...

Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen

by user

on
Category: Documents
120

views

Report

Comments

Transcript

Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen
LIITE 3
1 (59)
Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja
kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen
lastensuojelun ammattilaisille
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Annika Hakamaa & Minna Palovaara
Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja
kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun ammattilaisille
LIITE 3
Hyvä lastensuojelun
ammattilainen,
Sensitiivisyyttä, hoivaa ja rajoja opas on tarkoitettu lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja
2 (59)
Kiintymyssuhteen tukemisessa ja
kiintymysvaurioiden korjaamisessa lastensuojelun ammattilaisella
tai omaohjaajalla on merkittävä
rooli.
kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen, sinulle lastensuojelun
ammattilainen. Opas on rakennettu erityisesti yhteistyökumppanillemme lastensuojeluyksikkö
Fieterille. Opas on muotoiltu
kuitenkin niin, että siitä hyötyvät myös muut lasten ja nuorten
parissa työskentelevät.
Tarkastelemme aihetta nimenomaan kiintymyssuhteen ja lastensuojelun näkökulmasta ja
toivomme oppaasta olevan apua
erityisesti teille, jotka kohtaatte
arjessanne kiintymyssuhdevaurioisia lapsia ja nuoria.
Kiintymyssuhdeteoria varoittaa
lapsen vahingoittumisen riskeistä, tarjoaa selitystä kasvaviin
mielenterveysongelmiin ja nuorten tuhoisaan käyttäytymiseen,
sekä antaa tehokkaita keinoja
riskien vähentämiseksi.
Tämä opas tuo sinulle lisää tietoa kiintymyssuhteesta, kiintymyssuhdevaurioista ja antaa
käytännön vinkkejä ja leikkejä
niiden korjaamisen avuksi.
Opas on rakennettu opinnäytetyömme teorian pohjalta.
Kirjallisuus on löydettävissä opinnäytetyöstämme: Hakamaa, A. & Palovaara, M. 2013. Sensitiivisyyttä, hoivaa ja
rajoja - Opas lapsen kiintymyssuhteen tukemiseen ja
kiintymyssuhdevaurioiden korjaamiseen lastensuojelun
ammattilaisille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaalija terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma.
Opinnäytetyö. Julkaisematon.
Oppaan kuvitus: Freedigitalphotos, Microsoft Office,
Photobucket, Sympatix & omat kuvat.
LIITE 3
3 (59)
Sisältö
Lastensuojelu Ja Omaohjaajuus ............................................................................... 4
Kiintymyssuhdeteoria ................................................................................................ 7
Kiintymyskäyttäytyminen ........................................................................................... 9
Vierastilanne ............................................................................................................. 11
Kiintymysmallit .......................................................................................................... 12
Kiintymyssuhdevaurioiden Syntymisen Taustat Ja Riskitekijät .............................. 18
Vuorovaikutus Perheessä, Jossa Lasta Laiminlyödään ......................................... 20
Kiintymyssuhdevaurioisen Lapsen Oireilu ............................................................... 21
Traumaperäinen Stressihäiriö .............................................................................. 21
Sopeutumishäiriöt ................................................................................................. 22
Mielialahäiriöt ....................................................................................................... 22
Säätelyhäiriöt ........................................................................................................ 22
Nukkumis- Ja Syömiskäyttäytymisen Häiriöt......................................................... 23
Kiintymyssuhdevaurioiden Korjaaminen .................................................................. 24
Terveen Lapsi-Vanhempisuhteen Jäljittely Apuna Kiintymyssuhdevaurioiden
Korjaamisessa ........................................................................................................ 24
Turvallisen Ympäristön Luominen.........................................................................28
Leikkisyys Ja Sen Vaikutukset Suhteen Korjaamiseen ......................................... 33
Hankalien Tunteiden Hallitseminen ...................................................................... 35
Viisi Askelta Voimakkaiden Tunteiden Kohtaamiseen ......................................... 37
Kiintymysvastarinnan Vähentäminen .................................................................... 40
Aktiviteettejä Vuorovaikutustilanteisiin – Theraplay .......................................... 44
Jäsentäminen...................................................................................................... 44
Yhteyden Rakentaminen.....................................................................................49
Hoivaaminen ....................................................................................................... 52
Haaste ................................................................................................................ 54
Satuhieronta ........................................................................................................ 56
LIITE 3
4 (59)
Hei SINÄ
Lapsen koti, perhe &
lähiyhteisö, johon hän
voi tuntea kiintyneensä
ja johon muut tulevat
vieraina
lastensuojelun työntekijä,
Oletko ajatellut,
että lastensuojeluyksikkö on…
Palvelujärjestelmän yksi
toiminnan
muoto
Lastensuojeluyksikkö
Ammatillisen
toiminnan
kenttä
LASMoraalinen ja eettinen TENSUOvelvollisuus
JELU JA
• Ihmisoikeudet
OMAOH• Ihmisarvo
• Heikomman puollustaminen
Lain vaatimus
JAA-
• YK:n lapsen oikeuksien JUUS
sopimus
• Suomen perustuslaki
• Sosiaalihuollon asiakaslaki
• Lastensuojelulaki
Lapsen arjen ja
kasvun ympäristö,
jossa hän elää
jokapäiväistä
arkeaan
LIITE 3
5 (59)
Hyvä lastensuojelun työntekijä…
Ajattelee lapsilähtöisesti, asettaa lapsen keskiöön
Huomio lapsen edun sekä lapsen itse kokeman hyvin- ja pahoinvoinnin
Takaa lapselle pysyvän kasvuympäristön ja ihmissuhteet (kiintymyssuhteet)
• Vahvistaa lapsen läheisten ihmisten suhdeverkon rakentumista tai
toimintaa
• On lapselle turvallinen aikuinen
• On läsnä ja tuo lapselle luottamuksen ilmapiirin
Tukee lasta arjessa ja kasvussa
• Auttaa lasta persoonallisuuden, fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien
tasapainoisessa kehittämissä
• Edesauttaa lapsen ehjän minäkuvan rakentumista
• Tukee lapsen oman iän mukaisen lapsuuden ja toimintakyvyn rakentumista
• Opettaa lapselle arkielämän taitoja sekä tukee lapsen koulunkäyntiä
Auttaa lasta tunteiden käsittelyssä
• Pyrkii vastavuoroisen vuorovaikutuksen kautta korjaamaan lapsen tunneelämän vaurioita yhdessä lapsen kanssa
Huomioi lastensuojelun arjessa sekä yksilöt että yhteisön
Pysähdy. Kun lapsi sijoitetaan oman kotinsa ulkopuolelle, on tapahtunut vakavia asioita. Lapsen toipumisen ja riittävän eheäksi kasvamisen edellytyksiä ovat pysyvät ja
turvalliset ihmissuhteet. Kehittyäkseen ja kasvaakseen vahvaksi lapsi tarvitsee mahdollisuuden juurtua. Juurtumisen ehdottomina edellytyksinä ovat riittävä aika ja pysyvä, ravinteikas elinympäristö ihmisineen.
Oletko samaa mieltä?
LIITE 3
6 (59)
Oletko tullut ajatelleeksi omaohjaajan
monia rooleja ja tehtäviä?
Omaohjaajana olet lapsen tuki ja turva, samaistumisen kohde.
Suhteesi lapseen on henkilökohtainen, asiakaslähtöinen vuorovaikutussuhde.
Rakennat siltaa lapsen perheeseen ja olet päävastuussa lapsen asioista.
Yhteistyö
perheeseen
Yhteistyö
lapsen
viranomaisiin
Vanhempien ja lapsen
keskinäisen suhteen
tukeminen
Perheohjaus - pyritään
säilyttämään vanhemmuus
vanhemmilla
Päävastuussa lapsen
asioista
Hoito- ja
kasvatussuunnitelm
a
Perustuu asiakasssuunnitelmaan
sis. tavoitteet,
arvioinnin ja
suunnitelman
 sitoutuminen
auttamisprosessiin
Vanhemmuuden
korvaaminen
Samaistumisen kohde &
lapsen
kasvun
voimanlähde
Vanhemman rooli
Turva
Läheisin
ihminen
Tuki
Rakentaa
lapsen
kanssa
turvallista
arkea
laitoksessa
Terapeuttinen
Henkilökohtainen
Asiakaslähtöinen
vuorovaikutussuhde
Auttaa lasta
luomaan
kokonaiskuvaa
elämästään
kasvuympäris
töineen
Vastaa
lapsen
yksilöllisiin
tarpeisiin
Suhde
lapseen
Kiintymyssuhdeteorian
tukeminen >
turvallisen
kiintymyssuhteen
rakentaminen
Hoito & kasvatus &
kuntoutus
Yhteiset
tavoitteet &
keinot yksimielisyys
LIITE 3
7 (59)
KIINTYMYSSUHDETEORIA
Mitä käsite kiintymyssuhde tuo sinulle
ensimmäisenä mieleen?
Onko se mielestäsi…
…äidin ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde…
Kiintymyssuhde on yksi ihmisen psyykkisen tasapainon ja minäkäsityksen
keskeisimpiä lähtökohtia.
…lapsen muodostama tunneside läheiseen ihmiseen, joka tyydyttää hänen
tarpeensa…
…melko pysyvä kiintymys lapsen ja hänen hyvinvoinnistaan vastuuta kantavan
aikuisen välillä…
…erilaisia kiintymyssuhdemalleja lapsen
ja eri ihmisten välillä
Lapsella on kiintymyssuhteen muodostumiseksi kaksi herkkyyskautta, jotka
ovat 7-9 kuukauden ja 1,5 vuoden iässä.
1v Kiintymyssuhteen rakentumisen kannalta lapsen ensimmäinen elinvuosi on
tärkein. Tällöin lapsen kehitykselle on
luonteenomaista…
Kyllä! Osuit oikeaan
o Huokoisuus, muovautuvuus & vastavuoroisuus
o Kognitiivisten, sosiaalisten ja
emotionaalisten taitojen rikastuminen ja monipuolistuminen
o Tunteiden säätelyn, ajattelun ja
muistin tehokkuuden ja nopeuden
paraneminen
Käsite kiintymyssuhdeteoria, eli attachment theory, voidaan suomentaa
sekä kiinnittymiseksi että kiintymyssuhteeksi. Käsite on lähtöisin John
Bowlbyn ajatuksista jo 1900 – luvun
alusta. Asian voi kuvata niin, että ensin
hyvissä olosuhteissa lapsi kiinnittyy ja
ajan kanssa kiintyy hoitajaansa.
3v Kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen minuus kehittyy ja tämä tapahtuu kiintymyssuhteiden, lapselle läheisten ihmisten parissa.
Tämän kiinnittymisen perustana on vauvan turvallisuuden, hoivan ja läheisyyden tarve, joka alkaa jo syntymähetkellä.
5v
Lapsella on mahdollisuus muodostaa
turvallinen
kiintymyssuhde
aikuiseen
vielä viidenteen ikävuoteen asti, jos olosuhteet sen sallivat.
LIITE 3
8 (59)
Kiintymyssuhdeteoria korostaa var-
Lapsen kasvun myötä hänen tarpeensa
haisten hoivakokemusten merkitystä
muuttuvat. Hänestä tulee yhä itsenäi-
sekä korjaavien ja korvaavien koke-
sempi, eikä hän tarvitse vanhempiaan
musten merkitystä. Näihin korvaaviin
enää
kokemuksiin ihmisellä on elämänkaa-
Tämä muuttaa myös kiintymyssuhdetta.
samalla
tavalla
kuin
ennen.
rensa aikana lukuisia mahdollisuuksia.
Liisa Keltikangas-Järvinen: ”Kolmeen
ikävuoteen asti lapsi kestää olla erossa
äidistään (kiintymyksen kohteestaan)
kiintymyssuhteen häiriintymättä niin
pitkään kuin on lapsen ikä +2. Alle vuoden vanhana tämä luku on tunteja, sen
jälkeen päiviä.”
Erot vauvojen kiintymyssuhteessa johtuvat vaihtelusta lasten geneettisessä
perimässä ja kasvuympäristössä sekä
näiden yhteisvaikutuksesta.
Kirjavinkki
Erja Rusanen: Hoiva, kiintymys
ja lapsen kehitys (2011)
Psst… ”kättä pidempää” –
aktiviteetteja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin alkaen s. 44
Erityinen kädenpuristus
Keksikää yhdessä oma erityinen kättelytyyli ja lisätkää
siihen vuorotellen uusia eleitä. Niitä voivat olla esimerkiksi kämmenien lyöminen yhteen korkealle, käden
puristaminen ja vaikka sormien heiluttaminen.
LIITE 3
9 (59)
KIINTYMYSKÄYTTÄYTYMINEN
Kiintymyskäyttäytyminen
o Ilmenee jo 3kk iässä.
o Lapsi reagoi äitiinsä eri tavoin
kuin muihin ihmisiin.
o Lapsi hymyilee, ääntelee ja seuraa katsellaan äitiään aivan eri
tavoin kuin muita.
o Aktivoituu, kun lapsi kokee jonkin
tilanteen stressaavaksi, lapsi hakee turvaa siitä aikuisesta, johon
hänellä on muodostunut kiintymyssuhde.
Lähestymiskäyttäytyminen
o Lapsi menee äidin luo, takertuu
häneen tai seuraa ja etsii äitiään.
o Lapsi hakee vastauksia vanhempien kasvoista ja mikäli ilme on hyväksyvä, tutkiminen jatkuu, mutta ilmeen ollessa pelokas tai vihainen, tutkiminen loppuu.
o Motoriikan kehityksen myötä lapsi lähestyy äitiään ryömimällä,
konttaamalla ja kävelemällä.
