MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA – Kehittämissuunnitelma Kauppakeskus Skanssin markkinoinnille

Opinnäytetyö AMK
Liiketalouden koulutusohjelma
Digitaalinen markkinointiviestintä
2014
Essi Saari
MARKKINOINTI
SOSIAALISESSA MEDIASSA
– Kehittämissuunnitelma Kauppakeskus Skanssin
markkinoinnille
OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Liiketalous | Digitaalinen markkinointiviestintä
2014 | 35
Olli-Pekka Lehtisalo
Essi Saari
MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA
- KEHITTÄMISSUUNNITELMA KAUPPAKESKUS
SKANSSIN MARKKINOINNILLE
Sosiaalinen media on noussut hallitsevaksi markkinointikanavaksi yrityksille sen tehokkuuden ja
monipuolisuuden ansiosta. Sosiaalinen media on käsitteenä vielä melko tuore, ja sen käyttö ja
hyötyjen saavuttaminen vaatii yritykseltä perehtymistä ja uudenlaista markkinointistrategiaa.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantona oli luoda Kauppakeskus Skanssille toimiva
kehittämissuunnitelma markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyö oli tarpeellinen,
sillä toimeksiantajalla on halu laajentaa markkinointiaan Facebookin lisäksi muihinkin
sosiaalisen median kanaviin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan tällä
hetkellä käytössä olevat markkinointivälineet ja niiden pohjalta pyrkiä löytämään yritykselle
uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa.
Opinnäytetyössä esiteltiin tunnetuimpia sosiaalisen median muotoja ja niiden hyötyjä yritykselle.
Tarkoituksena oli perehtyä sosiaaliseen mediaan ja sen käyttöön yrityksen markkinoinnin
kehittämisessä, näkyvyyden parantamisessa ja asiakaspalvelussa. Opinnäytetyön teoriapohja
luotiin käyttämällä viime vuosina julkaistuja nettiartikkeleita ja kirjallisuutta.
Opinnäytetyön tuloksena oli suunnitelma Kauppakeskus Skanssille markkinoinnin
kehittämiseksi sosiaalisessa mediassa. Kehittämissuunnitelma syntyi teorian pohjalta, ja siinä
apuna käytettiin havainnointia muiden kauppakeskusten markkinoinnista ja yksinkertaista
kyselylomaketta Kauppakeskus Skanssin Facebook–tykkääjille. Kehittämissuunnitelmassa
päädyttiin valitsemaan toimeksiantajalle kolme uutta sosiaalisen median kanavaa; blogi, Twitter
ja Instagram.
ASIASANAT:
sosiaalinen media, internet, markkinointi
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Business | Digital marketing communication
2014 | 35
Olli-Pekka Lehtisalo
Essi Saari
MARKETING IN SOCIAL MEDIA – MARKETING
DEVELOPMENT PLAN FOR SHOPPING CENTRE
SKANSSI
Social media has arisen to be the dominating marketing channel due to its efficiency and
diversity. Social media is still a fairly recent concept and its use and benefits will require
familiarization and new marketing strategy from the company.
The purpose of this thesis was to create a development plan to Shopping Centre Skanssi for
marketing in social media. This thesis was needed because the client has the desire to expand
marketing to other social media channels. Aim of this thesis was to find out the marketing tools
which Shopping Centre Skanssi has used and based on them try to find new ways to take
advantage of social media.
In this thesis I introduced the best known forms of social media and their benefits for the
company. The purpose was to become familiar to social media and its use in the development
of the company’s marketing, improving visibility and customer service. In this thesis I used the
core literature of the field and Internet sources from the past years.
Result of this thesis was a development plan to Shopping Centre Skanssi. The development
plan was created on the basis of theory and observations of other shopping centers. As a result,
we chose three new social media channel to Shopping Centre Skanssi; Blog, Instagram and
Twitter.
KEYWORDS:
Social media, internet, marketing
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
5
2 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY
7
2.1 Markkinointitilanne
7
3 SOSIAALINEN MEDIA
9
3.1 Sosiaalisen median määritelmä
9
3.2 Sosiaalisen median eri muodot
10
4 SOSIAALISEN MEDIAN STRATEGIA
16
5 MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA
17
5.1 Sosiaalisen median hyödyt yrityksille
19
5.2 Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa
21
6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA
23
6.1 Kehittämismenetelmän esittely
23
6.2 Kehittämissuunnitelma sosiaalisessa mediassa
24
6.3 Kehittämissuunnitelman käyttöönotto
30
7 POHDINTA
32
LÄHTEET
34
KUVAT
Kuva 1. Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivu (Facebook 2014a).
8
Kuva 2. Esimerkkikuva Kauppakeskus Forumin Instagram–profiilista. (Instagram 2014).
27
KUVIOT
Kuvio 1. Instagram käyttäjien kasvu maailmalla. (Empowered Presentations 2013). 12
5
1 JOHDANTO
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä sosiaalisen median maailmaan
markkinoinnin kannalta. Lisäksi teen opinnäytetyössäsi kehittämissuunnitelman
Kauppakeskus Skanssin sosiaalisen median markkinoinnille. Opinnäytetyöprojektin alussa otin yhteyttä Kauppakeskus Skanssin markkinointipäällikkö Tiina
Mikkolaan, jonka avulla sain työlleni toimeksiantajan. Kauppakeskus Skanssille
ei ole aiemmin tehty tämänkaltaista työtä, ja markkinointipäällikkö koki työn tarpeelliseksi.
Sosiaalinen media ja sen käyttö yritysten markkinoinnissa on ollut laajasti esillä
viime aikoina. Sosiaalisen median lähes rajattomista mahdollisuuksista on tullut
tärkeitä apuvälineitä yritysten markkinointiviestinnässä. Sosiaalinen media on
tärkeä osa nykypäivän markkinointia, ja sen ottaminen osaksi markkinointiviestintää on lähes välttämätöntä.
Opinnäytetyössä käyn läpi sosiaalisen median eri muotoja laajasti. Keskityn
opinnäytetyössäni pääosin sellaisiin sosiaalisen median kanaviin, joissa Kauppakeskus Skanssi voisi tulevaisuudessa olla mukana ja joista olisi heille mahdollisimman paljon hyötyä. Opinnäytetyön tavoitteena onkin löytää Kauppakeskus Skanssille uusia sähköisiä kanavia, joissa saada lisää näkyvyyttä. Opinnäytetyö on tietopaketti sosiaalisesta mediasta ja sen tarjonnasta ja kehitysopas
Kauppakeskus Skanssille. Tarkoituksena on tuoda esille tutun Facebookin lisäksi muitakin sosiaalisen median kanavia ja madaltaa kynnystä liittyä muihin
palveluihin.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu sosiaalisen median määritelmästä, sosiaalisen median eri muodoista ja niiden mahdollisuuksista. Lisäksi teoriaosuudessa
käydään läpi sosiaalisessa mediassa markkinoinnin hyötyjä yrityksille sekä
asiakaspalvelun tärkeyttä sosiaalisessa mediassa. Teoriaosuuden ja Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivuilla julkaistavan pienen kyselyn pohjalta rakennan kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmassa avaan Kauppakeskus
