KAMMIOSSA LASKETTAVISTA PUNKTIONESTEISTÄ TEHTÄVIEN SOLUTUTKIMUSTEN TULOSTEN VERTAILU SYSMEX XE-5000 -ANALYSAATTORILLA

KAMMIOSSA LASKETTAVISTA
PUNKTIONESTEISTÄ TEHTÄVIEN
SOLUTUTKIMUSTEN TULOSTEN VERTAILU
SYSMEX XE-5000 -ANALYSAATTORILLA
SAATUIHIN TULOKSIIN
Anne Paananen
Katri Puustinen
Opinnäytetyö
Lokakuu 2011
Bioanalytiikan koulutusohjelma
Tampereen ammattikorkeakoulu
2
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu
Bioanalytiikan koulutusohjelma
K08MBIOAN
PAANANEN, ANNE & PUUSTINEN, KATRI:
Kammiossa laskettavista punktionesteistä tehtävien solututkimusten tulosten
vertailu Sysmex XE-5000 -analysaattorilla saatuihin tuloksiin
Opinnäytetyö 72 s., liitteet 13 s.
Lokakuu 2011
_______________________________________________________________
Solulaskenta on punktionesteistä tehtävä rutiinitutkimus ja tulosten nopea saanti
on potilaan hoidon kannalta tärkeää. Solut lasketaan laskentakammiossa, mikä
on aikaa vievää ja vaatii ammattitaitoa. Punktionesteiden soluja voidaan laskea
myös uusimmilla verenkuva-analysaattoreilla. Opinnäytetyön tarkoituksena on
vertailla punktionesteistä tehtävien, kammiossa laskettavien solututkimusten
tuloksia Sysmex XE-5000 -analysaattorilla saatuihin tuloksiin. Opinnäytetyön
tavoitteena on tuottaa tietoa Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikön henkilökunnalle, jotta he voivat selvittää, onko mahdollista siirtyä punktionesteiden tutkimisessa kammiolaskennasta Sysmex XE-5000 -analysaattorin
käyttöön.
Opinnäytetyön aihe saatiin Seinäjoen kliinisen kemian yksiköstä. Aihe rajattiin
koskemaan selkäydinneste- ja nivelnestenäytteitä. Raporttiosuudessa käsitellään kammiolaskentaa, Sysmex XE-5000 -analysaattoria, selkäydin- ja nivelnesteitä sekä niistä tehtäviä tutkimuksia. Opinnäytetyö on kokeellinen ja vertaileva tutkimus. Kokeellisessa osuudessa selkäydin- ja nivelnestenäytteen solut
laskettiin kammiolaskentana ja Sysmex XE-5000 -analysaattorilla. Seinäjoen
kliinisen kemian yksikön henkilökunta analysoi näytteet työohjeiden mukaan ja
saadut tulokset kirjattiin havainnointilomakkeelle. Tulokset analysoitiin regressiosuorien, korrelaatioiden ja keskiarvoanalyysien avulla.
Vertailuun saatiin mukaan 18 selkäydinneste- ja 18 nivelnestenäytettä. Pienestä
otoskoosta johtuen saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia, mutta kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin tulosten välillä havaittiin joitakin viitteitä lineaarisesta riippuvuudesta. Solumääriltään keskitasoiset näytteet
puuttuivat otoksesta lähes kokonaan ja yksittäiset solumääriltään korkeat näytteet vääristivät saatuja tuloksia. Sysmex XE-5000 -analysaattori ilmoittaa erytrosyyttilaskennan tuloksen mittayksikössä 106/µl, kun taas kammiolaskennan
vastaus on muotoa 106/l. Sysmex XE-5000 -analysaattorin mittayksiköstä johtuen näytteiden matalat erytrosyyttimäärät jäävät vastaamatta. Matalien erytrosyyttimäärien löytäminen olisi kuitenkin potilaan hoidon kannalta tärkeää.
_____________________________________________________________
Asiasanat: solulaskenta, selkäydinneste, nivelneste, laskentakammio, Sysmex
XE-5000 -analysaattori.
3
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampere University of Applied Sciences
Degree Programme in Biomedical Laboratory Science
K08MBIOAN
PAANANEN, ANNE & PUUSTINEN, KATRI:
Comparison of the Cell Count Results in Body Fluids between Counting Chamber and Sysmex XE-5000 Haematology Analyzer
Bachelor`s thesis 72 pages, appendices 13 pages
October 2011
_______________________________________________________________
Cell count is a routine examination of body fluids. Usually the cells are counted
in a counting chamber, which is time consuming and requires a lot of experience. It is also possible to count cells from body fluids with some of the latest
haematology analyzers. The aim of this study was to collect information for the
personnel of clinical chemistry laboratory in Seinäjoki Central Hospital of the
South Ostrobothnia Hospital District. Based on the gathered information they
could decide if it is possible to do cell count of body fluids with Sysmex XE-5000
haematology analyzer in the future. The purpose of this thesis was to compare
cell count results of body fluids between counting chamber and Sysmex XE5000 haematology analyzer.
This study is comparative and experimental in nature. The sample of the study
consisted of 18 cerebrospinal fluids and 18 synovial fluids. The data were analysed by means of regression, correlation and mean analysis. In the sample
there were a lot of specimens that contained only small amount of cells and a
few that contained large amount of cells. The unit of measure in erythrocyte
count with Sysmex XE-5000 haematology analyzer is 106/µl and the result with
counting chamber is 106/l. Because Sysmex XE-5000 haematology analyzer
has a small unit of measure, low amounts of erythrocytes are not reported. The
sample of the study is small and therefore the results are not reliable.
_____________________________________________________________
Key words: Cell count, cerebrospinal fluid, synovial fluid, counting chamber,
Sysmex XE-5000 haematology analyzer.
4
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5
2 PUNKTIONESTEET ........................................................................................ 7
2.1 Selkäydinneste .......................................................................................... 7
2.1.1 Selkäydinnesteen tutkimusindikaatiot ................................................. 9
2.1.2 Selkäydinnesteen näytteenotto ........................................................... 9
2.1.3 Selkäydinnesteen ulkonäkö .............................................................. 10
2.1.4 Selkäydinnesteen solulaskenta ......................................................... 10
2.1.5 Muut tutkimukset selkäydinnesteestä ............................................... 12
2.2 Nivelneste................................................................................................ 13
2.2.1 Nivelnesteen tutkimusindikaatiot ....................................................... 15
2.2.2 Nivelnestenäytteenotto ..................................................................... 15
2.2.3 Nivelnesteen ulkonäkö ...................................................................... 16
2.2.4 Nivelnesteen solulaskenta ................................................................ 17
2.2.5 Muut tutkimukset nivelnesteestä ....................................................... 18
3 PUNKTIONESTEIDEN MÄÄRITYSMENETELMIÄ ........................................ 20
3.1 Kammiolaskenta ...................................................................................... 20
3.2 Sysmex XE-5000 -analysaattori .............................................................. 22
3.2.1 Virtaussytometria ja impedanssimittaus ............................................ 24
3.2.2 Käytettävät reagenssit ...................................................................... 26
3.3 Laadunarviointi ........................................................................................ 28
4 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET .................................................................... 30
5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT .............................. 33
6 TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON ANALYSOINTIMENETELMÄT .... 34
6.1 Tutkimusmenetelmä ................................................................................ 34
6.2 Tilastolliset analysointimenetelmät .......................................................... 35
7 OPINNÄYTETYÖN PROSESSI ..................................................................... 38
7.1 Kokeellinen osuus ................................................................................... 39
7.2 Aineiston käsittely .................................................................................... 41
8 VERTAILUN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................... 43
9 POHDINTA .................................................................................................... 52
LÄHTEET .......................................................................................................... 57
LIITEET ............................................................................................................. 60
5
1 JOHDANTO
Punktionesteitä tutkitaan erilaisissa tautitiloissa ja sairauksien diagnosoinnin
yhteydessä. Punktionestetutkimukset ovat usein päivystystutkimuksia ja tulosten nopea saanti on potilaan hoidon kannalta tärkeää. Punktionesteille voidaan
tehdä kemiallisia ja mikrobiologisia tutkimuksia sekä solu- ja erittelylaskentaa
tutkimusindikaatiosta riippuen. Selkäydinnestettä tutkitaan epäiltäessä aivokalvontulehdusta, vuotoa subaraknoidaalitilaan tai kasvainta. Nivelnestettä voidaan
tutkia vain tulehduksen tai vamman yhteydessä, kun sen määrä on lisääntynyt.
(Collins 2009, 45; Strasinger & Di Lorenzo 2001, 150.)
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikkö tuottaa laboratoriopalveluja erikoissairaanhoidolle ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollolle.
Kliinisen kemian laboratorio toimii ympäri vuorokauden ja tarjoaa laajan valikoiman päivystystutkimuksia. (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2010.) Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä punktionesteistä tehdään solulaskentaa ja kemiallisia tutkimuksia. Punktionesteiden solut lasketaan Bürkerin
laskentakammiossa. Laskenta on runsaasti työaikaa vievää ja vaatii paljon kokemusta. Päivystysaikanakin tulosten olisi valmistuttava nopeasti.
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköön hankittiin vuoden 2011
alussa uudet Sysmex XE-5000 verenkuva-analysaattorit, joilla on mahdollista
analysoida myös punktionesteitä. Henkilökunnan perehdyttäminen uuden laitteen käyttöön ja kontrollien asianmukainen määritys näytteiden analysoinnin
yhteydessä on edellytys luotettavien tulosten saamiseksi.
Opinnäytetyömme
tarkoituksena on vertailla punktionesteistä tehtävien, kammiossa laskettavien
solututkimusten tuloksia Sysmex XE-5000 -analysaattorilla saatuihin tuloksiin.
Tavoitteena on tuottaa tietoa kliinisen kemian yksikön henkilökunnalle, jotta he
voivat selvittää, onko mahdollista siirtyä punktionesteiden tutkimisessa kammiolaskennasta Sysmex XE-5000 -analysaattorin käyttöön. Selvitämme myös
millä mittausperiaatteilla Sysmex XE-5000 -analysaattori toimii punktionestemittauksissa.
6
Bioanalyytikko-opintojemme aikana emme päässeet tekemään punktionestetutkimuksia ja halusimme syventää tietämystämme punktionesteistä ja niiden tutkimuksista. Myös menetelmävertailun tekeminen vaikutti kiinnostavalta. Aiheen
opinnäytetyöhömme saimme ylikemisti Kari Åkermanilta Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratoriosta. Työmme on suunnattu Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion henkilökunnalle ja myös muille kliinisille laboratorioille, jotka ovat kiinnostuneita punktionestetutkimusten kehittämisestä.
Työssämme emme käsittele Sysmex XE 5000 -analysaattorin ominaisuuksia
verenkuvatutkimuksissa. Työmme rajasimme koskemaan selkäydinneste- ja
nivelnestenäytteitä, koska halusimme vertailla erityyppisiä nesteitä ja näitä
punktionäytteitä analysoidaan Seinäjoella kuukausittain eniten. Työn ulkopuolelle rajasimme leukosyyttien erittelylaskennan. Leukosyyttien ja erytrosyyttien
kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin antamien tulosten vertailu ja teorian kirjoittaminen oli riittävän laaja aihealue. Teoriaosuudessa käsittelemme selkäydin- ja nivelnesteitä, niiden syntyä ja niistä tehtäviä tutkimuksia.
Lisäksi käsittelemme punktionesteiden määritysmenetelmistä kammiolaskentaa
sekä Sysmex XE-5000 -analysaattoria. Työssämme selvitämme, ovatko selkäydin- ja nivelnestenäytteet tutkittavissa Sysmex XE-5000 -analysaattorilla ja
kuinka näytteiden koostumus vaikuttaa tutkittavuuteen. Kokeellinen osuus käsittää nivel- tai selkäydinnestenäytteen analysoinnin kahdella eri menetelmällä.
Tuloksia tarkastelemme tilastollisten menetelmien avulla. Työssämme keskeisiä
käsitteitä ovat selkäydin- ja nivelneste, kammiolaskenta ja Sysmex XE-5000 analysaattori.
7
2 PUNKTIONESTEET
Elimistön solunulkoisista nesteistä voidaan ottaa punktionäytteitä. Solunulkoisia
nesteitä ovat plasman lisäksi interstitiaalinesteet kuten pleura-, nivel- ja peritoneaalinesteet sekä transsellulaarinesteet kuten selkäydinneste ja silmävesi.
Punktionesteitä voidaan tutkia makroskooppisesti arvioimalla määrää, ulkonäköä ja hajua, mikroskooppisesti laskemalla soluja ja partikkeleita sekä kemiallisin ja mikrobiologisin menetelmin. (Lalla 2002, 42.) Punktionesteillä tarkoitetaan
kehon onteloissa olevia nesteitä, joista voidaan ottaa näyte punktoimalla.
Punktionesteiden solututkimuksista yleisimpiä ovat leukosyyttien ja erytrosyyttien lukumäärän laskeminen sekä leukosyyttien erittelylaskenta. Solumäärien
laskenta tehdään tuoreesta natiivinäytteestä yleensä kammiolaskentana tai May
Grünwald Giemsa- eli MGG-värjätystä sivelyvalmisteesta. Keskeistä punktionesteiden solututkimuksissa on se, että näyte saadaan laboratorioon mahdollisimman pian. Punktionestenäytteissä solut hajoavat herkästi, joten luotettavan
informaation saamiseksi solut on tutkittava 1 - 2 tunnin kuluessa näytteenotosta.
(Tienhaara 2002, 43.)
2.1 Selkäydinneste
Selkäydinnesteen tehtäviin kuuluu ravinteiden kuljetus hermokudokselle, aineenvaihdunnan tuotteiden poistaminen ja aivojen suojaaminen iskuilta. Aivoja
ja selkäydintä ympäröi kolme kerrosta aivokalvoja; pehmeä kalvo, lukinkalvo ja
kovakalvo. Lukinkalvon ja pehmeän kalvon väliin jää subaraknoidaalitila, jossa
selkäydinneste virtaa ja ympäröi aivoja ja selkäydintä. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 150.)
Selkäydinneste syntyy pääosin aivokammioissa, pieni osa on peräisin aivojen
soluväliaineesta (Tienhaara 2002, 44). Aivokammioiden suonipunokset muodostavat selkäydinnestettä aktiivisesti erittämällä ja passiivisesti suodattamalla.
Vuorokaudessa sitä muodostuu yhteensä noin 500 ml, joten selkäydineste uusiutuu 4 - 6 tunnin välein. (Pirttilä & Oksi 2001, 1621.) Selkäydinnesteen määrä
8
on noin 140 – 170 ml ja se pysyy aikuisilla vakiona, koska sitä reabsorboituu
jatkuvasti araknoideavillusten eli lukinkalvojyvästen kautta (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 150.) Suonipunosten kautta selkäydinneste kulkeutuu aivokudoksesta aivokammioihin, josta se pääsee subaraknoidaalitilaan aivojen ja selkäytimen ympärille. Subaraknoidaalitilasta selkäydinnestettä poistuu lukinkalvojyvästen kautta kovakalvon lehtien välissä oleviin veriviemäreihin ja sitä kautta
verenkiertoon (kuvio 1) (Pirttilä & Oksi 2001, 1621; Strasinger & Di Lorenzo
2001, 150).
KUVIO 1. Aivojen rakenne (Mukaillen Strasinger & Di Lorenzo 2001, 150)
Suurin osa selkäydinnesteestä syntyy veren ultrafiltraattina, mutta veressä kiertävien makromolekyylien pääsyä hermoston alueelle rajoittavat normaalisti veriselkäydinneste-, veri-aivo- ja verihermoeste. Jotkin veren tekijät pääsevät selkäydinnesteeseen diffundoitumalla, ja monille aineille on olemassa aktiivisia ja
saturoituvia eli kyllästyviä kuljetusjärjestelmiä. (Pirttilä & Oksi 2001, 1621.) Edellä mainitut tekijät estävät aineiden vapaan kulun, joten selkäydinnesteen kemiallinen koostumus eroaa plasman koostumuksesta (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 150). Selkäydinnesteessä on normaalisti vain hyvin vähän proteiineja ja
immunoglobuliineja sekä glukoosi- ja laktaattitaso on matalampi kuin plasmassa. Selkäydinnesteen proteiineista noin 80 % on suodattunut verestä ja 20 % on
syntynyt aivojen alueella. Osa selkäydinnesteestä muodostuu aivojen soluväli-
9
aineesta ja sen mukana kulkeutuu aivoissa tuotettuja aineita selkäydinnestetilaan. Siten selkäydinneste tarjoaa mahdollisuuden selvittää aivojen toiminnan
muutoksia. (Pirttilä & Oksi 2001, 1621; Strasinger & Di Lorenzo 2001, 160 162.)
2.1.1 Selkäydinnesteen tutkimusindikaatiot
Aivokalvontulehdus- eli meningiittiepäilyssä diagnoosi voidaan tehdä vain tutkimalla selkäydinneste. Korkea kuume, päänsärky, tajunnan häiriöt ja niskan
jäykkyys sekä yleiskunnon romahdus ovat tyypillisiä bakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen oireita. Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on hengenvaarallinen tila ja vaatii kiireellisen antibioottihoidon. Aivokalvontulehduksen
voi aiheuttaa myös virus, sieni tai ameba. (Lumio 2010.) Leukosyyttien määrästä ja erittelylaskennasta saadaan yleensä nopeimmin viite taudin aiheuttajasta
(Pirttilä & Oksi 2001, 1624). Selkäydinnestenäyte on aina käsiteltävä ja tutkittava välittömästi näytteen huonon säilyvyyden ja usein potilaan hoidon kiireellisyyden takia. Selkäydinnestettä tutkitaan myös kun epäillään kasvainta tai verenvuotoa subaraknoidaalitilaan. Yleensä näytettä otetaan kolmeen steriiliin
putkeen, mutta vuotoepäilyissä näytettä tulisi olla useammassa putkessa.
(Brunzel 2004, 328; Li-perustutkimukset, työohje 2009; Tienhaara 2002, 44.)
2.1.2 Selkäydinnesteen näytteenotto
Selkäydinnestenäyte otetaan lannepistolla, joka on invasiivinen toimenpide.
