Comments
Description
Transcript
20 11 JUHLAVUODEN LOISTOA
20 11 KOUVOLAN PALLONLYÖJÄT RY KAUSIJULKAISU JUHLAVUODEN LOISTOA “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 2 KPL 2011 KAUSIJULKAISU TEKIJÄT PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Yhteystiedot Sisällys Kouvolan Pallonlyöjät ry Kuumaa pesiskesää!...............................................................................3 Topinkuja 1 45100 KOUVOLA Puh. (05) 378 1226 Fax (05) 375 1894 Santtu Aitala, markkinointipäällikkö 0400 189 055 [email protected] Seija Mark, toimistotyöntekijä (osa-aikainen) 040 358 6719 [email protected] Miehet nälkäisenä mestaruusjahtiin......................................................4 Runkosarjan kohokohdat heti alussa ja aivan lopussa .............................5 Monipuolista taituruutta etelästä..........................................................6 KPL Partasen kertomana........................................................................7 KPL:n Superpesis-miehet 2011...............................................................8 Junioreita ohjataan ammattitaitoisesti................................................10 Tapio Ahlroth, webmaster/tiedottaja [email protected] Kai Luoma, junioritoiminnan yhteyshenkilö 040 559 5160 [email protected] Jyrki Hyttinen, puheenjohtaja [email protected] KPL-miehistön kotipelien jälkeen Loppuverrytellään taas Tompan terassilla .................................................................................11 KPL:n ja Kaslink Foodsin yhteistyöstä valmistui makea kastike.........12 Itä-Länsi Kouvolassa uusitulla KSS Energia Areenalla ........................13 Muistan sen kuin eilisen.......................................................................16 Hallitus Janne Partanen, varapuheenjohtaja Juhani Pousi Jorma Tamminen Harri Vauhkonen Aslak Kaikko Harri Lehto Tekijät Julkaisija PÄÄYHTEISTYÖ- KPL 2011 KAUSIJULKAISU 3 Kuumaa pesiskesää! Tuleva kesä on meille pesäpallon ystäville Kouvolassa ilahduttavan vilkas. Seuran edustusjoukkue on parina viime vuotena antanut runsaasti ilonaihetta ja olen aivan varma siitä, että sama meno jatkuu KSS Energia Areenalla jälleen. Joukkue taistelee varmasti sarjan kärkipaikoista, ja vaikka muutkin joukkueet ovat viime kaudesta vahvistuneet, on edellisvuosien hopeamitaleiden kirkastaminen mestaruudeksi luonteva tavoite. Seuran 80-vuotisjuhlavuosi saisi näin komean kruunun ja peliasu kuudennen tähtensä, mutta pelataan pelit ensin pois ilman paineita. Kauden runkosarja huipentuu Kouvolassa heinäkuun viimeisenä päivänä pelattavaan 80-vuotisjuhlaotteluun, jolloin vastustajaksi saapuu rakas vihollinen vuosien takaa ja hallitseva mestari Vimpelin Veto. Juhlahumu aloitetaan jo viikkoa aiemmin 22.–24.7. järjestettävässä ItäLänsi–tapahtumassa eli tiedossa on todellinen pesiksen superviikko. Parin viime kauden aikana Kouvolassa noussut pesisbuumi on menestyksen ohella näkynyt yleisömäärissä – kiitos siitä. Seuran yleisöennätyksiä on rikottu parina edelliskesänä ja uutta ennätystä tavoitellaan jälleen. Tunnelmaa areenalta ei varmasti puutu, sillä stadionin uudet katsomot luovat aivan loistavat puitteet onnistuneelle ottelutapahtumalle, ja faniryhmä MustaKeltaiset lyö kannustukselle ensitahdit. Tässä vaiheessa haluan kiittää Kouvolan kaupunkia loistavista puitteista sekä innostuneita seuraihmisiämme pyyteettömästä työstä lukuisten ottelutapahtumien eteen. KPL juhlii tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan, joka on samalla merkittävä osa pesäpallon historiaa. Siitä kertovat lukuisat vuodet ylimmällä sarjatasolla, voitetut mestaruudet ja mitalit sekä legendaariset pelaajat. Samalla kun elämme vahvasti tiivistunnelmaista sarjakautta 2011, on katse suunnattu jo tulevaisuuteen. Seuran talouden ja hallinnon sekä etenkin aktiivisen juniorityön kehittäminen on edellytys jatkuvuudelle. Tavoitteena on pelata jatkuvasti korkealla tasolla ja tarjota näin yleisölle viihdyttäviä pesishetkiä tulevinakin kausina. Superpesiksen ja Itä-Länsi-viihteen lisäksi Kouvolassa on tarjolla pesäpalloa eri sarjatasoilla ja ikäluokissa useasti viikossa. Toivotan kaikki tervetulleiksi seuraamaan kuuman pesiskesän tapahtumia. Luvassa on jännittäviä pelejä, näyttäviä suorituksia ja paljon hyvää fiilistä – maailman parasta pesäpalloa. Tavataan areenalla. Jyrki Hyttinen puheenjohtaja KUMPPANIT 2011 Kouvolan Pallonlyöjät ry Vastaava toimittaja Piia Reunanen Toimittajat Piia Reunanen ja Tapio Ahlroth Kannen kuva Jari Varpenius Ilmoitusmyynti KPL/Santtu Aitala Graafinen suunnittelu: Graafisen suunnittelun toimisto Aito / Nina Kohonen Taitto Piia Reunanen / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Painopaikka KAUDEN AVAUS KPL – Sotkamon Jymy Tiistai 10.5. klo 18.00 KSS Energia Areenalla Kohonen palaa Kouvolaan Scanweb Oy, Kouvola Jakelu Kouvolan Sanomien liitteenä 4.5.2011 ja KPL:n otteluissa kaudella 2011 Tule kannustamaan Kopla voittoon! Painosmäärä 30 000 kpl “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 4 KPL 2011 KAUSIJULKAISU TAVOITTEENA MESTARUUS KOHOKOHTIA KPL 2011 KAUSIJULKAISU KPL nälkäisenä mestaruusjahtiin Runkosarjan kohokohdat heti alussa ja aivan lopussa Kahden peräkkäisen hopeakauden jälkeen ei ole helppoa lähteä Teksti: TAPIO AHLROTH Kuvat: JARI VARPENIUS tavoittelemaan mestaruutta. Muutokset miesten joukkueessa saattavat analyytikkojen mukaan syödä mestaruusmahdollisuuksia, mutta joukkueessa usko elää vahvana. Teksti: PIIA REUNANEN Kuvat: JARI VARPENIUS Miesten edustusjoukkueen valmistautuminen kauteen on valmentaja Mikko Hylkikän mukaan sujunut hieman poikkeuksellisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Parin pelaajan osalta talviharjoittelu on jäänyt vähemmälle loukkaantumisten takia, ja osa pelaajista on käynyt harjoituksissa toiselta paikkakunnalta. – Meillä on kolme matkapelaajaa, Riku Rantanen, Ismo Ankkuri ja Jukka Latvala. Viime vuoden loukkaantumisista ovat toipuneet puolestaan molemmat Samit eli Partanen ja Joukainen. Perinteinen harjoittelurytmi on kärsinyt, koska poissaoloja harjoituksista on ollut paljon. Olemme kuitenkin olleet halliSM-alku- ja lopputurnauksessa sekä Himoksella, ja joukkueen yhteinen aika on tiivistänyt porukkaa. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa. Hylkilä odottaa kesää luottavaisin mielin. Pelaajat tulevat kuntoon kauden alun lähestyessä, ja yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu mestaruus. – Ennen kautta on asetettu välitavoitteita. Tuntuu, että muut joukkueet ovat vain vahvistuneet, joten meiltä vaaditaan loistavaa peliä koko kesän ajan. Ainakin Sotkamo ja Vimpeli olivat halliturnauksen perusteella edellä, joten paljon työtä on mestaruuden eteen tehtävä. ainakaan olisivat esteenä voittamiselle. Hylkilä luottaa joukkueensa tekemiseen, eikä aio muuttaa harjoittelumenetelmiä. Syyt siihen, ettei joukkue ole vielä mestaruutta saavuttanut, löytyvät muualta. – Viime vuonna finalistijoukkueiden erot olivat hyvin pienet, joten sen perusteella on täysin turhaa alkaa muuttaa koko pakettia. Olimme hyvin lähellä mestaruutta, ja pieniä painotusmuutoksia harjoittelussa voidaan tehdä. Pääasiassa harjoittelu pysyy kuitenkin samanlaisena. Luotan joukkueen ammattimaisuuteen, eikä mitään kikkailuja harjoituksissa suoriteta. Suurimman muutoksen on tapahduttava henkisellä puolella. Harjoittelussa ei korjattavaa KPL on parin viime vuoden aikana saavuttanut Superpesiksessä kaksi hopeasijaa, mutta joukkue on edelleen valmis taistelemaan mestaruudesta – entistäkin sisukkaampana. – Ensimmäisen hopeakauden jälkeen, kun tulin joukkueeseen, niin oli sellainen tunne, että tällä kertaa viemme mestaruuden. Toiseksi jääminen, ja sen myötä kaksi peräkkäistä hopeakautta, oli kova takaisku monelle pelaajalle. Syksyllä miehet joutuivat varmasti miettimään asioita ja hakemaan uutta motivaatiota. Talvikauden edetessä pelaajista on kuitenkin huomannut motivaation löytyneen ja parempaan suuntaan on menty. En usko, että motivaatio-ongelmat Mikko Hylilä on asettanut joukkueen tavoitteeksi mestaruuden. Sen saavuttamiseksi on kuitenkin tehtävä vielä paljon työtä. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” KPL:n etenijä Anssi Lammila odottaa kauden alkua luottavaisin mielin. Takana ehjä harjoituskausi Kouvolan Pallonlyöjissä neljättä kautta pelaava koppari ja etenijä Anssi Lammila on aina pitänyt kiinni omista harjoitusmenetelmistään. Valmistautuminen uuteen kauteen alkaa lähes heti edellisen päätyttyä. – Kauteen valmistautuminen on pitkä prosessi, joka lähtee käyntiin nollauksella heti syksyllä. Tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti fyysisen harjoittelun kimppuun. Periaatteena on, että harjoittelee aluksi niin että jaksaa treenata koko kauden. Vähitellen tapahtuu siirtyminen lajiharjoitteluun, Lammila paljastaa. Entisen tahkolaisen harjoitusolosuhteet muuttuivat ratkaisevasti viime vuonna. Hyvinkään Tahkossa pelatessaan Lammila nimittäin opiskeli Oulussa opettajaksi ja pääsi vasta viime talvena ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen harjoittelemaan ehjän kauden joukkueen kanssa. Muutos on ollut positiivinen, mutta ei ole kuitenkaan ratkaisevasti muuttanut entisen reissupelaajan harjoitusmetodeja. Kunto kohdillaan Maaliskuun puolen välin tienoilla harjoittelu on lajipainoista ja suurin osa toistoista on takana. Kevään tullen harjoitusten määrää voi hieman vähentää, kunhan laadun määrää pyrkii korottamaan. Tästä tavasta Lammila on pitänyt kiinni lähes koko pelaajauransa ajan. – Pääperiaate harjoittelussa on sama. Tietysti on pakko koittaa keksiä aina jotain uutta, jotta treenaaminen ei alkaisi maistua puulle. Lyönnissä voi painottaa eri asioita ja punttiharjoituksissa kokeilla eri liikkeitä, koska on monia tapoja harjoittaa samoja lihaksia, KPL:n etenijä kertoo. Kesän lähestyessä Lammila on tyytyväinen kuluneeseen harjoittelukauteensa. Juoksussa hänellä on vielä parantamisen varaa, mutta punttiharjoitukset ovat todistaneet voiman olevan kohdillaan, joten hätää ei pitäisi olla. ”Mestaruudesta tulee hieno fiilis” Anssi Lammilalla on kokemusta kauden päättämisestä niin kultaan kuin hopeaan. Tahkossa uran ensimmäinen mestaruus ratkesi kaudella 2005 ja KPL:n riveissä hopeasijoja on kaksi. – Kauden päättäminen kultaan tai hopeaan ovat täysin vastakohdat. Finaalin voittamista ei osaa kuvailla muuten kuin että se on hieno fiilis. Se on kuin huume, jota tavoittelee aina uudestaan. Häviämisestä en osaa sanoa kumpi on vaikeampaa, se että tietää miltä voittaminen tuntuu ja sitten häviää, vai se, ettei tiedä mitä häviää. Hirveältä tappio tuntuu joka tapauksessa. Viime syksyn hopea harmittaa toisaalta vieläkin, kun tietää, kuinka lähellä mestaruus oikeastaan oli, Lammila tunnustaa. Ei ennakkosuosikin paineita Mikko Hylkilän luotsaama miehistö on kokenut pieniä muutoksia Toni Kohosen ja Jaakko Anttilan lähdettyä, mutta Lammila uskoo joukkueen menestykseen alkavalla kaudella. – Mahdollisuudet mestaruuden voittamiseen ovat yhä jäljellä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset kuin aikaisemmin. Joukkuetta ei varmaan lasketa ennakkosuosikiksi tai edes finalistiksi, mutta ei kyllä tarvitsekaan. Kevään halliturnaus osoitti sen, että tekemistä kesäksi vielä riittää. Miesten ykkösjoukkueessa painotetaan periaatetta, että jokainen vastaa omasta tekemisestään. Siksi valmistautuminen kauteen ei ainakaan Lammilan osalta muutu miksikään. – Menestysspekuloinnit ovat niiden hommia, jotka rankkaavat joukkueita nimien perusteella. Tärkeintä on, että itse tiedostaa lähtökohdat, Lammila toteaa. KPL pääsee jo neljäntenä vuonna peräkkäin aloittamaan Superpesis-kautensa kotiottelulla. KPL kohtaa tiistaina 10.toukokuuta KSS Energia Areenalla Sotkamon Jymyn. Sarja-avaus on samalla Nelosen tv-pesiskauden avaus ja melkoinen herkkupala, sillä kuten tunnettua, neljä kautta KPL:ssä lukkaroinut Toni Kohonen siirtyi kolmevuotisella sopimuksella nimenomaan Jymyyn. Sarja-avauksessa näkyvät kaikki ennusmerkit siitä, että kotiareenan uusittu ja laajennettu katsomo voi täyttyä. Kouvolassa eletään kahden peräkkäisen SM-hopean jälkeen väkevää pesisbuumia. Jymy on vierasjoukkueena aina erittäin kiinnostava ilman Kohostakin, mutta KPL-vuosinaan kouvolalaisyleisön suosioon lukkaroinut Kode tuo nyt tietysti vielä erikoismaustetta otteluun. Kouvolalaisyleisö osannee arvostaa Kodea pelaajana, vaikka peliasun väri on muuttunut mustasta violetiksi. KPL:n juniorit tuntuvat ainakin ajattelevan niin, että Kode pelaa Kouvolassa aina kuin kotikentällään. KPL:n runkosarjan toinen kohokohta löytyy otteluohjelman loppupäästä. Runkosarjan viimeinen kotiottelu sunnuntaina 31.heinäkuuta Vimpelin Vetoa vastaan on nimittäin KPL:n 80-vuotisjuhlaottelu. Myös 5 70-vuotisjuhlaottelussaan KPL isännöi Vimpeliä. Vastakkain on kaksi pesiksen legendaarista joukkuetta. Vuoden 1966 Suomen mestaruudesta käyty uusintaottelu KPL– ViVe kuuluu klassikkojen sarjaan. KPL ja ViVe iskivät uusintaottelussa yhteen myös syksyllä 2002. Tuolloin oli kyseessä nousu Superpesikseen, ja KPL voitti silloinkin uusinnan. Lähihistoriassa KPL ja Veto ovat hemmotelleet pesäpalloväkeä viime syksyn loppuotteluilla ja toissa kauden välierillä. Ennen juhannustaukoa 7 kotipeliä Runkosarjan osalta kouvolalaisyleisölle tarjotaan KPL-herkkua jokseenkin saman verran kevät- ja syyskaudella. Ennen juhannustaukoa KPL pelaa seitsemän kotipeliä. Paussin jälkeen joukkue esiintyy kotonaan kuudesti. KPL:n kotimatsit jakautuvat enää kolmelle viikonpäivälle. Aiemmilla kausilla pelattuja keskiviikko- ja perjantaipelejä ei enää ole ohjelmassa. Kotiotteluistaan KPL pelaa viisi torstaina, neljä tiistaina ja neljä sunnuntaina. Erikoisuutena ovat paikallislohkon otte- Toni Kohonen nähdään sarja-avauksessa KSS Energia Areenalla, joka oli Koden kotikenttä neljän viime kauden ajan. lut sarjanousija Kankaanpään Mailaa ja yhdeksi rakkaista vihollisista noussutta Hyvinkään Tahkoa vastaan. Nämä matsit tuovat kalenteriin tuplakierroksia keskelle viikkoa, mitä ei ole aiemmin KPL:n ohjelmassa ollut. KPL:n ei tarvitse enää tehdä tuttua tuplakierrosta Raahe–Oulu-seudulle, koska Lippo luopui sarjapaikastaan. KPL tekee Raahen-reissunsa jo alkukaudesta, kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Juhannustaukoon mennessä KPL on jo ylittänyt runkosarjan puolivälin, sillä pelattuna on 15 ottelua. Sarjatauon jälkeen almanakkaan mahtuu siis vielä 11 peliä. Kouvolalaisyleisö on viime vuosina ottanut KPL:n hienosti omakseen. Kauden huipennuksissa on ylitetty 5000 katsojan rajoja ja passitettu vanhoja ennätyslukemia roskakoriin. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 6 KPL 2011 KAUSIJULKAISU UUSI VELHO KOTIPESÄSSÄ PELAAJAN SILMIN Monipuolista taituruutta etelästä Sami Partanen luonnehtii joukkuetta ja paljastaa pelikavereistaan yllättäviäkin seikkoja. Teksti: PIIA REUNANEN Kuva: JARI VARPENIUS Sami Joukainen Mies tunnetaan taktisena lukkarina ja hyvänä kotiuttajana. Luottavaisin mielin liikkeellä Teksti: PIIA REUNANEN Kuva: TAPIO AHLROTH Riku Rantanen on edustusjoukkueen uusi tulokas Hyvinkäältä. Toni Kohosen seuravaihdon takia paikka syöttölautasen ääressä kuuluu seuraavat kaksi kautta Tahkon vuoden 2007 mestarijoukkueessakin pelanneelle Rantaselle. Uusi joukkue saa kehuja hyvinkääläiseltä, jonka sopeutuminen on sujunut ongelmitta. – Joukkueen vaihtaminen on sujunut kaikin puolin positiivisesti. Kouvolassa toiminta on ammattimaista kaikilla osa-alueilla. Joukkueeseen oli helppo tulla ja oli mukava huomata, että pääsi mukaan valmiiseen porukkaan, kuusi kautta Tahkossa pelannut lukkari kehuu. Pelaamista joukkueen eteen Rantanen on ollut onnellisessa asemassa, sillä hän on päässyt harjoittelemaan pari talvea ilman loukkaantumisia. Harjoittelu on sujunut täyspainoisesti, eikä edes puolentoista tunnin reissaaminen Hyvinkäältä Kouvolaan tunnu miestä haittaavan. – Harjoitusmatka on kasvanut huomattavasti, mutta ajaminen sinänsä ei ole minulle mikään ongelma. Olen muutenkin melko paljon auton ratissa ja roikun puhelimessa, joten nämä kaksi asiaa yhdistyvät treenimatkoilla hyvin. Aina en kuitenkaan pääse harjoituksissa käymään, mutta siitä on sovittu etukäteen. Toivon, ettei se haittaa muita pelaajia, koska harjoittelen kuitenkin sen mukaa, mikä on joukkueelle parasta. Matkustamisen osalta kesän kovat peli- Alkavan kauden tavoitteena Rantasella on muiden pelikavereidensa tapaan mestaruus. – Mitään henkilökohtaisia tavoitteita en ole itselleni asettanut. Ihan sama, mitä esimerkiksi tilastot näyttävät. Olen tyytyväinen, jos saan autettua joukkuetta ja kauden päätteeksi juhlimme mestaruutta. Talven aikana on saatettu spekuloida sitä, pystyykö Rantanen täyttämään Kohosen jättämän aukon ulkopelissä. Lukkari itse on asian suhteen kuitenkin hyvin luottavainen, eikä lähde sitä sen koommin vatvomaan. – Tila on kieltämättä iso, mutta oman hommani tulen varmasti hoitamaan. Olemme hyvin erilaisia pelaajia ja persooniltamme erityylisiä, joten vaihtelua on ainakin luvassa. aikana noussut yhdeksi Superpesiksen ykköslukkareista. Kummempaa salaisuutta hänellä ei menestykseen ole, vaan kaikki on kiinni kovasta harjoittelusta. – Minulla on lapsesta asti ollut suuri intohimo lajia kohtaan. Silloin kun pelasin, ei Lahdessa ollut enää pesisbuumia, joten kävin kaikissa mahdollisissa seuran järjestämissä harjoituksissa. Ensimmäisten miesten ottelun pelasin varmaankin 13-vuotiaana. Siinä vaiheessa kehityskäyrä oli kovassa nousussa, joten koin tarpeelliseksi mennä muualle pelaamaan kehittyäkseni lisää. Myöhemmin aloitinkin Lammin suomensarjajoukkueessa, josta tieni vei Hyvinkäälle. Vastaavanlainen menestystarina on Rantasen mukaan vieläkin mahdollista. Kyse on vain omasta tahdosta ja siitä, että jaksaa käyttää aikaa harjoitteluun. – Uskon, että huippupelaajaksi kehittyy suuremmalla todennäköisyydellä jonkin pikkuseuran kasvatti, jolta löytyy halua harjoitella paljon, kuin suuren seuran valmiiseen ko- 7 KPL Partasen kertomana Riku Rantanen tuo uudenlaista pelityyliä lautasen ääreen sekä vahvuutta mailan varteen. rumbat vaativat varmasti totuttautumista, kun ottelun jälkeen ei pääsekään suoraan venyttelemään. Vasta myöhemmin selviää, mihin kuntoon lihakset menevät, mutta uskon, että kotona on tehtävä enemmän töitä jumittumisen välttämiseksi. KPL 2011 KAUSIJULKAISU neistoon istutettu pelaaja, jolla ei välttämättä vaadittavaa intohimoa pelaamiseen ole. Fysiikkaa ja taktiikkaa Nuoria tulevaisuudenlupauksia Rantanen neuvoo harjoittelemaan ahkerasti sekä seuraamaan eri sarjojen pelejä aktiivisesti. – Laji ei perustu pelkästään fyysiseen suorittamiseen, vaan taktiikkapuoli on myös hyvin tärkeää. Harjoittelua tulisi suorittaa kokonaisvaltaisesti, koska esimerkiksi kymmenvuotiaana ei tarvitse vielä erikoistua koppariksi tai lukkariksi. Lisäksi kaikki pallopelit ovat hyvää harjoitusta niin lihaskunnon, ketteryyden kuin pelisilmänkin kehittämiseen. Mielestäni kaikilla on mahdollisuus päästä huipulle, vaikka välillä tuntuisikin, että kehitys jää junnaamaan paikoilleen. Aina ei tarvitse aloittaa huippuseurassa, vaan tärkeintä on tehdä töitä kärsivällisesti, Rantanen kannustaa. Joukaisen paikka pukukopissa on lähimpänä soitinta, joten hän on luonnostaan ominut musiikkilaitteen käytön itselleen. Hän on myös jo pari vuotta yrittänyt järjestää joukkueen nakukalenteria, mutta vielä projekti ei ole kannatusta saanut. Ismo Ankkuri Ismo on hiljainen levyvastaava. Silloin kun hän avaa suunsa, yleensä kaikki purskahtavat nauruun. Saisi siis jutella useamminkin. Tapio Ahlroth Tassu valitsee pelimatkoille videot, mutta harvemmin niitä kukaan katselee. Vain pari kertaa on valinta onnistunut, joten yleensä pelaajat varautuvat matkalle ottamalla omat elokuvat mukaansa. Tommi Mäentausta Tommi on joukkueen virallinen ämpyilijä. Hän sanoo asioissa vastaan, jos siltä tuntuu. Se on harvinainen piirre nuoressa kaverissa. Kun päättäväisyyden saisi siirrettyä pesikseen, niin hänestä tulee vielä kova pelimies. Matti ja Anssi Matti Latvala ja Anssi Lammila ovat omaksuneet roolin viihdevastaavana. Jos yhteisissä tapahtumissa kaivataan ohjelmaa, miehet järjestävät asian. Uudet miehet Joukkueeseen uutena tulleet Riku Rantanen ja Jukka Latvala ovat nähneet jo kaiken lajista. Heillä on kovat tavoitteet ja samat periaatteet kuin muilla pelaajilla, joten he istuvat hyvin KPL:n porukkaan. Jukassa on pelimiehen vikaa myös kentän ulkopuolella. Hän on ihan erilainen kaveri kuin peleissä, ja juttuakin riittää kiitettävästi. Pesuun vai ei? Joukkueesta löytyy monenlaista tyyppiä, mutta vaatteiden pesun osalta miehet ovat jakautuneet kahtia. – Suurin piirtein puolet pesevät vaatteensa pelien ja harjoitusten jälkeen, puolet eivät. Toni Kohonen oli vaatteensa pesemättä jättävien ykkösmies, mutta Matti Latvala ja Mika-Matti Ojala ovat omaksuneet Koden opit hyvin. Puhujan lahjat Partanen on paljon äänessä, melkeinpä missä tilanteessa tahansa. – Puheliaisuus johtuu pitkälti luonteesta. On myös pelaajia, joilla on paljon asiaa, mutta he eivät välttämättä luonteensa takia tuo niitä esille. Pääsääntöisesti on pelinjohtajan ja kapteenin vastuulla puhua asioista esimerkiksi pelin aikana pukukopissa. Ammattimainen porukka Partasen mukaan joukkue on vanhentunut sen verran, että varsinaista hölisijää ei löydy. Nuoret ovat omaksuneet roolin kuunteluoppilaina ja keskikastista huokuu ammattimaisuus pelaamista kohtaan. Siitä osoituksena on esimerkiksi turhien juttujen poisjääminen, jolloin on helpompi keskittyä olennaiseen. – Meillä on kasassa rutinoitunut ja kokenut ryhmä, joka karsii peleissä kaikki KPL:n miehet ovat ammattimaista porukkaa, jotka osaavat myös irrotella. Tsempin saa päälle vaikkapa tuuletuksen tai musiikin avulla. pelleilyt. Harjoituksissa voi välillä ottaa rennomminkin. Energiaa musiikista Musiikilla on pelissä suuri merkitys ainakin kopin puolella. – Musiikki voi joko luoda pelaajille tsempin päälle tai peittää puheet, jolloin kaikilla on oma rauha. Jos joku kappale on sytyttänyt pelaajat suvantovaiheen jälkeen, se etsitään tarpeen vaatiessa uudelleen. Tällaiset rutiinit ovat säilyneet, koska niiden on todettu toimivan. Alanvaihto toi lisätunteja vapaa-aikaan