Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen
by user
Comments
Transcript
Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen
LIITE 3 1 (59) Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun ammattilaisille Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Annika Hakamaa & Minna Palovaara Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun ammattilaisille LIITE 3 Hyvä lastensuojelun ammattilainen, Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja opas on tarkoitettu lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja 2 (59) Kiintymyssuhteen tukemisessa ja kiintymysvaurioiden korjaamisessa lastensuojelun ammattilaisella tai omaohjaajalla on merkittävä rooli. kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen, sinulle lastensuojelun ammattilainen. Opas on rakennettu erityisesti yhteistyökumppanillemme lastensuojeluyksikkö Fieterille. Opas on muotoiltu kuitenkin niin, että siitä hyötyvät myös muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät. Tarkastelemme aihetta nimenomaan kiintymyssuhteen ja lastensuojelun näkökulmasta ja toivomme oppaasta olevan apua erityisesti teille, jotka kohtaatte arjessanne kiintymyssuhdevaurioisia lapsia ja nuoria. Kiintymyssuhdeteoria varoittaa lapsen vahingoittumisen riskeistä, tarjoaa selitystä kasvaviin mielenterveysongelmiin ja nuorten tuhoisaan käyttäytymiseen, sekä antaa tehokkaita keinoja riskien vähentämiseksi. Tämä opas tuo sinulle lisää tietoa kiintymyssuhteesta, kiintymyssuhdevaurioista ja antaa käytännön vinkkejä ja leikkejä niiden korjaamisen avuksi. Opas on rakennettu opinnäytetyömme teorian pohjalta. Kirjallisuus on löydettävissä opinnäytetyöstämme: Hakamaa, A. & Palovaara, M. 2013. Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun ammattilaisille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaalija terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Julkaisematon. Oppaan kuvitus: Freedigitalphotos, Microsoft Office, Photobucket, Sympatix & omat kuvat. LIITE 3 3 (59) Sisältö Lastensuojelu Ja Omaohjaajuus ............................................................................... 4 Kiintymyssuhdeteoria ................................................................................................ 7 Kiintymyskäyttäytyminen ........................................................................................... 9 Vierastilanne ............................................................................................................. 11 Kiintymysmallit .......................................................................................................... 12 Kiintymyssuhdevaurioiden Syntymisen Taustat Ja Riskitekijät .............................. 18 Vuorovaikutus Perheessä, Jossa Lasta Laiminlyödään ......................................... 20 Kiintymyssuhdevaurioisen Lapsen Oireilu ............................................................... 21 Traumaperäinen Stressihäiriö .............................................................................. 21 Sopeutumishäiriöt ................................................................................................. 22 Mielialahäiriöt ....................................................................................................... 22 Säätelyhäiriöt ........................................................................................................ 22 Nukkumis- Ja Syömiskäyttäytymisen Häiriöt......................................................... 23 Kiintymyssuhdevaurioiden Korjaaminen .................................................................. 24 Terveen Lapsi-Vanhempisuhteen Jäljittely Apuna Kiintymyssuhdevaurioiden Korjaamisessa ........................................................................................................ 24 Turvallisen Ympäristön Luominen.........................................................................28 Leikkisyys Ja Sen Vaikutukset Suhteen Korjaamiseen ......................................... 33 Hankalien Tunteiden Hallitseminen ...................................................................... 35 Viisi Askelta Voimakkaiden Tunteiden Kohtaamiseen ......................................... 37 Kiintymysvastarinnan Vähentäminen .................................................................... 40 Aktiviteettejä Vuorovaikutustilanteisiin – Theraplay .......................................... 44 Jäsentäminen...................................................................................................... 44 Yhteyden Rakentaminen.....................................................................................49 Hoivaaminen ....................................................................................................... 52 Haaste ................................................................................................................ 54 Satuhieronta ........................................................................................................ 56 LIITE 3 4 (59) Hei SINÄ Lapsen koti, perhe & lähiyhteisö, johon hän voi tuntea kiintyneensä ja johon muut tulevat vieraina lastensuojelun työntekijä, Oletko ajatellut, että lastensuojeluyksikkö on… Palvelujärjestelmän yksi toiminnan muoto Lastensuojeluyksikkö Ammatillisen toiminnan kenttä LASMoraalinen ja eettinen TENSUOvelvollisuus JELU JA • Ihmisoikeudet OMAOH• Ihmisarvo • Heikomman puollustaminen Lain vaatimus JAA- • YK:n lapsen oikeuksien JUUS sopimus • Suomen perustuslaki • Sosiaalihuollon asiakaslaki • Lastensuojelulaki Lapsen arjen ja kasvun ympäristö, jossa hän elää jokapäiväistä arkeaan LIITE 3 5 (59) Hyvä lastensuojelun työntekijä… Ajattelee lapsilähtöisesti, asettaa lapsen keskiöön Huomio lapsen edun sekä lapsen itse kokeman hyvin- ja pahoinvoinnin Takaa lapselle pysyvän kasvuympäristön ja ihmissuhteet (kiintymyssuhteet) • Vahvistaa lapsen läheisten ihmisten suhdeverkon rakentumista tai toimintaa • On lapselle turvallinen aikuinen • On läsnä ja tuo lapselle luottamuksen ilmapiirin Tukee lasta arjessa ja kasvussa • Auttaa lasta persoonallisuuden, fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien tasapainoisessa kehittämissä • Edesauttaa lapsen ehjän minäkuvan rakentumista • Tukee lapsen oman iän mukaisen lapsuuden ja toimintakyvyn rakentumista • Opettaa lapselle arkielämän taitoja sekä tukee lapsen koulunkäyntiä Auttaa lasta tunteiden käsittelyssä • Pyrkii vastavuoroisen vuorovaikutuksen kautta korjaamaan lapsen tunneelämän vaurioita yhdessä lapsen kanssa Huomioi lastensuojelun arjessa sekä yksilöt että yhteisön Pysähdy. Kun lapsi sijoitetaan oman kotinsa ulkopuolelle, on tapahtunut vakavia asioita. Lapsen toipumisen ja riittävän eheäksi kasvamisen edellytyksiä ovat pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Kehittyäkseen ja kasvaakseen vahvaksi lapsi tarvitsee mahdollisuuden juurtua. Juurtumisen ehdottomina edellytyksinä ovat riittävä aika ja pysyvä, ravinteikas elinympäristö ihmisineen. Oletko samaa mieltä? LIITE 3 6 (59) Oletko tullut ajatelleeksi omaohjaajan monia rooleja ja tehtäviä? Omaohjaajana olet lapsen tuki ja turva, samaistumisen kohde. Suhteesi lapseen on henkilökohtainen, asiakaslähtöinen vuorovaikutussuhde. Rakennat siltaa lapsen perheeseen ja olet päävastuussa lapsen asioista. Yhteistyö perheeseen Yhteistyö lapsen viranomaisiin Vanhempien ja lapsen keskinäisen suhteen tukeminen Perheohjaus - pyritään säilyttämään vanhemmuus vanhemmilla Päävastuussa lapsen asioista Hoito- ja kasvatussuunnitelm a Perustuu asiakasssuunnitelmaan sis. tavoitteet, arvioinnin ja suunnitelman sitoutuminen auttamisprosessiin Vanhemmuuden korvaaminen Samaistumisen kohde & lapsen kasvun voimanlähde Vanhemman rooli Turva Läheisin ihminen Tuki Rakentaa lapsen kanssa turvallista arkea laitoksessa Terapeuttinen Henkilökohtainen Asiakaslähtöinen vuorovaikutussuhde Auttaa lasta luomaan kokonaiskuvaa elämästään kasvuympäris töineen Vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin Suhde lapseen Kiintymyssuhdeteorian tukeminen > turvallisen kiintymyssuhteen rakentaminen Hoito & kasvatus & kuntoutus Yhteiset tavoitteet & keinot yksimielisyys LIITE 3 7 (59) KIINTYMYSSUHDETEORIA Mitä käsite kiintymyssuhde tuo sinulle ensimmäisenä mieleen? Onko se mielestäsi… …äidin ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde… Kiintymyssuhde on yksi ihmisen psyykkisen tasapainon ja minäkäsityksen keskeisimpiä lähtökohtia. …lapsen muodostama tunneside läheiseen ihmiseen, joka tyydyttää hänen tarpeensa… …melko pysyvä kiintymys lapsen ja hänen hyvinvoinnistaan vastuuta kantavan aikuisen välillä… …erilaisia kiintymyssuhdemalleja lapsen ja eri ihmisten välillä Lapsella on kiintymyssuhteen muodostumiseksi kaksi herkkyyskautta, jotka ovat 7-9 kuukauden ja 1,5 vuoden iässä. 1v Kiintymyssuhteen rakentumisen kannalta lapsen ensimmäinen elinvuosi on tärkein. Tällöin lapsen kehitykselle on luonteenomaista… Kyllä! Osuit oikeaan o Huokoisuus, muovautuvuus & vastavuoroisuus o Kognitiivisten, sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen rikastuminen ja monipuolistuminen o Tunteiden säätelyn, ajattelun ja muistin tehokkuuden ja nopeuden paraneminen Käsite kiintymyssuhdeteoria, eli attachment theory, voidaan suomentaa sekä kiinnittymiseksi että kiintymyssuhteeksi. Käsite on lähtöisin John Bowlbyn ajatuksista jo 1900 – luvun alusta. Asian voi kuvata niin, että ensin hyvissä olosuhteissa lapsi kiinnittyy ja ajan kanssa kiintyy hoitajaansa. 3v Kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen minuus kehittyy ja tämä tapahtuu kiintymyssuhteiden, lapselle läheisten ihmisten parissa. Tämän kiinnittymisen perustana on vauvan turvallisuuden, hoivan ja läheisyyden tarve, joka alkaa jo syntymähetkellä. 