YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA RAHOITUSLÄHTEIDEN KARTOITTAMINEN Case: Ratsutila Kawerda

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA
RAHOITUSLÄHTEIDEN
KARTOITTAMINEN
Case: Ratsutila Kawerda
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU
Liiketalouden ala
Yrityshallinto
Opinnäytetyö
28.5.2010
Anu Marjamaa
Lahden ammattikorkeakoulu
Liiketalouden ala
MARJAMAA ANU:
Yrityksen perustaminen ja rahoituslähteiden
kartoittaminen
Case: Ratsutila Kawerda
Yrityshallinnon opinnäytetyö, 40 sivua, 3 liitesivua
Kevät 2010
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö käsittelee yrityksen perustamista ja rahoituslähteiden
kartoittamista. Yrityksen perustaminen vaatii monenlaista osaamista, ja tähän
opinnäytetyöhön on tiivistetty, mitä yrityksen perustamiseen vaaditaan.
Tämän työn tarkoituksena on vastata toimeksiantajan tarpeeseen saada tietoa
yritystoiminnan aloittamisesta. Työssä käydään läpi yrityksen perustamisen
vaiheet, yritysmuodot ja rahoitusratkaisujen löytäminen. Työn tarkoituksena on
antaa neuvoja toimeksiantajalle, jotta hän voi perustaa oman yrityksen ja
käynnistää sen toiminnan.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa toimeksiantajalle selkeä kuva, miten yritys
perustetaan. Tavoitteena on antaa tietoa ja ohjeita, mikä olisi sopivin yritysmuoto
ja mistä löydetään rahoituslähteet.
Työn teoreettinen viitekehys on jaettu kahteen pääotsikkoon. Ensimmäisessä
pääotsikossa käsitellään yrityksen perustamisen vaiheita ja eri yritysmuotojen
tunnuspiirteitä. Toinen pääotsikko käsittelee aloittavan yrityksen rahoituslähteiden
kartoittamista. Rahoituslähteissä on käyty läpi yrityksen oma pääoma ja vieras
pääoma sekä käyty läpi tukimuotoisia rahoituslähteitä.
Case-osuudessa käsitellään, miten perustetaan Ratsutila Kawerda. Siinä annetaan
neuvoja, mikä olisi sopivin yritysmuoto Ratsutila Kawerdalle. Case-osuus on
koottu liiketoimintasuunnitelman muotoon, josta käyvät ilmi yrityksen
rahoituslähteet.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että toimeksiantaja perustaa syksyllä 2010
Ratsutila Kawerdan. Työ vastasi tavoitteesiin hyvin, sillä toimeksiantaja oli
tyytyväinen saamiinsa neuvoihin ja ohjeisiin yrityksen perustamisesta. Työ
toteutettiin tiivissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.
Avainsanat: Yrityksen perustaminen, rahoituslähteet, liiketoimintasuunnitelma
Lahti University of Applied Sciences
Degree Programme in Business Studies
MARJAMAA ANU:
Establishing a Company and Suitable
Financing Sources
Case: Ratsutila Kawerda
Bachelor’s Thesis in Business Administration, 40 pages, 3 appendices
Spring 2010
ABSTRACT
This thesis deals with establishing companies and finding suitable financial resources. In order to establish a company one needs to have know-how in various
areas related to establishing a company. This thesis explains the fundamentals of
establishing a company.
The purpose of the thesis is to answer the case company’s needs of acquiring the necessary information to establish a business. The thesis goes
through the necessary steps required in order to start a business and discusses possible solutions to finding suitable resources. The purpose of this thesis is to advise the entrepreneur, of the case company, in establishing a business.
The theoretical part of this thesis is divided into two sections. The first section introduces the necessary steps of establishing a business and the characteristics of different types of businesses. The second section explores the
financial prospects of a newly established company such as its capital, liabilities and subventions.
In the empirical section of the study the establishment of the case business
Ratsutila Kawerda is followed and different company types are examined to
determine the most suitable company type for this business. A business plan
is also prepared for the company which also shows different options of financing.
In conclusion, it can be said that establishing Ratsutila Kawerda is a profitable venture. This thesis was prepared in cooperation with the case entrepreneur.
Keywords: establishing a company, finance, business plan
SISÄLLYS
1
2
3
4
5
JOHDANTO
1
1.1
Tutkimuksen taustaa
1
1.2
Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat
2
1.3
Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rajaus
3
1.4
Tutkimuksen hyöty
1.5
Tutkimuksen rakenne
Error! Bookmark not defined.
5
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
7
2.1
Liiketoimintasuunnitelman sisältö
7
2.1.1
Liikeidean syntyminen
8
2.1.2
Liiketoimintasuunnitelman esimerkkilaskelmat
10
2.2
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi
15
2.3
Avoin yhtiö
16
2.4
Kommandiittiyhtiö
17
2.5
Osakeyhtiö
18
YRITYSTOIMINNAN RAHOITUS
19
3.1
Rahoituslähteet
19
3.2
Oma pääoma
19
3.3
Vieras pääoma
20
3.3.1
Pankin rahoituslähteet
20
3.3.2
Finnvera
20
3.4
Tuet ja avustukset
22
3.5
Vakuutukset
24
CASE: RATSUTILA KAWERDA
26
4.1
Perustettavan yrityksen esittely
26
4.2
Liikeidea
26
4.3
Tuleva liiketoiminta
29
4.4
Rahoituslähteet ja kannattavuuden arvointi
29
4.5
SWOT –analyysi
34
4.6
Ratsutila Kawerdan perustaminen
35
4.1
Johtopäätökset
36
YHTEENVETO
LIITTEET
37
ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED.
1
JOHDANTO
1.1
Tutkimuksen taustaa
Hevosalan yritys- ja harrastustoiminta on kasvanut erityisesti 1990- ja 2000luvuilla. Hevosala tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen harrastamiseen ja
erityisesti ammattimaiseen elinkeinoon. (Pussinen, Korhonen, Pölönen & Varkia
2007).
Suomessa hevosmäärä on kasvanut vuosittain noin tuhannella hevosella,
hevosmäärän lähestyessä jo 70 000 hevosta. Kasvava hevosala vaatii yrittäjältä
panoksia. Kilpailua alalla on, ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat
yrityksen toiminnan parantaminen ja kehittäminen sekä harrastajien ja yrittäjien
osaaminen. Hevosalan yritykset entistä enemmän monipuolistavat toimintaansa ja
pyrkivät näin erottautumaan kilpailijoista. Tämä tarkoittaa lisäpalveluiden
lisääntymistä, kuten hevosten koulutus- ja valmennuspalveluita.
Hevosalan palveluiden lisääntymisen myötä voidaan varmistaa, että ala tarjoaa
tulevaisuudessakin elinkeinon yhä suuremmaksi kasvavalle joukolle ja tarjoaa
monipuolisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. (Katsaus hevosalan
yritystoimintaan 2010).
Tutkimuksen taustalla on ollut tarve selvittää, miten perustetaan yritys. Työssä on
selvitetty käytännön perustamistoimia ja kartoitettu, miten löydetään perustettavalle
yritykselle oikea yritysmuoto. Yrityksen perustaminen vaatii myös taloudellisia
resursseja, joten työssä on kartoitettu rahoituslähteitä.
Tutkimuksen case-yrityksenä on Ratsutila Kawerda. Tilalla on ollut pienimuotoista
toimintaa, ja hevosalan yritystoiminnan kasvaessa on tullut tarve luoda toiminnasta
elinkeino yrittäjälle. Case-osuudessa perehdytään, miten perustetaan Ratsutila Kawerda ja
valitaan sopivin yritysmuoto tilalle. Samalla kartoitetaan, miten yritystoiminta
rahoitetaan.
2
Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ratsutila Kawerda tulee sijaitsemaan
Karkkilassa, Uudellamaalla, jossa on paljon hevosharrastajia.
Tällä hetkellä siellä sijaitsee yhdeksänpaikkainen hevostalli, jossa on vuokralla muutamia
hevosia. Tarkoituksena on laajentaa tallia ja rakentaa maneesi. Tämän jälkeen perustetaan
Ratsutila Kawerda, jossa vuokrataan täysihoitopaikkoja yksityisille hevosille. Tämän
lisäksi yrityksen toimintaan kuuluu mahdollisuus hevosten koulutukseen, ratsutukseen ja
kilpailuttamiseen.
1.2
Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritys perustetaan ja miten löydetään
yritykselle sopivin yritysmuoto. Tämän lisäksi kartoitetaan yrityksen
rahoituslähteitä. Tutkimuksen case-yrityksenä on Ratsutila Kawerda ja
tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten perustetaan ratsutila ja miten toiminta
rahoitetaan.
Tutkimuksen pääongelmat on:
-
Miten yritysmuoto ja rahoituslähteet valitaan?
Pääongelmasta seuraava alaongelma on:
-
Miten yritys käytännössä perustetaan?
3
1.3
Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rajaus
Tämä tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Tapaustutkimukseen valitaan
yksittäinen tapaus, josta kerätään yksityiskohtaista tietoa. Aineisto kerätään
käyttäen useita keinoja kuten havainnointia, haastatteluja ja kirjallisuutta tutkien.
Tavoitteena on saada yksityiskohtainen kuvaus tapauksesta. (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2009, 135).
Tutkimuksen empiria eli tutkimusosuus on koottu käyttäen kvalitatiivista
tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan kohdetta ja haetaan
siitä tietoa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa pyritään saamaan
tuloksia vain tiettyyn tutkimuskohteeseen rajoittuen. Tässä tutkimuksessa
tutkimuskohteet on rajattu koskemaan vain yrityksen perustamisen vaiheita,
sopivimman yritysmuodon valitsemista ja aloittavan yrityksen rahoituslähteitä.
Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on löytää tosiasioita tutkimuksen
kohteesta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161).
Case-osuus tutkimuksesta on tehty käyttäen kvalitatiivista ja kvantitatiivista
tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivista menetelmää on käytetty tiedon hankinnassa.
Tietoa on hankittu haastattelemalla yrityksen perustajaa ja yrityksien
palveluneuvojaa pankissa.
Tutkimuksen tulokset on esitetty hyödyntäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksen tulokset on esitetty taulukkomuodossa ja saatu aineisto on käsitelty
tilastolliseen muotoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 140).
4
Kuviossa 1. on kuvattu tutkimusprosessin vaiheet, joista kvalitatiivinen tutkimus
rakentuu. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 14).