Vasta-aihe toimenpiteen suorittamiselle on selvästi kohonnut aivopaine. (Lumio
2010.) Lannepiston ajankohta suhteessa aivojen alueen tapahtumiin vaikuttaa
selkäydinnesteanalyysien tuloksiin (Pirttilä & Oksi 2001, 1621). Mikäli halutaan
verrata selkäydinnesteen ja plasman välisiä pitoisuuseroja, tulisi verinäyte ottaa
noin kaksi tuntia ennen selkäydinnestenäytteenottoa. Selkäydinnestenäyte otetaan tavallisimmin lumbaalipunktiona eli lannepistona kolmannen, neljännen tai
viidennen lannenikaman välistä. Näytettä otetaan yleensä kolmeen putkeen,
jotka merkitään numeroilla yhdestä kolmeen näytteenottojärjestyksessä. Putkista tehdään kemialliset, serologiset ja mikrobiologiset tutkimukset. Putkea kolme
10
käytetään solulaskentaan vuotoartefaktojen välttämiseksi.
Ihokontaminaation
välttämiseksi viimeistä putkea voi käyttää myös mikrobiologisiin tutkimuksiin.
(Strasinger & Di Lorenzo 2001, 150, 162.)
2.1.3 Selkäydinnesteen ulkonäkö
Selkäydinnesteen pitäisi normaalisti olla kirkasta ja väritöntä, mutta sen ulkonäkö voi olla joskus poikkeava. Selkäydinnesteen kirkkaus riippuu siinä olevasta
solumäärästä ja sen väri voi vaihdella erilaisten tautitilojen yhteydessä. Esimerkiksi veri muuttaa selkäydinnesteen punertavaksi ja bilirubiini kellertäväksi. Selkäydinnesteen solut -tutkimukseen sisältyy myös näytteen sameuden ja värin
silmämääräinen arviointi. Sameus vastataan numeroilla 0 - 3, jossa nolla tarkoittaa kirkasta. Näytettä tarkastellaan ennen ja jälkeen sentrifugoinnin ja molemmat tulokset kirjataan Effica-tietojärjestelmään. Vastaus voi olla esimerkiksi 3/1,
jolloin näyte on ollut ennen sentrifugointia hyvin samea ja sen jälkeen vain hieman samea. (Brunzel 2004, 328 - 329; Li-perustutkimukset, työohje 2009.)
Myös väri arvioidaan ennen ja jälkeen sentrifugoinnin. Värin voimakkuus ilmoitetaan numeroilla 1 - 3. Värivaihtoehtoja ovat väritön, kellertävä, keltainen, punertava, punainen ja ruskea. Esimerkiksi jos ennen sentrifugointia näyte on verinen ja sentrifugoinnin jälkeen ruskea, on vastaus muotoa ve2/ru1. Mahdolliset
muut poikkeavat löydökset selkäydinnesteen ulkonäössä voidaan vastata Effica-tietojärjestelmään huomautuksena. (Li-perustutkimukset, työohje 2009.)
2.1.4 Selkäydinnesteen solulaskenta
Selkäydinnesteessä on tavallisesti hyvin vähän leukosyyttejä eikä lainkaan erytrosyyttejä. Normaalissa selkäydinnesteessä leukosyyteistä suurin osa on lymfosyyttejä ja monosyyttejä. Aikuisilla lymfosyyttien osuus on suurempi, mutta
lapsilla valtaosa soluista on monosyyttejä. Solujen lisääntynyt määrä, varhaismuotojen ja malignien solujen havaitsemista pidetään merkitsevänä löydöksenä. Tällaisista näytteistä tehdään yleensä leukosyyttien erittelylaskenta, joka
11
antaa lisätietoa siitä, mikä muutoksen on aiheuttanut. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 154; Tienhaara 2002, 44.)
Solujen kokonaismäärän laskeminen on selkäydinnesteen rutiinitutkimus. Solut
lasketaan hyvin sekoitetusta natiivinäytteestä mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen, viimeistään tunnin kuluessa, ennen kuin solut alkavat hajota.
Solulaskenta suoritetaan yleensä kammiolaskentana (kuvio 2), koska analysaattoreiden suorittamat punktionestetutkimukset eivät ole käytössä taustavirheiden ja huonon luotettavuuden takia. Analysaattoreiden virhelähteitä on kuitenkin saatu eliminoitua ja osa niistä alkaa olla niin luotettavia, että automatisoituun solulaskentaan siirtyminen on mahdollista myös selkäydinnesteen osalta.
(Strasinger & Di Lorenzo 2001, 152.) Solulaskenta suoritetaan yleensä putkesta
numero kolme. Erytrosyytit ja leukosyytit tutkitaan samasta putkesta, josta tehdään myös mahdollinen sivelyvalmiste leukosyyttien erittelylaskentaa varten.
Vuotoepäilyssä solut lasketaan useammasta tai tarvittaessa jokaisesta putkesta, jotta artefaktaveren mahdollisuus pois suljetaan. Artefaktaveri myös hyytyy
nopeasti. Jos näyteputket ovat verisiä, on useimmiten syytä laskea solut kaikista putkista. (Brunzel 2004, 328 - 330; Li-perustutkimukset, työohje 2009; Lalla
2002, 43.)
KUVIO 2. Leukosyyttejä ja erytrosyyttejä laskentakammiossa (Janatuinen 2006)
12
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä solulaskenta suoritetaan
mikroskoopilla kammiolaskentana Bürkerin laskukammiossa. Bürkerin kammiosta lasketaan kymmenen A-ruutua. Saatu tulos on solujen lukumäärä kpl x 106
/l. Normaalissa selkäydinnestenäytteessä tulisi olla erytrosyyttejä alle 2 x 106/l,
leukosyyttejä alle 5 x 106/l. Kirkkaat näytteet voidaan tutkia laimentamattomina,
sillä vähäisen solumäärän takia leukosyytit eivät jää kammiossa päällekkäin ja
solulaskenta on mahdollista. Mahdollinen laimennus tulee huomioida lopullisessa vastauksessa. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 153; Li-perustutkimukset, työohje 2009.)
2.1.5 Muut tutkimukset selkäydinnesteestä
Jos leukosyyttien määrä selkäydinnesteessä on yli 20 x 106 /l, tehdään solujen
erittelylaskenta (Li-perustutkimukset, työohje 2009). Solujen erittelylaskentaa
varten voidaan tehdä paksupisaravalmiste tai sivelyvalmiste suoraan näytteestä
tai sivelyvalmiste sentrifugaatin pohjasakasta. Jos näytteessä on erittäin vähän
leukosyyttejä, tehdään sivelyvalmiste pohjasakasta, jota varten näytettä sentrifugoidaan Eppendorf 5810R -sentrifugilla 5 minuuttia G-arvolla 400. Preparaatit
tehdään kahdelle hiospäiselle lasille, jotka värjätään MGG-värjäyksellä. Sivelyvalmisteesta lasketaan erikseen lymfosyyttien ja granulosyyttien määrä prosentteina. (Brunzel 2004, 332; Eppendorf 5810R sentrifugin käyttöohje 2010.)
Selkäydinnesteestä tehdään myös kemiallisia tutkimuksia, yleisimmät tutkimukset ovat glukoosi, selkäydinnesteen kokonaisproteiinit ja proteiinifraktiot. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 160; Brunzel 2004, 334.) Kemiallisia tutkimuksia varten selkäydinnestenäytteitä sentrifugoidaan 10 minuuttia G-arvolla 2500, jotta
solut saadaan putken pohjalle (Eppendorf 5810R sentrifugin käyttöohje 2010).
Normaalisti selkäydinnesteessä on vain vähän proteiineja, mutta niiden määrä
on kohonnut lapsilla ja vanhemmilla ihmisillä. Selkäydinnesteen proteiineja tutkitaan, kun halutaan saada tietoa veri-aivoesteen toiminnasta. Korkeita arvoja
tavataan patologisissa tiloissa, kuten aivokalvontulehduksen yhteydessä, sillä
se vaikuttaa veri-aivoesteen toimintaan, madaltuneita arvoja voi olla vuotojen
yhteydessä. Selkäydinnesteen korkeat glukoosiarvot viittaavat lähinnä hyperglykemiaan. Matalien arvojen kliininen merkitys on suurempi, sillä ne voivat vii-
13
tata hypoglykemiaan tai aivokalvontulehdukseen. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 160; Brunzel 2004, 334; Bishop, Fody & Schoeff 2005, 562.)
Mikrobiologiset tutkimukset ovat tärkeimpiä selkäydinnesteestä tehtäviä tutkimuksia, sillä niiden avulla saadaan diagnosoitua aivokalvontulehdus ja potilaan
lääkitys voidaan aloittaa. Jos selkäydinnestettä on saatu kerättyä vain vähän,
mikrobiologiset tutkimukset tehdään aina ensin, jotta näyte on varmasti steriiliä.
Yleensä bakteeriviljelyyn käytetään toista tai kolmatta näyteputkea, sillä niissä
ei ole niin suurella todennäköisyydellä ihokontaminaatiota kuin ensimmäisessä
putkessa. Bakteeriviljely tehdään veri- ja suklaamaljoille. Viljelyn avulla saadaan
erotettua yleisimmät aivokalvontulehdusta aiheuttavat bakteerit. Bakteerivärjäys
on tutkimus, jolla saadaan alustava vastaus näytteestä nopeasti eteenpäin. Selkäydinnesteestä tehdään valmiste objektilasille ja näytteelle tehdään yleensä
Gram-värjäys. (Brunzel 2004, 338 - 339.)
2.2 Nivelneste
Nivelneste on nivelien onkaloissa oleva viskoosi neste. Nivelissä olevat luut on
reunustettu nivelrustolla ja erotettu onteloilla, joissa on nivelnestettä. (kuvio 3,
sivu 14.) Nivelnesteen tarkoitus on huolehtia nivelruston aineenvaihdunnasta.
Rusto on verisuoneton, joten ravinteiden ja hapen saanti sekä kuona-aineiden
poisto tapahtuvat nivelnesteen välityksellä. Nivelneste toimii myös voiteluaineena ja vähentää kitkaa rustopintojen välillä esimerkiksi juostessa. (Strasinger &
Di Lorenzo 2001,180.)
14
KUVIO 3. Nivelen rakenne (Mukaillen Clemente 1984, 282)
Nivelneste on pääosin plasman ultrafiltraattia. Se muodostuu plasman suodattuessa kapillaariseinämän ja nivelkalvon ekstrasellulaaritilan läpi nivelonteloon.
Nivelkalvon läpi suodattuminen ei ole selektiivistä, ainoastaan suurimolekyyliset
proteiinit eivät pääse läpi. Tästä johtuen nivelnesteen kemiallinen koostumus on
lähellä plasmaa. Nivelkalvoa reunustavat solut, synoviosyytit, joita on kahta
tyyppiä. Toiset syntetisoivat glykosaminoglykaaneja, kuten hyaluronihappoa,
sekä pieniä määriä proteiineja nivelnesteeseen. Tämä yhdistelmä aiheuttaa nivelnesteen viskositeetin. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 180.) Toiset synoviosyytit fagosytoivat ja syntetisoivat hajottajaentsyymejä, kuten kollageenaasia,
nivelnesteeseen ja vaikuttavat osaltaan ruston uudismuodostukseen (Brunzel
2004, 346).
Normaali nivelneste on kirkas, vaalean kellertävä ja viskoosi neste, joka ei hyydy (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Brunzel 2004, 346). Normaalisti nivelnestettä on vain vähäinen määrä, sen leukosyyttien määrä on pieni, eikä erytrosyyttejä ole (Tienhaara 2002, 43 - 44). Se sisältää vain 10 - 200 x 106/l leukosyyttiä, joista suurin osa on mononukleaarisia fagosyyttejä ja lymfosyyttejä.
Granulosyyttien osuus on alle 25 %. Proteiinipitoisuus on 20 - 30 g/l, josta albumiinia on suhteellisesti enemmän kuin plasmassa. Nivelnesteessä ei normaalisti ole fibrinogeeniä eikä muita suurimolekyylisiä proteiineja. (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Brunzel 2004, 346.) Virtsahappo- ja glukoosiarvot ovat
verrattavissa plasman vastaaviin tasoihin, kun taas kokonaisproteiini- ja immu-
15
noglobuliinimäärät vaihtelevat 25 – 50 % plasman määristä. Normaali nivelneste sisältää aina myös laktaattia ja hyaluronihappoa. (Brunzel 2004, 346.)
2.2.1 Nivelnesteen tutkimusindikaatiot
Artriitti on nivelen tulehdus tai vamma. Vaurio nivelkalvossa aiheuttaa artriitin
oireita, kuten kipua ja nivelen jäykkyyttä. Nivelnestetutkimuksen tärkein kliininen
merkitys on ei-tulehduksellisten artriittien; artroosi ja trauma, erottaminen tulehduksellisista artriiteista; kihti, nivelreuma ja infektiot. Myös spesifinen diagnoosi
voi olla mahdollinen bakteerivärjäyksen ja -viljelyn tai kideanalyysin avulla.
Pääpaino nivelnestetutkimuksissa on nivelnesteen ulkonäön tarkastelulla, solujen laskennalla ja erittelyllä, nivelnesteen kidetutkimuksella sekä bakteriologisilla tutkimuksilla. (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Strasinger & Di Lorenzo
2001, 180 ).
2.2.2 Nivelnestenäytteenotto
Terveessä nivelnesteessä vallitsee alipaine ja nivelneste on ohuena kerroksena
ruston ja nivelkalvon pinnalla eikä sitä pystytä aspiroimaan. Kun nivelkalvo tulehtuu, sen kapillaarien permeabiliteetti lisääntyy. Nivelnesteen solu- ja proteiinipitoisuus suurenee ja proteiinikoostumus muuttuu plasman kaltaiseksi. Samalla osmoottinen paine nousee, mikä vähentää veden poisvirtausta. Nivelen
sisäinen paine lisääntyy ja nestettä voidaan aspiroida tutkittavaksi. (Risteli
2006, 57.)
Nivelnestettä kerätään aspiroimalla neulalla. Nesteen määrä vaihtelee nivelen
koosta ja nesteen muodostuksesta riippuen. Normaalisti nivelneste ei hyydy,
mutta vaurioituneesta nivelestä kerätty neste voi sisältää fibrinogeeniä ja siten
myös hyytyä. Tämän vuoksi neste kerätään yleensä ruiskulla jossa on hepariinia. Näyte jaetaan kolmeen steriiliin putkeen. (Strasinger & Di Lorenzo 2001,
180 - 181.) Näytteet käsitellään ja tutkitaan kahden tunnin sisällä näytteenotosta, jotta solut eivät hajoaisi ja kiteet säilyisivät tunnistuskelpoisina. (Strasinger &
Di Lorenzo 2001, 180 - 181; Nivelnestetutkimukset, työohje 2009.) Solut, sively-
16
valmiste ja kiteet tutkitaan hepariiniputkesta, sentrifugoimattomasta näytteestä.
Sentrifugoidusta näytteestä tutkitaan glukoosi. Lisäaineettomasta sentrifugoidusta näytteestä tehdään muut kemialliset tutkimukset. (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Brunzel 2004, 347.)
2.2.3 Nivelnesteen ulkonäkö
Nivelnesteen ulkonäön arviointi on osa analysointia. Nivelnesteen Solut tutkimukseen sisältyy sameuden ja värin silmämääräinen arviointi. (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Brunzel 2004, 347.) Sameus arvioidaan numeroilla
0 - 3, jossa nolla on kirkas ja kolme hyvin samea. Nivelnesteen värin arvioinnin
vaihtoehtoina ovat väritön, kellertävä, keltainen, punertava, punainen ja ruskea.
Mahdolliset muut poikkeavuudet nivelnesteen ulkonäössä vastataan Efficatietojärjestelmän lausuntokenttään huomautuksena. (Nivelnestetutkimukset,
työohje 2009.)
Normaalisti nivelneste on kirkasta ja vaalean keltaista. Keltainen väri yleensä
syvenee, kun on kyse tulehduksesta. Bakteeritulehduksessa väri voi olla myös
vihertävä. Jos nivelnesteessä on verta, tulee voida erottaa onko kyseessä näytteenoton yhteydessä tullut vuoto vai todellinen löydös. Veren epätasainen jakautuminen näytemateriaalissa kertoo, että kyseessä on aspiraation yhteydessä
tapahtunut vuoto. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 181.)
Nivelnesteen silmämääräisessä tarkastelussa pannaan merkille myös sameusaste, jonka tärkein syy on lisääntyneet solut (Risteli 2006, 57). Yleensä näytteen
sameus on yhteydessä leukosyyttien esiintymiseen. Kuitenkin myös synoviosyyttien jäänteet ja fibriini voivat aiheuttaa sameutta. Kiteet voivat aiheuttaa nivelnesteelle maitomaisen ulkonäön. Hyaluronihappo aiheuttaa nivelnesteen
viskositeetin ja siten myös voitelukyvyn. Artriitti voi vaikuttaa hyaluronihapon
muodostukseen ja lisätä nivelnesteen viskositeettia. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 181.)
17
2.2.4 Nivelnesteen solulaskenta
Leukosyyttien määrä ja neutrofiilien osuus kertovat niveltulehduksen voimakkuudesta ja sitä kautta epäsuorasti myös aiheuttajasta. Ei-tulehduksellisissa
tiloissa leukosyyttien määrä ja neutrofiilien osuus ovat pieniä, kun taas tulehduksellisissa tiloissa leukosyyttejä ja etenkin neutrofiilejä on runsaasti. Erytrosyyttejä voi olla runsaasti traumojen ja joskus myös hyytymien yhteydessä.
(Tienhaara 2002, 43 - 44.) Leukosyyttimäärän perusteella nivelnesteet voidaan
jakaa seuraavasti: normaalit alle 200x106/l, ei-tulehdukselliset 200 - 2000x106/l,
tulehdukselliset 2000 - 60000x106/l ja septiset yli 60000x106/l (Risteli 2006, 57;
Käypä Hoito. Nivelreuma 2009).
