Kuvituksia WWF:LLE OPINNÄYTETYÖ 2015

Kuvituksia
WWF:LLE
OPINNÄYTETYÖ 2015
Katri Virtalaakso GRA 12
KUVITUKSIA WWF:LLE
OPINNÄYTETYÖ
Katri Virtalaakso
Lahden Ammattikorkeakoulu,
Muotoilu- ja Taideinstituutti,
viestinnän koulutusohjelma
graafinen suunnittelu
huhtikuu 2015
[email protected]
TULOSTUS JA SIDONTA
Lahden Ammattikorkeakoulu
Muotoilu- ja Taideinstituutti
PAPERI
Munken lynx, 100g/m2
KIRJASINLAJI
Helvetica Neue , Baskerville
3
KUVITUKSIA WWF:LLE
4
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kuvituksia
WWF:LLE
OPINNÄYTETYÖ
Katri Virtalaakso GRA12
Tiivistelmä
Abstract
Opinnäytetyön aiheena on journalisti-
This graduation project is handling the
nen kuvittaminen. Työn toimeksianta-
subject of editorial illustration. It has
jana toimii WWF Suomi ja se konkreti-
been done in collaboration with WWF
soituu osallistumiseen WWF Suomen
Finland. The work itself is concretises
järjestölehden uudistukseen kuvittajana
in my participation in WWF Finland’s
sekä kuvituskuvien tuottaminen lehden
magazine renovation as an illustrator.
määrättyihin artikkeleihin.
Theoretical part focuses on obser-
6
Opinnäytetyön tutkimuksellinen materi-
vation and notifications about role
aali keskittyy pohtimaan kuvittajan roo-
an illustrator plays in today’s com-
lia ja vastuuta viestinnän osatekijänä.
munication and media. What are the
Siinä hahmotellaan myös journalistisen
resposabilities that one has to consider
kuvittamisen vahvuuksia: Mitkä ovat
when delivering an illustration for a
kuvituskuvan vahvuudet kuvitettaessa
client? An other point of view brought
abstrakteja ja ns. ”vaikeita” aiheita?
up in the written part of this project is
Kuinka ratkaisevia nämä vahvuudet
the illustration’s pros when it comes to
ovat?
illustrating subjects that are abstract or
otherwise considered hard to express
Työn tavoitteena on tuottaa tilattu,
through traditional photography only.
ammattimainen kuvitusmateriaali
asiakkaalle ja samalla kehittää omaa
Goals are to produce professional
kuvitustyyliä ja työskentelytapaa pro-
illustration as ordered improving simul-
sessin edetessä.
taneously the manners and techniques
of creating an illustration.
Avainsanat: journalistinen kuvittaminen, WWF, luonnonsuojelu, kuvittaja
Key words: editorial illustration, WWF,
nature conservation, illustrator
KUVITUKSIA WWF:LLE
7
KUVITUKSIA WWF:LLE
8
KUVITUKSIA WWF:LLE
Sisällysluettelo
Johdanto
wwf
Toimeksianto
Omat lähtökohdat
Journalistinen kuvittaminen
Journalistisen kuvittamisen perinteet
Viestinnästä
Kuvittaja kuvittaa, kenelle?
Prosessi
Kuvitus lähestyy, mitä kuvitetaan?
Tekniikat
Valmiit kuvitukset
Lopuksi
Lähteet
Liitteet
KUVITUKSIA WWF:LLE
9
10
KUVITUKSIA WWF:LLE
Johdanto
KUVITUKSIA WWF:LLE
11
© WWF
© Staffan Widstrand/WWF
12
KUVITUKSIA WWF:LLE
Jo h d a n t o
Tämä on opinnäytetyöni aiheesta
Kuvituksia WWF:lle. Työn lopputuotteena on joukko kuvituselementtejä
WWF-lehden uudistukseen sekä kuvi-
tuskokonaisuudet kahteen artikkeliin ja
Green Office -konseptille
Projektini on hankkeistettu. Teen sen
tavoitteenani kehittää ammattitaitoani
kuvittajana niin tyylillisesti kuin asiakaslähtöisyydessäkin. Yhteistyökumppanin valinnassa halusin ottaa huomioon
oman arvomaailmani ja sen, kenen
hyväksi mieluiten työskentelisin. Opinnäytetyössäni pohdin myös kysymyksiä kuvittajan vastuista ja vapauksista
kestävän viestinnän osatekijänä.
Suunnittelua pohjustavassa osiossa
taustoitan lyhyesti kuvituksen historiaa ja kuvituskuvan taustaa. Kuinka
kuvituskuva on käynyt läpi inflaationsa
ja noussut taas kilpailukykyiseksi viestintäkeinoksi. Tänä päivänä kuvitusta
on kaikkialla, missä vain on sille tilaa ja
pintaa toteutua: fyysistä tai digitaalista. Opinnäytetyöni aiheen mukaisesti
rajaan pohjustukseni kuitenkin vain
journalistiseen kuvittamiseen.
Työni toiminnallisessa, prosessiosuudessa käyn läpi oman työskentelyni
tapoja ja työn etenemistä toimeksiannosta painettuun tuotteeseen saakka.
KUVITUKSIA WWF:LLE
13
WWF
WWF on järjestö, joka on jo ehtinyt
halutaan suunnata kulutustottumuksiin
vakauttaa asemansa kansainvälisesti.
ja kestävään tuotantoon esimerkiksi
Brändi on yksi maailmanlaajuisesti
energiantuotannossa tai päivittäistava-
tunnistetuimmista (Interbrand.com/
rateollisuudessa. (wwf.fi)
best global brands 2013). WWF pe-
14
rustettiin vuonna 1961 ensisijaisena
Tämän päivän WWF Suomi on laaja-
tavoitteenaan suojella uhanalaiseksi
mittainen, monitahoinen ja organisoitu
käyviä eläinlajeja. Myöhemmin toiminta
järjestö, joka kampanjoi katoavien
on laajentunut näiden eläinten ja niiden
eläinlajien ja ympäristön hyvinvoinnin
elinympäristön suojelemisesta entistä
puolesta. Se tuottaa kotimaassa sekä
kattavampaan ympäristönsuojeluun.
kansainvälisesti kouluille ympäristökas-
Matkan varrella myös alkuperäinen
vatusmateriaalia, osallistuu ilmastoko-
nimi, World’s Wildlife Foundation sai
kouksiin, pyrkii vaikuttamaan päättäjiin
nykyisen muotonsa World Wide Fund
ja solmii kumppanuuksia tutkimuslai-
for Nature (wwf.com)
toksien, kuntien ja kaupunkien kanssa.