Tutkimusongelma
Aiheeseen
perehtyminen ja
tutkimusongelmien
täsmentäminen
Kirjallisuuteen perehtyminen
Aineiston keruu ja
analysointi
Haastattelut
Kyselyt
Muu havannointi
Johtopäätökset ja
yhteenveto
Tulosten tulkinta
Raportin muokkaus ja
viimeistely
KUVIO 1. Tutkimusprosessin vaiheet
Tutkimusaineisto kerättiin tutkimalla alan kirjallisuutta. Aineistoa on kerätty
hyödyntäen internetistä löytyvää tietoa. Case-osuuden tiedot on kerätty
haastattelemalla yrityksen perustajaa ja tutustumalla pankista sekä internetistä
saataviin tietoihin, joiden avulla on saatu tietoa case-osuuden rahoituslähteisiin.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten perustetaan yritys. Tutkimuksessa
kartoitetaan, miten valitaan yritykseen sopivin yritysmuoto ja rahoituslähteet.
Tutkimuksella annetaan neuvoja toimeksiantajalle siitä, mitä yrityksen
perustaminen vaatii. Tämän tutkimuksen pohjalta toimeksiantaja perustaa
Ratsutila Kawerdan syksyllä 2010.
5
1.4
Tutkimuksen rakenne
Tutkimus on jaoteltu neljään eri päälukuun ja niiden alalukuihin. Kuviossa 2 on
kuvattu tutkimuksen rakenne ja eteneminen.
YRITYSMUODON VALINTA JA
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
YRITYSTOIMINNAN RAHOITUS
CASE: RATSUTILA KAWERDA
YHTEENVETO
KUVIO 2. Tutkimuksen rakenne
Tutkimuksen ensimmäisen luvun muodostaa johdanto. Johdannossa selvitetään
tutkimuksen taustaa, tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat sekä tutkimuksen
hyöty. Tämän lisäksi luku sisältää kuvauksen tutkimuksen rakenteesta.
Tutkimuksen ensimmäinen ja toinen pääluku käsittelevät tutkimuksen teoreettista
viitekehystä. Tutkimuksen ensimmäisessa pääluvussa käsitellään yrityksen
perustamista. Siinä perehdytään yrityksen perustamiseen ja esitellään eri
yritysmuotojen tunnuspiirteet.
Toisessa pääluvussa tutkitaan yrityksen rahoitusta. Tässä luvussa perehdytään
aloittaville yrityksille tarjolla oleviin erilaisiin rahoitusmuotoihin.
Rahoitusmuotoja ovat tukimuotoiset rahoituslähteet, pankki ja erilaiset avustukset.
6
Kolmas pääluku muodostaa tutkimuksen empiirisen osan. Siinä perehdytään caseyritykseen eli Ratsutila Kawerdaan. Luvussa esitellään perustettava yritys ja
esitetään sille sopivin yritysmuoto sekä kartoitetaan, miten yritystoiminnan
aloittaminen rahoitetaan. Neljännessä pääluvussa on yhteenveto. Siinä vedetään
yhteen työn teoreettinen viitekehys ja empiriaosuus.
7
2
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
2.1
Liiketoimintasuunnitelman sisältö
Ennen yrityksen perustamista on arvioitava liikeidean eri osa-alueiden
yhteensopivuutta. Tässä auttaa perustettavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma.
Se on kirjallisessa muodossa oleva suunnitelma, joka laaditaan mm. rahoittajia
varten. Liiketoimintasuunnitelmasta on hyötyä yrittäjälle, sillä siinä laitetaan
kirjalliseen muotoon ajatukset yritystoiminnasta. Tämän avulla yrittäjä joutuu
miettimään asioita riittävän tarkasti, jolloin odottamattomille yllätyksille jää
vähemmän tilaa. Liiketoimintasuunnitelmaa voidaan pitää yrityksen peruspilarina
ja ohjenuorana. (Holopainen & Levonen 2007, 52-53).
Liiketoimintasuunnitelman tulisi sisältää ainakin perustiedot yrityksestä eli siinä
kerrotaan yrityksen nimi, toiminta-ajatus, toimiala ja sijaintipaikkakunta. Tämän
lisäksi suunnitelmassa on kuvaus yrityshankkeesta ja perustelut yrityksen
perustamiselle sekä suunnitellulle liikeidealle. Yrityshankkeesta tehdään SWOTanalyysi eli luetellaan yrityksen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
Vahvuudet ja heikkoudet ovat yrityshankkeen sisäisiä tekijöitä, joita arvioidaan
suhteessa kilpailijoihin. Mahdollisuudet ja uhat ovat taas ulkopuolisia,
tulevaisuudessa nähtäviä tai ennakoitavia tekijöitä. SWOT-analyysi pakottaa
yrityksen perustajan tarkastelemaan liikeideaa kriittisesti. (Holopainen & Levonen
2007, 57).
Eräitä tärkeimmistä asioista liiketoimintasuunnitelmassa ovat erilaiset laskelmat,
joissa arvioidaan yrityksen pääoman tarvetta ja yritystoiminnan kannattavuutta.
8
2.1.1
Liikeidean syntyminen
Yrityksen perustamisessa olennaista on hyvän liikeidean löytyminen. Tämä lisäksi
yrityksen perustana on toiminta-ajatus. Hyvän liikeidean ja toiminta-ajatuksen
menestyksekäs toteuttaminen vaatii yrittäjältä ammattitaitoa ja oman alan hyvää
tuntemusta, havainto ja muutoskykyä sekä yrittämisen halua. Ei sovi myöskään
unohtaa yrittäjän omia arvoja, asenteita ja henkilökohtaisia ominaisuuksia.
(Keskuskauppakamari 2007, 7).
Toiminta-ajatus antaa määrityksen sille, mitä varten yritys on markkinoilla.
Toiminta-ajatus pitää sisällään sen, mihin tarpeeseen yritys perustetaan, mitä
yritys tekee ja ketkä ovat kohderyhmiä. Toiminta-ajatus on syytä miettiä tarkkaan,
jotta siitä ei tee liian laajaa eikä liian suppeaa. Toiminta-ajatus antaa hyvän pohjan
yrityksen toiminnan suunnittelussa.
Liikeidea määrittelee sen, miten toiminta-ajatuksen pohjalta yrityksestä tehdään
kannattava ja sillä ansaitaan rahaa.
ASIAKKAAT
TUOTE
YRITYSKUVA
TOIMINTA
KUVIO 3. Liikeidea
Yritystä perustaessa on mietittävä, ketkä ovat yrityksen asiakkaat. Niitä on hyvä
miettiä tarkasti ja tutkittava, millainen tyypillinen asiakas on ja missä ja miten
asiakkaat toimivat. Asiakkaiden kulutustottumukset on myös otettava huomioon.
Asiakkaita on hyvä ryhmitellä ja valita niistä tärkeimmät kohderyhmät.
Hyvän suunnittelun ja luokittelun tuloksena tullaan yrityksen markkinointiin.
Markkinoilla on aina ollut hyviä tuotteita ja palveluita, jotka eivät kuitenkaan ole
syystä tai toisesta löytäneet asiakkaitaan. Tästä syystä yrityksen on suunniteltava
9
huolella myynti, ja markkinointi ja se edellyttää myös taloudellisia panostuksia.
(Holopainen & Levonen 2007, 23).
Yrityskuva on yrityksen sisältä lähtevä ja arvomaailmaan sekä liiketoimintaan
perustuva kokonaisuus. Yrityskuvaa voidaan pitää yrityksen imagona. Tämä on
yrityksen sisäinen tunne ja arvomaailma, joka ohjaa yrityksen kaikkia toimintoja.
Siitä, millaisen yrityskuvan yritys luo, ohjaa se samalla ensivaikutelmaa, mitä
yrityksestä saadaan. Yrityskuva antaa voimakkaan vaikutuksen asiakkaiden
luottamukseen yrityksen palveluihin ja tuotteisiin. Yrityskuvan tulee olla
yhtenäinen kokonaisuus, joka on toimialan mukainen ja liiketoimintaa kehittävä.
(Trinimedia 2001).
Yrityskuva on katselmus siitä, millaisen imagon yritys haluaa itsestään rakentaa.
Imagon rakentamisella pyritään erottumaan kilpailijoista. Markkinoinnilla ja
yrityksen laadukkaalla toiminnalla luodaan yrityksestä luotettava ja turvallinen
yrityskuva.
Yrityksen tuotteet voivat olla fyysisiä tuotteita tai palvelutuotteita. Palvelua
voidaan liittää fyysisiin tuotteisiin joko myynnin yhteydessä tai sen jälkeen.
Myynnin yhteydessä oleva palvelu on esimerkiksi asennuspalvelu ja myynnin
jälkeinen palvelu voi olla esimerkiksi huoltopalvelu.
Aloittavan yrityksen on päätettävä, mikä on se tuote tai palvelu jota yritys alkaa
tuottamaan. Yrittäjän on mietittävä, millä perusteella asiakas valitsee juuri tämän
yrityksen tuotteen. Yrityksen on paneuduttava siihen, mikä on se yrityksen tai
tuotteen ominaisuus, jolla erotutaan muista vastaavista yrityksistä. Hinnoitteluun
on myös paneuduttava, eli minkä hintaisia tuotteet ovat suhteessa
markkinahintaan. Yrityksen on arvioitava, onko tuotteen hinta halvempi vai
kalliimpi kuin kilpailijoiden ja arvioitava, miten hintataso tulee kehittymään
lähitulevaisuudessa. Yrityksen alkuvuosien liikevaihtoa on myös arvioitava.
(Holopainen & Levonen 2007, 23).
10
Aloittavan yrityksen on suunniteltava miten yritys toimii. Mitkä ovat yrityksen
voimavarat ja miten tuotteet tai palvelut taataan asiakkaille. Tuotteen tai palvelun
takaamiseksi yrityksellä on oltava kolmenlaisia voimavaroja:
-
Henkinen voimavara (osaaminen, tieto, taito).
-
Välineelliset voimavarat (koneet, laitteet, toimitilat).
-
Taloudelliset voimavarat (pääoma, kattavat vakuudet).
Yrittäjän on selvitettävä, minkälaiset voimavarat on hänellä itsellään ja
yhtiökumppaneillaan. Mikäli kaikki voimavarat eivät täyty tuottaakseen tuotteita
tai palveluita, on yrityksen mietittävä, hankkiiko se puuttuvat voimavarat
ulkopuolelta. Näiden lisäksi yrityksen menestymiseen vaikuttaa toimintatapa eli
miten yritystoiminta organisoidaan, miten markkinoidaan tai johdetaan yritystä.
(Holopainen & Levonen 2007, 24).
