohjapiirros Liite 2. Hotelli Kumpelin ulkokuva Liite 3. Yritysturvallisuuden opaskartta Liite 4. Turvallisuusriskianalyysi Liite 5. Hotellin 1. kerroksen pohjapiirros Liite 6. Hotellin 2. kerroksen pohjapiirros Liite 7. Hotellin 3. kerroksen pohjapiirros Liite 8. Hotellin ravintolan pohjapiirros Liite 9. Keittiön pohjapiirros Liite 10. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute Liite 11. Pelastussuunnitelma 44 LIITE 1 45 LIITE 2 46 LIITE 3 47 LIITE 4 48 LIITE 5 49 LIITE 6 50 LIITE 6 51 LIITE 7 52 LIITE 8 53 LIITE 9 54 LIITE 10 LIITE 11 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO .............................................................................................................4 2 PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS............................................................4 2.1 LAKI- JA ASETUSPERUSTEET ..........................................................................5 3 HOTELLIN YLEISTIEDOT .......................................................................................7 3.1 KIINTEISTÖN HUOLTO.............................................................................................................................. 7 4 SUOJELUORGANISAATIO.....................................................................................8 5 LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN ......................................................8 5.1 PELASTUSLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT .............................................................................................. 8 5.2 VÄESTÖNSUOJELU ..................................................................................................................................... 9 5.3 KOKOONTUMISPAIKAT ............................................................................................................................ 9 6 RISKIKARTOITUS VAARATILANTEISTA JA TOIMENPITEET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI....................................................................................................10 7 PALOTURVALLISUUS..........................................................................................12 8 LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO ............................................................................18 9 TOIMINTAOHJE TAPATURMA-JA SAIRASTILANTEISSA .................................20 10 AIKUISEN PAINELUELVYTYS (PPE).................................................................21 11 TOIMINTAOHJE TULIPALOTILANTEESSA.......................................................22 12 KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖOHJE.................................................................23 13 TOIMINTAOHJE PALOHÄLYTTIMEN HÄLYTTÄESSÄ .....................................24 14 TOIMINTAOHJE SÄHKÖKATKOS JA VESIVAHINKO TILANTEESSA ............25 15 TOIMINTAOHJE YLEISEN VAARAMERKIN YHTEYDESSÄ .............................26 16 TOIMINTAOHJE VÄKIVALTAISEN HENKILÖN KOHTAAMISEEN ...................27 17 TOIMINTA RYÖSTÖTILANTEESSA ...................................................................28 3 18 TUNTOMERKKILOMAKE ...................................................................................29 19 TOIMINTA POMMIUHKATILANTEESSA............................................................30 20 HÄTÄILMOITUKSEN TEKO................................................................................31 21 VÄESTÖNSUOJELU ...........................................................................................32 21.1 TURVALLISUUSMATERIAALI ............................................................................................................. 32 21.2 VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN .............................................................. 