Vuodesta 1972 saakka WWF on
toiminut omana alajärjestönään
myös Suomessa. WWF Suomi aloitti
perustamalla työryhmän merikotkien
suojelemiseksi ja jatkoi myöhemmin
listaa muuttohaukalla, metsäpeuralla,
saimaannorpalla sekä muilla vaarantuneilla ja uhanalaisilla kotimaisilla lajeilla.
Emojärjestön laajentaessa toimintaansa, on Suomen toimisto seurannut
esimerkkiä ja aloittanut sarjan kansainvälisesti suuntautuneita projekteja.
Yhteistyöprojektit liikkuvat tänä
päivänä sujuvasti valtiorajojen yli.
Viimeisen 15 vuoden ajan myös työstä
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on
tullut itsestään selvä osa WWF Suomen agendaa. Kenttä on laajentunut
entisestään, kun kansalaisten huomio
KUVITUKSIA WWF:LLE
© WWF
© WWF
15
Asiakkaan julkaiseman lehden kohdeyleisö määrittyy
paremmin arvojen kuin iän pohjalta. Yhteistä ryhmälle
on luonnon arvostus ja halu kantaa vastuuta planeetan
hyvinvoinnista.
KUVITUKSIA WWF:LLE
To i m e k s i a n t o
WWF-lehti (aiemmin Pandan Polku) on
siitä tyyliltään silti erottuvat vinjetit. En-
ollut yksi WWF Suomen tiedotuska-
simmäisen uudistetun lehden julkaisun
navista 1980 -luvulta lähtien. Painetun
jälkeen tuotin vielä kuvituksia Green
lehden levikki on viimeisen tiedon
Office -konseptille sekä kuvituksen
mukaan 21 000 kpl ja se lähetetään
seuraavaa lehteä varten Molemmat ai-
tukijoille ja yhteistyökumppaneille neljä
heet olivat asiakkaan sanojen mukaan
kertaa vuodessa. Lehti on luettavissa
osoittautuneet haasteellisiksi kuvitetta-
myös PDF -muotoisena verkossa.
viksi valokuvan keinoin.
(wwf.fi/viestinta)
Opinnäytetyöni etsintä alkoi vuoden
2014 lopussa, jolloin myös WWF:llä
valmisteltiin järjestölehden uudistusta.
Päätoimittaja ja graafikko olivat juuri
aloittaneet lehtiuudistuksen ideoinnin.
Aiempi lehti oli pahoin päivittämisen
tarpeessa ja kuvituskuvan käyttöön
ottoa esimerkiksi pääjuttujen kuvittamiseksi oli harkittu jo ennen yhteydenottoani. Aiemmin lehden kuvitus oli
melkein kokonaan hoidettu valokuvin.
Ensimmäinen tapaaminen merkittiin
kalentereihin heti vuodenvaihteen
jälkeen. Tapaamisen jälkeen sain tehtävänannon, joka oli selkeä ja yksityiskohtainen.
Toimeksianto käsitti Pandan polun
uudistuksen mukaisesti lehteen tarvittavien taittopalojen, graafisien elementtien ja palstatunnisteiden tuottamisen.
Uudistuvaan lehteen tilattiin myös pääjutun kuvitus, joka sisältäisi aloitusku-
Alexandra Antell © WWF
16
↑ Sain WWF Suomen graafikolta työni tueksi
moodboardin, jossa oli kuvattu lehteen toivottua
tunnelmaa ja tyyliä
van ja pikkukuvan tekstin pohjalta. Itse
→ Työn aluksi syntyi paljon muistiinpanoja ja
juttua seurasi 5 kpl kainalojuttuja, joihin
piirroksia. Tavoitteni oli piirtää määrätyn ajan
haluttiin pääkuvitukseen sopivat, mutta
joka päivä jokunen eläinhahmo, eri tyylillä.
KUVITUKSIA WWF:LLE
Omat
Lähtökohdat
Ryhdyin hahmottelemaan opinnäyte-
nallinen vastuullisuus, kestävät arvot
työtä pari selkeää tavoitetta mielessäni:
ja pyrkimys vaikuttaa olemassa oleviin
Ensiksi halusin tehdä opinnäytetyön
epäkohtiin tekemällä niistä näkyviä
taholle, jonka kanssa en ollut työsken-
viestinnän ja tiedottamisen keinoin.
nellyt aiemmin. Sen oli siis oltava niin
kutsuttu hankkeistettu työ. Henki-
Tutkintoni valmistaa minut graafiseksi
lökohtaiset projektit suljin pois, sillä
suunnittelijaksi. Kuvitus on kuitenkin
uskoin pystyväni työskentelemään
ollut kaikenaikaa vahvasti koulutuk-
tehokkaammin ja opinnäytetyön olevan
semme osana ja myös itselleni luonnol-
itselleni jatkoakin ajatellen hyödyllisem-
linen tapa toimia. Haluan pitää itseäni
pi tietäessäni työn menevän todelliseen
kuvittavana graafisena suunnittelijana;
käyttöön. Ulkopuolinen toimeksiantaja
kuvituskuvan suunnittelu on yhtä
teki projektista paremman myös oppi-
tiedostettu prosessi kuin esimerkiksi
miskokemuksena. Toinen lähtökohtani
toimivan sivupohjan taittaminenkin.
