B-sarja Satamayhteisön PCS-järjestelmän pilotointi Kaakkois-Suomessa Mobiilisatama-projektin työpaketit

Juhani Heikkinen
Janne Mikkala
Niko Jurvanen
Satamayhteisön PCS-järjestelmän
pilotointi Kaakkois-Suomessa
Mobiilisatama-projektin työpaketit
WP4 ja WP5, loppuraportti 2012
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
University of Applied Sciences
2012
Nro: 83
ISSN: 1239-9094
Tutkimuksia ja raportteja
B-sarja
Mobiilisatama-projektin tutkimusosapuolet
Mobiilisatama-projektin rahoittajat
KymiTechnology
SATAMAYHTEISÖN PCS-JÄRJESTELMÄN
PILOTOINTI KAAKKOIS-SUOMESSA
Mobiilisatama-projektin työpaketit WP4 ja WP5, loppuraportti 2012
Juhani Heikkinen, Janne Mikkala, Niko Jurvanen
Kotka 2012
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 83.
Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Taitto: Tammerprint Oy, Tampere 2012
ISBN (PDF.): 978-952-5963-49-6
ISSN: (verkkojulkaisu) 1797-5972
Sisällysluettelo
1
JOHDANTO.......................................................................................... 7
1.1
Tutkimuksen tausta......................................................................... 7
1.2
Työpaketit......................................................................................... 7
1.3
Näkemyksiä tarpeesta..................................................................... 7
2 SATAMAN IFORMAATIOKESKUKSEN PILOT:
PORTCONNECT.FI.............................................................................. 9
2.1
Web-alustaratkaisu.......................................................................... 9
2.1.1
Alustan IT-arkkitehtuuri..............................................................10
2.1.1.1 Sovelluspalvelimen ja portaalin tekniset
ominaisuudet.................................................................................10
2.1.1.2 Sanomanvälityspalvelimen tekninen ratkaisu...........................11
2.2
Vaununvaihtosovellus...................................................................12
2.2.1
Yleiskuvaus vaununvaihtosovelluksesta.....................................12
2.2.2
Toiminnallisuus ja käyttäjät.........................................................12
2.2.3
Käytön aloitus................................................................................14
2.2.4
Vaununvaihtotilausten selaaminen.............................................14
2.2.5
Uuden tilauksen lisääminen........................................................16
2.2.6
Tilaustietojen vahvistaminen tai hylkäys...................................18
2.2.7
Tilauksen muokkaaminen............................................................19
2.2.8
Tilauksen poistaminen.................................................................19
2.2.9
Purkuraide......................................................................................19
2.2.10 Tilauksen toimittaminen purkuraiteelle.....................................20
2.2.11 Toimituksen vastaanottaminen purkuraiteella..........................21
2.2.12 Vaunujen tyhjentäminen..............................................................22
2.3
Rajaliikennepalvelu.......................................................................22
2.3.1
Toiminnallisuus ja sidosryhmät..................................................22
2.3.2
Yleiskuvaus rajaliikennepalvelusta..............................................23
2.3.3
Rajaliikennepalvelu –sovelluksen käyttöliittymä......................24
2.3.3.1 Aloitusnäyttö..................................................................................24
2.3.3.2 Keikkaluettelo................................................................................25
2.3.3.3 Kuljetuskeikan perustaminen......................................................26
2.3.3.4 Keikan tiedot ja dokumenttien liittäminen................................27
3
2.3.3.5
2.3.3.6
2.3.3.7
2.3.3.8
2.3.3.9
Sähköinen tullaus Border rajapinnalla ......................................27
Viestien lähetys kuljettajalle ........................................................28
Ajoneuvon paikannus kartalta ....................................................29
Kuljettajan aloitusnäkymä ...........................................................30
Kuljetuskeikan vastaanotto navigaattoriin viestinä
ja GPS-koordinaattikohteena......................................................30
2.3.3.10 Kuljettajan vastaus ........................................................................31
2.3.3.11 Vastaanotetun GPS-kohdepisteen ohjaus navigaatorin
reittikohteeksi................................................................................31
2.3.3.12 Keikan arkistointi .........................................................................32
3
KÄYTTÖKOKEMUKSIA PILOTOINNISTA .................................... 34
4
PORTCONNECT.FI -JÄRJESTELMÄN JATKOKEHITYS ............... 36
LÄHTEET....... ............................................................................................ 38
4
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Kymi Technology
HEIKKINEN JUHANI, MIKKANEN JANNE, JURVANEN NIKO
Satamayhteisön PCS-järjestelmän pilotointi Kaakkois-Suomessa
Loppuraportti
42 sivua
Toukokuu 2012
Avainsanat
Port Community System
Mobiilisatama – Mobile Port – MOPO -hankkeen tarkoituksena oli tutkia sataman informaatiokeskuksen toimintamalleja. Informaatiokeskuksen tarkoituksena on jakaa tietoa eri satamatoimijoille eli toimia ikään kuin ’lennonjohtona’ sataman lastivirroille, mikä lisää tiedonkulkua, vähentää ruuhkautumista, virheitä,
vahinkoja ja ympäristöhaittoja. Päämääränä on lisätä liikenteen sujuvuutta, mikä
taas vähentää laatukustannuksia, onnettomuusriskiä, ruuhkautumista ja päästöjä.
Suomessa ei ole vielä käytössä vastaavia informaatiokeskuksia, mutta maailmalla
on kokemusta vastaavanlaisista ratkaisuista. Mobiilisatama-projektin kohdealueena olivat Kymenlaakson alueella toimivat logistiikkakeskukset. Uusilla toimintamalleilla ja tekniikoilla on mahdollista nostaa maakunnan kilpailukykyä kustannustehokkuuden lisäyksen kautta (6).
Hanke alkoi elokuussa 2009 ja tutkimusosuus päättyi vuoden 2012 toukokuussa.
Hanke toteutettiin seuraavien organisaatioiden yhteistyönä: Turun yliopiston Merenkulku-alan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KyAMK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö ja
Merikotka-tutkimuskeskus.
Rahoittajina hankkeessa toimivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Tekes sekä yrityksistä Cursor Oy, HaminaKotka Satama Oy (aiemmin Kotkan Satama Oy),
KYMP Oy, SE Mäkinen Oy, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd ja
VR-Yhtymä Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 770 000 euroa.
5
ABSTRACT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Kymi Technology
HEIKKINEN JUHANI, MIKKANEN JANNE, JURVANEN NIKO
Port Community System Pilot in Southern Finland
Final Report
42 pages
May 2012
Keywords
Port Community System
The purpose of the Mobile Port project was to study business processes of Port
Community Systems (PCS) applied to Southern Finland ports. PCS shares information between different stakeholders of port and acts like a ’flight operation
center’ to cargo flows in port. This enhances information flow, reduces congestions, errors, damages and environmental harms. The target is to ease fluency of
transport traffic which then reduces quality costs, risks of accidents, congestions
and harmful emissions. There isn’t yet such a PCS in Finland, but there are a plenty of them worldwide. Mobile Port project is aimed to support especially Southern
East port stakeholders and logistics centers. It is possible to grow competitiveness
of the region by using new PCS based business processes and techniques.
The project started in August 2009 and ended in May 2012 The partners of the
project have been the University of Turku, Centre for Maritime Studies, Maritime
Logistics Research unit; the Kymenlaakso University of Applied Sciences and the
Lappeenranta University of Technology Kouvola unit. The Mobile port project has
been funded by European Regional Development Fund (ERDF) and the Finnish
Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes) and the following companies: Cursor Oy, Port of HaminaKotka Ltd (formerly Port of Kotka Ltd), KYMP
Oy, SE Mäkinen Logistics, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd and
VR Group.
6
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Mobiilisatama – Mobile Port – MOPO -hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia
ja pilotoida sataman informaatiokeskusta, joka jakaa tietoa eri satamatoimijoille.
Hankkeessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa toimintojen kokonaisuutta eri näkökulmista. Toiminnan tehokkuuden kannalta on tärkeää eri satamatoimijoiden välinen tiedonvaihto. Sataman useista toimijoista jokainen toimii itsenäisesti vaihtaen tietoa toistensa kanssa, kuitenkaan tietämättä toisten toimijoiden tavoitteita,
haasteita tai toimintaa. Informaatiokeskuksen tarkoituksena on avustaa sataman
toimijoita työssään sekä toimia myös paikkana, jossa mahdollisista häiriöistä voidaan ilmoittaa kaikille toimijoille.