2.1.2
Liiketoimintasuunnitelman esimerkki laskelmat
Investointilaskelmalla suunnitellaan aloittavan yrityksen rahan tarvetta ja
rahoitusta. Nämä tehdään toiminnan käynnistämisessä ja yritystoiminnan
alkuvaiheessa.
Taulukossa 1 on investointilaskelma, joka pitää sisällään yhteenlaskun
investointien kustannuksista. Yritystoiminnan alun investointeja ovat toimitilojen
tai rakennusten hankinta, kalusteiden, laitteiden, koneitten ja autojen hankinta.
Laskelmassa on myös paikka muille mahdollisille investoinneille, jotka voivat
olla esimerkiksi toimistotarvikkeiden hankinnat. Investointilaskelmaan lasketaan
myös koneiden tai laitteiden asennuksista tai muutostöistä aiheutuvat
kustannukset. (Meretniemi&Ylönen 2009, 36).
11
TAULUKKO 1. Investointilaskelma
Toimitilat
Rakennukset
Kalusteet
Laitteet
Koneet
Auto
Muut kustannukset
3.000
10.000
2.000
2.000
1.000
5.000
1.000
Investoinnit yhteensä
24.000
Taulukossa 2 on käyttöpääomalaskelma, jossa selvitetään paljonko yrityksen
toiminnan aloittamiseen tarvitaan pääomaa. Laskelmassa selvitetään, paljonko
kuluja on ennen toiminnan aloittamista eli investoinnit. Tämän jälkeen selvitetään,
paljonko yrityksellä on kiinteitä kuluja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
Kiinteitä kuluja ovat joka kuukausi syntyvät pakolliset menot kuten vuokrat,
palkkamenot ja markkinointi. Käyttöpääomalaskelmaan lasketaan myös
alkuvaraston hankintamenot ja tarvittavat käteisvarat.
TAULUKKO 2. Käyttöpääomalaskema 3 kk
Investoinnit
Vuokrat
Palkat
Markkinointi
Alkuvarasto
Käteisvarat
24.000
3.000
15.000
3.000
4.000
2.000
Rahan tarve yhteensä
51.000
12
Tuotteiden myyntituottojen arvioinnissa käytetään myyntikatelaskelmaa.
Taulukossa 3 on laskettu yhden tuotteen myyntituotto, josta vähennetään
arvonlisävero, jonka jälkeen saadaan tuotteen liikevaihto. Liikevaihdosta
vähennetään tuotteen ostohinta ilman arvonlisäveroa ja muuttuvat kustannukset
mikäli niitä on. Muuttuvat kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka riippuvat
tuotannosta ja tuotteista. Muuttuvat palkkakustannukset ovat provisiopalkkoja,
joita työntekijä saa myydessään tuotteita tietyn määrän. (Holopainen & Levonen
2008, 60).
TAULUKKO 3. Myyntikatelaskelma
Myyntituotto
- Arvonlisävero 22%
= Liikevaihto
- Tuotteen ostohinta
- Muuttuvat kustannukset
- Muuttuvat palkat
= Myyntikate
Tuote 1.
1.010
182
828
579
1 kk
50.494
9.105
41.389
28.973
249
12.416
Ensimmäisen vuoden tulosbudjettiin kootaan taulukoista 1 - 3 saatuja tuloksia.
Taulukkoon 4 on koottu tulosbudjetin sisältö. Yritys arvioi, kuinka paljon myy
tuotteita ensimmäisen vuoden aikana. Liikevaihdosta vähennetään muuttuvat
kustannukset, jotta saadaan ensimmäisen vuoden myyntikate. Myyntikatteesta
vähennetään yrityksen kiinteät kulut, jolloin saadaan käyttökate. Käyttökatteesta
vähennetään yrityksen lainojen korot ja muut rahoituskulut. Siten saadaan
liiketulos, josta vähennetään poistot eli lainojen lyhennykset. Näin saadaan
toiminnallinen nettotulos, johon lisätään tai vähennetään tuottoja ja kuluja. Tuotot
ja kulut ovat yleensä veronpalautuksia tai vähennyksiä. Tämän jälkeen saadaan
tulosbudjettiin ensimmäisen vuoden kokonaistulos.(Holopainen & Levonen 2008,
60).
13
TAULUKKO 4. Tulosbudjetti
1.1.2010-31.12.2010
Myyntituotot
605.928
- Myynnin oikaisuerät (alv)
109.260
= Liikevaihto
496.667
- Tuotteiden ostohinnat
347.667
- Muuttuvat kustannukset
- Muuttuvat palkat
= Myyntikate
149.000
Kiinteät kulut
- Vuokrat
12.000
- Palkat
60.000
- Muut kiinteät kulut
48.000
= Käyttökate
29.000
- Korot ja rahoituskulut
6.000
= Liiketulos
23.000
- Poistot
12.000
= Toiminnallinen nettotulos 11.000
+/- Muut tuotot ja kulut
6.000
= Kokonaistulos
5.000
Yrityksen ensimmäisen vuoden kannattavuuslaskelmassa arvioidaan yrityksen
myyntikatetarve. Laskelman avulla selvitetään, kuinka paljon yrityksen on
myytävä, jotta saadaan maksettua liiketoiminnan kulut ja yrittäjällekin jää rahaa.
Laskelmassa arvioidaan, miten kannattavaa toiminta ensimmäisenä vuonna.
Taulukossa 5 on kerrottu, mistä kannattavuuslaskelma koostuu. Laskelmassa on
eritelty yrityksen kiinteät kulut, jotka yhteenlaskettuna muodostavat
käyttökatetarpeen. Käyttökatetarpeeseen lisätään yrityksen lainojen korot ja muut
rahoituskulut, jolloin saadaan rahoitustarve. Rahoitustarpeeseen eli yrityksen
bruttotuloihin lisätään maksettavat verot, jolloin saadaan tulot verojen jälkeen,
johon vielä lisätään poistot eli lainan lyhennykset. Näiden jälkeen saadaan
yrityksen tavoitetulos. Kannattavuuslaskelmaa täytetään alhaalta ylöspäin, jolloin
saadaan hyvä arviointi liiketoiminnan kannattavuudesta. (Meretniemi & Ylönen
2009, 37).
14
TAULUKKO 5. Kannattavuuslaskelma
1.1.2010-31.12.2010
Myyntikatetarve
Kiinteät kulut
- Palkat
- Vuokrat
- Markkinointi
- Sähkö, lämpö, vesi
- Vakuutukset
- Toimistokulut
- Puhelinkulut
- Autokulut
- Puhtaanapito, siivous
- Kirjanpito
- Edustusmenot
- Kirjat, lehdet, koulutus
- Korjaukset, huollot
- Matkakulut
- Muut
= Käyttökatetarve
- Korot ja muut
rahoituskulut
= Rahoitustarve
- Verot
= Tulot verojen jälkeen
- Poistot
= Tavoitetulos
149.000
60.000
12.000
12.000
6.000
6.000
1.200
1.200
6.000
8.400
1.200
6.000
29.000
6.000
23.000
6.000
17.000
12.000
5.000
Kassavirtalaskelmassa yritys arvioi, kuinka paljon saa myytyä vuoden aikana ja
miten tuotteiden myynnit sijoittuvat eri kuukausille. Tälläinen suunnitelma on
tehtävä 1 - 3 vuodelle eteenpäin, jolloin voidaan arvioida, kuinka kannattavaa
yritystoiminta on. Kassavirtalaskelman pohja on esitelty liitteessä 1. Liitteestä 1
käy ilmi, kuinka paljon on kuukaudessa kassaan myyntituloja, käteismyyntituloja
ja muita tuloja. Näistä vähennetään kassasta maksettavat kulut, jotka koostuvat
kuukausittaisista kiinteistä kuluista. Liitteen 1 rahoitusosiosta ilmenevät kassaan
maksettavat lainat tai muut yrittäjän sijoitukset. Näistä vähennetään poistot eli
lainojen lyhennykset ja yrittäjän yksityisotot kassasta. Yksityisotot ovat yrittäjän
itselleen omaan käyttöön otettuja varoja. Näiden vähennysten jälkeen saadaan
kassan saldo kauden lopulla. (Meretniemi & Ylönen 2009, 38).
15
2.2
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi
Yritysmuodon valinta vaikuttaa olennaisesti yrityksen tulevaan toimintaan ja sen
onnistumiseen. Liitteessä 2 on esitelty yritysmuotojen tunnuspiirteet.
Toiminta yksityisenä elinkeinoharjoittajana ei ole yrityksen organisaatiomuoto,
vaan se tarkoittaa sitä, että henkilö harjoittaa yritystoimintaa. Siinä yksi henkilö
tai puolisot perustavat yrityksen yksin tai toisen puolison nimiin. Yrittäjä vastaa
koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista ja päättää sen asioista itsenäisesti.
(YritysHelsinki 2008, 14).
Liitteessä 2 mainitaan, että yksityinen elinkeinoharjoittaja on liiketoiminnastaan
kirjanpitovelvollinen. Yrittäjän yksityisomaisuutta ja yritystoiminnassa
käytettävää omaisuutta ei erotella, vaikka ne ovatkin kirjanpidollisesti erillisiä.
Toiminimi ja sen omistaja muodostavat yhden taloudellisen kokonaisuuden.
Tämän johdosta yritystoiminnasta syntyvät velat ja sitoumukset ovat yrittäjän
omia velkoja ja sitoumuksia, joista hän vastaa koko omaisuudellaan. (Villa, Ossa
& Saarnilehto 2007, 265).
Juridisesti yrittäjä toimii itse liikkeensä puolesta ja tekee sitä koskevat
oikeustoimet. Liitteessä 2 viitataan siihen, että toiminnan aloittamisesta ei tarvitse
tehdä mitään kirjallista sopimusta. Toiminimen perustaminen vaatii ilmoituksen
Patentti – ja rekisterihallitukselle ja verohallitukselle. (Holopainen & Levonen
2007, 206).
Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, vaan yrityksen tulos katsotaan yrittäjän
omaksi tuloksi ja verotetaan sitä sen mukaan. Verotettava tulo saadaan, kun
vähennetään tulosta sen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Yrittäjän
verotettava tulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloihin. Pääomatuloa on 20 % yrityksen
nettovarallisuudesta ja tätä verotetaan 28 % verokannan mukaan. Loput tulot ovat
ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisesti, kuten tavallisia palkansaajia.