Solulaskenta tulisi tehdä mahdollisimman pian, jotta solut eivät ehtisi hajoamaan. Hyvin sekoitettu natiivinäyte lasketaan kammiossa. Kirkkaat nesteet voidaan laskea yleensä laimentamatta, mutta laimennus voi olla tarpeen, jos näyte
on samea, verinen tai sen viskositeetti on korkea. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 181 - 182.) Nivelnesteen solujen kammiolaskennassa on otettava huomioon, että laimennusnesteenä on käytettävä fysiologista keittosuolaa, jotta hyaluronihappo ei saostuisi (Risteli 2006, 57).
Automaattisia solulaskimia voidaan käyttää nivelnesteen solulaskentaan. Kuitenkin viskoosinen neste voi helposti tukkia aukot ja synoviosyyttien jäänteet ja
muu solukko voi aiheuttaa virheellisiä tuloksia. Näytteen viskositeettiä voidaan
kuitenkin vähentää. Jos solulaskentaan käytetään automaattista hematologista
solulaskijaa, voi hyaluronidaasikäsittely olla tarpeen laitteen tukkeutumisen estämiseksi. (Risteli 2006, 57.) Sirontakuvioiden analysoinnin avulla voidaan havaita solujen jäänteet. Asianmukaisesti kontrolloidut automaattisolulaskimet tarjoavat paremman tarkkuuden kuin manuaalinen laskenta. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 181 - 182.)
Solulaskenta suoritetaan Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä
hepariiniputkeen otetusta, hyvin sekoitetusta näytteestä mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kahden tunnin kuluessa näytteenotosta. Nivelnesteestä lasketaan erytrosyyttien ja leukosyyttien määrät. Tutkimus suoritetaan mikroskoopilla kammiolaskentana Bürkerin laskukammiossa. Kammiolaskennan voi tarvit-
18
taessa suorittaa 0,9 % natriumkloridilla laimennetusta näytteestä. Bürkerin
kammiosta lasketaan kymmenen A-ruutua. Saatu tulos on solujen lukumäärä
kpl x 106 /l. Mahdollinen laimennus tulee huomioida lopullisessa vastauksessa.
(Nivelnestetutkimukset, työohje 2009; Brunzel 2004, 349 - 350.)
2.2.5 Muut tutkimukset nivelnesteestä
Nivelnestenäytteestä tehdään erittelylaskenta, jos leukosyyttejä on yli 2000 x
106/l. Erittelylaskenta tehdään paksupisara- tai sivelyvalmisteesta, joko suoraan
näytteestä tai sentrifugoimalla näyte. Näytettä sentrifugoidaan Eppendorf
5810R -sentrifugilla 5 minuuttia G-arvolla 400, jos näytteessä on vähän leukosyyttejä. (Eppendorf 5810R -sentrifugin käyttöohje 2010.) Mononukleaariset
solut ja synoviosyytit ovat tavallisin löydös normaalissa nivelnesteessä. Synoviosyytit muistuttavat monosyyttejä, mutta niiden sytoplasma on laajempi ja ne
esiintyvät usein muutaman solun rykelminä. Nivelnesteen tumalliset solut jaetaan tavallisesti liuskatumallisiin ja mononukleaarisiin soluihin, eikä tarkemmasta jaosta ole niveltautien rutiinidiagnostiikassa etua. (Risteli 2006, 57.)
Neutrofiilien kohonnut osuus, yli 20 %, kertoo septisestä tilasta, kun taas lymfosyyttien ollessa vallitsevina, yli15 %, on kyseessä ei-septinen tulehdus (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 182; Nivelnestetutkimukset, työohje 2009). Erytrosyytit saattavat värjätä nivelnesteen punertavaksi. Yleisin syy erytrosyyttien
esiintymiseen on trauma. (Risteli 2006, 57.) Nivelnestenäytteessä solut voivat
olla vakuolisoituneempia kuin verestä tehdyssä sivelyvalmisteessa. Normaalien
solulöydösten lisääntyneen määrän lisäksi nivelnesteestä voidaan löytää poikkeavia soluja, kuten eosinofiileja ja ragosyyttejä. Ragosyytit ovat liuskatumaisia
neutrofiileja, joilla on pieniä, mustia inkluusiokappaleita sytoplasmassa. Niitä
esiintyy etenkin nivelreumassa. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 182.)
Nivelnesteen mikroskooppinen tarkastelu kiteiden havaitsemiseksi on tärkeää
artriitin diagnostiikan kannalta. Kiteiden jatkuva muodostuminen nivelessä aiheuttaa akuutin, kivuliaan tulehduksen. Kiteiden muodostus voi johtua metabolisista syistä tai munuaisten vähentyneestä kuonanerityksestä. Myös ruston tai luun
uudismuodostus ja niveleen pistettävät lääkkeet kuten kortikosteroidit voivat
19
aiheuttaa kiteiden muodostusta. Tavallisimmin löydettäviä kiteitä ovat kihdissä
esiintyvät natriumuraattikiteet ja pseudokihdissä kalsiumpyrofosfaattikiteet. Kihti on uraatin metaboliaan liittyvä sairaus. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 182 183; Brunzel 2004, 330 - 331.)
Nivelnestenäytteitä sentrifugoidaan kemiallisia tutkimuksia varten 10 minuuttia G-arvolla 2500 (Eppendorf 5810R -sentrifugin käyttöohje 2010). Kemiallisista
kokeista usein pyydetty tutkimus on glukoosi, koska madaltuneet arvot voivat
merkitä tulehdusta. Normaalin nivelnesteen glukoosimäärä on samaa tasoa
kuin veren glukoositaso. Nivelnesteen laktaatin mittaus voi olla myös hyödyllinen indikaatio tulehduksellisen ja septisen artriitin erottamisessa eikä vaadi vertausta veren laktaattipitoisuuksiin. Myös kokonaisproteiinimäärää ja uraatin
määrää voidaan mitata. Suurikokoiset proteiinit eivät suodatu nivelkalvon läpi,
joten nivelneste sisältää noin yhden kolmasosan plasman proteiinimääristä. Kohonneita proteiiniarvoja tavataan tulehduksissa. Seerumin kohonnut uraattimäärä yhdistetään kihtiin ja nivelnesteen uraattimäärän avulla voidaan varmistaa
diagnoosia, varsinkin jos kiteitä ei ole todettavissa. (Strasinger & Di Lorenzo
2001, 185.)
Gramvärjäys ja viljely ovat tärkeimpiä mikrobiologisia kokeita tulehduksen syyn
osoittamiseksi. Yleisimmin näin voidaan osoittaa bakteeritulehduksia, mutta
myös sieniä tai viruksia voi esiintyä. Koska immuunijärjestelmällä voi olla keskeinen merkitys tulehduksellisen tilan synnyssä, myös serologiset määritykset
ovat merkittäviä niveloireiden diagnoosia tehtäessä. Suurin osa määrityksistä
tehdään seerumista. Muun muassa nivelreuma aiheuttaa vaikeita tulehdusoireita nivelissä ja sen diagnoosi varmistetaan osoittamalla spesifisiä vasta-aineita
potilaan verenkierrosta. Samoja vasta-aineita voidaan tarvittaessa osoittaa
myös nivelnesteestä. (Strasinger & Di Lorenzo 2001, 186.)
20
3 PUNKTIONESTEIDEN MÄÄRITYSMENETELMIÄ
3.1 Kammiolaskenta
Kammiolaskennalla tarkoitetaan solujen laskemista tätä tarkoitusta varten valmistetun laskentakammion ja mikroskoopin avulla. Laskukammiota käytetään
solujen ja partikkeleiden laskemiseen erilaisista kehon nesteistä. Yleisimmin
laskukammiota käytetään veren- ja selkäydinnesteen solujen laskentaan, mutta
sen avulla voidaan laskea soluja myös muista nestenäytteistä. (Savolainen
2010, 70; Lo-Laboroptik.) Selkäydinnesteen lisäksi soluja voidaan laskea myös
muista punktionesteistä sekä dialyysinesteestä. Siemennestenäytteen konsentraatio lasketaan laskentakammiossa. Laskentakammiota käytetään myös soluviljelyssä viljelmän kasvun arvioinnissa. (Strasinger & Di Lorenzo 2001,171;
Freshney 2005, 335.)
Kammion reunoja kastellaan hieman ja peitinlasi työnnetään paikoilleen. Peitinlasia liikutellaan peukaloilla edestakaisin kammion reunojen päällä, kunnes se
ei enää liiku, ja on asettunut hyvin molempien laskentakammioiden päälle (kuvio 4). Peitinlasin kiinnittämisen jälkeen peitinlasin reunoilla tulisi näkyä valon
heijastumisesta johtuvat Newtonin renkaat eli sateenkaarikuviot. (Lo-Laboroptik;
Vilpo 2003, 65; Savolainen 2010, 70 - 71.) Kammio täytetään pipetin tai heparinisoimattoman kapillaarin avulla peitinlasin reunasta ja se asetetaan petrimaljan pohjalle kostutetun imupaperin päälle. Kammiota ei saa yli- tai alitäyttää. Jos
kammiossa on ilmakuplia, se pitää täyttää uudelleen. Solujen annetaan laskeutua kammion pohjalle tasaisesti ennen laskemista noin kymmenen minuutin
ajan. (Estridge & Reynolds 2008, 206, 225; Nivelnestetutkimukset, työohje
2009; Li-perustutkimukset, työohje 2009.)
KUVIO 4. Bürkerin laskukammio (Mukaillen Lo-laboroptik)
21
Tutkimuksen tekijän on osattava kammiolaskennan säännöt, jotta kammioiden
reunaviivoille osuvia soluja ei laskettaisi useaan kertaan. Kammiolaskenta pitää
suorittaa nopeasti, jotta kammio ei pääse kuivumaan, sillä kuivuminen voi vääristää tutkimuksen tuloksia. (Lo-laboroptik.) Solut lasketaan mikroskoopin avulla
tietyltä alueelta, joka vastaa tiettyä tilavuutta. Tämän perusteella lasketaan solupitoisuus alkuperäisessä näytteessä. (Vilpo 2003, 65.)
Bürkerin kammiosta lasketaan kymmenen A-ruutua, eli toinen kenttä kokonaan
ja toisesta kentästä yksi A-ruutu. Kammiolaskenta suoritetaan mikroskoopilla,
40 x objektiivilla ja 10 x okulaarilla Bürkerin laskukammiosta. (Nivelnestetutkimukset, työohje 2009.) Saatu tulos on solujen lukumäärä kpl x 10 6 /l. Jos soluja
on paljon voidaan laskea joko yksi A-ruutu, jolloin tulos kerrotaan kymmenellä,
tai kahdeksan C+ D -ruutua, jolloin tulos kerrotaan sadalla (kuvio 5). Yksi Aruutu on tilavuudeltaan 1/10 mm3 eli 0,1µl. A-ruutuja lasketaan 10 kappaletta,
jotta lopputilavuudeksi saadaan 1 µl eli 106/l. Tarvittaessa näyte voidaan myös
laimentaa. Laimennus on huomioitava lopullista vastausta annettaessa. (Liperustutkimukset, työohje 2009.)
KUVIO 5. Bürkerin kammion laskentaruudukko (Mukaillen Lo-laboroptik)
22
Heti kammiolaskennan jälkeen peitinlasi irrotetaan kammion päältä ja kammio
puhdistetaan. Seinäjoen keskussairaalassa kliinisen kemian yksikössä välinehuoltajat pesevät laskentakammiot. Käytön jälkeen kammiot laitetaan likoamaan kaksi prosenttiseen Decon 90-pesuaineveteen vähintään puoleksi tunniksi. Sen jälkeen kammiot pestään kaksi prosenttisessa Decon 90-liuoksessa,
joka toinen viikko käsin ja joka toinen viikko ultraäänipesukoneessa viiden minuutin ajan. Pestyt kammiot huuhdellaan juoksevalla vesijohtovedellä ja liuotetaan denaturoidussa spriissä eli A12T:ssä noin kymmenen minuutin ajan. Etanoliliuotuksen jälkeen kammiot huuhdellaan vesijohtovedellä ja lopuksi liuotetaan ultrapuhtaassa vedessä, joka on sekä käänteisosmoottisesti puhdistettua
että ionivaihdettua. Lopuksi kammiot kuivataan hyvin ja säilytetään niin, etteivät
ne pääse pölyyntymään. (Eritelaboratorion työohje, laskukammioiden pesu
2009.) Jos kammio on kuitenkin pölyyntynyt, sitä voi pyyhkiä linssipaperilla, joka
ei naarmuta lasin pintaa (Lo-Laboroptik).
3.2 Sysmex XE-5000 -analysaattori
Verisolulaskenta on laboratorioissa yleisimmin tehtävä tutkimus. Automaattiset
verisolulaskijat ovat kehittyneet: analyysitekniikat solujen tunnistamiseen ovat
parantuneet, monipuolistuneet ja laitteiden ohjelmistot ovat kehittyneet. (Savolainen 2006, 14.) Verisolujen laskennassa kammiolaskenta on jäänyt pois ja
korvautunut automaattisilla solulaskijoilla, joita on nykyisin tarjolla myös punktionesteiden solujen laskemiseen (Savolainen 2010, 70 - 71).
Solulaskijassa näyte ohjautuu analyysikanaville, joissa solujen tunnistus ja mittaus tapahtuvat. Yhdessä kanavassa lasketaan erytrosyyttien lukumäärä ja mitataan niiden koko ja toisessa kanavassa määritetään leukosyytit ja trombosyytit
erytrosyyttien hajotuksen jälkeen sekä mitataan hemoglobiinipitoisuus. Kehittyneimmät solulaskijat tuottavat parhaimmillaan useita kymmeniä erilaisia erytrosyyttejä, leukosyyttejä ja trombosyyttejä kuvaavia suureita. (Savolainen, Pelliniemi & Koski 2010, 86 - 87.)
Sysmex XE-5000 on automaattinen hematologian analysaattori, joka on tarkoitettu in vitro diagnostiikkaan kliinisiin laboratorioihin. Analysaattorilla on viisi mit-
23
tausohjelmaa verelle ja yksi punktionesteille. Sysmex XE-5000 -analysaattori
voi analysoida ja tuottaa tulokset 76 parametrille. Analysaattori käyttää mittauskanavillaan erilaisia mittausmenetelmiä. Leukosyytit, erytroblastit ja retikulosyytit analysoidaan fluoresenssivirtaussytometrialla käyttäen puolijohdelaseria.
Erytrosyytit ja trombosyytit analysoidaan impedanssimittauksella, jossa käytetään hydrodynaamista fokusointia. Hemoglobiini analysoidaan natriumlauryylisulfaatti-hemoglobiinimenetelmällä mittaamalla absorbanssia. Epäkypsät solut
analysoidaan käyttäen radiofrekvenssi/tasavirtamittausta ja fluoresenssivirtaussytometriaa. Analysointitulokset näytetään analysaattorin näytöllä ja analysaattorin tietoja prosessoivassa ohjelmassa oheistietokoneella. (Roche Diagnostics
Oy 2010, 3.)
Sysmex XE-5000 -analysaattorilla on punktionesteille oma ohjelmansa. Sysmex
XE-5000 käyttää punktionesteiden leukosyyttien analysointiin fluoresenssivirtaussytometriaa ja erytrosyyttien analysointiin impedanssimittausta. Laite antaa
punktionesteistä tulokseksi kokonaisleukosyyttisolumäärän (WBC), mononukleaaristen (MN) ja polynukleaaristen (PMN) leukosyyttien määrän ja prosenttiosuudet sekä erytrosyyttien (RBC-BF) määrän punktionesteissä (taulukko 1).
Erilaiset aspiraationäytteet kuten pleura, askites ja peritoneaalidialyysi sekä nivelneste ja selkäydinneste sopivat näytteeksi. Analyysi vaatii vähintään 500 µl
näytetilavuuden, jotta tulokset olisivat luotettavia. Punktionesteet tulisi analysoida välittömästi näytteenoton jälkeen. Punktionesteanalyysia varten laitteelta on
valittava punktionesteohjelma, Body Fluid Channel. (Roche Diagnostics Oy
2010, 11.)
TAULUKKO 1. Sysmex XE-5000 -analysaattorin punktionesteparametrit
(Mukaillen Roche Diagnostics Oy 2010, 11)
Kokonaisleukosyyttimäärä x106/l
WBC-BF
6
Mononukleaaristen leukosyyttien määrä x 10 /l
MN#
Mononukleaaristen leukosyyttien prosenttiosuus
MN%
6
Polynukleaaristen leukosyyttien määrä x10 /l
PMN#
Polynukleaaristen leukosyyttien prosenttiosuus
PMN%
Erytrosyyttien määrä x 106/µl
RBC-BF
24
Punktionesteohjelman periaate on sama kuin verenkuvaohjelman, mutta punktionesteiden kohdalla on erityisen tärkeää saada taustahäiriöt eliminoitua näytteiden mahdollisesti korkeiden solumäärien takia. Sen vuoksi taustan tarkistus
tehdään aina automaattisesti. (Roche Diagnostics Oy 2010, 12.) Koska selkäydinnesteessä on normaalisti vain vähän soluja, eivät automaattiset solulaskimet välttämättä anna luotettavia tuloksia. Soluautomaattien taustatarkistuksen
rajat saattavat olla matalampia kuin selkäydinnesteen solumäärät, tämän takia
solut voivat jäädä vastaamatta. (Brunzel 2004, 330.) Jos punktionesteen erytrosyytti- tai leukosyyttimittaustulos on korkea, se voi vaikuttaa seuraavan näytteen
tulokseen nostavasti. Tätä kutsutaan carry over -siirtymävirheeksi. Tällöin on
suoritettava taustamittaus ennen seuraavan näytteen analysointia. Taustaarvoja voidaan madaltaa myös suorittamalla laitteelle automaattinen huuhtelu
eli Auto Rinse -toiminto. (Roche Diagnostics Oy 2010, 13.)
3.2.1 Virtaussytometria ja impedanssimittaus
Sysmex XE-5000 -analysaattorissa hyödynnetään muun muassa impedanssimittausta ja fluoresenssivirtaussytometriaa käyttäen valolähteenä laservaloa.