1.2 Työpaketit
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tutkittavat työpaketit olivat informaatiokeskusmallin pilotointi (WP5) ja mobiiliviestintä (WP4). Informaatiokeskusmallin työpaketissa (WP5) on kehitetty sataman informaatiokeskuksen pilot-ratkaisu, jonka tarkoituksena on välittää tietoja pilotissa mukana olevien yritysten ja
yhteisöjen välillä sekä operoida sataman informaatiokeskusta ja kerätä tietoa sen
toimivuudesta ja jatkokehitystarpeista. Kyseinen työpaketti perustuu muiden työpakettien (WP1, WP2) prosessi-kuvauksille.
Mobiiliviestinnän työpaketti (WP4) tutki tietoverkkoteknisiä mahdollisuuksia
siirtää informaatiokeskusmallissa pilotoitavia tietoja rajalle kulkeviin ajoneuvoihin. Järjestelmän tarkoituksena on siirtää ajoneuvon kuljettajalle tietoja mahdollisista tien päällä ilmenevistä häiriötilanteista. Testattavissa ja kehitettävissä ratkaisuissa hyödynnetään langatonta tietoverkkotekniikkaa ja paikantamismahdollisuuksiin perustuvia ratkaisuja.
1.3 Näkemyksiä tarpeesta
Suurissa ulkomaisissa satamissa on käytössä informaatiokeskuksia, jotka on tarkoitettu koko satamayhteisölle. Informaatiokeskukset (Port Community System,
PCS), keräävät ja välittävät tietoja sataman sidosryhmille. Suomessa vastaavanlaisia keskuksia ei ole vaikka valtakunnallinen meriliikenteen tietojärjestelmä PortNet (1) sisältääkin PCS-järjestelmälle ominaisia toimintoja. PortNet-järjestelmä
liittyy alusliikenteen viranomaisilmoituksiin, joten se ei palvele satamien maakuljetusasiakkaiden tarpeita.
7
Tutkimuksen ”Satamayhteisön informaatiokeskus tiedonvälityksen tehostajana”
(7) mukaan, satamasidonnaisessa tiedonvälityksessä on löydettävissä pullonkauloja, jotka kuluttavat resursseja sekä hidastavat satamien tavarantoimitusten käsittelyä. Näitä aiheuttavat toimijoiden tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhteensopimattomuus, hitaat viestintätavat ja -tekniikat. Asiakirjojen/viestien suuri määrä
ja erilaisuus aiheuttavat osan ongelmista. Samaa tietoa välitetään usealle eri toimijalle manuaalisesti, puhelimella, faxilla ja sähköpostilla. Nämä kuluttavat resursseja, hidastavat toimituksia ja heikentävät kuljetusreitin kilpailukykyä.
Talent partners Oy:n tekemässä selvityksessä ”Sataman informaatiokeskus ja sen
rajapinnat” (2) selvitettiin, millaisille tulevaisuuden satamasidonnaisille informaatiopalveluille Suomessa voisi löytyä kysyntää sekä ketkä olisivat palvelun mahdollisia käyttäjiä, kehittäjiä sekä kuinka ylläpito tulisi organisoida.
Palvelun sisältö koostuisi yleisistä ohjeista sekä tilanne- ja poikkeamatiedoista, joita satamaoperaattoreilla ja satamajärjestelmissä syntyy. Informaatiokeskus toimisi
näiden tietojen ja palvelunkäyttäjien välissä yhteyskanavana. Informaatiokeskuksen kehittämisen kannalta ehdoton edellytys on saada satamaoperaattorit mukaan,
koska heillä on hallussaan sitä tosiaikaista tietoa, jota halutaan välittää.
Satamien suurille tietovirroille on jo olemassa vakiintuneet kanavat, joita pitkin
tieto kulkee. Ei ole realistista olettaa, että edellä mainitut tietovirrat kanavoitaisiin
kulkemaan pilotoitavan sataman informaatiokeskuksen kautta. Informaatiokeskuksen tarkoituksena on ratkaista niitä tiedonkulun ongelmia, joita ei ole vielä
muilla keinoin ratkaistu.
8
2 SATAMAN IFORMAATIOKESKUKSEN PILOT:
PORTCONNECT.FI
Sataman informaatiokeskuksen pilotissa pyrittiin rakentamaan kokonaisratkaisu,
joka olisi skaalautuva, kustannustehokas ja vakaa myös tulevia uusia sovelluksia
ajatellen. Pilottiin toteutettiin seuraavat osakokonaisuudet:
1) web-alustaratkaisu (web-sisällönhallinta, käyttäjähallinta, sanomanvälitys ym.)
sekä kaksi sovellusta:
2a) vaununvaihdon tilaus
2b) rajaliikennepalvelu.
Projektin aikana määriteltiin myös sovellukset sataman kulkuluvan anomiselle yksittäisille vierailukäynneille sekä alusliikenteen aikataulupoikkeamien tiedottamiselle. Näitä sovelluksia ei kuitenkaan voitu toteuttaa projektin tiukan budjetin
puitteissa.
Vaununvaihdon tilaus -sovelluksen tarkoituksena on välittää vaununvaihtoihin
liittyviä tilaustietoja sähköisesti osapuolten välillä. Pilotoinnissa käyttäjäosapuolina ovat olleet VR Transpoint ja Steveco Oy. Sovelluksen tarkoituksena on pitää rekisteriä olemassa olevista ja tehdyistä vaununvaihtotilauksista sekä niiden sisällöstä. Vaununvaihtotilausten osalta osapuolia koskevia tietoja voidaan esittää hallitusti. Tämä nopeuttaa jälkikäteen tehtävää selvittelyä vaununvaihtotilausten sisällöstä ja tapahtumista ongelmatilanteiden yhteydessä.
Rajaliikennepalvelun tarkoituksena on välittää tullaustietoja Suomen viranomaisille, välittää TIR ja tullaustietoja Venäjän viranomaisille. Sovellus pystyy siirtämään tietoja yleisimmistä huolintajärjestelmistä, sovellus myös kerää tietoja ajoneuvon liikkeistä sekä Venäjällä että Suomessa GPS-paikannuksen avulla. GPRSdatan toimittaminen päätelaitteen ja palvelun välillä on myös mahdollista.
2.1
Web-alustaratkaisu
Pilotin teknologisessa ratkaisussa käyttäjät käyttävät sovellusta WWW-selaimessa
Liferay-portaalin kautta. Tuettavia selaimia ovat Firefox 4.x, 5.x, 6.x, IE 8.0, 9.0 ja
Chrome 13.0.782.107. Sovelluspalvelin tallettaa tiedot tietokantaan. Tekstiviestejä
välitetään sanomavälityspalvelimen kautta, jolla on yhteys palveluntarjoajan SMS9
palveluun. Tyypillisesti viesti välitetään http-pyyntönä palveluun, josta se lähtee
puhelimeen. Myöhemmin on mahdollista tehdä sovellus, joka mahdollistaa käytön matkapuhelimen selaimella. Sähköpostien välitys tapahtuu palveluntarjoajan
sähköpostipalvelimen kautta (SMTP).
Sanomavälityspalvelin vastaa liikenteestä liittyviin järjestelmiin. Jokainen liittymä
konfiguroidaan ja toteutetaan sanomavälityspalvelimelle. Tämä ratkaisu voidaan
sisällyttää yhteen palvelinlaitteeseen tai tarvittaessa hajauttaa kolmelle erilliselle
palvelimelle. Kommunikointi tapahtuu aina salattuna internetin yli, esim httpsprotokollalla. Mahdollista on myös luoda VPN-yhteyksiä liittyviin järjestelmiin,
jolloin viestiliikenne ei kulje julkisen verkon kautta. Sanomavälityspalvelimen palvelukohtainen autentikointi ja autorisointi sekä liikenteen salaaminen luovat itsessään jo hyvän tietoturvatason.
2.1.1
Alustan IT-arkkitehtuuri
Pilotissa käytettävät ratkaisut perustuvat avoimen lähdekoodin tuotteisiin. Tuotteet ovat olleet laajasti ja kauan käytössä suurissa organisaatioissa ja niissä on pilotoinnissa tarvittavat ominaisuudet.
Avoimen lähdekoodin tuotteen käyttäminen alustana mahdollistaa useita etuja
verrattuna kaupallisiin tuotteisiin. Näitä etuja ovat:
• käyttöjärjestelmästä ja laiteympäristöstä riippumaton ratkaisu
• palvelukeskeisen portaalin toteuttaminen (SOA-arkkitehtuuri,
Service Oriented Architecture)
• suuret säästöt lisenssimaksuista
• vältytään sitoutumiselta yhteen toimittajaan ja teknologiaan.