oli jo periaatteellisempi: tein listan eri
Työ on asiakaslähtöistä ja vaatii teki-
tahoista, joiden hyväksi haluaisin mie-
jältä halutun konseptin ja kontekstin
luiten työskennellä. Tälle listalle pääty-
ymmärrystä.
neitä tahoja yhdisti kaikkia yhteiskun-
17
18
KUVITUKSIA WWF:LLE
Journalistinen
kuvittaminen
KUVITUKSIA WWF:LLE
19
Jo u r n a l i s t i n e n
kuvittaminen
Kuvittamisen historia on pitkä ja rönsyi-
siirtynyt yksiulotteisista merkityksistä
levä; kuvia on käytetty kielen jatkeena
monikerroksellisuuteen (Rees, 2014,
ja viestinnän muotona jo paljon ennen
5). Journalistinen kuvitus ei enää
kirjoitetun kielenmerkinnän kehitty-
esiinny pelkillä lehtien sivuilla vaan
mistä. Halusin siksi rajata seuraavan
julkaisualustatkin ovat muuttuneet
teoreettisen osion selventämään
ajan myötä. Sama kuva saattaa toimia
pelkästään journalistisen kuvituksen
sekä fyysisessä-, että verkkolehdessä,
kehityskaarta.
nettijulkaisuissa, mobiilina ja televisiossa. Kuvitus saattaa sisältää liikkuvia
20
Kuvitus on toiminut journalistisena
elementtejä erilaisten animaatioiden
ilmaisumuotona monessa muodossa.
muodossa. Tai se voi muodostaa jat-
Merja Salo jaottelee kuvituksen alku-
kumoita mediasta toiseen. Muutamalla
peräisiä tehtäviä karkeasti eri tehtäviin
sanalla sanoen media ja niin myös
kirjassaan Imageware – kuvajourna-
journalistinen kuvitus on tänä päivänä
lismi mediafuusiossa. Niitä ovat olleet
hyvin laaja, monisyinen ja vapautunut
perinteisesti roolit taiteen popularisoi-
käsite. Ennen kaikkea kuvituksesta on
jana, lukijoiden valistajana, mielipiteen
tullut yhä kiinteämpi osa viestintää ja
ilmaisuna, poliittisena kommenttina
eri medioita.
ja kaunokirjallisen fiktion kuvituksena
(Salo, 2000, 156).
Tänä päivänä kuvituksen paikkaa
on hankalampaa osoittaa aivan niin
selvästi. Tuotantotekniikat ja käyttötarkoitukset ovat monipuolistuneet
ja monimutkaistuneet. Kuvitus on
→ Kuvittajalegenda Norman Rockwellin
(1894-1978) kuvitus Popular Science
magazinen kannessa. Kuva on leikkimielisyydestään huolimatta hyvin havainnoiva.
← Juhlakulkuetta kuvaava, Harper’s
Weeklyssa v.1885 julkaistu piirroskuvi-
tus oli tyypillinen aikakautensa tuotos.
Valokuvan yleistyttyä tällaiset informatiiviset uutiskuvat alkoivat vähetä piirtäjien
työpöydiltä
21
KUVITUKSIA WWF:LLE
Jo u r n a l i s t i s e n
kuvittamisen
perinteet
22
Ennen valokuvauksen ja kirjapainotek-
yleistyvän television kanssa. Kehitys-
niikan yhdistymistä piirtämällä tehty
suunta kääntyi kuvituskuvan hyväksi,
kuvitus oli ainoa painetun materiaalin
kun etenkin aikakauslehdet houkutteli-
kuvittamisen keino. Ajan kuluessa eri-
vat lukijoita erikoistumalla valikoidum-
laiset graafiset menetelmät kehittyivät
piin kohderyhmiin. Lehdet eivät olleet
mahdollistaen yhä sävykkäämpien ja
enää pelkkää joukkotiedotusta mas-
tarkempien kuvitusten toistamisen. Ta-
soille vaan valikoituneempien intressi-
pahtumien keskiöstä toiseen liikkuvat
ryhmien sisäistä viestintää. (Salo, 2000,
kuvittajat pystyivät välittämään kuvia
168) Ajan trendi pakotti aikakauslehdet
näkemästään ja kokemastaan (Salo,
teroittamaan konseptejaan: visuaalinen
2000, 159). Myöhemmin uutisoivan ku-
profiloituminen muodostui halutun luki-
vittamisen tehtävä siirtyi valokuvaajille
jakunnan maun ja tyylin mukaisesti.
ja liikkuvan kuvan tallentajille.
Kuvituskuvan rooli erkani valokuvien
Kuvittajien puoleen käännyttiin kuiten-
tarjoamasta realismista. Sille muotoutui
kin yhä: esimerkiksi 1. Maailmansota
oma reviirinsä konkreettiseksi mielletyn
toi jälleen piirtäjät uutiskuvan reviirille.
valokuvan ja äärimmäisen abstraktin
Lehtijulkaisijoiden mielestä rintamalta
kirjoituksen välistä (Tietäväinen, 2005).
saadut valokuvat eivät olleet kyllin
Kuva, joka ei ole valokuvan tavoin
dramaattisia, eivätkä näin ollen palvel-
riippuvainen kohteestaan, on alusta
leet haluttua tarkoitusta. Talouteen ja
loppuun suunniteltu ja keinotekoisesti
liike-elämään keskittyvällä Fortunella
rakennettu viestinnän osa.
oli taiteilijoita tekemässä halutunlaisia
kuvituksia, joissa lehden linjan mu-
Kuvittaja Ville Tietäväinen toteaa
kaisesti näkyi sodan taloudellinen ja
tiivistetysti luentosarjassaan ”Jour-
sosiaalinen näkökulma. (Salo, 2000,
nalistisen kuvituksen merkitys I-IV”,
156) Lehti oli edelläkävijä mitä tulee
kuvituksen olevan pohjimmiltaan aina
journalistisesti tärkeitä, mutta näky-
viestintää: kuvitus voidaan suunni-
mättömiä prosesseja visualisoivaan
tella kokonaisuudessaan etukäteen
kuvituskuvaan. (Salo, 2000, 161)
ajatuksellisesti, toiminnallisesti,
esteettisesti ja taitollisesti. Kaikki ku-
1960-luvulla printtiä uhkasi uusi media.
vituksen osatekijät, niiden suhteet ja
Sen tuli kehittyä voidakseen kilpailla
lukujärjestys voidaan esittää halutulla
KUVITUKSIA WWF:LLE
ja määritellyllä tavalla. Viestin kannalta
epäolennainen voidaan jättää pois.