Progressiviinen verotus tarkoittaa sitä, että veroaste nousee verotettavan summan
kasvaessa. Jos yrityksen tulos on pieni, yrittäjä voi vaatia verotuksessa, että
pääomatulon osuus on 10 % nettovarallisuudesta. (Meretniemi & Ylönen 2009,
16
56). Yrittäjä ei voi vähentää verotuksessa puolisolleen tai alle 14-vuotiaalle
lapselleen maksettuja palkkoja.
2.3
Avoin yhtiö
Avoimessa yhtiössä perustajia täytyy olla vähintään kaksi.
Liitteessä 2 viitataan, että jokainen yhtiömies voi edustaa yhtiötä siihen liittyvissä
asioissa ja osallistua yhtiön hallintoon. Yhtiösopimuksella voidaan rajata
yhtiömiesten oikeutta edustaa yhtiötä. (Holopainen & Levonen 2007, 193).
Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko
omaisuudellaan ja päättävät yhdessä sen asioista, jos yhtiösopimuksessa ei ole
toisin sovittu. (YritysHelsinki 2008, 14).
Yhtiö syntyy yhtiömiesten suullisella tai kirjallisella sopimuksella. Avoimen
yhtiön perustamisesta täytyy tehdä perustamisilmoitus kaupparekisteriin.
Rekisteröinnin takia yhtiösopimus on tehtävä kirjallisena.
Tilintarkastajaa ei tarvitse valita, mikäli yhtiösopimuksessa on niin sovittu.
Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta mikäli yrityksen taseen loppusumma
ylittää 100 000e, liikevaihto ylittää 200 000e tai yhtiössä työskentelee vähintään
kolme henkilöä. (Yrityssuomi 2009).
Yrityksen tulos jaetaan yhtiömiehille yhtiösopimuksen mukaan ja jokaista
yhtiömiestä verotetaan erikseen. Yrityksen nettovarallisuudesta 20 % on
pääomatuloa ja loput ansiotuloa. Pääomatuloa verotetaan 28 % mukaan ja
ansiotuloa progressiivisen veroasteikon mukaan. Avoimen yhtiön nettovarallisuus
saadaan vähentämällä tuloista velat. Avoin yhtiö voi laskea mukaan
nettovarallisuuteen 30 % vuoden aikana työntekijöille maksetuista palkoista.
(Holopainen & Levonen 2008, 185).
17
Yhtiömiehet voivat nostaa yrityksestä itselleen palkkaa ja muita luontaisetuja. He
voivat myös maksaa itselleen kilometrikorvauksia ja nostaa päivärahoja. Näistä
yrityksen menoista yhtiömies maksaa normaaliin tapaan verot. (Meretniemi &
Ylönen 2009, 57).
2.4
Kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiössä perustajia tulee olla vähintään kaksi tai useampia, joista
vähintään yhden pitää olla vastuunalainen yhtiömies. Kommandiittiyhtiössä on
vastuunalaisia ja äänettömiä yhtiömiehiä.
Liitteessä 2 viitataan siihen, että vastuunalainen yhtiömies vastaa yhtiön
sitoumuksista koko omaisuudellaan ja päättää yrityksen asioista. Äänettömät
yhtiömiehet sijoittavat yhtiöön yhtiöpanoksen ja vastaavat ainoastaan sillä yhtiön
sitoumuksista.(YritysHelsinki 2008, 14).
Vastuunalainen yhtiömies voi edustaa yhtiötä. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole
oikeutta edustaa yhtiötä ilman erillistä sopimusta. Kommandiittiyhtiö syntyy
yhtiösopimuksella ja ilmoittamalla siitä kaupparekisteriin. (Holopainen &
Levonen 2007, 212).
Kommandiittiyhtiössä tuloksesta vähennetään äänettömän yhtiömiehen osuus.
Tämän jälkeen tulos jaetaan yhtiömiesten kesken. Tuloksesta 20 % on
pääomatuloa, jota verotetaan 28 % mukaan, loput ovat ansiotuloa.
Kommandiittiyhtiön nettovarallisuus koostuu tuloista, joista on vähennetty velat.
Siihen voidaan vielä lisätä 30 % vuoden aikana työntekijöille maksetuista
palkoista. Kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja muita
luontaisetuja. (Meretniemi & Ylönen 2009, 58).
18
2.5
Osakeyhtiö
Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö. Perustajat merkitsevät yhtiön
osakkeita ja tulevat näin mukaan yhtiöön osakkeenomistajina. Liitteessä 2
kerrotaan, että yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoman on oltava vähintään
2 500 euroa ja julkisessa osakeyhtiössä vähintään 80 000 euroa.
Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön sitoumuksista vain siihen sijoittamallaan
pääomalla. (YritysHelsinki 2008, 15).
Osakeyhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttävät osakkeenomistajat ja valta
jakaantuu heidän omistamiensa osakkeiden tuoman äänivallan mukaan.
Osakkeenomistajat valitsevat yhtiölle hallituksen, joka vastaa yhtiön hallinnosta.
Hallitus voi valita toimitusjohtajan, ellei sitä perustamissopimuksessa olla jo
sovittu. Osakkaat valitsevat yhtiölle tilintarkastajan, joka tarkastaa yhtiön
kirjanpidon ja tilinpäätöksen ja hallinnon. (YritysHelsinki 2008, 15).
Osakeyhtiö syntyy perustamissopimuksella, johon liitetään yhtiöjärjestys.
Yhtiöjärjestyksen tulee sisältää ainakin toiminimen, kotipaikan ja toimialan.
Perustamissopimuksessa sovitaan hallituksen jäsenistä, toimitusjohtajasta,
tilintarkastajista, tilikauden päättymispäivästä, osakkeen hinnasta ja
maksupäivästä. Tämän lisäksi merkitään osakkeet.
Yhtiö on rekisteröitävä ennen kuin se saa lainvoiman. Tätä ennen osakepääoma on
ollut maksettuna ja tilintarkastajan on annettava todistus siitä, mikäli se on muuta
kuin rahaa.
Osakeyhtiötä verotetaan erillisenä verovelvollisena. Osakeyhtiö maksaa veron
voitostaan ja yrittäjä maksaa osingostaan. Tuloksestaan osakeyhtiöt maksavat
26 % yhteisöveroa. Osakeyhtiö voi maksaa omistajilleen osinkoa. Mikäli osingon
määrä on korkeintaan 9 % yhtiön nettovarallisuudesta ja osingon euromäärä on
korkeitaan 90 000 € omistajaa kohden, osinko on täysin verovapaata. Mikäli
osinkoa maksetaan yli 90 000 € omistajaa kohden ja summa on alle 9 %
nettovarallisuudesta, niin maksetaan 70 % ylitetystä määrästä pääomaveroa ja
loput 30 % on verovapaata. Mikäli maksettava osinko on yli 9 %
nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 70 % on verotettavaa ansiotuloa.
(Meretniemi & Ylönen 2009, 59).
19
3
3.1
YRITYSTOIMINNAN RAHOITUS
Rahoituslähteet
Uuden yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan aina pääomaa. Rahoituslaskelmien
avulla selvitetään, kuinka paljon alkupääomaa yrityksen perustamiseen tarvitaan.
Laskelmien avulla selvitetään myös, mistä rahoitus on tarkoitus järjestää.
Alkavalla yrittäjälle tavallisimmat rahoituslähteet ovat omarahoitus ja lähipiiri.
Tämän lisäksi pankki ja Finnvera myöntävät erilaisia lainoja.
3.2
Oma pääoma
Yrityksen omalla pääomalla käsitetään varat jotka yritys on itse hankkinut tai
sijoittanut yhtiöön. Yrityksen sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma,
ylikurssirahasto, vararahasto ja arvonkorotusrahasto. Tilikauden voitot ja tappiot
ovat vapaata omaa pääomaa kuten myös muut rahastot, joista on saatu tuottoja.
Näitä voidaan jakaa vapaasti. (Suomen yrittäjät 2009).
Osakeyhtiötä perustaessa siihen tehdään pääomasijoitus, joka on minimissään
2 500 euroa. Pääomasijoituksen vastineeksi omistajat saavat osakkeita. Nämä ovat
yhtiön omaa pääomaa, jonka omistaja pyrkii saamaan tuottamaan
mahdollisimman hyvin. (Villa, Ossa & Saarnilehto 2007, 270).
Ylikurssirahaston varoja voidaan käyttää tappion kattamiseen, mikäli yrityksessä
ei ole vapaata omaa pääomaa tarpeeksi. Vararahastoa ja ylikurssirahastoa voidaan
käyttää myös osakepääoman korottamiseen. (Leppiniemi 2002, 76).
Arvonkorotusrahasto on osakeyhtiön rahasto, joka on muodostettu yrityksen
käyttöomaisuuden arvonnoususta, ja näitä varoja saa käyttää ainoastaan
osakeantiin. (Taloussanomat 2010).
20
3.3
Vieras pääoma
Vieras pääoma on velkarahoitusta eli rahoittaja antaa yrityksen käyttöön varoja
korvausta vastaan ennalta sovituksi ajaksi. (Villa, Ossa & Saarnilehto 2007, 270).
3.3.1
Pankin rahoituslähteet
Pankit tekevät yhteistyötä Finnveran kanssa ja myöntävät lainaa, johon saavat
Finnveralta takauksen. Suurempiin investointeihin pankit myöntävät lainaa,
mikäli yrityksellä on lainalle riittävät vakuudet.
Käyttöpääoman tarpeeseen pankit voivat avata yritykselle luotollisen tilin. Tällä
voidaan hallita yrityksen kassanhallintaa ja tämä vastaa vaihtuviin käyttöpääoman
tarpeisiin. Yritys voi myös saada lyhytaikaisia pienempiä kulutusluottoja
tasaamaan käyttöpääoman tarpeita. (Kortesmäki. 2010).
3.3.2
Finnvera
Finnvera on valtion omistama erityisluottolaitos, jonka tarkoituksena on edistää
yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Finnveralta yritykset voivat saada lainaa tai
takauksen rahoitustoiminnalleen. Finnvera mahdollistaa rahoituksen sellaisille
yrityksille, joilla on riittävät kannattavuuden mahdollisuudet, mutta ei välttämättä
riittävää vakuus- tai omarahoitusosuutta, jota taas pankit edellyttävät. Pankit ja
Finnvera tekevät yhteistyötä. Rahoituksen myöntämisen perusteena on
kannattavuusarvio. Alkavan yrittäjän on liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien
avulla näytettävä, että perustettava yritys on kannattava. Yleensä rahoittajat
edellyttävät 20-30 % omarahoitusosuutta. (YritysHelsinki 2008, 12).