Avoimen lähdekoodin ratkaisu noudattaa valtion IT-toiminnan johtamisyksikön
(ValtIT:n) tukemaa ”Avoin IT-strategiaa” avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttämisestä julkisella sektorilla. Liferay on MIT-lisenssin alainen tuote, mutta se sallii
tuotteen vapaan käyttämisen ja jatkokehittämisen. Sovelluspalvelin, jolla portaalia
ajetaan, on portaalin mukana toimitettava Apache Tomcat.
2.1.1.1 Sovelluspalvelimen ja portaalin tekniset ominaisuudet
Pilotoinnissa alustaksi on valittu Liferay 6.0-portaalituote, joka on yksi maailman
eniten käytetyistä web-portaalituotteista (kts. kuva alla). Sovellukset toteutetaan
tuotteeseen Java-kielellä. Sovellusten määrää palvelimella ei ole rajoitettu ja sovellusten päivitykset pystytään totuttamaan erikseen muita sovelluksia häiritsemättä.
Käyttöliittymän viestien tekstit ovat omissa parametritiedostoissaan, jolloin kieliversioiden lisäämien onnistuu helposti. Liferay:ssa itsessään on paljon valmisominaisuuksia niin sisällönhallinnan, käyttäjähallinnan, tietoliikenteen salauksen
10
ja liittymien toteutusmahdollisuuksien muodossa. Vaikka Liferay perustuu avoimeen lähdekoodiin (Open source), on siihen kuitenkin saatavissa kaupallista tukea (COS, Commercial Open Source). Portaali on rakennettu Spring-sovelluskehitysalustan päälle, ja se pitää sisällään yli 50 valmista portlettia sekä verkkojulkaisujen sisällönhallintajärjestelmän (CMS, Content Management System). Portletit
ovat uudelleenkäytettäviä web-käyttöliittymän raken neosia, joita yhdistelemällä
muodostetaan portaalin tarjoamat palvelut.
challengers
leaders
Microsoft
IBM
ability to execute
Oracle
SAP
Liferay
Red Hat (JBoss)
Tibco Software
Drupal
DotNetNuke
edge IPK
niche players
OpenText
Covisint (Compuware)
salesforce.com
Backbase
visionaries
completeness of vision
As of October 2011
2-1 Liferay-portaalin asemoituminen markkinoilla. (Lähde: Gartner, 10/2011)
2.1.1.2 Sanomanvälityspalvelimen tekninen ratkaisu
Pilotoinnissa sanomavälityspalvelintuotteeksi on valittu Mule ESB (Enterprice
Service Bus). Mule ESB maailman eniten käytetty avoimen lähdekoodin integraatiotuote ja se tukee lähes kaikkia liittymämuotoja mahdollistaen useiden liittymien
rakentamisen sovelluskokonaisuuksissa. Liittymät tuotteeseen rakennetaan konfiguroimalla, tapauskohtaisesti voidaan tarvita liittymätoteutusta.
Integraatiopalvelimella on useita etuja verrattuna kaupalliseen tuotteeseen. Integraatiopalveluita voidaan toteuttaa konfiguroimalla sovelluskehityksen sijaan. Integraatiot eriytetään omaksi kokonaisuudeksi, jolloin ne eivät ole osana sovellusta ja tämä selkiyttää järjestelmän rakennetta. Integraatioon on mahdollista tehdä
uusia palveluita ja muutoksia ilman sovellusmuutoksia. Autentikointi, autorisointi ja tietoturva saadaan kapseloitua integraatiossa omaksi kokonaisuudeksi. Tuotteen käyttö ei tuo lisätehovaadetta. Alla on esimerkkejä tuetuista protokollista ja
liittymätavoista.
11
•
•
•
•
•
•
•
•
http/https
FTP/SFTP
Tiedostot
JMS (jonomuotoiset viestit)
Email
SMS
SQL
SOAP
Protokollat voivat välittää esimerkiksi EDIFACT ja XML-muotoisia sanomia.
2.2
Vaununvaihtosovellus
2.2.1
Yleiskuvaus vaununvaihtosovelluksesta
Nykyisen mallin mukaan rahtikirjatieto siirtyy tavarantoimittajalta EDIFACT-sanomana rautatieoperaattorille (VR Transpoint Oy) ja toinen satamaoperaattorille (pilotissa Steveco Oy). Satamaoperaattori ja tavarantoimittaja ovat rautatieoperaattorin asiakkaita. Vaununvaihtotilaus nykyisen mallin mukaan toimii siten, että
satamaoperaattori tekee rautatieoperaattorille tilaukset vaununvaihdosta puhelimella, sähköpostilla tai faksilla, jonka jälkeen rautatieoperaattori vastaa tilaukseen
ja vahvistaa vaunujen toimitusajan.
Pilotissa toteutetun mallin (3) mukaan rautatieoperaattori lähettää ennakkotiedon
saapuvien junien vaunuista, vaunuista ratapihalla ja kuorman tiedoista informaatiokeskukseen. Informaatiokeskus prosessoi ennakkotiedot ja näyttää oikeille asiakkaille tiedot (vain asiakkaan vaunuista / ennakkotiedoista). Informaatiokeskus
välittää satamaoperaattorille tarvittavat ja sovitut tiedot saamistaan ennakkotiedoista. Satamaoperaattori hyödyntää tarvitsemansa tiedot saamastaan ennakkotietosanomasta. Satamaoperaattori tekee vaununvaihtotilaukset informaatiokeskuksessa. Informaatiokeskus välittää tilaukset rautatieoperaattorille. Rautatieoperaattori käsittelee ja vahvistaa tilaukset informaatiokeskuksessa. Informaatiokeskus välittää tilausvahvistukset satamaoperaattorille.
2.2.2
Toiminnallisuus ja käyttäjät
Sovelluksen tärkein ominaisuus on välittää reaaliaikaista tietoa vaununvaihtotilauksesta, statuksesta ja vaunujen sijainnista satamaoperaattorin ja VR:n välillä. Pilotissa on toteutettu kaksi roolia: rautatieoperaattori ja asiakas. Käyttäjät toimivat
yhtenäisin käyttövaltuuksin oman organisaation sisällä, ja pääsevät näkemään vain
omia tietojaan, kun taas rautatieoperaattori pääsee näkemään kaikki tiedot.
12
/b+(77b-b
7LODWWXMHQYDXQXMHQSDODXWXV
9DXQXWLODXNVHQWHNHPLQHQNlVLWWHO\MDYDXQXMHQWRLPLWXV
-XQDHQQDNNRMHQMDYDXQXMHQ
UDWDSLKDWLHWRMHQYlOLW\VWLODDMDOOH
9575$1632,17
/lKHWWll
(QQDNNR
WLHGRQ (',
/XRYXWHWWDYLHQ
YDXQXMHQ
VDQRPD
0232
(',
.lVLWWHOHH9DXQXMHQ
WXORUDSRUWLQ
.XLWWDD9DXQXQ
$VLDNNDDQUDWDSLKDOWD
;0/
7,/$86
9$+9,6786
9DXQXQ
YDLKWRMHQ
WLODXNVLVWD
6WDWXV
7LHWR
9DXQXMHQ
7RLPLWXV
UDSRUWWL
6WDWXV
7LHWR
6WDWXV
7LHWR
6WDWXV
7LHWR
6,6b/7g
(',
5DKWLNLUMD
WLHGRW
2-2 Vaununvaihtosovelluksen prosessikaavio.