33 22 ENSIAPUKAAPIN SISÄLTÖ ...............................................................................35 23 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT .........................................................................36 24 HENKILÖKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN .........................................................37 25 ILMOITUS PELASTUSSUUNNITELMASTA .......................................................38 26 LIITTEET..............................................................................................................39 4 1 JOHDANTO Hotelli Kumpelin ravintolan liikeidea koostuu hyvätasoisista ravintola- ja kokouspalveluista viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. • • • Ravitsemispalvelut ravintolassa ja kabineteissa Viihderavintolatoiminta pää- ja aularavintolassa Kokouspalvelut 24 kokoustilassa Hotelli Kumpeli tuottaa majoituspalveluita hyvätasoisessa ja viihtyisässä ympäristössä. • • • Majoituspalvelut Sauna- ja uima-allaspalvelut Ohjelmapalvelut 2 PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Pelastuslaki (468/2003) velvoittaa pelastussuunnitelman laatimisen sekä sen toteuttamisen. Suunnitelman tarkoituksena on turvata ravintolan henkilöitä, omaisuutta ja ympäristöä erilaisilta uhkatekijöiltä ja vaaroilta. Huolellisella ja omatoimisella varautumisella voidaan tehokkaasti ehkäistä, rajoittaa ja vähentää riskejä ja niiden syntymistä sekä mahdollisia seurauksia. Lisäksi hotellien, jotka ovat yli 50 asiakaspaikkaisia, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on kirjallinen kuvaus ohjeistamaan henkilökunnan päivittäistä toimintaa. Henkilöstö tulee kouluttaa/perehdyttää ensiapu-, pelastus- ja sammutustehtäviin. Kohteessa tulee olla toimintaan tarvittava välineistö. Tämä suunnitelma liittyy yrityksen muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistää myös työturvallisuutta. Suunnittelussa varaudutaan myös väestönsuojelun henkilöstö- ja materiaalijärjestelyihin. 5 2.1 LAKI- JA ASETUSPERUSTEET ”Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.” (Pelastuslaki, 8 §) Pelastussuunnitelman sisältö (Pelastustoimiasetus, 10§) Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä: 1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; 3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt; 4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan; 5) tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen; 6) ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; 7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Ilmoitus pelastussuunnitelmasta on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. 6 Työntekijän velvollisuudet turvallisuusasioissa Työpaikan turvallisuuskulttuuri tarkoittaa, että jokainen työntekijä tietää työpaikan turvallisuusasiat ja on sitoutunut noudattamaan turvallisuutta työssään. Turvallisuusasioita sekä -toimintaa on kerrattava ja harjoiteltava säännöllisesti. Jokaisen työntekijän on ♦ osattava tehdä hätäilmoitus tunnettava pelastussuunnitelman sisältö osattava toimia onnettomuus-, vaara ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen noudatettava turvallisia työtapoja tiedettävä - poistumistiet - kokoontumispaikka selvitettävä lähimmät - alkusammutusvälineet - ensiaputarvikkeet osattava käyttää alkusammutusvälineitä ⇒ Lisäksi vastaavanhoitajan vastuulla on, että työntekijöillä on mahdollisuus perehtyä turvallisuusasioihin. 7 3 HOTELLIN YLEISTIEDOT Hotellin nimi Osoite Suojelujohtaja Kortteli n:o Tontti n:o Hotellin pinta-ala Rakennuksen kerrosluku Kiinteistöhuolto Hotelli Kumpeli Muonamiehenkatu 4, 18100 HEINOLA Pekka Lerkkanen 37 1 7249 m2 3 Huoltomies Petri Värilä 3.1 KIINTEISTÖN HUOLTO Kiinteistön ja tuotantolaitteistojen Huoltomies Petri Värilä 03 7158214 huoltojärjestelyt Sähkönjakelu Järvisuomi, Vattenfall Sähköviat keskus / päivystys OP-Sähkö, Paukku Osmo 0400 253 959 Varavoima Puhelinhuoneessa Muuntajat ja sähköpääkeskukset 1. kerroksen huoltokäytävällä Lämmitysjärjestelmät Kaukolämpö Veden pääsulkujen sijainti Ilmastointi / Ilmanvaihto ja pääsulkijan sijainti Lämmönjakeluhuone Konehuoneiden sijainti Turvamerkkien ja turvamerkkivalaistuksen huolto Ullakko Ilmastointikonehuone Huoltomies Petri Värilä 03 7158214 Paloilmoitinjärjestelmän huoltaja Securitas 020 4911 Sprinklerijärjestelmän huoltaja Sammutinhuolto Kylmäaltaat, -kaapit ja pakastimien huolto Securitas 020 4911 Heinolan Sammutinhuolto Oy 0400 491 653 OP-Sähkö, Paukku Osmo 0400 253 959 8 4 SUOJELUORGANISAATIO Tehtävä Suojelujohtaja Apulaissuojelujohtaja Suojelupäällikkö Nimi Pekka Lerkkanen Leena Auvinen - Ensiapukoulutetut henkilöt Virpi Valkjärvi Puhelin 050 556 1373 03 7158 214 Alkusammutuskoulutetut henkilöt - 5 LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN 5.1 PELASTUSLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Palo- ja pelastustoiminta Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen Puhelin Pelastuslaitos nimi Aironkatu 1, 18100 Heinola Osoite Lehtinen Tapani Alueen Puhelin pelastuspäällikkö (vast.) Alueen palotarkastaja Vornanen Jari Vesa Lehtinen Väestönsuojelu asioista vastaava henkilö Toimintavalmiusaika 3 minuuttia 