(Tietäväinen, 2005)
Kuvituskuvalla saadaan välitettyä
kuvittajan kyvyistä riippuen hyvinkin
vahvasti viestiin haluttua tunnelmaa ja
sen äänensävyä. Sillä voidaan kuvata
näkymättömiä jännitteitä ja maailmaa
ja sitä tarvitaan edelleen, kun halutaan
mennä uutistasoa syvemmälle taustoittamiseen, tapahtumien selittämiseen ja
analysointiin ja pinnanalaisten prosessien visualisointiin (Tietäväinen, 2005)
Näiden ajatusten valossa tarkasteltuna kuvituskuvalla on tulevaisuutensa
ja vakiintunut sijansa viestinnässä.
Myös taidekasvattaja Maria Laukka
uskoo kuvituskuvan tulevaisuuteen.
Artikkelissaan ”Katoaako Kuvakirja”
Laukka listaa kuvituskuvan vahvuuksia.
Nopeiden medioiden aikakaudella niitä
ovat kuvan hitaus, pysyvyys, toisto ja
turvallisuus (Laukka, 2014, 31).
↑ “Bring Back the Sabbath,” The New York
Times Magazinessa julkaistu kuvitus liittyi
artikkeliin vapaapäivien tarpeellisuudesta nyky-yhteiskunnassa.
→ Jack Unhurin kuvituksessa kaupunkinäkymästä kuvittaja voi ohjata kuvan lukemista ja huomion
suuntaa värityksellä ja sommitelmalla.
Viestinnästä
24
Tiedottaminen ja viestintä ovat olen-
On todettu, että epämiellyttävyys saa
nainen osa laajamittaista ja vaikuttavaa
(aikuisen) katsojan mieluiten kään-
ympäristönsuojelutoimintaa. Viestinnän
tämään katseensa muualle: ihmiset
tarkoituksena on kiinnittää kuluttajien
haluavat välttää vastenmielisiä ilmiöitä
huomio omiin kulutustottumuksiinsa.
(Hatva, 1993, 51). Joten Ympäristöjär-
Joissain tapauksissa kriittinen tarkas-
jestön viestintäosaston on siis osattava
telu saattaa johtaa jopa kulutustottu-
lähestyä katsojaa oikealla otteella.
muksen muutokseen. Optimaalisesti
Viestin äänen on oltava positiivinen,
tilanne kehittyy siihen, että kuluttaja
aikaansaava ja osallistumaan kutsuva.
aktivoituu kansalaisena vaatimaan
Negatiivissisältöinen, seurauksista
muutosta myös ympäröivään, vallalla
varoittava viesti on kyllä kerrottava,
olevaan järjestelmään. Ilman tiedotusta
mutta samalla ohjataan jo eteenpäin;
ei muutoshalua voisikaan syntyä ja
ongelman ratkaisuun ja tuntemukseen
jopa runsaalla tiedottamisella se käy
siitä, että juuri katselija voi olla olennai-
hitaasti. Olemme mukavuudenhaluisia
nen osa tätä ratkaisua.
ja hitaita lämpenemään muutoksille.
Ympäristöjärjestöjen tiedottaminen ja
viestintä on myös ajoittain raskasta ja
synkkää. Jotta lukija haluaa vastaanottaa annetun viestin, on hänen mielenkiintonsa saatava sitoutumaan viestin
lukemiseen ensivilkaisua pidemmälle.
Pelkkä huomion herättäminen ei riitä,
vaan lukija on houkuteltava viestin
ääreen (Tietäväinen, 2005)
Toinen viestintää hankaloittava tekijä,
joka on annettu ympäristöjärjestöiden
haasteeksi on ikävä kyllä: ikävä aihe.
Ihmiset eivät mielellään vastaanota
negatiivista tietoa. Jos viesti maalataan
katselijalle tummanpuhuvin sävyin ja
karmeilla seuraamuksilla uhkaillen on
→ Shoutin (Alessanro Gottardo, s.1977) kuvitus,
viestin katoaminen ilman mitään kon-
Post Consumerism Society julkaistiin The New
taktia katsojaan hyvin todennäköistä.
Republicissa
KUVITUKSIA WWF:LLE
25
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kuvittaja
kuvittaa,
mutta kenelle?
Hyvä, toimiva kuvitus on merkityksel-
ilmaistavaa ei ole, ei välineelläkään ole
linen. Se saa lukijan kiinnostumaan
silloin käyttöä (Rees, 2014, 13)
kirjoitetun viestin sisällöstä, ennen en-
26
simmäisenkään sanan hahmottamista.
Kuvittajan persoona ja taidot toimivat
Kuvan sommitelmat, värit ja rytmi kii-
ammatillisesti hänen työkaluinaan ja
laavat eteen, niitä seuraavat kuvan si-
optimitilanteessa hänen edukseen.
sältö ja havainnot sen miellyttävyydes-
Ottaessaan toimeksiannon vastaan,
tä tai luotaan työntävyydestä. Katsoja
kuvittaja antaa nämä etunsa asiakkaan
tulkitsee kuvaa ennen jutun lukemista,
käyttöön. Toimeksiantajan viesti tulee
mutta myös samanaikaisesti tekstin
nyt suodatetuksi kuvittajan ”pään ja
rinnalla. Kuva voi syventää kirjoitetun
käden” kautta. Tässä vaiheessa kuvit-
viestin ulottuvuuksia ja keskustella sen
taja joutuu tekemään valintoja viestin-
kanssa. Se voi tehdä sivuhuomautuk-
nän ammattilaisena, mutta myös oman
sia tai houkutella lukijaa ajattelemaan
persoonansa kautta: Minkälaiseen
asioita kannalta, joita tämä ei ehkä
viestintään hän haluaa työpanoksensa
ole harkinnutkaan. Kuvituksella on siis
antaa ja minkä tahon viestejä edesaut-
tehonsa. (Klanten, Ehman, Schulze,
taa?