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
6
Skanssin tämänhetkistä tilannetta sosiaalisen median maailmassa ja luon kehitysehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.
Olen jo pitkään ollut kiinnostunut markkinoinnista ja erityisesti nykyaikaisista
keinoista markkinoida sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on itselleni
tärkeä paikka etsiä ja löytää tietoa yrityksistä ja palveluista, joten aiheenvalinta
ei ollut vaikeaa. Toimeksiantajana toimiva Kauppakeskus Skanssi on minulle
myös tuttu paikka ja minulle ensimmäinen vaihtoehto toimeksiantajaa pohtiessa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
7
2 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY
Kauppakeskus Skanssi on noin neljä kilometriä Turun keskustasta sijaitseva
moderni kauppakeskus. Skanssi on avattu vuonna 2009 ja kehittyy ja kasvaa
jatkuvasti. Skanssi on ensimmäinen kauppakeskus Euroopassa, jolle on myönnetty kaksi LEED-ympäristöluokitusta. Se tarkoittaa sitä, että Skanssin toiminta
ympäristön hyväksi on todettu toimivaksi. Kauppakeskus satsaa voimakkaasti
siihen, että toiminta olisi mahdollisimman ekologista.
Ekologisuuden lisäksi kauppakeskuksessa on ajateltu paljon lapsiperheiden
viihtyvyyttä. Skanssista löytyy useita leikkipaikkoja ja lastenhoitohuoneita, joissa
viihtyvät niin aikuiset kuin lapsetkin. Skanssista löytyy myös 14 erilaista ravintolaa ja kahvilaa, jotta pidempikin vierailu sujuisi mallikkaasti. Skanssin sisäpihalla
toimii myös seikkailuhuvipuisto Flowpark. (Kauppakeskus Skanssi)
2.1 Markkinointitilanne
Kauppakeskus Skanssi on viiden aukiolovuotensa aikana kehittänyt markkinointiaan jatkuvasti. Reilu vuosi sitten kauppakeskus avasi omat Facebook–sivunsa,
joita päivitetään lähes päivittäin.
Kauppakeskus on paljon esillä erilaisissa median muodoissa. Skanssi lähettää
tv-mainoksia Nelosella ja MTV3-kanavilla ympäri vuoden. Kauppakeskuksella
on vuoden aikana erinäisiä kampanjoita, jolloin mainoksia näkyy televisiossa
useammin.
Kauppakeskus Skanssi mainostaa myös radiossa ja lehdissä. Suuri osa mainonnasta näkyy myös itse kauppakeskuksessa, esimerkiksi sisälakanoiden ja
äänimainosten muodossa. Kauppakeskus Skanssilla on omat verkkosivut ja
käytössä on myös uutiskirje.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
8
Skanssi on hyvin aktiivisesti mukana Facebook–sivuillaan. Skanssin markkinointikoordinaattori päivittää Facebook–sivuja lähes päivittäin. Facebook–
sivuilla tykkääjiä oli hieman alle 12 000 (Kuva 1.).
Kuva 1. Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivu (Facebook 2014a).
Kauppakeskus ei ole perehtynyt toistaiseksi muihin sosiaalisen median muotoihin, mutta tulevaisuudessa kauppakeskus haluaisi näkyä laajasti myös muualla
sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Twitterissä ja Instagramissa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
9
3 SOSIAALINEN MEDIA
Isokangas ja Vassinen (2011, 19) kirjoittavat, että sosiaalinen media on yksi
viime vuosien käytetyimmistä muotisanoista. Aivan kuten muidenkin muotitermien, sen takana on pohjimmiltaan melko yksinkertainen asia: ihminen uskoo
ihmistä.
Sosiaalinen media on avoin kaikille ja sen eri muotoihin osallistumisen kynnys
on matala. Sosiaalisen median palveluiden avulla kuka tahansa voi perustaa
oman median, julkaista sisältöä ja koota itse kehittämänsä sisällön ympärille
oman yleisönsä. (Juslén 2011, 197.)
3.1 Sosiaalisen median määritelmä
Ymmärtääksemme, mitä markkinointi sosiaalisessa mediassa tarkoittaa, tulee
meidän määritellä, mitä käsite sosiaalinen media tarkoittaa. Lyhyesti sanottuna
sosiaalinen media on käyttäjiensä luomaa sisältöä internetiin. Sosiaalinen media viittaa joukkoon nettisivuja, joiden sisällön julkaisevat suurimmaksi osaksi
niiden käyttäjät, ei omistajat tai työntekijät. Esimerkiksi valtaosa YouTube–
videoista tai Wikipedia–artikkeleista on tavallisten ihmisten julkaisemia. (Olin
2011, 9.)
Korpi (2010, 6) kirjoittaa, että sosiaalisen median muodostumisen tärkein elementti on yhteisö. Se luo sisältöä, mikä tekee mediasta sosiaalisen, eli yhteisöllisen. Jokainen sisällöntuotantoon osallistunut tuo oman näkökulmansa sisältöön, jolloin sosiaalisesta mediasta ja sinne tuotetusta sisällöstä tulee sosiaalinen. Tässä yhteydessä sosiaalinen-sana tarkoittaa sitä, että sisältö on tuotettu
yhdessä isolla joukolla, sosiaalisesti.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
10
3.2 Sosiaalisen median eri muodot
Sosiaalinen media on täynnä eri aiheisiin keskittyviä ryhmiä, verkostoja ja keskusteluja. Suurin osa niistä on avoimia kaikille käyttäjille. Oikeiden ryhmien ja
keskusteluiden löytäminen ja niihin osallistuminen on tärkeä osa verkostojen
rakentamista. Niiden kautta saa kiinnostavaa tai tarpeellista tietoa lukuisista eri
aiheista, lukuisilta eri ihmisiltä. Lisäksi niiden avulla löytää kiinnostavia ihmisiä
ja on mahdollisuus laajentaa omaa verkostoaan. (Forsgård & Frey 2010, 8081.)
Sosiaalisen median määrittävät lähes täydellisesti kolme asiaa; verkostoituminen, julkaiseminen ja jakaminen. Verkostoitumiseen tarkoitettua sivustoja ovat
esimerkiksi Facebook ja LinkedIn. Niissä ihmiset voivat luoda suhteita ja pitää
yhteyttä toisiinsa. Näillä palveluilla yhteistä on profiilisivu, josta näkyy henkilön
perustiedot, kuva ja mahdollisesti muita lisätietoja. (Juslén 2011, 22.)
Blogit
Sosiaalisen median toinen pääryhmä on julkaisemiseen tarkoitetut sivustot. Näitä ovat esimerkiksi blogit. Blogit ovat päiväkirjamaiseen muotoon kirjoitettua
julkaisuja. Blogit ovat useimmiten julkisia, ja ne ovat tehokkaita lisääntyneen
hakukonenäkyvyyden vuoksi. Blogit ovat tällä hetkellä yksi suosituimmista tavoista osallistua sosiaaliseen mediaan. (Juslén 2011, 22.)
Blogien kautta yritys voi kuunnella, mitä ihmiset puhuvat yrityksestä, tuotteista
tai kilpailijoista ja tarjoavat heille tilaisuuden kertoa mielipiteensä. Blogit antavat
yritykselle mahdollisuuden luoda yhteys uudenlaiseen, tehokkaaseen verkostoon, jossa sana kiertää nopeasti.
Blogit ovat myös kustannusmielessä kaikkein edullisimpia viestintäkanavia. Niiden avulla voi tavoittaa tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä pienellä vaivalla ja
vain muutamalla sentillä. Blogit ovat huomattavasti paljon tehokkaampia verrat-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
11
tuna muihin yritysten käytettävissä oleviin viestintäkanaviin. (Scoble & Israel
2008, 44.)
Scoble ja Israel (2008, 44-45) kirjoittavat kirjassaan Blogit ja bisnes, bloggaamisen kuudesta peruspilarista:

Helppo julkaista

Helppo löytää

Sosiaalinen

Nopea

Syndikoitava

Linkittyvä
Yksikään näistä ominaisuuksista ei yksinään ole kovin merkittävä, mutta yhdessä nämä kaikki muodostavat tähän mennessä tehokkaimman, kahdensuuntaisen, internetiä hyödyntävän viestintäkeinon.
YouTube
Jakaminen liitetään helposti julkaisemiseen, mutta sillä tarkoitetaan muiden kuin
tekstien julkaisemista. Jakamisella tarkoitetaan siis pääsääntöisesti kuvien ja
videoiden jakamista. (Korpi 2010, 21–23.) Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu on YouTube. (Wikipedia 2013b)
YouTuben suosion takana on varmasti monia tekijöitä, mutta yksi tärkeimmistä
on sen helppokäyttöisyys. YouTube ottaa vastaan lähes kaiken käyttäjien tuottaman videomateriaalin ja muuttaa sen automaattisesti julkaistavaan muotoon.
YouTubessa on monia muista sosiaalisen median palveluista tuttuja ominaisuuksia, kuten keskustelumahdollisuus ja suosikkilistat.
YouTubessa voi luoda oman kanavan, jota kuka tahansa voi alkaa seuraamaan. YouTuben mahdollisuudet markkinoinnissa ovat rajattomat. YouTubessa
voidaan käyttää huomattavasti pidempiä videoita kuin televisiomainonnassa.
(Juslén 2009, 120.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
12
Internetin suurin valokuvien julkaisupaikka puolestaan on Flickr, jolla ei kuitenkaan ole paljon käyttäjiä Suomessa. (Juslén 2011, 265.)
Instagram
Yksi uusimmista sosiaalisen median muodoista on Instagram, jonka ensimmäinen versio ilmestyi 2010. (Masalin 2012) Tästä valokuvien jakamispalvelusta on
tullut erittäin suosittu, ja sillä oli syksyllä 2013 jo yli 100 miljoonaa käyttäjää.
(Ropponen 2013) Suomessa käyttäjiä syyskuussa 2013 oli yli 400 000. (Heikkilä & Saikkonen 2013)
Kuvio 1. Instagram-käyttäjien kasvu maailmalla. (Empowered Presentations
2013).
Instagramin ideana on julkaista Polaroidin tavoin neliömäisiä kuvia ja 15 sekunnin mittaisia videoita, joita voidaan muokata ohjelman omilla tehosteilla. Kuva
voidaan palvelun avulla julkaista myös muilla sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebookiin tai Twitteriin. Instagramia käytetään pääasiassa kännykällä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
13
Palveluun rekisteröityneet käyttäjät voivat seurata toisia käyttäjiä ja brändejä ja
tykätä ja kommentoida toisten käyttäjien lisäämiä julkaisuja. (Ropponen 2013;
Hirvonen 2013.)
Saunamäki (2012) kertoo viisi hyvää vinkkiä yrityksille Instagramin käyttöön:

Kerro tarina: Instagram ei ole pelkästään kuvajakopalvelu, vaan voit jakaa tietoa
ja tarinoita sen avulla.

