Tytti Tammi IKÄÄNTYNEEN POTILAAN KOTIUTUS

Tytti Tammi
IKÄÄNTYNEEN POTILAAN
KOTIUTUS
SAIRAALAOSASTOLTA POTILASTURVALLISUUDEN JA
HOIDON LAADUN NÄKÖKULMASTA
Hoitotyön koulutusohjelma
AHT 12SP
2013
TIIVISTELMÄ
IKÄÄNTYNEEN POTILAAN KOTIUTUS SAIRAALAOSASTOLTA
POTILASTURVALLISUUDEN
JA
HOIDON
LAADUN
NÄKÖKULMASTA
Tammi, Tytti
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Huhtikuu 2013
Ohjaaja: Sirkka, Andrew
Sivumäärä: 28
Liitteitä: 4
Asiasanat: kotiutus, potilasturvallisuus, hoidon laatu, tarkistuslista
____________________________________________________________________
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Ikääntyneen potilaan kotiutus sairaalaosastolta potilasturvallisuuden ja hoidon laadun näkökulmasta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda aikaisemman tutkimustiedon pohjalta laaditun
hyvän kotiutuksen kriteerit täyttävä kotiutumisen tarkistuslista, jota voidaan käyttää
työvälineenä potilasta kotiutettaessa sairaalaosastolta.
Tutkimuksen tavoitteena oli potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen
iäkkään potilaan kotiuttamisessa sairaalan osastolta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, eli kvalitatiivinen. Tutkimusta varten laadittu
kotiutumisen tarkistuslista oli koekäytössä perusterveydenhuollon vuodeosastolla
kuukauden ajan, ja aineistonkeruu suoritettiin samalla osastolla. Aineistonkeruu menetelmänä oli kyselylomake. Vastaajina olivat osaston sairaanhoitajat. Otos oli melko
pieni, kyselylomakkeita vietiin osastolle 16 kappaletta joista palautettiin 11. Vastausprosentti oli 69 %
Tutkimustulosten mukaan potilasturvallisuus ja hoidon laatu koettiin tärkeinä asioina
potilaan kotiuttamisprosessissa. Kotiutumisen tarkistuslista oli helppokäyttöinen
apuväline turvallisen kotiuttamisen ja saumattoman jatkohoidon järjestämiseksi. Kotiutumisen tarkistuslistan nähtiin edistävän potilasturvallisuutta ja sen kehittäminen
nähtiin tärkeäksi. Aiemmin kotiutukseen liittyvissä tutkimuksissa tutkimustulokset
ovat osoittaneet, että riittävä ja oikeanlainen tiedonsiirto edesauttavat potilaan turvallista kotiutumista.
ABSTRACT
HOSPITAL WARD DISCHARGE OF AN OLDER ADULT PATIENT
FROM PERSPECTIVES OF PATIENT SAFETY AND QUALITY OF
CARE
Tammi, Tytti
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences
Degree Programme in Nursing
April 2013
Supervisor: Sirkka, Andrew
Number of pages: 28
Appendices: 4
key words: patient safety, quality of care, patient discharge, check list
____________________________________________________________________
The purpose of this study was to generate an evidence-based check list for patient
discharge that fulfills good quality standards and is usable as a nurse's tool in primary
care institutions. The objective was to find information about how to improve safety
and quality of patient care especially in discharge of older patients from hospital
wards.
This study was qualitative by nature. The check list for discharging patients designed
for this study out for testing was for one month on a hospital ward. The research data
was collected by a questionnaire simultaneously during the check list experiment.
Nurses of one hospital ward were the respondents in this study. The sample was rather small, since the total amount of 16 questionnaires were distributed, of which
number
11
were
returned
filled
(response
rate
69%).
Based on the findings, patient security and quality of care were seen important issues
in patient discharge. The designed discharge check list was seen easy to use and estimated very useful in regard to safety in hospital discharge and coordination of continuity of care. The check list was seen improving patient safety, and its further development was considered important. The findings of this study along with those of
previous studies related to hospital discharge processes point out that appropriate and
correct information transfer are essential in guaranteeing safety in hospital discharge
processes.
SISÄLLYS
1. JOHDANTO
5
2. POTILAAN KOTIUTUS SAIRAALASTA
6
2.1 Yleistä kotiutuksesta
6
2.2 Iäkkään potilaan erityishaasteet kotiuttamisessa
7
2.3 Potilasturvallisuus kotiutuksen näkökulmasta tarkasteltuna
8
2.4 Hoidon laatu kotiutuksen näkökulmasta tarkasteltuna
10
2.5 Tarkistuslista kotiutumisen välineenä
12
3. AIEMMAT TUTKIMUKSET AIHEESTA
14
4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT
16
5. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
16
6. TUTKIMUKSEN TULOKSET
17
6.1 Kokemuksia kotiutumisen tarkistuslistasta
17
6.2 Tarkistuslistan merkitys potilasturvallisuudelle
19
6.3 Kotiutumisen tarkistuslistan kehittämistarpeet
20
7. JOHTOPÄÄTÖKSET
22
8. POHDINTA
25
9. LÄHTEET
27
LIITTEET
Liite 1 Tutkimuslupa anomus
Liite 2 Kirje
Liite 3 Kyselylomake
Liite 4 Kotiutumisen tarkistuslista
5
1 JOHDANTO
Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Ennusteet kertovat, että vuonna 2030 joka neljäs
suomalainen on yli 65-vuotias, eli on ikääntynyt ihminen. Toimintakyky heikentyy
ikääntymisen myötä ja avun tarve kasvaa. Tämä näkyy myös palvelutarpeiden lisääntymisenä (Jyrkämä, 2003, 13 -15)
Potilaan kotiutumisella tarkoitetaan potilaan siirtymistä sairaalasta kotihoitoon. Hyvän kotiutumisen edellytys on hoito- ja palveluketjun saumaton yhteistyö. Hyvin
suunniteltu ja toteutettu kotiutus auttaa kotona selviytymistä sekä ennaltaehkäisee
uudelleen sairaalaan joutumista (Perälä & Hammer, 2003, 24.)
Potilasturvallisuus on osa laadukasta hoitotyötä. Turvallisuuden parantamiseksi on
tärkeää standardoida hoito nykyaikaisten ja näyttöön perustuvien hoitosuositusten
mukaisesti. Monimutkaisista tai suuria resursseja vaativista hoidoista on suositeltu
laadittavaksi yksikkökohtaiset, selkeät toimintaohjeet, joita kaikki noudattavat. Tällaisilla toimintaohjeilla on suuri merkitys vaihtuvan henkilökunnan koulutuksessa ja
perehdyttämisessä. Yhtenäisten käytäntöjen oletetaan parantavan hoidon laatua, sujuvuutta ja potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on kehitetty runsaasti käyttökelpoisia työkaluja, joilla on yleisen potilasturvallisuuden parantamisen lisäksi erityinen käyttöalue. Tarkistusmenetelmiä ja – listoja on
käytetty terveydenhuollossa toiminnan varmistamiseksi jo kauan, mutta tarkistus on
muuttunut systemaattisemmaksi sen jälkeen kun maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2009 kirurgisen tarkistuslistan. Tarkistuslistoja on kehitetty muillekin
terveydenhuollon osa-alueille (Aaltonen & Rosenberg, 2013, 16 -17.)
Tutkimuksen tavoitteena oli potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen
iäkkään potilaan kotiutumisessa. Tutkimuksen aihe nousi käytännön hoitotyössä ilmenneistä ongelmista kotiutumisen yhteydessä. Kotiutus on monivaiheinen prosessi,
jossa sairaanhoitajan on luotava kokonaisvaltainen näkemys potilaan tarpeista hänen
kotiutuessaan ja hoidon jatkumisesta saumattomasti kotihoidossa.