5v Lapsella on mahdollisuus muodostaa turvallinen kiintymyssuhde aikuiseen vielä viidenteen ikävuoteen asti, jos olosuhteet sen sallivat. LIITE 3 8 (59) Kiintymyssuhdeteoria korostaa var- Lapsen kasvun myötä hänen tarpeensa haisten hoivakokemusten merkitystä muuttuvat. Hänestä tulee yhä itsenäi- sekä korjaavien ja korvaavien koke- sempi, eikä hän tarvitse vanhempiaan musten merkitystä. Näihin korvaaviin enää kokemuksiin ihmisellä on elämänkaa- Tämä muuttaa myös kiintymyssuhdetta. samalla tavalla kuin ennen. rensa aikana lukuisia mahdollisuuksia. Liisa Keltikangas-Järvinen: ”Kolmeen ikävuoteen asti lapsi kestää olla erossa äidistään (kiintymyksen kohteestaan) kiintymyssuhteen häiriintymättä niin pitkään kuin on lapsen ikä +2. Alle vuoden vanhana tämä luku on tunteja, sen jälkeen päiviä.” Erot vauvojen kiintymyssuhteessa johtuvat vaihtelusta lasten geneettisessä perimässä ja kasvuympäristössä sekä näiden yhteisvaikutuksesta. Kirjavinkki Erja Rusanen: Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys (2011) Psst… ”kättä pidempää” – aktiviteetteja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin alkaen s. 44 Erityinen kädenpuristus Keksikää yhdessä oma erityinen kättelytyyli ja lisätkää siihen vuorotellen uusia eleitä. Niitä voivat olla esimerkiksi kämmenien lyöminen yhteen korkealle, käden puristaminen ja vaikka sormien heiluttaminen. LIITE 3 9 (59) KIINTYMYSKÄYTTÄYTYMINEN Kiintymyskäyttäytyminen o Ilmenee jo 3kk iässä. o Lapsi reagoi äitiinsä eri tavoin kuin muihin ihmisiin. o Lapsi hymyilee, ääntelee ja seuraa katsellaan äitiään aivan eri tavoin kuin muita. o Aktivoituu, kun lapsi kokee jonkin tilanteen stressaavaksi, lapsi hakee turvaa siitä aikuisesta, johon hänellä on muodostunut kiintymyssuhde. Lähestymiskäyttäytyminen o Lapsi menee äidin luo, takertuu häneen tai seuraa ja etsii äitiään. o Lapsi hakee vastauksia vanhempien kasvoista ja mikäli ilme on hyväksyvä, tutkiminen jatkuu, mutta ilmeen ollessa pelokas tai vihainen, tutkiminen loppuu. o Motoriikan kehityksen myötä lapsi lähestyy äitiään ryömimällä, konttaamalla ja kävelemällä. Merkkikäyttäytyminen o Alussa lapsi saa äidin tai muun hoivaajan lähestymään itseään itkulla, kun taas myöhemmin näitä kontaktin keinoja ovat muun muassa hymyileminen ja jokeltelu. o Myöhemmin lapsi osaa muuttaa käyttäytymistään toivotuksi. LIITE 3 10 (59) Eroahdistus o Eli tunteet ja reaktiot, joita syntyy kun lapsi joutuu eroon hänelle tärkeistä ihmisistä. o Parin vuoden ikäinen lapsi ahdistuu ja järkyttyy huomatessaan tutun henkilön lähtevän. Tällöin leikki vähenee ja itku lisääntyy selvästi johtuen siitä, että lapsi jää vieraan seuraan. Hoivakäyttäytyminen o Aikuisen vastaaminen lapsen eroahdistukseen, katsomalla ja puhumalla lempeästi lapselle, nostamalla tämän syliin tai halaamalla ja suukottelemassa lasta. o Vauvan tarpeisiin vastaamattomuus aiheuttaa vauvassa pelon, epävarmuuden ja ahdistuneisuuden tunnetta. Lapsi voi ajan myötä oppia ylläpitämään läheisen ihmisen läsnäoloa joko tukahduttamalla tai voimistamalla läheisyyden tarpeen ilmaisunsa. LIITE 3 11 (59) VIERASTILANNE Tiedätkö mistä erilaiset kiintymysmallit ovat peräisin? Lapsen käytös määrittää kiintymysmallin Nykyisen kiintymyssuhdeteorian synty on John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin yhteistyön tulosta. He pitivät tärkeänä kokemusperäisten menetelmien käyttämistä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tutkimisessa. Ainsworth analysoi vuorovaikutusta lapsen ja äidin välillä etsien toistuvia ja tyypillisiä vuorovaikutusmalleja. o Vierastilanteessa lasten ajatellaan käyttäytyvän eri tavalla sen mukaan, miten he ennakoivat kiintymyksen kohteen tai vieraan vastaavan heidän tunneviesteihinsä ja tarpeisiinsa. o Yksivuotiaan lapsen tapa toimia vierastilanteessa on yhteydessä hänen varhaisiin hoivakokemuksiinsa äidin Miten lapsen kiintymysmallia voidaan tutkia? kanssa. o Hakeeko lapsi läheisyyttä, vältteleekö tai vastustaako hän kontaktia Tutkimusmenetelmää, jonka avulla vuo- ja den vanhan lapsen kiintymyssuhteen katsekontaktien, kasvonilmeiden ja laatu voidaan määrittää, kutsutaan vie- liikkeiden kokonaisuudessa ilmenee. rastilanteeksi. Vierastilanteen miten läheisyyden hakeminen (SSP) avulla voidaan tutkia miten lapsi toimii, kun hänen turvallisuuden tunnetta uhataan. Lapsen stressitason on tarkoitus nousta tilanteen edetessä, kun lapsi kohtaa vieraan aikuisen ja eroaa hetkeksi kiintymyksen kohteestaan. Tutkimuksessa tarkkaillaan lap- sen leikkimistä, yhteydenpitotapaa äitiin ennen eroa ja eron aikana sekä kykyä turvautua vieraaseen äidin poissaolon aikana. Seuraavaksi kuvailemme näitä erilaisia kiintymysmalleja LIITE 3 12 (59) KIINTYMYSMALLIT Hoitajan ja lapsen kiintymyssuhteen laatu voidaan luokitella turvalliseen ja turvattomaan kiintymyssuhdemalliin. Lapsen varhaisen kiintymyssuhteen laadulla on merkitystä myöhemmän sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. Jos todelliset ja toistuvat kokemukset ovat lapselle lohduttavia ja turvaa tuottavia, syntyy turvallinen kiintymyssuhde. Päinvastoin lapsen kokemat negatiiviset kokemukset, kuten toistuvat hylkäämiset, varastoituvat mieleen ja il- Kiintymyssuhteen laatuun vaikuttaa muun muassa elämäntilanne ja vanhemman kiintymyssuhde omiin vanhempiinsa. menevät kaavamaisina käyttäytymismalleina, tunne-elämän vaikeuksina tai ruumiillisina oireina. Välttelevästi turvaton kiintymyssuhde Turvallinen kiintymyssuhde Kiintymyssuhdemallit Turvaton kiintymyssuhde Kiinnittymätön kiintymyssuhde Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhde Jäsentymättömästi turvaton kiintymyssuhde Kontrolloivasti turvaton kiintymyssuhde Muulla tavoin turvaton kiintymyssuhde Tiedätkö mitä nämä kiintymysmallit tarkoittavat? Pyrimme kuvailemaan ne sinulle tulevien kaavioiden kautta LIITE 3 13 (59) Turvallinen kiintymyssuhde tavoite & paras kiintymyssuhdemalli Turvallisesti kiintynyt lapsi luottaa aikuiseen. Kun lapsi luottaa sinuun, hän voi kokeilla rajojaan ja lapsesta kasvaa tasapainoinen tavallinen lapsi, jota pienet vastoinkäymiset eivät horjuta. Olipa ongelma mikä tahansa, lapsi luottaa siihen, että sinä olet valmis paneutumaan hänen asioihinsa ja auttamaan häntä. Tässä kiintymyssuhteessa aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsesta. Tällä kiinnostuksella on valtava energisoiva vaikutus, mitä ei sovi vähätellä lapsen elämänlaadun kannalta. Kiintymysmalli Lapsi Aikuinen Turvallinen Ilmaisee tuntemuksensa Vastaa lapsen perustarpeisiin, kiintymyssuhde avoimesti. tunteisiin ja tarpeisiin. "Paras kiintymyssuhde" Tutkii ympäristöä kiinnostuneesti . tarpeensa vierastilanteessa, kohti kasvua nälän tai väsyn yllättäessä. aikuisuuteen" Hakeutuu vanhemman Hyvät vuorovaikutustaidot. Luottamus muiden apuun ja Näkee ja kuulee lasta. tukeen ja valmius antaa muille apua. Ilmaisee läheisyyden "Antaa parhaat eväät Vaikutukset Ahdistuksen helpottumiseen, Luo luottamussuhteen lapseen – huolenpidon jatkuvuus. läheisyyteen tai etsii tätä. myönteisiin tunteisiin yhdessäoloa kohtaan, läheisyyteen ja sitoutumiseen pitkäaikaisiin parisuhteisiin. Turvallisesti kiintynyt kykenee kuvailemaan sekä Poissaolon päättyminen saa lapsen ilahtumaan tai purskahtamaan positiivisia että negatiivisia On saatavilla ja läsnä. huojentuneeseen itkuun. lapsuuden muistojaan avoimesti ja johdonmukaisesti. Olennaisinta turvalliselle kiintymykselle on se, ettei muistoja ole torjuttu. On ennustettava ja Monipuoliset kyvyt ratkaista johdonmukainen. ristiriitatilanteita. ”Positiivisuus, lämpö, hellyys, lapsesta iloitseminen, Hyvä sosiaalinen kehitys, katsekontakti ja usko toiseen itsetunto sekä psyykkinen ihmiseen, hyvään sekä hyvinvointi. itseensä.” Omaan osaamiseen luottaminen, hyvyyteen ja rakastettavuuteen uskominen, Toimii peilinä lapselle eikä sekä odotus muiden hylkää häntä. hyväksynnästä ja arvostuksesta itseään kohtaan. Valmiudet toimia samanikäisten kanssa. Auttaa kasvamaan ihmisenä ja uskomaan itseensä, arvostamaan itseään ja muita, sietämään erilaisia tunteita ja reagoimaan niihin. LIITE 3 14 (59) Turvaton kiintymyssuhde Turvattomassa kiintymyssuhteessa kiintymysjärjestelmän toiminta on häiriintynyt. Tällainen kiintymys syntyy vähitellen, koska aikuinen ei vastaa lapsen hätään tai reagointitapa on epäjohdonmukainen. Lapsi etsii jonkin uuden tavan, joka saa aikuisen hoivaamaan häntä edes vähän. Välttelevästi turvaton kiintymyssuhde Tunnistat välttelevästi kiintyneen lapsen siitä, että lapsi on tyytynyt kohtaloonsa olla saamatta huomiota, hän yrittää pärjätä itsekseen ja on huomaamaton. Huomaat myös sen, että lapsen tunneilmaisu on estynyttä tai vähintään neutraalia, ja hän kätkee vihan ja surun sisäänsä sekä uhmaa rajoja. Tällaisten lasten vanhemmilla on saattanut olla vaikeaa pitää lasta fyysisesti lähellä tai he ovat hoivanneet lasta etäältä. Vanhemmat ovat ikään kuin pakottaneet lapsen esinemaailman pariin. Kiintymysmalli Lapsi Välttelevästi On oppinut luottamaan turvaton itseensä, koska läheisyyttä ei kiintymyssuhde ole ollut aina saatavilla . Aikuinen Voi olla vaikeaa pitää lasta fyysisesti lähellä. Vaikutukset Lapsen tunneilmaisu on estynyttä tai vähintään neutraalia. Ei käytä kielteistä tunteidensa ilmaisua, vaan joutuu kehittämään muita kehitystasonsa mukaisia Voi hoivata lasta etäältä. keinoja säädelläkseen tunnetilojaan. Lapsen tutkiessa ympäristöä ja samalla kohdatessaan epävarmuutta, näyttää hän suhtautuvan tilanteeseen rauhallisesti, eikä hän hae Voi ikään kuin pakottaa lapsen esinemaailman pariin. läheisen ihmisen läheisyyttä, vaan jatkaa leikkimistä. Hän voi hyväksyä vieraan aikuisen leikkialoitteet, jos vanhempi ei ole paikalla tai jopa lohduttaa itseään. Erotilanteen jälkeen lapsi ei hae vanhemman läheisyyttä eikä ilmaise ilahtumistaan, vaikka hän olisi hetkeä aikaisemmin itkenyt itsekseen. Vuorovaikutus lapsen kanssa on rajoittunutta ja keskustelu lyhyttä. Lapsi kätkee vihan ja surun sisäänsä . LIITE 3 15 (59) Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhde Oletko kiinnittänyt huomiota lapseen, joka ei luota aikuiseen ja ahdistuu, kun ei voi ennakoida tilanteita? Lapsi on myös tottunut, että ainoa keino saada aikuisen huomio on ylidramaattinen itkeminen, määräileminen, valittaminen ja huutaminen. Kyseessä on ristiriitaisesti kiintynyt lapsi. Tällaisella lapsella on epävakaa kokemus kiintymyssuhteesta ja hän on saanut läheisyyttä epäjohdonmukaisesti. Kiintymysmalli Lapsi Ristiriitaisesti Ilmaisee tarpeensa selvästi, turvaton mutta odottaa vanhemman kiintymyssuhde tekevän aloitteen. Aikuinen Vaikutukset Voi käyttäytyä epäjohdonmukaisesti, vastaa Lapsi on voimakkaasti joskus lapsen hätään, joskus riippuvainen aikuisesta. ei. On saattanut kokea lapsen Saattaa olla vanhempiaan uhmakkuuden vaikeaksi ja kohtaan myös passiivinen. suhtautua vaihtelevilla tavoilla Lapsi on haavoittuva. lapsen tunteenilmauksiin. On oppinut, että ainoa keino saada aikuisen huomio on On saattanut ollut ylidramaattinen itkeminen, välinpitämätön, vihamielinen määräileminen, valittaminen ja tai ankara lapselle. Lapsella on heikko kyky itsenäistyä. huutaminen. Erotilanteessa lapsi saattaa ahdistua voimakkaasti ja mennä täysin pois