Vie seuraajasi kulisseihin: vilauta esimerkiksi tulevaa sesonkia ja tuotteen valmistusprosessia.

Kuvaa luovasti: Aktivoi seuraajasi kysymyksillä.

Esittele profiilin luojat: Anna Instagram-profiilille kasvot.

Analysoi kuviesi tehokkuutta: Instagram antaa mahdollisuuden tarkkailla, mitkä
kuvistasi aiheuttavat eniten pöhinää.
Twitter
Twitter on avattu kaksi vuotta Facebookin jälkeen, vuonna 2006. Twitter on
huomattavasti suositumpi englanninkielisessä maailmassa kuin Suomessa,
mutta täälläkin sen käyttö on vähitellen kasvamassa. Tämä pikaviestipalvelu on
käyttäjilleen ilmainen. (Kortesuo 2010, 43.)
Twitterissä voi pitää yhteyttä reaaliaikaisesti erikokoisiin ihmisryhmiin, tuhansien
ihmisten muodostamiin joukkoihin, mutta myös keskustella kahdenkeskeisesti.
Twitterissä viestin pituus on rajattu varsin lyhyeksi, 140 merkkiin. Yksi Twitterin
käytetyimmistä ominaisuuksista on lisätä linkkejä viesteihin.
Twitteriä kutsutaan mikroblogipalveluksi, sillä kirjoitetut viestit ovat enemmän
blogimerkintöjä kuin pikaviestejä. Twitterissä kuka tahansa voi nähdä julkaisemasi viestit, kunhan on ensin löytänyt oman profiilisi. (Juslén 2009, 124–125.)
Twitterin käyttö alkaa rekisteröitymisellä ja profiilin luomisella. Profiilin voi luoda
myös yrityksen tai organisaation nimellä. Profiiliin on hyvä liittää linkki yrityksen
nettisivustolle ja Facebook–profiiliin, sillä Twitterin käyttäjäprofiiliin voi lisätä vain
niukasti tietoa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
14
Twitteriä ja muita verkottumispalveluita yhdistää se, että ne ovat hyödyttömiä
sellaisenaan. Hyöty syntyy vasta, kun palvelua käytetään aktiivisesti. Yli 50 prosenttia Twitter–käyttäjäprofiileista ovat täysin passiivia. Tämä johtunee siitä, että
profiilin tekeminen on helppoa ja ilmaista, mutta käyttö on ensituntumalta melko
vaikeaa. (Juslén 2009, 126.)
Facebook
Facebook on Suomen suosituin yhteisöpalvelu. Facebook tarjoaa käyttäjälleen
henkilökohtaisen profiilisivun ja mahdollistaa yhteydenpidon ystävien kanssa.
Facebookin liikeideana on myydä eri mainostajille mahdollisuutta lähettää käyttäjälle kohdennettua mainontaa.
Käyttäjät esiintyvät Facebookissa lähtökohtaisesti omalla nimellään. Jokaisella
käyttäjällä on käytössään oma henkilökohtainen sivu, jota Facebookissa kutsutaan aikajanaksi. Kun käyttäjä on pyytänyt itsellensä kavereita palvelussa, on
heidän mahdollisuus keskustella toistensa aikajanoilla ja jakaa erinäisiä asioita.
Käyttäjillä on myös rajattomasti tilaa lisätä profiiliinsa kuvia, videoita ja esimerkiksi muistiinpanoja. Käyttäjä voi itse halutessaan rajata, kuka näkee hänen jakamansa asiat. Tämän vuoksi Facebook koetaan turvalliseksi ja melko yksityiseksi palveluksi.
Sivustolla on mahdollisuus jakaa omia kuulumisiaan tilapäivityksillä, jotka näkyvät muiden käyttäjien uutisvirrassa. Myös tilapäivitysten yksityisyys riippuu
omista asetuksista. Voit jakaa päivityksesi vain läheisille kavereille, kaikille kavereillesi, kavereiden kavereille tai vaikka koko maailmalle.
Facebookissa on mahdollisuus perustaa ryhmiä esimerkiksi kouluporukan tai
muun yhdistävän tekijän puitteissa. Ryhmiä on mahdollisuus pitää sekä salaisina että julkisina. Ryhmien, aikajanan ja tilapäivitysten lisäksi Facebookissa on
helppo pitää yhteyttä yksinkertaisella, reaaliaikaisella chatilla. (Wikipedia
2013a.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
15
Facebookin synty
Harvardin yliopiston opiskelija Mark Zuckerberg perusti opiskelukaveriensa
Dustin Moskowitzin, Chris Hughesin ja Eduardo Saverinin kanssa The Facebook – sivuston helmikuussa 2004. Heillä ei ollut aluksi aavistustakaan siitä,
kuinka mittavaksi ja maailmanlaajuiseksi tämä palvelu tulee kasvamaan.
Ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa syntynyttä kasvua ei kukaan olisi
osannut aavistaa. Facebookin nousua maailman suosituimmaksi sosiaaliseksi
verkkopalveluksi kuvaa sana ”hyperkasvu”. Hyperkasvulla tarkoitetaan hyvin
nopeaa kasvua, joka käynnistyy jonkin ilmiön ylitettyä alkuvaiheen kuolemanlaakson. Hyperkasvu syntyy, kun hidas eteneminen kiihtyy ennakoimattomalla
vauhdilla.
Facebookin tarkoituksena oli alun perin toimia vain pienen piirin kohtaamispaikkana. Aluksi sen käyttäjiksi saivat liittyä vain Harvardin yliopiston opiskelijat.
Hyvin nopeasti palvelu kuitenkin laajentui myös muiden yliopisto opiskelijoiden
käyttöön. Alle vuoden kuluttua sivuston avauksesta käyttäjiä oli jo yli miljoona.
Pienen ajan kuluessa sivustoa saivat käyttää Yhdysvalloissa myös alemman
asteet koulut.
Vuosi 2006 muodostui Facebookin historian yhdeksi tärkeimmistä, sillä kyseisen vuoden aikana Facebook avautui kaikille, joilla on toimiva sähköpostiosoite.
Hyperkasvuvaihe käynnistyi vuoden 2008 aikana, jolloin Facebookista olivat
kiinnostuneet jo markkinoijatkin. Tätä vuotta seurannutta kasvuvaihetta voidaan
kutsua hyperkasvuvaiheeksi, koska seuraavan kolmen vuoden aikana Facebookin käyttäjämäärän kasvoi noin 500 miljoonalla henkilöllä. (Juslén 2013, 1719.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
16
4 SOSIAALISEN MEDIAN STRATEGIA
Kauppakeskus Skanssi tarvitsee sosiaalisessa mediassa markkinoimiseen selkeän suunnitelman. Pelkästään erilaisille sosiaalisen median kanaville liittyminen ei riitä, jollei niiden käytölle ole luotu strategiaa. Tavoitteet on määritettävä.
Yksinkertaisuudessaan strategian luominen alkaa miettimällä pieniä asioita:

Kuinka usein sisältöä jaetaan sosiaalisessa mediassa?

Missä sosiaalisen median eri alueilla sisältöä jaetaan?

Minkälaisia jaot ovat sisällöltään?

Halutaanko jakaa erityisetuja sosiaalisen median seuraajille?
Lisäksi on hyvä pohtia hieman isompia asioita:

Miten saada houkuteltua ihmiset kauppakeskukseen?

Miten keskustella asiakkaiden kanssa?