Naisyrittäjälaina on tarkoitettu yrityksille, joka työllistää enintään viisi henkilöä ja
jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota nainen johtaa. Yritys voi olla
toimintaansa aloittava tai jo toimiva yritys. Naisyrittäjälainaa käytetään laite- ja
koneinvestointeihin, käyttöpääomatarpeisiin tai muihin toiminnan kehittämis- tai
laajennushankkeisiin.
21
Lainaa voidaan myöntää yrityksille lähes kaikilla toimialoilla lukuunottamatta
maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.
Lainaa myönnetään enintään 35 000 euroa ja sitä on mahdollista nostaa yhdessä
tai useammassa erässä. Naisyrittäjälaina on hyvä täydennys työ- ja
elinkeinoministeriön myöntämään starttirahaan.
Vuosina 2007-2013 voi tukikelpoisuusehtojen täyttyessä naisyrittäjälainalle EUalueohjelmien tavoitealueilla saada Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)
korkotukea. Euroopan aluekehitysrahaston korkotuki alentaa luoton korkoa 2,6 %
kolmena ensimmäisenä lainavuotena investointi ja käyttöpääomalainoissa.
(Finnvera 2009).
Pienlaina on samantapainen kuin naisyrittäjälaina. Sitä myönnetään aloittaville ja
jo toimintaa harjoittaville yrityksille laite- ja koneinvestointeihin,
käyttöpääomatarpeisiin tai muihin kehittämis- tai laajennushankkeisiin. Lainaa
myönnetään kaikille yrityksille lukuunottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja
rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Pienlainaa voidaan myöntää enintään
35 000 euroa ja se on täydennys starttirahaan. Pienlainaan voi
tukikelpoisuusehtojen täyttyessä saada Euroopan aluekehitysrahaston korkotukea.
(Finnvera 2009).
Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu aloittaville ja jo toimiville
yrityksille. Lainaa voidaan myöntää kotimaisiin rakennus-, laite-, ja
koneinvestointeihin. Tämän lisäksi lainaa voidaan myöntää
käyttöpääomatarpeisiin ja erilaisiin omistusjärjestelyjen rahoittamiseen.
Investointi- ja käyttöpääomalainalla voidaan rahoittaa kaikkia toimialoja
lukuunottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan
perustajaurakointia.
Tutkimuksen case- yritykseen investointi- ja käyttöpääomalainaa ei saada, koska
ratsutila katsotaan maatilataloudeksi.
22
Laina on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka työllistävät
korkeintaan 250 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai
taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Erityisin perustein tätä lainaa
voidaan myöntää myös suuryrityksille. Investointi- ja käyttöpääomalainaan voi
saada Euroopan aluekehitysrahaston korkotukea. (Finnvera 2009).
Pientakaus auttaa yrityksiä saamaan pankista rahoitusta erilaiseen investointi- ja
käyttöpääomatarpeisiin. Pientakaus on pankkien ja Finnveran välinen
pientakaussopimus, joka mahdollistaa nopeamman takauspäätöksen Finnverassa.
Sopimuksessa on mukana mm. Nordea Pankki Suomi Oyj, Sampo Pankki Oyj ja
Aktia Pankki Oyj.
Finnveran takaus voi olla enintään 60 % lainasta, mutta kuitenkin niin ettei
Finnveralta saatujen takausten määrä ylitä 85 000 euroa.
Pientakaus on tarkoitettu aloittaville ja jo toimiville yrityksille. Yrityksen pitää
työllistää enintään 49 henkilöä. Toimialana voi olla mikä vain paitsi maatilatalous,
metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. (Finnvera 2009).
3.4
Tuet ja avustukset
Sitra on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, jonka tarkoituksena on sijoittaa
pääomaa yrityksiin. Sitran tarkoituksena on edistää hyvinvointia Suomessa ja
tukea kehitystä. Sitra rahoittaa yritystoimintaa muutos- ja kasvualoilla. Sitra
sijoittaa pääomaa terveydenhuoltoalalle, kunta-alalle, energia- ja
koneteollisuuteen. Yrityksillä joihin Sitra sijoittaa pääomaa, on oltava
mahdollisuus laajentua kansainvälisille markkinoille. (Sitra 2009).
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) tarjoaa tukea yrityksille
niiden toiminnan alussa ja kehittämisessä. Ely- keskukselta saa rahoitustukea,
sekä koulutus- ja kehittämispalveluja. Ely- keskus myöntää tukirahoitusta
yrityksen eri tarpeisiin. Sieltä saa tukirahoitusta monille eri aloille kuten
maatalouteen, teknologiaan ja kalatalouteen. Ely- keskukselta yrittäjä voi saada
tukea ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin.
23
Ely- keskuksen kautta voidaan hakea tukea maaseutuyrityksille. Ely- keskus tekee
yhteistyötä maaseutuviraston kanssa ja sieltä voi saada tukirahoitusta
yritystoiminnan aloittamiseen ja investointeja varten. Yrityksen
käynnistämistukea voi saada maaseutuyrittäjät, jotka palkkaavat ensimmäisiä
ulkopuolisia työntekijöitä. Tukea voi saada 50 % palkkakustannuksista.
Investointitukea voivat hakea maatilayritykset, jotka rupeavat harjoittamaan
jotakin muuta toimintaa maatilan ohessa. Tukea voivat saada myös alle 10
henkilön yritykset. Tukea myönnetään aloittaville yrityksille ja yrityksille, jotka
laajentavat toimintaa ja tarvitsevat käyttöomaisuutta tai tekevät muutos- tai
parannustöitä. Tuen määrä riippuu yrityksen koosta ja sijainnista. Suomi on jaettu
tukialueisiin, ja esimerkiksi Uudellamaalla pieni alle 10 henkeä työllistävä yritys,
jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa vuodessa, voi saada tukea 35 %. (Elykeskus 2010).
Starttiraha on valtionmyöntämää toimeentulotukea aloittavalle yrittäjälle.
Starttirahan tarkoituksena on edistää uutta yritystoimintaa ja omaehtoista
työllistymistä. Sillä turvataan yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan alussa,
jolloin yritystoiminta ei ole vielä kunnolla käynnistynyt ja vakiinnuttanut
asemaansa. Starttirahaa voi saada, jos ei nosta muita tukia, eikä yritystoiminnan
yhteydessä ole muita tulonlähteitä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä ovat yrittäjäkokemus tai -koulutus,
mahdollisuudet kannattavaan yritystoimintaan ja lisäksi tarpeellisuus tuen
saamiseen yrittäjän toimeentulon kannalta. Starttirahaa voi saada noin 527 - 670
euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Sitä myönnetään yleensä
kahdessa osassa, joista ensimmäinen osa on 1 - 6 kk. (YritysHelsinki 2008, 15).
24
3.5
Vakuutukset
Yrittäjän on hankittava yritykselleen myös vakuutukset. Niitä on monia ja
erilaisiin tarpeisiin. Yritykselle on pakollisia vakuutuksia, joita voi täydentää
vapaaehtoisilla vakuutuksilla.
Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL on pakollinen vakuutus yrittäjälle. Yrittäjän
eläkevakuutus edellyttää toimimista yrittäjänä. Tällä vakuutuksella turvataan
sosiaaliturva yrittäjälle. Se turvaa yrittäjän toimeentuloa silloin, kun yritystoiminta
päättyy työkyvyttömyyden, työttömyyden tai ikääntymisen vuoksi.
(YritysHelsinki 2008, 20).
Vapaaehtoinen yrittäjän vakuutus on henkivakuutus, joka antaa turvaa
lähiomaisille ja yritykselle, mikäli yrittäjä kuolee yllättäen. Yrittäjän
tapaturmavakuutus turvaa työtapaturmien ja ammattitautien sattuessa. Tämän
lisäksi vakuutus kattaa myös vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat. (If Yrittäjän
vakuutukset 2009).
Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassaan. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien
työttömyyskassa (AYT) on itsenäinen eikä toimi minkään liiton yhteydessä. AYT
on tarkoitettu kaikille yrittäjille ja ammatinharjoittajille yritysmuodosta ja
toimialasta riippuen. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) on myös
sitoutumaton työttömyyskassa, jonka toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto.
Yrittäjä maksaa työtulon mukaan vakuutusmaksuja. Mikäli yrittäjä lopettaa
kokonaan yritystoiminnan tai keskeyttää hän sen yli 4 kuukaudeksi, voidaan
katsoa yrittäjän olevan työtön ja hänen on mahdollisuus saada yrittäjäpäivärahaa
mikäli on ollut kassan jäsenenä yli 24 kuukautta. (Meretniemi & Ylönen 2009,
93).
Yrittäjän on otettava myös työntekijöilleen vakuutukset. Tyel on pakollinen
työntekijän eläkevakuutus. Työntekijä pitää vakuuttaa Tyel:n mukaan, jos
työntekijä on 18 - 68 vuotias ja saa palkkaa yli 49,93 euroa. (Meretniemi &
Ylönen 2009, 96). Tyel maksun suuruus vuonna 2010 on keskimäärin 22 %
työntekijälle maksettavasta palkasta. (Eläketurvakeskus, 2010).
25
Yrittäjän on otettava työntekijöilleen myös lakisääteinen tapaturmavakuutus.
Tämä antaa turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Mikäli yrityksessä
työskentelee yrityksen omistaja, yhtiömies tai osakas, joka omistaa yrityksestä
enintään puolet (50 %), on yrittäjän otettava myös hänelle lakisääteinen
työtapaturmavakuutus. (If yrittäjän vakuutukset 2009).
Työntekijöille on otettava työttömyysvakuutus. Työnantaja maksaa vuonna 2010
vakuutusmaksua palkkasummasta 0,75 %. Palkkasumma saa olla korkeintaan 1
846 500 euroa. Ylimenevästä osasta maksetaan 2,95 %. Työntekijä maksaa
palkastaan työttömyysvakuutusmaksua 0,4 %. (Suomen yrittäjät 2009).
Työntekijöille otettava ryhmähenkivakuutus. Tämä on sovittu
työmarkkinajärjestöjen kesken. Ryhmähenkivakuutusmaksun suuruus vuonna
2010 on 0,072 %. (If yrittäjän vakuutukset 2009).
Yrityksen vapaaehtoinen vakuutus on vahinkovakuutus, joka turvaa yllättävän
vahingon varalta esimerkiksi tulipalon. Vastuuvakuutus turvaa yritystä
mahdollisilta vahingonkorvausvaateilta, jos toiselle on aiheutettu vahinkoa.