Virtaussytometriassa ja impedanssimittauksessa käytetään apuna hydrodynaamista fokusointia. Hydrodynaamisessa fokusoinnissa liuos ympäröi näytevirtaa ja solujen pyörteily takaisin mitta-aukolle estyy. Tällöin sama solu ei tule
mitattavaksi useaan kertaan. Solut keskitetään kulkemaan mitta-aukossa yksitellen ja peräkkäin, joka estää tukosten syntyä ja mahdollistaa jokaisen solun
yksittäisen mittauksen (kuvio 6, sivu 25). (Kuusela 2011, 25.) Virtaussytometriassa solususpensio kohdistetaan paineistetun vaippanesteen avulla virtaamaan
yhden tai useamman lasersäteen läpi (Savolainen ym. 2010, 87). Solujen siroamaa valoa mitataan kahdesta eri suunnasta. Pienen kulman valonsironta on
verrannollinen solun kokoon ja sivusironta on verrannollinen solujen granulaarisuuteen, tuman monimuotoisuuteen sekä tuman ja sytoplasman suhteeseen.
Sirontaominaisuuksien perusteella veren solut erottuvat lymfosyytteihin, granulosyytteihin ja monosyytteihin. (Savolainen ym. 2010, 87.)
25
KUVIO 6. Esimerkki hydrodynaamisesta fokusoinnista (Kuusela 2011, 25)
Diffikanavalla punktionesteiden solujen erottelu perustuu fluoresenssiin, joka
kertoo solun nukleiinihappopitoisuudesta ja sivulle sironneeseen valoon, joka
kertoo solun sisäisestä rakenteesta (kuvio 7). Sysmex XE-5000 laimentaa vakiotilavuuden näytettä diffikanavalle automaattisesti suhteessa 1:51. Stromatolyser®-4DL -liuos hajottaa erytrosyytit ja trombosyytit. Stromatolyser®-4DS polymetiiniväri läpäisee leukosyyttien solukalvon ja värjää nukleiinihapot ja soluorganellit tumassa ja sytoplasmassa. Mittaamalla nukleiinihappojen fluoresenssimäärää ja sivulle sironnutta valoa erotetaan solumuodot toisistaan. (Kuusela 2011, 36.) Tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla tulokset voidaan muokata
histogrammeiksi ja sirontakuvioiksi. Niiden avulla voidaan tarkastella näytteen
solujakaumaa. (Savolainen ym. 2010, 90.)
Valomonistin
(fluoresoiva valo)
Peili
Valomonistin
(sivuttainsiroava
valo)
Puolijohdelaser
Virtauskammio
Fotodiodi (suoraansiroava valo)
KUVIO 7. Esimerkki Sysmex XE-5000 -analysaattorin virtaussytometrista
(Mukaillen Kuusela 2011, 27)
26
Punktionesteen erytrosyytit mitataan impedanssimittauksen avulla. Erytrosyytti/trombosyytti-kanavan eli RBC/PLT-kanavan mittaus perustuu radioaaltoihin ja
tasavirtadetektioon (kuvio 8). Kun solu osuu mitta-aukolle, on resistanssin muutos verrannollinen solun kokoon. Mitä isompi solu, sen suurempi resistanssi ja
sitä enemmän solu sijoittuu erytrosyyttikuvaajassa oikealle. Muutos radioaallossa taas on verrannollinen solun sisäiseen rakenteeseen. Mitä monimutkaisempi
solun sisäinen rakenne on, sen ylempänä se sijaitsee kuvaajalla, koska radioaallon kulku solun sisällä estyy enemmän. Jokaisen solun kokoon verrannollinen sähköinen pulssi mitataan ja mitta-alue jaetaan kanaviksi. Tämän jälkeen
lasketaan kuinka paljon solupulsseja osuu kullekin kanavalle ja piirretään solumäärät histogrammeiksi. (Kuusela 2011, 69 - 70.)
Tasavirta
Tasavirtalähde
(noin 100 V)
Mittakammio
Resistanssi
Ulkoinen elektrodi +
Näytelaimennos
Mitta-aukko
Sisäinen elektrodi -
KUVIO 8. Esimerkki tasavirtadetektion mittausperiaatteesta (Mukaillen Kuusela
2011, 75)
3.2.2 Käytettävät reagenssit
Sysmex XE-5000 -analysaattori käyttää mittauskanavillaan erilaisia reagensseja
ja värejä (taulukko 2, sivu 27). Cellsheath®- ja Cellpack® -liuokset ympäröivät
näytevirran ja niitä käytetään hydrodynaamisessa fokusoinnissa. Cellpack®liuos on lisäksi näytelaimennin. Stromatolyser®-FB -liuos on voimakas pinta-
27
aktiivinen aine, jolla on korkea pH. Sitä käytetään WBC/Baso-kanavan reagenssina. Sen vaikutuksesta erytrosyytit ja trombosyytit hajoavat ja basofiilisiä
granulosyyttejä lukuunottamatta leukosyyttien sytoplasma kutistuu. Basofiiliset
granulosyytit stabiloidaan niissä olevien granuloiden ominaisuuksien vuoksi.
(Kuusela 2011, 17 - 18.)
Stromatolyser®-4DL -liuos on pinta-aktiivinen aine, joka hajottaa erytrosyytit ja
trombosyytit sekä läpäisee leukosyyttien pinnan. Stromatolyser®-4DS -liuoksen
polymetiiniväri läpäisee solukalvon ja värjää nukleiinihapot tumassa ja sytoplasmassa. Reagensseja käytetään diffikanavan mittauksissa. Erytroblasti- eli
NRBC-kanavalla taas Stromatolyser®-NR(L) -liuos hajottaa erytrosyytit ja trombosyytit ja Stromatolyser®-NR(S) -liuos värjää leukosyytit ja erytroblastien nukleiinihapot. RET Search® II Diluent -laimennusreagenssi käsittelee solukalvon
väriainetta läpäiseväksi. RET Search® II Dye -polymetiiniväriaine menee solun
sisään ja värjää nukleiinihappoja. Reagensseja käytetään RET-kanavalla, jossa
erytrosyytit ja retikulosyytit erotetaan RNA-pitoisuuden perusteella sekä retikulosyytit ja leukosyytit erotetaan DNA-pitoisuuden erolla. Stromatolyser® IM –
liuos on IMI-kanavan hajotus- eli lysointireagenssi. IMI-kanavalla havaitaan
myeloisen solusarjan varhaismuotoja niiden sisäisen rakenteen ja nukleiinihappopitoisuuden mukaan. Sulfolyser® (SLS) -liuos on hemoglobiinimittauksen reagenssi. (Kuusela 2011, 17 - 18.)
TAULUKKO 2. Sysmex XE-5000 -analysaattorin käyttämät reagenssit
(Mukaillen Kuusela 2001, 17 - 18)
Cellpack®
näytelaimennin, hydrodynaaminen fokusointi
Cellsheath®
hydrodynaaminen fokusointi
Stromatolyser®-FB
WBC/BASO -kanavan laimennusreagenssi
®
Diffikanavan lysointireagenssi
®
Diffikanavan väri
®
Stromatolyser -NR(L)
NRBC -kanavan lysointireagenssi
Stromatolyser®-NR(S)
NRBC -kanavan väri
RET Search® II Diluent
RET -kanavan laimennusreagenssi
RET Search® II Dye
RET -kanavan väri
Stromatolyser® IM
IMI -kanavan lysointireagenssi
Sulfolyser® (SLS)
Hb-reagenssi
Stromatolyser -4DL
Stromatolyser -4DS
28
3.3 Laadunarviointi
Sisäinen laadunohjaus kuuluu osaksi jokaisen laboratoriomenetelmän suorittamista. Laboratorioiden tulee jatkuvasti tutkia omilla näytteillään tai kaupallisten
tuotteiden avulla omien menetelmiensä tasoa. Hematologisissa analyyseissa
tavoiterajat määritellään kullekin menetelmälle referenssilaboratorioiden tai laadunvalvontakierrokselle osallistuvien laboratorioiden arvojen avulla. Tavoiterajojen avulla pyritään siihen, että laboratorio pystyisi toistamaan analyysin joka
kerta hyvän suorituskyvyn analyyttisen kokonaisvirheen rajoissa. (Penttilä 2004,
36.)
Sysmex XE-5000 -analysaattorin verenkuvapuolen kontrolliliuos on e-check®
(XE). Kontrolli ajetaan sekä manuaalipuolella että automaattisyötön kautta. Lisäksi käytetään päivittäin vaihtuvaa kontrollia, joka on viitearvojen sisällä oleva
potilasnäyte. Se analysoidaan kolme kertaa päivässä manuaalipuolella ja tulosten pitää olla vaihteluvälien sisällä. Leukosyyttitulokset saavat vaihdella eri
määrityskerroilla 0,5 x 109/l, erytrosyyttitulokset 0,2 x 1012/l, hemoglobiini 4 g/l,
hematokriitti 4 fl ja trombosyyttitulokset 30 x 10 9/l. Punktionesteiden analysoinnissa käytetään omia kontrolleja, matalaa ja korkeaa tasoa. Kontrolleina
käytetään Cell-ChexTM Auto Body Fluid Cell Count Control –liuoksia. Tulosten
pitää olla niille asetettujen vaihteluvälien sisällä. (Huollot Sysmex XE-5000, työohje 2011.)
Ulkoisella laadunarvioinnilla tarkoitetaan sellaisten näytteiden tai valmisteiden
tutkimista, joiden arvoja määrittävä laboratorio ei tiedä. Vertaamalla omia tuloksia muiden laboratorioiden saamiin tuloksiin voidaan päätellä omien menetelmien taso kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla. Ulkoista laadunarviointia Suomessa järjestää Labquality Oy. Labquality Oy järjestää lukuisia pitkäjaksoisia ja
erilliskierroksia kaikille laboratorioaloille. Lisäksi osa suurimmista laboratorioista
osallistuu kansainvälisiin laadunarviointikierroksiin. (Penttilä 2004, 35 - 38.) Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköön tulee hematologian laadunarviointinäytteitä Labquality Oy:ltä. Sysmex XE-5000 -analysaattorilla tehdään perusverenkuvan kahden tasoiset laadunarviointinäytteet kuusi kertaa
vuodessa ja valkosolujen kaksitasoinen erittelylaskenta mikroskopoidaan kaksi
kertaa vuodessa. Punktionesteistä laadunarviointinäytteitä ei toistaiseksi ole.
29
Sysmex XE-5000 -analysaattoria huolletaan päivittäin henkilökunnan toimesta.
Päivittäin suoritettavia huoltotoimenpiteitä ovat Shutdown-ohjelman suorittaminen, jolloin laitteen mittausyksikkö ja näytelinjat puhdistetaan Cellclean liuoksella. Shutdown-ohjelman jälkeen analysaattori täytyy käynnistää uudelleen. Lisäksi tarkistetaan ja tarvittaessa tyhjennetään Trap Chamber eli kompressorin nesteenkerääjä sekä puhdistetaan manuaalineulan huuhtelukuppi ja
näytteenjakoventtiilin sekä automaattineulan tarjottimet. Viikko-, kuukausi- ja
muut huollot suoritetaan vain tarvittaessa. (Roche Diagnostics Oy 2010; Huollot
Sysmex XE-5000, työohje 2011).
30
4 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET
Suoniemi Siru ja Suoniemi Taru tekivät vuonna 2003 opinnäytetyön, jonka aiheena oli ”Kammiolaskennalla ja AdviaTM 120 verenkuva-analysaattorin Cerebrospinal fluid (CSF)-ohjelmalla määritettyjen likvorin solujen ja erittelylaskennan tulosten vertailu”. Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia miten Advia TM 120 verenkuva -analysaattorin CSF-ohjelman antamat tulokset leukosyyttien ja erytrosyyttien määrästä vastasivat kammiolaskennan tuloksia, lisäksi tutkimus käsitti
erittelylaskennan tulosten vertailua. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa
CSF -ohjelman luotettavuudesta ja tulosten perusteella Laboratoriokeskuksen
hematologian laboratorio mietti mahdollisuuksia siirtyä CSF -ohjelman käyttöön
selkäydinnesteen solujen laskennassa. Tutkimus suoritettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen hematologian laboratoriossa. Tutkimuksessa oli mukana 55 selkäydinnestenäytettä. Vertailun helpottamiseksi tulokset
jaettiin ryhmiin kammiolaskennan solumäärien mukaan, runsassoluisia näytteitä
vertailtiin näytekohtaisesti. Kammiolaskennan ja Advia TM 120 verenkuvaanalysaattorin CSF -ohjelman tulosten välillä oli voimakas riippuvuus, mutta
joukosta löytyi näytteitä, joiden kohdalla eri menetelmien tulokset erosivat toisistaan merkittävästi. Tutkimusten tulosten ja CSF -ohjelman käytössä havaittujen
ominaisuuksien perusteella menetelmää ei otettu käyttöön Laboratoriokeskuksen hematologian laboratoriossa. (Suoniemi & Suoniemi 2003.)
Sanna Maltarin opinnäytetyön aiheena vuonna 2003 oli ”virtsan partikkelilaskija
Sysmex UF-100:n soveltuvuus liquorin ja pleuranesteen solujen tutkimiseen”.
Opinnäytetyö tehtiin Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköön. Tutkimuksessa haluttiin selvittää Sysmex UF-100:n soveltuvuus punktionesteiden solulaskentaan. Lisäksi selvitettiin miten Sysmex UF-100:n käyttö
vaikutti selkäydin- ja pleuranesteiden solujen tutkimiseen käytettyyn aikaan.
Tutkimuksessa punktionesteiden solut laskettiin ensin kammiolaskennalla ja
sen jälkeen Sysmex UF-100:lla ja tuloksia verrattiin keskenään. Tutkimuksen
otos oli 48 selkäydinneste- ja 28 pleuranestenäytettä. Tutkimuksen mukaan
Sysmex UF-100 tunnistaa selkäydinnesteen ja pleuranesteen erytrosyytit hyvin
kaikilla solumäärillä. Leukosyyttien tunnistus Sysmex UF-100:lta ei tutkimuk-
31
sessa onnistunut hyvin, joten analysaattoria ei voi käyttää leukosyyttien tutkimiseen punktionesteistä. (Maltari 2003.)
Clinical Biochemistry -lehdessä (2009, 42, 684 - 691) julkaistussa saksalaisessa
tutkimuksessa vertailtiin Fuchs-Rosenthal -kammiolaskennan tuloksia ja Sysmex XE-5000 -analysaattorilla saatuja tuloksia. Vertailu koski leukosyyttien
määrää 273 selkäydinnestenäytteessä. Erytrosyyttilaskennan tuloksia taas vertailtiin Sysmex UF-100:n ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin välillä. Leukosyyttien erittelylaskennan tuloksia vertailtiin Pappenheim -värjättyjen sivelyvalmisteiden ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin tulosten välillä. Leukosyyttilaskennan
tuloksissa todettiin hyvä lineaarisuus välillä 1-10 000 solua/mm3 kammiolaskennalla ja Sysmex XE-5000 -analysaattorilla. Kammiolaskennan ja automaatin
antamien tulosten välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja ja suurin osa potilastuloksista saatiin luokiteltua oikein analysaattorin antamien tulosten perusteella, vaikka Sysmex XE-5000 -analysaattori antoi hieman korkeampia leukosyyttituloksia kuin kammiolaskenta, varsinkin matalilla solumäärillä. Tämän tutkimuksen mukaan Sysmex XE-5000 -analysaattori soveltuu leukosyyttien laskentaan selkäydinnestenäytteistä. Erytrosyyttien kohdalla tulokset olivat lineaarisia 1-1000 x 103 erytrosyyttiä/mm3 Sysmex UF-100:n ja Sysmex XE-5000 analysaattorin välillä. Näiden analysaattorien antamien tulosten välillä oli kuitenkin havaittavissa huomattavia tuloseroja joidenkin näytteiden kohdalla.
(Boer, Deufel & Reinhoefer 2009, 684 - 691.)
Clinical Chemistry and Laboratory Medicine -lehdessä (2010, 48, 665 - 675)
julkaistiin hollantilainen tutkimus, jonka tarkoituksena oli arvioida Sysmex XE5000 -analysaattorin punktionesteohjelmaa. Tutkimuksessa verrattiin 226 punktionestenäytteestä Fuchs-Rosenthal -kammiolaskennan tuloksia Sysmex XE5000 -analysaattorillla saatuihin tuloksiin. Lisäksi erittelylaskennan tuloksia verrattiin analysaattorin ja sytosentrifugipreparaattien välillä. Tutkimuksessa automaatilla saadut tulokset olivat hyvin vertailukelpoisia ja lineaarisia kammiolaskennan tulosten kanssa ja carry over-siirtymä näytteestä toiseen oli hyvin matala (< 0,17 %). Selkäydinnestenäytteiden kohdalla havaittiin, että Sysmex XE5000 -analysaattori antaa korkeampia leukosyyttituloksia kuin kammiolaskenta,
varsinkin vähäisillä solumäärillä. Tutkimuksen tuloksen mukaan Sysmex XE5000 -analysaattori antaa nopean ja tarkan vaihtoehdon kammiolaskennalle
32
selkäydinneste- ja muiden punktionestenäytteiden tutkimisessa. (de Jonge ym.
2010, 665 - 675.)
33
5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT
Ennen uuden tutkimusmenetelmän käyttöönottoa kliinisessä laboratoriossa menetelmän tulostasoa ja luotettavuutta täytyy verrata käytössä olevaan menetelmään. Tällöin käytäntönä on tehdä saman näytteen määritys käytössä olevalla
ja uudella menetelmällä. Tähän vertailuun tulisi saada riittävä määrä eritasoisia
näytteitä, jotta saadaan selville, antaako uusi menetelmä luotettavia tuloksia
näytteen laadusta riippumatta. Tulostason täytyy pysyä samana tutkimuksen
tekijästä ja menetelmästä riippumatta.
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköön hankittiin uudet Sysmex
XE-5000 -analysaattorit loppuvuodesta 2010 verenkuvatutkimuksia varten. Laitteilla on mahdollista tutkia myös punktionesteitä. Tällä hetkellä punktionesteiden
solututkimukset tehdään laskentakammiossa. Opinnäytetyön tarkoitus on vertailla selkäydinneste- ja nivelnestenäytteistä tehtävien, kammiossa laskettavien
solututkimusten tuloksia Sysmex XE-5000 -analysaattorilla saatuihin tuloksiin.