1 vuosi Palotarkastusväli Puhelin Puhelin 112 03 8773127 0440 773127 03 8773129 0440 773129 03 877 3123 9 5.2 VÄESTÖNSUOJELU Kohteen väestönsuojelu Vanhalla puolella 1.krs naisten ja miesten pukuhuoneet. Uudella puolella Kokouskäytävän neljä ensimmäistä ikkunatonta ryhmätyötilaa. Väestönsuojan hoitaja vastaa siitä, että suoja on käytettävissä 24 tunnissa. Tarkastaa väestönsuojan toimintakunnon kerran vuodessa sekä varusteet. Kohteen liityntä kunnan väestönsuojeluun Kaupungintalon Kunnan Lähin yleinen Heinolassa ei ole, pohjakerros, johtokeskus väestönsuoja mutta Hotelli Rauhankatu 3 Kumpelilla on oma Väestönsuojelualuejaon suojelupiiri, nro / alue Osoite Puhelin Suojelulohko, nro 21 / alue Rauhankatu 3 Osoite Puhelin 5.3 KOKOONTUMISPAIKAT Sovittu kokoontumispaikka Hotellin pääoven läheisyydessä Suuronnettomuuksien Lyseonmäen Osoite ja puhelin yläaste ja poikkeusolojen Savontie 19, kokoontumispaikka 03 849 3410 18100 Heinola 10 6 RISKIKARTOITUS VAARATILANTEISTA JA TOIMENPITEET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI RISKI Paloturvallisuus Sähköpalo Rasvapalo Jätepalo Tuhopoltto VAIKUTUS TOIMENPITEET vaaran ehkäisemiseksi Henkilövahingot Koulutetaan henkilökunta Aineelliset vahingot käyttämään Toiminnan alkusammutusvälineistöä. keskeytyminen Savuton ravintola Taloudelliset 1.6.2007 alkaen. menetykset Tupakantumpit laitetaan kannelliseen Jos paloturvallisuusmääräyksiä palamattomaan laiminlyöty tyhjennysastiaan. vakuutuskorvauksien Huolellisuus nestekaasun käytössä ja laitteiston alentaminen mahdollista. kunnon tarkastaminen määräajoin. Keittiössä noudatetaan erityistä huolellisuutta rasvakeittimen kanssa työskennellessä. Rasvahormit puhdistutetaan vähintään kerran vuodessa. Huolehditaan sähkölaitteiden kunnossapidosta ja vialliset poistetaan välittömästi käytöstä. Sisustusmateriaaleissa käytetään vaikeasti syttyviä (SL1) sisustusmateriaaleja kuten palosuojattua puuvillaa, viskoosia, villaa ja polyesteria. Jätteet lajitellaan oikein ja säilytetään lukitussa tilassa. 11 Vesivahingot Omaisuusvahingot Henkilövahingot Avotulen kanssa työskennellään huolellisesti ja sitä ei saa jättää missään tapauksessa valvomattomaan tilaan. Kynttilöitä poltetaan ainoastaan helposti valvottavissa tiloissa ja niitä ei anneta mukaan hotellihuoneisiin. Sähkökatkokset Omaisuusrikokset Toimintojen hidastuminen/ keskeytyminen Omaisuusvahingot Henkilövahingot Uhka- ja vaaratilanteet Henkilöturvallisuus Sairaskohtaukset, tapaturmat ja ruokamyrkytykset Henkilövahingot Henkilökunnan sairaslomat ja asiakkaiden loman/ kokouksen keskeytyminen. Rakenteiden, laitteiden ja putkistojen kunnon säännöllinen tarkastus ja huoltaminen. Noudatetaan tarkkaavaisuutta työskentelyssä, ettei jää esim. hanoja vuotamaan. Hotelli Kumpelissa on oma varavoimalaite. SVK:n hyväksymä rikosilmoitinjärjestelmä Ei säilytetä suuria rahasummia hotellissa. Rahoja ei käsitellä asiakkaiden ja muiden ulkopuolisten läsnä ollessa. Henkilökunnan toimintamalli uhka- ja vaaratilanteille. Kovalevytallenteinen kameravalvonta. Järjestetään henkilökunnalle ensiapukoulutusta. Huolehditaan sähkölaitteiden kunnossapidosta. Noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä. 12 Tietoturvallisuus Yleinen vaaratilanne Ruokamyrkytysten vaikutus asiakkaiden valintapäätöksiin. Aineelliset vahingot Omaisuusvahingot Henkilövahingot Aineelliset vahingot Toimitaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti Noudatetaan yrityksen salassapitovelvollisuutt a ja tietoturvaohjeita. Noudatetaan yleisen vaaratilanteen toimintaohjeita 7 PALOTURVALLISUUS Asiakaspaikat ja henkilömäärät Ravintolassa on 450 asiakaspaikkaa, mikä on laskettu käytössä olevien uloskäyntien määrän ja leveyden sekä ravintolan pinta-alan mukaan niin, että kaikilla asiakkailla on mahdollisuus päästä hätätilanteessa poistumaan tilasta nopeasti ja turvallisesti. Ravintolassa saa olla asiakkaita enintään sen verran kuin rakennusluvassa on määritelty. Jokaista henkilöä kohden ravintolan vapaasta pinta-alasta on varattu yksi neliömetri. Hotellissa on 120 majoitushuonetta. Uloskäytävät ja palo-osastointi Hotellin varauloskäytävien sijainti on merkitty pohjapiirrokseen. Varauloskäytävät ovat avattavissa sisältäpäin aina, kun tilassa oleskellaan. Uloskäytävät on pidettävä aina esteettöminä, eikä niiden poistumisreiteillä saa säilyttää tavaroita. Uloskäytävät on merkitty vihrein kilvin, joissa uloskäynnin suunta on merkitty nuolin. Kilvet 13 toimivat heijastaen. Poistumismerkkivalo- ja turvavalokeskus sijaitsee