Halutaanko ohjata liikennettä verkkosivuille vai suoraan kauppapaikkaan?
Tärkeänä osana strategian luomista on miettiä, miten saada nämä kaikki nidottua yhteen kokonaisuudeksi. Kokonaisuus kannattaa pilkkoa pienemmiksi osiksi
helpottaakseen tavoitteiden saavuttamista. Sosiaalisen median sisällön jakamisen aikatauluttaminen auttaa ymmärtämään, mikä toimii ja mikä ei. (Leino 2010,
267; Soininen, Wasenius & Leponiemi 2010, 107.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
17
5 MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA
Markkinointi on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja siihen käytetään monenlaisia
eri tapoja. Markkinointi on yrityksen eniten ulospäin näkyvä toiminto, ja sen perusteella muodostuu ihmisten käsitys yrityksestä ja sen toiminnasta. (Bergström
& Leppänen 2007, 9.) Globaalisti mainostaminen ja markkinoiminen eivät ole
koskaan ollut näin helppoa ja halpaa. Enää voittajaksi ei selviydy se, jolla on
varaa ostaa eniten mediatilaa. (Isokangas & Vassinen 2011, 18.)
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen
kuukauden aikana ja 59 % useita kertoja päivässä. Verkkolähteiden käyttö lisääntyy koko ajan etsittäessä informaatiota koskien jotakin tuotetta tai palvelua.
Näin ollen internetistä on tullut markkinoijan työkaluna ohittamaton.
Mitä monimutkaisempia tuotteen tai palvelun ostoon liittyvät vaiheet ovat, sitä
todennäköisemmin ostopäätökseen kuuluu internetin käyttö. (Häivälä & Paloheimo 2012, 39–40.) Mitä enemmän sosiaalinen media kehittyy ilmaisevampaan muotoon, sitä enemmän kuluttajat pystyvät vaikuttamaan toistensa mielipiteisiin ja kokemuksiin. (Kotler, Kartajaya & Setiawan 2011, 23)
Usein markkinointi sosiaalisessa mediassa on ilmaista, mutta markkinoija voi
hakea toki lisänäkyvyyttä rahalla. Mainosaikaa voi ostaa esimerkiksi Googlelta
tai Facebookista. Google-mainokset pyörivät monien blogien sivu- ja yläpalkeissa ja Facebook–mainokset Facebookin oikeassa reunassa. Markkinoijan budjetti ei tässäkään tapauksessa ylity, sillä molemmissa mainostavoissa on hintaraja. Tärkeintä maksullisissa mainoksissa on, että itse mainoksen otsikko on
toimiva ja sopii kohderyhmään, sillä tila on pieni. (Kortesuo 2010, 107.)
Sisältömarkkinointi
Sosiaalinen media on oiva väline sisältömarkkinointiin. Sillä tarkoitetaan toimintaa, joka on epäsuoraa markkinointia. Sisältömarkkinoinnin pääviestinä on ”lue
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
18
tekstejämme tai katso videoitamme ja päätä itse”. Sisältömarkkinointi on usein
ilmaista, mutta kuluja voi syntyä esimerkiksi materiaalin tekemisessä. Videoiden
tuottaminen vie aikaa ja rahaa, tai blogipohjan omannäköistumiseen saatetaan
joutua palkkaamaan graafikko. Sisältömarkkinointia käytettäessä täytyy muistaa
sen olevan pitkäjänteistä puuhaa. (Kortesuo 2010, 101.)
Facebook–markkinointi
Facebook–mainonta on tärkeä osa sosiaalisessa mediassa markkinointia. Facebook–mainostaminen on kohdennettua internetmainontaa, joka käyttää suosittua sosiaalista verkostoa. Facebookin mainokset näkyvät sponsoroitu-tilassa
profiilisivusi oikeassa reunassa. (Olin 2011, 15.)
Yrityksen on mahdollista perustaa itselleen oma sivu, joka toimii yrityksen tai
organisaation kotisivuna Facebookissa. Yrityksen sisällä on useimmiten resursseista riippuen joku henkilö, jonka vastuualueena on päivittää Facebook–sivua
ja pitää se ajan tasalla. Ylläpitäjän julkaisemia tilapäivityksiä näkevät ne, jotka
ovat liittyneet yhteisöön painamalla sivulla olevaa Tykkää–nappia. (Juslén 2013,
20-21.)
Erona massamarkkinoinnin tuotekeskeiseen puhumiseen on se, että sosiaalisessa mediassa tarkoituksena on luoda myös keskustelua. (Juslén 2011, 209)
Facebook–sivusto on yritykselle hyvä tapa pitää yhteyttä asiakkaisiinsa. Sivuston toiminnan kannalta on tärkeää tuottaa säännöllisesti asiakaskuntaa kiinnostavaa sisältöä. Perussivuston rakentaminen on yksinkertaista, ja se toimii hyvänä palautekanavana, mikäli yritys mahdollistaa julkisen keskustelun sivustolla.
Nopea reagointi sekä positiiviseen että negatiiviseen palautteeseen on ehdottoman tärkeää sosiaalisessa mediassa. (KWD Digital 2013.)
Facebookia ei alun perin luotu mainostajia tai heidän tarpeitaan varten, eivätkä
ne edelleenkään ole Facebookin missiossa keskeisimpiä toimijoita. Facebook
kuitenkin tarvitsee mainostajia, ja sen tehtävänä on huolehtia siitä, että myös
mainostajat tarvitsevat sitä. Facebookilla on suuri käyttäjämäärä ja laajat tiedot
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
19
käyttäjistään, joten sillä on varsin hyvät edellytyksen yhteistyölle. (Juslén 2013,
21.)
5.1 Sosiaalisen median hyödyt yrityksille
Sosiaalinen media on melko uusi ja jatkuvasti kehittyvä ympäristö, ja sen hyötyjä on vielä varsin aikaista yrittää mitata. Siitä puuttuvat osittain vielä fyysisen
maailman järjestys ja vakiintuneet toimintamallit. Nykypäivänä kuitenkin voidaan
jo nähdä merkkejä siitä, miten yritykset oppivat osallistumaan ja hyödyntämään
sosiaalista mediaa liiketoiminnan edistämisessä. Yritysten mukanaolo sosiaalisessa mediassa arkipäiväistyy ja on lopulta yhtä luontevaa kuin nykypäivänä
omien kotisivujen ylläpito. (Juslén 2011, 207, 218.)
Internet on markkinointiympäristönä erilainen kuin vanhat markkinointikanavat.
Tästä johtuen vanhan markkinoinnin menetelmät eivät siirry suoraan uuteen
ympäristöön. Uudella markkinointiympäristöllä toimiminen edellyttää siis uusien
menetelmien käyttöä, jotta siitä olisi hyötyä yritykselle. (Juslén 2011, 23.)
Sosiaalinen media tarjoaa yritykselle mahdollisuuden tuotekehitykseen ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Liiketoiminnan kehittäminen ja tarjonnan
monipuolistaminen onnistuu kustannustehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Yritys voi hyödyntää monissakin eri tarkoituksissa kallisarvoista tietoa, joita tietojen
kerääminen asiakkailta synnyttää. Hyödyn määrä on siis suoraan riippuvainen
siitä, miten yritys itse sosiaalisessa mediassa toimii. (Juslén 2011, 222.)
Sosiaalinen media on verkostoitumista, ajatusten jakamista ja yhteyksien kehittymistä reaaliaikaisessa keskustellussa. Keskustelujen analysointi mahdollistaa
yrityksen saamaan tietoa asiakkaiden tai mahdollisten uusien asiakkaiden ajatuksista, tunteista ja tarpeista. Seuraamalla keskusteluja voi saada tärkeää tietoa ja uusia ideoita yrityksen kehittämiseen. (Juslén 2011, 219.) Korpi (2010,
89) neuvoo, että keskusteluihin tulisi osallistua niiden liittyessä omaan yritykseesi tai toimialaasi. Tärkeää on jäädä seuraamaan jatkuvaa keskustelua ja
reagoida itseesi kohdistuvaan keskusteluun. Hän muistuttaa myös, että keskus-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
20
telujen koskiessa kilpailijoita, kannattaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta
kommentoidessa.
Sosiaalinen media on hyödyksi yritykselle vain, jos yritys on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median seuraaminen on tärkeää. Jos sinulta kysytään jotakin, on yrityksesi maineelle ja menestykselle välttämätöntä, että kysymykseen vastataan. Google Alert–palvelun avulla yritys pystyy selvittämään
keskusteluja, joissa heistä tai heidän tuotteistaan keskustellaan. (Korpi 2010,
44.) Asiakkaat olettavat yrityksen reagoivan heidän puheisiinsa verkossa. Yrityksen piittaamattomuus internetissä käytyjä keskusteluja kohtaan johtaa helposti perättömien huhujen leviämiseen. Keskusteluja ei voi, eikä’ pidä kontrolloida, tärkeintä on keskustelujen valvominen ja niihin osallistuminen. (Kankkunen & Österlund 2012, 76.)
Korpi (2010, 60) kirjoittaa, että näkyvyys on yksi avaintekijöistä, kun haetaan
markkinointihyötyjä. Mitä useampaan palveluun yritys osallistuu, sitä laajemman
kosketuspinnan yritys saa kohderyhmäänsä. Kun yritys on aktiivinen useassa
eri ryhmässä, missä keskustellaan yrityksen toimialan asioista, osallistujat huomaavat aktiivisuuden alan puolestapuhujana.
Yritys voi hyödyntää myös sosiaalisessa mediassa tullutta kritiikkiä. Tilanteen
kääntäminen voitoksi kritiikin jälkeen onnistuu ottamalla vastuun teoistaan ja
esittämällä ratkaisun ilmenneeseen ongelmaan. Jos kaikki tämä tehdään julkisesti sosiaalisessa mediassa, niin kuin kritiikkikin, näkevät kaikki osalliset kuinka yritys kritiikin käsittelee. (Korpi 2010, 65.)
Sosiaalisen median haltuunotto etenee parhaiten ottamalla käyttöön sosiaalisen
median strategia, jonka avulla täsmennetään ja määritellään oman yrityksen
kohderyhmät, tavoitteet sosiaalisen median käytölle sekä luodaan käsitys siitä,
mitkä ovat yritykselle parhaimmat markkinointikeinot. (Juslén 2011, 224.)
Markkinointiviestinnän näkökulmasta Kauppakeskus voi saavuttaa monia erilaisia hyötyjä sosiaalisen median avulla. Sillä voidaan muun muassa:

Vahvistaa suhdetta sidosryhmiin ja asiakkaisiin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
21

Rakentaa ja kehittää yrityksen brändiä

Kehittää vuorovaikutusta

Hankkia tietoa ja oppia uutta
(Hasanzadeh 2010.)
5.2 Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa
Yritykset pelkäävät asiakaspalvelun hoitamista sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media mielletään usein vain:

mainonta- ja markkinointikanavaksi

viestintäkanavaksi

asiakaskuuntelun kanavaksi
Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa on halpaa ja tehokasta, mutta unohtuu
helposti. (Kortesuo & Patjas 2011,14)
Kortesuo ja Patjas (2011, 15) muistuttavat, että jos sosiaalista mediaa käytetään vain markkinoinnin välineenä, se antaa yrityksestä kylmän, etäisen ja rahanahneen kuvan. Asiakkaat ovat tuotteiden ja palveluiden käyttäjinä niiden
parhaita tuntijoita. Asiakkaiden avulla tieto kulkee sosiaalisessa mediassa hyvinkin laajalle, halusi yritys sitä tai ei. Siksi asiakaspalvelijat ovat tärkeitä myös
sosiaalisessa mediassa.
Yhteisöllinen media edellyttää yritykseltä aina edustajien läsnäoloa, asiakkaiden
ja muiden sidosryhmien kysymyksiin vastaamista, kuuntelemista ja edustamista. Osallistuminen on lupaus läsnäolosta. (Forsgård & Frey 2010, 39.) Viestinnän, asiakaspalvelun ja kaupankäynnin toiminnot tulisi nähdä kokonaisuutena,
jotta asiakasnäkökulma pysyy keskeisenä. Näin vältytään siltä, että näitä toimintoja kehitetään irrallaan toisistaan. (Merisavo ym. 2006, 31.)
Merisavo ym. (2006, 37) kirjoittaa, että markkinointi muutetaan kertomisesta ja
myymisestä kuuntelemiseksi, oppimiseksi ja auttamiseksi. Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa on paitsi kuuntelua ja reagointia nopeasti, myös ennen
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
22
kaikkea suhteiden ja luottamuksen rakentamista. Kun yritys vastaa nopeasti, se
välittää asiakkaistaan. Kun yritys valitsee vastaamisen vain sille mieluisiin asioihin, se osoittaa asenteensa olevan välinpitämätön asiakkaita kohtaan. (Forsgård & Frey 2010, 41–42.)
Syvempi yhteistyö asiakkaiden kanssa tehostaa parhaimmillaan kaikkia markkinoinnin osa-alueita. Keskustelu asiakkaiden kanssa parantaa asiakkaiden
brändituntemusta, tuottaa kehitysideoita ja lisää mainonnan tehoa. Tiivis asiakassuhde mahdollistaa yritykselle vahvemman brändimielikuvan lisäksi vahvaa
kokemusta. (Salmenkivi ja Nyman 2007, 221.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
23
6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa Kauppakeskus Skanssin markkinointia
sosiaalisessa mediassa. Tarkoituksena on pohtia uusia kanavia, joissa kannattaisi näkyä ja miettiä parannusehdotuksia jo olemassa oleville kanaville. Opinnäytetyön alussa olen jo kartoittanut kauppakeskuksen markkinointitilanteen ja
toiveet tulevaisuutta ajatellen. Kartoituksen jälkeen tavoitteenani on löytää juuri
Kauppakeskus Skanssille sopivimmat sosiaalisen median kanavat, joissa näkyminen toisi mahdollisimman paljon hyötyjä kauppakeskukselle.
Sosiaalisen median käyttö markkinointialustana on tehokasta ja kustannuksiltaan pientä. Se tarjoaa paljon erilaisia alustoja markkinointiin, ja nyt tarkoituksena olisikin löytää juuri ne oikeat kanavat. Opinnäytetyössäni ei konkreettisesti
luoda mitään, vaan tarkoituksena on kartoittaa sosiaalisen median hyödyt yritykselle. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on auttaa Kauppakeskus
Skanssin markkinointitiimiä pohtimaan uusia markkinointikanavia ja kertoa eri
kanavien mahdollisuuksista ja hyödyistä.
6.1 Kehittämismenetelmän esittely
Kehittämistyön tavoitteena on luoda uusia ideoita ja parannusehdotuksia vanhojen tapojen kehittämiseksi. Tieteellisen tutkimuksen ja tutkimuksellisen kehitystyön suurin ero on toiminnan päämäärä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on luoda käytännön parannuksia arkisiin toimintamalleihin, kun taas
tieteellinen tutkimus luo uutta teoriaa tieteellisten menetelmien avulla. Näiden
kahden ero vaikuttaa siihen, mikä tutkimusmenetelmä työhön valitaan. (Moilanen ym. 2009, 19.)
Oma opinnäytetyöni on tutkimuksellinen kehittämistyö, sillä työn tarkoituksena
on parannella Kauppakeskus Skanssin markkinointia sosiaalisessa mediassa.
Tavoitteena on myös luoda konkreettisia ehdotuksia markkinoinnin kehittämiseksi ja hyötyjen maksimoimiseksi.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
24
Kehittämistyössä aiheen osaamisen lisäksi tarvitaan projektityön osaamista ja
kehittämisen osaamista. Tutkimuksellinen kehittämistyö alkaa ideoinnista ja
päättyy ideoiden kehittelemisestä ratkaisuun, sen toteutukseen ja arviointiin.
Kehittämistyötä ohjaavat käytännölliset tavoitteet, joihin tukea haetaan teoriapohjasta. Kehittämissuunnitelmassa tulisi näkyä kyky siirtää teoriapohjasta
tietoa käytäntöön. Kehittämistyössä on tärkeää soveltaa, muokata ja luoda uusia ratkaisuja, keskeisintä ylipäätään havaita ja ratkaista ongelma. (Moilanen
ym. 2009, 20.)
Opinnäytetyössä käytän kirjoista ja internetistä hakemaani teoriaa pohjana kehittämissuunnitelmalle. Lisäksi Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivuille toimeksiantajani luoma kysely oli esillä 18.–24.2.2014. Kysely ei tuonut toivomaamme määrää vastauksia, joten kehittämissuunnitelma rakennetaan teorian
pohjalta ja esimerkiksi muiden kotimaisten ja ulkomaisten kauppakeskusten
sivuja tutkimalla ja ideoimalla.
6.2 Kehittämissuunnitelma sosiaalisessa mediassa
Markkinointiviestintään kannattaa satsata myös rahallisesti ja kehittää omaa
toimintaansa sosiaalisessa mediassa kokonaisvaltaiseksi ja jatkuvaksi toiminnaksi toistuvien kilpailujen ja markkinointikampanjoiden sijaan. Näkyvyys ja sen
kehittäminen internetissä on tärkeää. Oikeanlainen ja aktiivinen sisällöntuotanto
sosiaalisessa mediassa mahdollistavat tämän.
Tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista ja asiakaskunnalle tärkeää sisältöä
avoimesti, rehellisesti ja mahdollisimman vähän kaupallisuutta korostaen. Keskustelu sosiaalisessa mediassa on reaaliaikaista. Asiakas hyötyy reaaliaikaisuudesta saamalla vastauksen ongelmiinsa nopeasti.
Sosiaalisessa mediassa toimiminen auttaa ylläpitämään asiakastyytyväisyyttä.
Keskusteluihin ja kysymyksiin on helppo ja nopea reagoida ja antaa vastaus
saman tien. Sosiaalisessa mediassa asiakkaat antavat helposti palautetta, ja
tämä auttaa Kauppakeskus Skanssia menemään oikeaan suuntaan markkinoinnissaan, palveluissaan ja asiakaspalvelussaan.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
25
Seuraavana kehittämissuunnitelmassa on lueteltuna sosiaalisen median kanavia, joissa toimeksiantajani Kauppakeskus Skanssin olisi hyvä mukana markkinoinnin laajentamiseksi ja tehostamiseksi.
Facebook
Kauppakeskus Skanssilla on tällä hetkellä käytössä Facebook–sivut, jotka toimivat hyvin. Facebookin ollessa Suomessa hyvin suosittu kanava, kannattaa
pitää Facebook–sivut mukana markkinoinnissa. Kauppakeskus Skanssi päivittää Facebookissa usein, ja päivitystahti tulee pitää samana jatkossakin. Sosiaalisessa mediassa on tärkeää pysyä ajan hermolla ja pelkkä mukana oleminen ei
riitä. Kauppakeskus on sisäistänyt tämän hyvin ja pitää huolta siitä, että sivuilla
on lähes päivittäin jotakin uutta ja mielenkiintoista. Tämä pitää kauppakeskuksen esillä ja herättää mielenkiintoa ja keskustelua.
Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivuille päivitetään liikkeiden tarjouksista,
uusien kausien alkamisesta, kauppakeskuksen tapahtumista ja yleisistä asioista. Tärkeää on pysyä mielenkiintoisena ja päivittää vaihtelevista aiheista. Tällä
hetkellä Kauppakeskus Skanssin Facebook–sivujen päivitys toimii hyvin ja parannettavaa niinkään ei ole.
Kyselyyn vastanneista moni toivoi kauppakeskuksen Facebook-sivuille enemmän arvontoja, alennuksia ja kilpailuja. Tämä on ihan luonnollinen tulos kyselyyn – palkinnot houkuttelevat asiakkaita. Kilpailujen järjestäminen vaatii kuitenkin resursseja joko Kauppakeskus Skanssilta tai siellä olevilta liikkeiltä. Kauppakeskus tekee luonnollisesti yhteistyötä siellä olevien liikkeiden kanssa, joten
esimerkiksi kilpailujen järjestäminen silloin tällöin on mahdollista. Suurin osa
liikkeistä kuuluu johonkin isompaan ketjuun, jolloin esimerkiksi omien alennusten tekeminen ei ole mahdollista. (Facebook 2014b.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
26
Instagram
Kauppakeskus Skanssin tulisi liittyä sosiaalisen median kanavista Instagramiin.
Instagram on ilmainen sovellus, ja sillä on Suomessa paljon käyttäjiä. Kauppakeskus on kohdistanut markkinointinsa tällä hetkellä pääosin perheellisiin aikuisiin, mutta kohderyhmää kannattaa laajentaa nuoriin kuluttajiin. Instagram on