tolaltaan. Vanhemman paluu voi herättää Lapsella on taipumus käyttäytyä aggressiivisesti. lapsessa ristiriitaisia tunteita. Uudet kokemukset voivat Voi takertua hoitajaansa, herättää lapsessa mutta heti seuraavaksi olla jo hätääntymistä ja nopeasti rimpuilemassa hänen otteesta kasvavaa epävarmuutta, eikä pois ja vastustella läheisyyttä. läheisen aikuisen läsnäolo sitä täysin poista. Voi olla vaikeus toimia uusissa tilanteissa ja selviytyä älyllisistä haasteista. Lapsi ei ole aktiivinen uusissa tilanteissa eikä kykene ratkaisemaan ongelmia yhtä tehokkaasti ja joustavasti kuin turvallisesti ja välttelevästi kiintyneet lapset. Lapsi voi olla usein myös avuton, passiivinen ja helposti turhautuva. LIITE 3 16 (59) Jäsentymättömästi turvaton kiintymyssuhde Millainen on jäsentymättömästi turvaton lapsi? Jäsentymättömästi kiintyneen lapsen tunnemaailma voi olla kaoottinen ja hänen on vaikea muodostaa tuntoa itsestään. Lapsi elää kaaoksessa, jossa tapahtumat ja asiat eivät ole hallittavissa ja hän on tunnereaktioiltaan hallitsematon. Huomaat, että lapsen kiintymyskäyttäytyminen voi näkyä ristiriitaisina toimintojen sarjoina, kaavamaisesti toistuvina toimintoina tai omituisina asentoina. Tällaiset lapset ovat kasvaneet useimmiten perheissä, joissa esiintyy traumaattisia kokemuksia. Kiintymysmalli Lapsi Aikuinen Vaikutukset Käyttäytyminen voi näkyä ristiriitaisina toimintojen sarjoina, kaavamaisesti Jäsentymättömästi toistuvina toimintoina ja turvaton omituisina asentoina. Lapsi voi kiintymyssuhde esimerkiksi hakata päätä Voi toimia arjessa pelokkaasti tai pelottelevasti. Tunnemaailma voi olla kaoottinen ja hänen on vaikea muodostaa tuntoa itsestään. seinään, heijata itseään, jähmettyä paikalleen, liikkua äärimmäisen hitaasti. Emotionaalinen häiriö on muita turvattomasti kiintyneitä suurempi, koska lapsi ei ole kyennyt kehittämään Kokee lähestyessään lapsuuden hoivan aikana vanhempaansa saavansa sekä riittäviä strategioita pelkoa että lohtua. pelkojensa ja turvattomuutensa hallitsemiseksi. Lapsella on suuri riski kehittää käyttäytymisen ongelmia. Voi selvästi pelätä vanhempaansa jännittyneenä, Voi tulevaisuudessa heikentää kun vanhempi palaa nuoren kykyä itsenäistyä. erotilanteen jälkeen takaisin. Lapsi on lojaali vanhemmilleen peloistaan huolimatta – kiintymys voittaa pelon. On usein voinut kasvaa perheessä, jossa esiintyy traumaattisia kokemuksia, kuten perheväkivaltaa, alkoholismia, mielenterveyshäiriöitä ja lapsen pahoinpitelyjä. LIITE 3 17 (59) Kontrolloivasti Lapsen ja vanhemman roolit ovat kääntyneet päinvastaisiksi. Lapsi ohjaa vanhempiaan turvaton vihamielisesti, rankaisevasti tai huomiota hakevasti. "Lapsi voi olla paranoidinen, ahdistunut kiintymyssuhde ja pelokas.” Muulla tavoin Eroaa kaikista edellä mainituista kiintymysmalleista. Lapsi voi esimerkiksi vierastilanteessa turvaton kääntyä vieraan henkilön puoleen, kun äiti palaa huoneeseen. Kaikkien edellä mainittujen kiintymyssuhde mallien sekamuodot luokitellaan tähän ryhmään. Täysin kiinnittymättömiä lapsia tapaa harvoin. Laitoksissa kasvaneiden, äärimmäisessä Kiinnittymätön puutostilassa eläneiden tai ulkomailta adoptoitujen lasten kohdalla on kuitenkin voinut käydä lapsi niin, että lapsella ei ole ollut ketään aikuista, johon kiinnittyä. Tämä voi johtaa kontaktihäiriöön, jossa lapsi ei pyri muiden ihmisten joukkoon lainkaan. Oletko huomannut edellä mainittuja kiintymyssuhdemalleja lastensuojeluyksikössäsi? Kirjavinkki Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.): Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen (2011) LIITE 3 18 (59) KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN SYNTYMISEN TAUSTAT JA RISKITEKIJÄT Miten kiintymyssuhdevauriot Kiintymyssuhdevauriot kulkevat usein sitten syntyvät? sukupolvelta toiselle. Olet ehkä huomannutkin, että Suomessa Äiti on voinut kokea omassa lapsuudes- lapsia kasvatetaan usein ns. välttelevän mallin mukaan. Tällaisessa kasvatusmallissa tyypillistä on ennenaikaisen itsenäisyyden ja yksin selviämisen ihannointi. Tämä on kuitenkin kehityksen kannalta hyvin tuhoavaa. saan laiminlyöntiä ja toistaa samaa omien lastensa kohdalla. Tämä ei päde kuitenkaan kaikkiin. Toiset vanhemmat pystyvät luomaan turvallisen suhteen lapsiinsa omista kokemuksistaan huolimatta. Ennen vanhaan ruumiillista rangaistusta pidettiin hyväksyttävänä kasvatusmetodina kotona ja koulussa. Aikuiset eivät osaa vieläkään puhua siitä, miten paljon kipuja ja pelkoa näillä metodeilla on aiheutettu. Näiden kokemusten vuoksi aikuiset ovat sisäistäneet itsestään hyvin kielteisiä kuvia ja nämä kokemukset saattavat tulla esiin suhtautumisessa omiin lapsiin. On tärkeää katkaista tämä tuhoisa kierre. Myös sinä voit auttaa siinä! LIITE 3 19 (59) Varhaista suhdetta uhkaavia riskiteki- Riskitekijät voivat liittyä vanhempaan, jöitä tiedetään useita. lapseen ja vuorovaikutussuhteeseen. Ne voivat olla biologisia, sosiaalisia tai psykologisia. Näitä riskitekijöitä ovat: Perheen alhainen sosiaaliluokka Väkivaltainen parisuhde Äidin alhainen koulutustaso Huonot vanhemmuuden kyvyt Teiniäitiys Köyhyys Monilapsisuus Sosiaalinen syrjäytyneisyys Vanhempien päihdeongelma Lapsen somaattinen vakava saira- Mielenterveysongelmat us, keskosuus, synnynnäinen so- Äidin masennus, stressi tai yksi- maattinen vamma ja kehitysvam- näisyys maisuus Hedelmättömyyshoidot Traumaperäinen stressihäiriö Adoptiovanhemmuus Psyykkisten- ja vuorovaikutussuhdehäiriöiden kehittymisen taustalla on yleensä useiden riskitekijöiden kasautuminen. Lapsen yksilölliset tekijät, kuten synnynnäiset ominaisuudet ja tempera- mentti, sekä perheeseen, verkostoon ja Kiintymyssuhde voi vaurioitua myös tur- ympäröivään yhteiskuntaan liittyvät te- vallisessa ympäristössä, kuten päivähoi- kijät suojaavat myös lapsen kehitystä. dossa. Pelkästään se, että lapsi joutuu eroon hänelle tärkeistä ihmisistä, voi Lapsen kasvuympäristöllä ja aikuisten vaurioittaa kiintymyssuhdetta. Yksit- antamalla huomiolla on merkittävä täinen riskitekijä ei automaattisesti vaikutus kiintymyssuhteelle, tapahtui- johda minkään tietyn häiriön syntyyn. pa kasvatus sitten kotona, päiväko- Häiriön syntymiseen vaikuttavat yhtä- dissa tai lastensuojeluyksikössä. aikaisesti ilmenevät suojaavat tekijät. Tärkein yleisenä pidetty suojaava tekijä on se, että vanhempi kykenee vastaamaan lapsen iänmukaisiin emotionaalisiin ja konkreettisiin tarpeisiin. Sinä voit olla lapsen elämän tärkein aikuinen! LIITE 3 20 (59) VUOROVAIKUTUS PERHEESSÄ, JOSSA LASTA LAIMINLYÖDÄÄN Lapsia laiminlyövien perheiden vuorovai- na avuttomuutta, kipua, kauhua ja jopa kutuksessa on havaittavissa tiettyjä kuoleman pelkoa joutuessaan tällaisen tunnusomaisia piirteitä. Lapsi kokee ai- tilanteen uhriksi. Tunnusomaisia piirteitä perheissä, joissa lapsia laiminlyödään: Lapsen jatkuva torjuminen Väheksyminen Nimittely Julkinen nöyryyttäminen Huutaminen Kiroileminen Uhkaaminen Lapsen pahoinpitely Lapsen rohkaisu epäsosiaaliseen tai rikolliseen käyttäytymiseen Lapsen opastaminen päihteiden käyttöön Reagoimattomuus lapsen viesteihin tahallisesti tai tahattomasti Vanhempi ei käytä lapsen nimeä, katso silmiin tai puhu lapselle Lapsi todistaa vanhempien välistä väkivaltaa ja pelkää vanhempien tai toisen vanhemman puolesta LIITE 3 21 (59) KIINTYMYSSUHDEVAURIOISEN LAPSEN OIREILU Lapsen paha olo näkyy monella eri taval- TRAUMAPERÄINEN la. Psyykkisiä häiriöitä voidaan havaita STRESSIHÄIRIÖ jo vauvaikäisillä. Oletko huomannut lapsella: Masennusta? Nukkumishäiriöitä? Syömiseen liittyviä ongelmia? Säätelyhäiriöitä? Traumaperäisessä kiintymyshäiriössä keskeistä on lapsen pyrkimys kontrolloida itse kaikkea. Hän on kykenemätön luottamaan hänestä huolehtiviin aikuisiin. Traumaperäinen stressihäiriö voi näkyä lapsen käyttäytymisessä monella eri tavalla: Nämä voivat johtua turvattoman kiintymyssuhteen aiheuttamista kiintymyssuhdevaurioista. Lapsi ei suoriudu koulussa kyllin hyvin kykyihinsä nähden Lapsella on vaikeus hankkia ystäviä Lapsi saattaa olla kiusaajan roolissa Lapsi ei halua olla aikuisen lähellä, jos aikuinen yrittää lähestyä tai halata Lapsi hyväksyy aikuisen läheisyyden ja käyttäytyy erityisen suloisesti tilanteissa, joissa haluaa aikuiselta jotain Lapsi riitelee jatkuvasti, jopa täysin vähäpätöisistä asioista Lapsi rikkoo tarkoituksellisesti omia ja muiden tavaroita Lapsi vahingoittaa eläimiä Lapsi varastelee ja keksii epäuskottavia selityksiä tavaroiden alkuperästä Vaikka lapsi jää kiinni kiellettyjen asioiden tekemisestä, hän ei myönnä syyllisyyttään Lapsen raivokohtaukset pitkittyvät Lapsi kerää ja piilottelee ruokaa LIITE 3 22 (59) SOPEUTUMISHÄIRIÖT SÄÄTELYHÄIRIÖT Sopeutumishäiriöt ovat lapsilla tavallisia, mutta niihin on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi oma tai perheenjäsenen sairastuminen sekä lastensuojeluyksikköön siirtyminen ovat asioita, joihin lapset reagoivat hyvin yksilöllisesti ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen tunneoireilu saattaa näkyä: Vetäytymisenä ja vakavuutena Rauhattomuutena Vastustavana käyttäytymisenä Erilaisina taantumisina jo saavutetuista iänmukaisista taidoista Sopeutumishäiriöissä tällaiset oireet ovat kuitenkin aina lyhytkestoisia. MIELIALAHÄIRIÖT Mielialahäiriöistä masennuksen oireet ilmenevät lapsella: Masentuneena mielialana tai ärtyneisyytenä Lapsi ei koe mielenkiintoa tai mielihyvää hänen iänmukaisista aktiviteeteista Lapsella ei ole kykyä osoittaa mieltään Lapsen itkeminen lisääntyy Lapsella aloitteiden tekeminen on vaikeaa sosiaalisissa suhteissa Lisäksi masennukseen saattavat liittyä nukkumisen ja syömisen häiriöt Säätelyhäiriöillä tarkoitetaan lapsen vaikeuksia säädellä omia fysiologisia toimintojansa, emotionaalista tilaansa, motoriikkaansa ja aistimuksiansa. Säätelyhäiriöt kuvaavat kehittyvän keskushermoston poikkeamia kyvyssä hallita sinne tulevia aistimuksia. Yliherkässä säätelyhäiriössä lapsi reagoi erityisen voimakkaasti kosketukseen, ääniin, valoihin tai muihin aistimuksiin. Aktiivinen tai aggressiivinen säätelyhäiriö sisältää sekä aistimuksellista yli- ja aliherkkyyttä, että liikunnallista koordinaatiovaikeutta ja keskittymättömyyttä. Nämä lapset kärsivät jo varhaisesta lapsuudesta asti ylivilkkaudesta ja aggressiivisuudesta. LIITE 3 23 (59) NUKKUMIS- JA SYÖMISKÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT Pienen lapsen psyykkinen oireilu on useimmiten kokonaisvaltaista ja näkyy Tärkeintä vuorovaikutussuhteen kan- kehon tuottamina erilaisina toimintoina. nalta