2011, 12).
Kyse ei ole aina pelkästä halusta.
Kuvan tekniset ominaisuudet ja vah-
Aihepiiri, joka on kaukana kuvittajan
vuudet harvoin pelastavat mitään jos
omasta maailmasta saattaa olla tälle
sisältö jää puuttumaan. Hyvällä kuvit-
ongelmallinen kuvituskohde. Rees
tajalla tulisi olla sekä päätä, että kättä
kehottaa kirjassaan pohtimaan heti
(Salo, 2000, 170). Darrel Rees kiteyttää
toimeksiannon alkuhetkillä, onko
ajatuksen hyvin kirjassaan ”How to be
kuvitettava aihe sellainen, jonka kanssa
an illustator”. Hänen mukaansa kuvitta-
työskentely on mahdollista (tai vielä
jan taitoja ei määritä niinkään tämän
ihanteellisemmassa tilanteessa muka-
omaamat tekniset vahvuudet, vaan
vaa). Hän ei viittaa niinkään pelkästään
persoona, jolla tehdä päätöksiä ja huo-
moraalisiin päätöksiin, vaan arvioon
mioita, ideoida ja esittää mielipiteitä.
siitä onko kuvitettava aihe sellainen,
Tekniset ominaisuudet ovat väline, jolla
johon kuvittaja pystyy antamaan pa-
hyvä kuvittaja ilmaisee ideoitaan -- Jos
noksensa. Ammattilainen osaa myös
KUVITUKSIA WWF:LLE
tunnistaa tilanteen, jossa aihepiiri on
käsitteiltään tai arvoiltaan niin vieras tai
luotaantyöntävä, että ammattimaisen,
hyvän kuvituksen toimittaminen olisi liki
mahdotonta. (Rees, 2014, 67, 69)
Jotta kuvittaja pystyisi kuitenkin kuvittamaan laajalti aiheita, eikä rajoittaisi
työskentelyään liian suppealle, itselleen
ominaiselle mukavuusalueelle, tulee
yleistieto, kaikesta, pitää jatkuvasti yllä.
Tutunkin oloisesta aiheesta löytyy poikkeuksetta paljon lisä- ja taustatietoa,
jota on hyvä käydä läpi kuvitusprosessin aikana. Tiedon läpikäynti syventää
ymmärrystä kuvitettavasta aiheesta ja
auttaa eteenpäin ideointiprosessissa
ja kuvan sisällön hahmottamisessa.
Toisaalta myös vieraampi aihe avautuu usein nopeasti tiedonhaun kautta.
Avoin ja utelias asenne on tehokas
työväline jo itsessään.
↓ The Wired lehden artikkeli “Sateentekijä”
käsittelee uudenlaista, toivoaheättävää kastelujär-
jestelmää. Kuvitus yhdistää aukeaman valokuvat ja
teknisentuntuisen kuvan yllättävän miellyttäväksi
visuaaliseksi kokonaisuudeksi. joka välittää viestin
tehokkaasti.
27
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kuvitusprosessi
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kuvitus lähestyy,
mitä kuvitetaan?
Roolini lehden uudistusprojektissa
vaan siihen vaikuttavat myös väistä-
oli olla siinä mukana kuvittajana.
mättä se kenelle lehden juttu on suun-
Ohjaajanani WWF:llä toimi järjestö-
nattu, kuka toimeksiannon antaa ja
lehden graafikko Alexandra Antell
jutun julkaisee ja miten viestin halutaan
sekä lehden päätoimittaja Anne Brax.
välittyvän. Konsepti esiteltiin minulle
Ensimmäiseen tapaamiseen graafikko
selkeästi ja ymmärrettävästi, jolloin
oli valmistanut moodboardeja lehden
sen huomioiminen myös kuvituksissa
uudistetusta ilmeestä sekä tyylistä, jota
oli luontevaa.
minulta toivottiin. Näitä referenssityylejä asiakas oli käynyt poimimassa mm.
omasta nettiportfoliostani. Sain mukaani myös ensimmäisiä koetaitettuja
aukeamia työni tueksi. Hahmottelimme
30
tehtävänannon läpi ja sovimme sen
toimittamisesta minulle kirjallisena ja
loppuun saakka tarkennettuna seuraavan viikon kuluessa.
Tapaamisen aikana keskusteltiin paljon
myös kuvitusten painotuksista. Asiakas
selitti minulle toimintatapojaan, teemojaan ja mottojaan. Yhteinen ymmärrys
viestinnän sävystä ja lehden konseptista on tärkeää. WWF:n tapauksessa kuvien äänen haluttiin olevan positiivinen,
kannustava ja ratkaisukeskeinen.
Kuvituksen sisällön tuottamisen
kannalta oli hyvä, että asiakas pystyi
tarjoamaan minulle kattavasti tietoa
tärkeimmistä tavoitteistaan ja ajatuksistaan, jotka tulevaan kuvamateriaaliin
vaikuttivat. Kuvitusta ei koskaan tehdä
vain yksittäistä lehden tekstiä ajatellen,
KUVITUKSIA WWF:LLE
↑↑ Luonnoksia tulevia vinjettejä ja kuvituksia var-
ten. Ensimmäiset luonnokseni sisältävät useimmiten
enemmän tekstiä kuin kuvia.