13
;0/
7HNHH
9DXQXMHQ
YDLKWRMHQ
WLODXVWHQ
VXXQQLWHOPDQ
/lKHWWll
9DXQXQYDLKWR
WLODXNVHW
9DVWDDQRWWDD
7LODXVYDKYLVWXNVHW
(0$,/
6WDWXV
7LHWR
7LODWWXMHQ
YDXQXMHQ
3DODXWXV
UDSRUWWL
(QQDNNR
WLHWR
;0/
9DXQXQ
YDLKWRMHQ
WLODXNVHW
.lVLWWHOHH
9DXQXQYDLKWRWLODXNVHW
.XLWWDD9DXQXQ
$VLDNNDDQSXUNXUDLWHHOOH
/lKHWWll
(QQDNNR
WLHGRW
9DVWDDQRWWDD
WLHGRQ
9DVWDDQRWWDD
9DXQXQYDLKWRWLODXNVHW
$+7$$-$
;0/
;0/
.XLWWDD/HWNDQ
YDLKWR
YDOPLLNVL
.XLWWDD9DXQXQ
RPDOOH
SXUNXUDLWHHOOH
.XLWWDD
9DXQXQ
7\KMHQQHW\NVL
7l\WHW\NVL
Tulevassa järjestelmässä sovelluksen eri toiminnot ja näkymät vaihtelevat sen mukaan, mikä on käyttäjille annettu käyttöoikeus. Varsinkin eri satamaoperaattorit
eivät saa nähdä toisen satamaoperaattorin tietoja, ellei jostain syystä ole toisin sovittu. Käyttöoikeuksien hallinta toteutetaan Liferay:n käyttäjähallintaan perustuvalla ratkaisulla.
2.2.3
Käytön aloitus
Vaununvaihto sovelluksen käyttö aloitetaan sisäänkirjautumisella, joka tapahtuu
painamalla vaununvaihtosovelluslinkkiä painamalla. Sovellus pyytää käyttäjätunnuksen ja salasanan, virheellisestä käyttäjätunnuksesta/salasanasta tulee virheilmoitus. Käyttäjän kieli luetaan tietokannasta, jossa on kaikkien käyttäjien tiedot.
Pilotissa ei toteuteta kuin suomenkielinen versio.
2-3 Aloitusnäyttö.
2.2.4
Vaununvaihtotilausten selaaminen
Vaununvaihtotilausten selaaminen -näkymässä näytetään luettelo vaununvaihtotilauksista. Luettelo näytetään satamaoperaattorikohtaisesti ja purkuraiteittain. Tilaukset ovat halutussa toimitusaikakohtaisessa järjestyksessä. Jokaisesta tilauksesta on mahdollista avata tarkemmat tiedot. Käyttäjä voi valita sovelluksessa näytettäväksi kaikki ratapihat tai vain yhden ratapihan sekä kaikki purkuraiteet tai vain
yhden purkuraiteen. Jos tiedot on valittu, sovellus näyttää ratapihalla/purkuraiteella olevan tai seuraavaksi ratapihalle/purkuraiteelle tilatun letkan tiedot. Jos mitään tietoja ei ole valittu sovellus näyttää ensimmäisenä tilauksen, jonka toimitusaika on lähimpänä.
14
Tiedot, jotka näkyvät vaununvaihtotilauksen yhteydessä ovat tilauskohtaiset tiedot, joita ovat tilaustunnus, tilauksen tekijä, tilauksen yhteyshenkilön puhelin, terminaali, purkuraide, tilattu toimitusaika, tilausaika, tilauksen tila ja vaunuluettelo.
Sovelluksessa käytettävä grafiikka myös näyttää letkan tilausjärjestyksessä, jolloin
ensimmäinen vaunu näytetään ylimpänä. Vaununvaihtotilauksen tilakoodi ja tilamuutoksen aika-leima tallentuvat automaattisesti, kun käyttäjä vaihtaa tilaa.
Asiakkaan näkymässä näkyy painike purkuraide, kun tilaus on toimitettu tilassa ja
siitä pääsee siirtymään purkuraiteen tietoihin. Näkymässä voi valita minkä ratapihan tai purkuraiteen tilannetta seurataan.
2-4 Asiakkaan näkymä.
15
Alla olevassa kuvassa näkyy rautatieoperaattorin näkymä, josta voi valita minkä
ratapihan tilannetta seurataan.
2-5 Rautatieoperaattorin näkymä.
2.2.5
Uuden tilauksen lisääminen
Uusi vaununvaihtotilaus-linkistä päästään lisäämään uusi vaununvaihtotilaus.
Vaunut valitaan vaunuluettelosta. Vaunuluettelon suodattaminen ratapihan valinnalla on mahdollista, jonka jälkeen saatua luetteloa voidaan muokata klikkaamalla taulukon otsikoita, ensimmäisen sarakkeen valintamerkki. Luettelossa näkyvät
vain ne vaunut, jota ei ole vielä tilattu. Valitse-painikkeella sovellus tallentaa valitut vaunut ja siirtyy eteenpäin. Peruuta-painike hylkää valinnat ja siirtyy takaisin
päänäyttöön. Vaunuluettelo on mahdollista siirtää Excel-sovellukseen painamalla linkistä avaa MS-Excel.
16
2-6 Uusi vaununvaihtotilaus-näkymä.
Seuraavaksi voidaan siirtyä toiseen vaiheeseen, jossa täytetään vaunutilauksen perustiedot ja asetetaan vaunut haluttuun järjestykseen. Tässä vaiheessa syötettäviä
tietoja ovat terminaali, purkuraide, yhteyshenkilön puhelinnumero sekä tilattu
toimitusaika. Vaunujen järjestely tapahtuu raahaamalla listalla olevat vaunut haluttuun järjestykseen. Graafisessa näkymässä visualisoidaan miltä ratapihalta tilaus on tehty ja ennakkotiedoista tilatut vaunut. Ennakkotiedoista saadaan junanumero. Ratapihalla olevilla vaunuilla ei ole junanumeroa. Graafisessa näkymässä
esitetään tilaukseen valitut vaunut, jo tilatut vaunut, tyhjät vaunut ja toisten asiakkaiden vaunut. Erityyppiset vaunut esitetään erilaisilla värisymboleilla. Symbolien
selitykset on kuvattu käyttöliittymässä.
17
Lähetä painikkeella hyväksytään tilaus lähetettäväksi rautatieoperaattorille ja se
tallentuu. Sovellus palaa vaununvaihtotilaukset näkymään. Peruuta painikkeella
tilaus hylätään. Valittujen vaunujen tietoja voidaan vielä muuttaa painamalla linkkiä palaa vaiheeseen 1.
2-7 Tilaustietojen täydennys.
2.2.6
Tilaustietojen vahvistaminen tai hylkäys
VR voi vahvistaa tilauksen tai hylätä sen, tämä tapahtuu vaununvaihtotilaukset
näkymässä. Hylkääminen tapahtuu, jos VR ei jostain syystä voi toimittaa tilausta
ehtojen mukaan. Hylkäyksen jälkeen asiakkaan on muokattava tilausta VR:n toivomusten mukaiseksi ja lähetettävä uusi tilaus VR:lle. Sovelluksessa on varattuna
kommenttikenttä vastaavanlaisia tapauksia varten.
18
2.2.7 Tilauksen muokkaaminen
Asiakkaan on mahdollista muokata tilausta ja sen sisältöä, tämä tapahtuu painamalla muokkaa tilausta -painiketta. Painike on näkyvillä sovelluksen tiloissa uusi, vahvistettu ja hylätty. Painike ei ole näkyvillä tiloissa toimitettu, vastaanotettu,
haettavissa ja valmis. Tilaus siirtyy tilaan uusi mahdollisen muokkauksen jälkeen.
VR:llä ei ole mahdollisuutta tilausten muokkaamiseen ja se on lukittuna sen ajan
VR:n käyttäjiltä, tällöin VR ei voi kohdistaa tilaukselle tilasiirtymiä.
2-8 Tilauksen muokkaus -näkymä.
2.2.8
Tilauksen poistaminen
Tilauksen poistaminen on mahdollista vaununvaihtotilauksen-välilehdellä löytyvällä poista tilaus painikkeella. Painike on näkyvillä tilauksen ollessa vaiheissa uusi, vahvistettu ja hylätty. Tilauksen ollessa tilassa toimitettu, poistaminen ei ole
enää mahdollista. Tilauksen poistaminen näkymä on sama kuin kuvassa 8 näkyvä
tilauksen muokkaus näkymä.
2.2.9
Purkuraide
Purkuraide näkymään pääsee klikkaamalla purkuraide-välilehteä. Ratapiha ja purkuraide valitaan valintalistoista, jolloin saadaan näkyville valitun purkuraiteen tilaukset.
19
Näkymässä näytettävät tiedot ovat tilaus ja sen tunnus, tilaaja sekä yhteyshenkilön puhelinnumero. Vaunujen osalta näytettävät tiedot ovat vaunun tunniste, sisältö, toimitusaika ja tila. Tiedot esitetään raiteella toimitusajan mukaisessa järjestyksessä.
2-9 Purkuraiteen näkymä.