6
Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda aiemman tutkimustiedon pohjalta laadittu kotiutumisen tarkistuslista, jota apuna käyttäen sairaanhoitaja voi varmistua, että potilaalle
tärkeät asiat tulevat huomioitua kotiutusta suunniteltaessa.
2 POTILAAN KOTIUTUS SAIRAALASTA
2.1 Yleistä kotiutuksesta
Tässä tutkimuksessa kotiutumisella tarkoitetaan iäkkään potilaan siirtymistä sairaalasta kotihoitoon. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kotiutus auttaa iäkästä ihmistä selviytymään kotona ja ennaltaehkäisee uudelleen sairaalaan joutumista. Hyvän kotiutumisen edellytys on hoito- ja palveluketjun saumaton yhteistyö. Suurin osa iäkkäiden ihmisten sairaalasta kotiutuminen sujuu ongelmitta, mutta joskus saattaa olla ongelmia tiedonkulussa, joka vaikeuttaa asiakkaan kotiutumista ja kotona selviytymistä, sekä aiheuttaa usealle eri taholle harmia (Perälä & Hammer, 2003, 24.)
Potilaan kotiutuminen sairaalan osastolta on monivaiheinen prosessi. Hyvä kotiutumisen valmistelu alkaa jo potilaan sairaalaan tulovaiheessa. Moniammatillisessa tiimissä suunnitellaan tulevaa kotiutusta laaja-alaisesti. Tulovaiheessa arvioidaan ne
potilaan voimavarat ja resurssit, joiden avulla hän selviytyy jatkossa kotona. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa otetaan yksilöllisesti nämä asiat huomioon ja arvioidaan
niitä asioita, joita pitää vahvistaa jotta turvataan hänen kotona selviytymisenä. Myös
potilaan läheiset ihmiset tulee ottaa mukaan kotiutusta suunniteltaessa (Perälä &
Hammer, 2003, 24.)
Koponen (2003) on tutkimuksessaan selvittänyt, että asiakkaan kuuleminen ja hänen
tahtonsa huomiointi kotiutusvaiheessa edesauttaa kotona selviytymistä. Kotiutus tulee suunnitella huolellisesti kaikki osa-alueet huomioiden yhteistyötahojen kanssa.
Riittävän informaation antaminen kotiutustilanteessa edesauttaa asiakkaan laadukkaan hoidon jatkumista.
7
2.2 Iäkkään potilaan erityishaasteet kotiuttamisessa
Jokainen vanhus on yksilöllinen persoona, jolla on oma ainutlaatuinen elämänhistoriansa. Ihmisessä vanhenemismuutokset ilmenevät fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella alueella, ja ovat hyvin yksilöllisiä. Suorituskyvyn huononeminen ei johdu pelkästään fysiologisista muutoksista, vaan siihen vaikuttaa ihmisen toiminnallisuus.
Terve vanhus selviytyy arkipäivän toiminnoista samoin kuin ikäistään nuoremmat
ihmiset, toiminnallisuus ei ole ikään sidottua. Lisääntyneet sairaudet saattavat kuitenkin heikentää ikääntyneen ihmisen toimintakykyä, jolloin hän tarvitsee apua selviytyäkseen arkipäivässä. Sairauksien hoidossa hän tarvitsee myös apua. Sairauden
kokeminen on myös hyvin yksilöllistä. Monisairas, ikääntynyt henkilö saattaa tuntea
itsensä terveeksi kun taas joku toinen vastaavassa tilanteessa kokee olevansa kuolemansairas (Tella, 1998, 197 -198.)
Osastolla hoitaja arvioi havainnoimalla potilasta päivittäisissä toiminnoissa. Potilaan
toimintakykyä, liikkumista ja arjessa selviytymistä tarkkailemalla yritetään selvittää
potilaan mahdollisuuksia selviytyä kotioloissa. Tarkempi selvittely vaatii yhteistyötä
kotihoidon ja omaisten kanssa. Muistisairaudet monesti hankaloittavat iäkkään potilaan toimintakyvyn arviointia. Iäkkään potilaan kohdalla on huomioitava erityispiirteitä jotka vaikuttavat kotona selviytymiseen. Näitä voivat olla muistisairaudet sekä
useat pitkäaikaissairaudet kuten diabetes. Leikkauksesta tai pitkäaikaisesta sairaudesta toipuvat potilaat, sellaiset potilaat, joilla on taustalla toistuvia sairaalahoitojaksoja,
jotka ovat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, yksinäisyydestä, masennuksesta kärsivät, päihteitä käyttävät potilaat ja potilaat, jotka itse arvioivat oman terveydentilansa erittäin huonoksi, tarvitsevat erityistä huomiota kotiutusta suunniteltaessa
(Sosiaali- ja terveysministeriö, 2011, 13, 3.)
Räihä (2000) toteaa myös, että olisi hyödyllistä tunnistaa jo sairaalaantulovaiheessa
ne potilaat joiden kotiutus on vaikeaa ja selviytymisessä on hankaluuksia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Fyysinen toimintakyky heikkenee lyhyenkin sairaalajakson aikana ja sairauden hoitoon ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät tekijät voivat edesauttaa
fyysisen toimintakyvyn heikentymistä. Sairaalaympäristö ja vuodelepo voivat aiheuttaa komplikaatioita, jotka eivät johdu itse sairaudesta. Useissa eri tutkimuksissa on
havaittu riskitekijöitä, jotka liittyvät huonoon selviytymiseen kotiutuksen jälkeen.
8
Näitä ovat korkea ikä, yksinasuminen, heikko sosiaalinen tukiverkosto, useita kroonisia sairauksia, depressio, toimintakyvyn heikentymistä, useita sairaalahoitojaksoja
edeltävän kuuden kuukauden aikana, kognitiivisten taitojen heikentyminen, oma arvio terveydentilansa huonoudesta, yksinäisyys ja turvattomuus. Lisäksi potilasta auttavan huolehtivan omaisen mielipide kotiutumisesta, jos hän vastustaa kotiutusta, se
ei yleensä onnistu.
Kotiutumisvaiheessa omahoitaja osastolla koordinoi kotiutusta. Hänen vastuullaan
on jatkohoidon turvaaminen riittävällä tiedonsiirrolla. Kun suunniteltu kotiutuspäivä
on tiedossa, omahoitajan tulee ottaa yhteyttä tahoihin, jotka vaikuttavat iäkkään potilaan kotona selviytymiseen. Näitä ovat mm. kotihoidon työntekijät tai jatkohoitopaikan henkilökunta, joille tulee antaa riittävästi tietoa, jotta hoito jatkuisi saumattomasti kotioloissakin. Omahoitajan tulee huomioida iäkkään potilaan yksilölliset tarpeet.
Näitä ovat mm. ruokapalvelu, jatkotutkimukset, lääkityksen muutokset, tarvittavat
apuvälineet jne. Omahoitaja selvittää myös, millä potilas kotiutuu, onko kotona joku
vastassa, onko avain saatavilla. (Perälä & Hammer, 2003, 24 -31.)
2.3 Potilasturvallisuus kotiutuksen näkökulmasta tarkasteltuna
Potilaan oikeus on saada oikeanlaista hoitoa, oikeaan aikaan ja oikein annetusti. Välillä saattaa kuitenkin syntyä vaaratilanteita: tieto ei kulje, lääkkeet menevät sekaisin,
asioita unohtuu ja niin edelleen. On tärkeää, että hoitohenkilökunta osaa tunnistaa
tilanteet, joissa hoidon turvallisuus voi vaarantua. Heidän on myös osattava kehittää
keinoja ja suojauksia, joilla vaarat voidaan ehkäistä ennakolta. Koko yksikön on hyvä oppia haittatapahtumista, jotta ne voidaan välttää jatkossa. Potilasturvallisuus on
johdon ja jokaisen hoitavan henkilön sekä potilaan asia (Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos 2012 .)