← Vinjettiluonnokset päätyivät nopeasti illustratorin
pohjakuviksi, jossa jatkoin piirtämistä vektorina.
↓ Pääartikkelin äänestävää hahmoa hain melko
kauan. Palautteen perusteella muutin alkuperäisen,
sarjakuvamaisenman tyylin vastaamaan paremmin
kuvan kokonaisuutta
Käytetyt tekniikat
hin, toimeksiantoon ja juttuteksteihin)
Koska yhtenä opinnäytetyöni tavoit-
selasin suuret määrät lähdekuvastoa
teena oli kehittää omaa, tunnistettavaa
ja lajitietoa internetistä ja tietokirjoista.
tyyliäni, halusin käyttää lehden pää-
Halusin tutustua totuttuihin tapoihin
kuvituksessa uusien kokeilujen sijaan
ilmaista kuvittamiani aiheita, jotta
itselleni tuttua tekniikkaa, jossa käytän
voisin itse välttää kaikkein kuluneim-
realistisia lyijykynäpiirroksia kollaasi-
mat ilmaisut. Jouduin pohtimaan missä
maisissa sommitelmissa ja fiktiivisissä
kulkee rajaviiva kliseen ja tunnistet-
mittakaavoissa. Yhdistän piirrossommi-
tavan viittauksen välillä. Tietäväisen
telmaan myös väripintoja sekä vektori-
sanoin: kuvittaja käyttää hyväkseen
maisia, karkeita muotoja (kuvissa sulat,
kollektiivista muistia: hahmopsykologi-
pilvet ja kalat), joilla viimeistelen kuvan
aa, mytologiaa ja historiaa. Hänen tulee
sisällön, sommitelman ja rytmin.
osata arvioida yleisön kyky viittausten
ymmärtämiseen.” (Tietäväinen, 2005)
Käyttämäni tekniikat ovat lyijykynän
32
lisäksi akvarellit, akryyli ja muste, sekä
Katselin luontodokumenttejakin läpi:
poikkeuksetta digitaalinen kuvan-
olen huomannut, että liikkuvan kohteen
käsittely, johon käytän Adobe CC:n
katselu antaa hyviä eväitä esimerkiksi
Photoshopia ja Illustratoria. Väripaletit
eläin- ja ihmishahmojen piirtämiseen.
pyrin pitämään yksinkertaistettuina an-
Liikkuvan kuvan avulla hahmosta ja
taakseni lyijykynän viivalle tilaa. Vaikka
asennoista saa hyvän käsityksen ja nii-
tekemäni viivapiirrokset ovat realistisia,
den kuvaaminen myös kaksiulotteisena
olen halunnut rikkoa realismin kaavaa
piirroksena käy sujuvammin.
sommitelmalla ja värimaailmalla. Vaikka
haluankin säilyttää viivapiirroksissa
Osa kuvamateriaalista oli minulle jo
tietyn realismin ja teknisen toteutuksen
entuudestaan tuttua, osa täysin uutta.
tason, ei tavoitteeni ole kopioida ole-
Idea kuvitukseen syntyi melko alussa ja
massa olevia kohteita piirtämällä vaan
kerroin siitä lehden graafikolle jo ennen
luoda kuvituksella tunnelmia, kerrok-
lvarsinaisen luonnostelun aloittamista.
sia ja asetelmia. Kuvan sisällössä on
Aikataulun ollessa melko tiukka, en ha-
oltava viesti, jännitteitä ja dynamiikkaa.
lunnut tuhlata aikaa pitkiin luonnoste-
Viestien monikerroksisuus ja näkymät-
lukierroksiin, vaan sopia aiheesta ensin
tömän ilmaiseminen on kiehtova ja
sanallisesti ja sitten ryhtyä työstämään
haastava tehtävä.
ennalta sovittua aihetta eteenpäin.
Aloittaessani (tässä vaiheessa olin jo
Samalla, kun vein juttukuvitusta ja sen
tutustunut asiakkaan moodboardei-
kainalojuttujen vinjettejä eteenpäin,
KUVITUKSIA WWF:LLE
työstimme myös lehden uusia palstamerkkejä, taustoja ja taittopaloja.
Niiden tuottamiseen sain yksityiskohtaisia toiveita lehden graafikolta. Kuvamateriaalin väripaletti oli jo ennalta
määritelty. Se noudatti WWF Suomen
värikarttaa. Sovimme yhdessä myös
lisämateriaalin tyylistä, jotta sama ilme
säilyisi läpi lehden. Näiden materiaalien
kanssa työskentely tauotti mukavasti
itse pääjutun kuvituksen tekemistä. Pitkän työrupeaman jälkeen pidetty tauko
jonkin täysin toisen tehtävän parissa
auttoi päätöksien tekemisessä ja teki
tilaa uusille ratkaisuille.
Projektin edetessä lähipiiri sai toimia
kärsivällisenä testiryhmänäni. Pyysin
palautetta myös ohjaavalta opettajal-
33
tani ja lehden graafikolta, joka toimi
myös ulkopuolisena ohjaajanani. Ilman
testiryhmääni olisin kuluttanut pariinkin otteeseen aikaa kuvan lukemisen
kannalta epäolennaisiin, jopa viestin
kannalta harhaanjohtaviin ”korjauksiin”.
Oli myös hyödyllistä kuulla aiheesta
hieman etäämpänä olevien henkilöiden tulkintoja viestin välittymisestä.
Useimmiten palaute antoi vahvistusta
jo tekemilleni huomioille ja tuki päätöksenteossa.
Erityisen hyödylliseksi koin palautteen,
jonka antajat eivät hämääntyneet
ihastelemaan tai antamaan pelkkiä
positiivisia kommentteja. Halusin kuulla
etupäässä juuri sen, mikä kuvassa ei
toimi ja minkä kritiikin antaja mahdollisesti tekisi toisin.