Tavoitteena on tuottaa tietoa kliinisen kemian yksikön henkilökunnalle, jotta he
voivat selvittää, onko mahdollista siirtyä punktionesteiden tutkimisessa Sysmex
XE-5000 -analysaattorin käyttöön. Omina tavoitteina meillä oli syventää tietämystämme punktionesteistä ja niiden tutkimuksista sekä perehtyä menetelmävertailun tekemiseen.
Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Ovatko selkäydinneste- ja nivelnestenäytteet tutkittavissa Sysmex XE-5000 analysaattorilla?
2. Kuinka näytteiden erilaiset solumäärät ja koostumus vaikuttavat näytteiden
tutkittavuuteen kammiolaskennassa ja Sysmex XE-5000 -analysaattorilla?
3. Mitkä ovat Sysmex XE-5000 -analysaattorin mittausperiaatteet punktionestetutkimuksissa?
34
6 TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON ANALYSOINTIMENETELMÄT
6.1 Tutkimusmenetelmä
Ennen tutkimusmenetelmän valintaa pitää selvittää mitä tutkitaan, minkälaista
aineistoa kerätään ja mitä lähestymistapaa tutkimuksessa käytetään. Tutkimusmenetelmän valintaan liittyy kysymys, millaista tietoa tutkimuksella tavoitellaan ja millä menetelmillä haluttua tietoa saadaan. Pitää myös miettiä minkälaista aineistoa halutaan kerätä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 120.)
Määrällisessä tutkimusprosessissa teorian merkitys näkyy siinä, että tutkimuksessa edetään ensin teoriasta käytäntöön eli havainnointiin. Tämän jälkeen palataan takaisin käytännöstä teoriaan analyysin, tulosten ja tulkinnan avulla.
(Vilkka 2007, 25 - 26.) Ensin perehdymme aiheeseemme liittyvään teoriaan,
jonka pohjalta laadimme havainnointilomakkeen. Havainnointilomakkeella saatuja tuloksia analysoimme tilastollisin menetelmin. Tuloksia pyrimme tulkitsemaan teoriapohjan avulla ja tekemään niistä johtopäätöksiä.
Opinnäytetyömme on kokeellinen ja vertaileva tutkimus. Vertailussa on tavoitteena ymmärtää paremmin tarkasteltavaa asiaa kahden tai useamman tutkimuskohteen avulla sekä tuoda selkeämmin esille asioiden välisiä eroja (Vilkka
2007, 21). Työssämme vertaamme Sysmex XE-5000 -analysaattorin punktionesteistä antamia tuloksia nykyisin käytössä olevan kammiolaskennan tuloksiin.
Kokeellinen tutkimus on systemaattista ja kontrolloitua havaintojen tekoa. Tapahtumien kulku raportoidaan sellaisella tarkkuudella, että sen toistaminen yhä
uudelleen on mahdollista. Tutkimustulosta häiritsevät tekijät pyritään kontrolloimaan tai poistamaan. (Anttila 2006, 270 - 271.) Kokeellisessa osuudessa selkäydinneste- tai nivelnestenäyte tutkitaan kahdella eri menetelmällä. Haluamme
selvittää, onko näytteen solumäärällä ja viskositeetilla merkitystä tutkimusmenetelmän valintaan. Näytteet analysoidaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
työohjeiden mukaisesti. Ohjeita noudattamalla saamamme tulokset ovat vertailukelpoisia ja tutkimuksemme voidaan toistaa.
35
Mittari on väline, jonka avulla saadaan määrällinen tieto tai määrälliseen muotoon muutettava sanallinen tieto tutkittavasta asiasta. Mittarina voi olla esimerkiksi havainnointilomake. (Vilkka 2007, 14 - 15.) Havainnointilomakkeen avulla
laboratoriohenkilökunta kirjaa näytteen ulkonäön ja kammiolaskennan tulokset
sekä tulostaa Sysmex XE-5000 -analysaattorilta tulosteen myöhempää analysointia varten. Analysoimattomat näytteet kirjataan omalle lomakkeelle.
Tutkimus voi olla kokonais- tai otantatutkimus, jolloin vain tietty perusjoukon
osajoukko eli otos tutkitaan. Otos eli havaintoyksiköiden joukko on edustava
kuva perusjoukosta. Otos valitaan jollakin otantamenetelmällä. Yksinkertainen
satunnaisotanta on perusmenetelmä, jossa havaintoyksiköt valitaan perusjoukosta sattumanvaraisesti. (Heikkilä 2008, 33; Vilkka 2007, 51 - 53.) Otoksen
tulee olla sitä isompi, mitä yksityiskohtaisempaa tietoa halutaan saada. Mitä
suurempi otos on poimittu, sitä varmemmin otoksesta saadut tulokset pätevät
myös koko perusjoukkoon. Näin mittaustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, vaikka erot mitattavassa ominaisuudessa ryhmien välillä olisivat
pieniäkin. (Heikkilä 2008, 42; Valli 2001, 14.) Vertailtavat punktionestenäytteet
valitaan satunnaisotannalla. Potilaiden iällä, tutkimuspyynnön syyllä tai muilla
vastaavilla tekijöillä ei ole merkitystä näytteiden valinnassa. Työhömme pyrimme saamaan mahdollisimman kattavan otoksen. Näytteitä vertailua varten on
tarkoitus kerätä noin kahden kuukauden ajan. Tavoitteenamme on saada vertailua varten 50 selkäydinneste- ja 50 nivelnestenäytettä mahdollisimman luotettavien ja yleistettävissä olevien johtopäätösten tekemiseksi.
6.2 Tilastolliset analysointimenetelmät
Tietoa kootaan tutkimustyön pohjaksi. Kun tieto on kerätty, se luokitellaan ja
sen jälkeen luokittelua hyväksikäyttäen esitetään taulukkoina ja kuvioina. Tilastolliset tunnusluvut kuvaavat, millainen aineisto on pääpiirteissään. (Ernvall,
Ernvall & Kaukkila 2002, 19.) Keräämämme aineiston analysoimme Excel- ja
Tixel-taulukkolaskentaohjelmien avulla. Aineiston analysoinnin apuna käytämme korrelaatio-, regressio- ja keskiarvoanalyysia.
36
Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden tilastomuuttujan keskinäistä riippuvuutta
(Ernvall ym. 2002, 69). Korrelaatiota voidaan tulkita graafisesti merkitsemällä
tilastoyksiköiden muuttuja-arvoja vastaavat pisteet koordinaatistoon, jolloin syntyy sirontakuvio. Sirontakuvion avulla voidaan tulkita, onko muuttujilla positiivinen tai negatiivinen lineaarinen korrelaatio, ei korrelaatiota tai ei-lineaarinen
korrelaatio. (Ernvall ym. 2002, 71.) Saaduista tuloksista on tarkoitus tehdä Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla sirontakuvioita, joiden avulla tarkastelemme eri arvoparien välistä riippuvuutta.
Korrelaatiota voidaan ilmaista paitsi graafisesti myös korrelaatiokertoimen avulla. Korrelaatiokerroin on riippuvuuden tunnusluku. (Ernvall ym. 2002, 77.) Korrelaatiokerroin vaihtelee -1:n ja 1:n välillä ja kertoimen arvo 0 ilmoittaa, ettei lineaarista riippuvuutta ole. Kerroin kuvaa, kuinka hyvin muuttujien arvopareja kuvaavat pisteet sijoittuvat samalle suoralle. Jos kerroin on lähellä arvoa 1, muuttujien välillä on voimakas positiivinen korrelaatio eli toisen muuttujan kasvaessa
toinenkin kasvaa. Jos kerroin on lähellä arvoa -1, muuttujien välillä on voimakas
negatiivinen korrelaatio, toisen muuttujan kasvaessa toisen muuttujan arvo pienenee. (Heikkilä 2008, 90 - 91.) Käytännössä korrelaatiokerroin lasketaan aina
tilasto-ohjelmalla. Isommasta otoksesta saatu tulos on paremmin yleistettävissä. (Ernvall ym. 2002, 78.) Haluamme tarkastella, onko kammiolaskennan ja
Sysmex XE-5000 -analysaattorin antamien tulosten välillä havaittavissa lineaarista riippuvuutta.
Jos kahden muuttujan välinen riippuvuus on lineaarista, niin havaintopisteet
keskittyvät tietyn suoran ympärille. Suoraa, jonka ympärille keskittyminen on
täydellisintä, nimitetään regressiosuoraksi. Yleensä regressiosuora piirretään
samaan kuvaajaan hajontakuvion kanssa. Regressiosuoraa muodostettaessa
pyritään löytämään sääntö, jonka mukaan muuttujan y arvot riippuvat muuttujan
x arvoista. Suoran määrittäminen tapahtuu niin sanotun pienimmän neliösumman menetelmällä, jossa minimoidaan pisteiden pystysuorat etäisyydet suorasta. (Ernvall ym. 2002, 73; Karjalainen 2004, 116.) Tarkoitus on selvittää, kuinka
saamamme tulokset keskittyvät regressiosuoran ympärille.
37
Keskiarvo saadaan jakamalla muuttujan arvojen summa niiden lukumäärällä n.
Keskiarvo kuvaa muuttujien jakaumaa. (Karjalainen 2004, 70 - 71.) Keskiarvotesteillä vertaillaan ryhmien keskiarvoja toisiinsa. Keskiarvojen välisiä eroja voidaan analysoida. Analysointia käytetään paljon kokeellisissa tutkimuksissa, jolloin selvitetään, kuinka suuri osa vaihtelusta on eri koemuuttujien aiheuttamaa.
(Heikkilä 2008, 224). Laskemme keskiarvot analysoitujen näytteiden solumääristä ja vertaamme niitä sameuden ja värin numeerisiin arvoihin. Haluamme tarkastella, onko näytteen solumäärällä yhteys näytteen väriin ja sameuteen.
38
7 OPINNÄYTETYÖN PROSESSI
Opinnäytetyön aiheen saimme syyskuussa 2010, jonka pohjalta laadimme
ideapaperin ja etsimme kirjallisuutta aiheeseemme liittyen. Aiheemme muuttui
nykyiseksi marraskuussa 2010 palaverissa aiheen ehdottajan Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikön ylikemisti Kari Åkermanin kanssa. Tämän
jälkeen kirjoitimme uuden ideapaperin opinnäytetyön tekemisen tueksi. Suunnitelman kirjoittamisen aloitimme välittömästi ideapaperin tekemisen jälkeen.
Suunnitelman liitteeksi teimme aineiston keruuta varten havainnointilomakkeet
nivel- ja selkäydinnesteelle. Lomakkeet olivat laboratorion henkilökunnan kommentoitavina eritelaboratoriossa muutaman päivän ajan. Heidän havaintojensa
pohjalta muokkasimme lomakkeita paremmin tarkoitukseen sopiviksi. Lupahakemus ja suunnitelma hyväksytettiin ohjaavilla opettajilla helmikuun 2011 alussa. Allekirjoitetut lupahakemukset toimitimme hyväksyttäväksi ylikemisti Kari
Åkermanille ja kliinisen kemian ja hematologian ylilääkärille Onni Niemelälle
15.2.2011, jotka myönsivät luvan opinnäytetyön tekemiselle maaliskuun 2011
alussa. Opinnäytetyömme aiheen esittelimme Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion viikkopalaverissa 23.2.2011.
Sysmex XE-5000 -analysaattorit asennettiin Seinäjoen keskussairaalan kliinisen
kemian yksikköön joulukuussa 2010 ja laitteet otettiin käyttöön verenkuvatutkimuksiin 12.3.2011 henkilökunnan perehdytyksen jälkeen. Kävimme tutustumassa Sysmex XE-5000 -analysaattorin toimintaan huhtikuun 2011 alussa.
Henkilökunta aloitti punktionestenäytteiden keräyksen vertailua varteni heti laitteen käyttöönoton jälkeen. Kirjoitimme raporttiosaa suunnitelman tekemisen
ohella ja jatkoimme sitä koko kevään 2011 ajan. Ohjaavien opettajien kanssa
käytyjen keskusteluiden pohjalta muokkasimme teoriasisältöä ja saimme neuvoja kuinka edetä kirjoittamisessa. Sähköpostikeskusteluista laboratorion yhteyshenkilömme kanssa saimme tietoa käytännön työtavoista Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemia yksikössä. Teoriaosuuden saimme viimeistelyä vaille
valmiiksi toukokuussa 2011. Aineiston keräys kesti 8.8.2011 saakka, jonka jälkeen aloitimme sen analysoinnin.
39
7.1 Kokeellinen osuus
Näytteiden analysoinnin tekee Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion henkilökunta laboratorioon saapuvista potilasnäytteistä. He laskevat
solut
laskentakammiossa
ja
analysoivat
näytteet
Sysmex
XE-5000
-
analysaattorilla vertailua varten. Näytteiden analysointi tehdään työohjeiden
mukaisesti ja työturvallisuutta noudattaen. Selkäydinneste- tai nivelnestenäytteen saapuessa laboratorioon, tarkistetaan että tutkimuspyynnöt ovat asianmukaisia. Tämän jälkeen tarkistetaan silmämääräisesti näytteen ulkonäkö ja määrä. Selkäydinnestenäytteistä väri ja sameus arvioidaan ennen ja jälkeen sentrifugoinnin. Nivelnestenäytteiden väri ja sameus arvioidaan vain ennen sentrifugointia. Kemiallisia tutkimuksia varten näytteitä sentrifugoidaan ja jaetaan tarvittaessa analysaattorikohtaisiin näyteputkiin. Putki, josta on pyydetty Soluttutkimus, laitetaan pyörimään sekoittajaan.
Huolellisen sekoituksen jälkeen
näytettä pipetoidaan laskentakammioon. Solujen annetaan laskeutua kammion
pohjalle noin kymmenen minuutin ajan kostutetun imupaperin päällä petrimaljan
pohjalla. Solut lasketaan laskentasääntöjen mukaan (kuvio 9). Lopullisessa vastauksessa tulee huomioida mahdollinen laimennos ja mitä ruutuja on laskettu,
jotta vastattu tilavuus on oikea.
KUVIO 9. A-ruudusta laskettavat solut (Mukaillen Lo-laboroptik)
Vertailua varten henkilökunta kirjaa tulokset havainnointilomakkeelle (liite 1).
Havainnointilomakkeessa on kohdat näytteen värin ja sameuden arviointiin sekä erytrosyyttien ja leukosyyttien määrän kirjaamiseen. Värin arviointi tehdään
ympyröimällä lomakkeesta parhaiten näytettä kuvaava vaihtoehto. Sameus arvioidaan ympyröimällä näytettä parhaiten kuvaava numero, numeron nolla ol-
40
lessa kirkas ja numeron kolme ollessa hyvin samea. Lomakkeeseen kirjataan
myös näytteen mahdollinen laimennos ja muut huomioitavat asiat.
Kammiolaskennan perusteella vastaukset ilmoitetaan Effica -tietojärjestelmään,
ja jos tämän jälkeen näytettä on jäljellä riittävästi, vähintään 500 µl, tutkitaan
sama näyte myös Sysmex XE-5000 -analysaattorilla. Näytteen silmämääräisen
arvioinnin perusteella tehdään päätös siitä, voidaanko näytettä analysoida
Sysmex XE-5000 -analysaattorilla. Viskositeetiltaan korkeita nivelnestenäytteitä
ei tutkita Sysmex XE-5000 -analysaattorilla sen tukkeutumisvaaran vuoksi.
Punktionesteohjelma valitaan Sysmex XE-5000 -analysaattorin näytöltä nuolinäppäimillä. Valinnan jälkeen laite suorittaa automaattisesti toiminnon Background Check eli taustan tarkistuksen. Ennen kuin taustan tarkistus on hyväksytysti mennyt läpi, näytteitä ei saa analysoida. Jos taustan tarkistus ei mene läpi,
voidaan suorittaa Auto Rinse -toiminto, joka huuhtelee laitteen letkuston. Huuhtelun jälkeen taustan tarkistus voidaan suorittaa uudelleen.
Vertailun ajan punktionesteiden kontrollit määritetään niinä päivinä kun näytteitä
analysoidaan. Kontrolleina käytetään Cell-Check Auto Body Fluid Cell Count
Control -liuoksia. Kontrollien tuloksia verrataan valmistajan ilmoittamiin rajoihin
ja tuloksien pitää olla vaihteluvälin sisällä, jotta ne voidaan hyväksyä. Tarvittaessa kontrollit voidaan analysoida uudelleen. Kontrollitulokset tulostetaan taulukointia varten (liite 2).
Punktionestenäytteet analysoidaan analysaattorin manuaalipuolella. Selkäydinnestenäyte joudutaan siirtämään alkuperäisestä näyteputkesta matalampaan
putkeen analysointia varten. Näyte sekoitetaan huolellisesti kääntelemällä juuri
ennen analysointia ja näyteputki asetetaan näyteneulan alle siten, että neulan
kärki on nestepinnan alapuolella. Käynnistyspainiketta painamalla Sysmex XE5000 -analysaattori imee näytettä. Näyteputki täytyy pitää paikallaan niin kauan
kuin Ready-valo vilkkuu. Kun Ready-valo sammuu ja analysaattori antaa kaksi
lyhyttä äänimerkkiä, saa näyteputken poistaa. Putki pitää poistaa suoraan alaspäin, jotta näyteneula ei väänny. Putken poiston jälkeen laite suorittaa näyteneulan huuhtelun.
41
Sysmex XE-5000 -analysaattorin näytöllä lukee Ready, kun näytteen tulokset
ovat valmiina. Tulokset siirtyvät tarkasteltavaksi analysaattoriin liitetyille näyttöpäätteille, joissa tulokset näkyvät numeerisesti ja sirontakuviona (liite 3). Tulosten tarkastelussa tulee huomioida, että Sysmex XE-5000 -analysaattori ilmoittaa
erytrosyyttituloksen 106/µl, kun taas kammiolaskennan tulos on muotoa 106/l.
Sysmex XE-5000 -analysaattorin antama erytrosyyttitulos pitää kertoa 1 000
000, esimerkiksi 0.002 x 106/µl on 2000 x 106/l.