Potilasturvallisuus käsittää sosiaali- ja terveysministeriön (2009) mukaan terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot jotka varmistavat hoidon turvallisuuden ja suojaavat potilasta vahingoittumiselta. Tässä määritelmässä painotetaan nimenomaan hoidon turvallisuuden varmistamista. Hoidon turvallisuuden varmistamisella tarkoitetaan, että toimintaan sisältyy menetelmiä tai jär-
9
jestelmiä, joilla saavutetaan haluttu hoitotulos, sekä vahvistaa toiminnan sietokykyä
erilaisille poikkeamille. Näistä voidaan mainita esimerkiksi tarkistusmenetelmät, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei mitään oleellista toiminnassa ole unohdettu ja että
asia on oikein tehty.
Potilasturvallisuus kattaa hoidon, lääkitys- että laiteturvallisuuden. Hoidon turvallisuudella tarkoitetaan itse hoitomenetelmien turvallisuutta ja niiden toteuttamiseen
liittyvän prosessin turvallisuutta. Lääkehoidon osalta voi olla kyse joko lääkkeen aiheuttamasta haitallisesta vaikutuksesta, joka liittyy lääkevalmisteeseen, tai lääkehoidossa tapahtuneesta poikkeamasta, jolloin hoito ei toteudu suunnitelman mukaisesti.
Laiteturvallisuudessa voidaan tarkastella itse laitteen toimintahäiriötä tai laitteen virheellistä käyttöä (Helovuo, Kinnunen, Peltomaa & Pennanen, 2011, 13.)
Potilasturvallisuuden edistäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien
hallintaa. Suomalaisen potilasturvallisuusstrategian tarkoituksena on ohjata sosiaalija terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edesauttaa sen toteutumista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009.)
Toimintamallit ja prosessit ovat käytännön hoitotyössä potilasturvallisuuden perusta.
Periaatteena on tunnistaa riskit etukäteen ja suunnitella toiminta, jolla niitä ehkäistään. Tärkein asia on kommunikaatio, virheetön viestintä. Jotta kaikki potilaan hoitoon osallistuvat tahot saavat asianmukaiset ja tarvitsemansa tiedot, kirjaamisen tulee
olla järjestelmällistä, aukotonta ja mahdollisimman virheetöntä. Tiedon kulku on
havaittu kriittiseksi tekijäksi analysoitaessa haitta – ja vaaratapahtumia (Aaltonen &
Rosenberg, 2013, 324 -325.)
Potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on kehitetty runsaasti erilaisia
työkaluja, esimerkiksi tarkistuslistoja, analyysi- ja selvitysmenetelmiä jne. Kaikilla
työkaluilla on yleisen potilasturvallisuuden parantamisen lisäksi jokin erityinen käyttöalue, toiminnan tarkistus, potilasturvallisuuskulttuurin arvioiminen tai haittojen
syiden tutkiminen.
Yksinkertaiset, rutiineiksi muodostuneet toimintatavat luovat
päivittäistä turvallisuutta mutta esimerkiksi katastrofitilanteessa korostuvat, tästä
esimerkkinä potilaan tunnistusranneke (Aaltonen & Rosenberg, 2013, 16.)
10
Erilaisia tarkistusmenetelmiä ja – listoja on käytetty terveydenhuollossa asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi jo kauan, mutta niiden käyttö muuttunut systemaattisemmaksi vuonna 2009, jolloin julkaistiin maailman terveysjärjestö WHO:n kirurginen tarkistuslista. Lista on käytössä lähes kaikissa Suomen leikkausyksiköissä paikallisin sovelluksin. Tarkistuslistoja on kehitetty myös muihin terveydenhuollon osaalueisiin, kuten lääkkeen jakoon osastoilla, verituotteiden käsittelemiseen ym. Turvallisuuden parantamiseksi on tärkeää standardoida hoito näyttöön perustuvien hoitosuositusten mukaisesti. On suositeltavaa laatia jokaista hoitokokonaisuutta varten
yksikkökohtaiset, selkeät toimintaohjeet, joita kaikki noudattavat. Toimintaohjeilla
on suuri merkitys vaihtuvan henkilökunnan perehdyttämisessä. Yhtenäisten toimintakäytäntöjen ja selkeiden toimintaohjeiden oletetaan parantavan hoidon laatua, sujuvuutta ja samalla potilasturvallisuutta (Aaltonen & Rosenberg, 2013, 16-17.)
Tarkistuslistojen kehittäminen on usein saanut alkunsa läheltä piti – tilanteista tai
sattuneista virheistä. Nopeaa työtahtia, monien asioiden yhtäaikaista hallintaa ja
tarkkuutta vaativissa työoloissa tarkistuslistoista on nähty olevan hyötyä. Tarkistuslista on todettu hyödylliseksi apuvälineeksi myös potilaan siirtyessä kotiin tai jatkohoitoon (Aaltonen & Rosenberg, 2013, 276.)
2.4 Hoidon laatu kotiutumisen näkökulmasta tarkasteltuna
Väestön ikärakenteen muuttuessa yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän
väestön tarpeisiin. Laatusuositukset auttavat kehittämään palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien eri yhteistyötahojen kanssa. Laatusuositusten tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja parantaa palvelujen laatua ja
vaikuttavuutta. Laatusuosituksissa määritellään arvot ja eettiset periaatteet, joita tulee
noudattaa ikääntyneiden ihmisten hoidon toteutuksessa ja suunnittelussa. Keskeisiä
periaatteita ovat laatusuosituksen mukaan itsemäärämisoikeus, jolloin ikääntyneellä
on mahdollisuus tehdä itsenäisiä valintoja omaan hoitoonsa liittyen ja hän saa päätöksentekoon tukea. Ikääntyneillä on oikeudenmukaisesti yhdenvertainen oikeus palvelujen saantiin ja niiden arviointiin. Iäkkäänäkin ihminen on yhteiskunnan täysvaltainen jäsen ja hänellä on oikeus olla osallisena sekä omien- että yhteisten asioiden
päätöksenteossa. Hän on sosiaalisen yhteisön täysivaltainen jäsen. Ihminen nähdään
11
yksilöllisenä, ainutlaatuisena yksilönä. Palveluja suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin yksilön sen hetkinen tilanne. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista on varmistaa tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu
(Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008.)
Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman KASTE 2008-2011 tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut
vähentämällä eriarvoisuutta, kaventamalla terveyseroja, lisäämällä toimintakykyisiä
elinvuosia ja parantamalla heikommassa osassa olevien tilannetta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008.)
Asiakkaan kotiutus sairaalasta on prosessi, jonka hyvään toteutukseen kuuluu asiakaslähtöisyys, tiedonkulun varmistaminen ja moniammatillinen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken. Hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla taataan kotona selviytyminen ja ehkäistään uudelleen sairaalaan joutuminen (Perälä & Hammer 2003, 13.)
Kattava palvelutarpeiden arviointi yksilötasolla on tärkeää, sillä sen turvin voidaan
varmistaa asiakkaalle laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Palvelutarpeiden arvioinnin
hyvät käytännöt sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ovat yksilötasolla toimintakyvyn eri ulottuvuuksien ( fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen ) kattava
arviointi moniammatillisena yhteistyönä sekä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008.)
Ikääntyneillä ihmisillä saattaa olla useita ongelmia samanaikaisesti. Useat sairaudet,
heikentynyt toimintakyky, heikko taloudellinen tilanne, yksinäisyys, muistamattomuus saattavat kaikki olla yhden ihmisen kohdalla ajankohtaisia. Moniammatillisella suunnittelulla ja yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan kaikkiin ihmisen ongelmaalueisiin ja löytämään ratkaisuja ja toimintamalleja, jotta ikääntyneen ihmisen elämänlaatu olisi mahdollisimman hyvä (Heikkinen 2008, 345.)