Merkkikäyttäytyminen
o Alussa lapsi saa äidin tai muun
hoivaajan lähestymään itseään
itkulla, kun taas myöhemmin näitä
kontaktin keinoja ovat muun muassa hymyileminen ja jokeltelu.
o Myöhemmin lapsi osaa muuttaa
käyttäytymistään toivotuksi.
LIITE 3
10 (59)
Eroahdistus
o Eli tunteet ja reaktiot, joita
syntyy kun lapsi joutuu eroon
hänelle tärkeistä ihmisistä.
o Parin vuoden ikäinen lapsi ahdistuu ja järkyttyy huomatessaan
tutun henkilön lähtevän. Tällöin
leikki vähenee ja itku lisääntyy
selvästi johtuen siitä, että lapsi
jää vieraan seuraan.
Hoivakäyttäytyminen
o Aikuisen
vastaaminen
lapsen
eroahdistukseen, katsomalla ja
puhumalla lempeästi lapselle, nostamalla tämän syliin tai halaamalla ja suukottelemassa lasta.
o Vauvan tarpeisiin vastaamattomuus aiheuttaa vauvassa pelon,
epävarmuuden ja ahdistuneisuuden tunnetta. Lapsi voi ajan myötä oppia ylläpitämään läheisen
ihmisen läsnäoloa joko tukahduttamalla tai voimistamalla läheisyyden tarpeen ilmaisunsa.
LIITE 3
11 (59)
VIERASTILANNE
Tiedätkö mistä erilaiset
kiintymysmallit ovat peräisin?
Lapsen käytös
määrittää kiintymysmallin
Nykyisen kiintymyssuhdeteorian synty
on John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin
yhteistyön tulosta. He pitivät tärkeänä
kokemusperäisten menetelmien käyttämistä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tutkimisessa. Ainsworth analysoi
vuorovaikutusta lapsen ja äidin välillä
etsien toistuvia ja tyypillisiä vuorovaikutusmalleja.
o Vierastilanteessa lasten ajatellaan
käyttäytyvän eri tavalla sen mukaan,
miten he ennakoivat kiintymyksen
kohteen tai vieraan vastaavan heidän tunneviesteihinsä ja tarpeisiinsa.
o Yksivuotiaan lapsen tapa toimia vierastilanteessa on yhteydessä hänen
varhaisiin hoivakokemuksiinsa äidin
Miten lapsen kiintymysmallia
voidaan tutkia?
kanssa.
o Hakeeko lapsi läheisyyttä, vältteleekö tai vastustaako hän kontaktia
Tutkimusmenetelmää, jonka avulla vuo-
ja
den vanhan lapsen kiintymyssuhteen
katsekontaktien, kasvonilmeiden ja
laatu voidaan määrittää, kutsutaan vie-
liikkeiden kokonaisuudessa ilmenee.
rastilanteeksi.
Vierastilanteen
miten
läheisyyden
hakeminen
(SSP)
avulla voidaan tutkia miten lapsi toimii, kun hänen turvallisuuden tunnetta uhataan. Lapsen stressitason on
tarkoitus nousta tilanteen edetessä,
kun lapsi kohtaa vieraan aikuisen ja
eroaa hetkeksi kiintymyksen kohteestaan.
Tutkimuksessa tarkkaillaan lap-
sen leikkimistä, yhteydenpitotapaa äitiin ennen eroa ja eron aikana sekä kykyä turvautua vieraaseen äidin poissaolon aikana.
 Seuraavaksi kuvailemme näitä
erilaisia kiintymysmalleja
LIITE 3
12 (59)
KIINTYMYSMALLIT
Hoitajan ja lapsen kiintymyssuhteen
laatu voidaan luokitella turvalliseen ja
turvattomaan kiintymyssuhdemalliin.
Lapsen varhaisen kiintymyssuhteen
laadulla on merkitystä myöhemmän
sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta.
Jos todelliset ja toistuvat kokemukset
ovat lapselle lohduttavia ja turvaa tuottavia, syntyy turvallinen kiintymyssuhde. Päinvastoin lapsen kokemat negatiiviset kokemukset, kuten toistuvat hylkäämiset, varastoituvat mieleen ja il-
Kiintymyssuhteen
laatuun
vaikuttaa
muun muassa elämäntilanne ja vanhemman kiintymyssuhde omiin vanhempiinsa.
menevät kaavamaisina käyttäytymismalleina, tunne-elämän vaikeuksina tai ruumiillisina oireina.
Välttelevästi
turvaton
kiintymyssuhde
Turvallinen
kiintymyssuhde
Kiintymyssuhdemallit
Turvaton
kiintymyssuhde
Kiinnittymätön
kiintymyssuhde
Ristiriitaisesti
turvaton
kiintymyssuhde
Jäsentymättömästi
turvaton
kiintymyssuhde
Kontrolloivasti
turvaton
kiintymyssuhde
Muulla tavoin
turvaton
kiintymyssuhde
Tiedätkö mitä nämä kiintymysmallit tarkoittavat?
Pyrimme kuvailemaan ne sinulle tulevien
kaavioiden kautta 
LIITE 3
13 (59)
Turvallinen kiintymyssuhde
tavoite & paras kiintymyssuhdemalli
Turvallisesti kiintynyt lapsi luottaa aikuiseen. Kun lapsi luottaa sinuun, hän voi kokeilla rajojaan ja lapsesta kasvaa tasapainoinen tavallinen lapsi, jota pienet vastoinkäymiset eivät horjuta. Olipa ongelma mikä tahansa, lapsi luottaa siihen, että sinä olet valmis paneutumaan hänen asioihinsa ja auttamaan häntä. Tässä kiintymyssuhteessa aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsesta. Tällä kiinnostuksella on valtava energisoiva
vaikutus, mitä ei sovi vähätellä lapsen elämänlaadun kannalta.
Kiintymysmalli
Lapsi
Aikuinen
Turvallinen
Ilmaisee tuntemuksensa
Vastaa lapsen perustarpeisiin,
kiintymyssuhde
avoimesti.
tunteisiin ja tarpeisiin.
"Paras kiintymyssuhde"
Tutkii ympäristöä
kiinnostuneesti .
tarpeensa vierastilanteessa,
kohti kasvua
nälän tai väsyn yllättäessä.
aikuisuuteen"
Hakeutuu vanhemman
Hyvät vuorovaikutustaidot.
Luottamus muiden apuun ja
Näkee ja kuulee lasta.
tukeen ja valmius antaa muille
apua.
Ilmaisee läheisyyden
"Antaa parhaat eväät
Vaikutukset
Ahdistuksen helpottumiseen,
Luo luottamussuhteen lapseen
– huolenpidon jatkuvuus.
läheisyyteen tai etsii tätä.
myönteisiin tunteisiin
yhdessäoloa kohtaan,
läheisyyteen ja sitoutumiseen
pitkäaikaisiin parisuhteisiin.
Turvallisesti kiintynyt
kykenee kuvailemaan sekä
Poissaolon päättyminen saa
lapsen ilahtumaan tai
purskahtamaan
positiivisia että negatiivisia
On saatavilla ja läsnä.
huojentuneeseen itkuun.
lapsuuden muistojaan
avoimesti ja johdonmukaisesti.
Olennaisinta turvalliselle
kiintymykselle on se, ettei
muistoja ole torjuttu.
On ennustettava ja
Monipuoliset kyvyt ratkaista
johdonmukainen.
ristiriitatilanteita.
”Positiivisuus, lämpö, hellyys,
lapsesta iloitseminen,
Hyvä sosiaalinen kehitys,
katsekontakti ja usko toiseen
itsetunto sekä psyykkinen
ihmiseen, hyvään sekä
hyvinvointi.
itseensä.”
Omaan osaamiseen
luottaminen, hyvyyteen ja
rakastettavuuteen uskominen,
Toimii peilinä lapselle eikä
sekä odotus muiden
hylkää häntä.
hyväksynnästä ja
arvostuksesta itseään kohtaan.
Valmiudet toimia
samanikäisten kanssa.
Auttaa kasvamaan ihmisenä ja
uskomaan itseensä,
arvostamaan itseään ja muita,
sietämään erilaisia tunteita ja
reagoimaan niihin.
LIITE 3
14 (59)
Turvaton kiintymyssuhde
Turvattomassa kiintymyssuhteessa kiintymysjärjestelmän toiminta on häiriintynyt.
Tällainen kiintymys syntyy vähitellen, koska aikuinen ei vastaa lapsen hätään tai reagointitapa on epäjohdonmukainen. Lapsi etsii jonkin uuden tavan, joka saa aikuisen
hoivaamaan häntä edes vähän.
Välttelevästi turvaton kiintymyssuhde
Tunnistat välttelevästi kiintyneen lapsen siitä, että lapsi on tyytynyt kohtaloonsa olla
saamatta huomiota, hän yrittää pärjätä itsekseen ja on huomaamaton. Huomaat myös
sen, että lapsen tunneilmaisu on estynyttä tai vähintään neutraalia, ja hän kätkee vihan ja surun sisäänsä sekä uhmaa rajoja. Tällaisten lasten vanhemmilla on saattanut
olla vaikeaa pitää lasta fyysisesti lähellä tai he ovat hoivanneet lasta etäältä. Vanhemmat ovat ikään kuin pakottaneet lapsen esinemaailman pariin.
Kiintymysmalli
Lapsi
Välttelevästi
On oppinut luottamaan
turvaton
itseensä, koska läheisyyttä ei
kiintymyssuhde
ole ollut aina saatavilla .
Aikuinen
Voi olla vaikeaa pitää lasta
fyysisesti lähellä.
Vaikutukset
Lapsen tunneilmaisu on
estynyttä tai vähintään
neutraalia.
Ei käytä kielteistä
tunteidensa ilmaisua, vaan
joutuu kehittämään muita
kehitystasonsa mukaisia
Voi hoivata lasta etäältä.
keinoja säädelläkseen
tunnetilojaan.
Lapsen tutkiessa ympäristöä
ja samalla kohdatessaan
epävarmuutta, näyttää hän
suhtautuvan tilanteeseen
rauhallisesti, eikä hän hae
Voi ikään kuin pakottaa lapsen
esinemaailman pariin.
läheisen ihmisen läheisyyttä,
vaan jatkaa leikkimistä.
Hän voi hyväksyä vieraan
aikuisen leikkialoitteet, jos
vanhempi ei ole paikalla tai
jopa lohduttaa itseään.
Erotilanteen jälkeen lapsi ei
hae vanhemman läheisyyttä
eikä ilmaise ilahtumistaan,
vaikka hän olisi hetkeä
aikaisemmin itkenyt itsekseen.
Vuorovaikutus lapsen kanssa
on rajoittunutta ja keskustelu
lyhyttä.
Lapsi kätkee vihan ja surun
sisäänsä .
LIITE 3
15 (59)
Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhde
Oletko kiinnittänyt huomiota lapseen, joka ei luota aikuiseen ja ahdistuu, kun ei voi
ennakoida tilanteita? Lapsi on myös tottunut, että ainoa keino saada aikuisen huomio on ylidramaattinen itkeminen, määräileminen, valittaminen ja huutaminen. Kyseessä on ristiriitaisesti kiintynyt lapsi. Tällaisella lapsella on epävakaa kokemus kiintymyssuhteesta ja hän on saanut läheisyyttä epäjohdonmukaisesti.
Kiintymysmalli
Lapsi
Ristiriitaisesti
Ilmaisee tarpeensa selvästi,
turvaton
mutta odottaa vanhemman
kiintymyssuhde
tekevän aloitteen.
Aikuinen
Vaikutukset
Voi käyttäytyä
epäjohdonmukaisesti, vastaa
Lapsi on voimakkaasti
joskus lapsen hätään, joskus
riippuvainen aikuisesta.
ei.
On saattanut kokea lapsen
Saattaa olla vanhempiaan
uhmakkuuden vaikeaksi ja
kohtaan myös passiivinen.
suhtautua vaihtelevilla tavoilla
Lapsi on haavoittuva.
lapsen tunteenilmauksiin.
On oppinut, että ainoa keino
saada aikuisen huomio on
On saattanut ollut
ylidramaattinen itkeminen,
välinpitämätön, vihamielinen
määräileminen, valittaminen ja
tai ankara lapselle.
Lapsella on heikko kyky
itsenäistyä.
huutaminen.
Erotilanteessa lapsi saattaa
ahdistua voimakkaasti ja
mennä täysin pois tolaltaan.
Vanhemman paluu voi herättää
Lapsella on taipumus
käyttäytyä aggressiivisesti.
lapsessa ristiriitaisia tunteita.
Uudet kokemukset voivat
Voi takertua hoitajaansa,
herättää lapsessa
mutta heti seuraavaksi olla jo
hätääntymistä ja nopeasti
rimpuilemassa hänen otteesta
kasvavaa epävarmuutta, eikä
pois ja vastustella läheisyyttä.
läheisen aikuisen läsnäolo sitä
täysin poista.
Voi olla vaikeus toimia uusissa
tilanteissa ja selviytyä
älyllisistä haasteista.
Lapsi ei ole aktiivinen uusissa
tilanteissa eikä kykene
ratkaisemaan ongelmia yhtä
tehokkaasti ja joustavasti
kuin turvallisesti ja
välttelevästi kiintyneet
lapset.
Lapsi voi olla usein myös
avuton, passiivinen ja helposti
turhautuva.
LIITE 3
16 (59)
Jäsentymättömästi turvaton kiintymyssuhde
Millainen on jäsentymättömästi turvaton lapsi? Jäsentymättömästi kiintyneen lapsen
tunnemaailma voi olla kaoottinen ja hänen on vaikea muodostaa tuntoa itsestään. Lapsi
elää kaaoksessa, jossa tapahtumat ja asiat eivät ole hallittavissa ja hän on tunnereaktioiltaan hallitsematon. Huomaat, että lapsen kiintymyskäyttäytyminen voi näkyä
ristiriitaisina toimintojen sarjoina, kaavamaisesti toistuvina toimintoina tai omituisina
asentoina. Tällaiset lapset ovat kasvaneet useimmiten perheissä, joissa esiintyy traumaattisia kokemuksia.