sähköpääkeskuksessa sekä 1. kerroksen hotellikäytävän sähkökeskuksessa. Palokunnantaulu sijaitsee vastaanoton takana olevassa huoneessa. Palo-ovien tarkoituksena on hidastaa savukaasujen ja palon leviämistä sekä vähentää henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Hotellin palo-ovet ovat itsestään sulkeutuvia. Palo-ovet sijaitsevat hotellikäytävien ja aulojen välillä joka kerroksessa. Alkusammutuskalusto Kaikki hotellin alkusammutusvälineet on merkitty pohjapiirroksiin. Ks. liitteet 1,2, 3, 4 ja 5. Ravintolan keittiössä sijaitsee yksi käsisammutin sekä sammutuspeitto. Ravintolasalissa pikapaloposti sijaitsee keittiön vastaisella seinällä. Hotellin tuulikaapissa sijaitsee yksi käsisammutin. Hotellin käytävillä sijaitsee useampia käsisammuttimia ja pikapaloposteja. Käsisammuttimet, sammutuspeitot sekä pikapalopostit on kaikki merkitty punaisin kilvin. Myös ovien takana sijaitsevat on merkitty. Hotellin kaikki tilat on varustettu palohälyttimin. Kolme savunpoistoluukkua sijaitsee ullakolla. Sisustusmateriaalit Hotellissa on käytetty vaikeasti syttyviä SL1 luokiteltuja materiaaleja, joista ei irtoa palaessa myrkyllisiä aineita. 14 Palotarkastukset Suoritetaan lakisääteisesti kerran vuodessa Mikäli hotellissa tehdään rakennusluvan alaisia muutostöitä tulee pelastusviranomaiselta pyytää ennen toiminnan aloittamista palotarkastus. Sähköturvallisuus Hotellin sähköasennukset on tarkastutettava kymmenen vuoden välein turvatekniikan keskuksen valtuuttamalla tarkastajalla. Jatkojohtoja saa käyttää vain tilapäisesti. Vialliset sähkölaitteet on poistettava käytöstä välittömästi. Kaikkien koneiden ja laitteiden turvallisuusohjeita tulee noudattaa. Työajan päättyessä sammutetaan keittiöstä laitteiden pääkytkin. Sähköpääkeskus sijaitsee 1. kerroksen huoltokäytävällä. Muita sähkökeskuksia sijaitsee Messi-kabinetissa, 1. kerroksen hotellikäytävän alussa, ravintolassa orkesteritasanteella ja uudella puolella kokouskäytävän aulassa. Rasvahormit Keittiön rasvahormit on puhdistettava vähintään kerran vuodessa sekä muut poistohormit viiden vuoden välein. Henkilökunta pesee rasvasuodattimet omavalvontasuunnitelman mukaisesti. 15 Tupakointi ja avotulen teko Hotellissa on savuton ravintola. 3. kerroksen pihan puoleisissa hotellihuoneissa tupakointi on sallittu ainoastaan näiden huoneiden parvekkeilla. Ulkoalueilla tupakantumpeille on varattu palamattomia astioita. Kynttilöiden polttaminen on sallittua vain helposti valvottavissa tiloissa ja ruokailuun katetuissa pöydissä. Kynttilöinä käytetään pöytäkynttilöitä. Palavat nesteet ja kaasut Ravintolassa saa säilyttää nestekaasua enintään 25 kg sisällä, mikäli sitä käytetään ravintolalaitteissa. Nestekaasun käytöstä päättää pelastusviranomainen. Nestekaasun käyttölaitteiden on oltava sisätiloihin hyväksyttyjä. Niissä on oltava liekinvalvontalaite sekä letkurikkoventtiili. Nestekaasuletkun pituus saa olla enintään 1,2 metriä. Keittiössä käytetään nestekaasua kaasuliedessä ja savustusuunissa. Lisäksi hotellin aulassa oleva takka toimii nestekaasulla ja se sammutetaan keittiöstä. Käyttäjien tulee valvoa nestekaasulaitteiden kuntoa päivittäin ja kutsua tarvittaessa huoltomies valtuutettu huoltomies tekemään korjaukset. Kaasuliesi sammutetaan jokaisen käyttökerran jälkeen ja laitteen ollessa pidempään käyttämättä suljetaan kaasun pääventtiili. Nestekaasun säilytys kellareissa ja maanalaisissa tiloissa on kielletty. Pullot on sijoitettava siten, että ne eivät pääse kuumentumaan eivätkä ne ole alttiina mekaaniselle kulutukselle. Niitä ei saa sijoittaa poistumisreiteille. Säilytystilassa tulee olla riittävä tuuletus. 16 Ravintolassa käytetään helposti syttyvää ainetta alkoholia, joka tulee muistaa tulipalotilanteessa. Uima-allaskemikaalit säilytetään allaskonehuoneessa ohjeiden mukaan ja niitä käsiteltäessä on noudatettava huolellisesti ohjeita ja käytettävä tarvittavia suojavarusteita. Hotellissa käytössä olevat palavat nesteet ja kaasut sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Aine Määrä Säilytys/ Toimenpiteet 17 Tuhopolttoriskin vähentäminen Jäteastiat säilytetään lukitussa tilassa. Palavat aineet ja materiaalit varastoidaan ja säilytetään lukituissa tiloissa. Rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää tavaroita. Piha-alueet ja varastot on hyvin valaistu. Hotellin tiloissa ja ulkoalueilla on kameravalvonta. Hälytykset Henkilökunnan hälyttäminen vaaratilanteessa hoidetaan puhelimella tai tarvittaessa ilmoittamalla henkilökohtaisesti kaikille osastoille. Asiakkaille hälytys