Räihän (2000) mukaan hyvän kotiutuksen pitäisi alkaa jo heti potilaan sairaalaan tulovaiheessa. Potilaalle ja hänen omaisilleen selvitetään jo alkuvaiheessa, että tavoitteena on mahdollisimman lyhyt sairaalajakso. Akuutin vaiheen hoidossa ei pidä arvi-
12
oida tarvetta pitkäaikaishoidolle. Mahdollisimman pian aletaan selvittää iäkkään potilaan toimintakykyä ennen sairaalaan joutumista ja mitä tukitoimia hän on tarvinnut
arjesta selviytymiseen. Kotiutumispäivä sovitaan mahdollisimman pian. Sairaanhoitajan tulee olla yhteydessä jatkohoitoa järjestävään tahoon kotiutusta suunniteltaessa.
Tuolloin voidaan yhteistyössä kartoittaa potilaan toimintakykyä ja voimavaroja.
Omaisen ja jatkohoidosta vastaavan yksikön kanssa sovitaan tarvittavat tukitoimet,
turvapuhelin, ateriapalvelu, apuvälineet, kotihoidon tarve. Lääkehoidon ohjausta annetaan niin jatkohoidosta vastaavaan yksikköön että omaiselle sekä potilaalle itselleen. Huolehditaan siitä, että lääkehoito on ajantasalla. Kotiutumispäiväksi järjestetään kuljetus mikäli omainen ei tule hakemaan. Varmistetaan myös se, onko potilaalla avain vai onko kotona joku vastassa. Yksinasuvalle, pelokkaalle vanhukselle perjantai on huono kotiutuspäivä, koska kotihoidon henkilökunnan resurssit hoitaa potilasta viikonloppuna ovat huonot. Mitä vanhempi, sairaampi ja kotiutusta pelkäävämpi potilas on, sitä huolellisemmin kotiutus tulee järjestää. Kun potilaan kotiutus
tapahtuu suunnitellusti ja kotona oleminen asettunut turvallisesti uomiinsa selvitään
usein pitkään hyvinkin pienillä avuilla.
2.5. Tarkistuslista kotiutumisen välineenä
Usein potilaan hoidon toteutus tapahtuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset tiedonsiirtoineen muodostavat potilasturvallisuusriskin
(Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2012.)
Potilaiden turvallisuuden parantamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Yksi niistä on tarkistuslista, jota voidaan käyttää hoitotyön eri vaiheissa. Eniten kansainväistä
huomiota on saanut maailman terveysjärjestö WHO:n Surgical Safety Checklist, joka
on 19 kohdan tarkistuslista perioperatiivisen leikkaussaliprosessin eri vaiheisiin (Helovuo ym. 2011, 209.)
Tarkistuslistan avulla pyritään karsimaan inhimillisistä virheistä johtuvat haittatapahtumat ja parantaa hoitoon osallistuvien tahojen kommunikaatiota. Pikkuhiljaa tarkistuslistoja on alettu kehittää terveydenhuollon muillekin osa-alueille, etenkin nopeaa
työtahtia, monien asioiden yhtäaikaista hallintaa ja suurta tarkkuutta vaativiin yksi-
13
köihin, kuten teho-osastoille. Erilaisten hoitotoimien yhteyteen on kehitetty tarkistuslistoja sekä osastosiirtoihin ja potilaan siirtymisessä kotiin käytettäväksi (Aaltonen &
Rosenberg, 2013, 275 -276.)
Terveydenhuollossa pitkä työkokemus, korkea koulutus ja huolellisuus eivät aina
riitä, koska kaikille tapahtuu virheitä ja unohduksia. Pelkkään muistiin ei aina voi
luottaa. Tarkistuslista toimii muistin apuna ja tukena standardoimassa toimenpiteitä
ja rakentaa suojan inhimillisiä virheitä ja haittoja vastaan. Sen avulla voidaan varmistua, että kaikki yksityiskohdat, jotka kiireessä saattavat unohtua, käydään läpi. Työntekijän keskittyminen ja vireys eivät ole aina parhaita mahdollisia. Inhimilliset tekijät, kuten huonosti nukuttu yö, pitkä työvuoro tai henkilökohtaiset ongelmat alentavat vireystilaa ja työpanosta jolloin virheen tai unohduksen tapahtuminen on mahdollista ( Aaltonen & Rosenberg, 2013, 284-285.)
Tarkistuslistan tavoitteena on virheiden vähentäminen, turvallisuuden lisääminen,
toiminnan yhdenmukaistaminen ja hoidon laadun parantaminen. Listan avulla tiedon
siirtyminen helpottuu ja varmistuu, koska sairaanhoitajan ei tarvitse luottaa pelkästään muistiinsa, vaan hän voi varmistua listaa apuna käyttäen kaikkien vaiheiden tulleen tehdyksi. Tarkistuslista sisältää toimintoja, joiden toteutuminen tarkistetaan systemaattisesti samalla tavalla joka kerralla. Terveydenhuollossa listoja on käytetty
muistin tukena, prosessien ja menetelmien yhdenmukaistamisen apuna, arvioinnissa
sekä päätöksenteossa. Uusien tarkistuslistojen kehittäminen jokapäiväisen toiminnan
tueksi on tehokas tapa edistää potilasturvallisuutta. Tarkistuslistan käytön hyödyllisyyden kannalta sen tulisi mukautua kunkin yksikön prosesseihin ja toimintatapoihin.
(Helovuo ym. 2011, 209.)
Uusia tarkistuslistoja laaditaan työtehtävistä, jotka ovat alttiita virheille ja tarkistettaviksi valitaan sellaiset asiat joihin liittyy monta yksityiskohtaa, esim. kotiutus. Suunnitelma uuden listan kehittämiseksi tulisi olla ryhmätyötä, jossa olisi edustettuna
kaikki ammattiryhmät, jotka listaa tulevat käyttämään. Hyvä tarkistuslista on lyhyt ja
helposti luettavissa, termien tulee olla kaikkien ymmärrettävissä. Tarkistettavien
kohtien on hyvä olla samantyyppisiä, lyhyitä kysymyksiä tai väittämiä. Listan läpikäyminen tulisi olla nopeaa, eikä hidasta ja aiheuttaa lisää työtä. Listan tarkoitus on
auttaa eikä hidastaa. Sen avulla varmistetaan, että tarpeelliset, jo aiemminkin tehdyt
14
työt tehdään nyt järjestelmällisesti ja varmasti joka kerta (Aaltonen & Rosenberg,
2013, 287 -288.)
Aaltosen & Rosenbergin (2013) mukaan Henkilökunnan asenteita tarkistuslistan käytöstä tutkittaessa lähes kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti sen käyttöön. Listan
käyttöönotto aiheuttaa muutoksen työkulttuurissa ja saattaa jossain tapauksissa tuntua kritiikiltä vallitsevaa toimintatapaa kohtaan. Alkutotuttelun jälkeen asenteet ovat
yleensä muodostuneet myönteisiksi.
Tätä tutkimusta varten laadittuun kotiutumisen tarkistuslistaan on valittu niitä osaalueita jotka ovat aiemman tutkimustiedon pohjalta laadittujen hyvän kotiutumisen
kriteerien mukaisia. Kotiutumisen tarkistuslistaan tuli alakohtia, joissa käsiteltiin
asiakkaan jatkohoidosta ilmoittaminen omaisille ja jatkohoidosta vastaaville tahoille,
lääkitys, apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden tarve sekä jatkohoidon suunnittelu.
(LIITE 4)
3 AIEMMAT TUTKIMUKSET AIHEESTA
Potilaan kotiuttaminen koetaan tärkeänä asiana hoitoprosessissa. Siitä kertovat lukuisat tutkimukset jotka aiheesta on tehty. Yleisesti asia koetaan tärkeänä hoidon jatkuvuuden kannalta.