Rantanen työskentelee omassa yrityksessään autokauppiaana, mutta alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on lähihoitaja. Radikaali alanvaihto oli pitkälti olosuhteiden sanelema, mutta kahden lapsen isä ei ole hetkeäkään katunut päätöstään. – Olen erikoistunut mielenterveys- ja päihdepuolelle ja ehdin tehdä alan töitä useamman vuoden. Kolmivuorotyö, toisen lapsen syntyminen ja uuden autoliikkeen perustaminen veivät valtavasti aikaa, ja aloin olla aivan loppu. Kolmivuorotyön lopettaminen ja autokauppaan keskittyminen jättivät enemmän aikaa perheelle sekä harjoitteluun. Lähihoitajan hommat jätettyään Rantasella oli edelleen vaikeuksia pitkien työpäivien kanssa. Nykyisin hänen ajankäyttönsä on hallitumpaa. – Yrittäjyyden alkutaipaleella tuli tehtyä vielä pidempiä päiviä kuin aikaisemmin. Vähitellen olen kuitenkin löytänyt tasapainon harjoittelun, perheen ja töiden välillä ja tällä hetkellä kaikki vaikuttaa toimivan hyvin. Ankara harjoittelu johti huipulle Rantanen aloitti pesäpallon aikoinaan Lahden Mailaveikoissa ja on pelaajauransa “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” ISKELMÄ KOUVOLA 100,1 MHz www.iskelma.fi “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 8 KPL 2011 KAUSIJULKAISU TÄHDET TAISTELEVAT TÄHDET TAISTELEVAT Kuva: JUKKA RASIMUS Runkosarja KPL 2011 KAUSIJULKAISU 9 Puolivälierät su 7.8. Ti 10.5. 18.00 KPL – SoJy ti 9.8. Su 15.5. 13.00 Kiri – KPL to 11.8. Ti 17.5. 18.00 KPL – NJ la 13.8. Ke 18.5. 18.00 KiPa – KPL su 14.8. (tarvittaessa) Ti 24.5. 18.00 KPL – Tahko ti 16.8. (tarvittaessa) Su 29.5. 17.00 KaMa – KPL to 18.8. (tarvittaessa) To 2.6. 17.00 KPL – KoU Välierät Su 5.6. 18.00 PattU – KPL Ke 8.6. 18.00 Tahko – KPL su 21.8. To 9.6. 18.00 KPL – KaMa ti 23.8. Su 12.6. 13.00 ViVe – KPL to 25.8. Ti 14.6. 18.00 KPL – JoMa la 27.8 (.tarvittaessa) To 16.6. 18.00 Tahko – KPL su 28.8. (tarvittaessa) Su 19.6. 17.00 KPL – Kiri Ti 21.6. 18.00 NJ – KPL Loppuottelut To 30.6. 18.00 KPL – KiPa la 3.9. Su 3.7. 17.00 SoJy – KPL su 4.9. Su 10.7. 18.00 KPL – KaMa la 10.9. Ti 12.7. 18.00 KoU – KPL su 11.9. (tarvittaessa) Su 17.7. 17.00 KPL – PattU la 17.9. (tarvittaessa) Ke 20.7. 18.00 KaMa – KPL Pronssiottelut To 21.7. 18.00 KPL – Tahko to 1.9. Ti 26.7. 18.00 KaMa – KPL la 3.9. To 28.7. 18.00 KPL – Tahko su 4.9. (tarvittaessa) Su 31.7. 18.00 KPL – ViVe 80-vuotisjuhlaottelu Ti 2.8. 18.00 JoMa – KPL JUHLAVUODEN JOUKKUE 2011 Takarivissä vasemmalta: Petri Lehtinen (huoltaja), Sami Joukainen, Anssi Lammila, Riku Rantanen, Sami Karjala, Jukka Latvala, Juho Hacklin, Ismo Ankkuri ja Tapio Ahlroth (joukkueenjohtaja). Keskirivissä vasemmalta: Saku Kapanen, Sami Partanen, Mikko Hylkilä (pelinjohtaja ja valmentaja), Matti Latvala ja Otso Mäkelä. Edessä vasemmalta: Marko Hämäläinen (huoltaja), Tommi Mäentausta ja Erkki Hämäläinen (huoltaja). Kuvasta puuttuu Mika-Matti Ojala. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 10 KPL 2011 KAUSIJULKAISU NUORTEN VALMENNUS Junioreita ohjataan ammattitaitoisesti Valmentajien yhteistyö tukee pelaajaa henkistä valmistautumista peliin. Sitten on vielä tietysti lajiharjoittelu, Pitkänen kertoo. ”Monipuolisesti oikein rytmitettynä” Hyvä nuorten valmennus luo pohjan tulevaisuudelle. Terveelliset elämäntavat ja oikeanlainen harjoittelu pyritään opettamaan mahdollisimman aikaisin, jotta pelaaja kehittyisi parhaalle tasolle jo varhaisessa vaiheessa. Teksti: PIIA REUNANEN Kuva: JARI VARPENIUS Eero Pitkänen valmentaa KPL:n A-poikia sekä miesten Suomensarjan joukkuetta. Kokoonpano joukkueissa on lähes sama, ja osa harjoittelee lisäksi myös Superpesiksen miesten kanssa. Mukana on myös joitakin B-ikäisiä. Pitkäsen mukaan suuret pelimäärät ovat hyväksi nuorille pelaajille. – Nuoret harjoittelevat paljon ja pelejäkin pitäisi kertyä runsaasti. Joskus on sanottu, että kesän aikana olisi hyvä pelata vähintään 45 ottelua. Viime kesänä joillekin pelaajillemme kertyi jopa lähemmäs 60 ottelua. Niinhän se on, että talvella tehdään urheilijoita, mutta kesällä pesäpalloilijoita. Kun talvikaudella on tehty pohjat hyvin ja pelaajat pysyvät terveinä, he kyllä jaksavat ja palautuvat nopeasti. Tärkeää on huolehtia lihaskunnosta ja ravinnosta. Monenlaista harjoittelua Nuorten harjoittelu on pitkälti samanlaista kuin aikuisillakin. Harjoitukset laaditaan pelaajien tason mukaan, mutta juniorit tarvit- NUORTEN VALMENNUS sevat enemmän opetusta. Heidän kanssaan pyritään harjoittelemaan harjoittelemista, ja tarkoitus ei ole odottaa tuloksia välittömästi, vaan vasta viidestä kymmeneen vuoden viiveellä. – Harjoitteluun kuuluu niin sanottu tukiharjoittelu, joka kattaa juoksuharjoitukset, punttisalitreenin ja lihashuollon. Lisäksi on henkistä ja taktista valmennusta, johon kuuluu muun muassa pohdintaa, miten pesäpalloa pitäisi pelata, omien vahvuuksien ja heikkouksien kartoitusta sekä oikeanlaista Hyvään valmennukseen kuuluu Pitkäsen mukaan myös ravintovalmennus, joka pesäpallossa ei ole kovinkaan pitkälle vietyä eikä tieteellistä. Syksyisin pelaajille järjestetään harjoitteluluento, jossa ravinto on mukana yhtenä tärkeänä osa-alueena. – Pelaajille puhutaan oikeanlaisesta ravintorytmistä, heille kerrotaan mitä pitäisi syödä sekä millaista ruokaa milläkin harjoituskaudella tulisi suosia. Pesäpallossa riittää pitkälti, että perusruokailuasiat ovat kunnossa, mitään lisäravinteita tai energialisiä ei tarvita. Perusperiaate on monipuolisesti oikein rytmitettynä, eli oikeanlaista ravintoa tasaisin väliajoin. Ruokailu tapahtuu yleensä kotona, joten vastuu oikeanlaisen ruokavalion noudattamisesta jää pitkälti pelaajalle ja hänen vanhemmilleen. Tärkeimpänä tavoitteena on opettaa nuorelle terveelliset ruokailutottumukset, jotka parhaimmassa tapauksessa jäävät tavaksi koko loppuelämän ajaksi. Miesten suomensarjan ottelut kaudella 2011 La 14.5. 16.00 KPL – Spartak,Kajaani Su 15.5. 13.00 Lohi – KPL La 21.5. 14.00 KPL – NeNu-Pesis Pe 27.5. 18.00 Spartak,Kajaani – KPL La 28.5. 13.00 VuoVe – KPL Su 29.5. 13.00 SoJy – KPL Ke 8.6. 18.00 KPL – JuNu Ke 22.6. 18.00 KPL – SiiPe Ti 28.6. 18.00 KPL – VuoVe Ke 29.6. 17.00 KPL – SoJy To 7.7. 18.00 KPL – IPV To 14.7. 18.00 JuNu – KPL Ke 20.7. 18.00 KPL – Kisa Ke 27.7. 18.00 Kisa – KPL To 4.8. 18.00 IPV – KPL La 6.8. 15.00 NeNu-Pesis – KPL Su 7.8. 13.00 SiiPe – KPL La 13.8. 13.00 KPL – Lohi Eero Pitkänen siirtyi miesten edustusjoukkueen valmennustehtävistä nuorten pariin. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” Nouseminen junioreista Superpesikseen ei ole helppoa. Joukkueiden valmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä auttaa molempia osapuolia. Kun pelaaja on viimein valmis edustusjoukkueeseen, on hän uudelle valmentajalla jo tuttu. – Pidämme edustusjoukkueen valmentajan Mikko Hylkilän kanssa päivittäin yhteyttä. Käymme läpi, miten pelaajien harjoitukset ovat sujuneet, mitä heidän pitäisi harjoitella enemmän ja mitä vahvuuksia heillä on. Periaatteessa nuorella on kaksi tapaa päästä edustusjoukkueeseen. Joko tapahtuu loukkaantuminen, jolloin tarve on välitön, tai pelaaja osoittaa olevansa tarpeeksi taitava, jolloin hän nousee omien kykyjensä avulla, Pitkänen toteaa. Tulokset näkyvät viiveellä A-poikien valmentaja pitää tärkeänä, että Superpesis-joukkueeseen nousee omia junioreita lahjakkuuden perusteella. – On hyvä, jos joukkueeseen nostetaan oman seuran juniori, mutta paikka edustuksessa pitää silti ansaita. Kyse on kilpaurhei- lusta, joten perusteluksi ei riitä, että kyseessä on niin sanotusti oma mies. Pitkänen valmentaa nuoria vasta toista vuotta, mutta on tyytyväinen saatuihin näyttöihin. – Viime vuoden A-pojista Tommi Mäentausta ja Otso Mäkelä kolkuttelevat jo Superpesiksen portteja. Kesällä useampikin pelaaja kävi kokeilemassa Superin pelejä, mutta yksikään ei ole vielä tehnyt lopullista läpimurtoa. Toivottavasti kahden tai kolmen vuoden sisällä sellaisiakin pelaajia on. KPL 2011 KAUSIJULKAISU 11 A-poikien ottelut kaudella 2011 Pe 6.5. 