vaaratilanteessa annetaan info-tv:n kautta ja henkilökohtaisesti ilmoittamalla. SISÄISET HÄLYTYSJÄRJESTELYT TULIPALOTILANTEESSA Jokaisella osastolla vastaava henkilö toimii työvuorossaan suojeluvalvojina PALOHÄLYTYKSEN TULLESSA Sen osaston suojeluvalvoja, jossa hälytys tapahtuu käy tarkastamassa onko kyseessä palo vai vikahälytys PALON OLLESSA KYSEESSÄ, TOIMI SEURAAVASTI Suojeluvalvoja määrää alkusammutuskaluston käytöstä. Tulee muistaa, ettei rasva- ja sähköpaloja sammuteta koskaan vedellä vaan sammutuspeitteellä ja jauhesammuttimella. Suojeluvalvoja soittaa varmistuksen pelastuslaitokselle automaattisesta hälytysjärjestelmästä. Sisälle hotellin tiloihin ei päästetä ketään. 18 Suojeluvalvoja ilmoittaa välittömästi muille osastoille tilanteesta. Henkilökunta ohjaa asiakkaita ulos hotellin tiloista ja auttaa liikuntarajoitteisia henkilöitä. Suojeluvalvoja ja hänen määräämänsä henkilöt varmistavat tilojen tyhjenemisen ja huolehtivat, että kaikki asiakkaat ovat päässeet pois hotellihuoneista. Ilmastointilaite pysäytetään ilmastointikonehuoneesta ullakolta. Henkilökunta poistuu hotellin pääovien läheisyydessä olevalle kokoontumispaikalle. Suojeluvalvoja ohjaa palokunnan sammutuspaikalle. 8 LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO Tarkastuskohde Tarkastus- tai huoltolaji Pelastussuunnitelma Päivitys Paloilmoitusten koesoitot Turva- ja merkkivalaistus Paloilmoittimet Ilmanvaihtolaitteet Käsisammuttimet Tarkastusväli Vastuuhenkilö Vuosittain Pekka Lerkkanen 03 7158 214 Toimintatarkastus Kuukausittain Petri Värilä / Huoltomies 03 7158 214 Toimintatarkastus Neljä kertaa Petri Värilä/ vuodessa Huoltomies 03 7158 214 Toimintatarkastus Lain mukaan Securitas 020 4911 Määräaikaishuolto 1 tai 5 vuotta Huoltoliike tai tarvittaessa Määräaikaistarkastus 2 vuotta Huoltoliike 19 Kiinteistöosasto Ilmastointihuoneen eteisessä on käsisammutin. Palo-ovet tulee pitää suljettuina. Uima-allaskemikaaleja käsiteltäessä tulee noudattaa ohjeita tarkasti ja käyttää tarvittavia suojavarusteita. Varauloskäyntien lukitus tulee varmistaa säännöllisesti, jotta se on asianmukainen. Ullakolle ja muihin tiloihin tavaroita varastoitaessa tulee noudattaa viranomaisten ohjeita. 20 9 TOIMINTAOHJE TAPATURMA-JA SAIRASTILANTEISSA Selvitä mitä on tapahtunut? • Sairauskohtaus • Tapaturma Onko potilas hereillä? Puhuttele, ravista varovasti. Hengittääkö, toimiiko sydän? • Avaa kiristävät vaatteet. • Käännä päätä taaksepäin, että hengitystiet avautuvat. • Tunnustele syke kaulavaltimolta. Hälytä apua numerosta • Sairaankuljetus • • Lääkärinpäivystys Heinolan terveyskeskus ma-su klo 8-22, 03–715 2205 • • Yöpäivystys Päijät-Hämeen Keskussairaala ma-su klo 22–8, 03–819 2385 • Myrkytystietokeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 • • • Jos ei hengitä, puhalla 2 kertaa, tarkista syke Jos syke ei tunnu, painele 30 kertaa. Jatka, kunnes elintoiminnat käynnistyvät tai ammattiauttajat saapuvat. • pelastuslaitoksen henkilöstö nopeasti potilaan luo. • pelastuslaitoksen henkilöstölle mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. 112 Elvytä Opasta Kerro 21 10 AIKUISEN PAINELUELVYTYS (PPE) 22 11 TOIMINTAOHJE TULIPALOTILANTEESSA 1. PELASTA VAARASSA OLEVAT - ensimmäiset toimenpiteet tulee kohdistaa niihin henkilöihin, jotka ovat uhattuna välittömällä vaaralla eivätkä pysty itse pelastautumaan. -Nämä henkilöt on siirrettävä välittömältä vaara-alueelta ja heille on tarvittaessa annettava hätäensiapua. 2. ALKUSAMMUTA jos voit tehdä sen turvallisesti - pikapalopostia - sammutuspeittoa - käsisammutinta käyttäen - Sähkö- ja rasvapalojen sammuttamiseen ei käytetä vettä 3. HOTELLISSA ON KÄYTÖSSÄ AUTOMAATTINEN HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ, josta hälytys menee suoraan aluehälytyskeskukseen Hämeenlinnaan. Varmista numerosta 112, että hälytys on vastaanotettu. 4. RAJOITA palon leviämistä sulkemalla palokohteeseen johtavat ovet ja sulje ikkunat sekä sammuta ilmastointi. 5. VAROITA niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. 6. OPASTA tai järjestä opastus pelastusyksikölle ja varmista esteetön pääsy kohteeseen sekä kerro pelastusviranomaisille onko ihmisiä vaarassa ja mitä toimenpiteitä on tehty. 7. VARMISTA, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle, joka sijaitsee hotellin sisäänkäynnin puoleisella parkkipaikalla. TULIPALON SATTUESSA TOIMI RIPEÄSTI JA HARKITEN. ÄLÄ TARPEETTOMASTI VAARANNA ITSEÄSI JA MUITA. 