Kiintymysmalli
Lapsi
Aikuinen
Vaikutukset
Käyttäytyminen voi näkyä
ristiriitaisina toimintojen
sarjoina, kaavamaisesti
Jäsentymättömästi
toistuvina toimintoina ja
turvaton
omituisina asentoina. Lapsi voi
kiintymyssuhde
esimerkiksi hakata päätä
Voi toimia arjessa pelokkaasti
tai pelottelevasti.
Tunnemaailma voi olla
kaoottinen ja hänen on vaikea
muodostaa tuntoa itsestään.
seinään, heijata itseään,
jähmettyä paikalleen, liikkua
äärimmäisen hitaasti.
Emotionaalinen häiriö on muita
turvattomasti kiintyneitä
suurempi, koska lapsi ei ole
kyennyt kehittämään
Kokee lähestyessään
lapsuuden hoivan aikana
vanhempaansa saavansa sekä
riittäviä strategioita
pelkoa että lohtua.
pelkojensa ja
turvattomuutensa
hallitsemiseksi. Lapsella on
suuri riski kehittää
käyttäytymisen ongelmia.
Voi selvästi pelätä
vanhempaansa jännittyneenä,
Voi tulevaisuudessa heikentää
kun vanhempi palaa
nuoren kykyä itsenäistyä.
erotilanteen jälkeen takaisin.
Lapsi on lojaali vanhemmilleen
peloistaan huolimatta –
kiintymys voittaa pelon.
On usein voinut kasvaa
perheessä, jossa esiintyy
traumaattisia kokemuksia,
kuten perheväkivaltaa,
alkoholismia,
mielenterveyshäiriöitä ja
lapsen pahoinpitelyjä.
LIITE 3
17 (59)
Kontrolloivasti
Lapsen ja vanhemman roolit ovat kääntyneet päinvastaisiksi. Lapsi ohjaa vanhempiaan
turvaton
vihamielisesti, rankaisevasti tai huomiota hakevasti. "Lapsi voi olla paranoidinen, ahdistunut
kiintymyssuhde
ja pelokas.”
Muulla tavoin
Eroaa kaikista edellä mainituista kiintymysmalleista. Lapsi voi esimerkiksi vierastilanteessa
turvaton
kääntyä vieraan henkilön puoleen, kun äiti palaa huoneeseen. Kaikkien edellä mainittujen
kiintymyssuhde
mallien sekamuodot luokitellaan tähän ryhmään.
Täysin kiinnittymättömiä lapsia tapaa harvoin. Laitoksissa kasvaneiden, äärimmäisessä
Kiinnittymätön
puutostilassa eläneiden tai ulkomailta adoptoitujen lasten kohdalla on kuitenkin voinut käydä
lapsi
niin, että lapsella ei ole ollut ketään aikuista, johon kiinnittyä. Tämä voi johtaa
kontaktihäiriöön, jossa lapsi ei pyri muiden ihmisten joukkoon lainkaan.
Oletko huomannut edellä mainittuja kiintymyssuhdemalleja lastensuojeluyksikössäsi?
Kirjavinkki
Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.):
Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen (2011)
LIITE 3
18 (59)
KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN SYNTYMISEN TAUSTAT
JA RISKITEKIJÄT
Miten kiintymyssuhdevauriot
Kiintymyssuhdevauriot kulkevat usein
sitten syntyvät?
sukupolvelta toiselle.
Olet ehkä huomannutkin, että Suomessa
Äiti on voinut kokea omassa lapsuudes-
lapsia kasvatetaan usein ns. välttelevän
mallin mukaan. Tällaisessa kasvatusmallissa tyypillistä on ennenaikaisen itsenäisyyden ja yksin selviämisen ihannointi. Tämä on kuitenkin kehityksen kannalta hyvin tuhoavaa.
saan laiminlyöntiä ja toistaa samaa omien lastensa kohdalla. Tämä ei päde kuitenkaan
kaikkiin.
Toiset
vanhemmat
pystyvät luomaan turvallisen suhteen
lapsiinsa omista kokemuksistaan huolimatta.
Ennen vanhaan ruumiillista rangaistusta pidettiin hyväksyttävänä kasvatusmetodina kotona ja koulussa.
Aikuiset eivät osaa vieläkään puhua siitä, miten paljon kipuja ja pelkoa näillä
metodeilla on aiheutettu. Näiden kokemusten vuoksi aikuiset ovat sisäistäneet
itsestään hyvin kielteisiä kuvia ja nämä
kokemukset saattavat tulla esiin suhtautumisessa omiin lapsiin.
On tärkeää katkaista tämä
tuhoisa kierre.
Myös sinä voit auttaa siinä!
LIITE 3
19 (59)
Varhaista suhdetta uhkaavia riskiteki-
Riskitekijät voivat liittyä vanhempaan,
jöitä tiedetään useita.
lapseen ja vuorovaikutussuhteeseen. Ne
voivat olla biologisia, sosiaalisia tai psykologisia.
Näitä riskitekijöitä ovat:
 Perheen alhainen sosiaaliluokka
 Väkivaltainen parisuhde
 Äidin alhainen koulutustaso
 Huonot vanhemmuuden kyvyt
 Teiniäitiys
 Köyhyys
 Monilapsisuus
 Sosiaalinen syrjäytyneisyys
 Vanhempien päihdeongelma
 Lapsen somaattinen vakava saira-
 Mielenterveysongelmat
us, keskosuus, synnynnäinen so-
 Äidin masennus, stressi tai yksi-
maattinen vamma ja kehitysvam-
näisyys
maisuus
 Hedelmättömyyshoidot
 Traumaperäinen stressihäiriö
 Adoptiovanhemmuus
Psyykkisten- ja vuorovaikutussuhdehäiriöiden kehittymisen taustalla on
yleensä useiden riskitekijöiden kasautuminen.
Lapsen yksilölliset tekijät, kuten synnynnäiset
ominaisuudet
ja tempera-
mentti, sekä perheeseen, verkostoon ja
Kiintymyssuhde voi vaurioitua myös tur-
ympäröivään yhteiskuntaan liittyvät te-
vallisessa ympäristössä, kuten päivähoi-
kijät suojaavat myös lapsen kehitystä.
dossa. Pelkästään se, että lapsi joutuu
eroon hänelle tärkeistä ihmisistä, voi
Lapsen kasvuympäristöllä ja aikuisten
vaurioittaa kiintymyssuhdetta. Yksit-
antamalla huomiolla on merkittävä
täinen riskitekijä ei automaattisesti
vaikutus kiintymyssuhteelle, tapahtui-
johda minkään tietyn häiriön syntyyn.
pa kasvatus sitten kotona, päiväko-
Häiriön syntymiseen vaikuttavat yhtä-
dissa tai lastensuojeluyksikössä.
aikaisesti ilmenevät suojaavat tekijät.
Tärkein yleisenä pidetty suojaava tekijä on se, että vanhempi kykenee vastaamaan lapsen iänmukaisiin emotionaalisiin ja konkreettisiin tarpeisiin.
Sinä voit olla lapsen elämän
tärkein aikuinen!
LIITE 3
20 (59)
VUOROVAIKUTUS PERHEESSÄ,
JOSSA LASTA LAIMINLYÖDÄÄN
Lapsia laiminlyövien perheiden vuorovai-
na avuttomuutta, kipua, kauhua ja jopa
kutuksessa on havaittavissa tiettyjä
kuoleman pelkoa joutuessaan tällaisen
tunnusomaisia piirteitä. Lapsi kokee ai-
tilanteen uhriksi.
Tunnusomaisia piirteitä perheissä, joissa lapsia laiminlyödään:
 Lapsen jatkuva torjuminen
 Väheksyminen
 Nimittely
 Julkinen nöyryyttäminen
 Huutaminen
 Kiroileminen
 Uhkaaminen
 Lapsen pahoinpitely
 Lapsen rohkaisu epäsosiaaliseen tai rikolliseen käyttäytymiseen
 Lapsen opastaminen päihteiden käyttöön
 Reagoimattomuus lapsen viesteihin tahallisesti tai tahattomasti
 Vanhempi ei käytä lapsen nimeä, katso silmiin tai puhu lapselle
 Lapsi todistaa vanhempien välistä väkivaltaa ja pelkää vanhempien tai toisen
vanhemman puolesta
LIITE 3
21 (59)
KIINTYMYSSUHDEVAURIOISEN LAPSEN OIREILU
Lapsen paha olo näkyy monella eri taval-
TRAUMAPERÄINEN
la. Psyykkisiä häiriöitä voidaan havaita
STRESSIHÄIRIÖ
jo vauvaikäisillä.
Oletko huomannut lapsella:




Masennusta?
Nukkumishäiriöitä?
Syömiseen liittyviä ongelmia?
Säätelyhäiriöitä?
Traumaperäisessä
kiintymyshäiriössä
keskeistä on lapsen pyrkimys kontrolloida itse kaikkea. Hän on kykenemätön
luottamaan hänestä huolehtiviin aikuisiin. Traumaperäinen stressihäiriö voi
näkyä lapsen käyttäytymisessä monella
eri tavalla:
Nämä voivat johtua turvattoman kiintymyssuhteen aiheuttamista kiintymyssuhdevaurioista.












Lapsi ei suoriudu koulussa kyllin
hyvin kykyihinsä nähden
Lapsella on vaikeus hankkia ystäviä
Lapsi saattaa olla kiusaajan roolissa
Lapsi ei halua olla aikuisen lähellä, jos aikuinen yrittää lähestyä
tai halata
Lapsi hyväksyy aikuisen läheisyyden ja käyttäytyy erityisen suloisesti tilanteissa, joissa haluaa aikuiselta jotain
Lapsi riitelee jatkuvasti, jopa
täysin vähäpätöisistä asioista
Lapsi rikkoo tarkoituksellisesti
omia ja muiden tavaroita
Lapsi vahingoittaa eläimiä
Lapsi varastelee ja keksii epäuskottavia selityksiä tavaroiden alkuperästä
Vaikka lapsi jää kiinni kiellettyjen
asioiden tekemisestä, hän ei
myönnä syyllisyyttään
Lapsen raivokohtaukset pitkittyvät
Lapsi kerää ja piilottelee ruokaa
LIITE 3
22 (59)
SOPEUTUMISHÄIRIÖT
SÄÄTELYHÄIRIÖT
Sopeutumishäiriöt ovat lapsilla tavallisia, mutta niihin on syytä kiinnittää
huomiota. Esimerkiksi oma tai perheenjäsenen sairastuminen sekä lastensuojeluyksikköön siirtyminen ovat asioita,
joihin lapset reagoivat hyvin yksilöllisesti ja kehitystasonsa mukaisesti.
Lapsen tunneoireilu saattaa näkyä:




Vetäytymisenä ja vakavuutena
Rauhattomuutena
Vastustavana käyttäytymisenä
Erilaisina taantumisina jo saavutetuista iänmukaisista taidoista
Sopeutumishäiriöissä
tällaiset
oireet
ovat kuitenkin aina lyhytkestoisia.
MIELIALAHÄIRIÖT
Mielialahäiriöistä masennuksen oireet
ilmenevät lapsella:






Masentuneena mielialana tai ärtyneisyytenä
Lapsi ei koe mielenkiintoa tai
mielihyvää hänen iänmukaisista
aktiviteeteista
Lapsella ei ole kykyä osoittaa
mieltään
Lapsen itkeminen lisääntyy
Lapsella aloitteiden tekeminen on
vaikeaa sosiaalisissa suhteissa
Lisäksi masennukseen saattavat
liittyä nukkumisen ja syömisen
häiriöt
Säätelyhäiriöillä
tarkoitetaan
lapsen
vaikeuksia säädellä omia fysiologisia
toimintojansa, emotionaalista tilaansa,
motoriikkaansa ja aistimuksiansa. Säätelyhäiriöt kuvaavat kehittyvän keskushermoston poikkeamia kyvyssä hallita sinne tulevia aistimuksia.
Yliherkässä säätelyhäiriössä lapsi reagoi erityisen voimakkaasti kosketukseen, ääniin, valoihin tai muihin aistimuksiin.
Aktiivinen tai aggressiivinen
säätelyhäiriö sisältää sekä aistimuksellista yli- ja aliherkkyyttä, että liikunnallista koordinaatiovaikeutta ja keskittymättömyyttä. Nämä lapset kärsivät jo
varhaisesta lapsuudesta asti ylivilkkaudesta ja aggressiivisuudesta.
LIITE 3
23 (59)
NUKKUMIS- JA SYÖMISKÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT
Pienen lapsen psyykkinen oireilu on
useimmiten kokonaisvaltaista ja näkyy
Tärkeintä vuorovaikutussuhteen kan-
kehon tuottamina erilaisina toimintoina.
nalta on vanhemman kokemus nukku-
Ongelmat näkyvät lapsen arjessa tär-
misen ja syömisen vaikeuksista sekä
keillä alueilla, kuten nukkumisessa ja
näihin liittyvästä itkusta.
syömisessä. Näissä esiintyvät oireet
ovatkin tavallisia ja saattavat liittyä
hyvin erilaisiin vaikeuksiin.
Syömiseen
liittyvissä
ongelmissa
on
tärkeää poissulkea ensin somaattisten
sairauksien mahdollisuus.
Uni-valve -rytmin kehittyminen kolmen
ensimmäisen elinvuoden aikana liittyy
Syömisvaikeuksiin saattaa joskus liit-
voimakkaasti vuorovaikutussuhteisiin.
tyä nopeasti paheneva vuorovaikutuksen kielteinen leimautuminen sekä
lapselle että aikuiselle.