18.00 KPL – Tahko Ma 9.5. 18.00 Tahko – KPL Pe 20.5. 18.00 KPL – ViVe Ma 23.5. 18.00 KPL – KaMa Ti 31.5. 18.00 UPV – KPL A-pojissa pelaavat: Joni Aalto, Jani Ahonen, Lauri Aitala, Juuso Ilander, Juho Jääskeläinen, Tuomas Jääskeläinen, Markus Kangasvieri, Roope Koskelainen, Tommi Mäentausta, Otso Mäkelä, Valtteri Niskanen, Matti Pöllänen, Lassi Reinikainen, Joel Salo, Toni Sarkkinen, Lassi Vuorela. Ma 6.6. 18.00 KaMa – KPL Päävalmentaja: Eero Pitkänen Valmentaja: Jyrki Peltola Valmentaja: Aslak Kaikko Joukkueenjohtaja: Janne Partanen Ti 5.7. 18.00 KoU – KPL Ma 20.6. 18.00 KPL – KoU Pe 1.7. 18.00 KPL – UPV Ma 4.7. 18.30 NJ – KPL Pe 15.7. 18.00 KPL – NJ Ma 25.7. 18.00 ViVe – KPL KPL-miehistön kotipelien jälkeen Loppuverrytellään taas Tompan terassilla Teksti: TAPIO AHLROTH KPL jatkaa yhteistyökumppaninsa Irish Pub Old Tomin kanssa perinteisiä Loppuverryttelyjä Superpesis-kotiotteluiden jälkeen. KPL:n kotimatsien jälkipelit, eli viralliselta nimeltään Loppuverryttelyt pidetään ydinkeskustassa Tompan terassilla, jossa ohjelmassa on vahvasti pesishenkistä tunnelmaa ja rentoa meininkiä. Sateen sattuessa verrytellään Tompan uusituissa sisätiloissa. Loppuverryttelyjä jatketaan runkosarjan jälkeen normaalisti jokaisen kotipelin jälkeen. Yleisöllä on edelleen merkittävä rooli Loppuverryttelyissä. Juontajan esittämien kysymysten lisäksi suunvuoro annetaan yleisölle, jolta toivotaan runsasta ja reipasta osallistumista. Tompan ravintolapäällikkö Timo Makkonen iloitsee siitä, että niin KPL:n kuin Loppuverryttelyjen suosio on ollut Kouvolassa nousussa jo pidemmän aikaa. – Kyllä me Tompassa haluamme jatkaa tällaista yhteistyötä. Halua on myös kehittää muuta yhteistä KPL:n kanssa kuin pelkästään Loppuverryttelyjä. Terassimme sijainti on hyvä. Se on keskellä kaupunkia ja mukavasti KPL:n kotikentän vieressä. Pesäpallo on Kouvolassa iso kesäjuttu, Makkonen toteaa. Kauden ensimmäisissä Loppuverryttelyissä tiistaina 10. toukokuuta KPL–Sotkamon Jymy -ottelun jälkeen kommentaattorijakkaroille istahtavat kapteeni Sami ”Eko” Partanen ja pelinjohtaja Mikko Hylkilä. Loppuverryttelyissä Old Tomin terassilla peliä kommentoivat: Ti 10.5. KPL – SoJy Sami Partanen ja Mikko Hylkilä Ti 17.5. KPL – NJ Sami Karjala Ti 24.5. KPL – Tahko Riku Rantanen To 2.6. KPL – KoU Jukka Latvala To 9.6. KPL – KaMa Matti Latvala Ti 14.6. KPL – JoMa Mika-Matti Ojala Su 19.6. KPL – Kiri Ismo Ankkuri To 30.6. KPL – KiPa Sami Partanen Su 10.7. KPL – KaMa Sami Joukainen Su 17.7. KPL – PattU Tommi Mäentausta To 21.7. KPL – Tahko Anssi Lammila ja Riku Rantanen To 28.7. KPL – Tahko Juho Hacklin Su 31.7. KPL – ViVe Saku Kapanen “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 12 KPL 2011 KAUSIJULKAISU YHTEISTYÖSSÄ ITÄ-LÄNSI KPL:n ja Kaslink Foodsin yhteistyöstä valmistui makea kastike Teksti ja kuva: TAPIO AHLROTH Korialla toimiva elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Kaslink Foods on palannut KPL:n pääyhteistyökumppaneiden joukkoon. Toimitusjohtaja Raino Kukkonen asui perheineen 32 vuotta Sotkamossa, joten lajivalinta oli hänelle ja perheen muille jäsenille simppeli juttu. – Voimme sanoa ymmärtävämme pesäpallon taktiikastakin vähän, eikä pelkästään heitoista ja lyönneistä, Kukkonen kuvailee. Yhteistyösopimuksessa KPL:n kanssa Kukkonen sanoo, että yrityksenä Kaslink tuntee jonkinlaista yhteiskuntavastuuta. Jos yrityksen kassavarat sallivat, halua on tukea erityisesti nuorisotoimintaa ja urheilua. Kaslink on päättänyt haluavansa näkyvyyttä kahdessa pallopelissä: pesiksessä ja golfissa. – Haluamme viestittää ulospäin, että olemme tukemassa KPL:n toimintaa. On aika vaikea pukea sanoiksi, mistä tämä johtuu, mutta mielestäni yritykset ovat aika isossa roolissa siinä, miten urheiluseurat pyörivät. Lipputulojen osuus ei välttämättä ole kovin suuri seuran budjetissa, Kukkonen huomauttaa. KPL:n ja Kaslinkin sopimus on 1+1-vuotinen. Yrityksen logo näkyy isosti edustusmiehistön pelipuvun housuissa. Kaslink perustettiin Korialle vuonna 2001 perheyrityksenä. Kukkosen vaimo Maire ja pojista Tuomas ja Matti työskentelevät toimitusjohtajan kanssa samassa osoitteessa. Kaslink on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi. Toiminnan alkaessa tiloissa työskenteli 3 henkilöä, nyt vahvuus on liki 50. Kaslinkin vahvojen satsausten jälkeen voidaan hyvällä syyllä sanoa, että meijeri on palannut Kouvolaan. Valikoimassa on muun muassa maito- ja kermatuotteita, pää- ja jälkiruokakastikkeita sekä kastikepohjia yhteensä yli 100 kappaletta. Yritys on eittämättä hyötynyt suurista yhteistyökumppaneistaan, joihin lukeutuvat Kesko, SOK, Saarioinen ja HK-ruokatalo. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 12,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna odotuksissa on 20 miljoonan euron ylitys. Toimitusjohtaja Raino Kukkonen on innokas pesäpallomies. KPL 2011 KAUSIJULKAISU 13 Itä–Länsi Kouvolassa uusitulla KSS Energia Areenalla Teksti: TAPIO AHLROTH Kuva: JARI VARPENIUS Itä–Länsi järjestetään Kouvolassa toisen kerran lyhyen ajan sisään, sillä vuonna 2007 Kouvola ja KPL saivat edellisen kerran kunnian toimia tapahtuman isäntinä. Koska edellinen tapahtuma on tuoreessa muistissa, vanhoille perustuksille on nytkin hyvä rakentaa. Varsin moni vuonna 2007 talkoissa mukana ollut on halukas olemaan mukana myös tänä vuonna. Itä–Lännen järjestelymalli on muuttunut jonkin verran vuodesta 2007, sillä tapahtumalla ei ole enää varsinaista pääsihteeriä. Pesäpalloliitto ja Superpesis ovat ottaneet suurempaa roolia tausta-asioiden hoitamisessa, mutta käytännön järjestelyissä luotetaan edelleen seuran omiin osaajiin. KPL:ssä ohjaksissa on markkinointipäällikkö Santtu Aitala, joka on paikallisen Itä– Länsi-organisaation järjestelytoimikunnan vetäjä ja avainpelaaja linkkinä PPL:n ja Superpesiksen suuntaan. Aitala saa toimistolle apua, kun Hanna Kokkonen tulee projektisihteeriksi. KPL:ssä kevättohinat liittyvät ennen kaikkea Superpesis-kauden käyntiin polkaisemiseen, ja Itä–Länsi-juna kiihdyttää vauhtiaan, kun sarjakausi alkaa pyöriä niin sanotusti omalla painollaan. Taloudellisesti tuleva Itä–Länsi on KPL:lle täysin riskitön. Kaikesta alueella suoritettavasta kioski- ja kenttämyynnistä eurot ropisevat suoraan KPL:n kassaan. Kaikki Itä–Länsi-joukkueet majoittuvat Kymijoen varrelle hotelli Sommeloon Kuusankosken puolelle. Kuusankosken urheilupuistoon alkukesästä valmistuva hiekkatekonurmikenttä tarjonnee arvoottelujoukkueille lisää harjoitusmahdollisuuksia. Itä–Lännen iltamenoissa merkki on päällä Tykkimäen huvipuistossa. Liki 2000 kuppi-istuinta lähellä kenttää Itä–Lännen päänäyttämö KSS Energia Areena koki muodonmuutoksen viime syksyn aikana. Kymenlaakson Rakennus Oy pystytti alihankkijansa Kymenlaakson Hallipojat Oy:n kanssa kannattajien ja pelaajienkin kovasti odottamat uudet katsomot kotipesäkatsomon