Tutkimustulokset kertovat siitä, että kotiutusprosessissa korostuvat eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, yhteistyö potilaan, ja etenkin ikääntyneiden potilaiden kohdalla omaisten kanssa. Tiedon kulku on suuressa roolissa turvallisen kotiutuksen onnistumiseksi. Hoitohenkilökunnan ammattitaito korostuu kotiutusprosessissa. Hoitajan pitää tietää, mitä asioita tulee ottaa huomioon potilasta kotiutettaessa.
Uuden työntekijän tukena oleva kotiutumisen tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta
ja perehdyttää hoitajan kotiutumisprosessissa huomioitaviin asioihin.
15
Tarkistuslistaa on terveydenhuollon parissa viime vuosina kehitetty. Ehkä tunnetuin
on maailmanterveysjärjestö WHO:n kirurginen tarkistuslista, jota leikkaussalissa
käytetään (Helovuo ym. 2011, 209.) Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet listan lisäävän potilasturvallisuutta ja sitä kautta hoidon laatua.
Aiempia tutkimuksia aiheesta on esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa 2007 tehty Hyvän kotiutuksen laatukriteerien toteutuminen
hoitotyössä Asikkalan kunnassa (Ojala & Tetri 2007) Tässä tutkimuksessa todettiin,
että kotiutumisen onnistumisen edellytyksenä on moniammatillinen yhteistyö ja riittävä tiedonsiirto eri yhteistyötahojen välillä. Kotiutumisen tarkistuslistan käyttöä on
alettu kehittää kotiutumista käsittelevän tutkimuksen yhteydessä Asikkalan kunnassa.
Tätä tulosta tukee myös Honkavaaran (2009) tutkimus Moniammatillisella yhteistyöllä kohti asiakkaan osallisuutta ikääntyneen kotiinkuntoutuksessa. Siinä todetaan
että ” Hyvä yhteistyö on tiedon välittämistä ja tiedon saamista, yhteistä sopimista,
vastavuoroisuutta ja vastuunottoa ”
Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa tehty Hoitajien käsityksiä iäkkään potilaan hyvästä kotiutuksesta (Peltonen, 2007) Korostetaan myös
yhteistyön merkitystä. Tutkimuksessa myös todetaan hoitajien kokevan kiirettä kotiutustilanteessa, kun potilaat ovat lähdössä osastolta ja uudet jo tulossa. Yhteistyö eri
tahojen kanssa parantaa tiedon siirtymistä ja edistää näin ollen potilaan turvallista
kotiutumista.
Koponen (2003) on väitöskirjassaan tutkinut iäkkään potilaan siirtymistä kodin ja
sairaalan välillä. Tutkimuksen perusteella osapuolten siirtymisvaiheessa tapahtuvaa
yhteistyötä on tarkasteltava yhteisen tehtävän, selviytymisen yrittämisen, selviytymisen ja hoitotoiminnan yhteensovittamisen, selviytymisen auttamisen ja selviytymisessä avun saamisen kannalta. Yhteistyö ja oikeanlaisen tiedon kulku yli organisaatiorajojen on potilaan selviytymisen kannalta oleellista.
16
4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT
Tämän tutkimuksen tarkoitus on luoda tarkistuslista kotiutumisprosessin hoitamiseen, jota apuna käyttäen voidaan lisätä potilasturvallisuutta hoidon jatkuvuuden
varmistamisella.
Tässä tutkimuksessa tutkimustehtävät ovat:
1. Miten sairaanhoitajat kokevat kotiutumisprosessin tarkistuslistan käytön omassa
työssään?
2. Miten sairaanhoitajat näkevät kotiutumisprosessin tarkistuslistan edistävän potilasturvallisuutta?
3. Miten kotiutumisprosessin tarkistuslistaa voisi jatkossa kehittää?
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Kvalitatiivisessa
tutkimuksessa olennaista on, että se on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa niin, että aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa (Hirsjärvi ym.
2007, 160.)
Tutkimuksen tuotos, tarkistuslista kotiutustilanteisiin laadittiin aikaisemman tutkimustiedon perusteella laadittujen hyvän kotiutuksen kriteerien mukaisesti (Perälä
ym. 2003, 24 -31). Laadittu tarkistuslista oli koekäytössä helmikuussa 2013 perusterveydenhuollon vuodeosastolla.
Aineisto kerättiin saman osaston sairaanhoitajilta sen jälkeen kun tarkistuslista oli
ollut koekäytössä osastolla. Aineiston keruun menetelmänä oli kyselylomake, jossa
oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä tarkistuslistan käytöstä ja sen vaikutuksista
potilasturvallisuuteen. Samalla kartoitettiin tarkistuslistan kehittämistarpeita.
17
Kyselylomakkeita vietiin osaston sairaanhoitajille vastattavaksi 16 kappaletta. Lomakkeita palautettiin täytettynä 11 kappaletta. Vastausprosentti oli 69 %
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET
Tutkimukseen osallistui yhden perusterveydenhuollon sisätautien ja geriatrian vuodeosaston sairaanhoitajat. Kyselylomakkeita jaettiin 16 kappaletta joista palautettiin
11 (N=11)
Vastaajista neljä (n=4) oli 51 - 60 vuotiaita. Heillä kaikilla oli työkokemusta yli 21
vuotta. 41 - 50 vuotiaita vastaajista oli viisi (n=5) ja heistä kahdella oli yli 21 vuoden
työkokemus, yhdellä oli työkokemusta 11 -20 vuotta ja kahdella vastaajalla 6-10
vuotta. 31 - 40 vuotiaita vastaajia oli kaksi (n=2) ja heidän työkokemuksensa oli 6 10 vuotta.
6.1 Kokemuksia kotiutuksen tarkistuslistasta
Vastaajien keskuudessa koettiin tarkistuslistan käyttämisen olevan helppo tapa tarkistaa, että kaikki kotiutukseen liittyvät asiat on hoidettu. Kotiutuksen yhteydessä on
paljon huomioitavia asioita jotka kiireessä helposti unohtuvat.
Tarkistuslista on hyvä apuväline muistin tueksi. Huomioitavia asioista on paljon ja
varsinkin uudet työntekijät, opiskelijat ja sellaiset, jotka harvoin hoitavat kotiutuksia
hyötyvät vastaajien mukaan listan käytöstä. Työntekijällä, jolla ei ole paljoa kokemusta kotiutusten hoitamisesta saavat tarkistuslistasta itselleen apuvälineen jonka
avulla kotiuttaminen sujuu helpommin ja turvallisemmin.
” Helppo tapa tarkistaa, että kaikki kotiutukseen liittyvät asiat on hoidettu ”
18
” Hyödyllinen. Nykyisessä työssä kotiutan niin harvoin, että tulee tarpeeseen ”
” Tarkistuslista palvelee varmasti työhön/ työyhteisöön perehdytettävää työntekijää ja opiskelijaa hyvin ”
Vastaajien mielestä seuraavan vuoron hoitaja pystyy helposti tarkistamaan, mitä asioita kotiutuksen hyväksi on jo tehty. Tehdyn työn kuitanneelta on helppo tarkistaa
epäselviä asioita.
Mikäli kotiutuksen hoitaminen jakautuu usealle päivälle, listasta on helppo katsoa,
mitä asioista on vielä hoitamatta.
Kirjaamisen merkitys on kotiutumisen hoitamisessa tärkeää. Potilasasiakirjoihin ei
vastaajan mukaan tarkistuslistaa tulisi liittää, vaan kirjata kotiuttamiseen liittyvät tiedot potilastietojärjestelmään hoitotyön loppuarvioon, josta ne ovat sähköisesti luettavissa.