(Y x 106/µl) x 1000 000 = Y x 106/l
Leukosyyttivastaus on muotoa 106/l, joka on suoraan verrattavissa kammiolaskennan tuloksiin. Vastauksista tulostetaan raportti, joka liitetään yhteen näytteen kammiolaskennan tulosten kanssa. Jos analysoidussa näytteessä on ollut
paljon soluja, Sysmex XE-5000 -analysaattori saattaa pyytää suorittamaan
taustan tarkistuksen ennen seuraavan näytteen analysointia. Taustan tarkistuksella vähennetään carry over -virheen mahdollisuutta. Punktionesteen analysoinnin jälkeen pitää muistaa palata verenkuvaohjelmaan.
7.2 Aineiston käsittely
Aineiston keräys suoritettiin 12.3. - 8.8.2011 välisenä aikana. Näytteitä, joista
Sysmex XE-5000 -analysaattorin tulokset puuttuvat, ei otettu mukaan vertailuun. Vertailussa mukana olevat nivel- ja selkäydinnestenäytteet numeroimme
juoksevilla numeroilla 1 - 18. Tulokset syötimme Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Taulukkoon kirjasimme jokaisen näytteen kohdalta leukosyytti- ja erytrosyyttimäärät kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin osalta (liite
4). Annoimme jokaiselle värivaihtoehdolle numeerisen arvon, jonka syötimme
taulukkoon. Myös sameuden arvioinnin ja mahdolliset lisähuomiot kirjasimme
Excel-taulukkoon. Teimme nivel- ja selkäydinnestenäytteille omat taulukot ja
lisäksi kirjasimme erilliseen taulukkoon Sysmex XE-5000 -analysaattorilla analysoimattomat näytteet (liite 5). Kontrollituloksista laadimme taulukon, josta käy
ilmi kontrolleista saadut tulokset ja niiden tavoitearvot (liite 2).
42
Excel-taulukoiden pohjalta laskimme kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 analysaattorin antamien tulosten väliset korrelaatiot leukosyyteille ja erytrosyyteille sekä nivelneste- että selkäydinnestenäytteistä. Teimme luvuista myös sirontakuviot ja tarkastelimme, kuinka luvut asettuvat regressiosuoralle. Vertasimme Tixel-taulukkolaskentaohjelman avulla näytteiden leukosyyttimäärien
keskiarvoja näytteiden sameusasteeseen ja erytrosyyttimäärien keskiarvoja väriin.
43
8 VERTAILUN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Aineistoa saimme yhteensä 49 kappaletta, joista nivelnesteitä 26 ja selkäydinnesteitä 23 kappaletta. Vertailuun otettiin mukaan 18 selkäydinneste- ja 18 nivelnestenäytettä. Lopuista näytteistä ei saatu tulosta Sysmex XE-5000 analysaattorilla. Kolme selkäydin- ja kaksi nivelnestenäytettä olivat näytemäärältään niukkoja, joten niistä ei riittänyt materiaalia vertailuajoon. Kahta selkäydinestenäytettä ei analysoitu, koska Sysmex XE-5000 -analysaattorit olivat
varattuna maakunnista saapuneiden verinäytteiden analysointiin. Neljän nivelnestenäytteen viskositeetti oli korkea ja ne olivat sakkaisia, joten niitä ei analysoitu Sysmex XE-5000 -analysaattorilla tukkeutumisvaaran vuoksi. Yhden nivelnestenäytteen viskositeetti oli niin korkea, ettei sitä voinut pipetoida ja lisäksi
mikroskoopissa havaittiin, että solut olivat kasoilla. Näytettä ei analysoitu Sysmex XE-5000 -analysaattorilla. Yhtä nivelnestenäytettä emme ottaneet mukaan
vertailuun, koska näyteputki oli sentrifugoitu ennen vertailuajoa ja näytteeseen
oli muodostunut sakkaa, joka ei enää liuennut sekoittamalla.
Nivelnestenäytteet 5, 7, 8, 15 ja 16 oli laimennettu kammiolaskentaa varten,
selkäydinnestenäytteistä yhtäkään ei laimennettu (liite 4). Sysmex XE-5000 analysaattoria varten näytteille ei tehty manuaalilaimennusta. Nivelnestenäytteistä 2, 3, 7, 8 ja 10 Sysmex XE-5000 -analysaattori antoi @ -liputuksen, joka
tarkoittaa, että tulos on yli lineaarisuuden. Tällöin näytteessä on paljon soluja ja
se olisi hyvä laimentaa tuloksen luotettavuuden varmistamiseksi. Kyseiset näytteet ovat mukana vertailussa. Selkäydinnestenäytteestä numero 4 löytyi kammiolaskennassa hajonneita leukosyyttejä noin 600 x 10 6/l ehjien, laskennassa
huomioitujen leukosyyttien lisäksi. Selkäydinnestenäytteet 14, 15 ja 16 ovat
samasta potilaasta eri putkiin otettuja näytteitä, joista kaikista on tehty solulaskenta artefaktavuodon poissulkemiseksi. Näyte 14 on näyteputkesta numero 5,
näyte 15 putkesta numero 4 ja näyte 16 putkesta numero 3.
Vertasimme leukosyyttimäärien keskiarvoja näytteiden sameuteen (liite 6).
Näytteiden sameus arvioitiin asteikolla 0 - 3, nollan ollessa kirkas ja kolmen ollessa hyvin samea. Selkäydinnestenäytteistä 13 kappaletta arvioitiin kirkkaaksi
ennen ja jälkeen sentrifugoinnin ja sentrifugoinnin jälkeen sameatkin selkäydin-
44
nestenäytteet arvioitiin kirkkaiksi. Nivelnestenäytteistä 13 kappaletta arvioitiin
kirkkaiksi. Kirkkaiksi arvioiduissa näytteissä oli myös keskimäärin vähiten leukosyyttejä. Nivelnestenäytteiden kohdalla myös muut sameusasteet antoivat
viitteitä näytteiden leukosyyttimääristä eli hyvin sameaksi arvioidussa näytteessä oli myös keskimäärin enemmän leukosyyttejä kuin hiukan sameassa. Selkäydinnesteissä leukosyyttimäärät eivät liittyneet suoraan arvioituun sameusasteeseen.
Näytteiden silmämääräisen arvioinnin perusteella voidaan tehdä oletuksia näytteiden leukosyyttimääristä. Sameuden arviointi on kuitenkin subjektiivista, joten
eri työntekijät voivat arvioida sameutta eri tavoin. Silmämääräisen sameuden
arvioinnin perusteella tehdään päätös, pitäisikö näyte laimentaa Sysmex XE5000 -analysaattoria varten. Leukosyyttimäärien pitää pysyä analysaattorin mittausrajojen sisällä, jotta lineaarisuusrajat eivät ylittyisi ja tulokset olisivat luotettavia. Sameutta näytteisiin voi leukosyyttien lisäksi aiheuttaa myös esimerkiksi
bakteeritulehdus, synoviosyyttien jäänteet ja fibriini.
Vertasimme erytrosyyttimäärien keskiarvoja näytteiden väriin (liite 6). Väriä arvioitiin Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikön työohjeiden mukaan.
Värivaihtoehdot olivat väritön, keltainen, kellertävä, punertava, punainen ja ruskea. Taulukointia varten annoimme väreille numeeriset arvot 1-6. Selkäydinnestenäytteet ovat normaalisti värittömiä ja nivelnestenäytteet kellertäviä ja näytteiden väri voi antaa viitteitä mahdollisesta taudinaiheuttajasta tai vuodosta. Nivelnesteen keltainen väri yleensä syvenee, kun on kyse tulehduksesta, ja selkäydinneste muuttuu kellertäväksi, kun näytteessä on bilirubiinia. Selkäydinnestenäytteistä 14 kappaletta oli kirkkaita. Sysmex XE-5000 -analysaattorin saamien tulosten mukaan kirkkaissa näytteissä ei ollut myöskään erytrosyyttejä, mutta kammiolaskennassa niitä oli löydetty keskimäärin 49 kappaletta. Yksi selkäydinneste oli arvioitu keltaiseksi ennen sentrifugointia, erytrosyyttejä siinä oli
kammiolaskennan perusteella 3 kappaletta ja Sysmex XE-5000 -analysaattori
antoi tulokseksi nolla.
Nivelnestenäytteistä 12 kappaletta arvioitiin keltaisiksi. Keltaisiksi arvioiduissa
näytteissä oli keskimäärin enemmän erytrosyyttejä kuin kellertävissä ja punaisiksi arvioiduissa erytrosyyttejä oli eniten. Nivelnestenäytteiden kohdalla arvioitu
45
väri antaa viitteitä näytteen erytrosyyttimäärästä. Selkäydinnesteiden kohdalla
vain kolmessa näytteessä oli runsaasti erytrosyyttejä ja ne arvioitiin ennen sentrifugointia väriltään punaisiksi. Sentrifugoinnin jälkeen ne arvioitiin keltaisiksi.
Kaikissa muissa selkäydinnestenäytteissä oli kammiolaskennan perusteella
vain vähän erytrosyyttejä ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin antamien tulosten
perusteella ei yhtään. Solumäärien keskiarvojen ja otoskoon perusteella ei voi
tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä solumäärien yhteydestä näytteiden
sameuteen ja väriin.
Leukosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Leukosyytit selkäydinnesteestä
1200
y = 3,097x - 30,846
R² = 0,8896
1000
800
600
400
200
0
0
50
100
150
200
250
Leukosyytit kammiolaskenta (kpl)
300
350
KUVIO 10. Regressiosuora selkäydinnesteen leukosyytteistä (n=18)
Yksi muista selkäydinnestenäytteistä poikkeava tulos, näyte 4, vaikuttaa merkitsevästi kulmakertoimeen ja korrelaatioon sekä vääristää regressiosuoraa (kuvio
10). Koska otoksessa on vain yksi näyte, jossa on paljon leukosyyttejä, sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä menetelmien vertailtavuudesta korkeiden
solumäärien osalta, koska emme tiedä mihin muut solumäärältään korkeat tulokset sijoittuisivat kuviossa. Kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 analysaattorin antamien tulosten välinen korrelaatio leukosyyteille selkäydinnesteestä on 0,943. Näytteessä 4 havaittiin kammiolaskennan yhteydessä hajonneita leukosyyttejä noin 600 x 106/l ehjien leukosyyttien lisäksi. Sysmex XE5000 -analysaattori on luultavasti laskenut myös hajonneita leukosyyttejä mukaan tulokseen, mikä selittää eri menetelmien välisen tuloseron.
46
Leukosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Leukosyytit selkäydinnesteestä
140
y = 1,1573x + 5,0504
R² = 0,9274
120
100
80
60
40
20
0
0
20
40
60
80
100
Leukosyytit kammiolaskenta (kpl)
120
KUVIO 11. Regressiosuora selkäydinnesteen leukosyyteistä ilman näytettä 4
(n=17)
Teimme regressiosuoran myös ilman näytettä numero 4 (kuvio 11), jotta saimme vertailtua solumäärältään matalampia tuloksia ilman kyseisen näytteen aiheuttamaa vääristymää. Ilman näytettä 4 regressiosuoran kulmakerroin laskee
ja regressiosuora asettuu paremmin havaintopisteiden keskelle. Ilman näytettä
numero 4 menetelmien antamien tulosten välinen korrelaatio on 0,963. Matalat
solumäärät antavat paremman korrelaation kuin koko otoksesta saatu korrelaatio. Saadut korrelaatiot antavat viitteitä lineaarisuudesta, mutta tällä otoskoolla
ne eivät ole luotettavia.
Erytrosyytit Sysmex XE-5000(kpl)
Erytrosyytit selkäydinnesteestä
18000
y = 1,0997x - 42,446
R² = 0,9978
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
0
5000
10000
Erytrosyytit kammiolaskenta (kpl)
15000
KUVIO 12. Regressiosuora selkäydinnesteen erytrosyyteistä (n=18)
47
Näytteet 14, 15 ja 16 erottuvat solumääriltään selkeästi muista selkäydinnestenäytteistä (kuvio 12, s. 46). Kyseiset näytteet ovat samasta potilaasta eri putkiin
otettuja näytteitä, jotka on laskettu artefaktavuodon poissulkemiseksi. Voidaan
ajatella, että näytteet 14, 15 ja 16 ovat rinnakkaisia ja sinällään keskenään vertailukelpoisia. Kuitenkin regressiosuoran ja korrelaation kannalta näytteitä tulisi
mieluummin käsitellä yhtenä näytteenä. Solumääriltään keskitasoisten näytteiden puuttuminen aiheuttaa valheellisen hyvän korrelaation 0,999 eikä ole siten
luotettava. Tällä otoskoolla ja hajonnalla tuloksista ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Erytrosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Erytrosyytit selkäydinnesteestä
1
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0
0
50
100
150
200
250
Erytrosyytit kammiolaskenta (kpl)
300
350
KUVIO 13. Selkäydinnesteen erytrosyytit ilman näytteitä 14,15 ja 16 (n=15)
Halusimme tehdä regressiosuoran myös ilman näytteitä 14, 15 ja 16, mutta solumääriltään keskitasoiset näytteet puuttuvat otoksesta ja Sysmex XE-5000 analysaattorin osalta erytrosyyttimääriltään pieniä näytteitä ei ole (kuvio 13).
Regressiosuoran määrittäminen ja korrelaation laskeminen ei ole mahdollista,
koska Sysmex XE-5000 -analysaattori ei ole löytänyt näytteistä erytrosyyttejä.
48
Leukosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Leukosyytit nivelnesteestä
120000
y = 1,3731x - 1482,3
R² = 0,9863
100000
80000
60000
40000
20000
0
0
20000
40000
60000
Leukosyytit kammiolaskenta (kpl)
80000
KUVIO 14. Regressiosuora nivelnesteen leukosyyteistä (n=18)
Näyte 7 poikkeaa leukosyyttimäärältään selvästi muista nivelnestenäytteistä.
Nivelnestenäytteiden tuloksissa on enemmän hajontaa kuin selkäydinnestenäytteissä ja otoksessa on myös solumäärältään pieniä ja keskitasoisia näytteitä
(kuvio 14). Näyte 7 asettuu samalle regressiosuoralle muiden näytteiden kanssa, mutta yksittäisen korkean tuloksen perusteella ei voi tehdä yleistettävissä
olevia johtopäätöksiä. Näyte 7, joka sisältää paljon leukosyyttejä, vääristää regressiosuoraa. Ilman suurempaa otoskokoa emme voi tietää miten muut paljon
soluja sisältävät näytteet asettuisivat suoralle.
Leukosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Leukosyytit nivelnesteestä
25000
y = 1,0665x + 263,74
R² = 0,9624
20000
15000
10000
5000
0
0
5000
10000
15000
20000
Leukosyytit kammiolaskenta (kpl)
25000
KUVIO 15. Regressiosuora nivelnesteen leukosyyteistä ilman näytettä 7 (n=17)
49
Kuviossa 15 (s. 48) on regressiosuora ilman näytettä 7. Muiden näytteiden tulokset asettuvat suoralle hyvin ja viitteitä lineaarisesta riippuvuudesta on havaittavissa. Kammiolaskennan ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin antamien tulosten välinen korrelaatio leukosyyteille nivelnesteestä on 0,993. Näyte 7 nostaa
korrelaatiota virheellisesti. Korrelaatio ilman näytettä 7 on 0,981. Pienellä otoskoolla korrelaatiot eivät kuitenkaan ole luotettavia.
Erytrosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Erytrosyytit nivelnesteestä
80000
70000
y = 1,2068x + 2570
R² = 0,9451
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
0
10000
20000
30000
40000
50000
Erytrosyytit kammiolaskenta (kpl)
60000
KUVIO 16. Regressiosuora nivelnesteen erytrosyyteistä (n=18)
Näyte 5 erottuu muista nivelnestenäytteistä runsaan erytrosyyttimääränsä
vuoksi (kuvio 16). Otoksesta puuttuu solumääriltään keskitasoiset näytteet ja
runsassoluisia näytteitä on vain yksi. Solumäärältään korkea näyte 5 vääristää
regressiosuoraa eikä suora siten ole luotettava. Kammiolaskennan ja Sysmex
XE-5000 -analysaattorin antamien tulosten välinen korrelaatio erytrosyyteille
nivelnesteestä on 0,972. Koska otoksessa ei ole mukana muita solumääriltään
korkeita näytteitä, ei tuloksista voi tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä.
50
Erytrosyytit Sysmex XE-5000 (kpl)
Erytrosyytit nivelnesteestä
16000
14000
12000
y = 1,956x + 1852,5
R² = 0,2427
10000
8000
6000
4000
2000
0
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Erytrosyytit kammiolaskenta (kpl)
3500
KUVIO 17. Regressiosuora nivelnesteen erytrosyyteistä ilman näytettä 5 (n=17)
Teimme regressiosuoran myös ilman näytettä 5 (kuvio 17). Tässä kuviossa näyte 8 erottuu muista näytteistä. Sysmex XE-5000 -analysaattori on laskenut
huomattavasti enemmän erytrosyyttejä kuin mitä kammiolaskennassa on löydetty. Sysmex XE -5000 -analysaattori on saattanut laskea erytrosyytteihin synoviosyyttien jäänteitä tai bakteereita, mikä saattaa selittää menetelmien väliset
tuloserot näytteen 8 kohdalla. Muut pisteet asettuvat suoralle kohtalaisesti. Viitteitä lineaarisuudesta on havaittavissa, mutta pisteiden välillä on myös hajontaa. Tällä otoskoolla tuloksista ei tehdä johtopäätöksiä. Korrelaatio ilman näytettä 5 on 0,493. Korrelaatiota laskee näyte 8, jossa eri menetelmien väliset tulokset eroavat toisistaan huomattavasti.
Tarkoituksena oli saada kattava otos eritasoisia näytteitä vertailuun, mutta otoksesta puuttuu selkäydinnesteen osalta solumääriltään keskitasoiset näytteet ja
nivelnesteen osalta niitä on vain vähän. Solumääriltään korkeita näytteitä
saimme molempien näytemuotojen osalta vain muutamia ja niiden takia regressiosuorat muodostuivat virheellisiksi. Solumääriltään pieniä näytteitä oli otoksessa eniten. Sysmex XE-5000 -analysaattorin ilmoittama pieni erytrosyyttien
mittayksikkö aiheuttaa sen, että otoksessamme on etenkin selkäydinnestenäytteissä paljon nollatuloksia. Jatkoimme näytteiden keräystä vertailua varten aiottua pidempään, koska huomasimme että otoskoko jää pieneksi. Vaikka otoskoko olisikin ollut isompi, emme tiedä olisiko vertailuun saatu siitä huolimatta kattavasti eritasoisia näytteitä.