Tavallisimpia esille tulevia ongelmia ovat
nukahtamiseen liittyvät vaikeudet ja
tiheät, toistuvat heräämiset yön aikana.
Tällaisissa tilanteissa vuorovaikutuksen
hoitamisella on kiire, ja hoito on usein
vaativaa ja pitkäaikaista.
Psst… ”kättä pidempää” –
aktiviteetteja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin alkaen s. 44
Ilmapallotennis
Tarkoituksena on pitää ilmapallo ilmassa käyttämällä
eri ruumiinosia: käsiä, päätä, olkapäitä jne. Jos valitsette ruumiinosaksi jalat, maatkaa lattialla ja potkikaa
ilmapalloa kevyesti.
LIITE 3
24 (59)
KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN KORJAAMINEN
Miten sinä ammattilaisena voit auttaa kiintymyssuhdevaurioiden korjaamisessa?
Olemme poimineet tähän lukuun keinoja, joiden avulla voit edetä kiintymyssuhdevaurioiden korjaamisessa. Askeleemme etenevät terveen lapsi-vanhempisuhteen jäljittelystä, turvallisen ympäristön luomiseen, leikkisyyden kautta hankalien tunteiden hallitsemiseen ja kiintymysvastarinnan vähentämiseen. Olemme keränneet sinulle myös ”kättä
pidempää”, aktiviteettejä vuorovaikutustilanteisiin, viisi askelta voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen sekä satuhieronnan, jota voi käyttää kaikenikäisten lasten kanssa.
Tämän luvun vinkkejä ja menetelmiä voit soveltaa tilanteiden ja omien tuntemuksiesi
mukaan.
TERVEEN LAPSI-VANHEMPISUHTEEN JÄLJITTELY APUNA KIINTYMYSSUHDEVAURIOIDEN KORJAAMISESSA
Vuorovaikutushäiriöiden
korjaamisessa
olennaista on:
Oikeanlainen tunneviritys eli empatia
Leikinomaisuus
Aikuisen varmuus ja vastuullisuus pitää ohjat
käsissään
Yhteiset ilot
Jatkuvuus
Hoivaaminen
Haasteiden asettaminen
LIITE 3
25 (59)
Lapsen kehitykselle on tärkeää aika
ilmaan, pitää häntä sylissä, kylvettää,
juuri sinun kanssasi!
höpöttää, suojella tai rohkaista lasta.
Voit myös ohjata lapsen biologista vanhempaa toimimaan näin.
Tehtävänäsi on työssäsi myös tukea ja
auttaa niitä aikuisia, jotka eivät aina
ole jaksaneet tai osanneet olla turvallisia, saavuttamaan takaisin luottamus
omaan toimintaansa ja ansaita takaisin
se vanhemmuus, joka jossain kohdassa
Sinä vastaat lapsen kehityksestä tuo-
on joutunut hukkaan.
malla vuorovaikutukseen oman sensitiivisyytesi, tulkitsemalla lasta ja hänen
tunteitaan. Tärkeäksi nousee näiden
lisäksi
lapsen
kehityksen
tukeminen
esimerkiksi turvallisen elinympäristön
luomisella sekä lapsen kasvatus rakkauden ja rajojen kautta.
Turvallisen kiintymyssuhteen luomisessa jäljitellään tervettä lapsivanhempisuhdetta.
le täytyy olla hänen ikänsä mukaista?
Kuka tahansa, joka toimii lasten parissa,
lastensuojelussa, omahoitajana tai perheiden parissa, voi hyödyntää työssään
tätä ajattelua. Luonnollinen lapsen ja
aikuisen
välinen
vuorovaikutus
Ajatteletko sinä, että toiminta lapsel-
sekä
suhde ovat olennainen osa turvallisen
kiintymyksen rakentumista. Sinä voit
puhaltaa lapsen vatsaan, nostaa lapsen
Vuorovaikutuksen häiriöt ovat usein kehittyneet
jo
varhaislapsuudessa
ja
usein sen korjaamiseksi joudutaan palaamaan siihen tunne-elämän vaiheeseen, josta häiriöt ovat alkaneet. Nuorenkin kanssa voi toimia niin, että hän
saa niitä hoivaavia kokemuksia, joita hän
ei ole saanut aiemmin.
LIITE 3
26 (59)
Vuorovaikutushäiriöiden korjaamisessa olennaista on oikeanlainen tunneviritys eli empatia.
Aikuisen ja lapsen vuorovaikutus
Tähän liittyy vahvasti myönteinen vas-
koostuu yhteisistä iloisista ja jatkuvis-
tavuoroisuus. Kumpikin osapuoli haluaa
ta asioista.
miellyttää ja ilahduttaa toisiaan ja tämä
saa jokaisen ponnistelemaan entistä
Tämä näkyy muun muassa aikuisen vas-
enemmän sen aikaansaamiseksi. Positii-
taamisella lapsen ilmeisiin ja ääntelyyn.
vinen vuorovaikutus vahvistaa sekä lap-
Voit leikkiä kurkistusleikkejä ja kiin-
sen että aikuisen myönteistä kuvaa it-
niottoleikkejä lapsen kanssa. Ne ovat
sestään.
hauskoja ja yllättäviä ja niiden avulla
lapsi oppii kommunikoimaan ja kokemaan
Terveessä vanhempi-lapsisuhteessa
läheisyyttä. Eristäytyvää lasta täytyy
tärkeää on myös leikinomaisuus.
rohkaista tällaiseen toimintaan. Kun lapsi varttuu, painopiste siirtyy yhä enem-
Sinun ja lapsen yhdessä leikkiminen
män lapsen itsemääräämisoikeuden ke-
tuottaa lapselle iloa ja jännitystä, sillä
hittämiseen, unohtamatta silti lapsen
on suuri merkitys vuorovaikutuksen ke-
tarpeiden täyttämistä. On huomioitava
hittymiselle.
se, että lapsen varttuessa hän voisi iän
puolesta olla kykenevä itsenäisempään
elämään, mutta lapsen tunne-elämä ei
Kaiken tämän takana on myös se, että
aikuisella tulee olla varmuutta ja vastuullisuutta pitää ohjat käsissään.
Johtajuus on tärkeää, koska epävarma
aikuinen ei rauhoita pelokasta tai onnetonta lasta. Rakenteellisuus ja järjestys
ilmaistaan selkeillä säännöillä ja erityisesti yliaktiivisille ja kontrolloiville lapsille ennustettavuus on tärkeää.
välttämättä ole kyllin kehittynyt tähän.
LIITE 3
27 (59)
Terve lapsi-vanhempisuhde sisältää
paljon hoivaamista, joka saa aikaan
rauhallisen ja turvallisen olon lapselle.
Voit antaa hoivaa lapselle esimerkiksi
Erityisesti Theraplay–menetelmä
keinuttamalla lasta huovan päällä ja
korostaa näitä edellä mainittuja
syöttämällä.
asioita. Theraplay on kehitetty
nimenomaan vuorovaikutushäiriöiden korjaamiseen ja se keskittyy
toiminnallisesti lapseen, hoivaamisen ja leikin ollessa keskeisellä sijalla. Theraplay tarjoaa korjaavan
mahdollisuuden kulttuurimme
tuhoisiin lastenkasvatusperinteisiin, joita jo aiemmissa luvuissa
toimme esiin.
Theraplay-hoito tarttuu neljään
vakavaan ongelmaan, joita ovat
Kun lapselle asetetaan haasteita, hän
oppii luottamaan itseensä ja kykyynsä
oppia uutta.
Arjessa tulee vastaan monia tilanteita,
joissa lasta voi kannustaa, rohkaista ja
auttaa hallitsemaan jännittäviä kokemuksia. Voit esimerkiksi rohkaista lasta
tasapainottelemaan tyynypinon päällä.
Se tuo hänelle onnistumisen tunteita ja
kasvattaa itseluottamusta.
päivittäisten kokemusten heikko
jäsentyminen, liian vähäinen vuorovaikutus, riittämätön määrä
hoivaa ja kosketusta sekä haasteiden puute. Theraplay menetelmää voivat hyödyntää
monet lasten ja perheiden parissa
työskentelevät ammattilaiset.
LIITE 3
28 (59)
TURVALLISEN YMPÄRISTÖN LUOMINEN
Kiintymysteoria perustuu turvallisuu-
Lapsilla, jotka asuvat lastensuojelun
teen ja jokainen lapsi tarvitsee tuek-
sijaishuollon piirissä esimerkiksi lasten-
seen ainakin yhden turvallisen
aikuisen!
suojelulaitoksissa,
on
turvallisuuden
tunne usein järkkynyt. Aikuiset, joiden
erityisesti olisi pitänyt edustaa turval-
Erityisesti varhainen turvallisuudentun-
lisuutta, eivät ole siihen syystä tai toi-
ne on nähtävästi sosiaalisen kehityksen
sesta pystyneet. Etenkin silloin meidän
kannalta erityisen tärkeää. Lapsen koh-
aikuisten tehtävä on täyttää turvallis-
datessaan aikuinen eli sinä olet vastuus-
ten aikuisten tunnusmerkit ja olla lap-
sa lapsen turvallisuudesta. Tarvitsemme
sille läsnä pienissä kohtaamisissa, olla
sekä fyysistä turvallisuutta että turval-
rohkeutta ottaa vastaan se, mitä lapsel-
lisuuden tunnetta. Tämä tunne on kes-
le kuuluu ja hänen elämässään tapahtuu.
keinen lapsen jatkuvan hyvinvoinnin ja
Unohda kiireesi hetkeksi ja kuule lasta!
kehittymisen kannalta.
Turvallisuus täytyy rakentaa lapsen
ympärille, se ei ole itsestäänselvyys.
Oletko SINÄ lapselle
turvallinen aikuinen?
Sinun tulee huomioida myös se, että
Voit olla on lämmin, kiinnostunut, vihai-
turvallisuuden tunne täytyy rakentaa
nen, välittävä, rajoittava, ihana, tyhmä,
aina uudelleen, kun lapsi havaitsee jon-
mukava, kannustava, lasta varten, kuun-
kin vaaran uhkaavan häntä. Lapsen vart-
televa, jutteleva, luotettava, sopimuk-
tuessa hän oppii itse ottamaan enemmän
sista kiinni pitävä, nalkuttava, vaativa,
vastuuta
rakastava, siis
Kaikkien
myös nuoruusiässä ja jopa aikuisuuteen
aikuisten pitäisi olla lapselle turvaa tuo-
asti kiintymyksen kohteilla on tärkeä
via, jokaisen aikuisen jokaiselle lapselle.
rooli turvallisuuden tunteen luomisessa.
Mutta näin ei valitettavasti ole. Turval-
Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu
lisuuden ja luotettavuuden tunne raken-
asioita, jotka voivat heikentää turvalli-
tuu lapselle arjen pienistä palasista,
suuden tunnetta. Näissä tilanteissa on
kohtaamisista.
tärkeää, että kiintymyshahmo, joka
turvallinen.
turvallisuudestaan,
mutta
voit olla juuri sinä, on saatavilla ja
auttamassa
turvallisuuden
korjaamisessa.
tunteen
LIITE 3
29 (59)
Lapsen kiintymyksen kohteen on
oltava läsnä
Turvallisuuden
tunteen
Sinun tehtäväsi onkin löytää tasapaino
ylläpitämisen
näiden kahden välillä ja virittäytyä lap-
kannalta tärkeintä on se, että alle kou-
sen kanssa samaan tunnetilaan. Tähän
luikäisiä lapsia hoitaa jatkuvasti yksi
tarvitaan tuntemusta siitä, miten lapsi
henkilö, johon lapsi on kiintynyt. Tilan-
reagoi järjestykseen ja joustavuuteen.
teen vaatiessa lasta voi hoitaa myös
Muista huomioida myös se, että lapsi voi
toissijainen kiintymyksen kohde.
reagoida eri päivinä eri tavalla eri asioihin.
Kun valvot lasta, pelkkä fyysinen läsnäolosi saa lapsen tuntemaan olonsa
turvalliseksi. Lapsella ei ole mahdollisuutta valita noudattaako sovittuja asioita vai ei, kun sinä olet paikalla. Valvonta tarkoittaa sitä, että olet lähellä lasta ja tiedostat tilanteen. Samalla tavalla lapsi tiedostaa läsnäolosi.
Suuret elämänmuutokset tulisi suunnitella etukäteen niin, että myös lapsi on
prosessissa mukana alusta asti. Näitä
voivat olla esimerkiksi muutto uuteen
kotiin tai toiselle paikkakunnalle ja päivähoitopaikan vaihtaminen. Lapsi tarvitsee tietoa tulevista muutoksista, koska
muuten hän voi ajatella muutoksen johtuvan hänestä. Lapsi voi normaalisti joutua kiintymyksen kohteista eroon, kun
Tilanteet on pidettävä ennakoitavina
Kun lapsen elämässä on järjestys, rutiinit ja rituaalit, ovat tilanteet ennakoitavissa. Elämän rakenteen ollessa va-
hän menee kouluun tai yökylään, mutta
myös sairastuminen, muutto tai kuolemantapaus voivat olla tällaisia poikkeustilanteita.
kaalla pohjalla arjen vaihteluita on vähän, ne on helppo ymmärtää ja niihin on
helppo sopeutua. Elämän ei tule kuitenkaan olla liian jäykkää ja lapselle tulee
tarjota vapauksia ja vaihtoehtoja hänen
ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen. Vapautta tulee olla kuitenkin rajoitetusti, koska se voi synnyttää lapselle ahdistusta ja vähentää turvallisuuden tunnetta.
Anna lapselle tietoa tapahtuneesta ja
tulevasta. Lapsen täytyy saada hyväksyä oma ahdinko niin, että hän voi luottaa siihen, että hyväksyt hänen pelkonsa. Pelkkä puhuminen ei välttämättä riitä. Sinun on luotava lapsen selviytymiseen uskoa.