Tuotevastuuvakuutus kattaa korvausvelvollisuuden koskien tuotteita tai palveluita
koskevissa vahingoissa. Keskeytysvakuutus korvaa menetyksiä liiketoiminnan
keskeytyessä. Toiminta voi keskeytyä osittain tai kokonaan esimerkiksi tulipalon
tai konerikon takia. Oikeusturvavakuutus suojaa yritystä, mikäli se joutuu
oikeudenkäyntiin. Tämä vakuutus kattaa oikeudenkäynti- ja asianajokuluja. (If
yrittäjän vakuutukset 2009).
26
4
4.1
CASE: RATSUTILA KAWERDA
Perustettavan yrityksen esittely
Tämän tutkimuksen case-yrityksenä on Ratsutila Kawerda. Ratsutila sijaitsee
Uudellamaalla, Karkkilassa. Tällä hetkellä siellä on 9-paikkainen hevostalli, jossa
vuokrataan muutamalle hevoselle karsinapaikkoja. Toiminta on pientä, mutta sitä
on nyt tarkoitus laajentaa.
Talliin tehdään remontti, jolloin tiloja laajennetaan ja karsinapaikkoja tulee
olemaan 14. Tämän lisäksi rakennetaan vesikarsina, jolloin hevosia voidaan hoitaa
ja pestä sisätiloissa. Samalla parannetaan sosiaalitiloja ja rakennetaan ulos
maneesi eli ratsastushalli.
Hevosenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset 14/EEO/1998 tulivat voimaan
1.1.1999. Niissä on ohjeita ja määräyksiä muun muassa tallioloista sekä tallien ja
tarhojen rakenteista. Niissä määritellään myös hevostallien, pihattojen sekä
karsinoiden mitoitukset. Remontin jälkeen talli tulee täyttämään EU-vaatimukset.
4.2
Liikeidea
Yrityksen toiminta-ajatuksena on vuokrata täysihoitopaikkoja yksityishevosille.
Yrityksen perustajalla on vuosien kokemus hevosten ylläpidosta, koulutuksesta ja
menestystä on tullut myös kouluratsastuskilpailussa. Yrityksessä tarjotaan
lisäpalveluina hevosten koulutusta, ratsutusta ja kilpailutusta.
27
ASIAKKAAT
Ratsuhevosten omistajat, jotka
haluavat hevosen täysihoitoon
TUOTE
Täysihoitopaikkojen vuokraus
yksityishevosille hyvässä
tallissa
Lisäpalveluina hevosten
koulutus, ratsutus ja
kilpailutus
YRITYSKUVA
Luotettava hevosten
täysihoitotalli
Tunnettu osaavasta
henkilökunnasta ja hyvin
hoidetuista hevosista
TOIMINTA
Hevosten täysihoitopaikka
ilman lisäpalveluita
Hoitosopimuksella
määritellään halutut
lisäpalvelut kuten koulutus,
ratsutus, kilpailutus
KUVIO 4. Ratsutila Kawerdan liikeidea
Hevosala on kasvava elinkeino - merkittävä osa maaseudun elinkeinojen
monipuolistamista ja työllistävyyttä. Hevosalalle on viime vuosina syntynyt uutta
yritystoimintaa ja alalla on investoitu voimakkaasti. Vuosittain arvioidaan
perustettavat 100 - 200 uutta hevosalan yritystä ja vuonna 2005 alan arvioitiin
työllistävän 15 000 henkilöä koko –tai osa-aikaisesti. Kaksi kolmasosaa ratsujen
omistajista on kaupunkilaisia, vaikka suurin osa hevosista sijaitsee kaupunkien
ulkopuolella. Tämä mahdollistaa täysihoitopalvelujen suuren kysynnän.
(Raskinen, S. 2009).
Hevosalan yritystoimintaa on aloitettu erityisesti 1990- ja 2000- luvuilla.
Hevosten kasvatustoiminta, ravitoiminta ja ratsastus säilyttävät asemansa
yleisimpinä hevosalan toimintamuotoina, mutta kasvua on erityisesti
palvelutoiminnassa, kuten hevosten hoitopalvelujen, elämys- ja
ratsastuspalveluiden lisääntymisessä. Hevosmäärä on kasvanut vuosittain noin
tuhannella hevosella, hevosmäärän lähestyessä jo 70 000 hevosta.
(Katsaus hevosalan yritystoimintaan 2010).
28
Suomessa oli vuonna 2005 noin 15 000 hevostallia ja vuoteen 2012 mennessä
arvioidaan kokonaishevosmäärän olevan 70 000 hevosta ja hevostallien
lukumäärän lähes 17 000 (MMM:n hevostutkimusohjelma 2005, 10).
Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.
Ratsutila Kawerda sijaitsee Uudellamaalla, jossa hevosia on paljon. Ratsutila tulee
sijaitsemaan keskeisellä paikalla Karkkilassa, eikä välimatka
pääkaupunkiseudultakaan ole pitkä.
Karkkilan seudulla ei ole montaa ratsutallia, jossa on maneesi. Yksityishevosten
omistajat haluavat tuoda hevosen talliin, jossa on mahdollisuus ratsastaa
maneesissa, jolloin sääolosuhteilla ei ole väliä. Tämän lisäksi arvostetaan tilavaa
ja kunnostettua tallia, jossa on miellyttävää hoitaa hevosta. Ratsutila Kawerda
vastaa tähän kysyntää, koska talli remontoidaan ja sinne tehdään vesikarsina, jossa
on helppo hoitaa hevosta.
Uudellamaalla on paljon yksityishevosten omistajia, jotka haluavat hevosen
täysihoitoon hyvään talliin. Täysihoidolle on kysyntää, sillä monet hevosen
omistajat asuvat kaupungeissa, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta päivittäin hoitaa
ja ruokkia hevostaan. Ratsutila Kawerda on ihmisystävällinen ja luotettava tila,
joka on tunnetaan hyvin hoidetuista eläimistä. Useat hevosen omistajat haluavat
hevosen pienempään talliin, jossa hevonen saa ulkoilla tarpeeksi ja sitä hoidetaan
hyvin. Ratsutila Kawerda vastaa tähän kysyntään, sillä karsinapaikkoja tulee
olemaan 14 ja hevosilla on isot tarhat, missä saavat ulkoilla koko päivän.
Lisäpalveluna Ratsutila Kawerda tarjoaa hevosten koulutusta, ratsutusta ja
kilpailutusta. Asiakkailla on hevosia, jotka ovat vielä nuoria. Nuoret hevoset
tarvitsevat koulutusta, ja välttämättä hevosen omistajilla ei riitä tähän tietoa tai
taitoa, joten he haluavat ostaa palvelun ulkopuoliselta. Toiset asiakkaat haluavat
hevosensa menestyvän kilpailuissa, mutta eivät itse tahdo kilpailla, joten tämäkin
on mahdollisuus ostaa lisäpalveluna. Monet haluavat kehittyä ratsastuksessa joten
valmennuspalveluille on kysyntää.
29
4.3
Tuleva liiketoiminta
Luvussa 2 on esitelty eri yritysmuotoja. Ratsutila Kawerdan perustaa ja sen
toiminnasta vastaa yksi henkilö. Liitteestä 2 käy ilmi, että yksi henkilö voi
perustaa vain toiminimen tai osakeyhtiön. Tässä tapauksessa Ratsutila Kawerda
tulee olemaan toiminimi. Toiminimi valittiin siksi, että yritykseen ei tarvitse
sijoittaa minipääomaa, joka osakeyhtiössä on 2500 euroa. Toiminimen perustaessa
yrityksen omistaja on vastuussa yrityksen veloista ja muista sitoumuksista koko
omaisuudellaan. Toiminimi valittiin myös siksi, että sen perustaminen on
helpompaa.
Tulevaisuudessa mikäli liiketoiminta laajentuu, voidaan yritysmuotoa muuttaa
osakeyhtiöksi, jolloin pääomasijoittajat voivat ostaa yrityksen osakkeita. Samalla
myös yrittäjän vastuu yrityksen veloista pienentyy, sillä osakeyhtiössä yrittäjä on
vastuussa niistä vain sijoittamallaan omaisuudella.
4.4
Rahoituslähteet ja kannattavuuden arvointi
Ennen Ratsutila Kawerdan perustamista, on kartoitettava rahoituslähteet. Alla
olevissa taulukoissa on esitetty tarvittavat varat toiminnan aloittamiseen. Samalla
on arvioitu toiminnan kannattavuutta erilaisin laskelmin.
Investoinnit
+ Maneesin rakennus
+ Tallin remontointi
+ Muut kustannukset
250.000
144000
6000
Investoinnit yhteensä
400.000
Ratsutila Kawerdan investointilaskelmasta käy ilmi, että maneesin rakentamiseen
tarvitaan pääomaa noin 250 000 euroa. Tallin remontoimiseen varataan rahaa
144 000 euroa. Muihin investointikuluihin, kuten toimistotarvikkeisiin ja muihin
hevostarvikkeisiin on varattu noin 6000 euroa.
30
Käyttöpääoma
+ Kulut ennen toiminnan aloittamista
+ Ensimmäisten toimintakuukausien kulut
+ Tarvittavat käteisvarat
2000
2525
Käyttöpääoma yhteensä
4525
+ Investoinnit
+ Käyttöpääoma
+ Kustannusylitysvaraus
400000
4525
1000
Pääoman tarve yhteensä
405525
Pääoman tarve yhteensä on 405.525 joka suunnitellaan rahoitettavan seuraavasti:
+ Oma rahoitus
+ Vieras rahoitus
+ Avustukset
15.000
400000
80000
Rahoitus yhteensä
495000
Vieras rahoitus haetaan seuraavasti:
Luotonanataja
Nordea
1 000 €
300.000
Laina-aika
20v.
Korko %
5%
Nordeasta haetaan lainaa 300 000 euroa. Lainan vakuudeksi tulee tilalla sijaitseva
kiinteistö ja metsäpalstat.