2.2.10 Tilauksen toimittaminen purkuraiteelle
Tilauksen toimittaminen purkuraiteelle tapahtuu purkuraide-näkymästä painamalla toimitettu painiketta. Vahvistettu tilassa olevat tilaukset voidaan toimittaa,
jolloin tilauksen tilaksi tallentuu toimitettu. Painamalla painiketta peruuta tilamuutoksen tilaksi palautuu vahvistettu.
20
2-10 Tilaus vahvistetaan toimitetuksi.
2.2.11 Toimituksen vastaanottaminen purkuraiteella
2-11 Toimituksen vastaanotto.
21
Painikkeella kuitataan tilaus vastaanotetuksi ja sovellus vaihtaa tilauksen tilaksi
vastaanotettu. Sovelluksen näkymä muuttuu vastaanotettu tilan mukaiseksi. Tässä
tilassa näkyville tulevat painikkeet tyhjä, valmis haettavaksi sekä peruuta tilamuutos. Painettaessa painiketta peruuta tilamuutos palautuu sovellus aiempaan tilaan
eli toimitettu tilaan.
2-12 Toimituksen käsittely purkuraiteella.
2.2.12 Vaunujen tyhjentäminen
Vaunujen tyhjentämien voidaan tehdä yksi kerrallaan painamalla painiketta tyhjä.
Kaikkien vaunujen tyhjentäminen kerrallaan onnistuu painamalla painiketta valmis haettavaksi, jolloin sovellus kuittaa kaikki vaunut kerrallaan tyhjiksi. Peru tilamuutos -painikkeella sovellus palauttaa tilauksen takaisin vastaanotettu tilaan.
VR:n näkymässä ei ole tässä käyttötapauksessa kuvattuja painikkeita.
2.3
Rajaliikennepalvelu
2.3.1
Toiminnallisuus ja sidosryhmät
Rajaliikennepalvelu-sovelluksen tarkoituksena on helpottaa ja ratkaista Venäjän
transitoliikenteeseen liittyviä ongelmia. Transitoliikenteellä tarkoitetaan Suomesta Venäjälle tapahtuvaa kuljetusta, jossa tavarankuormaus on tehty jossain muualla kuin Suomessa. Rajaliikennepalvelu-sovellus auttaa hallitsemaan eri osapuolten
välisiä tietovirtoja sekä hallitsemaan ja seuraamaan kuljetuksia. Palvelu on toteutettu osittain hyödyntämällä olemassa olevia rajapintoja ja sovelluksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että palveluja rakennetaan jo olemassa olevien palveluiden päälle
sekä palveluiden verkottamista.
22
Rajaliikennepalvelun sidosryhmiin kuuluu huolintaliike, joka hoitaa transitoliikenteen asiakirjojen laadinnan sekä huolehtii tavaran toimittamisesta asiakkaalle.
Huolitsijan edustajasta käytetään tässä yhteydessä myös nimitystä tulliasiakirjakäsittelijä. Huolitsijan edustaja on tyypillisesti palveluoperaattorin työntekijä, joka toimii huolintaliikkeen toimeksiannolla ja valtuutuksella. Huolitsijan edustaja
tullaa huolitsijan puolesta kuljetuksia sekä varaa yhdessä Venäjän tulliterminaalin
henkilöstön kanssa tuloajan tulliterminaaliin.
Yhtenä sidosryhmänä ovat kuljetusliike ja sen palveluksessa oleva ajoneuvon kuljettaja. Kuljettaja saa huolintaliikkeeltä tiedot oikeasta reitistä ja tullipisteistä sekä
ohjeita ja tietoja tullauksesta Helpten-järjestelmän kautta. Myös ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus lähettää viestejä järjestelmän kautta rajaliikennepalveluun.
Raja- ja tulliviranomaiset voivat käyttää järjestelmää seuratessaan rajalle tai tulliin
saapuvia ajoneuvoja.
Palveluoperaattori Venäjän tulliterminaalissa eli tulliterminaalibroukkeri on yritys, joka toimii Venäjän tullin luvalla hoitaen huolitsijan puolesta tullaukseen liittyviä asioita.
Rajaliikennepalvelua toteutettaessa on huolehdittava niin Venäjän kuin myös Suomen tullitoimintaa koskeva normistosta sekä kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen paikannukseen liittyvästä yksityisyydensuojasäännöstöstä.
2.3.2
Yleiskuvaus rajaliikennepalvelusta
Pilotoinnissa on tuotettu ohjelmisto(4) rajaliikennepalvelujärjestelmään, sisältäen seuraavat toiminnallisuudet: Palvelun käyttöliittymä kuljetusliikkeelle ja huolitsijan edustajalle, tulli- ja rajaviranomaisille tarkoitetut karttanäytöt, tiedon siirron
Border- ja Helpten-järjestelmien kanssa sekä käyttöoikeushallinnan.
Rajaliikennepalvelujärjestelmä liittyy tiedonsiirtorajapinnan kautta Border-järjestelmään. Border on tiedonvälitysportaali, jolla välitetään Venäjän viranomaisille
tullaus- ja TIR-tietoja. Tietojen rajapintana käytetään xls- tai xml-tiedostomuotoja. Tiedonsiirtorajapintojen kautta rajaliikennepalvelujärjestelmä liittyy myös
Helpten-järjestelmään, joka kerää tietoja autojen liikkeistä niin Venäjällä kuin
myös Suomessa. Helpten-palvelu sisältää ajoneuvoon liitettävät laitteet, jotka mahdollistavat langattoman tiedonsiirron ajoneuvon ja Helpten-palvelukeskuksen välillä sekä tarvittavat rajapinnat kiinteän tiedonsiirtoverkon puolella. Ajoneuvoon
liitettävät laitteet sisältävät telematiikkalaitteen, jossa on GPRS-modeemi ja GPSvastaanotin sekä päätelaitteen, joka toimii myös navigaattorina.
23
Tullausdokumentit
ods-lataus
Tullausohjeet kuljettajalle
Kuljettajan kuittaus
Huolitsijan
edustaja
Viestit kuljettajalle
selainliittymä
Kuljettajan vastaukset
Ajoneuvojen sijainnit karttanäytöllä
Tulliviranomainen
selainliittymä
Tullausdokumentit Border- Tullausdokumentit Borderrajapinta
järjesMOPO
telmä
(RPjärjestelmä)
Ajoneuvojen sijainnit karttanäytöllä
Rajaviranomainen
selainliittymä
Tullausohjeet kuljettajalle
Ajoneuvon
kuljettaja
Viestintä
kuljettajan
kanssa
Kuljettajan kuittaus
Viestit kuljettajalle
Helptenjärjes- Kuljettajan vastaukset
telmä
Helptenrajapinta
Ajoneuvojen sijainnit
2-13 Rajaliikennepalvelun prosessikaavio.
2.3.3
Rajaliikennepalvelu –sovelluksen käyttöliittymä
2.3.3.1 Aloitusnäyttö
Aloitusnäkymässä käyttäjä näkee tapahtumaluettelon. Luettelosta pystyy seuraamaan eri lajittelu- ja hakutekijöiden avulla tapahtumia. Tapahtumariviltä pääsee
linkkien avulla tarkastelemaan tapahtumien ja keikkojen yksityiskohtaisia tietoja.
24
2-14 Tapahtumaluettelo - aloitusnäyttö.
2.3.3.2 Keikkaluettelo
Keikkojen tilannetta voidaan tarkastella keikkaluettelo-välilehden näytöltä.
2-15 Keikkaluettelo.
25
2.3.3.3 Kuljetuskeikan perustaminen
Kuljetuskeikalle syötetään ensin perustiedot ja myöhemmässä vaiheessa keikkaan
liitetään sähköisiä asiakirjoja.
2-16 Kuljetuskeikan perustaminen.
26
2.3.3.4 Keikan tiedot ja dokumenttien liittäminen
Keikkaan voidaan liittää mitä tahansa sähköisiä dokumentteja. Tullauksen ennakkoilmoitus hoidetaan erillisen sovelluksen avulla M-Files-dokumentinhallintajärjestelmän avulla pilvipalveluna.
2-17 Liitteiden liittäminen keikalle.
2.3.3.5 Sähköinen tullaus Border rajapinnalla
Border-järjestelmän toteutuksessa käytetään M-Files-tiedonhallintajärjestelmää
(5) ja se on tuotettu Oy Lars Krogius Ab:n ja M-Files Oy:n välisenä yhteistyöprojektina.