LIITE 3
30 (59)
Turvallisuudesta on huolehdittava
Lapsen on ymmärrettävä päätöksesi.
myös rajoitustoimenpiteissä
Ole myös avoin sille, mitä lapsi ajatte-
Vastavuoroisessa
vuorovaikutuksessa
lapsen ja aikuisen välillä, tärkeää on rajojen asettaminen eli kontrolli. Tehtävänäsi on ohjata lasta ja ohjaavassa
kontrollikäsityksessä
sinä
muistutat
lasta säännöistä ja perustelet ne.
lee tilanteesta. Tällöin lapsi ymmärtää
sinun
luottavan
päätökseesi,
mutta
myös sen, että otat hänet huomioon.
Yritä kertoa päätöksesi aina empaattisesti niin, että osoitat ymmärtäväsi lapsen pettymyksen. Lohdutus auttaa lasta
hyväksymään tekemäsi päätöksen.
Lapsen aiempi hylkäämiskokemus tulee näkyväksi. Sinun on osattava kerta
toisensa jälkeen asettaa rajat ja säilyttää kiintymys hyväksymistä testaavalle
lapselle. Kasvu ei ole kivutonta. Sinä
varmasti ärsytät välillä lasta ja lapsi
puolestaan ärsyttää välillä sinua. Sinun
on pystyttävä sietämään lapsen negatiivisiakin tunteita, joita syntyy, kun kaikki ei aina suju niin kuin hän haluaisi.
Säännöt ovat suojelemassa lasta ja auttavat häntä
toimimaan yhteistyössä
muiden kanssa. Aikuisena tehtäväsi on
tarvittaessa auttaa lasta selviytymään
vaikeissakin tilanteissa.
Näytä lapselle mallia, ole johdonmukainen ja auta riitojen solmukohtien
kitkemisessä.
Kun lapselle asetetaan rajoitustoimenpiteitä ja rajoja, sekä turvallisuus että
ahdistus lisääntyvät samaan aikaan. Sinun tulee kertoa lapselle rajoitustoimenpidettä koskeva päätös avoimesti
luottaen itseesi, ilmoittaen myös toimenpiteen syy ja tavoite selvästi.
Älä eristä lasta
Usein lapsi eristetään pois muiden seurasta lähettämällä hänet esimerkiksi
omaan huoneeseen, kun hän on vihainen.
Eristämistä kannattaa kuitenkin välttää,
koska se voi lisätä lapsen vihaisuutta
ja pelottaa lasta. Lapsen ollessa kiihtymyksen vallassa kannattaa pysyä hänen lähellään. Lapsen eristämistä kannatta harkita silloin, kun olet itse poissa
tolaltasi etkä pysty tarjoamaan turvallisuutta lapselle. Tässäkin tilanteessa
tulisi sinun selittää asia lapselle. Joskus
on myös tilanteita, jolloin lapsen on hyvä
saada olla yksin rauhoittuakseen. Tällöin
lapsen tulee kuitenkin saada itse valita
haluaako olla yksin vai ei.
LIITE 3
31 (59)
Järjestä lapselle yllätyksiä harkitusti
Rakkausesineet apuna
Joskus on mukava järjestää lapselle
Kiintymyssuhdeteorian pohjalta voidaan
yllätyksiä.
miettiä
suositella erotilanteessa lapselle emo-
etukäteen, miten lapsi kokee yllätyk-
tionaalisesti tärkeiden tavaroiden an-
sen, kun tavanomainen rutiini vaihtuu.
tamista. Näitä voidaan nimittää rak-
Huomioi myös se, pystyykö lapsi käsit-
kausesineiksi, siirtymä- tai turvaobjek-
telemään yllättäviä tilanteita, jos hän
teiksi. Ne voivat lohduttaa erotilan-
on vastikään kokenut odottamattomia
teessa lasta ja tuoda tehokkaasti lap-
tapahtumia. Näitä voivat olla esimerkik-
selle turvallisuuden tunteen. Esine voi
si sairaus, avioero tai kuolema.
olla esimerkiksi turvalelu, eli symboli,
Muista
kuitenkin
joka kuvaa lapsen ja kodin yhteyttä, ne
todistavat suhteen jatkuvan myös erotilanteen jälkeen.
Lapsi itse päättää, mikä tuo hänelle
turvaa ja mikä ei.
Turvalelut toimivat niin kauan kuin lapsi
onnistuu luomaan niiden avulla vanhemman tai muun tärkeän ihmisen läsnäolon.
Myös lastensuojelussa omahoitajan tehtäviisi kuuluu hyvin tärkeänä osana vanhemman elävän kuvan pitäminen lapsen
mielessä, näin ollen vanhemmasta, kodista ja sisaruksista puhuminen on sallittua.
LIITE 3
32 (59)
Suhtaudu ymmärtäväisesti
lapsen pelkoon
Vastuu lapsesta on aikuisella eli sinulla,
ja avainasemassa näin ollen turvallisen
kiintymysmallin kehittymiselle on se,
että lapsen signaalit havaitaan heti ja
tulkitaan oikein. Tehtävänäsi on suojelemisen ohella tukea lasta uusissa tilanteissa. Rohkaisusi helpottaa lasta kohtaamaan uusia tilanteita ja voittamaan
niissä heränneen pelon. Tukeminen saa
lapsen olon mukavaksi ja hyväksi seurassasi sekä lujittaa hänen käsitystään
itsestään niin, että muut ihmiset hyväksyvät hänet. Lapsi hyväksyy helpommin
apusi ja myös haluaa sitä, kun suhtaudut
siihen vakavasti, ymmärtäväisesti ja
myötätuntoisesti
Turha
järkeily
tai
nuhtelu ei auta hallitsemaan pelkoja ja
ne helposti pahenevat. Joskus lapsen on
saatava käsitellä pelkojaan useaan kertaan ja monissa eri tilanteissa. Sinun on
ymmärrettävä, että tilanne vaatii kärsivällisyyttä ja asiaa käsiteltävä yhä
uudelleen ja uudelleen lapsen kanssa.
Muuten voi käydä niin, että ahdistus jää
kokonaan ratkaisematta. Jos luotat
siihen, että lapsi toipuu, hän myös todennäköisemmin toipuu.
LIITE 3
33 (59)
LEIKKISYYS JA SEN VAIKUTUKSET SUHTEEN KORJAAMISEEN
Suuri osa lapsen ja sinun välisestä vuorovaikutuksesta ilmenee leikkisyytenä
ja paljon tästä kaikesta tapahtuu jo
Säilytä avoin mieli, aina kun se on
mahdollista
ennen kuin kurinpitoa tarvitaan lainkaan.
Leikki on vuorovaikutuksessa ensisijaista, kurinpito toissijaista.
Vaikka tilanne näyttäisi miten huolestuttavalta tahansa, on sinun hyvä nähdä
huumoria niissäkin tilanteissa. Lapsen
Useimmiten leikkisyys tapahtuu luon-
ei-toivottuun käyttäytymiseen johta-
nostaan. Leikkisyys sisältää naurua, lii-
neita syitä ei tule oikopäätä tuomita.
kettä ja liioiteltuja ilmeitä. Leikkisyy-
Sinun tuleekin huomata, että lapsella
destä ja pienestä kiusoittelusta voi tul-
on voinut olla eri pyrkimys, kuin miltä
la tärkeä keino, jonka avulla opitte lap-
hänen
sen kanssa toisistanne enemmän ja
Tällöin tilanne on helpompi nähdä jopa
opitte korjaamaan ristiriitatilanteita.
humoristisena. Lapsi voi olla jopa val-
käyttäytymisensä
vaikuttaa.
mis ottamaan huonosta käyttäytymisestään vastuun, eikä asetu puolusVirheiden myöntäminen
Aikuiset, jotka myöntävät virheensä,
todennäköisesti osaavat myös nauraa
niille, eivätkä suhtaudu itseensä tai virheiden tekemiseen niin vakavasti. Tällainen toiminta antaa lapselle mallin
siitä miten reagoida virheeseen. Tunnistatko itsesi tällaiseksi aikuiseksi?
tuskannalle, jos käsittelet asioita leikkisällä asenteella. Se helpottaa myös
kommunikointia ja näin voidaan välttää
myös konfliktitilanteita.
LIITE 3
34 (59)
Ajanvietto ja onnellisuus
Kasvatuksen yleissävy ja lapsen kasvuympäristön olot ovat merkittävässä yhteydessä lapsen onnellisuuteen. Tyytyväisyys ja hyvä olo luovat merkkinsä
lapsen elämään. Lapsi kaipaa ja tarvitsee aikuisen turvaa enemmän kuin kuvittelemmekaan.
Kun vietät lapsen kanssa tarpeeksi aikaa, tulee sinusta lapsen paras asiantuntija, joka voi havainnoida pienetkin
muutokset lapsessa. Lapsen kanssa vietetyn ajan laadukkuus ei siis yksinomaan riitä, vaan tämän lisäksi lapsen
kanssa on elettävä yhdessä ja vietettävä määrällisesti riittävän paljon aikaa.
LIITE 3
35 (59)
HANKALIEN TUNTEIDEN HALLITSEMINEN
Onko sinulla joskus vaikeuksia hallita
On tärkeää, että aikuiset hyväksyvät
hankalia tunteita?
ja ymmärtävät omaa vihaansa niin, että he pystyvät sitä myös säätelemään
ja ilmaisemaan sopivalla tavalla.
Sinun on yritettävä pitää oma suuttumuksesi aisoissa, vaikka lapsi yrittäisikin saada sinut suuttumaan. Lapsen motiivit menettävät tehonsa hyvin nopeasti, kun aikuinen ei reagoi niihin suuttumalla.
Jos on, usein se heijastuu myös lapsen
käyttäytymiseen. Myös lapsella voi olla
vaikeaa hallita tunteitaan. Useimmiten
Ilmaise suuttumuksesi lapselle lyhyesti, jos olet vihainen lapsen käyttäytymisen vuoksi.
viha aiheuttaa ongelmia sekä lapsen
emotionaalisessa
kehityksessä
että
aikuisen ja lapsen välisessä suhteessa.
Usein lasta rangaistaan vihaisesta käyttäytymisestä, varsinkin jos se kohdistuu
aikuisiin tai lapsen sisaruksiin. Vihan
yhteydessä lapsi usein eristetään.
Eristäminen johtaa siihen, että lapsi ei
osaa säädellä vihaansa hyvin eikä
myöskään korjata suhdettaan aikuiseen raivokohtauksen jälkeen.
Sinun on keskityttävä lapsen käytökseen, kertoa miksi olet vihainen ja tuotava esiin muita keinoja lapsen huonolle
käyttäytymiselle. Kun sinä hallitset vihasi, viha on lyhytkestoista ja viha ei
kohdistu lapseen, on pyrittävä mahdollisimman nopeasti korjaamaan suhde lapseen.
On tuotava esiin se, että viha on
kohdistunut lapsen käytökseen, ei
lapsen persoonaan.
Tämä auttaa lasta tuntemaan syyllisyyttä käyttäytymisensä vuoksi eikä
häpeämään oman persoonansa vuoksi.
LIITE 3
36 (59)
Usein, kun lapsi ei saa ilmaista vihai-
Sinun vastuullasi ovat lapsen tunneil-
suuttaan, hän ei ilmaise muitakaan
tunteitaan.
maisut ja tunteiden säätely.
Sinun tehtävänäsi on tukea lapsen tunnetilojen kokemista. Kaikki tunteet
ovat sallittuja. Lasta ei saa jättää niiden kanssa yksin, vaan sinä voit auttaa
kestämään tunnetiloja, jakaa niitä lapsen kanssa ja auttaa lasta tulemaan
toimeen erilaisten tunteidensa kanssa.
Tämä korostuu erityisesti teini-iässä.
Lapsi siis hyötyy siitä, että saa myös
vihata, ilman arvostelua. Lapsen kielenkäyttöä on kuitenkin rajoitettava
niin, että se on soveliasta. On kiinnitettävä huomio siihen, milloin on kyse epäkunnioittavasta asenteesta.
Näin lapsi oppii vähitellen ilmaisemaan
ja säätelemään tunteitaan hyväksytyllä
tavalla.
Kun lapsi voi ilmaista tunteensa vihansa avoimesti, on hänellä luultavasti
läheinen suhde aikuiseen.
Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy
tunnetilojen jakamisen kautta, kun
sinä kerrot äänenpainolla, sanoilla,
ilmeillä ja eleillä, että ymmärrät lapsen
tunnetilan.
Lapsi myös hyväksyy aikuisen auktoriteetin paremmin ja ilmaisee harvemmin
vihaansa ongelmakäyttäytymisellä.
Aikuisen on hyväksyttävä erilaisuus.
Sinun tulee huomioida sekä negatiivisten tunteiden vähentäminen että posi-
Aina kuitenkaan yhteisymmärrys ja so-
tiivisten tunteiden jakaminen ja lisää-
piminen eivät toteudu. Lapsi jatkaa int-
minen.
tämistään kaikesta huolimatta. Näissä
tilanteissa sinun tulee hyväksyä lapsen
viha täysin, mutta rajoittaa silti edelleen lapsen tapaa ilmaista sitä. Usein
lapsi reagoi turhautumalla sinun asettamiin
rajoitustoimenpiteisiin.
Sinun
tuleekin osoittaa ymmärtäväsi ja hyKirjavinkki
Daniel A. Hughes: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus
– toimivuutta kasvatukseen (2011)
väksyväsi lapsi reagoimalla tunneilmaisuun samantasoisesti.
LIITE 3
37 (59)
Viisi askelta voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen
Askel 1: Tunteiden havainnointi ja tunnistaminen
 Tietoinen tunnemaailman tarkastelu
 Tarkastele omia tunteitasi ja opettele tunnistamaan niitä
 Tarkkaile lasta
 Millä tavoin hän ilmaisee eri tunteitaan?