51
Sysmex XE-5000 -analysaattorilla korkea solumäärä aiheuttaa @ -liputuksen
lineaarisuuden
ylittävästä
tuloksesta.
Vertailussa
Sysmex
XE-5000
-
analysaattori on liputtanut korkeita solumääriä vain leukosyyttien kohdalla. Erytrosyyttien kohdalla analysaattorin ilmoittama mittayksikkö on niin pieni, 10 6/µl,
että lineaarisuuden ylittäviä tuloksia ei ole. Sysmex XE-5000 -analysaattorin
antamat erytrosyyttitulokset pitää kertoa 1000000, jotta tulos vastaisi kammiolaskennan tuloksia, 106/l. Vertailussa mukana olevat erytrosyyttitulokset on
ilmoitettu yksikössä 106/l. Tästä johtuen erytrosyyttien kohdalla Sysmex XE5000 -analysaattorin pienin antama tulos on 1000 x 106/l. Koska analysaattorin
ilmoittama mittayksikkö on pieni, niin matalat erytrosyyttimäärät eivät tule vastatuksi. Matalat solumäärät, joilla olisi potilaan hoidon kannalta merkitystä, pyöristyvät mittayksiköstä johtuen nollaksi. Tällöin laskennallinen tulos ei anna oikeaa
vastausta pienillä solumäärillä. Ennen kuin Sysmex XE-5000 -analysaattorilla
saadaan tarkempia erytrosyyttituloksia, ei punktionesteiden tutkimisessa voida
siirtyä sen käyttöön.
Sysmex XE-5000 -analysaattori liputti näytteistä, joiden leukosyyttimäärä ylitti
lineaarisuuden. Tällöin näyte tulisi laimentaa luotettavan tuloksen saamiseksi.
Otoksessamme lineaarisuuden ylittäviä näytteitä oli ainoastaan nivelnestenäytteissä. Tämä ei tarkoita, ettei selkäydinnestenäytteissä voisi myös olla lineaarisuuden ylittäviä leukosyyttituloksia. Tällaisia ei vain sattunut mukaan otokseemme. Joidenkin nivelnesteiden osalta ongelmaksi osoittautui myös näytteiden korkea viskositeetti. Tällaisten näytteiden solut laskettiin vain kammiossa
analysaattorin tukkeutumisvaaran vuoksi. Ilman esikäsittelyä viskositeetiltaan
korkeita nivelnestenäytteitä ei voida tutkia Sysmex XE-5000 -analysaattorilla.
Kammiolaskentaa varten Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä
viskositeetiltaan korkeat nivelnestenäytteet laimennettiin fysiologisella keittosuolalla. Tarkoituksena oli mahdollistaa näytteen pipetointi kammioon ja varmistaa,
että solut ovat kammiossa yhdessä kerroksessa ja ne voitiin laskea. Analysaattorille näytettä täytyy laimentaa, jotta näytteen solumäärä olisi analysaattorin
mittausrajojen sisällä ja siten luotettava. Tämä ei poista tukkeutumisen mahdollisuutta. Analysaattorille näytteen viskositeettia tulisi vähentää muilla menetelmillä.
52
9 POHDINTA
Aiheemme vaihtui perehdytysmateriaalin teosta syksyn 2010 aikana ja työmme
aihe varmistui nykyiseksi vasta marraskuussa 2010. Alkuun emme olleet kovin
innostuneita aiheen vaihdosta, varsinkin kun tutkimusmenetelmä vaihtui toiminnallisesta opinnäytetyöstä kokeelliseen. Pikkuhiljaa aihe alkoi kuitenkin miellyttää entistä enemmän. Kun olimme päässeet kokeelliseen osuuteen saakka,
olimme jo innoissamme aiheesta. Vertailun pieni otoskoko harmitti, koska olisimme halunneet saada hyödynnettävissä olevia tuloksia. Pienen otoskoon takia emme päässeet täysin työmme tavoitteeseen. Tuottamamme tiedon perusteella Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikön henkilökunta ei voi
tehdä päätöstä Sysmex XE-5000 -analysaattorin käyttöön siirtymisestä punktionesteiden solututkimuksissa.
Selkäydinneste- ja nivelnestenäytteet laskettiin kammiossa Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin työohjeiden mukaan ja mahdollisimman nopeasti luotettavien
tulosten saamiseksi. Vertailtavat punktionestenäytteet analysoitiin Sysmex XE5000 -analysaattorilla laitevalmistajan ja laboratorion ohjeita noudattaen kammiolaskennan jälkeen. Näytteiden huonosta säilyvyydestä johtuen kerättävät
näytteet analysoi eritelaboratorion henkilökunta, joka muutenkin vastaa kammiolaskennan potilastulokset. Itse emme laskeneet punktionesteiden soluja laskentakammiosta.
Muutamia
näytteitä
analysoimme
Sysmex XE-5000
-
analysaattorilla. Koska emme voineet analysoida näytteitä itse, on meidän luotettava laboratorion henkilökunnan ammattitaitoon ja siihen, että näytteet tutkittiin ohjeita noudattaen. Työmme toistettavuus ja luotettavuus perustuu työohjeiden noudattamiseen ja tulosten huolelliseen dokumentointiin tutkimuksen joka
vaiheessa. Työssämme kerrotut työskentelytavat koskevat Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköä.
Havainnointilomakkeeseen ei kirjattu potilaan tunnistetietoja eikä yksittäistä potilasta voi erottaa potilasaineistosta. Emme tiedä miltä osastoilta näytteitä vertailuun saimme. Potilaan taustoilla ja näytteen ottavalla osastolla ei ollut merkitystä tutkimuksemme kannalta. Näitä tietoja ei ole kirjattu mihinkään ja potilasta on
mahdotonta tunnistaa tulosten perusteella. Näytteitä ei myöskään valittu vertai-
53
luun solumäärien, värin tai sameuden perusteella. Karsimme vertailusta ainoastaan näytteet, joista ei saatu lainkaan tulosta Sysmex XE-5000 analysaattorilla ja yhden näytteen, joka oli sentrifugoitu ennen vertailuajoa.
Sysmex XE-5000 -analysaattorin tulosteista tarkastelimme vain näytteiden kokonaissolumääriä. Emme kiinnittäneet huomiota leukosyyttien erittelylaskentaan
ja sirontakuvioon emmekä erytrosyyttien jakauman kuvaajaan.
Saamiamme tuloksia analysoimme Excel- ja Tixel- taulukkolaskentaohjelmilla.
Aineiston analysoinnin apuna käytimme korrelaatio-, regressio- ja keskiarvoanalyysia. Mielestämme valitsemamme aineiston analysointimenetelmät olivat
vertailevaan ja kokeelliseen tutkimusmenetelmäämme sopivia. Näiden analysointimenetelmien avulla saatiin viitteitä kammiolaskennan ja Sysmex XE5000 -analysaattorin tulosten välisestä lineaarisuudesta, mutta tällä otoskoolla
tulokset eivät ole luotettavia. Pienestä otoskoosta johtuen yksittäisten näytteiden tulokset vääristivät koko otoksen analysoinnin tuloksia. Jälkikäteen arvioiden analysointimenetelmät eivät ole tutkimuksessamme tällä otoskoolla toimivia. Pohdimme myös vaihtoehtoisia analysointimenetelmiä, mutta tutkimukseemme sopivia ei ollut.
Sameuden ja värin perusteella voidaan tehdä joitakin oletuksia näytteen solumääristä. Luotettavia johtopäätöksiä niiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä,
koska muutkin tekijät vaikuttavat näytteen ulkonäköön. Osana Solut -tutkimusta
sameuden ja värin arvioinnilla on merkitystä muun diagnostiikan tukena. Solumäärien keskiarvojen vertaaminen näytteen väriin ja sameuteen ei antanut lisäinformaatiota tutkimuksellemme.
Tutkimuksemme luotettavuutta vähentää vertailtujen näytteiden pieni määrä.
Valitsimme selkäydin- ja nivelnesteen vertailun kohteiksi, koska ne ovat erityyppisiä nesteitä ja niitä saapuu Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratorioon tilastojen mukaan eniten. Kesän aikana osastojen toimintaa oli kuitenkin supistettu, mikä vähensi näytemäärää. Keräsimme näytteitä maaliskuun
2011 puolivälistä heinäkuun 2011 loppuun asti. Vertailtavia näytteitä saimme
vähän, koska punktionesteiden analysointiin Sysmex XE-5000 -analysaattorilla
oli perehdytetty vain muutama työntekijä. Lisäksi selkäydinneste- ja nivelnestenäytteitä saapuu laboratorioon yleensä iltapäivällä, jolloin eritelaboratoriossa
54
saattoi olla vain yksi työntekijä. Iltapäivisin Seinäjoen keskussairaalan kliinisen
kemian laboratorioon saapuu maakunnista kuljetuksia, joissa on hajautetun
näytteenoton näytteitä. Saapuvien verinäytteiden runsaan määrän vuoksi molemmat Sysmex XE-5000 -verenkuva-analysaattorit ovat täydessä käytössä,
jolloin analysointi punktionesteohjelmalla ei ole mahdollista. Viskositeetiltaan
korkeita näytteitä ei analysoitu Sysmex XE-5000 -analysaattorilla tukkeutumisvaaran vuoksi, mikä vääristää otosta. Background Check -ohjelman suorittaminen taas lisää vertailumme luotettavuutta, koska carry over -virheen mahdollisuus pienenee.
Vertailua tehdessä käytettiin jonkin aikaa vanhentuneita kontrolleja. Avatut kontrollit säilyvät käyttökelpoisina 30 päivän ajan, mutta yhden kontrollipakkauksen
kontrollipulloparia käytettiin noin kolmen kuukauden ajan. Kontrollitulokset pysyivät kuitenkin vaihteluvälien sisällä. Valmistajan ilmoittamat vaihteluvälit ovat
suuret, joten tulokset voivat erota toisistaan huomattavasti ja pysyä silti vaihteluvälien sisällä. Jos menetelmä otetaan käyttöön punktionestetutkimuksiin, laboratorion täytyy määrittää omat tiukemmat tavoiterajansa kontrollituloksille.
Kammiolaskenta on subjektiivista, joten tutkimuksemme luotettavuutta olisi parantanut, jos useampi työntekijä olisi tehnyt vertailua. Emme kuitenkaan usko
eri työntekijöiden saamien tulosten eroavan niin paljon keskenään, että ne olisivat vaikuttaneet vertailun tuloksiin. Koska vertailua tehneet työntekijät vastaavat
myös potilastulokset, ei huomattavaa eroa vastausten välillä saa olla. Näytteitä
ja niiden analysoinnissa käytettyjä välineitä käsitellessä tulee ottaa huomioon
niiden mahdollinen tartuntavaarallisuus ja noudattaa huolellisia ja turvallisia
työskentelytapoja. Tulosten luotettavuutta lisää laskentakammioiden huolellinen
puhdistus ja huolto.
Vertailua joihinkin edellisiin tutkimuksiin vaikeuttaa vertailuissa käytetyt eri laitetyypit. Clinical Biochemistry -lehdessä (2009, 42, 684 - 691) julkaistussa saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että Sysmex XE-5000 -analysaattori tunnistaa
hyvin selkäydinnesteen leukosyytit verrattuna kammiolaskennan tuloksiin. Myös
meidän tuloksemme antavat viitteitä tulosten vertailtavuudesta leukosyyttien
osalta. Clinical Chemistry and Laboratory Medicine -lehdessä (2010, 48, 665 675) julkaistiin hollantilainen tutkimus punktionesteistä, jossa todettiin Sysmex
55
XE-5000 -analysaattorin ja kammiolaskennan tulosten olevan hyvin lineaarisia
ja vertailukelpoisia keskenään. Viitteitä lineaarisuudesta oli havaittavissa erytrosyyttien ja leukosyyttien kohdalla myös meidän vertailussamme. Molemmissa
Sysmex XE-5000 -analysaattorilla ja kammiolaskennasta tehdyissä tutkimuksissa huomattiin myös, että analysaattorin laskemat leukosyyttiarvot ovat korkeampia kuin kammiolaskennalla saadut tulokset. Tällaista ei aineistostamme käy
ilmi. Opinnäytetyömme tuloksia ei ole kuitenkaan järkevää vertailla aikaisempien tutkimusten tuloksiin, koska otoskokomme on niin pieni. Jotkut tuloksistamme ovat otoskoosta huolimatta linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Selkäydinneste- ja
nivelnestenäytteitä
voidaan
tutkia
Sysmex XE-5000
-
analysaattorilla, mutta tulosten luotettavuudesta ei otoskokomme takia voi tehdä
johtopäätöksiä.
Suurimpana epäkohtana Sysmex XE-5000 -analysaattorin punktionestetutkimuksissa pidämme erytrosyyttien pientä mittayksikköä, 106/µl. Mittayksiköstä
johtuen saamamme tulokset on jouduttu kertomaan 1000000, jotta yksikkö vastaisi kammiolaskennasta saatua yksikköä, jolla myös vastataan potilastulokset.
Tällä mittayksiköllä näytteiden matalat erytrosyyttimäärät jäävät vastaamatta.
Vertailussa yhdessä selkäydinnestenäytteessä oli kammiolaskennan mukaan
301 erytrosyyttiä ja Sysmex XE-5000 -analysaattori antoi tulokseksi nolla. Myös
matalien erytrosyyttimäärien löytäminen on diagnostiselta kannalta merkittävää.
Ennen kuin Sysmex XE-5000 -analysaattori pystyy vastaamaan myös matalat
erytrosyyttimäärät, ei sen käyttöä punktionestetutkimuksissa voida harkita.
Suomeksi on joitakin artikkeleita punktionesteistä ja niiden tutkimisesta, mutta
kirjoja aiheesta ei ole. Tämän takia lähdemateriaalin löytäminen oli aluksi haastavaa. Olemme käyttäneet työssämme englanninkielistä kirjallisuutta. Käyttämämme lähteet ovat mahdollisimman uusia. Oman haasteensa työn tekemiselle
aiheutti se, että olimme ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Seinäjoen keskussairaalassa 1.10.2010 - 28.2.2011 ja meillä ei ollut käytettävissä koulumme
kirjastoa Tampereella. Käytimme Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työohjeita lähteinä, koska työmme on tehty Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian
yksikköön. Olemme kunnioittaneet tekijänoikeuksia kysymällä lupaa kammiolaskentakuvan ja Sysmex XE-5000 -analysaattorin tulosteen käyttöön.
56
Opinnäytetyöprosessin aikana syvensimme tietämystämme punktionesteistä ja
niiden tutkimusmenetelmistä sekä teoriassa että käytännössä. Opimme myös
kuinka kliinisessä laboratoriossa tutkitaan uuden tutkimusmenetelmän luotettavuutta mahdollista käyttöönottoa varten. Saimme hyvän käsityksen menetelmävertailun toteuttamisesta. Uskomme että näistä tiedoista ja taidoista on meille
hyötyä tulevaisuudessa työelämässä. Korrelaatioiden laskeminen ja regressiosuorien tekeminen oli molemmille uutta ja ilman lehtori Jouko Suihkosen
apua olisivat ne jääneet tekemättä. Opimme prosessityöskentelyä ja pääsimme
tekemään yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Yhteistyö työelämän edustajien ja ohjaavien opettajien kanssa sujui hyvässä hengessä. Haluamme kiittää
ylikemisti Kari Åkermania mielenkiintoisesta opinnäytetyön aiheesta. Erityiskiitoksen ansaitsee myös laboratoriohoitaja Seija Keskikiikonen opinnäytetyömme
kokeellisen osuuden eteen tekemästään työstä.
Opinnäytetyöntekijöiden yhteistyö sujui loistavasti. Molemmilla oli alusta saakka
samanlaiset näkemykset työn sisällöstä ja rakenteesta sekä tavoitteet opinnäytetyölle olivat yhtä korkealla. Molemmat osallistuivat opinnäytetyön tekemiseen
yhtä paljon ja suurin osa työstä kirjoitettiin yhdessä. Osasimme hyödyntää opinnäytetyön tekemisessä molempien tekijöiden vahvuuksia.
Opinnäytetyömme tuloksia voisi hyödyntää jatkamalla tutkimusaineiston keräämistä suuremman ja kattavamman otoskoon saamiseksi. Jatkotutkimusaiheina
voisi selvittää muiden punktionesteiden soveltuvuuden Sysmex XE-5000 analysaattorille. Voitaisiin myös tutkia, voisiko nivelnestenäytteiden korkeaa
viskositeettiä vähentää hyaluronidaasi- tai lämpökäsittelyn avulla, jotta ne soveltuisivat Sysmex XE-5000 -analysaattorille tutkittavaksi. Jatkossa voitaisiin myös
selvittää, onko Sysmex XE-5000 -analysaattorin antama mono- ja polynukleaaristen leukosyyttien erittely riittävän tarkka, jotta sillä voitaisiin korvata sivelyvalmiste.
57
LÄHTEET
Anttila, P. 2006. Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. 2. painos. Hamina:
AKATIIMI Oy.
Bishop, M.L., Fody, E.P. & Schoeff, L. 2005. Clinical Chemistry. Principles, procedures, correlations. 5th Edition. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins.
Boer, K., Deufel, T. & Reinhoefer, M. 2009. Evaluation of the XE-5000 for the
automated analysis of blood cells in cerebrospinal fluid. Clinical Biochemistry
42, 684 - 691.
Brunzel, N. A. 2004. Fundamentals of Urine and Body Fluid Analysis. 2nd Edition. Philadelphia: Saunders.
Clemente, C. 1984. Gray´s anatomy of the human body. 30th edition. Philadelphia: Lea & Febiger.
Collins, L. 2009. Introduction. American Society for Clinical Laboratory Science.
Clinical Laboratory Science 22(1), 45.
Eppendorf 5810R -sentrifugin käyttöohje. 2010. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Päivitetty 12.11.2010.