Käyttäjä pääsee luomaan sähköisen tullauksen ennakkoilmoituksen linkin kautta Border-järjestelmään. Linkki on muotoa: https://s365.cloudvault.m-files.com/
Käyttäjän klikatessa linkkiä ”Tee tullauksen sähköinen ennakkoilmoitus”, avautuu
näkymä, jossa näkyvät kuljettajan omat ilmoitukset tai kuljettajan työnantajan ilmoitukset.
27
Ennakkoilmoituksen täyttäminen aloitetaan valitsemalla ruudun yläosasta ”Uusi
ennakkoilmoitus”, jolloin aukeaa lomakekortti. Lomakekorttiin syötetään Rajapalvelu-sovelluksen antama automaattinen kuljetuksen ID-numero sekä muut tarvittavat tiedot. Järjestelmä huolehtii syötetyn tiedon oikeellisuudesta, ja antaa käyttäjälle virheilmoituksen mikäli syötetty tieto on virheellinen. Lomakkeen tallentaminen virheellisenä ei ole mahdollista.
Ennakkoilmoituksen onnistuneen luomisen jälkeen järjestelmä luo Excel-tiedoston, johon on kirjattu syötetty tieto. Excel-tiedosto lähetetään ennalta määrättyihin osoitteisiin sähköpostilla. Tarvittaessa voidaan lähettää myös XML-tiedosto,
jossa on määritelty syötetyt tiedot.
2.3.3.6 Viestien lähetys kuljettajalle
Kuljettajalle voidaan lähettää vapaamuotoisia viestejä.
2-18 Viestien lähettäminen.
28
2.3.3.7 Ajoneuvon paikannus kartalta
Keikkaan liitetyn ajoneuvon sijainti voidaan nähdä toimistolla. Sijainti päivittyy
auton telematiikkayksikön kautta tietyin, asetetun ajan välein tai vastaussanomana.
2-19 Ajoneuvon paikantaminen.
29
2.3.3.8 Kuljettajan aloitusnäkymä
Kuljettajan navigaattoriin on ohjelmoitu ’Lähetys’-sovellus, jonka avulla toimisto
ja ajoneuvo voivat vaihtaa viestejä ja reittiohjeita.
2-20 Kuljettajan aloitusnäkymä.
2.3.3.9 Kuljetuskeikan vastaanotto navigaattoriin viestinä ja
GPS-koordinaattikohteena
Kuljetuskeikan viestinä saadaan aika-arvio kohdepisteeseen.
2-21 Reittiviesti.
30
2.3.3.10 Kuljettajan vastaus
Kuljettaja voi viestiä navigaattorin kautta toimistolle ja nämä viestit tallentuvat järjestelmään.
2-22 Kuljettajan kuittaus.
2.3.3.11 Vastaanotetun GPS-kohdepisteen ohjaus navigaatorin reittikohteeksi
Toimistolta lähetetyt kohdepisteet voidaan tallentaa navigaattorin reittikohteeksi.
2-23 Reittipiste navigaattoriin.
31
2-24 Reittipisteen hyväksyminen.
2-25 Navigoinnin aloitus.
2.3.3.12 Keikan arkistointi
Lopuksi keikka voidaan arkistoida. Keikan tietojen fyysistä poistamista järjestelmästä ei toteutettu pilotissa.
32
33
3 KÄYTTÖKOKEMUKSIA PILOTOINNISTA
Erityisesti vaununvaihto-sovelluksen määrittelypalavereissa eri toimijat pääsivät
saman pöydän ääreen hiomaan yhteisiä prosesseja. Keskustelujen yhteydessä nousi esiin joitakin eri osapuolten näkemyseroja, joihin järjestelmään kirjattava tarkka
tapahtumatieto tarjoaa ratkaisuja. Sähköinen tiedonvaihto vähentää turhia epäselvyyksiä vastuista ja kustannusten jaosta eri toimijoiden välillä tarjoamalla tarkastusmahdollisuuden historiatietoihin.
Järjestelmän avulla on mahdollista myös tahdistaa ja ennakoida paremmin eri osapuolten töiden aikataulutusta. Esimerkiksi vaunujen purun edistymisen seuraaminen ajantasaisesti antaa mahdollisuuden ennakoida vaunuletkojen hakuaikoja satamaterminaaleista.
Kahden pilot-sovelluksen ohjelmoinnissa nähtiin selkeitä keskinäisiä synergiahyötyjä kuten tapahtumalistat, käyttöliittymäelementit, käyttäjätiedot jne. Yksi PCSjärjestelmiä puoltavia keskeisiä argumentteja onkin hyöty siitä, ettei tarvittavia sovellusten toiminnallisuuksia tarvitse koodata jokaiselle yritykselle tai jokaiseen sovellukseen erillisinä vaan voidaan käyttää yhteisiä komponentteja tai jo valmiita
pilvipalveluja.
Rajaliikennepalvelu sisältää joitakin innovatiivisia ratkaisuja helpottamaan sähköisten palvelujen käyttöönottokynnystä. Tällainen käytettävyyttä tukeva ratkaisu
on ollut navigaattoriin upotettu ohjelmisto. Laitteisto on edullinen hankkia, helppo käyttää ja asentaa ajoneuvoon. Kokonaisuutta on mahdollista käyttää myös
muihinkin tarkoituksiin kuin rajan ylittävän liikenteen tehostamiseen, esimerkiksi vakuutus- ja tienkäyttömaksujen perinnän perusteena, häiriötiedottamiseen ym.
lainsäädännön ja kaupallisten ratkaisujen tarjonnan kehittyessä.
Portconnect.fi-portaalin mahdollinen rooli logistiikan sähköisten palvelujen solmukohtana on nähtävissä yhtenä tärkeänä keinona helpottaa palvelujen löytämistä ja käyttöä. Portaalista voisi olla linkitys kaikkien kuljetusmuotojen keskeisiin
sähköisen asioinnin palveluihin ja palvelutarjoajiin. Näin yritykset hahmottaisivat
sähköisen asioinnin kokonaisuuden ja mahdollisuudet sekä osaisivat tarvittaessa
siirtyä palvelujen käyttäjiksi. Tällä hetkellä TIEKE ry on vastaavalla tavalla koonnut ohjeistusta ja esitellyt ratkaisutoimittajia ja ratkaisuja maantiekuljetusten sähköisen asiointiin omilla verkkosivuillaan. Tällaisen linkityksen ja sisällön ylläpito vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitoa ja sisällöntoimittajia, joten tämä toiminnallisuus rajattiin pilotin ulkopuolelle jatkajayrityksen tehtäväksi samoin kuin web-sivuston visuaalisen ilmeen toteuttaminen.
34
Projektin aikana on myös ollut esillä ideoita toteuttaa vastaavia toiminnallisuuksia
älypuhelinapplikaatioina. Projektissa testattiin Android-käyttöjärjestelmällä varustetulla älypuhelimella portaalin käytettävyyttä. Testi osoitti, että jotkin tavanomaiselle selaimille optimoidut toiminnot eivät lainkaan onnistuneet älypuhelimella, joten tehokäyttö mobiililaitteilla vaatisi joko Liferay-tuotteeseen jo sisäänrakennetun mobiililaitemuunnoksen käyttöönoton, erityisen muunnosohjelmiston tai applikaation rakentamisen.
Järjestelmien väliset liittymät osoittautuivat odotetusti ongelmallisiksi sekä määrittely- että toteutusvaiheessa. Sopivien sanomakuvausten löytäminen ja sanomien
todellisen sisällön tulkitseminen oli haastavaa ja aiheutti runsaasti viiveitä. Joitakin tietoelementtejä saattoi puuttua sanomavirrasta tai eri sanomatyyppien järjestys saattoi käytännössä vaihdella määrittelyvaiheessa dokumentoidusta oletusjärjestyksestä. Testausten edetessä oli koodattava erilaisia poikkeustilanteita. Vaikeuksia aiheutti myös integraatioon osallistuvien osapuolten määrä. Projektiin varsinaisesti osallistuvien tahojen lisäksi sanomaliikenteen toimivuuteen vaadittiin työpanoksia jokaisen tahon omilta IT-palveluyrityksiltä sekä tietoliikenne- ja IT-infrastruktuuritoimittajilta, joten virheselvittely oli aina moniportaista.
Erilaiset tutkimus- kehityshankkeet, joilla voidaan edistää yritysten järjestelmien
välisten teknisten liittymien ja toimintamallien standardisointia ovat siis edelleen
ajankohtaisia. TIEKE ry on ottanut kuljetusalalla aktiivisen roolin ja on osallistunut myös tämän projektin puitteissa rajapintojen määrittelyjä koskeviin kokouksiin. Projektilla on ollut myös edustus Liikenneviraston työryhmissä, joissa on käsitelty tulevia tarpeita logistiikkasektorin sähköiseen asiointiin liittyen.