23 12 KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖOHJE 24 13 TOIMINTAOHJE PALOHÄLYTTIMEN HÄLYTTÄESSÄ Paloilmoittimen vastuuhenkilö 1. Mene paloilmoitinkeskukselle ja selvitä hälyttänyt ilmaisin tai alue paikantamiskaaviosta. Älä kytke kelloja pois ennen palokunnan tuloa. 2. Mene tarkastamaan hälyttänyt alue ja ilmoita muulle henkilökunnalle mistä hälytys tulee. 3. Ilmoita hätäkeskukseen tilannetiedot puh. 4. Aloita tarvittaessa evakuointi. 112 . Ota mukaasi sammutin. Mikäli havaitset savua tai liekkejä toimi tulipalotoimintaohjeen mukaisesti. Opasta palokunta kohteeseen. Palokunta tarvitsee pelastustyössä seuraavia tietoja: - Onko ihmisiä sisällä? - Missä kiinteistön kerroksessa tulipalo on? - Miten on toimittu ennen palokunnan tuloa? - Onko erikoisriskejä, kuten kaasupulloja tai vaarallisia aineita? Henkilökunta Tarkasta osaston tilat! Ilmoita hälytyksestä muille rakennuksessa oleville ja pyydä heitä odottamaan lisäohjeita tai aloita tarvittaessa evakuointi. 1. Hälyttäneessä ilmaisimessa palaa pieni LED-valo. Jos havaitset savua tai liekkejä toimi tulipalotoimintaohjeen mukaisesti. 25 14 TOIMINTAOHJE SÄHKÖKATKOS JA VESIVAHINKO TILANTEESSA TOIMINTAOHJE SÄHKÖKATKOSTILANTEESSA 1. 2. 3. 4. Käytä varavoimaa. Varaa sähkökatkoksien varalle esimerkiksi taskulamppuja. Varmista, ettei tavarahissiin ole jäänyt ihmisiä. Tarkista sähkökatkoksen syy ja mahdollisuus palata normaaliin sähkön saantiin. 5. Tiedota tilanteesta ihmisille ja kehota varovaisuuteen, mikäli kynttilöitä käytetään. Poikkeusoloissa erityisesti vältä kynttilöiden käyttöä! Sähköpääkeskus sijaitsee: 1. kerroksessa huoltokäytävällä TOIMINTAOHJE VESIVAHINKOTILANTEISSA 1. Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähkö. 2. Tyrehdytä vuoto esimerkiksi sulkemalla veden pääsulku, - joka sijaitsee lämmönjakeluhuoneessa ja minimoi vesivahingot. 3. Ilmoita asiasta - huoltomiehelle puh. 03 7158 214 suojelujohtajalle puh. 03 7158 214 / 050 556 1373 4. Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. + 26 15 TOIMINTAOHJE YLEISEN VAARAMERKIN YHTEYDESSÄ KAASUVAARA JA SÄTEILYVAARA Merkin käyttö Kaiutintyyppinen hälytin Yleinen vaaramerkki - Tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa, jolloin toimi näin; • Siirry sisälle. Pysy siellä. • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. On yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni, jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus 7 sekuntia. • Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. • Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu. • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. • Poikkeusoloissa siirry välittömästi suojatiloihin. Vaara ohi -merkki On yhtämittainen tasainen äänimerkki, jonka kesto on yksi Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on poistunut minuutti. - Tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Kokeilumerkki Käytetään hälytinjärjestelmän käyttökunnon testaukseen. Lähin hälytyssireeni: Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Heinolan toimipaikka. Väestöhälyttimiä kokeillaan Heinolassa, joka kuukauden ensimmäinen maanantai kello 11. On 7 sekunnin pituinen tasainen ääni 27 16 TOIMINTAOHJE VÄKIVALTAISEN HENKILÖN KOHTAAMISEEN UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMISESSA • Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. • Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile. • Pidä kädet näkyvissä. • Pysy rauhallisena. • Vältä tuijottamista. • Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta. • Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. • Älä käännä selkääsi. • Vältä äkkinäisiä liikkeitä. • Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja. • Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle. • Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa 112 28 17 TOIMINTA RYÖSTÖTILANTEESSA • Älä vaaranna henkeäsi, pysy rauhallisena. • Hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa. • Tottele uhkaajaa, tee vain mitä käsketään. • Älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden. • Älä hälytä uhattuna Tuntomerkit: • Paina tuntomerkit / erikoistuntomerkit mieleesi esim. ääni, puhetyyli, tatuoinnit, arvet • Ryöstäjän poistuessa katso pakosuunta, tapa ja mahdolliset apurit jos mahdollista HÄLYTÄ APUA HETI KUN VOIT NUMEROSTA 112 lmoita poliisille: paikka aseellinen/aseeton ryöstö tekijöiden määrä tuntomerkit/erikoistuntomerkit pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rekisterinumero älä sulje puhelinta ilman lupaa Jälkitoimet: • Lukitse ovet. • Huolehdi mahdollisista loukkaantuneista. • Varmista mahdolliset todistajat. • Suojaa jäljet ja esineet. • Täytä tuntomerkkilomake. 