Eritelaboratorion työohje, laskukammioiden pesu. 2009. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Päivitetty 18.12.2009.
Ernvall, R., Ernvall, S. & Kaukkila, H-S. 2002. Tilastollisia menetelmiä sosiaalija terveysalalle. Helsinki: WSOY.
Estridge, B. H. & Reynolds, A. P. 2008. Basic Clinical Laboratory Techniques.
5th Edition. New York: Thomson Delmar Learning.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kliinisen kemian
23.11.2010. http://www.epshp.fi/kotisivut/labnet/index.html.
yksikkö.
Luettu
Freshney, R.I. 2005. Culture of Animal Cells. A Manual of Basic Technique. 5th
Edition. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy .
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13. osin uudistettu painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
Huollot Sysmex XE-5000, työohje. 2011. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
Janatuinen, S. 2006. Selkäydinneste ja sen kliiniset laboratoriotutkimukset:
Normaalisti kirkasta –oppimateriaali. Bioanalytiikan koulutusohjelma. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
de Jonge, R., Brouwer, R., de Graaf, M-T., Luitwieler, R-L., Fleming, C., de
58
Frankriiker-Merkestiin, M., Sillevis-Smitt, P-A., Boonstra, J-G. & Lindemans, J.
2010. Evaluation of the new body fluid mode on the Sysmex XE-5000 for counting leukocytes and erythrocytes in cerebrospinal fluid and other body fluids.
Clinical Chemistry and Laboratory Medicine 48, 665 - 675.
Karjalainen, L. 2004. Tilastomatematiikka. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kuusela, M. 2011. Sysmex XE-5000 analysaattori, mittausperiaatteet ja parametrit. Luentomateriaali. Power Point –esitys. Roche Diagnostics.
Käypä Hoito. Nivelreuma. 2009. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja
Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä.
Lalla, M. 2002. Punktionesteet: kemialliset tutkimukset. Moodi 1/2002, 42 - 43.
Li-perustutkimukset,
Päivitetty 10.3.2009.
työohje.
2009.
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri.
Lo-laboroptik. Information about counting chamber (hemacytometer). Luettu
28.01.2011. http://www.lo-laboroptik.de/englisch/info/info/html.
Lumio, J. 2010. Aivokalvontulehdus (meningiitti). Lääkärikirja Duodecim. Tarkastettu 9.2.2010. Luettu 25.8.2011.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00558.
Maltari, S. 2003. Virtsan partikkelilaskija Sysmex UF-100:n soveltuvuus liquorin
ja pleuranesteen solujen tutkimiseen. Bioanalytiikan koulutusohjelma. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Nivelnestetutkimukset, työohje. 2009. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Päivitetty 10.3.2009.
Pirttilä, T. & Oksi, J. 2001. Tarvitaanko selkäydinneste tutkimuksia 2000luvulla? Suomen lääkärilehti 14/2001, 1621-1626.
Penttilä, I. (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. Porvoo: WS Bookwell
Oy.
Risteli, J. 2006. Nivelnesteen löydökset. Moodi1/2006. 57-59.
Roche Diagnostics Oy. 2010. Sysmex XE 5000. Automaattinen hematologian
analysaattori. Lyhyt käyttöohje.
Savolainen, E-R. 2006. Mitä uuden polven solulaskija pystyy tekemään? Moodi
1/2006, 14.
Savolainen, E-R. 2010. Solulaskenta. Teoksessa Niemelä, O. & Pulkki, K.
(toim.) 2010. Laboratoriolääketiede. Kliininen kemia ja hematologia. Helsinki:
Kandidaattikustannus Oy.
Savolainen, E-R., Pelliniemi, T-T. & Koski, T. 2010. Hematologian analysaattorit. Virtaussytometria. Teoksessa Niemelä, O. & Pulkki, K. (toim.) 2010. Labora-
59
toriolääketiede. Kliininen kemia ja hematologia. Helsinki: Kandidaattikustannus
Oy.
Strasinger, S.K. & Di Lorenzo, M.S. 2001. Urinanalysis and Body Fluids. 4th Edition. Philadelphia: F.A.Davis Company.
Suoniemi, S. & Suoniemi, T. 2003. Kammiolaskennalla ja Advia TM 120 verenkuva-analysaattorin cerebrospinal fluid (CSF) –ohjelmalla määritettyjen likvorin
solujen ja erittelylaskennan tulosten vertailua. Bioanalytiikan koulutusohjelma.
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Tienhaara, A. 2002. Punktionesteet: solujen tutkiminen. Moodi 1/2002, 43 - 44.
Valli, R. 2001. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Vilpo, J. 2003. Kammiolaskenta. Teoksessa Vilpo, J. & Niemelä, O. (toim.)
2003. Laboratoriolääketiede. Kliininen kemia ja hematologia. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy.
LIITE 1: 1(4)
Opiskelemme Tampereen ammattikorkeakoulussa bioanalytiikkaa ja teemme opinnäytetyömme
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian yksikköön. Opinnäytetyömme aihe on kammiossa laskettavista punktionesteistä tehtävien solututkimusten tulosten vertailu Sysmex XE 5000 automaatilla saatuihin tuloksiin. Vertailu koskee likvor- ja nivelnestenäytteitä.
Toivomme teiltä apua vertailun käytännön osuuden suorittamisessa. Näytteiden huonosta säilyvyydestä johtuen nesteet tulisi analysoida mahdollisimman nopeasti luotettavien tulosten saamiseksi.
Tarkoitus on tutkia näytteet kuten ennenkin ja sen lisäksi mahdollisuuksien mukaan analysoida
Sysmex XE 5000 –analysaattorilla. Kammiolaskennan tulokset kirjataan ylös havainnointilomakkeille, joita on eritelaboratoriossa niille varatussa kansiossa. Analysaattorin tuloksista tulostetaan
koneelta printti, joka niitataan yhteen havainnointilomakkeen kanssa. Likvorille ja nivelnesteelle on
molemmille omat havainnointilomakkeet ja täytetyt lomakkeet voi laittaa samaan kansioon tyhjien
lomakkeiden kanssa. Haluaisimme tiedon myös näytteistä, joita ei syystä tai toisesta ole analysoitu
ollenkaan tai vain toisella menetelmistä. Kansiossa on oma lomake myös näille näytteille.
Tarkoituksena on kerätä aineistoa riittävän otoksen saamiseksi noin kahden kuukauden ajan. Kiitämme teitä jo etukäteen avustanne opinnäytetyömme tekemisessä. Vastaamme mielellämme kysymyksiinne ja annamme lisätietoa työstämme.
Sähköpostiosoitteet: [email protected], [email protected]
Ystävällisin terveisin,
Anne Paananen ja Katri Puustinen.
(jatkuu)
61
2(4)
LIKVOR
Sameus ennen
sentrifugointia
Väri ennen
sentrifugointia
0
1
2
3
väritön
keltainen
punertava punainen
kellertävä
ruskea
Sameus sentrifugoinnin
jälkeen
0
1
Väri sentrifugoinnin
jälkeen
väritön
keltainen
kellertävä
punertava punainen ruskea
2
3
KAMMIOLASKENTA
Leukosyytit yht. _______106/l
Erytrosyytit _______106/l
(samat tulokset, jotka vastataan Efficaan)
Jos näytettä ei voida analysoida, miksi?_________________________
_________________________________________________________
_________________________________________________________
SYSMEX XE-5000
Tulosta Sysmexin antamat tulokset koneelta, ja niittaa paperi yhteen tämän
paperin kanssa.
Jos näytettä ei voida analysoida, miksi?_________________________
________________________________________________________
________________________________________________________
Muuta huomioitavaa:_______________________________________
________________________________________________________
________________________________________________________
________________________________________________________.
62
3(4)
NIVELNESTE
Näytteen sameus
Näytteen väri
0
1
2
3
väritön
keltainen kellertävä
punertava punainen ruskea
KAMMIOLASKENTA
Leukosyytit yht.______ 106/l
Erytrosyytit______106/l
(samat tulokset, jotka vastataan Efficaan)
Onko näyte laimennettu:
kyllä ei
Jos näytettä ei voida analysoida, miksi?_________________________
___________________________________________________________
___________________________________________________________
SYSMEX XE-5000
Tulosta Sysmexin antamat tulokset koneelta, ja niittaa paperi yhteen tämän
paperin kanssa.
Jos näytettä ei voida analysoida, miksi?_________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
Muuta huomioitavaa:_________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
63
4(4)
ANALYSOIMATTOMAT NÄYTTEET
Likvor vai Miksi ei analysoitu?
nivelneste
64
LIITE 2: 1(2)
Kontrollitulokset, taso 1. Cell-ChexTM Auto Body Fluid Cell Count Control
WBC-BF
106/l
RBC-BF 106/µl
(= 106/l)
MN %
PMN %
83
(+/- 30)
0.025
(+/- 0.010)
34.00
(+/32.00)
66.00
(+/- 32.00)
Kontrollinäytteen
numero
1
88
0.025 (25000)
34.1
65.9
2
78
0.025 (25000)
35.9
64.1
3
73
0.025 (25000)
39.7
60.3
4
71
0.025 (25000)
36.6
63.4
5
80
0.025(25000)
38.8
61.2
6
70
0.024 (24000)
37.1
62.9
7
82
0.026 (26000)
28.0
72.0
8
91
0.025 (25000)
45.1
54.9
9
74
0.025 (25000)
55.4
44.6
10
77
0.025 (25000)
24.7
75.3
11
73
0.025 (25000)
41.1
58.9
12
79
0.025 (25000)
39.2
60.8
13
72
0.023 (25000)
36.1
63.9
14
81
0.026 (26000)
35.8
64.2
15
87
0.025 (25000)
41.4
58.6
16
74
0.025 (25000)
36.5
63.5
17
78
0.025 (25000)
28.2
71.8
18
89
0.025 (25000)
41.6
58.4
19
64
0.026 (26000)
50.0
50.0
20
71
0.025 (25000)
29.6
70.4
21
79
0.025 (25000)
31.6
68.4
22
75
0.026 (26000)
33.3
66.7
23
86
0.026 (26000)
29.1
70.9
24
77
0.025 (25000)
40.3
59.7
Tavoitearvot
65
2(2)
Kontrollitulokset, taso 2. Cell-ChexTM Auto Body Fluid Cell Count Control
WBC-BF
106/l
RBC-BF 106/µl
(= 106/l)
MN %
PMN %
315
(+/- 70)
0.077
(+/- 0.020)
33.12
(+/14.00)
66.88
(+/- 14.00)
Kontrollinäytteen
numero
1
311
0.073 (73000)
34.1
65.9
2
304
0.075 (75000)
32.6
67.4
3
303
0.074 (74000)
35.3
64.7
4
311
0.076 (76000)
32.2
76.8
5
306
0.078 (78000)
36.6
63.4
6
313
0.074 (74000)
38.0
62.0
7
310
0.075 (75000)
34.8
65.2
8
329
0.076 (76000)
33.7
66.3
9
302
0.074 (74000)
33.8
66.2
10
291
0.076 (76000)
36.8
63.2
11
267
0.075 (75000)
34.8
65.2
12
284
0.074 (74000)
35.2
64.8
13
280
0.075 (75000)
35.0
65.0
14
311
0.075 (75000)
36.7
63.3
15
309
0.075 (75000)
37.5
62.5
16
305
0.073 (73000)
32.8
67.2
17
310
0.077 (77000)
35.5
64.5
18
310
0.075 (75000)
34.5
65.5
19
318
0.076 (76000)
35.2
64.8
20
325
0.076 (76000)
33.5
66.5
21
325
0.076 (76000)
33.8
66.2
22
299
0.076 (76000)
35.1
64.9
23
324
0.078 (78000)
34.9
65.1
24
320
0.074 (74000)
35.6
64.4
Tavoitearvot
66
LIITE 3
Esimerkki Sysmex XE-5000 –analysaattorin tulosteesta
67
LIITE 4: 1(4)
Selkäydinnestenäytteiden solulaskennan tulokset
Näytenumero
Leukosyytit
kammio 106/l
Leukosyytit
Sysmex 106/l
Erytrosyytit
kammio 106/l
Erytrosyytit
Sysmex 106/l
( =106/µl)
Muuta
vaa
huomioita-
1
1
14
1
0
(0.000)
Kammiossa hajonneita leukosyyttejä
noin 600 x 10^6
2
88
93
2
3
2
2
0
4
298
1048
3
5
24
24
26
6
1
2
1
7
1
5
148
8
2
1
31
9
0
2
78
10
0
5
0
11
10
24
0
12
1
3
8
13
2
13
6
14
70
120
12960
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.000)
0
(0.0000)
14000
(0.014)
15
83
115
12000
14000
(0.014)
16
105
106
14150
15000
(0.015)
17
4
12
301
18
1
2
82
0
(0.000)
0 (0.000)
5. putki
(sama potilas kuin
nro 16 & 17)
4. putki
(sama potilas kuin
nro 16 & 17)
3. putki
(sama potilas kuin
nro 16 & 17)
68
2(4)
Selkäydinnestenäytteiden sameus ja väri
Näytenumero
Väri
ennen
sentrifugointia
1
Sameus
sentrifugoinnin jälkeen
Väri
sentrifugoinnin jälkeen
1
Sameus
ennen
sentrifugointia
0
0
1
2
0
1
0
1
3
0
1
0
1
4
1
2
0
2
5
0
1
0
1
6
0
1
0
1
7
0
1
0
1
8
0
1
0
1
9
0
1
0
1
10
0
1
0
1
11
0
1
0
1
12
0
1
0
1
13
0
1
0
1
14
2
5
0
2
15
2
5
0
2
16
2
5
0
2
17
1
1
0
1
18
0
1
0
1
Sameus 0-3:
Väri:
0 Kirkas
1 Väritön
1 Hieman samea
2 Keltainen
2 Melko samea
3 Kellertävä
3 Hyvin samea
4 Punertava
5 Punainen
6 Ruskea
69
3(4)
Nivelnestenäytteiden solulaskennan tulokset
Näytenumero
Leukosyytit
kammio
106/l
Leukosyytit
Sysmex
106/l
Erytrosyytit
kammio
106/l
Erytrosyytit
Sysmex
106/l
( =106/µl)
2000
(0.002)
2000
(0.002)
3000
(0.003)
1000
(0.001)
67000
(0.067)
4000
(0.004)
10000
(0.010)
1
745
908
855
2
13000
15708
500
3
11200
12597
700
4
265
417
103
5
3800
4278
53600
6
5600
6977
2350
7
75300
105898
2100
8
18300
23651
67
14000
(0.014)
9
405
638
34
10
17100
14362
2200
11
14950
16927
17
12
20150
19812
3000
13
62
117
47
14
31
150
38
15
822
1093
1533
16
2144
2473
2500
17
967
1110
133
18
261
366
442
0
(0.000)
10000
(0.010)
1000
(0.001)
8000
(0.008)
0
(0.000)
0
(0.000)
3000
(0.003)
4000
(0.004)
1000
(0.001)
1000
(0.001)
Muuta huomioitavaa
Leukosyyteissä
@- liputus
Leukosyyteissä
@- liputus
Näyte laimennettu
1:20
Näyte laimennettu
1:30, leukosyyteissä
@-liputus
Näyte laimennettu
1:20, leukosyyteissä
@-liputus
Leukosyyteissä
@- liputus
Näyte laimennettu
Näyte laimennettu
70
4(4)
Nivelnestenäytteiden väri ja sameus
Näytenumero
Sameus
Väri
1
2
3
2
3
2
3
3
2
4
1
3
5
3
5
6
2
2
7
3
3
8
3
2
9
1
2
10
3
2
11
3
2
12
3
2
13
1
3
14
0
3
15
2
2
16
2
2
17
1
2
18
1
2
Sameus 0-3:
Väri:
0 Kirkas
1 Väritön
1 Hieman samea
2 Keltainen
2 Melko samea
3 Kellertävä
3 Hyvin samea
4 Punertava
5 Punainen
6 Ruskea
71
LIITE 5
Näytteet, joita ei määritetty Sysmex XE-5000 -analysaattorilla
Selkäydinneste
3 näytettä
2 näytettä
Näytettä ei riittänyt vertailuajoon
Koneilla maakunnan verinäytteitä, joten punktionesteitä ei voi analysoida.
Nivelneste
4 näytettä
1 näyte
2 näytettä
1 näyte
Näytteen viskositeetti liian korkea Sysmex XE-5000 –analysaatorille, näyte
sakkainen
Viskositeetti niin korkea, ettei voi pipetoida. Solut kasoissa
(tarkistettu mikroskoopissa)
Näytettä ei riittänyt vertailuajoon
Putki sentrifugoitu ennen vertailuajoa, näytteeseen muodostunut sakkaa,
joka ei enää liuennut sekoittamalla.
72
LIITE 6
Solumäärien keskiarvojen vertailu näytteiden sameuteen ja väriin
Selkäydinneste
sameus ennen sentrifugointia
0
1
2
3
leukosyytit kammiossa
10
151
86
-
leukosyytit Sysmex XE-5000
15
530
114
-
näytteet kpl
13
2
3
-
sameus sentrifugoinnin jäl- 0
keen
leukosyytit kammiossa
39
1
2
3
-
-
-
leukosyytit Sysmex XE-5000
8815
-
-
-
näytteet kpl
18
-
-
-
väri ennen sentrifugointia
1
2
3
4
5
erytrosyytit kammiossa
49
3
-
-
13037 -
erytrosyytit Sysmex XE-5000
0
0
-
-
14333 -
näytteet kpl
14
1
-
-
3
-
väri sentrifugoinnin jälkeen
1
2
3
4
5
6
erytrosyytit kammiossa
49
9778
-
-
-
-
erytrosyytit Sysmex XE-5000
0
10750 -
-
-
-
näytteet kpl
14
4
-
-
-
-
sameus
0
1
2
3
leukosyytit kammiossa
31
392
2328
21725
leukosyytit Sysmex XE-5000
150
530
2863
26654
näytteet kpl
13
2
3
8
väri
1
2
3
4
5
6
erytrosyytit kammiossa
-
1123
629
-
53600 -
erytrosyytit Sysmex XE-5000
-
4250
2600
-
67000 -
näytteet kpl
-
12
5
-
1
6
Nivelneste
-