Tietojen luottamuksellisuuden varmistaminen oli tärkeää ja asiaan varauduttiin
useilla keinoilla. Vaununvaihto –sovelluksen osalta laadittiin nelikantasopimus,
jolla kuljetettavan tavaran omistajalle taattiin tietojen luottamuksellisuus. Projektin kilpailutusprosessissa vaadittiin tietoturvaselvitystä henkilöstön osalta tietyissä tapauksissa. Myös sovellusten käyttäjähallinnassa oli varauduttu hyvin yksityiskohtaiseen ja monitasoiseen rakenteeseen. Liferay-alustan tietoturvaominaisuuksia voidaan myös pitää referenssien pohjalta riittävinä.
35
4 PORTCONNECT.FI –JÄRJESTELMÄN
JATKOKEHITYS
Projektia käynnistettäessä laadittiin määrittelyn tueksi konseptiratkaisu, demo-järjestelmä, jossa oli otsikkotasolla hahmoteltu laajasti erilaisia palveluja (kuva alla). Palvelujen listausta, luokittelua ja toteutettavuuden arviointia jatkettiin vielä
WP1:n ja WP2:n yhteydessä. Nyt toteutettu pilot-ratkaisu sisältää vain erittäin kapean otoksen täyden PCS-järjestelmän toiminnallisuudesta. Pilotin perusteella on
kuitenkin huomattavasti helpompi arvioida työmäärää ja kustannuksia niin ohjelmoinnin kuin ylläpidon osalta jatkokehitystä ajatellen.
4-1 Demo-järjestelmä.
Portconnect.fi-alustan jatkokehitykselle on pyritty muodostamaan projektin aikana toimijaverkostoa. Vuoden 2011 aikana pidettiin kaksi verkostokokousta Satamaliiton kokoon kutsumana. Kevään 2012 aikana neuvottelujen vetäjänä on toiminut Lars Krogius Oy. Kesäkuun 2012 tilanne on jatkon suhteen silti edelleen
avoin. Projektin loppuvaiheessa ideoidut uudet palvelut, kuten sähköinen alusjäteilmoitus, voisivat hyödyntää portconnect.fi-portaalia. Uusien palvelujen rakentaminen ja nykyisen ratkaisun hyödyntäminen vaatisi edelleen runsaasti työtä.
36
Sataman toimijoiden välillä on jo paljon sähköisiä rajapintoja ja uuden, kokoavan
palvelun rakentaminen vaatii projektin kokemusten perusteella vielä selkeämmän
’business case’:n kuin projektin tutkimussuunnitelmassa oli tuotu esille. Projektissa jo hyvin aikaisessa vaiheessa asetettu tavoite projektin tuloksena syntyvän järjestelmän pysyvästä omistajuudesta ja palvelujen kysyntään perustuvasta liiketoimintamallista on jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Vaikka järjestelmän ylläpidon
kustannukset ovat avoimen arkkitehtuurin vuoksi alhaiset, niin tässä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa tämäkin riski on koettu eri tahoilla esteeksi pysyvän
verkoston luomiseksi. Projektin alustan jatkokäyttö ratkaistaan viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Toteutetut pilot-ratkaisut ovat konkretisoineet PCSjärjestelmän mahdollisuuksia ja haasteita. Testausten kokemukset toimivat hyvänä
lähtökohtana seuraaville kehitysaskeleille satamayhteisön tiedonvälityksessä.
37
LÄHTEET
1.
Liikenneviraston verkkosivut – Portnet. saatavissa:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/portnet
2.
Koskinen, P., Rautiainen, P. & Rinta-Keturi, I. (2010). Sataman informaatiokeskus ja sen rajapinnat. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, B 179.
3.
Fifth element, 2011. Mobiilisatama – Vaununvaihtosovelluksen vaatimusmäärittely ja toiminnallinen määrittely.
4.
Fifth element, 2011. Mobiilisatama – Rajaliikennepalvelun vaatimusmäärittely.
5.
M-Files Oy, 2011. Mobiilisatama – Sähköinen tullaus Border-järjestelmällä.
pdf.
6.
Merikotka – Mobiilisatama. Saatavissa: http://www.merikotka.fi/mopo
7.
Posti, A., Häkkinen, J., Hyle, J. & Tapaninen, U. (2010). Satamayhteisön informaatiokeskus tiedonvälityksen tehostajana. Turun yliopiston Merenkulku-alan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, B 175.
38
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
julkaisusarjassa B. ilmestyneet julkaisut
B-SARJA Tutkimukset ja raportit
B1
Markku Huhtinen & al.:
Laivadieselien päästöjen vähentäminen olemassa olevissa laivoissa [1997].
B2
Ulla Pietil , Markku Puustelli:
An Empiral Study on Chinese Finnish Buying Behaviour of International Brands
[1997].
B3
Markku Huhtinen & al.:
Merenkulkualan ympäristönsuojelun koulutustarve Suomessa [1997].
B4
Tuulia Paane-Tiainen:
Kohti oppijakeskeisyyttä. Oppijan ja opettajan välisen ohjaavan toiminnan
hahmottamista [1997].
B5
Markku Huhtinen & al.:
Laivadieselien päästöjä vähentävien puhdistuslaitteiden tuotteistaminen [1998].
B6
Ari Siekkinen:
Kotkan alueen kasvihuonepäästöt [1998]. Myynti: Kotkan Energia.
B7
Risto Korhonen, Mika Määttänen:
Veturidieseleiden ominaispäästöjen selvittäminen [1999].
B8
Johanna Hasu, Juhani Turtiainen:
Terveysalan karusellikoulutusten toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi [1999].
B9
Hilkka Dufva, Mervi Luhtanen, Johanna Hasu:
Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tila, selvitys Kymenlaakson väestön
hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä [2001].
B 10
Timo Esko, Sami Uoti:
Tutkimussopimusopas [2002].
B 11
Arjaterttu Hintsala:
Mies sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena – minunko ammattini? [2002].
B 12
Päivi Mäenpää, Toini Nurminen:
Ohjatun harjoittelun oppimisympäristöt ammatillisen kehittymisen edistäjinä –
ARVI-projekti 1999-2002 [2003], 2 p. [2005].
B 13
Frank Hering:
Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi
[2003].
39
B 14
Hilkka Dufva, Raija Liukkonen
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen
sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä
[2003].
B 15
Eija Anttalainen:
Ykköskuski: kuljettajien koulutustarveselvitys [2003].
B 16
Jyrki Ahola, Tero Keva:
Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 –2010 [2003], 2 p. [2003].
B 17
Ulla Pietilä, Markku Puustelli:
Paradise in Bahrain [2003].
B 18
Elina Petro:
Straightway 1996—2003. Kansainvälinen transitoreitin markkinointi [2003].
B 19
Anne Kainlauri, Marita Melkko:
Kymenlaakson maaseudun hyvinvointipalvelut - näkökulmia maaseudun arkeen
sekä mahdollisuuksia ja malleja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen [2005].
B 20
Anja Härkönen, Tuomo Paakkonen, Tuija Suikkanen-Malin, Pasi Tulkki:
Yrittäjyyskasvatus sosiaalialalla [2005]. 2. p. [2006].
B 21
Kai Koski (toim.):
Kannattava yritys ei menetä parhaita asiakkaitaan. PK-yritysten liiketoiminnan
kehittäminen osana perusopetusta [2005].
B 22
Paula Posio, Teemu Saarelainen:
Käytettävyyden huomioon ottaminen Kaakkois-Suomen ICT-yritysten
tuotekehityksessä [2005].
B 23
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Elina Kantola, Eeva Suuronen:
Keski-ikäisten naisten sepelvaltimotaudin riskitekijät, elämäntavat ja ohjaus
sairaalassa [2006].
B 24
Johanna Erkamo & al.:
Oppimisen iloa, verkostojen solmimista ja toimivia toteutuksia yrittäjämäisessä
oppimisympäristössä [2006].
B 25
Johanna Erkamo & al.:
Luovat sattumat ja avoin yhteistyö ikäihmisten iloksi [2006]
B 26
Hanna Liikanen, Annukka Niemi:
Kotihoidon liikkuvaa tietojenkäsittelyä kehittämässä [2006].