29 18 TUNTOMERKKILOMAKE Paina tuntomerkit mieleesi __Mies __Nainen Vartalo: __Hoikka __Normaali __Tanakka __Lihava Ikä______ Pituus________ Kasvot_______________________ Silmät______________________ Hampaat______________________Korvat______________________ Puhe_________________________ Kädet______________________ Tatuointi______________________ Arvet_______________________ Koru, kello____________________ Hattu_______________________ Hiukset_______________________ Parta_______________________ Paita, solmio___________________Takki/pusero_________________ Kantamus_____________________ Housut______________________ Jalkineet______________________ Ase________________________ Muuta___________________________________________________ Liikkuminen Suunta_____________________________________________________ __Jalkaisin __Pyörällä __Autolla __Muu _________________________________________________________ Ajoneuvon rekisterinumero_____________________________________ Merkki, väri________________________________________________ Rikoksen tapahduttua tai epäilyttävissä tapauksissa ota yhteys poliisiin hätänumeroon 112. 30 19 TOIMINTA POMMIUHKATILANTEESSA Jos vastaat pommiuhkaussoittoon: • • • • • • • • • • • • • Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta. Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla. Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu. Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta, millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy: 1. Milloin pommi räjähtää? 2. Miltä se näyttää? 3. Millainen pommi se on? 4. Missä se on? 5. Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen? 6. Asensitteko pommin itse? 7. Miksi, milloin? 8. Mikä on nimenne ja osoitteenne? Paina mieleen - äänen tyyli ja murre - taustaäänet - uhkaajan kielenkäyttö Pyydä soittajaa odottamaan, kun yhdistät puhelun vaihteeseen. Ole rauhallinen. Ole ystävällinen. Sulje taustamusiikki Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa. Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi. Täytä pommiuhkauslomake. Hälytä • Ilmoita poliisille puh.112 ja kerro: - kohde ja osoite - mihin opastus on järjestetty - nimesi ja puhelinnumero, josta soitat - älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa - noudata ohjeita Ilmoita suojelujohtajalle tilanteesta! ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN. JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON TEHTÄVÄKSI 31 20 HÄTÄILMOITUKSEN TEKO HÄTÄILMOITUS HÄTÄNUMERO 112 (varmista tarvitaanko 0 eteen) Kerro selvästi ja rauhallisesti 1. Mitä on tapahtunut 2. Missä on tapahtunut 3. Onko ihmisiä vaarassa 4. Vastaa kysymyksiin rauhallisesti 5. Älä sulje puhelinta ilman lupaa 32 21 VÄESTÖNSUOJELU 21.1 TURVALLISUUSMATERIAALI Turvallisuusmateriaali on tarkoitettu käytettäväksi sekä normaali- että poikkeusolojen hätätilanteissa. Jokaiseen yritykseen ja laitokseen tarvitaan vähintään alkusammutus-kalusto ja ensiapuvälineistö. Lisäksi tarvitaan pelastus- ja raivauskalustoa sekä henkilösuojaimia. ( Pelastusasetus 787/2003 ) TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ N MATERIAALI Määrä alkavaa 100 henkilöä kohden Suojanaamari + suodatin 2 Suojakypärä 2 Suojalasit 2 Ensiapulaukku 1 Suojasidepakkaus 1 Ensiside 2 Joditabletit Talossa oleva materiaali Puute Taloon tarvittava määrä Talossa oleva materiaali Puute 2 / henkilö Huopa tai lämpöpeite 1 Talon turvaoppaita 2 VÄESTÖNSUOJAN MATERIAALI Taloon tarvittava määrä Määrä/suoja Paarit +kantohihnat 1 Vedensäilytysaine vesisäiliön tilavuuden mukaan Rautakanki 1 Suojan merkitsemiskilpisarja 1 Käsivalaisin 2 Sankoruisku 1 Säteilymittari (yli sadan asukkaan kiinteistöihin) 1 33 Suojan työkalut: (laatikko) pajavasara voimaleikkurit sorkkarauta jakoavain vasara katkaisutaltta veistokirves käsisaha ruuvitaltta nauloja piikkitaltta kenttälapio rautasaha + ristipääruuvitaltta puukko varaterät pelastusköysi 21.2 VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN • Poistetaan suojasta väestönsuojan käytölle tarpeeton tavara, rakenteet ja laitteet. • Raivataan suojaan tulotiet kulkua haittaavista esteistä ja tarkastetaan viitoitus. • Poistetaan ovista normaaliolojen rakenteet. • Tarkastetaan ovien ja aukkojen tiivisteet sekä venttiilien kunto. • Suljetaan kaikki ovet ja aukot, myös lattiassa olevat. • Suljetaan normaalin ilmanvaihdon aukot niiden sulkulaitteilla. • Lattia- ja kokoojakaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan. • Kiinnitetään suojahäkkiin varastoitu sulkuteltta suojaoven sisäpuolella olevaan kiinnityskehykseen valmiusasentoon pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan, mikäli suojassa ei ole sulkuhuonetta. • Jos ilmanottoputki on irrotettu ja varastoitu suojaan, kiinnitetään se ulos paikoilleen poistamalla ensin umpinainen suojalevy läpiviennin päältä. • Varmistetaan, että varauloskäytävän kautta poistuminen on mahdollista ja tarkastetaan, että ulostulopäässä ei ole esteitä, esim. piharakenteita. • Puhdistetaan ilmakanavat ja suodattimet pölystä ja roskista. • Tarkastetaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. • Tarkastetaan puhaltimien kunto. 