31
Myyntikatetarve 1.9.2010-31.12.2010
Kannattavuuslaskelma
Myyntikatetarve
Kiinteät kulut
- Palkat
- Vuokrat
- Sähkö ja lämmityskulut
-Vesi ja jätehuolto
- Vakuutukset
- Toimistokulut
- YEL-vakuutus
- Muut
= Käyttökatetarve
- Korot ja muut rahoituskulut
= Rahoitustarve
- Verot
= Tulot verojen jälkeen
- Poistot
= Tavoitetulos
16115
1000
700
400
600
1200
1200
5000
6015
18000
-12000
-12000
22000
-34000
Myyntikatetarve 1.1.2011-31.12.2011
Kannattavuuslaskelma
Myyntikatetarve
Kiinteät kulut
- Palkat
- Vuokrat
- Sähkö ja lämmityskulut
- Vesi ja jätehuolto
- Vakuutukset
- Toimistokulut
- YEL-vakuutus
- Muut
= Käyttökatetarve
- Korot ja muut rahoituskulut
= Rahoitustarve
- Verot
= Tulot verojen jälkeen
- Poistot
= Tavoitetulos
49364
1000
1000
600
1000
1200
2520
5000
37044
15500
21544
150
21394
20832
562
32
Myyntikatelaskelma 1kk/palveluittain
1 Hevosen
täysihoito
Myyntituotto
- Arvonlisävero 22 %
= Liikevaihto
- Muuttuvat kust.
= Myyntikate
Myyntikate %
394
88
306
135
171
56 %
Koulutuspalv. Vuokratulot
164
10
36
2
128
5
0
0
128
5
100 %
100 %
14
hevosta
5509
1212
4297
1890
2407
56 %
Yhden hevosen täysihoitopaikka maksaa 394 euroa kuukaudessa. Ratsutilalla
tulee olemaan karsinapaikkoja yhteensä 14, joten mikäli kaikki paikat saadaan
täyteen myyntituotot kuukaudessa on 5509 euroa. Muuttuvat kustannukset
syntyvät kuivikkeiden, heinien ja muiden rehujen hankinnasta. Nämä ovat
riippuvaisia hevosten määrästä, sillä mikäli asiakaspaikat ovat täynnä, kuluu
rehuja, heiniä ja kuivikkeitakin enemmän.
Lisäpalveluina Ratsutila Kawerda tarjoaa hevosten koulutusta, ratsutusta ja
valmennuspalveluita. Yhden hevosen koulutuspalvelu maksaa 164 euroa
kuukaudessa. Tässä tuotteessa ei ole muuttuvia kustannuksia, koska sen
tuottamiseen riittää yrittäjän panos.
Lisätuottoja ratsutila saa myös maneesin vuokrauksesta. Maneesin vuokraus
maksaa 10 euroa tunnilta. Tätä palvelua tulee käyttämään muut hevostilalliset
joilla ei ole maneesia omasta takaa. Karkkilassa maneeseja ei ole useita, joten
kysyntää sen vuokraamiselle tulee olemaan.
33
Tulosbudjetti
Suunnittelukausi 1.9.2010-31.12.2010
Tulosbudjetti
Liikevaihto
- Muuttuvat kustannukset
= Myyntikate
Kiinteät kulut
- Vuokrat
- Muut kiinteät kulut
= Käyttökate
- Korot ja rahoituskulut
= Liiketulos
- Poistot
= Toiminnallinen nettotulos
+/- Muut tuotot ja kulut
= Kokonaistulos
26000
10000
16000
1000
9000
6000
18000
-12000
22000
-34000
0
-34000
Suunnittelukausi 1.1.2011-31.12.2011
Tulosbudjetti
Liikevaihto
- Muuttuvat kustannukset
= Myyntikate
Kiinteät kulut
- Vuokrat
- Muut kiinteät kulut
= Käyttökate
- Korot ja rahoituskulut
= Liiketulos
- Poistot
= Toiminnallinen nettotulos
+/- Muut tuotot ja kulut
= Kokonaistulos
72000
22000
50000
1000
11000
38000
15000
23000
20000
3000
0
3000
34
SWOT –analyysi
4.5
SWOT- analyysissa on kartoitettu yrityksen sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joita
arvioidaan suhteessa kilpailijoihin. Taulukkoon 6 on koottu Ratsutila Kawerdan
vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
TAULUKKO 6. Swot- analyysi
VAHVUUDET
-
Keskeinen sijainti Karkkilan
keskustan tuntumassa
Eu –määritykset täyttävä talli
Vuosien kokemus alalta
Pieni ja rauhallinen talli
Suuret laiduntilat ja hyvät tarhat
Maneesi
Talli sijaitsee tilalla, jossa
asutaan joten valvonta on
jatkuvaa
HEIKKOUDET
-
UHAT
-
Kilpailevat yritykset, lähellä
sijaitsee muita talleja
Talouden notkahdukset
Asiakaskuntaa ei ole riittävästi
Yrittäjän loukkaantuminen tai
sairastuminen
Pieni talli, joka näkyy tuloissa
Rajalliset
maastomahdollisuudet
Ei aikaisempaa
yrittäjäkokemusta
MAHDOLLISUUDET
-
-
-
-
Kasvaa yhdeksi parhaista
talleista Karkkilassa ja
lähialueilla
Toiminnan laajentaminen
myöhemmin esim.
asiakaspaikkoja lisäämällä ja
ryhtymällä kasvattamaan
hevosia
Maastopolun ja kiinteiden
maastoesteiden rakentaminen
omille tiloille
Pihaton rakentaminen
35
4.6
Ratsutila Kawerdan perustaminen
Toiminimen perustaminen ei vaadi minimipääomaa. Perustamisesta täytyy tehdä
ilmoitus Patentti –ja rekisterihallituksella ja Verohallitukseen.
Yrityksen perustaja täyttää liitteessä 3 olevan Y3 –lomakkeen ja toimittaa sen
Patentti –ja rekisterihallitukseen. Samalla maksetaan 75 euron
kaupparekisterimaksu. Y3 -lomakkeella ilmoittaudutaan kaupparekisteriin ja
voidaan hakea yritystä arvonlisäverovelvolliseksi. Samalla lomakkeella
ilmottaudutaan ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja
vakuutusmaksuverovelvolliseksi. (Patentti- ja rekisterihallitus 2010).
Ennen Y3 –lomakkeen palauttamista toiminimen täytyy tarkistaa
kaupparekisteristä, ettei samannimistä toiminimeä ole jo olemassa, koska kahta
samannimistä toiminimeä ei saa olla. Yrityksen on hyvä tarkastaa
kaupparekisterin nimiohjeista, onko yrityksen nimi sopiva. (Patentti- ja
rekisterihallitus 2010).
Ratsutila Kawerda käy yrityksen toiminimeksi, toista samannimistä ei ole
rekisteröity.
Uusi yritys saa Y-tunnuksen, kun perustamisilmoitus on kirjattu Yritys –ja
yhteystietojärjestelmään. Tunnuksen antaa Verohallinto, Patentti –ja
rekisterihallitus, ELY –keskus tai maistraatti heti kun tieto on tullut järjestelmään.
Noin kaksi työpäivää perustamisilmoituksen jätön jälkeen Y-tunnus on
löydettävissä YJT –hakupalvelusta (www.ytj.fi). Yritys –ja
yhteystietojärjestelmän hakupalveluun kirjataan yrityksen nimi, jolla löydetään
oma Y-tunnus. (Patentti- ja rekisterihallitus 2010).
Toiminimelle avataan pankkiin oma tili. Pankissa perustettavalle yritykselle
tarjotaan maksuliikepaketteja. Maksuliikepaketti pitää sisällään yritykselle avatun
tilin, pankkikortin ja verkkopankkitunnukset. Yritys voi myös lähettää ja
vastaanottaa e-laskuja eli elektronisia laskua internetissä. (Kortesmäki. 2010).
36
4.1
Johtopäätökset
Ratsutila Kawerdan suositellaan perustavan toiminimen, koska yritystoimintaa
harjoittaa yksi henkilö. Toiminimen perustaminen ei vaadi minimipääomaa, kuten
osakeyhtiö, jonka voi myös perustaa yksi henkilö. Toiminimen voi perustaa
ilmoittamalla siitä Y3- lomakkeella Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Ennen yritystoiminnan käynnistämistä on tilalle tehtävä muutostöitä, jotka
vaativat suuret investointikustannukset. Tallin remontoiminen täyttämään EU –
vaatimukset ja maneesin rakentaminen vievät paljon rahaa.
Investointikustannuksiin jouduttaisiin ottamaan 400.000 euron laina, 20 vuoden
laina-ajalla. Tukimuotoista rahoitusta saataisiin 80.000 euroa, jolla voidaan
lyhentää lainaa alussa.
Yritystoiminnan kannattavuuden kannalta on merkittävää saada kaikki
täysihoitopaikat täyteen . Suurien investointikustannusten takia lainojen
poismaksaminen vie aikaa ja jotta se pystyttäisiin järjestämään on asiakkaita
oltava. Ensimmäisinä vuosina yritystoiminta ei tuota paljon liikevoittoa, mutta
voidaan ennustaa tallipaikoilla olevan kysyntää johtuen hevosalan kasvusta.
Yrityksen tuottamat valmennus –ja koulutuspalveluja odotetaan myyvän
muutamalle hevoselle yritystoiminnan alkuvaiheessa. Vakiinnutettuaan aseman ja
saaden tunnettavuutta hevosharrastajien keskuudessa odotetaan lisäpalveluiden
kysynnänkin kasvavan. Maneesille odotetaan olevan vuokraajia alusta alkaen,
sillä Karkkilassa ei ole montaa maneesia ja sen käytölle on kysyntää.
Tulevaisuudessa voidaan ajatella toiminnan laajentamista, mikäli yritystoiminta
alkaa tuottamaan enemmän voittoa. Toimintaa voitaisiin laajentaa ryhtymällä
kasvattamaan hevosia erityisesti suomenhevosia ja FBW –hevosia eli Suomen
puoliverisiä ratsuja.
Yritystoiminnan vakiinnuttaessa asemansa voitaisin toiminimi muuttaa
osakeyhtiöksi, jolloin yrittäjä ei olisi enää vastuussa yrityksen sitoumuksista koko
omaisuudellaan. Samalla yrtittäjää ja yritystä verotettaisiin erikseen.
37
5
YHTEENVETO
Tässä opinnäytetyössä on esitetty yrityksen perustamiprosessi teoreettisesti.
Yrityksen perustamiseen tarvitaan alkupääomaa, joten työssä on kartoitettu
aloittavan yritystoiminnan rahoituslähteitä. Case –osuudessa on esitetty yrityksen
perustaminen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa käytännön neuvoja ja ohjeita
toimeksiantajalle yrityksen perustamisesta. Työssä esiteltiin eri yritysmuotojen
tunnuspiirteet. Toisessa pääluvussa käsiteltiin yritystoiminnan eri rahoituslähteitä.
Yrityksen perustamisvaiheessa tarvitaan omaa pääomaa ja vierasta rahoitusta.
Tämän lisäksi aloittava yritys saa tukimuotoista rahoitusta eli avustuksia.