 Huomioi suorat - ja epäsuorat tunteet
 Ota leikki avuksesi – lapsi ilmaisee tunteitaan usein leikin kautta
 Käykää läpi leikissä heränneitä tunteita
 Rauhoittele lasta tarvittaessa
 Yritä löytää lapsen oma tapa ilmaista tunteensa
 Lapsi ilmaisee tunteitaan käyttäytymisellään (ei vielä osaa sanoittaa niitä)
 Lapsen ilmeet, kehon asennot, liikkeet ja äänen sävyt
 Asetu lapsen asemaan
 Mieti esimerkiksi sitä, miten eri tavoin pieni lapsi ja aikuinen käsittävät
ajan
 Tunteiden tunnistaminen on pohja seuraavalle askeleelle
Askel 2: Tunteiden sallimisen ilmapiiri
 Hyväksy ja kunnioita lapsen tunteita
 Ole lähellä ja saatavilla
 Rohkaise lasta kertomaan tunteistaan, opeta nimeämään, tutkimaan ja ymmärtämään niitä
 Rauhoittumisen taidon harjoittelu voi vaatia voimakkaita tunteita
 Ennakoi tilanteita
 Ohjaa lasta ennen kuin tunteet vyöryvät yli laidan, kunnes rauhoittuminen
on mahdotonta
 Tunnista ja tiedosta omat ennakkokäsityksesi - haaste
 Ne voivat pahimmillaan olla este hyvälle vuorovaikutukselle
LIITE 3
38 (59)
Askel 3: Eläytyvä kuunteleminen ja
lapsen tunteiden vahvistaminen
 Pysähdy todella eläytyvästi ja empaattisesti kuuntelemaan ja palauttamaan omin
sanoin lapselle se, mitä olet kuullut ja ymmärtänyt
 Hengitä syvään, rentoudu ja keskity! (siirrä muut asiat sivuun)
 Asetu lapsen tasolle
 Anna lapsen puhua loppuun, katso häntä silmiin, nyökkäile ja esitä lisäkysymyksiä
Askel 4: Ydintunteen ja perustarpeiden löytäminen ja nimeäminen
 Sanoittakaa yhdessä lapsen tunteita
 Tunteiden nimeäminen auttaa lasta kokoamaan ajatuksiaan ja rauhoittumaan
 Huomioi primaari – ja sekundaaritunteet
 Esimerkiksi suuttumuksen taustalla pettymys tai kateus
 Ohjaa ja auta lasta ymmärtämään, että tunteet voivat vaihdella ja muuttua ajan
mittaan ja, että ihmisellä voi olla monta tunnetta yhtä aikaa
 Mallinna arjen toimia ja näytä esimerkkiä tunteiden nimeämisessä ja
niistä puhumisessa
LIITE 3
39 (59)
Askel 5: Neuvottelu ja toimivien ratkaisujen löytäminen
 Tue lasta asettamalla rajoja ja auta häntä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja
ristiriitatilanteissa
 Ohjaus voi tapahtua seuraavia vaiheita käyttäen:
 Jos lapsi käyttäytyy huonosti ja ei-toivotulla tavalla, auta häntä tunnistamaan tunteensa, aseta selkeät rajat ja selitä, miksi lapsen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää
 Mieti lapsen kanssa, millainen käyttäytyminen on toivottavaa
 Auta lasta pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ongelmatilanteeseen
 Arvioikaa yhdessä eri vaihtoehtojen toimivuutta
 Auta lasta valitsemaan paras vaihtoehdoista
 Välitä lapselle kokemus siitä, että itse tilanteen tunteet eivät ole ongelma vaan
se, millaisen käyttäytymisen lapsi tilanteessa valitsee
 Anna lapselle mahdollisuus pohtia erilaisia toimintatapoja
Lähde
Kanninen, K. & Sigfrids, A. 2012. Tunne Minut!:turva ja tunteet lapsen silmin. Jyväskylä: PS-kustannus.
LIITE 3
40 (59)
KIINTYMYSVASTARINNAN VÄHENTÄMINEN
Oletko huomannut, että lapsi voi
Sinun on huomioitava
myös vastustaa turvallisen kiintymisen
intersubjektiivisuus ja kotiympäristö.
syntymistä sinuun?
Syynä voi olla esimerkiksi biologisten
vanhempien lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu,
jonka
seurauksena
hänestä
huolehtivat nyt sijaisvanhemmat, lapsen
elämän ensimmäisten vuosien aikana
vaihtuneet sijoituspaikat tai lapsen tai
ensisijaisten
hoitajien
terveydelliset
ongelmat.
Intersubjektiivisuus on lapsen ja aikuisen vastavuoroista toisiinsa vaikuttamista. Tämä syntyy, kun molemmat osapuolet osallistuvat ja sitoutuvat yhteiseen toimintaan. Lapsi ja aikuinen ovat
samassa tunnetilassa tietoisuuden ja
tavoitteen suhteen tässä jaetussa kokemuksessa.
Molempien
kokemukset
syventävät ja laajentavat kummankin
Monet lapset, jotka välttelevät kiin-
omaa kokemusta.
tymyksen syntymistä pyrkivät itse kehittämään selviytymis- ja itseluottamuksen vahvistamiskeinoja.
Kun lapsi vastustaa tähän intersubjektiiviseen tanssiin osallistumista,
sinä et voi vain odottaa, että lapsi
Usein lasten käyttäytymismalleihin kuu-
jossain vaiheessa on valmis.
luvat muun muassa omaan elämään kuuluva kontrollointi, ylivalppaus, ailahteleva tunne-elämä, häpeän tunne, ennakointivaikeudet ja vaikeus tuntea empatiaa toisia kohtaan.
Lapsi todennäköisesti tarvitsee sinun
aktiivista otetta ja sinnikkäitä aloitteita. Sinun esittämiin aloitteisiin ei saa
liittyä palkintoja, rangaistuksia, uhkailua eikä vihaa. Sinun on lähestyttävä
tilannetta lempeästi, mutta peräänantamattomasti, vaikka lapsi aluksi todennäköisesti ärtyy, vetäytyy pois, riitelee
tai on välinpitämätön. Sinun tulee hyväksyä tämä reaktio ja vastata siihen
uteliaasti tuoden esiin sen, että haluat
LIITE 3
41 (59)
ymmärtää lapsen kokemuksen. Sinun on
Lapsi, joka ei koe oloaan turvalliseksi,
säilytettävä itseluottamuksesi ja tar-
ahdistuu helposti tilanteissa, joissa
mokkuutesi, vaikka lapsen vastustava
hän joutuu tekemään valintoja use-
torjuminen voi jatkua pitkään. Aina ai-
amman vaihtoehdon välillä.
kuisen oma pohdiskelu tilanteen ratkaisemiseksi ei riitä ja silloin on hyvä haLapsi pohtii valintaa loputtomasti ja
kea tukea toiselta aikuiselta.
katuu valintaansa pian. Lapsi yleensä
tyytyy tilanteeseen, kun sinä teet valinLapsi kääntyy aikuisen puoleen myös
nan lapsen puolesta.
saadakseen turvaa kokiessaan, että aikuinen huolehtii arkielämän yksityiskohtaisesta järjestämisestä. Kun lapsen
Kun aikuiset huolehtivat siitä, että
ulkopuolinen
jokaisella on omat tietyt ja toistuvat
ympäristö
auttaa
lasta
tuntemaan olonsa turvalliseksi, silloin
lapsen ei tarvitse luottaa vain itseensä,
rituaalit, silloin myös lapsi tuntee olevansa osa yhteisöä tai ryhmää.
vaan hän voi alkaa luottamaan myös aikuiseen.
Voit järjestää esimerkiksi videoillan tai
yhteisen ruuanlaittohetken joka sun-
Lapsen päiväohjelman tulisi sisältää
sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä
lapsen kehityksen kannalta.
nuntai. Tällaiset rituaalit vahvistavat
lapsen kiintymystä kehittymistä. Sinun
tulee odottaa rauhallisesti ja vakaasti
lapsen osallistuvan rituaaleihin.
Näitä ovat esimerkiksi hiljainen ja aktiivinen toiminta, yksin ja vuorovaikutteinen harrastettu toiminta, kotiaskareet ja leikki. Liiallinen vapaa-aika aiheuttaa lapselle usein ahdistusta ja saa
tunteet ja käyttäytymisen tasapainottomaan tilaan. Kotiaskareet lisäävät
myös aikuisen aktiivisuutta. Päiväohjelman mukaiset toiminnot tarjotaan
lapselle siksi, että ne ovat hänelle tarpeen. Niitä ei tarvitse ansaita.
LIITE 3
42 (59)
Riittävä unensaanti
Lapsi on todennäköisesti ylivilkas koko
päivän silloin, kun hän vastustaa kiinty-
Muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa tulisi olla rauhoittumisen aika,
jolloin kaikki jännittävä ja kiihottava
tulisi poissulkea.
mystä. Usein lapsen on vaikea nukahtaa,
koska hän pelkää sitä, että ei pysty
enää kontrolloimaan tilannetta nukahdettuaan.
Tilanteet tulisi olla hyvin ennakoitavissa. Tällaisia iltatoimia voivat olla esimerkiksi satujen lukeminen, musiikin
kuuntelu, päivän tapahtumien kertaaminen tai seuraavan päivän ohjelman suunnitteleminen.
Myös yhteinen heräämisrituaali voi auttaa lasta, esimerkiksi aikuisen villapaita
lapsen sängyssä voi olla sellainen. Lapsi
kannattaa ottaa mukaan myös huoneen
sisustamiseen. Sillä voi olla iso merkitys
lapselle.
LIITE 3
43 (59)
Lastensuojelun tehtävä on suojella lasta
Lastensuojelun tehtävänä on huolehtia siitä,
että lapsen elämä on turvallista, asuu hän
sitten omien vanhempiensa kanssa, lastensuojelulaitoksessa tai sijaisperheessä.
Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin toivoisimme. Lastensuojelulaitoksessa voi
eteen tulla tilanteita, jotka vaarantavat sijoitetun lapsen hyvinvoinnin, turvallisuuden
tai hänen oikeuksiensa toteutumisen.
On tärkeää, ettei lapsi jää yksin niiden kanssa. Lapsella on oltava mahdollisuus kertoa
niistä aikuiselle, joka voi myös tehdä niille jotain. Jokaisen lapsen lähellä olevan aikuisen,
niin omaisten kuin viranomaistenkin velvollisuus on huolehtia, että lasta suojellaan myös
lastensuojelussa.
LIITE 3
44 (59)
AKTIVITEETTEJÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISIIN – THERAPLAY
Nämä aktiviteetit toimivat runkona vuorovaikutustilanteissa. Niitä voi soveltaa ja yhdistellä toimiviksi eri-ikäisten kanssa. Sinä voit muistaa leikkejä omasta lapsuudestasi
tai leikkejä, joita olet leikkinyt omien lasten tai muiden lasten kanssa ja muokata niitä
Theraplay-tyyppisiksi aktiviteeteiksi. On muistettava, että pienten lasten on ymmärrettävä ja toteutettava leikit ja, että vanhemmat lapset tarvitsevat välillä todellisia
haasteita. Muista, että vuorovaikutuksen häiriöt ovat usein kehittyneet jo varhaislapsuudessa ja usein sen korjaamiseksi joudutaan palaamaan siihen tunne-elämän vaiheeseen, josta häiriöt ovat alkaneet. Nuorenkin kanssa voi toimia niin, että hän saa niitä
hoivaavia kokemuksia, joita hän ei ole saanut aiemmin. Nämä aktiviteetit ovat muokattuja kirjasta: Theraplay: Vuorovaikutusterapian käsikirja (Jernberg, Ann M. & Booth,
Phyllis B. 2003, 363–374).
Jäsentäminen
Lastensuojelun arjessa huomaat lapsia, joilla on tarve hallita kaikkia vuorovaikutustilanteita. Näiden seuraavien aktiviteettien tarkoituksena on vähentää lapsen
kontrollointia ja antaa sinulle tilaisuus tehdä lapsen ympäristöstä turvallinen, rento ja miellyttävä. Sinun tehtävänä on asettaa lapselle rajat, auttaa lasta hahmottamaan kehonsa, pitää lapsi turvassa ja olet lapsen apuna viemässä toiminto alusta
loppuun.
Hernepussileikki
Kolmijalkakävely
Laita pään päälle hernepussi tai vaihto-
Aikuinen seisoo lapsen vierellä. Sido
ehtoisesti jokin pehmeä lelu. Pudota se
vierekkäiset jalat yhteen esimerkiksi
lapsen käsiin kumartumalla kohti lasta.
kaulaliinalla tai nauhalla. Pitäkää kädet
Vuorotelkaa.
toistenne ympärillä ja liikkukaa huoneessa. Aikuisen tehtävä on johtaa liikkeiden koordinaatiota. Haastetta voi
lisätä tekemällä esteradan.