jatkeeksi. Samassa urakassa kotipesäkatsomoa korotettiin muutamalla penkkirivillä. Remontin jälkeen ottelutunnelmia pääsee aistimaan entistä lähempää. Töiden yhteydessä asennettiin 1440 uutta kuppiistuinta. Kotipesäkatsomossa on ennestään 552 istumapaikkaa. Vastedes lähempää tuttavuutta pelitunnelmiin on siis mahdollista tehdä 1992 istuinta käsittävästä katsomorakennelmasta. Tämän lisäksi KSS Energia Areenan kolmospuolen katetussa katsomossa, eli entisen urheilukentän pääkatsomossa, on viime kesänä tehdyn kuppiurakan ansiosta 866 istumapaikkaa. Kakkosjatkeen lauteilla on edelleen paikkoja turvaverkon takana. Itä–Lännen ajaksi areenalle nikkaroidaan vielä lisäkatsomoita. Rakennusurakka tehtiin varsin nopealla aikataululla, sillä työt valmistuivat jo ennen vuodenvaihdetta. Katsomoihin isketyt vanerilevyt tulivat Puukeskuksesta, ja kuppiistuimien valmistaja on Kerko Sport. – Kaupathan tehtiin kaupungin kanssa jo viime keväänä. Metalliurakoitsija teki runko-osat valmiiksi ja käytti ne sinkityksessä, joten meidän työnämme oli kasausta ja vanerien kiinnitystä, hankintapäällikkö Juha Patjas Kymenlaakson Rakennuksesta kertoo. Kouvolan kaupunki varasi katsomoihin 240 000 euron määrärahan. Kouvola ei juurikaan tehnyt muita liikuntapaikkoihin liittyviä investointeja viime vuoden aikana. Uuden katsomolaajennuksen on suunnitellut SAV Oy/Matti Aitala yhteistyössä KPL:n kanssa. ITÄ-LÄNSI 2011 AIKATAULU To 21.7. klo 18 KPL - Tahko, Superpesistä Pe 22.7. klo 18 A-pojat, 54. Itä-Länsi La 23.7. klo 11 B-tytöt, 35. Itä-Länsi klo 16 naiset, 51. Itä-Länsi Su 24.7. klo 11 B-pojat, 35. Itä-Länsi klo 16 miehet, 77. Itä-Länsi Shampoo+hoitoaine yht. 28€ Norm. 49€ voim.15.5. asti Matkakoko kaupan päälle (arvo 10€) OP:N TALO, KORIA P. 05-3220177 “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 14 KPL 2011 KAUSIJULKAISU KUMPPANEIDEN LYÖNTIVUORO KUMPPANEIDEN LYÖNTIVUORO KPL 2011 KAUSIJULKAISU 15 Paras pelipaikka! Kouvola saa pelipisteitä roppakaupalla joka viikko. Siitä pitävät huolen Kouvolassa toimivissa yli 190 liikunta- ja urheiluseurassa liikkuvat kaupunkilaiset . Nähdään kentillä ja katsomoissa! Pelit löydät www.visitkouvola.fi/tapahtumat. Kiitos yhteistyökumppaneille, mainostajille ja kannattajille. Kiikaroi tulevaisuuteen: opiskelu, ajokortti tai vaikkapa vaihto-oppilasvuosi ulkomailla. Aloita kuukausisäästäminen ajoissa! Kouvola, Kouvolankatu 22 puh. 010 444 3400 www.handelsbanken.fi/kouvola KPL toivottaa hyvää pesiskesää! (kesällä) ark. 10–17 KUUSANKOSKEN KEVÄTMARKKINAT Keskusaukiolla la 7.5. Kuusankoski Puhelun hinta 8,28 snt/puh+12,0 snt/min. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 16 KPL 2011 KAUSIJULKAISU HISTORIAN HAVINAA HISTORIAN HAVINAA Muistan sen kuin eilisen… … eli poimintoja 80-vuotiaan KPL:n taipaleelta: hopeaakaan, vaikka KPL nähtävästi pelasi paremmin kuin edellisellä kaudella. Löfman ja Ekroth loistivat ratkaisuotteluissa Koonnut: TAPIO AHLROTH Yllekirjoittaneella oli pari vuotta sitten mielessä kunnianhimoinen projekti. KPL:stä ei ole tehty 50-vuotisjuhlien jälkeen eli vuoden 1981 – sattumoisin yllekirjoittaneen syntymävuosi – jälkeen historiikkia, saatikka muuta kirjallista teosta. Tarkoituksena oli poistaa tuo häpeä ja nostaa hieno seura arvoiseensa joukkoon. Mutta toisin kävi. Tilanteet muuttuvat ihmiselämässä joskus nopeastikin. Menneenä talvena jouduin lopullisesti nostamaan käteni ylös ja toteamaan, että resurssini ovat rajalliset, enkä pysty työ- ja perhe-elämän ohessa tekemään kattavaa historiateosta, vaikka kuinka haluaisin. Päädyin sitten tällaiseen alta ja seuraavilta sivuilta löytyvään ratkaisuun. Poimin seuran historiasta niin sanotusti parhaita ja mehukkaimpia paloja. Niitä toden totta riittää, kun kyseessä on 80-vuotias seura. Korhonen ja Riekkinen sen saivat aikaan Pesäpallo oli saanut tukevan jalansijan Kouvolassa vuonna 1931. Lajin erikoisseura silloisesta kauppalasta kuitenkin puuttui. Lokakuun 2. päivänä 1931 pidettiin Rautatieläisten seuratalon kerhohuoneessa Kouvolan Pallonlyöjien perustava kokous. Kokouksen järjestivät Eero Korhonen ja V.J. Riekkinen, joiden ansioksi KPL:n syntyminen on laskettava. Sihteeri Riekkinen piti alustuksen asiasta ja keskustelutta kokous hyväksyi Riekkisen ehdotuksen, jonka mukaan Kouvolaan perustetaan pesäpalloseura. Nimeksi vahvistettiin Kouvolan Pallonlyöjät. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi KPL:lle valittiin kansakoulunopettaja Eero Korhonen. Vuonna 1933, eli vasta alle 2-vuotiaana KPL:n nuorten Tämän seurauksena useat parhaista pelaajista siirtyivät toisiin seuroihin. Seuraava vuosi oli kuitenkin jo toiveiden täyttymys! Kovien karsintojen jälkeen KPL nousi 20-vuotisen toimintansa juhlavuoden kunniaksi mestaruussarjaan. Menestys pyyhkäisi kaikkien mielestä aiemmat erimielisyydet. KPL oli ryhdistäytynyt, kuten 20-vuotiaan pitääkin. Vuonna 1953 edustusjoukkue pukeutui uusiin baseballmallisiin pelipukuihin, jotka toivat värikästä vaihtelua pelikentille. Sarjataulukossa kiivettiin seitsemännelle sijalle. Koppari Ahti Eteläpää kelpuutettiin Idän joukkueeseen. Vuosi 1954 oli KPL:n historiassa vertaansa vailla, sillä edustusjoukkue voitti SM-pronssimitalin ja kakkosjoukkuekin pelasi peräti Suomi-sarjassa. Taloudellisestikin vuosi oli erittäin tuloksellinen. Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalon valmistuttua avautui pelaajille hyvä talviharjoittelupaikka. Mestaruus ja putoaminen kävivät lähellä Suomen mestaruus oli lähempänä kuin koskaan ennen vuonna 1959. Viimeisessä ottelussa Lahden Maila-Veikkoja vastaan ei kuitenkaan 5-0-johto riittänyt. KPL jäi pronssille. Antero Viherkenttä arvostettiin vuoden lukkariksi. Syksyllä 1965 neuvoteltiin kiekkoilun erikoisseuran perustamisesta. Jääkiekko oli aloittanut KPL:n lipun alla vuonna 1960. Pesiskentillä KPL:ää pelotteli putoamispeikko, mutta arvokkaat voitot Oulun Liposta pelastivat sarjapaikan. Oulussa KPL kävi lentokoneella ja toi mukanaan 12-5-voiton. Hopeajoukkue vuodelta 1995. ten ottelujen tulosten myötä hopeiset lätkät lyötiin KPL:n käteen. Seuraavana vuonna sarjapaikka meni tiukille paljolti lukkari Pertti Longan loukkaantumisen takia. Viimeistä edellisellä kierroksella pystyttiin kuitenkin varmistamaan pelien jatkuminen pääsarjassa. Neljän peräkkäisen mestaruuden jälkeen edustusjoukkueeseen ruvettiin harkitusti ajamaan sisään uusia pelaajia. ”Omilla pojilla mennään” Vuonna 1974 KPL olisi pystynyt hankkimaan vahvistuksia muualta, mutta periaatepäätöksellä joukkueen runko rakennettiin omista miehistä. KPL joutui sarjassa todella tiukoille. Putoaminen vältettiin lopulta yhden pisteen turvin. Paluun tehnyt pelinjohtaja Timo Raussi totesi kauden jälkeen, että ”näin tiukalla emme toista kertaa ole ja lähivuo- Uusintaottelu ja mestaruusputki Vuodet vierivät ja ajat muuttuvat, mutta urheilussa tietyt asiat jättävät aina jälkensä vuosikymmenestä riippumatta. Historian kirjoja penkoessa oli toisaalta helpottavaa havaita, että seuran talousasioista puhuttiin isoilla kirjaimilla jo vuonna 1945, ja että joukkueen rakentamisesta kouvolalaispelaajien voimin kohistiin jo 1970-luvulla. Me urheilusta ja pesäpallosta kiinnostuneet tiedämme hyvin, että esimerkiksi juuri näistä kahdesta aiheesta jaksetaan jauhaa aika lailla myös nyt ja varmasti tulevaisuudessakin. Nämä historian kootut palat päättyvät tarkoituksellisesti syksyyn 2006. Itse nimittäin katson, että