Case –osuudessa esiteltiin perustettava yritys. Yritykselle valittiin sopivin
yritysmuoto. Case –osuus koottiin liiketoimintasuunnitelman muotoon, joten siinä
esitettiin yrityksen liikeidea ja rahoituslaskelmat.
Opinnäytetyö vastasi sille annettuihin tavoitteisiin hyvin. Toimeksiantaja sai
työstä neuvoja yritystoiminnan aloittamiseen. Perustettavalle yritykselle saatiin
sopivin yritysmuoto ja rahoituslähteet tuli kartoitettua. Kasvusuunnassa olevan
hevosalan myötä uskotaan myös Ratsutila Kawerdalle olevan kysyntää.
Opinnäytetyötä voidaan pitää onnistuneena, koska toimeksiantaja perustaa
yrityksen syksyllä 2010.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä hevoskasvatuksen kannattavuudesta. Tilalla on
harkittu myöhemmin toiminnan laajentamista FWB ja suomenhevosten
kasvatukseen. Tutkimuksessa perehdyttäisiin siihen, miten kannattavaa
yritystoiminnan laajentaminen hevoskasvatukseen olisi.
38
Lähteet
Ely-keskus. 2010. [viitattu 26.3.2010]. Saatavissa: www.elykeskus.fi/fi/Elinkeinottyojaosaaminenjakulttuuri/Yritystoiminta/Sivut/default.aspx
Eläketurvakeskus. 2010 [viitattu 1.5.2010]. Saatavissa: http://www.tyoelake.fi.
Finnvera. 2009. [viitattu 2.3.2010]. Saatavissa:
www.finnvera.fi/fin/Liiketoiminnan-aloitus/Loeydae-ratkaisujarahoitustarpeisiin/Investoinnit
Hirsjärvi, S. & Halme, H. 2001. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja
käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos.
Helsinki: Tammi.
Holopainen, T. & Levonen, A. 2009. Yrityksen perustajan opas –silta
yrittäjyyteen. Helsinki: Edita.
If Vahinkovakuutusyhtiö. 2009. [viitattu 19.3.2010] Saatavissa:
www.if.fi/web/fi/yritysasiakkaat/Vakuutuksemme
Kortesmäki, M. 2010. Yrityksen palveluneuvoja. Nordea. Haastattelu 28.3.2010.
Leppiniemi, J. 2002. Rahoitus. 3. uudistettu painos. Helsinki: Werner Söderström
Osakeyhtiö.
Meretniemi, I. &Ylönen, H. 2009. Yrityksen perustajan käsikirja. Helsinki: Otava.
Patentti –ja rekisterihallitus. 2010. [viitattu 26.3.2010]. Saatavissa:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yeh/perustaminen.html
Pussinen, Korhonen, Pölönen & Varkia 2007. Kasvava hevosala Hevosalan
39
kehitysnäkymiä Suomessa [viitattu 22.1.2010] Saatavissa:
http://markkinointi.laurea.fi/julkaisut/b/b19.pdf
Pussinen, S. & Thuneberg, T. 2010. Katsaus hevosalan yritystoimintaan [viitattu
21.2.2010]. Saatavissa: www.hevosyrittaja.fi
Raskinen, S. 2009. Hevostilan maneesi investoinnin kannattavuus. Lahti: Lahden
ammattikorkeakoulu, Liiketalouden laitos [viitattu 20.3.2010]. AMKopinnäytetyö. Saatavissa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5325/Raskinen_Sanna.pdf?
sequence=1
Sitra. 2009. [viitattu 20.3.2010]. Saatavissa: www.sitra.fi
Suomen yrittäjät. 2009. [viitattu 20.3.2010]. Saatavissa: www.yrittajat.fi/fiFI/tyonantajanabc/tyottomyysvakuutus/
Taloussanomat. Taloussanakirja 2010. [viitattu 21.3.2010]. Saatavissa:
http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja
Trinimedia. 2001 [viitattu 20.3.2010]. Saatavissa:
www.trinimedia.com/yrityskuvan_suunnittelu.htm
Villa, S., Ossa, J. & Saarnilehto, A. 2007. Yritysmuodot toiminta, rahoitus ja
verotus. Helsinki : WSOYpro.
Yrityksen perustajan opas, 2007. Keskuskauppakamari.
YritysHelsinki, 2008. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle. Suomen
Uusyrityskeskukset ry.
YritysSuomi. 2009. [viitattu 1.5.2010]. Saatavissa: http://www.yrityssuomi.fi
40
Kassavirtalaskelman
pohja
LIITE
1
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Alkukassa
Kassaan maksut
+ Myyntitulot
+ Käteismyynti
+ Muut tulot
Yhteensä
Kassastamaksut
- Ostot
- Ostovelat
- Alv
- Palkat
- Vuokrat
- Edustusmenot
- Markkinointi
- Sähkö, lämpö, vesi
- Vakuutukset
- Toimistokulut
- Puhelinkulut
- Autokulut
- Puhtaanapito, siivous
- Kirjanpito
- Kirjat, lehdet,
koulutus
- Korjaukset, huollot
- Matkakulut
- Muut
= Yhteensä
Rahoitus
+ Lainojen nostot
+ Muut tulot
- Poistot
- Yksityisotot
= Yhteensä
Kassa kauden lopussa
YRITYSMUOTO
YHTIÖMIEHET
PÄÄTÖKSENTEKO
RISKIT JA VASTUU
PALKKA JA
VOITONJAKO
VELVOLLISUUDET
PERUSTAMISTOIME
TOIMINIMI
AVOIN
KOMMANDIITTI
YHTIÖ
YHTIÖ
Henkilö
harjoittaa
yritystoiminta
a yksityisenä
elinkeinoharjo
ittajana
Kaksi tai
useampi henkilö
harjoittaa
yritystoimintaa
yhdessä. Vaatii
yhtiösopimuksen
Vähintään yksi
vastuunalainen
yhtiömies joka
vastaa yrityksen
toiminnasta.
Vähintään yksi
äänetön yhtiömies
joka sijoittaa
yhtiöön
yhtiöpanoksen.
Vastuunalaiset
yhtiömiehet
päättävät yrityksen
asioista
yhtiösopimuksen
mukaisesti.
Äänettömillä
yhtiömiehellä ei
oikeutta osallistua
päätöksentekoon
ellei toisin sovita.
Tekee kaikki
päätökset
itsenäisesti.
Ensisijaisesti
yhtiösopimuksen
mukaisesti.
Jokainen
yhtiömies voi
päättää yhtiötä
koskevista
asioista.
Vastaa
kaikella
omaisuudellaa
n myös
henkilökohtais
ella
yritystoiminna
n
taloudellisista
asioista.
Yhtiömiehet
vastaavat
kaikella
omaisuudellaan
myös
henkilökohtaisel
la
yritystoiminnast
a. Vastaavat
myös muiden
yhtiömiesten
tekemistä
päätöksistä.
Vastuunalainen
yhtiömies vastaa
kaikella
omaisuudellaan
myös
henkilökohtaisella
yrityksen
toiminnasta.
Äänetön yhtiömies
vastaa vain
sijoittamallaan
pääomalla.
Ei nosta
palkkaa vaan
ottaa varoja
käyttöön
yrityksestä
yksityisottoin
a. Otot eivät
saa ylittää
yrityksen
omaa
pääomaa.
Kirjanpitovelv
ollisuus.
Yhtiömiehet
voivat ottaa
varoja käyttöön:
-palkkana
-voitto-osuutena
-lainana
-yksityisottoina
Kirjanpitovelvol
lisuus.
Vastuunalainen
yhtiömies voi
saada:
-palkkana
-voitto-osuutena
-lainana
-yksityisottoina
Äänetön yhtiömies:
yhtiösopimuksen
mukaisen voittoosuuden.
Kirjanpitovelvollisu
us.
Perustaminen
ei vaadi
minimipääom
aa. Ilmoitus
Perustaminen ei
vaadi
minimipääomaa.
Laadittava
Perustaminen ei
vaadi
minimipääomaa.
Laadittava
OSAKE YHTIÖ
Yksi tai useampi
henkilö, joka sijoittaa
yhtiöön pääomaa ja
saa vastineeksi yhtiön
osakkeita. Yksityisen
osakeyhtiön
vähimmäispääoma
2500€ ja julkisen
osakeyhtiön 80 000€.
Yhtiökokous:
- osakkeenomistajat
kokoontuvat ja heillä
on ylin päätösvalta.
Hallitus:
- Yhtiökokouksen
valitsema, vastaa
hallinnosta ja
kirjanpidosta sekä
muusta toiminnasta.
Hallituksella
yleistoimivalta.
Toimitusjohtaja:
- Hallituksen
valitsema joka vastaa
yhtiön juoksevasta
hallinnosta.
Osakkeenomistajat ei
varsinaisessa
vastuussa yhtiön
taloudellisissa
asioissa. Vastuu
rajoittuu sijoitettuun
osakepääomaan.
Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaa
vahingosta mikäli ovat
sellaista aiheuttaneet
yhtiölle toimimalla
yhtiöjärjestyksen
vastaisesti.
Osakkeenomistajat
voivat saada:
- osinkotuloja
- palkkatuloja, riippuu
työpanoksesta
Kirjanpitovelvollisuus.
Yhtiökokouksen
valitsema
tilintarkastaja.
Julkisessa
osakeyhtiössä oltava
yksi
Keskuskauppakamarin
hyväksymä
tilintarkastaja. Yhtiön
hallituksen annettava
julkisuuteen osake –ja
osakasluettelo sekä
tilinpäätösasiakirjat
rekisteröitävä.
Laaditaan
perustamissopimus
johon liitetään
yhtiöjärjestys. Yhtiö
41
42
T
Patentti -ja
rekisterihallitu
kselle sekä
Verohallitukse
lle.
Kaupparekiste
rimaksu 65€.
yhtiösopimus.
Ilmoitus Patentti
–ja
rekisterihallituks
elle sekä
Verohallituksell
e.
Kaupparekisteri
maksu 155€.
yhtiösopimus.
Ilmoitus Patentti –ja
rekisterihallitukselle
sekä
Verohallitukselle.
Kaupparekisterimak
su 155€.
on rekisteröitävä ja
tilintarkastajan
annettava todistus
osakepääoman
maksamisesta mikäli
käytetään muuta kuin
rahaa.
Perustamisilmoitus
Patentti –ja
rekisterihallitukselle
sekä Verohallitukselle.
Kaupparekisterimaksu
330€.
Mikäli osakkaita on
enemmän kuin yksi,
on hyvä laatia erillinen
osakassopimus.
43