LIITE 3
45 (59)
Käsi-, jalka- tai vartalopiirros
makaa selällään ja häntä myllätään, voi-
Aikuinen tekee lapsen kädestä tai jalas-
dellaan, kevyesti painellaan, painellaan
ta kuvan paperille piirtämällä ääriviivat.
vähän voimakkaammin, nostetaan jalat
Vartalokuvan piirtäminen lisää haastet-
ylös ja kurkataan niiden välistä, ”onko
ta, koska lapsen kyky maata paikoillaan
kypsää”, suoristetaan jalat, puhalletaan
on vaativampaa. Aikuisen tulee pitää
ja ”maistetaan”.
yhteys lapseen puhumalla samaan aikaan, kun piirtää. ”Varpaiden jälkeen
Mittaaminen
tulee jalkaterä, seuraavaksi nilkka, sit-
Aikuinen mittaa lapselta eri ruumiinosi-
ten säärtä pitkin ylös - - Nyt piirrän
en pituuksia (lapsen koko pituus, käden,
kainalon ja yritän olla kutittamatta si-
säären, jalan, pikkuvarpaan ja hymyn
nua…”
mitta). Kirjoitetaan ne paperille myöhempää vertailua varten. Aikuinen voi
Käsitorni
mitata myös yllättäviä asioita, kuten
Aikuinen laittaa kämmenen lapsen eteen
korvan pituuden, hyppykorkeuden jne.
ja auttaa häntä laittamaan oman käm-
Mittaamisessa voi käyttää apuna he-
menensä aikuisen käden päälle. Vuoro-
delmä- tai lakritsinauhaa ja syöttää sen
telkaa ja nouskaa vähitellen korkeam-
lapselle
malle. Aikuinen vaihtaa suuntaa ja läh-
”Näin leveä hymy sinulla on.” Näin lap-
tekää rakentamaan tornia alaspäin. Kä-
sella tulee annettua samalla hoivaa.
pätkinä
mittauksen
jälkeen.
sitornista voi tehdä erilaisia versioita
esimerkiksi liukastetuin käsin, nopeasti
tai hitaasti tai pelkillä sormilla. Isompien poikien kanssa käsitornin voi toteuttaa nyrkkitornina kovilla jysäyksillä.
Leivontaleikki
Pannukakku ja mansikkahillo
Tämä leikki on haastava ja jäsentävä
Aikuinen sanoo ”pannukakku”. Pyydä las-
leikki, joka auttaa sietämään erilaisia
ta sanomaan ”mansikkahillo” yhtä koval-
aistimuksia, pitämään kosketuksesta ja
la äänellä ja äänenpainolla. Toistakaa 5-
katsekontaktista. ”Leivon, leivon leipä-
10 kertaa eri äänenvoimakkuuksilla ja
siä, suolaisia, makoisia; voitelen voilla;
äänensävyillä. Pienempien lasten kanssa
ripottelen sokeria ja kanelia päälle; pui-
voi harjoitella aluksi saman sanan sano-
kin, tuikin puikkosilla; nakkaan uuniin;
mista eri voimakkuuksilla ja äänenpai-
kurkkaan; otan uunista ulos; nuuhkin ja
noilla.
sitten maistetaan!” Lorun aikana lapsi
LIITE 3
46 (59)
Paperisiteistä vapautuminen
avulla voi leikkiä myös itsesäätelyhar-
Kiedo lapsi wc-paperiin tai vaihtoehtoi-
joitusleikkejä, joissa lapselle voi antaa
sesti vain jalat tai kädet. Sanalle wc-
tehtäväksi puhkoa niin monta kuplaa
paperi voi keksiä myös muita nimityksiä
kuin pystyy, välillä taas vain suurimman
kuten lammaspaperi tai höyhenpaperi.
tai pienimmän kuplan. Aikuinen voi myös
Aikuisen antaman merkin jälkeen lapsi
puhaltaa saippuakuplia ja pyytää lasta
saa irrottautua siteistä.
poksauttamaan pallon jollain tietyllä
ruumiinosallaan esimerkiksi varpaalla,
Pumpulipallopeli
sormella, kyynärpäällä tai korvalla. Kup-
Aikuinen ja lapsi makaavat lattialla ma-
lia voi puhaltaa toisilleen kuin lentopal-
hallaan vastakkain tai istuvat vastakkain
loa.
suuri tyyny välissään. Puhaltakaa pumpulipalloja edestakaisin toisillenne. Tehtävänä on puhaltaa pallo toisen syliin
maaliin. Peliä voi vaikeuttaa niin, että
osapuolet sopivat ennalta puhallusten
määrän, joiden aikana pallo tulee puhaltaa toiselle. Pelin voi toteuttaa myös
niin, että pumpulipallo pidetään tyynyn
päällä ja se yritetään pitää siinä yhdessä puhaltamalla.
Silmänisku
Aikuinen ja lapsi seisovat vastakkain,
Vihreä ja punainen valo
Aikuinen pyytää lasta hyppimään, juoksemaan tai liikuttamaan käsiään niin
kauan kuin vihreä valo palaa. Punaisen
valon syttyessä on pysähdyttävä välittömästi. Tässä voi käyttää apuna kartongin paloja tai taskulamppua, jossa on
värikkäät huovat.
kasvotusten,
pitäen toisiaan käsistä
kiinni. Aikuisen tehtävänä on viestittää
silmämerkein mihin suuntaan askelia
otetaan ja miten monta. Kun aikuinen
iskee vasenta silmää kaksi kertaa, molemmat ottavat kaksi askelta vasemmalle. Isommille lapsille voi lisätä haastetta
lisäämällä
merkkejä
esimerkiksi
eteen –ja taaksepäin. Myöhemmin tätä
aktiviteettia voi vaikeuttaa niin, että
Saippuakuplien poksautus
pitää ilmapalloa tai tyynyä välissä ja
Tämä jäsentävä leikki saa yleensä jokai-
nojaamalla toisiinsa.
sen lapsen innostumaan. Saippuakuplien
LIITE 3
47 (59)
Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan
kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä.
Huoneen poikki kulkeminen
katsoen,
Aikuiset seisovat ison huoneen eri puo-
Lämmin peruna kiertää nopeammin, mut-
lilla, lapsi toisen aikuisen vierellä. Toi-
ta edelleen hallitusti ja silmiin katsoen.
nen aikuinen antaa lapselle ohjeita, siitä
Kuuma peruna on niin kuuma, että se
miten lapsen tulee liikkua toisen aikui-
pitää antaa nopeasti seuraavalle.
sanotaan
”Kylmä
peruna”.
sen luo: hyppien, ryömien, takaperin,
varpaillaan. Kun lapsi pääsee perille,
häntä halataan. Toinen aikuinen voi
Lumisota
myös auttaa lasta, jos hän apua tarvit-
Lumipallot tehdään sanomalehdistä ry-
see.
pistämällä. Joukkueet voi jakaa esimerkiksi niin, että vanhemmat vastaan omahoitaja ja lapsi. Ottelu voidaan uusia
Ilmapalloleikki
uusilla joukkueilla.
Piirissä kiertää ilmapallo. Pallo tulee
heittää aina sille, jonka nimi mainitaan.
Pallo voi kierrättää eri tavalla: otsalla,
Pallon kuljetus
polvella, sormella jne.
Leikkiin otetaan peitto tai huopa, jonka
jokaisessa kulmassa on yksi henkilö pitämässä kiinni. Tässä toiminnassa on
tarkoituksena kuljettaa palloa huovan
päällä ja estää sen putoaminen lattialle.
Piilotusleikki
Yksi aikuinen piilottaa lapseen jonkin
Kuuma peruna
Hernepussi kiertää piirissä. Joku aikuisista sanoo sen olevan joko kuuma, kylmä tai lämmin peruna. Kylmä peruna
kiertää piirissä hitaasti ja samalla, kun
peruna ojennetaan seuraavalle silmiin
esineen ja toinen aikuinen etsii sen. Se
voi olla esimerkiksi pieni kirjelappu, jossa on jokin kehotus esimerkiksi ”Poksauta Millan poskia”. Ne voivat olla myös
pumpulipalloja, joilla kosketetaan lasta
pehmeästi tai nameja, jotka syötetään
lapselle.
LIITE 3
48 (59)
Saanko, äiti?
Seurataan johtajaa
Aikuinen antaa ohjeen lapselle, esimer-
Kaikki seisovat jonossa ja laittavat kä-
kiksi ”Ota kolme jättiläisaskelta tänne-
det edessä seisovan vyötäisille. Kun en-
päin.” Lapsen täytyy aina ensin kysyä:
simmäinen liikkuu eteenpäin, seuraavan
”Saanko äiti/isä?”. Lapsen saatua myön-
tulee matkia tätä. Sitten johtaja vaih-
tävän vastauksen, hän saa toimia. Lap-
taa paikkaa jonon perään ja seuraava
sen unohtaessa kysyä, hänen on palatta-
johtaja kiertää huoneessa uuden kier-
va takaisin lähtöviivalle. Tarkoitus on
roksen. Leikin voi toteuttaa myös piiris-
saada aikuinen ja lapsi yhteen ja palkin-
sä esimerkiksi käsivarsia, päätä tai har-
noksi lapsi saa rutistuksen.
tioita liikuttamalla.
LIITE 3
49 (59)
Yhteyden rakentaminen
Miten sinä voit muodostaa vahvemman yhteyden lapseen ja ylläpitää sitä? Näitä
seuraavia aktiviteettejä voit käyttää apuna siinä. Tavoitteena niissä on keskittyä
lapseen intensiivisesti, yllättää ja houkutella lasta
nauttimaan uusista kokemuksista.
Erityinen kädenpuristus
rotaan lapsen jalkapohjia leikkimielises-
Keksikää yhdessä oma erityinen kätte-
ti.
lytyyli ja lisätkää siihen vuorotellen uusia eleitä. Niitä voivat olla esimerkiksi
Kaada minut, vedä minut ylös
kämmenien lyöminen yhteen korkealle,
Aikuinen istuu lattialla lapsen edessä.
käden puristaminen ja vaikka sormien
Asettakaa kämmenet toisianne vasten
heiluttaminen.
tai laita lapsen jalat olkapäitäsi vasten.
Pyydä lasta kaatamaan sinut nurin mer-
Foliomuotit
kin
Tässä jäsentävässä leikissä määritellään
Ojenna tämän jälkeen kädet, niin lapsi
ruumiinmuotoja ja rajoja. Alumiinifolion
vetää sinut pystyyn. Leikkiä voi leikkiä
avulla otetaan muotteja lapsen eri ruu-
myös niin, että lapsi puhaltaa aikuisen
miinosia. Pala foliota kääritään esimer-
kumoon. Kun lapsi ymmärtää leikin juo-
kiksi kyynärpään, käden, jalan, korvan,
nen, aikuinen voi puhaltaa lapsen ku-
kasvojen jne. ympärille. Tyyny folion
moon.
saatuaan.
Kaadu
liioittelevasti.
alla helpottaa muotoutumista. Vanhempi
tai toinen aikuinen voidaan pyytää ar-
Oveen koputus
vaamaan, mikä muotti kuuluu yhteen
Tämä soveltuu erityisesti vauvaikäisten
minkin ruumiinosan kanssa.
kanssa leikittäväksi. ”Koputa oveen”,
taputa lapsen otsaa. ”Kurkista sisään”,
Harakka huttua keittää
tirkistä lasta silmiin. ”Nosta salpa”,
Laula laulua ”Harakka huttua keittää,
työnnä kevyesti lapsen nenää ylös. ”As-
hännällänsä hämmentää, antaa tuolle,
tu sisään”, leiki, että kävelet sormilla
antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle
lapsen suuhun, tai sujauta sinne pala
ja loput pikkuvarpaalle. Heiluta kutakin
ruokaa.
varvasta
samalla.
Yksityiskohtia
voi
muuttaa jokaiselle lapselle sopivaksi.
Laulun kohdassa ”huttua keittää”, hie-
LIITE 3
50 (59)
Peili
Voitte keksiä muitakin eläimiä, jonka
Aikuinen ja lapsi seisovat vastakkain.
selässä lapsi ratsastaa.
Aikuinen liikuttaa käsivarsia, päätä tai
muita ruumiinosia. Sen jälkeen aikuinen
Tarkistukset
pyytää lasta liikkumaan samalla tavalla.
Aikuinen tarkistaa lapselta ruumiinosia:
Vilkkaan lapsen kanssa voi käyttää hi-
nenä, korvat, leuka, sormet, varpaat,
taita liikkeitä tai vaihdella tahtia. Vuo-
posket ja polvet. Selvitä myös ovatko
rotelkaa.
ne kylmät vai lämpimät, pehmeät vai
kovat, heiluvatko ne vai ovatko liikku-
Piip ja tööt
matta. Samalla voi laskea varpaat, sor-
Aikuinen painaa lapsen nenää sanoo
met, rystyset ja pisamat.
”piip”, leuan painamisesta kuuluu ”tööt”.
Ohjaa lasta koskettamaan sinua ja
Työnnä minut nurin, hyppää polvilleni
päästä sopivia piippauksia ja tööttäyk-
Aikuinen asettuu polvillensa seisomaan
siä.
lapsen eteen. Pidä lapsen käsistä kiinni
ja pyydä lasta työntämään aikuista
Poskien poksautus
merkin saatuaan. Kun kaadut taakse-
Aikuinen pullistaa posket täyteen ilmaa
päin, vedä lapsi polviesi päälle ja pompo-
ja lapsi poksauttaa ne käsillään tai ja-
ta häntä.
loillaan. Vuorotelkaa.
Piilotusleikki
Ratsastaminen
Piilota vanutuppo, karkki tai joku muu
Auta lapsi selkääsi ja hölkkää ympäri
pieni esine lapsen vaatteisiin. Lapsi voi
huonetta lapsi selässä. Lapsi antaa
myös piilottaa vanutupon itse ja aikui-
merkkejä: ”Ptruu” ja ”Antaa mennä”.
nen etsii sen.
Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan
kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä.
Kasvava siirto
kosketus lisää. Jokainen lisää uuden
Osanottajat istuvat piirissä. Yksi siir-
kosketuksen. Kaikki auttavat toisiaan
tää kevyen kosketuksen seuraavalle. Se
muistamaan kosketussarjan.
voi olla esimerkiksi nenänpainallus tai
selkääntaputus.