” Hyvä apuväline ”
” Selkeytti kotiuttamista, toimii muistilistana ”
” Kirjaamisen kannalta tiedot kotiutumiseen ym. liittyvistä aisoista on
kuitenkin parempi kirjata HOI-lehteen jolloin se olisi mahd. hyvin tietona löydettävissä ja kaikkien käytössä. Ei tule lisää paperia asiakirjoihin ”
19
6.2 Tarkistuslistan merkitys potilasturvallisuudelle
Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että kotiutumisen tarkistuslista edistää tai parantaa
potilasturvallisuutta tavalla tai toisella.
Potilasturvallisuutta parantavina asioina nähtiin, että tarkistuslistaa käytettäessä kotiuttamiseen liittyvät asiat tulevat paremmin huomioiduiksi. Listan käytön yhteydessä
havaittiin kuinka paljon asioita kotiuttamisen yhteydessä pitää huomioida.
” Tulee huolehdittua kaikki tarvittava ja tiedonkulku sairaalan ja kotihoidon välillä varmistettua ”
” Kaikki osa-alueet tulee huomioitua mitkä vaikuttavat kotona pärjäämiseen ”
Kun tarkistuslistassa on keskeisiä osa-alueita kotiutukseen liittyen, hoitajan ei tarvitse luottaa pelkästään muistiinsa, vaan hän voi edetä kotiuttamisprosessissa listan mukaan. Vastaajat kokivat myös, että jos jokin osa-alue on kuittaamatta, tiedetään, että
sitä ei ole vielä tehty. Asioiden tarkistaminen jälkeenpäin helpottuu. Koettiin, että
tarpeeton kaksinkertaisen työn tekeminen vähentyy.
” Siitä näkee helposti, mitkä eri asiat tulee ottaa huomioon ja onko ne
toteutettu ”
Tarkistuslistan käytöllä voidaan turvata hoidon jatkuvuus. Tarpeelliset asiat huomioidaan, jolloin ei tule katkoksia hoidossa esimerkiksi lääkityksen tai haavanhoitotuotteiden puuttumisen takia, kun asiat on hoidettu jo kotiutusvaiheessa. Potilaalle
koituu harmia, jos osastolta ei ole huomattu ohjeistaa vaikkapa haavanhoitotuotteiden hankinnasta.
” Listasta näkee, että kaikki potilasta koskevat asiat on tullut huomioitua.
Helposti esim. haavanhoitotuotteet unohtuvat kotiutusvai-
heessa. Hoidon jatkuvuus tulee taattua ”
20
Yhteistyö eri laitosten välillä parantuu, jos tiedonkulkua pystytään kehittämään. Kotiutuskäytäntöjen yhtenäistäminen lisäisi potilasturvallisuutta ja vaikuttaisi jatkohoidon onnistumiseen.
” Parantaa hoidon jatkuvuutta, yhteistyö laitosten välillä toimii paremmin ”
6.3 Kotiutumisen tarkistuslistan kehittämistarpeet
Toivottiin yksityiskohtaisempaa listaa, jossa otsikkojen alakohdat olisivat selkeämpiä
ja tarkempia. Esimerkiksi lääkitys osion alle toivottiin erillisiä kohtia, joissa huomioidaan Marevan lääkitystä saavan potilaan hoitoon liittyvät verikoe kontrollit ja kenen vastuulla hoito on. Lisäksi ehdotettiin kipulaastarille omaa kohtaa, jossa tulisi
ilmi laastarin vaihtopäivä ja kuka vaihtaa.
” Otsikkojen alakohtia voisi vähän selventää ”
” Yksityiskohtaisemmin voisi olla kuittaukset ”
Hoitotarvike osioon toivottiin myös tarkennuksia. Vastaajien mielestä olisi hyvä, jos
tarkistuslistassa olisi kohta, josta käy ilmi että potilaalle on selvitetty, saako hän hoitotarvikkeet vai joutuuko hän hankkimaan ne itse. Myös virtsakatetrista toivottiin
mainintaa tarkistuslistaan. Siinä tulisi käydä ilmi, että katetrin vaihtopäivä on tiedotettu siitä huolehtivalle taholle.
Tarkennusta toivottiin kotiutuksesta ilmoitettaville tahoille. Vastaaja toivoi tarkistuslistaan omaa kohtaa siitä, että kotihoidon työntekijöille on informoitu kotiutuksesta.
Toivottiin myös, että kotiutumisen tarkistuslistassa olisi oma kuitattava kohta hoitotyön loppuarvion tekemiselle.
21
Potilalla on kotiutukseen liittyen yksilölliset tarpeet. Tarkistuslistan niitä kohtia ei
tarvitse täyttää mitkä eivät koske tietyn potilaan kotiutusta. Potilaalle järjestetyistä
sosiaalietuuksista tiedottaminen toivottiin yhdeksi osa-alueeksi tarkistuslistaan.
” Ne kohdat voi yliviivata mitkä ei koske tietyn potilaan kotiutusta ”
” Potilailla on hyvin erilaisia tarpeita kotiutusvaiheessa. kaikkia osaalueita ei voi lomakkeeseen valmiiksi laittaa. Avoimille kommenteille
olisi hyvä olla tilaa ”
” Sosiaalietuuksista /sosiaalihoitajan yhteystietojen antamisesta voisi
olla oma kohta ”
Tilaa avoimille kommenteille toivottiin, koska turvallinen kotiuttaminen koskee
myös potilaita, joilla ei ole sairaalasta kotiutuessa tarvetta jatkohoidolle eikä kotihoidon tukitoimille. Tuolloin potilaan saama tieto voidaan kirjata avoimeen tilaan.
Edellisten lisäksi tuli myös toive että tarkistuslistasta voisi kehittää myös potilaalle
annettavan version, josta hän voisi kotona lukea, mitä on sovittu ja järjestetty, jolloin
epäselvyyksiltä ja väärinymmärryksiltä voitaisiin säästyä.
” Joissakin tapauksissa voisi potilaalle olla itselleenkin kehitellä vastaavanlainen lista, josta hän voi kotona lukea mitä on sovittu ja järjestelty mikäli potilaan muisti ja luotto ovat huonot”
” Lista pitää lanseerata perusturvan osastoille käyttöön. Edistää turvallista kotiuttamista ”
22
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda osastolle aikaisemman tutkimustiedon pohjalta laaditun hyvän kotiutuksen kriteerit täyttävä tarkistuslista, jota voidaan käyttää
työvälineenä potilasta kotiutettaessa. Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli potilasturvallisuuden parantaminen iäkkään potilaan kotiutusprosessissa.
Tarkistuslistan avulla sairaanhoitaja pystyy varmistumaan siitä, että kaikki osaalueet, jotka tulee huomioida kotiutusta suunniteltaessa käydään läpi, ja näin ollen
varmistetaan potilaan turvallinen kotiutus.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan tarkastella kotiutuskäytäntöjen kehittämistä edistäen potilasturvallisuutta ja laadukasta hoitotyötä. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu
koettiin tärkeänä asiana jota tulee kehittää. Iäkkään potilaan kotiutumiseen kehitetty
tarkistuslista parantaa potilasturvallisuutta. Sairaanhoitajat kokivat, että tarkastuslistan käyttö on helppo tapa parantaa potilasturvallisuutta.
Tarkistuslista toimi muistin tukena jolloin sairaanhoitajan ei tarvinnut luottaa pelkästään muistiinsa kotiuttaessaan potilasta, vaan hän voi tarkistaa listasta, että oleelliset
asiat kotiutusvaiheessa on hoidettu. Kiireen keskellä asiat saattoivat unohtua, jolloin
listasta oli helppo tarkistaa, mitä oli jo hoidettu ja mitkä asiat vielä vaativat huomiota. Sairaanhoitajalla oli usein samaan aikaan hoidettavana osastolle tulevat ja sieltä
lähtevät potilaat. Kotiutus asioita saatettiin hoitaa useana eri päivänä ja eri henkilöiden toimesta. Asioiden tarkistaminen helpottui ja vältyttiin kaksinkertaiselta työltä.