suosittu sovellus juuri nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.
Kauppakeskus Skanssin liittyminen Instagramiin toisi näkyvyyttä nuorien keskuudessa ja uudenlaista mielenkiintoa hyvin pienellä vaivalla. Instagramissa on
helppo seurata julkaisujen tehoa ja huomata, minkälaiset kuvat aiheuttavat eniten mielenkiintoa seuraajien keskuudessa.
Kauppakeskus Skanssi voisi aloittaa markkinointinsa laajentamisen tekemällä
Instagramiin oman tunnuksensa. Tunnuksen ja oman profiilin luominen on helppoa, ja käyttö voidaan aloittaa saman tien. Instagramin käyttöön tarvitaan älypuhelin, jonka kameralla voidaan ottaa kuvia ja ladata ne nopeasti ja vaivattomasti palveluun.
Palvelussa kuvia voidaan muokata valmiina olevilla filttereillä, joiden lisäksi on
mahdollisuus ladata älypuhelimeen erilaisia Instagramin lisäsovelluksia, joista
muokkausvaihtoehtoja löytyy lähes rajattomasti. Kauppakeskus Skanssin tapauksessa profiili tehtäisiin pääosin markkinointitarkoituksessa. Tällöin on tärkeää
hakea näkyvyyttä myös sen avulla.
Instagramissa on mahdollisuus käyttää sosiaalisessa mediassa tuttuja hashtageja eli avainsanoja (#), joita aluksi käytettiin IRC:ssä keskustelukanavien merkitsemisessä. Avainsanoja käytetään merkitsemään kuvissa olevia asioita niin,
että avainsanaa painamalla nähdään kaikki kyseisellä avainsanalla merkatut
kuvat. Esimerkiksi Kauppakeskus Skanssi voisi käyttää avainsanaa #kauppakeskusskanssi tai #skanssi. Avainsanoja käyttämällä kuvat leviävät nopeammin
ja useammat ihmiset näkevät ne helpommin.
Kauppakeskus Skanssissa on monia eri yrityksiä, joten yhteisen Instagram-tilin
käyttäminen voidaan aluksi kokea ongelmalliseksi. Helpointa käyttäminen olisi,
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
27
jos Kauppakeskus Skanssi valitsisi esimerkiksi markkinointitiimistään yhden
henkilön, jonka vastuulla Instagramin päivittäminen on. Tällöin kauppakeskus
voisi lisätä kuvia Skanssin yleisistä tapahtumista, ajankohtaisista asioista ja
samankaltaisista asioista, mitä tällä hetkellä päivitetään Facebook–sivuille.
Kauppakeskuksessa olevat liikkeet voivat halutessaan ottaa itse kuvan tarjouksesta, tapahtumasta tai muusta haluamastaan asiasta. He voivat lähettää kuvan
Instagramin käytöstä vastaavalle henkilölle, joka lataa kuvan palveluun. Tällöin
on myös tärkeää käyttää avainsanoja, joiden avulla käyttäjä näkee mistä liikkeestä on kyse. Esimerkkikuvassa Kauppakeskus Forumin Instagram–
profiilissa kuva Glitter–myymälästä. (Kuva 2.) Kuvassa ”tägättynä” kauppakeskus itsessään ja liike, josta kuva on.
Kuva 2. Esimerkkikuva Kauppakeskus Forumin Instagram–profiilista. (Instagram 2014).
Kauppakeskus Skanssi voi halutessaan järjestää myös kilpailuja tai arvontoja
Instagramissa. Kilpailun voi järjestää esimerkiksi laittamalla Instagramiin kuvan,
jossa on kilpailun idea. Tässä yksi esimerkki: ”Lataa Instagramiin kuva itsestäsi/ystävistäsi Kauppakeskus Skanssissa avainsanalla #kauppakeskusskanssi ja
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
28
voita itsellesi lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen.” Aina ei kuitenkaan tarvitse
olla mitään palkintoa tai pienikin palkinto riittää. Tämänkaltaisissa kilpailuissa
palkinnon arvo ei niinkään ole ratkaiseva, vaan se, miten aktiivinen Instagramprofiili on.
Kauppakeskus Skanssin on tärkeää mainostaa uutta profiiliaan Instagramissa.
Facebook–profiilissa uuden sosiaalisen median kanavan avaamisesta ilmoittaminen on helppoa, mutta myös kauppakeskuksen verkkosivuille voisi lisätä linkin profiiliin. Verkkosivuille on mahdollista saada Instagram-profiilista kuva, jossa näkyy viimeisimpiä palveluun ladattuja kuvia.
Instagramissa – kuten muissakin sosiaalisen median kanavissa – on tärkeää
pysyä aktiivisena ja mielenkiintoisena. Kuvien ei tarvitse olla ammattimaisia ja
yhtä hyvänlaatuisia kuin yleisesti internetissä, sillä kuvia useimmiten katsotaan
älypuhelimella. Kuvien lisääminen on helppoa, ja seuraajien lisääntyessä profiili
tavoittaa nopeasti ja vaivattomasti suuren määrän ihmisiä. Kauppakeskuksessa
vierailevilla on useimmiten puhelin mukana, joten he voivat tarkistaa Instagramprofiilista mahdolliset tarjoukset ja tapahtumat suoraan paikanpäältä.
Twitter
Twitter on toinen sosiaalisen median kanavista, johon Kauppakeskus Skanssin
kannattaisi lähteä mukaan. Twitter on yksi sosiaalisen median merkittävimmistä
palveluista sen vuorovaikutuksen, näkyvyyden ja markkinoinnin kannalta. Twitterin käyttö on jatkuvasti yleistymässä Suomessa, ja monet kauppakeskukset
ovat siellä jo mukana.
Profiilin luominen Twitteriin on helppoa, mutta alkuun pääseminen saattaa viedä
hetken. Twitter vaikuttaa aluksi hieman sekavalta, mutta sen opittuaan, siitä voi
olla paljon hyötyä kauppakeskukselle. Twitteriin useimmiten twiitataan linkkejä
tai kuvia, joten aluksi Kauppakeskus Skanssi voisi aloittaa Twitterin käytön linkittämällä sinne Facebookiin päivittämiä uutisia tai verkkosivuille päivittämiä
uutisia ja tapahtumia.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
29
Twitterin käyttö olisi Kauppakeskus Skanssille ns. tukikanava Facebook profiilin rinnalle. Siellä julkaistujen twiittien sisältö ei useimmiten poikkea Facebook–profiiliin päivittämistä uutisista. Twitterin käyttö on kuitenkin yleistymässä
koko ajan, joten uskon Kauppakeskus Skanssin hyötyvän sen käytössä, ainakin
pidemmällä aikavälillä.
Blogi
Blogit ovat nykypäivänä hyvin suosittu sosiaalisen median muoto. Blogeja löytyy
moniin eri tarkoituksiin; on muoti-, ruoka-, matka-, lifestyle- ja perheblogeja ja
joka makuun löytyy varmasti omansa. Kauppakeskusten blogit eivät vielä ole
kovin yleisiä, mutta varmasti tulevaisuudessa ovat. Blogin ollessa toimiva, sillä
voidaan tavoittaa helposti suuret määrät ihmisiä ja samalla jakaa tietoa laajalle
alueelle. Blogipäivitykseen saa helposti mahtumaan huomattavasti paljon
enemmän asiaa kun esimerkiksi Facebook-päivitykseen. Tämän vuoksi Kauppakeskus Skanssi pystyy jakamaan paljon enemmän asiaa kerralla.
Kauppakeskuksen perustaessa blogin, tulee aluksi miettiä sitä, kuka siitä on
vastuussa. Blogin päivittäminen vie paljon aikaa, jos sen haluaa pitää ajankohtaisena. Yksi vaihtoehto kauppakeskuksen blogin pitämiseen on jonkinlainen
blogirinki, johon voisi ottaa mukaan Turun seudulla asuvia bloggaajia, jotka kirjoittaisivat tapahtumista ja esimerkiksi liikkeiden uusista tuotteista ja kausien
vaihtumisesta. Tällaisessa tapauksessa blogin pitäminen vaatisi resursseja,
elleivät bloggaajat kirjoita vain omaksi ilokseen. Bloggaajia saattaa löytyä esimerkiksi muotiliikkeiden henkilökunnasta, jotka haluaisivat samalla myös tuoda
esille oman liikkeensä valikoimaa tai tarjouksia. Myös vakioasiakkaiden joukosta saattaa löytyä bloggaajia, jotka olisivat kiinnostuneita tämänkaltaisesta työstä.
Kauppakeskus Skanssi voi perustaa blogin myös markkinointitiiminsä sisällä,
mutta tällöin päivittäminen on varmasti vähäisempää ja sisältö suppeampaa.
Kauppakeskuksen omista tapahtumista päivittäminen onnistuu helposti, mutta
liikkeiden uusista tuulista päivittäminen vaatii enemmän. Blogin perustaminen
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
30
onnistuu myös niin, että Skanssin oman markkinointitiimin lisäksi postauksia
kirjoittaa ulkopuolinen bloggaaja.
Blogin kehittäminen suosituksi blogiksi on yleensä pitkä ja aikaa vievä prosessi,
jota ei kannata suorittaa hätiköiden. Blogin näkyvyyttä voi parantaa linkittämällä
uusimmat blogipostaukset Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin.
6.3 Kehittämissuunnitelman käyttöönotto
Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on teoriapohjan ja oman havainnointini
perusteella tuoda Kauppakeskus Skanssille uutta tietoa ja ideoita sosiaalisen
median käytön kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
Sosiaalinen media on nykypäivänä välttämätön väline yrityksen markkinoinnissa. Ei kuitenkaan riitä, että yritys vain lähtee mukaan sosiaaliseen mediaan.
Yrityksen tulee aluksi miettiä, miksi lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan ja mitkä ovat tavoitteet, mitä siellä haluaa saavuttaa. Tavoitteet ovat hyvä selvittää,
jotta löytää oikean suunnan sosiaalisessa mediassa.
Kauppakeskus Skanssin tulee aluksi tuntea omat heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat sosiaalisen median käyttöön liittyen. SWOT–analyysin tekeminen auttaa yrityksen voimavarojen ja mahdollisten uhkien selvittämisessä.
Sosiaaliseen mediaan tutustuminen yleisesti auttaa yrityksen sosiaalisen median strategian luomisessa.
Sosiaalisen median strategian luomisessa on pohdittava ainakin seuraavia asioita:

Mitä sosiaalisen median käytöllä halutaan saavuttaa?

Mitä, missä ja kuinka paljon sosiaalisessa mediassa päivitetään?

Kuka ylläpitää sosiaalista mediaa?

Mitä resursseja tarvitaan?

Miten palvella asiakkaita sosiaalisessa mediassa?
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
31
Kauppakeskus Skanssin yksi perusperiaatteista on se, että se on vihreä kauppakeskus, jolla on kaksi LEED-ympäristöluokitusta. Ympäristönsuojelu on tärkeä ja esillä oleva asia, joten Kauppakeskus Skanssin tulee miettiä, haluaako
se hyötyä siitä enemmän ja esimerkiksi käyttää sitä aiheena sosiaalisen median
markkinoinnissaan.
Toimeksiantajallani Kauppakeskus Skanssilla on kaikki valmiudet menestyä
sosiaalisessa mediassa. Kehittämissuunnitelman mukaisia muutoksia voi lähteä
tekemään milloin tahansa. Kauppakeskus Skanssin näkyvyyden lisäämiseksi
kehittämissuunnitelma olisi hyvä ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Uskon
toimeksiantajallani olevani tarpeeksi resursseja sosiaalisen median käytön kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi myös jatkossa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
32
7 POHDINTA
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia sosiaalisen median hyötyjä yrityksen markkinoinnissa. Opinnäytetyön teoriaosassa käytiin läpi sosiaalisen
median eri muotoja, joita toimeksiantaja voisi käyttää tulevaisuudessa markkinoinnissaan. Opinnäytetyössä keskityttiin sosiaalisen median hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityksen näkyvyyden kasvattamiseksi. Työssä pyrittiin kirjallisten
lähteiden avulla selvittämään, mitä uutta ja hyödyllistä sosiaalinen media voi
yritykselle tarjota.
Sosiaalinen media on markkinoinnin kannalta vielä melko nuori kanava, jonka
kaikkia ominaisuuksia tai rajoja ei vielä tiedetä. Sosiaalinen media on kuitenkin
kustannuksiltaan pieni, mutta tehokas keino yritysten markkinointiviestinnässä.
Sosiaalisen median käytön helppoudesta huolimatta, yrityksillä on suuri haaste
löytää juuri oikeat kanavat oman yrityksensä markkinointiin. Vuorovaikutteisessa sosiaalisessa mediassa tärkeää on olla läsnä ja kuunnella asiakasta.
Sosiaalisen median käyttö vaatii yritykseltä uudenlaisen sosiaalisen median
strategian pohtimista. Ennen sosiaaliseen mediaan lähtemistä, tulee miettiä,
mitä yritys markkinoinnilta tavoittelee. Tavoitteiden määrittämisen jälkeen täytyy
pohtia, mitkä sosiaalisen median kanavista toisivat parhaat mahdolliset hyödyt
yritykselle. Sosiaalisen median eri kanavia tulisi käyttää toisiaan tukevasti, rinnakkaisina muihin markkinoinnin kanaviin. Sosiaalisen median kustannustehokkuus ja helppous voi parhaassa tapauksessa vähentää maksullisen median
käytön tarvetta.
Sosiaalisen median käyttö vaatii yritykseltä paljon aikaa. Itse julkaistavan sisällön lisäksi yrityksen pitää olla läsnä sosiaalisessa mediassa. Asiakkaat olettavat
yrityksen olevan paikalla jatkuvasti. Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa on
tärkeää ja asiakkaiden palautteisiin on vastattava nopeasti. Tieto leviää nopeasti sosiaalisessa mediassa, joten myös negatiiviset asiat leviävät verkossa nopeasti, jollei yritys reagoi niihin.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
33
Kauppakeskus Skanssin tämänhetkinen markkinointitilanne on hyvä, mutta sosiaalisen median käytön yleistyessä ja laajentuessa, tulee myös kauppakeskuksen miettiä markkinointiaan. Kauppakeskuksen markkinointihenkilöstöllä on
kiinnostusta sosiaaliseen mediaan ja halu päästä kokeilemaan Facebookin lisäksi muitakin alueita. Kehittämissuunnitelmassa kerroin kolmesta eri sosiaalisen median muodosta, joihin mielestäni Kauppakeskus Skanssin tulisi lähteä
mukaan. Markkinoinnin laajentuessa muihinkin sosiaalisen median muotoihin,
Kauppakeskus Skanssi voi tavoittaa yhä useampia ihmisiä ja laajentaa asiakaskuntaansa huomattavasti.
Opinnäytetyöprojekti oli mielenkiintoinen matka sosiaalisen median maailmaan.
Kiinnostukseni aihetta kohtaan oli ehdottomasti eduksi opinnäytetyötä kirjoittaessa. Koen, että oma oppimiseni ja tiedonhankintakykyni ovat parantuneet
opinnäytetyötä tehdessä huomattavasti. Materiaalia oli paljon ja niiden joukosta
tuli löytää ne omaan opinnäytetyöhöni sopivat asiat. Opinnäytetyön valmistuminen oli suuri helpotus ja kehittämissuunnitelma onnistui mielestäni melko hyvin.
Opinnäytetyön teossa haasteena oli sosiaalisen median laajuus ja se, miten
saada rajattua se parhaalla mahdollisella tavalla. Koska sosiaalinen media on
jatkuvasti kehittyvä ilmiö, väkisinkin kirjallisuus vanhenee melko nopeasti ja uusinta tietoa on vaikea löytää. Käytin opinnäytetyöni teoriaosassa paljon kirjallisia
lähteitä peruspohjan luomiseen, mutta Internetlähteiden avulla työhön sai mukaan myös uusimpia näkökulmia.
Jälkeenpäin ajateltuna opinnäytetyössäni olisi vielä vähän parantamisen varaa.
Opinnäytetyö oli laajuudeltaan sopiva, mutta aiheeseen olisi voinut perehtyä
vielä tarkemmin, koska materiaalia oli riittävästi. Aikataulu oli kuitenkin turhan
tiukka, joten parempaa tulosta ei ollut mahdollisuutta saada. Kehittämissuunnitelman kohdalla ongelmaksi muodostui kyselylomake, joka ei tuonut toivomaamme määrää vastauksia. Kehittämissuunnitelman kohdalla olisi myös ollut
tärkeää valmistella kysely sellaiseksi, että vastauksia olisi saatu helpommin irti
asiakkaista.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
34
LÄHTEET
Bergström, S: Leppänen, A. 2007. Markkinoinnin maailma. Helsinki: Edita.
Empowered Presentations. 2013. Slideshare.net. #Instagram #Tips for #Businesses by
@taylork_o.
Viitattu
27.3.2014.
http://www.slideshare.net/mrcoryjim/instagram-tips-forbusinesses-by-taylorko.
Facebook
2014a.
Kauppakeskus
https://www.facebook.com/skanssi?fref=ts.
Skanssi.
Viitattu
31.1.2014
Facebook 2014b. Kauppakeskus Skanssi. Kysely Kauppakeskus Skanssin Facebooktykkääjille.
Forsgård, C; Frey, J. 2010. Suhde. Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää. Vantaa: Infor Oy.
Hasanzadeh, A. 2010. Alan.fi. Sosiaalisen median hyödyt ja kustannukset. Viitattu 17.3.2014
http://alan.fi/sosiaalisen-median-hyodyt-ja-kustannukset-2/.
Heikkilä, M; Saikkonen, M. 2013. Nyt.fi. 16-vuotiaalla suomalaispojalla on yli 80 000 fanityttöä
netissä – kui oot nui täydellinen? Viitattu 3.2.2014 http://www2.nyt.fi/20130920-16-vuotiaallasuomalaispojalla-on-yli-80-000-fanityttoeae-netissae-kui-oot-nui-taeydellinen/.
Hirvonen, A. 2013. Yle.fi. Täällä somelaiset elävät - katso lista historiallisesta Facebookista juuri
avattuun
Pheediin.
Viitattu
31.1.2014
http://yle.fi/uutiset/taalla_somelaiset_elavat__katso_lista_historiallisesta_facebookista_juuri_avattuun_pheediin/6518189.
Häivälä, J; Paloheimo, T. 2012. Klikkaa tästä. Internetmarkkinoinnin käsikirja 2.0. Helsinki: Mainostajien liitto.
Instagram 2014. Kauppakeskus Forum. Viitattu 3.4.2014 http://instagram.com/p/lCuNnMuXfF/.
Isokangas, A; Vassinen, R, 2011. Digitaalinen jalanjälki. Hämeenlinna: Talentum Media Oy.
Israel, S; Scoble, R. 2008. Blogit ja bisnes. Yritys 2.0. Helsinki: Basam Books Oy.
Juslén, J. 2009. Netti mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet. Hämeenlinna:
Talentum Media Oy.
Juslén, J. 2011. Nettimarkkinoinnin karttakirja. Helsinki: Tietosykli Oy.
Juslén, J. 2013. Facebook mainonta. Vantaa: Akatemia 24/7.
Kankkunen, P; Österlund, P. 2012. Tykkäämistalous. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kauppakeskus Skanssi. Viitattu 20.1.2014 www.skanssi.fi.
Korpi, T. 2010. Älä keskeytä mua! Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Tampere: Werkkommerz.
Kortesuo, K. 2010. Sano se someksi. Vantaa: Infor Oy.
Kortesuo, K; Patjas, L-M, 2011. Kuka vastaa? Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa. Kuopio:
Infor Oy.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari
35
Kotler, P; Kartajaya, H; Setiawan, 2011. Markkinointi 3.0 Tuotteista asiakkaisiin ja ihmiskeskeisyyteen. Helsinki: Talentum.
KWD Digital. Viitattu 14.11.2013 http://www.kwd.fi/palvelut/digitaalinen-markkinointi/sosiaalinenmedia?gclid=CP_v7fX447oCFYlF3godURsApw.
Leino, A. 2010. Dialogin aika. Markkinoinnin ja viestinnän digitaaliset mahdollisuudet. Helsinki:
Infor Oy.
Masalin,
T.
2012.
Tietokone.fi.
Instagram
Android.
http://www.tietokone.fi/artikkeli/arkisto/mobiili/instagram_android.
Viitattu
9.1.2014
Merisavo, M; Raulas, M; Vesanen, J; Virtanen, V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Jyväskylä:
Talentum Media Oy.
Moilanen, T; Ojasalo, K; Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista
liiketalouteen. Helsinki: WSOY.
Olin, K. 2011. Facebook markkinointi. Käytännön opas. Hämeenlinna: Talentum Media Oy.
Ropponen,
J.
2013.
Dingle.fi.
Instagram
yritysmediana.
http://www.dingle.fi/2013/08/27/instagram-yritysmediana/.
Viitattu
3.2.2014
Salmenkivi, S; Nyman, N. 2007. Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0. Helsinki:
Talentum.
Saunamäki, J. 2012. Koukuta kuvilla – Instagram-vinkit yrityksille. Viitattu 18.3.2014
http://grapevine.fi/2012/11/koukuta-kuvilla-instagram-yrityksille/.
Soininen, J.; Wasenius, R.; Leponiemi, T. 2010. Yhteisöllinen media osana yrityksen arkea.
Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari.
Wikipedia
2013a.
Wikipedia.fi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook.
Facebook.
Viitattu
12.11.2013
Wikipedia 2013b. Wikipedia.fi. Youtube. Viitattu 6.11.2013 http://fi.wikipedia.org/wiki/YouTube.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Essi Saari