on vanhemman kokemus nukku- Ongelmat näkyvät lapsen arjessa tär- misen ja syömisen vaikeuksista sekä keillä alueilla, kuten nukkumisessa ja näihin liittyvästä itkusta. syömisessä. Näissä esiintyvät oireet ovatkin tavallisia ja saattavat liittyä hyvin erilaisiin vaikeuksiin. Syömiseen liittyvissä ongelmissa on tärkeää poissulkea ensin somaattisten sairauksien mahdollisuus. Uni-valve -rytmin kehittyminen kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana liittyy Syömisvaikeuksiin saattaa joskus liit- voimakkaasti vuorovaikutussuhteisiin. tyä nopeasti paheneva vuorovaikutuksen kielteinen leimautuminen sekä lapselle että aikuiselle. Tavallisimpia esille tulevia ongelmia ovat nukahtamiseen liittyvät vaikeudet ja tiheät, toistuvat heräämiset yön aikana. Tällaisissa tilanteissa vuorovaikutuksen hoitamisella on kiire, ja hoito on usein vaativaa ja pitkäaikaista. Psst… ”kättä pidempää” – aktiviteetteja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin alkaen s. 44 Ilmapallotennis Tarkoituksena on pitää ilmapallo ilmassa käyttämällä eri ruumiinosia: käsiä, päätä, olkapäitä jne. Jos valitsette ruumiinosaksi jalat, maatkaa lattialla ja potkikaa ilmapalloa kevyesti. LIITE 3 24 (59) KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN KORJAAMINEN Miten sinä ammattilaisena voit auttaa kiintymyssuhdevaurioiden korjaamisessa? Olemme poimineet tähän lukuun keinoja, joiden avulla voit edetä kiintymyssuhdevaurioiden korjaamisessa. Askeleemme etenevät terveen lapsi-vanhempisuhteen jäljittelystä, turvallisen ympäristön luomiseen, leikkisyyden kautta hankalien tunteiden hallitsemiseen ja kiintymysvastarinnan vähentämiseen. Olemme keränneet sinulle myös ”kättä pidempää”, aktiviteettejä vuorovaikutustilanteisiin, viisi askelta voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen sekä satuhieronnan, jota voi käyttää kaikenikäisten lasten kanssa. Tämän luvun vinkkejä ja menetelmiä voit soveltaa tilanteiden ja omien tuntemuksiesi mukaan. TERVEEN LAPSI-VANHEMPISUHTEEN JÄLJITTELY APUNA KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN KORJAAMISESSA Vuorovaikutushäiriöiden korjaamisessa olennaista on: Oikeanlainen tunneviritys eli empatia Leikinomaisuus Aikuisen varmuus ja vastuullisuus pitää ohjat käsissään Yhteiset ilot Jatkuvuus Hoivaaminen Haasteiden asettaminen LIITE 3 25 (59) Lapsen kehitykselle on tärkeää aika ilmaan, pitää häntä sylissä, kylvettää, juuri sinun kanssasi! höpöttää, suojella tai rohkaista lasta. Voit myös ohjata lapsen biologista vanhempaa toimimaan näin. Tehtävänäsi on työssäsi myös tukea ja auttaa niitä aikuisia, jotka eivät aina ole jaksaneet tai osanneet olla turvallisia, saavuttamaan takaisin luottamus omaan toimintaansa ja ansaita takaisin se vanhemmuus, joka jossain kohdassa Sinä vastaat lapsen kehityksestä tuo- on joutunut hukkaan. malla vuorovaikutukseen oman sensitiivisyytesi, tulkitsemalla lasta ja hänen tunteitaan. Tärkeäksi nousee näiden lisäksi lapsen kehityksen tukeminen esimerkiksi turvallisen elinympäristön luomisella sekä lapsen kasvatus rakkauden ja rajojen kautta. Turvallisen kiintymyssuhteen luomisessa jäljitellään tervettä lapsivanhempisuhdetta. le täytyy olla hänen ikänsä mukaista? Kuka tahansa, joka toimii lasten parissa, lastensuojelussa, omahoitajana tai perheiden parissa, voi hyödyntää työssään tätä ajattelua. Luonnollinen lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus Ajatteletko sinä, että toiminta lapsel- sekä suhde ovat olennainen osa turvallisen kiintymyksen rakentumista. Sinä voit puhaltaa lapsen vatsaan, nostaa lapsen Vuorovaikutuksen häiriöt ovat usein kehittyneet jo varhaislapsuudessa ja usein sen korjaamiseksi joudutaan palaamaan siihen tunne-elämän vaiheeseen, josta häiriöt ovat alkaneet. Nuorenkin kanssa voi toimia niin, että hän saa niitä hoivaavia kokemuksia, joita hän ei ole saanut aiemmin. LIITE 3 26 (59) Vuorovaikutushäiriöiden korjaamisessa olennaista on oikeanlainen tunneviritys eli empatia. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutus Tähän liittyy vahvasti myönteinen vas- koostuu yhteisistä iloisista ja jatkuvis- tavuoroisuus. Kumpikin osapuoli haluaa ta asioista. miellyttää ja ilahduttaa toisiaan ja tämä saa jokaisen ponnistelemaan entistä Tämä näkyy muun muassa aikuisen vas- enemmän sen aikaansaamiseksi. Positii- taamisella lapsen ilmeisiin ja ääntelyyn. vinen vuorovaikutus vahvistaa sekä lap- Voit leikkiä kurkistusleikkejä ja kiin- sen että aikuisen myönteistä kuvaa it- niottoleikkejä lapsen kanssa. Ne ovat sestään. hauskoja ja yllättäviä ja niiden avulla lapsi oppii kommunikoimaan ja kokemaan Terveessä vanhempi-lapsisuhteessa läheisyyttä. Eristäytyvää lasta täytyy tärkeää on myös leikinomaisuus. rohkaista tällaiseen toimintaan. Kun lapsi varttuu, painopiste siirtyy yhä enem- Sinun ja lapsen yhdessä leikkiminen män lapsen itsemääräämisoikeuden ke- tuottaa lapselle iloa ja jännitystä, sillä hittämiseen, unohtamatta silti lapsen on suuri merkitys vuorovaikutuksen ke- tarpeiden täyttämistä. On huomioitava hittymiselle. se, että lapsen varttuessa hän voisi iän puolesta olla kykenevä itsenäisempään elämään, mutta lapsen tunne-elämä ei Kaiken tämän takana on myös se, että aikuisella tulee olla varmuutta ja vastuullisuutta pitää ohjat käsissään. Johtajuus on tärkeää, koska epävarma aikuinen ei rauhoita pelokasta tai onnetonta lasta. Rakenteellisuus ja järjestys ilmaistaan selkeillä säännöillä ja erityisesti yliaktiivisille ja kontrolloiville lapsille ennustettavuus on tärkeää. välttämättä ole kyllin kehittynyt tähän. LIITE 3 27 (59) Terve lapsi-vanhempisuhde sisältää paljon hoivaamista, joka saa aikaan rauhallisen ja turvallisen olon lapselle. Voit antaa hoivaa lapselle esimerkiksi Erityisesti Theraplay–menetelmä keinuttamalla lasta huovan päällä ja korostaa näitä edellä mainittuja syöttämällä. asioita. Theraplay on kehitetty nimenomaan vuorovaikutushäiriöiden korjaamiseen ja se keskittyy toiminnallisesti lapseen, hoivaamisen ja leikin ollessa keskeisellä sijalla. Theraplay tarjoaa korjaavan mahdollisuuden kulttuurimme tuhoisiin lastenkasvatusperinteisiin, joita jo aiemmissa luvuissa toimme esiin. Theraplay-hoito tarttuu neljään vakavaan ongelmaan, joita ovat Kun lapselle asetetaan haasteita, hän oppii luottamaan itseensä ja kykyynsä oppia uutta. Arjessa tulee vastaan monia tilanteita, joissa lasta voi kannustaa, rohkaista ja auttaa hallitsemaan jännittäviä kokemuksia. Voit esimerkiksi rohkaista lasta tasapainottelemaan tyynypinon päällä. Se tuo hänelle onnistumisen tunteita ja kasvattaa itseluottamusta. päivittäisten kokemusten heikko jäsentyminen, liian vähäinen vuorovaikutus, riittämätön määrä hoivaa ja kosketusta sekä haasteiden puute. Theraplay menetelmää voivat hyödyntää monet lasten ja perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset. LIITE 3 28 (59) TURVALLISEN YMPÄRISTÖN LUOMINEN Kiintymysteoria perustuu turvallisuu- Lapsilla, jotka asuvat lastensuojelun teen ja jokainen lapsi tarvitsee tuek- sijaishuollon piirissä esimerkiksi lasten- seen ainakin yhden turvallisen aikuisen! suojelulaitoksissa, on turvallisuuden tunne usein järkkynyt. Aikuiset, joiden erityisesti olisi pitänyt edustaa turval- Erityisesti varhainen turvallisuudentun- lisuutta, eivät ole siihen syystä tai toi- ne on nähtävästi sosiaalisen kehityksen sesta pystyneet. Etenkin silloin meidän kannalta erityisen tärkeää. Lapsen koh- aikuisten tehtävä on täyttää turvallis- datessaan aikuinen eli sinä olet vastuus- ten aikuisten tunnusmerkit ja olla lap- sa lapsen turvallisuudesta. Tarvitsemme sille läsnä pienissä kohtaamisissa, olla sekä fyysistä turvallisuutta että turval- rohkeutta ottaa vastaan se, mitä lapsel- lisuuden tunnetta. Tämä tunne on kes- le kuuluu ja hänen elämässään tapahtuu. keinen lapsen jatkuvan hyvinvoinnin ja Unohda kiireesi hetkeksi ja kuule lasta! kehittymisen kannalta. Turvallisuus täytyy rakentaa lapsen ympärille, se ei ole itsestäänselvyys. Oletko SINÄ lapselle turvallinen aikuinen? Sinun tulee huomioida myös se, että Voit olla on lämmin, kiinnostunut, vihai- turvallisuuden tunne täytyy rakentaa nen, välittävä, rajoittava, ihana, tyhmä, aina uudelleen, kun lapsi havaitsee jon- mukava, kannustava, lasta varten, kuun- kin vaaran uhkaavan häntä. Lapsen vart- televa, jutteleva, luotettava, sopimuk- tuessa hän oppii itse ottamaan enemmän sista kiinni pitävä, nalkuttava, vaativa, vastuuta rakastava, siis Kaikkien myös nuoruusiässä ja jopa aikuisuuteen aikuisten pitäisi olla lapselle turvaa tuo- asti kiintymyksen kohteilla on tärkeä via, jokaisen aikuisen jokaiselle lapselle. rooli turvallisuuden tunteen luomisessa. Mutta näin ei valitettavasti ole. Turval- Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu lisuuden ja luotettavuuden tunne raken- asioita, jotka voivat heikentää turvalli- tuu lapselle arjen pienistä palasista, suuden tunnetta. Näissä tilanteissa on kohtaamisista. tärkeää, että kiintymyshahmo, joka turvallinen. turvallisuudestaan, mutta voit olla juuri sinä, on saatavilla ja auttamassa turvallisuuden korjaamisessa. tunteen LIITE 3 29 (59) Lapsen kiintymyksen kohteen on oltava läsnä Turvallisuuden tunteen Sinun tehtäväsi onkin löytää tasapaino ylläpitämisen näiden kahden välillä ja virittäytyä lap- kannalta tärkeintä on se, että alle kou- sen kanssa samaan tunnetilaan. Tähän luikäisiä lapsia hoitaa jatkuvasti yksi tarvitaan tuntemusta siitä, miten lapsi henkilö, johon lapsi on kiintynyt. Tilan- reagoi järjestykseen ja joustavuuteen. teen vaatiessa lasta voi hoitaa myös Muista huomioida myös se, että lapsi voi toissijainen kiintymyksen kohde. reagoida eri päivinä eri tavalla eri asioihin. Kun valvot lasta, pelkkä fyysinen läsnäolosi saa lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Lapsella ei ole mahdollisuutta valita noudattaako sovittuja asioita vai ei, kun sinä olet paikalla. Valvonta tarkoittaa sitä, että olet lähellä lasta ja tiedostat tilanteen. Samalla tavalla lapsi tiedostaa läsnäolosi. Suuret elämänmuutokset tulisi suunnitella etukäteen niin, että myös lapsi on prosessissa mukana alusta asti. Näitä voivat olla esimerkiksi muutto uuteen kotiin tai toiselle paikkakunnalle ja päivähoitopaikan vaihtaminen. Lapsi tarvitsee tietoa tulevista muutoksista, koska muuten hän voi ajatella muutoksen johtuvan hänestä. Lapsi voi normaalisti joutua kiintymyksen kohteista eroon, kun Tilanteet on pidettävä ennakoitavina Kun lapsen elämässä on järjestys, rutiinit ja rituaalit, ovat