Uusille työntekijöille, joilla ei ole kokemusta potilaan kotiuttamisesta puuttuu kokonaisnäkemys, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon varsinkin iäkkään potilaan kotiuttamisessa. Kotiutumisen tarkistuslista oli silloin apuväline turvalliseen kotiuttamiseen.
23
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotiutumisen tarkistuslista oli sairaanhoitajalle
helppo menetelmä jolla voitiin varmistaa potilaan turvallinen kotiutus ja edistää näin
ollen potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Kotiutumisen tarkistuslistalla on potilasturvallisuutta edistävä vaikutus. Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että
hoidon jatkuvuus on tärkeää potilaan kotiuttamisessa.
Potilaalle aiheutuu harmia, mikäli asioita ei ole hoidettu niin että hoito jatkuu saumattomasti hoitopaikasta toiseen siirryttäessä. Potilaat tarvitsevat ohjausta selviytyäkseen sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Potilaan tarvitsema hoito ja hoitotarvikkeet
ja niiden huoltaminen tulee suunnitella jo ennen kotiutumista. Kun nämä asiat voitiin
tarkistaa kotiutumisen tarkistuslistasta, tuli asioista tiedotettua tahoille, jotka olivat
vastuussa potilaan hoidosta kotiutumisen jälkeen. Myös tutkimusten mukaan joihin
tässä opinnäytetyössä viitataan, moniammatillisella yhteistyöllä ja tiedon kululla eri
hoitolaitosten välillä on suuri merkitys onnistuneelle kotiutukselle. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet myös Honkavaara (2009), Peltonen (2007) ja Koponen (2003)
Tarkistuslistan käyttö parantaa yhteistyötä eri hoitolaitosten välillä selkiyttäen ja lisäten tiedonsiirtoa. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö ja yhteistyö potilaan ja hänen
omaistensa ja läheistensä kanssa korostuvat ikääntyneen potilaan kotiutusprosessissa.
Oikeanlainen ja riittävä tiedonsiirto edistävät potilasturvallisuutta ja parantavat potilaan selviytymistä sairaalahoidon jälkeen. Ojala ja Tetri (2007) tutkimuksessaan totesivat, että kotiutumisen onnistumisen edellytyksenä on moniammatillinen yhteistyö
ja riittävä tiedon siirto eri yhteistyötahojen välillä. Tämän tutkimuksen tulosten myötä Asikkalan kunnassa on alettu kehittää kotiutumisen tarkistuslistaa jolla on yhteistyötä ja tiedonsiirtoa edesauttava vaikutus.
Tutkimustulosten perusteella kotiutumisen tarkistuslistaa tulisi kehittää. Toimivuuden kannalta tarkistuslistasta tulisi yksityiskohtaisemmin käydä ilmi kotiutuksen eri
osa-alueita. Aaltonen & Rosenberg (2011) ovat tulleet siihen tulokseen, että onnistuneen tarkistuslistan käyttö on helppoa ja tehokasta. Lista ei saisi aiheuttaa uutta suoritetta ja hankaloittaa töiden tekemistä. Liian moninaiset ja pikkutarkat listat aiheuttavat se, että listaa ei jakseta täyttää kunnolla ja sen hyöty vähenee tai jopa häviää.
Tässä tutkimuksessa käy ilmi, että kotiutumisen tarkistuslistan kohtiin tulisi lisätä
tarkentavia alakohtia, jolloin voidaan taata, että pienet mutta tärkeät asiat tulevat
24
huomioitua. Listaan tarvitaan lääkityksen ja hoitotarvikkeiden alakohtia, jolloin voidaan varmistaa että esimerkiksi verenohennushoitoa saavan potilaan kontrolliverikokeet ja lääkkeen oikea annostelu tulevat huomioitua. Hoitotarvikkeiden hankinnassa
on useita erilaisia vaihtoehtoja riippuen potilaan tilanteesta. Tämän asian huomioimiseen listaan tarvitaan erillinen maininta asiasta. Myös sosiaalietuudet tulee huomioida listalla.
Tarkistuslistassa pitää olla myös avointa tilaa johon voidaan kirjoittaa erityishuomioita kotiutukseen liittyen. Kaikki potilaat eivät kotiutuessaan tarvitse jatkohoitoa, jolloin tarkistuslistan avoimeen kohtaan voidaan tästä laittaa maininta.
Kotiutumisen tarkistuslista koettiin helppona ja hyvänä tapana parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Kotiutustilanteen hoitamisessa on paljon tärkeitä asioita
muistettavana. Kiire saattaa aiheuttaa unohduksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia
potilaan jatkohoidon kannalta. Tutkimustulosten mukaan listan käyttö vähensi unohduksia ja epähuomiossa tekemättä jääneitä asioita. Hoidon jatkuvuuden kannalta listan käytöllä oli hyviä vaikutuksia. Tulosten mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä
parani listan käytön myötä. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden välillä on
keskeinen asia hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Tarkistuslistan käytön avulla voidaan parantaa potilasturvallisuutta.
Kotiutumisen tarkistuslistan kehittämiselle tutkimustulosten perusteella on tarvetta.
Listaa tulee tarkentaa, jotta kaikki osa-alueet tulee huomioitua. Tutkimus osoittaa,
että listan käyttöön ollaan halukkaita ja toivotaan sen kehittämistä. Tarkistuslistan
kehittämistä koko perusturvan yhteiseen käyttöön toivotaan.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli luoda aikaisemman tutkimustiedon pohjalta laaditun
hyvän kotiutumisen kriteerit täyttävä kotiutumisen tarkistuslista, jota voidaan käyttää
työvälineenä potilasta kotiutettaessa sairaalaosastolta. Tutkimuksen tavoitteena oli
potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen iäkkään potilaan kotiutustilanteessa. Kotiutumisen tarkistuslista laadittiin aiemman tutkimustiedon pohjalta valituin kriteerein. Kotiutumisen tarkistuslista oli koekäytössä perusterveydenhuollon
osastolla, jossa hoidetaan pääasiassa sisätauti- ja geriatrisia potilaita. Kokemuksia
tarkastuslistan käytöstä ja sen toimivuudesta kysyttiin kyselylomakkein, johon osas-
25
ton sairaanhoitajat vastasivat. Kehitysehdotuksia kotiutumisen tarkistuslistasta tuli
paljon ja potilasturvallisuus ja hoidon laadun parantaminen koettiin tärkeäksi.
8 POHDINTA
Tutkimukseni tarkoituksena oli luoda tarkistuslista kotiutumisprosessin hoitamiseen,
jota apuna käyttäen voidaan lisätä potilasturvallisuutta hoidon jatkuvuuden varmistamisella. Tutkimuksen tavoitteena oli potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen.
Tutkimustehtävinä oli selvittää, miten sairaanhoitajat kokivat kotiutumisen tarkistuslistan omassa työssään, miten he näkivät tarkistuslistan edistävän potilasturvallisuutta
sekä miten heidän mielestään kokeilussa ollutta tarkistuslistaa tulisi kehittää. Tuloksista käy ilmi, että kotiutumisen tarkistuslista koetaan hyödyllisenä apuvälineenä potilaan turvallisessa kotiuttamisessa ja sitä halutaan kehittää, jotta se palvelisi paremmin sairaanhoitajia työssään ja lisäisi potilasturvallisuutta kotiutustilanteissa.