KUVITUKSIA WWF:LLE
34
KUVITUKSIA WWF:LLE
35
← Teksitkokeiluja vakipalstatunnisteisiin. Lopulta käyttöön päätyi palautteen jälkeen oma käsiala.
← ↑ Kollaasikuva alkaa koostua. Karkean luonnoksen pohjalta olen piirtänyt yksityiskohtaisia
piiroksia, joista sommitelma alkaa rakentua. Skannatut piirrokset löytävät paikkansa photoshopissa. Karhun turkin kohdalla yritin säästellä vaivannäköä, päätyen lopulta kuitenkin paikkailemaan
vatsan alueelta puuttuvaa palaa.
KUVITUKSIA WWF:LLE
36
KUVITUKSIA WWF:LLE
Valmis
Kuvitus
KUVITUKSIA WWF:LLE
37
38
Uudistettu WWF-Lehden numero 1/2015 ilmestyi maaliskuussa.
KUVITUKSIA WWF:LLE
39
KUVITUKSIA WWF:LLE
Va l m i i t
palstatunnisteet
Palstatunnisteita tarvittiin Kentällä, Tukija, Kolumni ja Asiaa -palstoille. Lisäksi
lehteen tilattiin toistuva Kierrätä Lehti!
-vinjetti, johon haluttiin eläinhahmo ja
käsinkirjoitettu tietoisku.
Värit karsittiin lehdessä kolmeen vihreään, mustaan, harmaaseen ja taitettuun valkoiseen.
40
KUVITUKSIA WWF:LLE
41
↑ Maailmankartta järjestön saavutuksista kertovan
aukeaman pohjalle. Illustrator + lyijykynä.
→ Ruookapalstan vakitunniste. Lehden ruokakuvissa tausta on lähes poikkeuksetta tumma. Se tuli
ottaa huomioon myös tunnisteessa.
← Vakipalstojen tunnisteita varten tein pohjia akva-
rellilla ja tekstauksia tussilla ja sivellinkynällä.
KUVITUKSIA WWF:LLE
42
KUVITUKSIA WWF:LLE
43
Vakipalstojen tunnisteita käytännössä.
KUVITUKSIA WWF:LLE
Va l m i i t v i n j e t i t
Vinjetit tehtiin kuvittamaan viittä lyhyttä
juttua aiheinaan lumileopardien elintilan
väheneminen, Porkkalan luonnonsuojelualue, kivihiilen käyttö kaukolämmön
tuottamisessa, Itämeri sekä Metsähallituksen tulostavoitteellisuus. Jutut olivat
nk. kainalojuttuja ja liittyivät lehden
pääartikkeliin. Niihin toivottiin yhtenäistä, mutta yksinkertaista sävymaailmaa
ja tyyliä, joka eroaisi pääjututun kuvituksesta, muttei liikaa.
Toteutin vinjetit pääasiassa illustratorilla. Pohotoshopissa yhdistin tekemäni vektorikuvat käsin maalaamiini
44
väriläiskiin ja lisäsin kuhunkin vinjettiin
tekstuuria, jottei vektorin kovuus hallitsisi kuvituksia liikaa.
Malleja hahmoihin selasin internetistä. Halusin esim. Porkkala -vinjetin
viittaavan juuri tuohon tiettyyn alueeseen sen sijaan, että kuvassa esiintyisi
satunnainen rannikkoalue. Hailuodon
majakka toimi tässä kuvassa hyvänä paikantimena. Vinjeteissä, joihin
kuvasin eläinlajeja, kuten ahdingossa
→ Vinjetit valmiina. Lehteen pai-
olevan lumileopardin tai lohia, halusin,
netun vinjetin korkeus oli 55mm.
että yksinkertaistamisesta huolimatta
lajien tunnistettavuus säilyisi.
KUVITUKSIA WWF:LLE
Pieni koko puolsi yksinkertaistettujen
hahmojen käyttämistä.
45
KUVITUKSIA WWF:LLE
Va l m i s a r t i k k e l i n
kuvitus
Lehden pääartikkeli käsitteli kevään
2015 vaaleja. Äänestäjiä haluttiin herätellä ottamaan huomioon valinnoissaan
ehdokkaiden ympäristöarvot.Ja toimimaan ympäristön hyväksi.
Vaaliaiheen kuvaamisen ytimenä käytin
tässä äänestyskoppia, joka peittää äänestäjän henkilöllisyyden. Yritin pitäkään
pitää myös metsäneläjien henkilöllisyydet (kasvot) peitossa, mutta sommitelma
alkoi muuttua sisäänpäinkääntyneeksi.
OIkeassa alareunassa istuva Naali sai
46
rikkoa kaavaa.
Aiheen takia valitsin kuvaan tunnistettavia, suomalaisuuteen liittyviä lajeja kuten
hirven, karhun, mustikan ja ohuena
lankana kiemurtelevan vanamon, jota
pidetään oppineisuuden ja sivistyksen
symbolina nimeäjänsa Carl von Linnén
mukaan. Halusin kuvaan myös pari
Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua lajia
(tässä naali ja tuo saniainen. tarkista
nimi).
Kuvat on toteutettu lyijykynallä ja väritetty digitaalisesti. Taustan elementit
on rajattu valmiista akvarellipohjista photoshopissa.
Erottaakseni äänestäjän kopissaan
mukana seuraavasta arvomaailmasta, jota
luonto tässä edustaa, käytin kylmien ja
lämpimien sävyjen kontrastia.
KUVITUKSIA WWF:LLE
47
KUVITUKSIA WWF:LLE
48
KUVITUKSIA WWF:LLE
49
Artikkelin kakkosaukeaman kuvitus käytössä.
KUVITUKSIA WWF:LLE
50
KUVITUKSIA WWF:LLE
51
KUVITUKSIA WWF:LLE
Green Office ja
seuraava numero
Sovimme ensimmäisessä tapaamisessa toimeksiannon sisältävän myös kuvituksia WWF:n Green Office -konseptille. Aihe oli todettu vaikeaksi kuvittaa
valokuvan keinoin. Kuvituksen tuli
esittää toimistoympäristössä tehtäviä
vihreitä ratkaisuja, kuten virransäästöä
ja ekologista työmatkaa.