tilanteet ennakoitavissa. Elämän rakenteen ollessa va- hän menee kouluun tai yökylään, mutta myös sairastuminen, muutto tai kuolemantapaus voivat olla tällaisia poikkeustilanteita. kaalla pohjalla arjen vaihteluita on vähän, ne on helppo ymmärtää ja niihin on helppo sopeutua. Elämän ei tule kuitenkaan olla liian jäykkää ja lapselle tulee tarjota vapauksia ja vaihtoehtoja hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen. Vapautta tulee olla kuitenkin rajoitetusti, koska se voi synnyttää lapselle ahdistusta ja vähentää turvallisuuden tunnetta. Anna lapselle tietoa tapahtuneesta ja tulevasta. Lapsen täytyy saada hyväksyä oma ahdinko niin, että hän voi luottaa siihen, että hyväksyt hänen pelkonsa. Pelkkä puhuminen ei välttämättä riitä. Sinun on luotava lapsen selviytymiseen uskoa. LIITE 3 30 (59) Turvallisuudesta on huolehdittava Lapsen on ymmärrettävä päätöksesi. myös rajoitustoimenpiteissä Ole myös avoin sille, mitä lapsi ajatte- Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lapsen ja aikuisen välillä, tärkeää on rajojen asettaminen eli kontrolli. Tehtävänäsi on ohjata lasta ja ohjaavassa kontrollikäsityksessä sinä muistutat lasta säännöistä ja perustelet ne. lee tilanteesta. Tällöin lapsi ymmärtää sinun luottavan päätökseesi, mutta myös sen, että otat hänet huomioon. Yritä kertoa päätöksesi aina empaattisesti niin, että osoitat ymmärtäväsi lapsen pettymyksen. Lohdutus auttaa lasta hyväksymään tekemäsi päätöksen. Lapsen aiempi hylkäämiskokemus tulee näkyväksi. Sinun on osattava kerta toisensa jälkeen asettaa rajat ja säilyttää kiintymys hyväksymistä testaavalle lapselle. Kasvu ei ole kivutonta. Sinä varmasti ärsytät välillä lasta ja lapsi puolestaan ärsyttää välillä sinua. Sinun on pystyttävä sietämään lapsen negatiivisiakin tunteita, joita syntyy, kun kaikki ei aina suju niin kuin hän haluaisi. Säännöt ovat suojelemassa lasta ja auttavat häntä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Aikuisena tehtäväsi on tarvittaessa auttaa lasta selviytymään vaikeissakin tilanteissa. Näytä lapselle mallia, ole johdonmukainen ja auta riitojen solmukohtien kitkemisessä. Kun lapselle asetetaan rajoitustoimenpiteitä ja rajoja, sekä turvallisuus että ahdistus lisääntyvät samaan aikaan. Sinun tulee kertoa lapselle rajoitustoimenpidettä koskeva päätös avoimesti luottaen itseesi, ilmoittaen myös toimenpiteen syy ja tavoite selvästi. Älä eristä lasta Usein lapsi eristetään pois muiden seurasta lähettämällä hänet esimerkiksi omaan huoneeseen, kun hän on vihainen. Eristämistä kannattaa kuitenkin välttää, koska se voi lisätä lapsen vihaisuutta ja pelottaa lasta. Lapsen ollessa kiihtymyksen vallassa kannattaa pysyä hänen lähellään. Lapsen eristämistä kannatta harkita silloin, kun olet itse poissa tolaltasi etkä pysty tarjoamaan turvallisuutta lapselle. Tässäkin tilanteessa tulisi sinun selittää asia lapselle. Joskus on myös tilanteita, jolloin lapsen on hyvä saada olla yksin rauhoittuakseen. Tällöin lapsen tulee kuitenkin saada itse valita haluaako olla yksin vai ei. LIITE 3 31 (59) Järjestä lapselle yllätyksiä harkitusti Rakkausesineet apuna Joskus on mukava järjestää lapselle Kiintymyssuhdeteorian pohjalta voidaan yllätyksiä. miettiä suositella erotilanteessa lapselle emo- etukäteen, miten lapsi kokee yllätyk- tionaalisesti tärkeiden tavaroiden an- sen, kun tavanomainen rutiini vaihtuu. tamista. Näitä voidaan nimittää rak- Huomioi myös se, pystyykö lapsi käsit- kausesineiksi, siirtymä- tai turvaobjek- telemään yllättäviä tilanteita, jos hän teiksi. Ne voivat lohduttaa erotilan- on vastikään kokenut odottamattomia teessa lasta ja tuoda tehokkaasti lap- tapahtumia. Näitä voivat olla esimerkik- selle turvallisuuden tunteen. Esine voi si sairaus, avioero tai kuolema. olla esimerkiksi turvalelu, eli symboli, Muista kuitenkin joka kuvaa lapsen ja kodin yhteyttä, ne todistavat suhteen jatkuvan myös erotilanteen jälkeen. Lapsi itse päättää, mikä tuo hänelle turvaa ja mikä ei. Turvalelut toimivat niin kauan kuin lapsi onnistuu luomaan niiden avulla vanhemman tai muun tärkeän ihmisen läsnäolon. Myös lastensuojelussa omahoitajan tehtäviisi kuuluu hyvin tärkeänä osana vanhemman elävän kuvan pitäminen lapsen mielessä, näin ollen vanhemmasta, kodista ja sisaruksista puhuminen on sallittua. LIITE 3 32 (59) Suhtaudu ymmärtäväisesti lapsen pelkoon Vastuu lapsesta on aikuisella eli sinulla, ja avainasemassa näin ollen turvallisen kiintymysmallin kehittymiselle on se, että lapsen signaalit havaitaan heti ja tulkitaan oikein. Tehtävänäsi on suojelemisen ohella tukea lasta uusissa tilanteissa. Rohkaisusi helpottaa lasta kohtaamaan uusia tilanteita ja voittamaan niissä heränneen pelon. Tukeminen saa lapsen olon mukavaksi ja hyväksi seurassasi sekä lujittaa hänen käsitystään itsestään niin, että muut ihmiset hyväksyvät hänet. Lapsi hyväksyy helpommin apusi ja myös haluaa sitä, kun suhtaudut siihen vakavasti, ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti Turha järkeily tai nuhtelu ei auta hallitsemaan pelkoja ja ne helposti pahenevat. Joskus lapsen on saatava käsitellä pelkojaan useaan kertaan ja monissa eri tilanteissa. Sinun on ymmärrettävä, että tilanne vaatii kärsivällisyyttä ja asiaa käsiteltävä yhä uudelleen ja uudelleen lapsen kanssa. Muuten voi käydä niin, että ahdistus jää kokonaan ratkaisematta. Jos luotat siihen, että lapsi toipuu, hän myös todennäköisemmin toipuu. LIITE 3 33 (59) LEIKKISYYS JA SEN VAIKUTUKSET SUHTEEN KORJAAMISEEN Suuri osa lapsen ja sinun välisestä vuorovaikutuksesta ilmenee leikkisyytenä ja paljon tästä kaikesta tapahtuu jo Säilytä avoin mieli, aina kun se on mahdollista ennen kuin kurinpitoa tarvitaan lainkaan. Leikki on vuorovaikutuksessa ensisijaista, kurinpito toissijaista. Vaikka tilanne näyttäisi miten huolestuttavalta tahansa, on sinun hyvä nähdä huumoria niissäkin tilanteissa. Lapsen Useimmiten leikkisyys tapahtuu luon- ei-toivottuun käyttäytymiseen johta- nostaan. Leikkisyys sisältää naurua, lii- neita syitä ei tule oikopäätä tuomita. kettä ja liioiteltuja ilmeitä. Leikkisyy- Sinun tuleekin huomata, että lapsella destä ja pienestä kiusoittelusta voi tul- on voinut olla eri pyrkimys, kuin miltä la tärkeä keino, jonka avulla opitte lap- hänen sen kanssa toisistanne enemmän ja Tällöin tilanne on helpompi nähdä jopa opitte korjaamaan ristiriitatilanteita. humoristisena. Lapsi voi olla jopa val- käyttäytymisensä vaikuttaa. mis ottamaan huonosta käyttäytymisestään vastuun, eikä asetu puolusVirheiden myöntäminen Aikuiset, jotka myöntävät virheensä, todennäköisesti osaavat myös nauraa niille, eivätkä suhtaudu itseensä tai virheiden tekemiseen niin vakavasti. Tällainen toiminta antaa lapselle mallin siitä miten reagoida virheeseen. Tunnistatko itsesi tällaiseksi aikuiseksi? tuskannalle, jos käsittelet asioita leikkisällä asenteella. Se helpottaa myös kommunikointia ja näin voidaan välttää myös konfliktitilanteita. LIITE 3 34 (59) Ajanvietto ja onnellisuus Kasvatuksen yleissävy ja lapsen kasvuympäristön olot ovat merkittävässä yhteydessä lapsen onnellisuuteen. Tyytyväisyys ja hyvä olo luovat merkkinsä lapsen elämään. Lapsi kaipaa ja tarvitsee aikuisen turvaa enemmän kuin kuvittelemmekaan. Kun vietät lapsen kanssa tarpeeksi aikaa, tulee sinusta lapsen paras asiantuntija, joka voi havainnoida pienetkin muutokset lapsessa. Lapsen kanssa vietetyn ajan laadukkuus ei siis yksinomaan riitä, vaan tämän lisäksi lapsen kanssa on elettävä yhdessä ja vietettävä määrällisesti riittävän paljon aikaa. LIITE 3 35 (59) HANKALIEN TUNTEIDEN HALLITSEMINEN Onko sinulla joskus vaikeuksia hallita On tärkeää, että aikuiset hyväksyvät hankalia tunteita? ja ymmärtävät omaa vihaansa niin, että he pystyvät sitä myös säätelemään ja ilmaisemaan sopivalla tavalla. Sinun on yritettävä pitää oma suuttumuksesi aisoissa, vaikka lapsi yrittäisikin saada sinut suuttumaan. Lapsen motiivit menettävät tehonsa hyvin nopeasti, kun aikuinen ei reagoi niihin suuttumalla. Jos on, usein se heijastuu myös lapsen käyttäytymiseen. Myös lapsella voi olla vaikeaa hallita tunteitaan. Useimmiten Ilmaise suuttumuksesi lapselle lyhyesti, jos olet vihainen lapsen käyttäytymisen vuoksi. viha aiheuttaa ongelmia sekä lapsen emotionaalisessa kehityksessä että aikuisen ja lapsen välisessä suhteessa. Usein lasta rangaistaan vihaisesta käyttäytymisestä, varsinkin jos se kohdistuu aikuisiin tai lapsen sisaruksiin. Vihan yhteydessä lapsi usein eristetään. Eristäminen johtaa siihen, että lapsi ei osaa säädellä vihaansa hyvin eikä myöskään korjata suhdettaan aikuiseen raivokohtauksen jälkeen. Sinun on keskityttävä lapsen käytökseen, kertoa miksi olet vihainen ja tuotava esiin muita keinoja lapsen huonolle käyttäytymiselle. Kun sinä hallitset vihasi, viha on lyhytkestoista ja viha ei kohdistu lapseen, on pyrittävä mahdollisimman nopeasti korjaamaan suhde lapseen. On tuotava esiin se, että viha on kohdistunut lapsen käytökseen, ei lapsen persoonaan. Tämä auttaa lasta tuntemaan syyllisyyttä käyttäytymisensä vuoksi eikä häpeämään oman persoonansa vuoksi. LIITE 3 36 (59) Usein, kun lapsi ei saa ilmaista vihai- Sinun vastuullasi ovat lapsen tunneil- suuttaan, hän ei ilmaise muitakaan tunteitaan. maisut ja tunteiden säätely. Sinun tehtävänäsi on tukea lapsen tunnetilojen kokemista. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Lasta ei saa jättää niiden kanssa yksin, vaan sinä voit auttaa kestämään tunnetiloja, jakaa niitä lapsen kanssa ja auttaa lasta tulemaan toimeen erilaisten tunteidensa kanssa. Tämä korostuu erityisesti teini-iässä. Lapsi siis hyötyy siitä, että saa myös vihata, ilman arvostelua. Lapsen kielenkäyttöä on kuitenkin rajoitettava niin, että se on soveliasta. On kiinnitettävä huomio siihen, milloin on kyse epäkunnioittavasta asenteesta. Näin lapsi oppii vähitellen ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan hyväksytyllä tavalla. Kun lapsi voi ilmaista tunteensa vihansa avoimesti, on hänellä luultavasti läheinen suhde aikuiseen. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy tunnetilojen jakamisen kautta, kun sinä kerrot äänenpainolla, sanoilla, ilmeillä ja eleillä, että ymmärrät lapsen tunnetilan. Lapsi myös hyväksyy aikuisen auktoriteetin paremmin ja ilmaisee harvemmin vihaansa ongelmakäyttäytymisellä. Aikuisen on hyväksyttävä erilaisuus. Sinun tulee huomioida sekä negatiivisten tunteiden vähentäminen että posi- Aina kuitenkaan yhteisymmärrys ja so- tiivisten tunteiden jakaminen ja lisää- piminen eivät toteudu. Lapsi jatkaa int- minen. tämistään kaikesta huolimatta. Näissä tilanteissa sinun tulee hyväksyä lapsen viha täysin, mutta rajoittaa silti edelleen lapsen tapaa ilmaista sitä. Usein lapsi reagoi turhautumalla sinun asettamiin rajoitustoimenpiteisiin. Sinun tuleekin osoittaa ymmärtäväsi ja hyKirjavinkki Daniel A. Hughes: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus – toimivuutta kasvatukseen (2011) väksyväsi lapsi reagoimalla tunneilmaisuun samantasoisesti. LIITE 3 37 (59) Viisi askelta voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen Askel 1: Tunteiden havainnointi ja tunnistaminen Tietoinen tunnemaailman tarkastelu Tarkastele omia tunteitasi ja opettele tunnistamaan niitä Tarkkaile lasta Millä tavoin hän ilmaisee eri tunteitaan? Huomioi suorat - ja epäsuorat tunteet Ota leikki avuksesi – lapsi ilmaisee tunteitaan usein leikin kautta Käykää läpi leikissä heränneitä tunteita Rauhoittele lasta tarvittaessa Yritä löytää lapsen oma tapa ilmaista tunteensa Lapsi ilmaisee tunteitaan käyttäytymisellään (ei vielä osaa sanoittaa niitä) Lapsen ilmeet, kehon asennot, liikkeet ja äänen sävyt Asetu lapsen asemaan Mieti esimerkiksi sitä, miten eri tavoin pieni lapsi ja aikuinen käsittävät ajan Tunteiden tunnistaminen on pohja seuraavalle askeleelle Askel 2: Tunteiden sallimisen ilmapiiri Hyväksy ja kunnioita lapsen tunteita Ole lähellä ja saatavilla Rohkaise lasta kertomaan tunteistaan, opeta nimeämään, tutkimaan ja ymmärtämään niitä Rauhoittumisen taidon harjoittelu voi vaatia voimakkaita tunteita Ennakoi tilanteita Ohjaa lasta ennen kuin tunteet vyöryvät yli laidan, kunnes rauhoittuminen on mahdotonta Tunnista ja tiedosta omat ennakkokäsityksesi - haaste Ne voivat pahimmillaan olla este hyvälle vuorovaikutukselle LIITE 3 38 (59) Askel 3: Eläytyvä kuunteleminen ja lapsen tunteiden vahvistaminen Pysähdy todella eläytyvästi ja empaattisesti kuuntelemaan ja palauttamaan omin sanoin lapselle se, mitä olet kuullut ja ymmärtänyt Hengitä syvään, rentoudu ja keskity! (siirrä muut asiat sivuun) Asetu lapsen tasolle Anna lapsen puhua loppuun, katso häntä silmiin, nyökkäile ja esitä lisäkysymyksiä Askel 4: Ydintunteen ja perustarpeiden löytäminen ja nimeäminen Sanoittakaa yhdessä lapsen tunteita Tunteiden nimeäminen auttaa lasta kokoamaan ajatuksiaan ja rauhoittumaan Huomioi primaari – ja sekundaaritunteet Esimerkiksi suuttumuksen taustalla pettymys tai kateus Ohjaa ja auta lasta ymmärtämään, että tunteet voivat vaihdella ja muuttua ajan mittaan ja, että ihmisellä voi olla monta tunnetta yhtä aikaa Mallinna arjen toimia ja näytä esimerkkiä tunteiden nimeämisessä ja niistä puhumisessa LIITE 3 39 (59) Askel 5: Neuvottelu ja toimivien ratkaisujen löytäminen Tue lasta asettamalla rajoja ja auta häntä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja ristiriitatilanteissa Ohjaus voi tapahtua seuraavia vaiheita käyttäen: Jos lapsi käyttäytyy huonosti ja ei-toivotulla tavalla, auta häntä tunnistamaan tunteensa, aseta selkeät rajat ja selitä, miksi lapsen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää Mieti lapsen kanssa, millainen käyttäytyminen on toivottavaa Auta lasta pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ongelmatilanteeseen Arvioikaa yhdessä eri vaihtoehtojen toimivuutta Auta lasta valitsemaan paras vaihtoehdoista Välitä lapselle kokemus siitä, että itse tilanteen tunteet eivät ole ongelma vaan se, millaisen käyttäytymisen lapsi tilanteessa valitsee Anna lapselle mahdollisuus pohtia erilaisia toimintatapoja Lähde Kanninen, K. & Sigfrids, A. 2012. Tunne Minut!:turva ja tunteet lapsen silmin. Jyväskylä: PS-kustannus. LIITE 3 40 (59) KIINTYMYSVASTARINNAN VÄHENTÄMINEN Oletko huomannut, että lapsi voi Sinun on huomioitava myös vastustaa turvallisen kiintymisen intersubjektiivisuus ja kotiympäristö. syntymistä sinuun? Syynä voi olla esimerkiksi biologisten vanhempien lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu, jonka seurauksena hänestä huolehtivat nyt sijaisvanhemmat, lapsen elämän ensimmäisten vuosien aikana vaihtuneet sijoituspaikat tai lapsen tai ensisijaisten hoitajien terveydelliset ongelmat. Intersubjektiivisuus on lapsen ja aikuisen vastavuoroista toisiinsa vaikuttamista. Tämä syntyy, kun molemmat osapuolet osallistuvat ja sitoutuvat yhteiseen toimintaan. Lapsi ja aikuinen ovat samassa tunnetilassa tietoisuuden ja tavoitteen suhteen tässä jaetussa kokemuksessa. Molempien kokemukset syventävät ja laajentavat kummankin Monet lapset, jotka välttelevät kiin- omaa kokemusta. tymyksen syntymistä pyrkivät itse kehittämään selviytymis- ja itseluottamuksen vahvistamiskeinoja. Kun lapsi vastustaa tähän intersubjektiiviseen tanssiin osallistumista, sinä et voi vain odottaa, että lapsi Usein lasten käyttäytymismalleihin kuu- jossain vaiheessa on valmis. luvat muun muassa omaan elämään kuuluva kontrollointi, ylivalppaus, ailahteleva tunne-elämä, häpeän tunne, ennakointivaikeudet ja vaikeus tuntea empatiaa toisia kohtaan. Lapsi todennäköisesti tarvitsee sinun aktiivista otetta ja sinnikkäitä aloitteita. Sinun esittämiin aloitteisiin ei saa liittyä palkintoja, rangaistuksia, uhkailua eikä vihaa. Sinun on lähestyttävä tilannetta lempeästi, mutta peräänantamattomasti, vaikka lapsi aluksi todennäköisesti ärtyy, vetäytyy pois, riitelee tai on välinpitämätön. Sinun tulee hyväksyä tämä reaktio ja vastata siihen uteliaasti tuoden esiin sen, että haluat LIITE 3 41 (59) ymmärtää lapsen kokemuksen. Sinun on Lapsi, joka ei koe oloaan turvalliseksi, säilytettävä itseluottamuksesi ja tar- ahdistuu helposti tilanteissa, joissa mokkuutesi, vaikka lapsen vastustava hän joutuu tekemään valintoja use- torjuminen voi jatkua pitkään. Aina ai- amman vaihtoehdon välillä. kuisen oma pohdiskelu tilanteen ratkaisemiseksi ei riitä ja silloin on hyvä haLapsi pohtii valintaa loputtomasti ja kea tukea toiselta aikuiselta. katuu valintaansa pian. Lapsi yleensä tyytyy tilanteeseen, kun sinä teet valinLapsi kääntyy aikuisen puoleen myös nan lapsen puolesta. saadakseen turvaa kokiessaan, että aikuinen huolehtii arkielämän yksityiskohtaisesta järjestämisestä. Kun lapsen Kun aikuiset huolehtivat siitä, että ulkopuolinen jokaisella on omat tietyt ja toistuvat ympäristö auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi, silloin lapsen ei tarvitse luottaa vain itseensä, rituaalit, silloin myös lapsi tuntee olevansa osa yhteisöä tai ryhmää. vaan hän voi alkaa luottamaan myös aikuiseen. Voit järjestää esimerkiksi videoillan tai yhteisen ruuanlaittohetken joka sun- Lapsen päiväohjelman tulisi sisältää sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. nuntai. Tällaiset rituaalit vahvistavat lapsen kiintymystä kehittymistä. Sinun tulee odottaa rauhallisesti ja vakaasti lapsen osallistuvan rituaaleihin. Näitä ovat esimerkiksi hiljainen ja aktiivinen toiminta, yksin ja vuorovaikutteinen harrastettu toiminta, kotiaskareet ja leikki. Liiallinen vapaa-aika aiheuttaa lapselle usein ahdistusta ja saa tunteet ja käyttäytymisen tasapainottomaan tilaan. Kotiaskareet lisäävät myös aikuisen aktiivisuutta. Päiväohjelman mukaiset toiminnot tarjotaan lapselle siksi, että ne ovat hänelle tarpeen. Niitä ei tarvitse ansaita. LIITE 3 42 (59) Riittävä unensaanti Lapsi on todennäköisesti ylivilkas koko päivän silloin, kun hän vastustaa kiinty- Muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa tulisi olla rauhoittumisen aika, jolloin kaikki jännittävä ja kiihottava tulisi poissulkea. mystä. Usein lapsen on vaikea nukahtaa, koska hän pelkää sitä, että ei pysty enää kontrolloimaan tilannetta nukahdettuaan. Tilanteet tulisi olla hyvin ennakoitavissa. Tällaisia iltatoimia voivat olla esimerkiksi satujen lukeminen, musiikin kuuntelu, päivän tapahtumien kertaaminen tai seuraavan päivän ohjelman suunnitteleminen. Myös yhteinen heräämisrituaali voi auttaa lasta, esimerkiksi aikuisen villapaita lapsen sängyssä voi olla sellainen. Lapsi kannattaa ottaa mukaan myös huoneen sisustamiseen. Sillä voi olla iso merkitys lapselle. LIITE 3 43 (59) Lastensuojelun tehtävä on suojella lasta Lastensuojelun tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsen elämä on turvallista, asuu hän sitten omien vanhempiensa kanssa, lastensuojelulaitoksessa tai sijaisperheessä. Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin toivoisimme. Lastensuojelulaitoksessa voi eteen tulla tilanteita, jotka vaarantavat sijoitetun lapsen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai hänen oikeuksiensa toteutumisen. On tärkeää, ettei lapsi jää yksin niiden kanssa. Lapsella on oltava mahdollisuus kertoa niistä aikuiselle, joka voi myös tehdä niille jotain. Jokaisen lapsen lähellä olevan aikuisen, niin omaisten kuin viranomaistenkin velvollisuus on huolehtia, että lasta suojellaan myös lastensuojelussa. LIITE 3 44 (59) AKTIVITEETTEJÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISIIN – THERAPLAY Nämä aktiviteetit toimivat runkona vuorovaikutustilanteissa. Niitä voi soveltaa ja yhdistellä toimiviksi eri-ikäisten kanssa. Sinä voit muistaa leikkejä omasta lapsuudestasi tai leikkejä, joita olet leikkinyt omien lasten tai muiden lasten kanssa ja muokata niitä Theraplay-tyyppisiksi aktiviteeteiksi. On muistettava, että pienten lasten on ymmärrettävä ja toteutettava leikit ja, että vanhemmat lapset tarvitsevat välillä todellisia haasteita. Muista, että vuorovaikutuksen häiriöt ovat usein kehittyneet jo varhaislapsuudessa ja usein sen korjaamiseksi joudutaan palaamaan siihen tunne-elämän vaiheeseen, josta häiriöt ovat alkaneet. Nuorenkin kanssa voi toimia niin, että hän saa niitä hoivaavia kokemuksia, joita hän ei ole saanut aiemmin. Nämä aktiviteetit ovat muokattuja kirjasta: Theraplay: Vuorovaikutusterapian käsikirja (Jernberg, Ann M. & Booth, Phyllis B. 2003, 363–374). Jäsentäminen Lastensuojelun arjessa huomaat lapsia, joilla on tarve hallita kaikkia vuorovaikutustilanteita. Näiden seuraavien aktiviteettien tarkoituksena on vähentää lapsen kontrollointia ja antaa sinulle tilaisuus tehdä lapsen ympäristöstä turvallinen, rento ja miellyttävä. Sinun tehtävänä on asettaa lapselle rajat, auttaa lasta hahmottamaan kehonsa, pitää lapsi turvassa ja olet lapsen apuna viemässä toiminto alusta loppuun. Hernepussileikki Kolmijalkakävely Laita pään päälle hernepussi tai vaihto- Aikuinen seisoo lapsen vierellä. Sido ehtoisesti jokin pehmeä lelu. Pudota se vierekkäiset jalat yhteen esimerkiksi lapsen käsiin kumartumalla kohti lasta. kaulaliinalla