Mielestäni laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus oli hyvä valinta tämän aiheen tutkimiseen, koska halusin kuvata ihmisten mielipiteitä. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeen avulla, mikä oli mielestäni hyvä keino saada tietoa. Kysymyslomake
laadittiin tutkimusongelmien mukaan. Lomakkeessa oli sekä strukturoituja että
avoimia kysymyksiä. Osastolla oli kotiutumisen tarkistuslista koekäytössä helmikuussa 2013 jolloin myös kyselykaavakkeet vietiin osastolle. Kysely suoritettiin perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Samankaltaisia vuodeosastoja on samassa organisaatiossa useita.
Tutkittava otos oli melko pieni, kyselylomakkeita vein 16 kappaletta, joista 11 palautettiin. Vastausprosentti oli 69. Tutkimuksen luotettavuuteen näin pieni otos saattaa
vaikuttaa, mutta tutkimustulosta tukee aiemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten samankaltaiset tulokset. Tutkimukseni tulokset ovat samankaltaisia, kuin aiheesta aiemmin
tehtyjen tutkimusten, joista käy ilmi, että tiedon kulku ja yhteistyö eri toimijoiden
26
keskuudessa parantavat potilaan selviytymistä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kotiutumisen eri osa-alueiden huomioiminen takaavat hoidon jatkuvuuden saumattomasti potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen.
Kotiutumisen tarkistuslista koettiin hyödyllisenä apuvälineenä potilaan turvallisessa
kotiuttamisessa. Vastaajien työkokemus suurimalla osalla (6 vastaajaa) oli yli 21
vuoden työkokemus. Olisi ollut mielenkiintoista tietää sairaanhoitajan mielipide, jolla ei ole paljoa työkokemusta. Kyselyn ajankohta oli helmikuussa 2013, jolloin osastolla ei ollut työssä paljoa opiskelijoita tai sijaisia tai he eivät olleet vastanneet kyselyyn.
Potilasturvallisuus ja hoidon laatu koetaan tärkeänä asiana. Kotiutumisen tarkistuslistan kehittäminen ja käyttäminen luovat turvallisen kotiutuksen edellytykset. Toivon,
että opinnäytetyöstäni on tulevaisuudessa hyötyä potilasturvallisuuden edistämisessä.
Jatkotutkimusaiheita on herännyt tutkimusta tehtäessä. Olisi mielenkiintoista tutkia
kotihoidon henkilökunnan kokemuksia iäkkään potilaan kotiutumisesta sairaalaosastolta. Tässäkin tutkimuksessa näkökulmana voisi olla potilasturvallisuus ja hoidon
laatu. Tämä aihe nousi esiin kotihoidon henkilökunnan keskuudesta.
Toinen mielenkiintoinen aihe kotiutukseen liittyen olisi potilaiden ja heidän omaistensa kokemusten tutkiminen kotiutustilanteesta. Näkökulmana edelleen voisi olla
potilasturvallisuus.
Mikäli kotiutumisen tarkistuslista tulisi käyttöön, voisi sen vaikutuksia potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun tutkia. Tutkimuksessa selvitettäisiin, kuinka kotiutumisen
tarkistuslista on vaikuttanut potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun iäkkään potilaan
kotiutumisessa.
27
LÄHTEET
Aaltonen, L-M, Rosenberg, P. ( toim.) 2013. Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim. Helsinki.
Heikkinen, R-L. 2008. Gerontologinen hoitotyö. Teoksessa Heikkinen, E., Rantanen,
T., ( toim.) .Gerontologia. Duodecim. Helsinki.
Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus.
Fioca Oy. Helsinki.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö
Tammi. Helsinki.
Honkavaara, A.2009. Moniammatillisella yhteistyöllä kohti asiakkaan osallisuutta
ikääntyneen kotiinkuntoutuksessa. Metropolia.
Jyrkämä, J. 2003. Ikääntyvä yhteiskunta ja vanhojen elinolot. Teoksessa Marin, M. &
Hakonen, S. (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. WS Bookwell oy. Juva.
Koponen, L. 2003. Iäkkään potilaan siirtyminen kodin ja sairaalan välillä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere.
Ojala, P & Tetri, J. 2007. Hyvän kotiuttamisen laatukriteerien toteutuminen hoitotyössä Asikkalan kunnassa. Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti.
Peltonen, A. 2007. Hoitajien käsityksiä iäkkään potilaan hyvästä kotiutuksesta. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori.
Perälä, M-L & Hammer, T. 2003. PALKOmalli- Palveluja yhteensovittava kotiuttaminen ja kotihoito organisaatiorajat ylittävänä yhteistyönä. Stakes. Aiheita
29/2003. Stakesin monistamo. Helsinki.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2012 Potilasturvallisuusopas.
www.thl.fi viitattu 22.10.12.
Helsinki
Tella, A. 1998. Ihmisen kokonaisuus. Teoksessa Näkökulmia vanhusten hoitotyöhön.
Parviainen, t. (toim) Kirjayhtymä. 1998. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:5. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma KASTE 2008-2011. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Helsinki.
28
Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. KASTE. Toimintakykyisenä ikääntyminen. Vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa
2010-2012. Kotiutuksen ja kotona selviytymisen riskitekijöitä. Toimiiko tarkistuslista asiakkaan kotiutuessa? Helsinki.
Räihä, A. 2000. Vanhuksen hyvä kotiutus. Oulu.
http://fi.search.yahoo.com/search?p=kotiuttaminen&ei=UTF-8&fr=moz35
14.3.13.
viitattu
LIITE 1
LIITE 2
15.1.2013
Hei!
Opinnäytetyöni aiheena on Iäkkään potilaan kotiutuminen sairaalaosastolta potilasturvallisuuden ja hoidon laadun näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia kotiutumisen tarkistuslista, jonka
avulla voidaan parantaa hoidon jatkuvuutta. Tarkistuslistan avulla voidaan varmistua, että tärkeät asiat on huomioitu kotiutusta järjestettäessä.
Etenkin uusille työntekijöille listan käytöstä saattaa olla apua.
Tarkistuslista on nyt koekäytössä osastolla. Toivon, että käytätte sitä ja
kerrotte kokemuksianne kyselykaavakkeella. Vastatkaa kyselykaavakkeeseen 17.2. mennessä. On tärkeää, että vastaatte kaikki kyselyyn!
yhteistyöstä kiittäen, Tytti
LIITE 3
1. Ikä
20-30
___
31-40
___
41-50
___
51-60
___
61-
___
2. Työkokemus
alle 5v.
___
6-10 v.
___
11- 20v
___
yli 21v.
___
3. Miten koet kotiutumisen tarkistuslistan käytön omassa työssäsi?
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
4. Miten näet kotiutumisen tarkistuslistan edistävän potilasturvallisuutta?
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
5. Miten mielestäsi kotiutumisen tarkistuslistaa voisi jatkossa kehittää?
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
LIITE 4
KOTIUTUMISEN TARKISTUSLISTA
Nimi
________________________________
Suunniteltu kotiutuspäivä
________________________________
Hoidettu
Kuittaus
__________
______
__________
______
__________
_____
__________
______
Apuvälineet
__________
______
Jatkohoitotoimenpiteet
__________
______
Asiakkaan jatkohoito
Kotiutuksesta ilmoitettu omaiselle
omainen ____________________
Kotiutuksesta tiedotettu jatkohoitopaikkaan
Kuljetus järjestetty
- onko vastaanottaja
- avain
Ateriapalvelu ym. tukipalvelut
Lääkitys
Lääkityksen muutokset ilmoitettu
Reseptien tarve, onko kotona lääkkeitä
Tarvitseeko lääkkeitä mukaan
Lääkehoidon ohjaus asiakas/ omainen/ hoitohenkilökunta
Hoitotarvikkeet
Mitä tuotteita tarvitaan kotona
( haavanhoito, avanne, ym. )
Jatkohoitotoimenpiteet tiedotettu/ ohjattu
asiakkaalle/ omaiselle / jatkohoitopaikkaan