tuolloin alkoi KPL:ssä uusi aika, jota parhaillaan eletään. Kouvolassa ollaan vahvan pesisbuumin pauloissa, ja kahden viime kauden SM-hopeat kasvattavat menestysnälkää sekä kentällä että katsomossa. Mutta kuka tietää, miten asiat olisivat menneet ja missä sitä nyt oikein oltaisikaan, jos IPV ei olisi syksyllä 2006 ottanut yhteyttä KPL:ään ja kysellyt sarjapaikkojen vaihtamisesta? joukkue selviytyi Suomen mestariksi! Pesäpalloharjoitukset alkoivat kauppatorilla jo huhtikuun 11.päivänä. Nuorten saavuttama Suomen mestaruus antoi oikeuden uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Berliinin olympiakisojen vuosi 1936 jäi merkittäväksi virstanpylvääksi KPL:n historiaan. Nuorten joukkue nimittäin uusi kolmen vuoden takaisen mestaruutensa. Vuonna 1945 seuralla oli kovia rahavaikeuksia. Varatuomari Eero Vaaramaa tuli apuun ja lahjoitti rahaa pelipaitojen ostamiseksi. Myös Kaivolan Urheiluliike tuki KPL:ää. KPL:n edustusjoukkue oli erinomaisessa pelivireessä ja eteni mestaruussarjakarsintoihin sekä 1948 että 1949. Niissä tuli kuitenkin tappio ja tavoiteltu nousu valioiden joukkoon jäi saavuttamatta. Sisäisestä kriisistä SM-sarjaan Edustusjoukkue joutui vaikeaan sisäiseen kriisiin 1950. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” Vuonna 1966 sitten rävähti! 35 vuotta ja 15 pääsarjakautta ja ... ensimmäinen Suomen mestaruus! KPL ja Vimpeli päätyivät sarjassa tasapisteisiin. Uusintaottelussa Kouvolassa 5585 katsojan edessä KPL nousi kahdeksannessa vuorossa 3-5-tappioasemasta 12-6-voittoon. Voi sitä kotiyleisön iloa ja riemua, kun hurmiossa pelannut Kouvolan ylpeys mätti peräti kahdeksan juoksua tuohon yhteen sisävuoroon. Kauden päätyttyä Pesäpalloliitto myönsi KPL:lle hopeaviirin pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä työstä lajin hyväksi. Mestaruus synnytti Kouvolaan todellisen pesisbuumin. Edustusjoukkue omasi 11 tasavahvaa pelaajaa, joita loukkaantumiset eivät vaivanneet. Seuran toinen mestaruus tuli vuonna 1967 kahdeksan pisteen marginaalilla. Ilkka Kauppinen voitti etenijätilaston ylivoimaisesti. KPL pääsi telkkariin 1985 KPL sijoittui komeasti neljänneksi. Tuona vuonna Kouvolan ylpeys esiintyi ensimmäistä kertaa telkkarissa, kun kotiottelu Kiriä vastaan televisioitiin. Kauden dramaattisin tapahtuma oli lukkari Topi Korhosen dopingkäry. Topi käytti nuhalääkettä, jossa olikin yllättäen kielletty aineosa. Ottelu Alajärveä vastaan kotikentällä kuuluu sarjaan «unohtumattomat ottelut». Kotiyleisö näet pillastui tuomarien toimintaan niin, että oikeudenjakajilla oli taiston taiottua suorastaan hikiset oltavat. 1986 KPL putosi pääsarjasta, mutta visiitti alempaan sarjaan jäi taas vain vuoden mittaiseksi. Vuonna 1990 KPL sijoittui Superpesikseksi nimetyssä pääsarjassa vasta 12:nneksi. 17 Vuonna 1997 KPL ylsi heti Superpesiksen nousukarsintoihin, joissa Jyväskylän Kiri oli parempi otteluvoitoin 3-1. Kolmannessa kohtaamisessa 17-vuotias Jaakko Kuoppa kiersi kunnarin yllätettyään Kirin kolmoskopparin. Seuraavana vuonna Kouvolaan valmistui tiukan kädenväännön jälkeen hiekkatekonurmi, jonka myötä harjoittelu- ja peliolosuhteet kohentuivat oleellisesti. Harharetki mutasarjoihin päättyi iloisiin nousujuhliin 16. elokuuta 1998, ja samalla pujotettiin pelinjohtaja Patsi Hämäläiselle yksi sulka hattuun lisää. Paluu Superiin meni pyllylleen Vuonna 1999 KPL oli siis eliitissä mukana taas. Superpesiskaudella loukkaantumiset olivat jatkuvana riesana, ja tulos jäi valitettavan laihaksi. KPL oli sarjajumbo, ja tiukoissa karsinnoissa Imatra pudotti joukkueen 3-1. Uudelle vuosituhannelle käännyttäessä KPL alkoi saman tien suunnitella paluuta pääsarjaan. Kolmosvahti Eero Tenavaleiri vuoden 1991 valopilkku 1991 Kouvolassa järjestettiin onnistuneesti valtakunnallinen tenavaleiri. Vahva talkoohenki säilyi KPL:ssä, vaikka edustusjoukkue lähti Superpesiksestä alemmille sarjatasoille. Vuonna 1992 edelliskauden putoaminen Superista oli kova pala, mutta vielä raskaampaa oli jatkaminen putoamiskurimuksessa. KPL jäi Ykköspesiksen jumboksi ja matkusti hissillä suomensarjaan. Itä–Länsi Kouvolassa 1969 KPL saavutti kolmannen mestaruutensa heti perään 1968. Vuoden lukkariksi valittiin Pertti Lonka. KPL:n mestaruusputki jatkui vuonna 1969. KPL:n miehet muodostivat pääasiassa Idän joukkueen, ja Anssi Vesalasta leivottiin sekä lyöjäkuningas että vuoden pesäpalloilija. Seuran nuorisotoiminnassa oli mukana yli 2100 junioria. KPL sai järjestettäväkseen Itä–Lännen, joka keräsi rankkasateesta huolimatta katsomoon 2603 pesisfriikkiä. Vuonna 1970 todettiin, että ”mikään puu ei kasva taivaaseen asti.» Edustusjoukkue sai tällä kaudella «vain» hopeaa. Haminan kanssa päädyttiin tasapisteisiin, mutta keskinäis- Vuonna 1980 Jorma Ahvenainen lopetti aktiivisen pelaamisen ja ryhtyi näyttämään KPL:n merkkiä. Matti Lautala teki come backin, ja KPL:n riveihin palasi myös Pekka Harjula. Joukkueen tavoitteena oli loppusarja. Runkosarjan päätöskierroksella Kankaanpäässä KPL kohtasi tasapisteissä olleen KaMan. KPL johti viimeisessä vuorossa 7-5, mutta Kankaanpää paukutti kahdella palolla viisi juoksua. KaMan 10-7-voitto merkitsi sille pääsyä loppusarjaan, ja KPL:lle joutumista putoamissarjaan. Putoamissarjasta tuli kutkuttavan jännittävä. Ennen viimeisiä otteluja IPV:lla oli 9 pistettä, Lohella ja Iillä 6 ja KPL:llä 5 pistettä. KPL:n säilyminen oli kahden oljenkorren varassa. IPV:n oli voitettava Ii ja KPL:n oli kaadettava Lohi. IPV voitti ja KPL pelasi oikean taisteluottelun, jonka sankariksi kohosi Markku Löfman. Lökö vaikutti omalla panoksellaan ratkaisevasti KPL:n säilymiseen. KPL täytti 50 vuotta vuonna 1981. Juhlatunnelmaa latisti se, että pelaajatilanne oli harjoittelukauden alkaessa yksi vaikeimmista seuran historiassa. KPL joutui taistelemaan koko kauden putoamispeikko kintereillään, mutta putoamissarjan kautta sarjapaikka säilytettiin. Ainutlaatuinen neljäs peräkkäinen vuosikymmen mestaruussarjassa alkoi. B-pojat sijoittuivat SM-hopealle ja seuraavana vuonna mitalin väri kirkastui kullaksi. Seuraavana vuonna KPL:n edustusjoukkue putosi mestaruussarjasta, jonne noustiin takaisin jo seuraavana syksynä. Vuonna 1984 lähtö oli uudelleen lähellä, mutta jälleen kerran KPL tsemppasi päätöskierroksella. Ratkaisevassa ottelussa kaatui Vaasan Maila Kari Ekrothin loistavan ulkopelin siivittämänä. KPL 2011 KAUSIJULKAISU Työ palkittiin suomensarjassa Kuvassa syöksyy Matti Lautala. sina tulee myös mestaruus.” KPL voitti pesäpallon Suomen mestaruuden viidennen kerran vuonna 1976. KPL voitti myös 19-vuotiaiden Suomen mestaruuden. KPL II nousi suomensarjaan. KPL lisäsi johtoaan maratontaulukossa. Vuosi oli taloudellisesti hyvä. Pertti Lonka valittiin vuoden lukkariksi. Ennen kauden 1977 alkua KPL:ää veikattiin ehdottomaksi mestarisuosikiksi. Mutta mestaruutta ei tullut, ei Vuosina 1994 ja 1995 KPL taisteli suomensarjassa nousukarsintoihin, mutta Ulvilan Pesä-Veikot ja tamperelainen Hämeen Pesä-Haukat vesittivät nousuhaaveet. Määrätietoinen työ tuotti kuitenkin tulosta kaudella 1996, jolloin KPL nousi puhtaalla pelillä suomensarjasta Ykköspesikseen. Joukkue voitti kaikki pelaamansa 26 ottelua! Joukkueen peliä johti Paavo Hämäläinen. Lukkarina touhusi kesken kauden Puurtilasta Kouvolaan muuttanut pitkänhuiskea Kai Virtanen. Jyrki Peltola iski jokerina arvokkaita juoksuja. Näiden miesten panosta ei todellakaan sovi