34 • Suoritetaan painekoe. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa. • Tarkastetaan, että antenni- ja puhelinkytkennät ovat kunnossa. • Tarkastetaan valaisimien huomioiden myös varavalaistus, katkaisimien ja seinäkoskettimien toiminta. • Tarkistetaan varavesisäiliöiden puhtaus sekä täytetään ne vedellä. • Huolehditaan kuivakäymäläkomerot ja -kalusteet käyttökuntoon • Kalustetaan suoja ja varustetaan se asiaankuuluvalla turvallisuusmateriaalilla. • Jokaiseen suojaan on määrättävä suojanhoitaja ja hänelle varahenkilö. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojanhoitaja vastaa järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa. Ohjeita ja tiedotuksia suojautumisen aikana saadaan lähinnä radion kautta. 35 22 ENSIAPUKAAPIN SISÄLTÖ Työturvallisuuslain 36 §:n mukaan työpaikoilla on pidettävä yllä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvat asianmukaiset tarvikkeet ja välineet. Hotelli Kumpelin ensiapukaapit sijaitsevat keittiössä ja vastaanotossa. Ohjeellinen määrä on yhden ensiapukaapin varustus. Välineet ja tarvikkeet tarkastetaan vähintään kerran kuukaudessa: kunto, siisteys, määrä. Käyttämättömät tarvikkeet uusitaan 5 vuoden välein. TUOTE Ensiapukaappi Haavalaastari (leikattava) Laastariautomaatti • täydennys, kangas • täydennys, muovi • täydennys, sormenpää Sidetaitos 7,5cm x 7,5cm Ensiside, pieni Elastinen sideharso 8cm x 4m Kiinnelaastarirulla 1,25cm x 5m Idealside 8cm x 4m Kolmioliina (kuitukangasta) Tartuntasuojapakkaus Haavapyyhe (yksittäispakattu) Sidesakset Hakaneuloja Kuumemittari Kylmähaude Palovammaside Suojakäsine (vinyl) OHJE kpl 1 1,5m 1 1 NYT kpl 1 10 2 2 1 2 2 1 10 1 10 1 1 2 4 Ensiapukaapista vastaa: Työpaikan ensiapukoulutetut: Virpi Valkjärvi TILATAAN TOIMITETTU 36 23 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT Tehtävä Atk-korjaukset Ilmastointikorjaukset Lämmönjako Ongelmajätteet Paineilmakompressorit Puhelinyhteydet Putkistokorjaukset Raivaustyöt Siivous Sähkönjakelu Sähkökorjaukset Vartiointi Vesihuolto Vakuutusyhtiö Yhteystiedot Puh. 37 24 HENKILÖKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN Pelastussuunnitelman päivittäminen Pelastussuunnitelma on päivitettävä aina toiminnan tai tilojen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Päivitys pvm Päivittäjän allekirjoitus Pelastussuunnitelma on perehdytettävä koko henkilökunnalle sekä aina uusille työntekijöille. Pelastussuunnitelma on kerrattava henkilökunnan kanssa säännöllisesti ainakin kerran vuodessa ja aina kun suunnitelmaan tehdään muutoksia. Olen perehtynyt tähän pelastussuunnitelmaan Päivämäärä Nimi Allekirjoitus 38 25 ILMOITUS PELASTUSSUUNNITELMASTA ILMOITUS PELASTUSSUUNNITELMASTA (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003) Yritys tai laitos toimittaa tämän täytettynä pelastusviranomaiselle Palauta lomake oman kuntasi alueella toimivalle Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan toimipisteeseen. Siellä toimivilta pelastusviranomaisilta saat myös suunnitelmaan liittyviä lisätietoja. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ / LAITOKSESTA Nimi Rakennuksen pinta-ala (m²) Toiminta Henkilökunnan määrä Osoite Muut henkilöt Puhelin Henkilömäärä yhteensä TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT JOHTOHENKILÖT Tehtävä Nimi Puhelin työ / koti Turvallisuuspäällikkö Apulaisturvallisuuspä ällikkö TURVALLISUUSKOULUTUS Henkilö Saanut seuraavaa turvallisuuskoulutusta Turvallisuuspäällikkö Apulaisturvallisuuspä ällikkö Koko henkilökunta TURVALLISUUSMATERIAALI VÄESTÖNSUOJA Materiaali kokonaan Suoja on hankittu Suojaa ei ole Materiaali osittain hankittu Suojaluokka : Materiaali puuttuu Pinta-ala: PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS JOHTOPAIKKA Sijainti: Puh.: 39 26 LIITTEET Hotelli Kumpelin pohjapiirustukset 5 kpl 40 LIITE 1 41 LIITE 2 42 LIITE 3 43 LIITE 4 44 LIITE 5