B 27
Päivi Mäenpää:
Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010 [2006].
B 28
Anneli Airola, Arja-Tuulikki Wilén (toim.):
Hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminta Kymenlaakson
ammattikorkeakoulussa [2006].
B 29
Arja-Tuulikki Wilén:
Sosiaalipäivystys – kehittämishankkeen prosessievaluaatio [2006].
40
B 30
Arja Sinkko (toim.):
Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa – SUDENET-verkostohanke [2007].
B 31
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Mirja Nurmi, Leena Wäre (toim.):
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etel -Suomen Alkoholiohjelman
kuntakumppanuudessa [2007].
B 32
Erkki Hämäläinen & Mari Simonen:
Siperian radan tariffikorotusten vaikutus konttiliikenteeseen 2006 [2007].
B 33
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen & Mirja Nurmi:
Tulevaisuuteen suuntaava tutkiva ja kehittävä oppiminen avoimissa
ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä [2007].
B 34
Erkki Hämäläinen & Eugene Korovyakovsky:
Survey of the Logistic Factors in the TSR-Railway Operation - “What TSR-Station
Masters Think about the Trans-Siberian?“ [2007].
B 35
Arja Sinkko:
Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (HYTKES) 2000-2007.
Vaikuttavuuden arviointi [2007].
B 36
Erkki Hämäläinen & Eugene Korovyakovsky:
Logistics Centres in St Petersburg, Russia: Current status and prospects [2007].
B 37
Hilkka Dufva & Anneli Airola (toim.):
Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2007 - 2015 [2007].
B 38
Anja Härkönen:
Turvallista elämää Pohjois-Kymenlaaksossa? Raportti Kouvolan seudun asukkaiden
kokemasta turvallisuudesta [2007].
B 39
Heidi Nousiainen:
Stuuva-tietokanta satamien työturvallisuustyön työkaluna [2007].
B 40
Tuula Kivilaakso:
Kymenlaaksolainen veneenveistoperinne: venemestareita ja mestarillisia veneitä
[2007].
B 41
Elena Timukhina, Erkki Hämäläinen, Soma Biswas-Kauppinen:
Logistic Centres in Yekaterinburg: Transport - logistics infrastructure of Ural Region
[2007].
B 42
Heidi Kokkonen:
Kouvola muuttajan silmin. Perheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä
[2007].
B 43
Jouni Laine, Suvi-Tuuli Lappalainen, Pia Paukku:
Kaakkois-Suomen satamasidonnaisten yritysten koulutustarveselvitys [2007].
B 44
Alexey V. Rezer & Erkki Hämäläinen:
Logistic Centres in Moscow: Transport, operators and logistics infrastructure in the
Moscow Region [2007].
41
B 45
Arja-Tuulikki Wilén:
Hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus. Raportti tutkimuksesta Kotkansaaren
sairaalassa 2007 [2007].
B 46
Harri Ala-Uotila, Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Ari Lindeman, Pasi Tulkki (toim.)
Oppimisympäristöistä innovaatioiden ekosysteemiin [2007].
B 47
Elena Timukhina, Erkki Hämäläinen, Soma Biswas-Kauppinen:
Railway Shunting Yard Services in a Dry-Port. Analysis of the railway shunting yards
in Sverdlovsk-Russia and Kouvola-Finland [2008].
B 48
Arja-Tuulikki Wilén:
Kymenlaakson muisti- ja dementiaverkosto. Hankkeen arviointiraportti [2008].
B 49
Hilkka Dufva, Anneli Airola (toim.):
Puukuidun uudet mahdollisuudet terveyden- ja sairaanhoidossa. TerveysSelluhanke. [2008].
B 50
Samu Urpalainen:
3D-voimalaitossimulaattori. Hankkeen loppuraportti. [2008].
B 51
Harri Ala-Uotila, Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Ari Lindeman (toim.):
Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa [2008].
B 52
Peter Zashev, Peeter Vahtra:
Opportunities and strategies for Finnish companies in the Saint Petersburg and
Leningrad region automobile cluster [2009].
B 53
Jari Handelberg, Juhani Talvela:
Logistiikka-alan pk-yritykset versus globaalit suuroperaattorit [2009].
B 54
Jorma Rytkönen, Tommy Ulmanen:
Katsaus intermodaalikuljetusten käsitteisiin [2009].
B 55
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen:
Lasten ja nuorten terveys- ja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa
[2009].
B 56
Kirsi Rouhiainen:
Viisasten kiveä etsimässä: miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?
Opintojen keskeyttämisen syiden selvitys Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
liiketalouden osaamisalalla vuonna 2008 [2010].
B 57
Lauri Korppas - Esa Rika - Eeva-Liisa Kauhanen:
eReseptin tuomat muutokset reseptiprosessiin [2010].
B 58
Kari Stenman, Rajka Ivanis, Juhani Talvela, Juhani Heikkinen:
Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä [2010].
B 59
Mikael Björk, Tarmo Ahvenainen:
Kielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä [2010].
B 60
Anni Mättö:
Kyläläisten metsävarojen käyttö ja suhtautuminen metsien häviämiseen Mzuzun
alueella Malawissa [2010].
42
B 61
Hilkka Dufva, Juhani Pekkola:
Turvallisuusjohtaminen moniammatillisissa viranomaisverkostoissa [2010].
B 62
Kari Stenman, Juhani Talvela, Lea Värtö:
Toiminnanohjausjärjestelmä Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoon [2010].
B 63
Tommy Ulmanen, Jorma Rytkönen:
Intermodaalikuljetuksiin vaikuttavat häiriöt Kotkan ja Haminan satamissa [2010].
B 64
Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen
Turvallisuus ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät satamissa [2010].
B 65
Soili Nysten-Haarala, Katri Pynnöniemi (eds.):
Russia and Europe: From mental images to business practices [2010].
B 66
Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen:
Turvallisuusjohtamisen parhaita käytäntöjä merenkulkijoille ja satamille [2010].
B 67
Hannu Boren, Marko Viinikainen, Ilkka Paajanen, Viivi Etholen:
Puutuotteiden ja -rakenteiden kemiallinen suojaus ja suojauksen
markkinapotentiaali [2011].
B 68
Tommy Ulmanen, Jorma Rytkönen, Taina Lepistö:
Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien
intermodaalijärjestelmälle [2011].
B 69
Juhani Pekkola, Sari Engelhardt, Jussi Hänninen, Olli Lehtonen, Pirjo Ojala:
2,6 Kestävä kansakunta. Elinvoimainen 200-vuotias Suomi [2011].
B 70
Tommy Ulmanen:
Strategisen osaamisen johtaminen satama-alueen Seveso-laitoksissa [2011].
B 71
Arja Sinkko:
LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla – ensiaskeleina
tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen [2012].
B 72
Markku Nikkanen:
Observations on Responsibility – with Special reference to Intermodal Freight
Transport Networks [2012].
B 73
Terhi Suuronen:
Yrityksen arvon määrittäminen yrityskauppatilanteessa [2012].
B 74
Hanna Kuninkaanniemi, Pekka Malvela, Marja-Leena Saarinen (toim.):
Research Publication 2012 [2012].
B 75
Tuomo Väärä, Reeta Stöd, Hannu Boren:
Moderni painekyllästys ja uusien puutuotteiden testaus aidossa, rakennetussa
ympäristössä. Jatkohankkeen loppuraportti [2012].
B 76
Ilmari Larjavaara:
Vaikutustapojen monimuotoisuus B-to-B-markkinoinnissa Venäjällä - lahjukset
osana liiketoimintakulttuuria [2012].
B 77
Anne Fransas, Enni Nieminen, Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen:
Maritime safety and security. Literature review [2012].
43
B 78
Juhani Pekkola, Olli Lehtonen, Sanna Haavisto:
Kymenlaakson hyvinvointibarometri 2012. Kymenlaakson hyvinvoinnin
kehityssuuntia viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja ammattilaisten
arvioimana [2012].
B 79
Auli Jungner (toim.):
Sosionomin (AMK) osaamisen työelämälähtöinen vahvistaminen.
Ongelmaperustaisen oppimisen jalkauttaminen työelämäyhteistyöhön [2012].
B 80
Mikko Mylläri, Jouni-Juhani Häkkinen:
Biokaasun liikennekäyttö Kymenlaaksossa [2012].
B 81
Riitta Leviäkangas (toim.):
Yhteiskuntavastuuraportti 2011 [2012].
B 82
Riitta Leviäkangas (ed.):
Annual Responsibility Report 2011 [2012].
44