Kosketus
siirretään
seuraavalle ja siihen lisätään yksi oma
LIITE 3
51 (59)
Piilosilla
Vapaaheitto
Aikuinen menee lapsen kanssa piiloon ja
Tehkää
pyytää toista aikuista etsimään teidät
joukkue heittää vaahtokarkkeja, vanu-
molemmat. Aikuisten tulee tehdä arvos-
palloja
tavia huomautuksia lapsestaan etsies-
toista joukkuetta ja yrittää päästä
sään häntä. Kärsimättömän ja pienen
eroon kaikista omalle puolelle tulevista
lapsen kohdalla tulee tehdä nopea et-
palloista. Joukkueet voivat rakentaa
sintä. Lapsen löydyttyä halataan.
tyynymuurin avukseen ja heittää sen
kaksi
tai
takaa palloja.
joukkuetta.
Kumpikin
sanomalehtipalloja
kohti
LIITE 3
52 (59)
Hoivaaminen
Onko lastensuojeluyksikössäsi lapsia, jotka eivät ole saaneet lainkaan tai vain vähän hoivaavia kokemuksia vanhemmiltaan? Näiden seuraavien aktiviteettien tarkoituksena on vahvistaa lapselle sitä, että hän on huolenpitosi arvoinen. Tavoitteena on myös se, että lapsi saa huolenpitoa sitä sinulta pyytämättä.
Donitsi/suolarinkilähaaste
Lapsen koristeleminen
Laita donitsi tai suolarinkilä sormeesi.
Tee kaulakoruja, rannekoruja ja sor-
Katsokaa miten monta lapsi voi haukata
muksia kreppipaperinauhoista, muovailu-
ennen kuin ympyrä menee rikki.
vahasta tai alumiinifoliosta.
Kasvomaalaus
Jalka/käsihoito
Aikuinen maalaa kukkia, sydämiä tms.
Kastele lapsen kädet tai jalat lämpimäs-
lapsen poskiin tai meikkaa lapsi näyttä-
sä vedessä ja hiero sen jälkeen jalat tai
mään prinsessalta. Viikset ja parrat
kädet käyttäen voidetta. Lakkaa myös
kiinnostavat poikia. Kasvomaalauksen voi
lapsen varpaan- tai sormenkynnet lap-
toteuttaa myös niin, että ”maalaat” lap-
sen valitsemilla väreillä tai eri väreillä.
sen kasvoja pehmeällä harjalla samalla
kuvaillen ja kehuen hänen poskiaan,
Liukuu, liukuu, lips!
ihastuttavia kulmakarvojaan jne.
Aikuinen hieroo voidetta lapsen sääreen
tai käsivarteen ja sanoo samalla ääneen
”liukuu, liukuu..” ja pitää lujasti kiinni.
Vedä samalla lasta itseäsi kohti. Sano
”Lips!” ja kaadu liioittelevasti taaksepäin liukkaan käsivarren tai säären karkaessa käsistä.
Kehtolaulu
Vanutuppokosketus
Aikuinen tuudittaa lasta sylissään niin,
Lapsi sulkee silmänsä. Aikuinen kosket-
että katsekontakti säilyy. Laula samalla
taa häntä kevyesti vanutupolla. Sitten
jokin laulu ja lisää lauluun kohtia lapses-
lapsi saa avata silmänsä ja arvata mihin
ta.
kohtaan häntä kosketettiin. Aktiviteettia voi vaikeuttaa koskemalla lasta myös
LIITE 3
53 (59)
höyhenellä ja lapsen tulee arvata, kum-
keho ja sen jälkeen rentoutua uudes-
mallako aikuinen häntä kosketti.
taan.
Vetelä ja veltto
Voide- tai talkkipainallukset
Lapsi makaa lattialla ja aikuinen auttaa
Aikuinen levittää voidetta tai talkkia
häntä rentoutumaan veltoksi. Heiluta
lapsen kädelle tai jalanpohjaan. Tehkää
kevyesti lapsen käsivarsia ja jalkaa jne.
sen jälkeen jälkiä paperille. Jos jäljen
ja anna niiden mätkähtää lattialle. Jos
tekee voiteella tummalle paperille, sen
lapsella on vaikeuksia olla ihan rentona,
päälle voi sirotella talkkia ja puhaltaa
pyydä häntä ensin jännittämään koko
ylimääräiset pois.
Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan
kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä.
Huopakeinu
Voide- tai talkkirinki
Lattialle levitetään huopa ja lapsi me-
Istutaan piirissä. Joku laittaa sipaisun
nee sen keskelle makaamaan. Aikuiset
voidetta tai talkkia kiertämään piirissä
tarttuvat huovan reunoista kiinni ja
henkilöltä seuraavalle.
keinuttavat huopaa ja voivat samalla
laulaa jotain laulua.
LIITE 3
54 (59)
Haaste
Olet varmasti huomannut tilanteita, joissa lapsen kiukku ja jännitys pitäisi hallitusti laukaista ja kohdentaa. Voit tarjota lapselle näitä aktiviteetteja, joiden avulla
lapsi tuntee itsensä varmemmaksi ja pystyvämmäksi. Sinun tehtävänä on rohkaista
lasta suoriutumaan tehtävästä ja voit olla myös lapsen tukena aktiviteetin suorituksen aikana.
Höyhenen puhaltaminen
miinosaksi jalat, maatkaa lattialla ja
Kumpikin sekä aikuinen että lapsi pitä-
potkikaa ilmapalloa kevyesti.
vät tyynyä kasvojensa edessä. Toinen
puhaltaa höyhenen omalta tyynyltänsä
Konttauskisa
kohti toisen tyynyä. Toisen on pyydys-
Aikuinen ja lapsi konttaavat tyynykasan
tettävä höyhen tyynyllään ja puhallet-
ympäri nopeasti. Yrittäkää saada tois-
tava se takaisin.
tenne jaloista kiinni. Vaihtakaa välillä
suuntaa.
Kuplatennis
Aikuinen puhaltaa kuplia ilmaan itsensä
ja lapsen väliin. Valitse yksi kupla ja
Ilmapallo kahden vartalon välissä
puhalla se lasta kohti. Lapsi puhaltaa
Ilmapalloa pidetään aikuisen ja lapsen
sen takaisin aikuiselle. Jatkakaa kunnes
välissä esimerkiksi otsien, kyynärpäiden
kupla menee rikki.
tai hartioiden välissä. Samalla liikutaan
huoneessa pudottamatta palloa tai pok-
Sanomalehden koriinheitto
sauttamatta sitä rikki. Kokeilkaa kuljet-
Rutistakaa sanomalehdestä palloja ko-
taa palloa ilman käsiä.
riin heittoa varten. Muodostakaa korit
käsivarsistanne.
Tasapainoilu
Ilmapallotennis
Lapsi makaa lattialla selällään jalat
Tarkoituksena on pitää ilmapallo ilmassa
ojennettuina ylös. Aikuinen asettaa jal-
käyttämällä eri ruumiinosia: käsiä, pää-
kojen päälle tyynyjä yksi kerrallaan.
tä, olkapäitä jne. Jos valitsette ruu-
Ensimmäisen tyynyn kanssa aikuinen
LIITE 3
55 (59)
auttaa lasta pitämään sen tasapainossa.
tähän saa niin, että lapsi hyppii huo-
Tasapainoilua voi leikkiä myös niin, että
neessa vanutuppo varpaiden välissä.
laittaa kirjan tai tyynyn lapsen pään
päälle ja lapsen tulee kävellä huoneessa.
Yhteistoiminnallinen vanutuppokisa
Aikuinen
ja
tausasentoon.
Tuolileikki
Kukin osallistuja istuu piirissä tuolilla
tai tyynyllä. Musiikin soidessa kaikki
kävelevät ympäri piiriä. Musiikin lakattua jokainen istuu tyynylle. Sitten poistetaan yksi tyyny. Kun paikkojen määrä
vähenee, osallistujien on istuttava tois-
lapsi
asettuvat
Puhaltakaa
kont-
vuorotellen
vanutuppoa huoneen toista päätyä kohti.
Tästä voi tehdä myös kilpailuversion
siten, että kummallakin on oma vanutuppo ja voittaja on se, joka kuljettaa
oman tupponsa ensimmäisenä huoneen
toiseen päähän.
tensa syliin.
Älä naura – leikki
Varpailla poimiminen
Lapsen tulee pysyä vakavana, kun aikui-
Lapsi
vanutupon
nen yrittää saada hänet nauramaan kos-
Haastetta
kettamalla häntä kevyesti tai virniste-
poimii
varpaillaan.
lemällä hassusti.
Näitä seuraavia leikkejä leikitään vanhempien tai esimerkiksi kahden omahoitajan
kanssa. Ohjaaja voi olla paikalla ja ohjata koko perhettä leikkimään näitä leikkejä.
Köydenveto
Vyyhti
Asettukaa joukkueisiin ja yrittäkää ve-
Osallistujat seisovat piirissä, ristivät
tää toinen joukkue omalle puolellenne
käsivartensa ja tarttuvat kahden muun
köyden avulla.
käteen.
Näin
muodostetaan
käsien
vyyhti. Tämän jälkeen osallistujat selvittävät sotkun irrottamatta käsiä toisistaan. Käsiä saa liu’uttaa ympäri, mutta otetta ei saa irrottaa. Leikistä saa
vielä hauskemman, kun kaikkien käsiin
hierotaan
Kirjavinkki
Ann M. Jernberg & Phyllis B. Booth: Theraplay –
Vuorovaikutusterapian käsikirja (2003)
ensin
voidetta.
LIITE 3
56 (59)
Satuhieronta
Satuhieronnan viesti lapselle on: ”Näen sinut, olet arvokas ja tärkeä”. Tämä on kiintymyssuhteen kannalta hyvinkin merkittävä asia. Satuhieronnan avulla vahvistetaan
lapsen itsetuntoa ja luottamussuhteita sekä opetellaan erilaisia polkuja rentoutumiseen. Sadun ja kosketuksen yhdistäminen vaikuttaa positiivisesti niin lapsen kuin
aikuisenkin hyvinvointiin.
Satuhieronnan hyödyt:
 Lapsen ja aikuisen rentouttaminen ja rauhoittaminen
 Kiintymyssuhteen ja luottamussuhteen vahvistaminen
 Tarjoaa yhteisen rauhoittumisen ajan
 Auttaa kivun hoidossa
 Kehittää motoriikkaa ja kehonkuuntelua
 Sosiaalisuuden lisääntyminen
 Aggressiivisuuden väheneminen
 Psykosomaattisten oireiden vähentyminen
Voit improvisoida vapaasti ja rikastuttaa tarinaa myös itse. Tee satuhieronta rauhallisesti ja annan sen rauhoittaa myös sinut. Parhaimmillaan hieronta rentouttaa niin hierottavaa kuin myös hierojaa. Satuhierontaa tehdessä kosketus kertoo paljon, joten
lauseiden väleissä tulee pitää riittävän pitkät tauot.
Seuraavan sivun satuhierontaa voit käyttää esimerkiksi lapselle, jolle uudet tilanteet ja asiat ovat pelottavia.
LIITE 3
57 (59)
TAIKAPUU
Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä.
(Sormilla pitkin selkää pientä rauhallista liikettä, välillä pysähtyen)
Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se olikin taikapuun siemen.
(Alaselässä selkärangan kohdalle sormen painallus)
Siemen alkoi kasvamaan ja kasvamaan…
(Kummallakin kädellä selkärangan läheltä lähdetään pikkuhiljaa painellen tai sivellen ylöspäin)
…Kasvamaan ja kasvamaan. Siihen alkoi tulla oksia.
(vedetään selkärangasta sivulle päin rauhallisia vetoja)
Ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä.
(Vedetään rauhallisin tuntuvin liikkein vetoja pitkin käsiä pitkin päätä, kuin latvan kasvua mukaillen)
Puu oli taikapuu ja se osasi puhua. Puu sanoin pilville: "Olen janoinen, antakaa minulle vettä." Ja
kohta alkoi tippua pisaroita pikkuhiljaa.
(Pikku ropinaa sormilla)
Ja sade alkoi voimistua. Vettä tuli oksille, rungolle, lehdille ja ihan juuriin asti.
(Voi vedellä sormilla selkää, päätä ja mahdollisesti käsistä kuin sade, joka huuhtelee.
Tässä voit vetää vetoja jalkoihin myös, kuin juuriin)
Ja vesi kasteli maan ja puu sai juoda kyllikseen. Kun puu oli juonut tarpeeksi, se sanoi auringolle "
Paista minulle, tarvitsen valoasi". Ja aurinko tuli esiin pilvien takaa ja alkoi lämmittämään ihanasti
puun oksia ja lehtiä.
(Pyörittäviä liikkeitä koko selälle ja käsille)
Auringon paiste kutsui linnut lentämään ja ne laskeutuivat yksitellen puun oksille isona parvena.
(Koko kämmenellä painetaan aina siitä kohtaa, johon lintu laskeutuu ja lintuja voi olla monta.)
Puu oli onnellinen kuunnellessaan, joka päivä niiden laulua tuulen leikitellessä oksissa.
(Pyöriviä, tuulimaisia liikkeitä sormilla)
Sen pituinen se.
(Voit painaa vielä kämmenillä selkää kevyesti lopettamisen merkiksi)
Voit rikastuttaa tarinaa entisestään omin sanoin
Lähde
Tuovinen, S. Satuhieronta™; Sadun ja kosketuksen taikaa. [Verkkosivusto]. Tarina ja Kosketus Oy.
[Viitattu: 16.2.2013]. Saatavana: http://satuhieronta.fi/
LIITE 3
58 (59)
Aikuinen – muista että tehtävänäsi on löytää
ratkaisuja ja toimia, jotka auttavat ja tukevat lasta oman elämänsä ja tulevaisuutensa
rakentamisessa. Tässä tarvitset kärsivällisyyttä, kompromisseja innostumista ja rohkeutta, mutta ennen kaikkea avointa ja turvallista läsnäoloa!
LIITE 3
59 (59)
Fly UP