Tyylillisesti tavoitteena oli uudistetussa numerossa julkaistujen vinjettejen
kaltainen ratkaisu. Luonnosvaiheessa
huomasin kuitenkin aiheen vaativan
lehden vinjettejä enemmän yksityis-
52
kohtia, joten ehdotin tilalle yksinkertaistettua viivapiirrosta. Ehdotuksesta
pidettiin. Väreinä kuvituksissa käytettiin
Green Office -konseptille määriteltyä
värikarttaa.
Yhteistyön sujuessa sain myös tilauksen seuraavan numeron juttukuvituksesta. Jutun aiheena on biodiesel, jota
jalostetaan Suomessa selluloosateollisuuden sivutuotteesta. Kuvituksen
tekeminen toimi hyvänä vertailukohta-
↑ Koneet kiinni ja kimppakyydillä kotiin.
Green Officen kuvituksia.
na aiemman kuvituksen tekemiseen.
Lehden konseptin ja asiakkaan arvojen
ollessa jo tuttuja, eteni kuvituksen
→ Biodieselkuvitus seuraavaan numeroon
KUVITUKSIA WWF:LLE
työstäminenkin vauhdikkaammin. Lehti
julkaistaan toukokuussa 2015.
53
KUVITUKSIA WWF:LLE
Lopuksi
Lopuksi
Opinnäytetyö oli projektina onnistunut.
Asiakas oli yhteistyökumppanina hyvä
ja kommunikointi heidän kanssaan sujuvaa. Tiivis aikataulu ja työn jakautuminen useisiin pieniin osioihin, joita oli
hallittava samanaikaisesti niin tuloksen
kuin ajankäytönkin puolesta, haastoi
minua kehittämään itseäni projektin
hallinnassa, laatimaan aikatauluja ja
pysymään niissä. Projektin aloittavassa
päätöksenteko- ja ideointivaiheessa
huomasin hyötyväni keskusteluista ja
ajatusten pallottelusta testiryhmässä
enemmän kuin olin aiemmin luullutkaan. Löysin työskentelyrytmistäni
56
selkeitä haastekohtia ja opettelin niiden
ylittämistä.
Myös työn tulos täytti itselleni asettamat kriteerit. Kuvitus toimii painetussakin lehdessä hyvin ja uutta ilmettä
varten toimittamani graafinen materiaali on käytössä. Sekä lehden graafikolta,
että järjestön sisäiseltä arviontipalaverilta saamani palaute on ollut tyytyväistä ja kiittelevää. Uusi projekti asiakkaan
kanssa käynnistettiin pian kuvitusten
toimittamisen jälkeen.
KUVITUKSIA WWF:LLE
57
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kiitokset
Yhteistyökumppaneilleni WWF:lla, ohjaajalleni Penni Osipowille,
yleisosaaja Kari Halmeelle sekä Riitalle ja Kirsille, Satulle ja ennen kaikkea
Samulille ja Lyydialle kärsivällisyydestä.
Pa i n e t u t l ä h t e e t :
Salo, Merja: Imageware – kuvajournalismi mediafuusiossa, Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu 2000
Tietäväinen, Ville: Journalistisen kuvittamisen merkitys, luentosarja,
julkaistu Mikkelin 7. Kuvitustriennalen näyttelyluettelossa 2005
Vierto, Mira: Kuvitus nyt, artikkeli, julkaistu Mikkelin 10.
Kuvitustriennalen julkaisussa 2014
Laukka, Maria: Katoaako kuvakirja, artikkeli, julkaistu Mikkelin 10.
Kuvitustriennalen julkaisussa 2014
58
Hatva, Anja: Kuvittaminen, Rakenustieto Oy, Helsinki, Karisto 1993
Rees, Darrel: How to be an illustrator, Laurence King Publishing 2014
Zeegen, Lawrence; Roberts, Caroline: Fifty years of illustration,
Laurence King Publishing 2014
Laine, Lasse L.: Suomen luonto – Tunnistusopas, Otava 2013
Klanten, Ehmann, Schulze: Visual Storytelling, Inspiring a New Visual
Language, Gestalten 2011.
AKADEMIE X: Lessons in Art + Life, Phaidon Press Limited 2015
Digitaaliset lähteet:
wwf.fi, wwf.com, ymparisto.fi, metsa.fi, interbrand.com/best global
brands 2013, nrm.org,
Liitteet:
wwf-lehti, no. 1/2015
KUVITUKSIA WWF:LLE
Kuvalähteet:
s.12
WWF,
s.15
s.15
s.12
kuva-arkisto:
Wild Eonders of Europe,
Staffan Widstrand/WWF
s.16
s.20
s.21
Alexandra Antell/WWF
Kuvitus: John Durkin. Harper’s
Weekly 1885, Historic New
Orleans Collection.
carnivalneworleans.com
Kuvitus: Norman Rockwell, Popular
Science magazine, Vol.97, No.4,
1920. Bonnier Corp. New York.
books.google.fi
s.16
s.16
s.25
Kuvitus: Jack Unruh,
Zeegen, Lawrence; Roberts,
Caroline: Fifty years of
illustration, s.96
Kuvitus: Brian Cronin, Bring Back
the Sabbath, The New York Times
Magazine 3/2003, New York,
designarchives.aiga.org
Kuvitus: Shout, Post
Consumerism Society, Zeegen,
Lawrence; Roberts, Caroline:
Fifty years of illustration, s.366
s.27
Kuvitus: Federico Gutierrez-Schott,
The Rainmaker, Wired Magazine
San Fransisco, 2003
designarchives.aiga.org
KUVITUKSIA WWF:LLE
59
Unemme tulevat
kuvina, eivät
sanoina.
- Sigmund Freud
KUVITUKSIA WWF:LLE
KUVITUKSIA WWF:LLE