tai nauhalla. Pitäkää kädet Vuorotelkaa. toistenne ympärillä ja liikkukaa huoneessa. Aikuisen tehtävä on johtaa liikkeiden koordinaatiota. Haastetta voi lisätä tekemällä esteradan. LIITE 3 45 (59) Käsi-, jalka- tai vartalopiirros makaa selällään ja häntä myllätään, voi- Aikuinen tekee lapsen kädestä tai jalas- dellaan, kevyesti painellaan, painellaan ta kuvan paperille piirtämällä ääriviivat. vähän voimakkaammin, nostetaan jalat Vartalokuvan piirtäminen lisää haastet- ylös ja kurkataan niiden välistä, ”onko ta, koska lapsen kyky maata paikoillaan kypsää”, suoristetaan jalat, puhalletaan on vaativampaa. Aikuisen tulee pitää ja ”maistetaan”. yhteys lapseen puhumalla samaan aikaan, kun piirtää. ”Varpaiden jälkeen Mittaaminen tulee jalkaterä, seuraavaksi nilkka, sit- Aikuinen mittaa lapselta eri ruumiinosi- ten säärtä pitkin ylös - - Nyt piirrän en pituuksia (lapsen koko pituus, käden, kainalon ja yritän olla kutittamatta si- säären, jalan, pikkuvarpaan ja hymyn nua…” mitta). Kirjoitetaan ne paperille myöhempää vertailua varten. Aikuinen voi Käsitorni mitata myös yllättäviä asioita, kuten Aikuinen laittaa kämmenen lapsen eteen korvan pituuden, hyppykorkeuden jne. ja auttaa häntä laittamaan oman käm- Mittaamisessa voi käyttää apuna he- menensä aikuisen käden päälle. Vuoro- delmä- tai lakritsinauhaa ja syöttää sen telkaa ja nouskaa vähitellen korkeam- lapselle malle. Aikuinen vaihtaa suuntaa ja läh- ”Näin leveä hymy sinulla on.” Näin lap- tekää rakentamaan tornia alaspäin. Kä- sella tulee annettua samalla hoivaa. pätkinä mittauksen jälkeen. sitornista voi tehdä erilaisia versioita esimerkiksi liukastetuin käsin, nopeasti tai hitaasti tai pelkillä sormilla. Isompien poikien kanssa käsitornin voi toteuttaa nyrkkitornina kovilla jysäyksillä. Leivontaleikki Pannukakku ja mansikkahillo Tämä leikki on haastava ja jäsentävä Aikuinen sanoo ”pannukakku”. Pyydä las- leikki, joka auttaa sietämään erilaisia ta sanomaan ”mansikkahillo” yhtä koval- aistimuksia, pitämään kosketuksesta ja la äänellä ja äänenpainolla. Toistakaa 5- katsekontaktista. ”Leivon, leivon leipä- 10 kertaa eri äänenvoimakkuuksilla ja siä, suolaisia, makoisia; voitelen voilla; äänensävyillä. Pienempien lasten kanssa ripottelen sokeria ja kanelia päälle; pui- voi harjoitella aluksi saman sanan sano- kin, tuikin puikkosilla; nakkaan uuniin; mista eri voimakkuuksilla ja äänenpai- kurkkaan; otan uunista ulos; nuuhkin ja noilla. sitten maistetaan!” Lorun aikana lapsi LIITE 3 46 (59) Paperisiteistä vapautuminen avulla voi leikkiä myös itsesäätelyhar- Kiedo lapsi wc-paperiin tai vaihtoehtoi- joitusleikkejä, joissa lapselle voi antaa sesti vain jalat tai kädet. Sanalle wc- tehtäväksi puhkoa niin monta kuplaa paperi voi keksiä myös muita nimityksiä kuin pystyy, välillä taas vain suurimman kuten lammaspaperi tai höyhenpaperi. tai pienimmän kuplan. Aikuinen voi myös Aikuisen antaman merkin jälkeen lapsi puhaltaa saippuakuplia ja pyytää lasta saa irrottautua siteistä. poksauttamaan pallon jollain tietyllä ruumiinosallaan esimerkiksi varpaalla, Pumpulipallopeli sormella, kyynärpäällä tai korvalla. Kup- Aikuinen ja lapsi makaavat lattialla ma- lia voi puhaltaa toisilleen kuin lentopal- hallaan vastakkain tai istuvat vastakkain loa. suuri tyyny välissään. Puhaltakaa pumpulipalloja edestakaisin toisillenne. Tehtävänä on puhaltaa pallo toisen syliin maaliin. Peliä voi vaikeuttaa niin, että osapuolet sopivat ennalta puhallusten määrän, joiden aikana pallo tulee puhaltaa toiselle. Pelin voi toteuttaa myös niin, että pumpulipallo pidetään tyynyn päällä ja se yritetään pitää siinä yhdessä puhaltamalla. Silmänisku Aikuinen ja lapsi seisovat vastakkain, Vihreä ja punainen valo Aikuinen pyytää lasta hyppimään, juoksemaan tai liikuttamaan käsiään niin kauan kuin vihreä valo palaa. Punaisen valon syttyessä on pysähdyttävä välittömästi. Tässä voi käyttää apuna kartongin paloja tai taskulamppua, jossa on värikkäät huovat. kasvotusten, pitäen toisiaan käsistä kiinni. Aikuisen tehtävänä on viestittää silmämerkein mihin suuntaan askelia otetaan ja miten monta. Kun aikuinen iskee vasenta silmää kaksi kertaa, molemmat ottavat kaksi askelta vasemmalle. Isommille lapsille voi lisätä haastetta lisäämällä merkkejä esimerkiksi eteen –ja taaksepäin. Myöhemmin tätä aktiviteettia voi vaikeuttaa niin, että Saippuakuplien poksautus pitää ilmapalloa tai tyynyä välissä ja Tämä jäsentävä leikki saa yleensä jokai- nojaamalla toisiinsa. sen lapsen innostumaan. Saippuakuplien LIITE 3 47 (59) Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä. Huoneen poikki kulkeminen katsoen, Aikuiset seisovat ison huoneen eri puo- Lämmin peruna kiertää nopeammin, mut- lilla, lapsi toisen aikuisen vierellä. Toi- ta edelleen hallitusti ja silmiin katsoen. nen aikuinen antaa lapselle ohjeita, siitä Kuuma peruna on niin kuuma, että se miten lapsen tulee liikkua toisen aikui- pitää antaa nopeasti seuraavalle. sanotaan ”Kylmä peruna”. sen luo: hyppien, ryömien, takaperin, varpaillaan. Kun lapsi pääsee perille, häntä halataan. Toinen aikuinen voi Lumisota myös auttaa lasta, jos hän apua tarvit- Lumipallot tehdään sanomalehdistä ry- see. pistämällä. Joukkueet voi jakaa esimerkiksi niin, että vanhemmat vastaan omahoitaja ja lapsi. Ottelu voidaan uusia Ilmapalloleikki uusilla joukkueilla. Piirissä kiertää ilmapallo. Pallo tulee heittää aina sille, jonka nimi mainitaan. Pallo voi kierrättää eri tavalla: otsalla, Pallon kuljetus polvella, sormella jne. Leikkiin otetaan peitto tai huopa, jonka jokaisessa kulmassa on yksi henkilö pitämässä kiinni. Tässä toiminnassa on tarkoituksena kuljettaa palloa huovan päällä ja estää sen putoaminen lattialle. Piilotusleikki Yksi aikuinen piilottaa lapseen jonkin Kuuma peruna Hernepussi kiertää piirissä. Joku aikuisista sanoo sen olevan joko kuuma, kylmä tai lämmin peruna. Kylmä peruna kiertää piirissä hitaasti ja samalla, kun peruna ojennetaan seuraavalle silmiin esineen ja toinen aikuinen etsii sen. Se voi olla esimerkiksi pieni kirjelappu, jossa on jokin kehotus esimerkiksi ”Poksauta Millan poskia”. Ne voivat olla myös pumpulipalloja, joilla kosketetaan lasta pehmeästi tai nameja, jotka syötetään lapselle. LIITE 3 48 (59) Saanko, äiti? Seurataan johtajaa Aikuinen antaa ohjeen lapselle, esimer- Kaikki seisovat jonossa ja laittavat kä- kiksi ”Ota kolme jättiläisaskelta tänne- det edessä seisovan vyötäisille. Kun en- päin.” Lapsen täytyy aina ensin kysyä: simmäinen liikkuu eteenpäin, seuraavan ”Saanko äiti/isä?”. Lapsen saatua myön- tulee matkia tätä. Sitten johtaja vaih- tävän vastauksen, hän saa toimia. Lap- taa paikkaa jonon perään ja seuraava sen unohtaessa kysyä, hänen on palatta- johtaja kiertää huoneessa uuden kier- va takaisin lähtöviivalle. Tarkoitus on roksen. Leikin voi toteuttaa myös piiris- saada aikuinen ja lapsi yhteen ja palkin- sä esimerkiksi käsivarsia, päätä tai har- noksi lapsi saa rutistuksen. tioita liikuttamalla. LIITE 3 49 (59) Yhteyden rakentaminen Miten sinä voit muodostaa vahvemman yhteyden lapseen ja ylläpitää sitä? Näitä seuraavia aktiviteettejä voit käyttää apuna siinä. Tavoitteena niissä on keskittyä lapseen intensiivisesti, yllättää ja houkutella lasta nauttimaan uusista kokemuksista. Erityinen kädenpuristus rotaan lapsen jalkapohjia leikkimielises- Keksikää yhdessä oma erityinen kätte- ti. lytyyli ja lisätkää siihen vuorotellen uusia eleitä. Niitä voivat olla esimerkiksi Kaada minut, vedä minut ylös kämmenien lyöminen yhteen korkealle, Aikuinen istuu lattialla lapsen edessä. käden puristaminen ja vaikka sormien Asettakaa kämmenet toisianne vasten heiluttaminen. tai laita lapsen jalat olkapäitäsi vasten. Pyydä lasta kaatamaan sinut nurin mer- Foliomuotit kin Tässä jäsentävässä leikissä määritellään Ojenna tämän jälkeen kädet, niin lapsi ruumiinmuotoja ja rajoja. Alumiinifolion vetää sinut pystyyn. Leikkiä voi leikkiä avulla otetaan muotteja lapsen eri ruu- myös niin, että lapsi puhaltaa aikuisen miinosia. Pala foliota kääritään esimer- kumoon. Kun lapsi ymmärtää leikin juo- kiksi kyynärpään, käden, jalan, korvan, nen, aikuinen voi puhaltaa lapsen ku- kasvojen jne. ympärille. Tyyny folion moon. saatuaan. Kaadu liioittelevasti. alla helpottaa muotoutumista. Vanhempi tai toinen aikuinen voidaan pyytää ar- Oveen koputus vaamaan, mikä muotti kuuluu yhteen Tämä soveltuu erityisesti vauvaikäisten minkin ruumiinosan kanssa. kanssa leikittäväksi. ”Koputa oveen”, taputa lapsen otsaa. ”Kurkista sisään”, Harakka huttua keittää tirkistä lasta silmiin. ”Nosta salpa”, Laula laulua ”Harakka huttua keittää, työnnä kevyesti lapsen nenää ylös. ”As- hännällänsä hämmentää, antaa tuolle, tu sisään”, leiki, että kävelet sormilla antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle lapsen suuhun, tai sujauta sinne pala ja loput pikkuvarpaalle. Heiluta kutakin ruokaa. varvasta samalla. Yksityiskohtia voi muuttaa jokaiselle lapselle sopivaksi. Laulun kohdassa ”huttua keittää”, hie- LIITE 3 50 (59) Peili Voitte keksiä muitakin eläimiä, jonka Aikuinen ja lapsi seisovat vastakkain. selässä lapsi ratsastaa. Aikuinen liikuttaa käsivarsia, päätä tai muita ruumiinosia. Sen jälkeen aikuinen Tarkistukset pyytää lasta liikkumaan samalla tavalla. Aikuinen tarkistaa lapselta ruumiinosia: Vilkkaan lapsen kanssa voi käyttää hi- nenä, korvat, leuka, sormet, varpaat, taita liikkeitä tai vaihdella tahtia. Vuo- posket ja polvet. Selvitä myös ovatko rotelkaa. ne kylmät vai lämpimät, pehmeät vai kovat, heiluvatko ne vai ovatko liikku- Piip ja tööt matta. Samalla voi laskea varpaat, sor- Aikuinen painaa lapsen nenää sanoo met, rystyset ja pisamat. ”piip”, leuan painamisesta kuuluu ”tööt”. Ohjaa lasta koskettamaan sinua ja Työnnä minut nurin, hyppää polvilleni päästä sopivia piippauksia ja tööttäyk- Aikuinen asettuu polvillensa seisomaan siä. lapsen eteen. Pidä lapsen käsistä kiinni ja pyydä lasta työntämään aikuista Poskien poksautus merkin saatuaan. Kun kaadut taakse- Aikuinen pullistaa posket täyteen ilmaa päin, vedä lapsi polviesi päälle ja pompo- ja lapsi poksauttaa ne käsillään tai ja- ta häntä. loillaan. Vuorotelkaa. Piilotusleikki Ratsastaminen Piilota vanutuppo, karkki tai joku muu Auta lapsi selkääsi ja hölkkää ympäri pieni esine lapsen vaatteisiin. Lapsi voi huonetta lapsi selässä. Lapsi antaa myös piilottaa vanutupon itse ja aikui- merkkejä: ”Ptruu” ja ”Antaa mennä”. nen etsii sen. Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä. Kasvava siirto kosketus lisää. Jokainen lisää uuden Osanottajat istuvat piirissä. Yksi siir- kosketuksen. Kaikki auttavat toisiaan tää kevyen kosketuksen seuraavalle. Se muistamaan kosketussarjan. voi olla esimerkiksi nenänpainallus tai selkääntaputus. Kosketus siirretään seuraavalle ja siihen lisätään yksi oma LIITE 3 51 (59) Piilosilla Vapaaheitto Aikuinen menee lapsen kanssa piiloon ja Tehkää pyytää toista aikuista etsimään teidät joukkue heittää vaahtokarkkeja, vanu- molemmat. Aikuisten tulee tehdä arvos- palloja tavia huomautuksia lapsestaan etsies- toista joukkuetta ja yrittää päästä sään häntä. Kärsimättömän ja pienen eroon kaikista omalle puolelle tulevista lapsen kohdalla tulee tehdä nopea et- palloista. Joukkueet voivat rakentaa sintä. Lapsen löydyttyä halataan. tyynymuurin avukseen ja heittää sen kaksi tai takaa palloja. joukkuetta. Kumpikin sanomalehtipalloja kohti LIITE 3 52 (59) Hoivaaminen Onko lastensuojeluyksikössäsi lapsia, jotka eivät ole saaneet lainkaan tai vain vähän hoivaavia kokemuksia vanhemmiltaan? Näiden seuraavien aktiviteettien tarkoituksena on vahvistaa lapselle sitä, että hän on huolenpitosi arvoinen. Tavoitteena on myös se, että lapsi saa huolenpitoa sitä sinulta pyytämättä. Donitsi/suolarinkilähaaste Lapsen koristeleminen Laita donitsi tai suolarinkilä sormeesi. Tee kaulakoruja, rannekoruja ja sor- Katsokaa miten monta lapsi voi haukata muksia kreppipaperinauhoista, muovailu- ennen kuin ympyrä menee rikki. vahasta tai alumiinifoliosta. Kasvomaalaus Jalka/käsihoito Aikuinen maalaa kukkia, sydämiä tms. Kastele lapsen kädet tai jalat lämpimäs- lapsen poskiin tai meikkaa lapsi näyttä- sä vedessä ja hiero sen jälkeen jalat tai mään prinsessalta. Viikset ja parrat kädet käyttäen voidetta. Lakkaa myös kiinnostavat poikia. Kasvomaalauksen voi lapsen varpaan- tai sormenkynnet lap- toteuttaa myös niin, että ”maalaat” lap- sen valitsemilla väreillä tai eri väreillä. sen kasvoja pehmeällä harjalla samalla kuvaillen ja kehuen hänen poskiaan, Liukuu, liukuu, lips! ihastuttavia kulmakarvojaan jne. Aikuinen hieroo voidetta lapsen sääreen tai käsivarteen ja sanoo samalla ääneen ”liukuu, liukuu..” ja pitää lujasti kiinni. Vedä samalla lasta itseäsi kohti. Sano ”Lips!” ja kaadu liioittelevasti taaksepäin liukkaan käsivarren tai säären karkaessa käsistä. Kehtolaulu Vanutuppokosketus Aikuinen tuudittaa lasta sylissään niin, Lapsi sulkee silmänsä. Aikuinen kosket- että katsekontakti säilyy. Laula samalla taa häntä kevyesti vanutupolla. Sitten jokin laulu ja lisää lauluun kohtia lapses- lapsi saa avata silmänsä ja arvata mihin ta. kohtaan häntä kosketettiin. Aktiviteettia voi vaikeuttaa koskemalla lasta myös LIITE 3 53 (59) höyhenellä ja lapsen tulee arvata, kum- keho ja sen jälkeen rentoutua uudes- mallako aikuinen häntä kosketti. taan. Vetelä ja veltto Voide- tai talkkipainallukset Lapsi makaa lattialla ja aikuinen auttaa Aikuinen levittää voidetta tai talkkia häntä rentoutumaan veltoksi. Heiluta lapsen kädelle tai jalanpohjaan. Tehkää kevyesti lapsen käsivarsia ja jalkaa jne. sen jälkeen jälkiä paperille. Jos jäljen ja anna niiden mätkähtää lattialle. Jos tekee voiteella tummalle paperille, sen lapsella on vaikeuksia olla ihan rentona, päälle voi sirotella talkkia ja puhaltaa pyydä häntä ensin jännittämään koko ylimääräiset pois. Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä. Huopakeinu Voide- tai talkkirinki Lattialle levitetään huopa ja lapsi me- Istutaan piirissä. Joku laittaa sipaisun nee sen keskelle makaamaan. Aikuiset voidetta tai talkkia kiertämään piirissä tarttuvat huovan reunoista kiinni ja henkilöltä seuraavalle. keinuttavat huopaa ja voivat samalla laulaa jotain laulua. LIITE 3 54 (59) Haaste Olet varmasti huomannut tilanteita, joissa lapsen kiukku ja jännitys pitäisi hallitusti laukaista ja kohdentaa. Voit tarjota lapselle näitä aktiviteetteja, joiden avulla lapsi tuntee itsensä varmemmaksi ja pystyvämmäksi. Sinun tehtävänä on rohkaista lasta suoriutumaan tehtävästä ja voit olla myös lapsen tukena aktiviteetin suorituksen aikana. Höyhenen puhaltaminen miinosaksi jalat, maatkaa lattialla ja Kumpikin sekä aikuinen että lapsi pitä- potkikaa ilmapalloa kevyesti. vät tyynyä kasvojensa edessä. Toinen puhaltaa höyhenen omalta tyynyltänsä Konttauskisa kohti toisen tyynyä. Toisen on pyydys- Aikuinen ja lapsi konttaavat tyynykasan tettävä höyhen tyynyllään ja puhallet- ympäri nopeasti. Yrittäkää saada tois- tava se takaisin. tenne jaloista kiinni. Vaihtakaa välillä suuntaa. Kuplatennis Aikuinen puhaltaa kuplia ilmaan itsensä ja lapsen väliin. Valitse yksi kupla ja Ilmapallo kahden vartalon välissä puhalla se lasta kohti. Lapsi puhaltaa Ilmapalloa pidetään aikuisen ja lapsen sen takaisin aikuiselle. Jatkakaa kunnes välissä esimerkiksi otsien, kyynärpäiden kupla menee rikki. tai hartioiden välissä. Samalla liikutaan huoneessa pudottamatta palloa tai pok- Sanomalehden koriinheitto sauttamatta sitä rikki. Kokeilkaa kuljet- Rutistakaa sanomalehdestä palloja ko- taa palloa ilman käsiä. riin heittoa varten. Muodostakaa korit käsivarsistanne. Tasapainoilu Ilmapallotennis Lapsi makaa lattialla selällään jalat Tarkoituksena on pitää ilmapallo ilmassa ojennettuina ylös. Aikuinen asettaa jal- käyttämällä eri ruumiinosia: käsiä, pää- kojen päälle tyynyjä yksi kerrallaan. tä, olkapäitä jne. Jos valitsette ruu- Ensimmäisen tyynyn kanssa aikuinen LIITE 3 55 (59) auttaa lasta pitämään sen tasapainossa. tähän saa niin, että lapsi hyppii huo- Tasapainoilua voi leikkiä myös niin, että neessa vanutuppo varpaiden välissä. laittaa kirjan tai tyynyn lapsen pään päälle ja lapsen tulee kävellä huoneessa. Yhteistoiminnallinen vanutuppokisa Aikuinen ja tausasentoon. Tuolileikki Kukin osallistuja istuu piirissä tuolilla tai tyynyllä. Musiikin soidessa kaikki kävelevät ympäri piiriä. Musiikin lakattua jokainen istuu tyynylle. Sitten poistetaan yksi tyyny. Kun paikkojen määrä vähenee, osallistujien on istuttava tois- lapsi asettuvat Puhaltakaa kont- vuorotellen vanutuppoa huoneen toista päätyä kohti. Tästä voi tehdä myös kilpailuversion siten, että kummallakin on oma vanutuppo ja voittaja on se, joka kuljettaa oman tupponsa ensimmäisenä huoneen toiseen päähän. tensa syliin. Älä naura – leikki Varpailla poimiminen Lapsen tulee pysyä vakavana, kun aikui- Lapsi vanutupon nen yrittää saada hänet nauramaan kos- Haastetta kettamalla häntä kevyesti tai virniste- poimii varpaillaan. lemällä hassusti. Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä. Köydenveto Vyyhti Asettukaa joukkueisiin ja yrittäkää ve- Osallistujat seisovat piirissä, ristivät tää toinen joukkue omalle puolellenne käsivartensa ja tarttuvat kahden muun köyden avulla. käteen. Näin muodostetaan käsien vyyhti. Tämän jälkeen osallistujat selvittävät sotkun irrottamatta käsiä toisistaan. Käsiä saa liu’uttaa ympäri, mutta otetta ei saa irrottaa. Leikistä saa vielä hauskemman, kun kaikkien käsiin hierotaan Kirjavinkki Ann M. Jernberg & Phyllis B. Booth: Theraplay – Vuorovaikutusterapian käsikirja (2003) ensin voidetta. LIITE 3 56 (59) Satuhieronta Satuhieronnan viesti lapselle on: ”Näen sinut, olet arvokas ja tärkeä”. Tämä on kiintymyssuhteen kannalta hyvinkin merkittävä asia. Satuhieronnan avulla vahvistetaan lapsen itsetuntoa ja luottamussuhteita sekä opetellaan erilaisia polkuja rentoutumiseen. Sadun ja kosketuksen yhdistäminen vaikuttaa positiivisesti niin lapsen kuin aikuisenkin hyvinvointiin. Satuhieronnan hyödyt: Lapsen ja aikuisen rentouttaminen ja rauhoittaminen Kiintymyssuhteen ja luottamussuhteen vahvistaminen Tarjoaa yhteisen rauhoittumisen ajan Auttaa kivun hoidossa Kehittää motoriikkaa ja kehonkuuntelua Sosiaalisuuden lisääntyminen Aggressiivisuuden väheneminen Psykosomaattisten oireiden vähentyminen Voit improvisoida vapaasti ja rikastuttaa tarinaa myös itse. Tee satuhieronta rauhallisesti ja annan sen rauhoittaa myös sinut. Parhaimmillaan hieronta rentouttaa niin hierottavaa kuin myös hierojaa. Satuhierontaa tehdessä kosketus kertoo paljon, joten lauseiden väleissä tulee pitää riittävän pitkät tauot. Seuraavan sivun satuhierontaa voit käyttää esimerkiksi lapselle, jolle uudet tilanteet ja asiat ovat pelottavia. LIITE 3 57 (59) TAIKAPUU Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. (Sormilla pitkin selkää pientä rauhallista liikettä, välillä pysähtyen) Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se olikin taikapuun siemen. (Alaselässä selkärangan kohdalle sormen painallus) Siemen alkoi kasvamaan ja kasvamaan… (Kummallakin kädellä selkärangan läheltä lähdetään pikkuhiljaa painellen tai sivellen ylöspäin) …Kasvamaan ja kasvamaan. Siihen alkoi tulla oksia. (vedetään selkärangasta sivulle päin rauhallisia vetoja) Ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä. (Vedetään rauhallisin tuntuvin liikkein vetoja pitkin käsiä pitkin päätä, kuin latvan kasvua mukaillen) Puu oli taikapuu ja se osasi puhua. Puu sanoin pilville: "Olen janoinen, antakaa minulle vettä." Ja kohta alkoi tippua pisaroita pikkuhiljaa. (Pikku ropinaa sormilla) Ja sade alkoi voimistua. Vettä tuli oksille, rungolle, lehdille ja ihan juuriin asti. (Voi vedellä sormilla selkää, päätä ja mahdollisesti käsistä kuin sade, joka huuhtelee. Tässä voit vetää vetoja jalkoihin myös, kuin juuriin) Ja vesi kasteli maan ja puu sai juoda kyllikseen. Kun puu oli juonut tarpeeksi, se sanoi auringolle " Paista minulle, tarvitsen valoasi". Ja aurinko tuli esiin pilvien takaa ja alkoi lämmittämään ihanasti puun oksia ja lehtiä. (Pyörittäviä liikkeitä koko selälle ja käsille) Auringon paiste kutsui linnut lentämään ja ne laskeutuivat yksitellen puun oksille isona parvena. (Koko kämmenellä painetaan aina siitä kohtaa, johon lintu laskeutuu ja lintuja voi olla monta.) Puu oli onnellinen kuunnellessaan, joka päivä niiden laulua tuulen leikitellessä oksissa. (Pyöriviä, tuulimaisia liikkeitä sormilla) Sen pituinen se. (Voit painaa vielä kämmenillä selkää kevyesti lopettamisen merkiksi) Voit rikastuttaa tarinaa entisestään omin sanoin Lähde Tuovinen, S. Satuhieronta™; Sadun ja kosketuksen taikaa. [Verkkosivusto]. Tarina ja Kosketus Oy. [Viitattu: 16.2.2013]. Saatavana: http://satuhieronta.fi/ LIITE 3 58 (59) Aikuinen – muista että tehtävänäsi on löytää ratkaisuja ja toimia, jotka auttavat ja tukevat lasta oman elämänsä ja tulevaisuutensa rakentamisessa. Tässä tarvitset kärsivällisyyttä, kompromisseja innostumista ja rohkeutta, mutta ennen kaikkea avointa ja turvallista läsnäoloa! LIITE 3 59 (59)