vähätellä, mutta kokonaisuutena joukkue oli tasaisen vahva ja erittäin motivoitunut. Pertti Lonka. “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” 18 KPL 2011 KAUSIJULKAISU HISTORIAN HAVINAA HISTORIAN HAVINAA Pitkänen siirtyi pelinjohtajaksi, ja juonikas vaihtolyöjä Mika Koskelainen ryhtyi Ekon aisapariksi. Joukkueesta tehtiin nuori ja kouvolalainen porukka, joka puhalsi mainiosti yhteen hiileen. Hankinnat Antti Järvinen, Mikko Närhi ja Stefan Sburatura osoittautuivat hyviksi vahvistuksiksi. KPL pelasi itsensä nousukarsintoihin, mutta jäi kahden pisteen päähän Superpesiksestä. B-pojat toteuttivat tavoitteensa ja nousivat riemukkaasti SM-sarjaan pelinjohtaja Petri Veikkasen johdolla. sekä Suomen parhaimpiin vaihtajiin lukeutuneella Teemu Haatajalla. KPL suuntasi runkosarjaan tavoitteenaan pudotuspelipaikka eli sijoitus kahdeksan parhaan joukossa. Tavoite ei kuitenkaan täyttynyt, ja yhtenä suurimpana syynä tähän olivat KPL:ää pitkin kautta vainonneet yhden juoksun jaksotappiot. Superpesiksen karsintasarjassa KPL oli kuitenkin hienosti oma itsensä ja säilytti pääsarjapaikkansa voittamalla karsintasarjan. Oulun Itä–Lännessä KPL:ää edustivat Karjala, Haataja ja kakkospelinjohtajana toiminut Eero Pitkänen, joka siirtyi kauden päätyttyä kuopiolaisen Puijon Pesiksen pelinjohtajaksi kaksivuotisella sopimuksella. Junioritoiminnassa KPL:ssä puhalteli edelleen mukava myötätuuli. Pesiskouluun osallistui 110 nassikkaa ja KPL:n D-poikajoukkue sijoittui valtakunnallisella Suurleirillä Haapajärvellä upeasti neljänneksi. Vuonna 2001 KPL täytti 70 vuotta. Edustusjoukkueeseen ajettiin onnistuneesti sisään omia junioreita, joista 17-vuotias Mika-Matti Ojala pelasi erinomaisen debyyttikauden Ykköspesiksessä. KPL:n kausi oli vaikea ja loukkaantumisten rasittama. KPL sijoittui sarjassa kahdeksanneksi. 70-vuotisjuhlaottelussa oli vastassa Vimpeli, joka kukistui tiukkojen vaiheiden jälkeen. 1115 katsojaa loi pesäpallostadionille hyvän tunnelman. B-pojat vahvistuivat keväällä viidellä uudella pelaajalla. Pojat pelasivat SM-alkusarjassa vakuuttavasti ja kauden sijoitus oli seitsemäs. Itä-Länsi-tapahtuma järjestettiin Haminassa, jossa KPL:ää edustivat Petteri Solasaari (A-pojat), Mika-Matti Ojala (B-pojat), Jussi Tolvanen (B-pojat), Jani Toikka (B-pojat) ja pelinjohtaja Petri Veikkanen (B-pojat). KPL:n juhlavuosi huipentui lokakuussa Kouvolan kaupungintalolla pidettyihin juhlallisuuksiin. Hallimestaruudesta putoajaksi ja takaisin Vuonna 2006 KPL täytti 75 vuotta. KPL:n ja Oulun Lipon välille rakentui varsinainen siirtosilta, kun pelinjohtaja Santeri Haipus, etukenttäpelaaja Antti Vehkaperä, polttolinjapelaaja Sami Parttimaa sekä Suomen johtaviin pesäpalloilijoihin kuuluva Markus Meriläinen siirtyivät tervakaupungista KPL:ään. KPL osui hallikaudella napakymppiin ja juhli seuran historiallista SM-hallimestaruutta Kuopiossa maaliskuussa. 75-vuotisjuhlaottelussa KPL kohtasi elokuussa rakkaan vihollisensa Imatran Pallo-Veikot. Kauden ennätysyleisö Taas hieno kokemus uusintaottelusta 2002 edustusjoukkuetta vahvistettiin Joensuun kasvatilla, vuoden 2000 Suomen mestarilla Jukka Pölläsellä. KPL saavutti tavoitteensa ja selviytyi tasaisen varman pelikesän huipennukseksi Superpesiksen nousukarsintoihin. KPL ja Vimpelin Veto joutuivat lopulta uusimaan Superin paikasta Jyväskylän Hippoksella. KPL voitti melko hyisissä olosuhteissa isketyn kamppailun lukemin 1-0 (2-2, 4-0) ja tuuletti sarjanousua. Jo aiemmin oli varmistunut, että KPL:n A-pojat pelaavat seuraavalla kaudella omassa Superpesis-sarjassaan. A-pojat valmistautuivat nousukarsintoihin, mutta astuivat Superiin, kun Kurikka luopui paikastaan. Vuosi oli urheilullisesti erittäin positiivinen. Seuran junioritoiminnallakin meni hyvin. KPL lähti Superiin uudella yrityksellä ja kolmella uudella pelaajalla. Kainuun kolmikko Riku Lokka, Jarkko Meriläinen ja Matti Meriläinen hankittiin vahvistamaan nousijajoukkuetta. Vastaavasti ”KPL-ikonit” Mika Halonen ja Teemu Karhima ripustivat mailansa narikkaan. KPL sai sarjaan unelma-alun kukistamalla kotikentällä Ulvilan. Sen jälkeen peli kuitenkin jumiutui, ja lopulta KPL jäi runkosarjan jumboksi. Karsintasarjassa solmu ei ottanut auetakseen, mikä tiesi Superpesis-visiitin jäämistä ranskalaiseksi. KPL:n A-pojat taistelivat hienosti ikäluokkansa Superissa. Pojat selviytyivät puolivälierävaiheeseen, jossa Sotkamon Jymy oli etevämpi. Seuran junioritoiminnassa jatkui hyvä noste. C-pojat voittivat sarjansa Turun valtakunnallisella leirillä. Ykköspesikseen pudonnut edustusjoukkue teki surutyönsä nopeasti ja käänsi katseensa tulevaisuuteen. 12 peräkkäistä kautta Hyvinkäällä pelannut Marko Hovi palasi KPL:ään koppariksi. KPL voitti kaudella 2004 Ykköspesiksen runkosarjassa kaikki 22 otteluaan! Ensimmäisen tappion KPL koki vasta 1.syyskuuta Superin karsintasarjan kotipelissä Vimpeliä vastaan (kauden 27:s virallinen ottelu), mutta avausjakson voitto sinetöi kouvolalaisten paluun pääsarjaan. A-poikajoukkue ei yltänyt ikäluokkansa Superpesiksessä mitalipeleihin. Junioritoiminnassa jatkui hyvä syke. Superpesikseen palannut KPL vahvisti edustusmiehistöään etenijä Sami Karjalalla, jokerilyöjä Toni Juurakolla 2190 katsojaa näki, kun KPL taipui kotiutuslyöntikilpailussa tappioon. Hallimestaruuden jälkeinen hyvä tsemppi ja itseluottamuksen kohoaminen olivat kesällä vain laihoja muistoja. Avainpelaajien loukkaantumiset vaikeuttivat peruskokoonpanon muodostamista, ja vaikka välillä peli kulkikin näyttävästi, vei KPL:n tie jälleen kerran karsintasarjaan. Karsinnoissa kaikki oli loppuun asti KPL:n omissa käsissä, mutta lopulta päätöskierroksella Kankaanpäässä kärsitty tappio pudotti KPL:n Ykköspesikseen. KPL aloitti ripeästi valmistautumisen kauteen 2007. Joukkue alkoi hahmottua parissa viikossa, kunnes alkoi tapahtua käänteitä. Superpesiksessä säilynyt, mutta pelaajapulaan ajautunut Imatran Pallo-Veikot otti yhteyttä KPL:ään. Yhteydenotto koski yhteistyösopimusta, johon liittyi olennaisena osana sarjapaikkojen vaihtaminen. KPL oli kiinnostunut asiasta, ja lopulta Pesäpalloliitto ja Superpesis antoivat siunauksen yhteistyösopimukselle. KPL nostettiin takaisin Superpesikseen ja IPV lähti hakemaan vauhtia Ykköspesiksestä. Lähteet: Ylermi Hyvärisen kirjoittama KPL:n historiikki Niilo Kauppilan kirja Mailarikosta supervuoroon Kouvolan Sanomat/Markku Lintula Kouvolan Pallonlyöjien tietotoimisto (Aslak Kaikko, Eero Pitkänen, Reijo Haka, Marko Hovi, Mika Koskelainen) Tiesitkö, että… Seura perustettu 1931 Superpesiksessä 48 kautta Maratontaulukossa 8:nnella sijalla Suomen mestari 1966, 1967, 1968, 1969, 1976 SM-hopeaa 1943, 1955, 1960, 1970, 2009, 2010 SM-pronssia 1954, 1959, 1972, 1977 Yleisöennätys 5648 katsojaa 3.loppuottelussa 11.9.2010 KPL - Vimpelin Veto 2-0 (1-0, 4-2) Pelipuvun väri mustakeltainen KPL 2011 KAUSIJULKAISU 19 Mestarijoukkueet 1966 KULTAA Hannu Kiuru, Mikko Pöyhönen, Pekka Taulasalo, Pertti Lonka, Hannu Utriainen, Esko Halonen, Matti Lautala, Anssi Vesala, Ilkka Kauppinen, Antero Vatto, Timo Raussi, Jorma Juutilainen Reka Linden, valmentaja Paavo Kalla, huoltaja 1967 KULTAA Pertti Lonka,Paavo Jaakkola, Pekka Taulasalo, Matti Lautala, Antero Vatto, Anssi Vesala, Jorma Juutilainen, Hannu Kiuru, Ilkka Kauppinen, Markku Löfman, Mikko Pöyhönen, Pertti Salonen Timo Raussi, pelinjohtaja Paavo Kalla, huoltaja 1968 KULTAA Pertti Salonen, Ilkka Kauppinen, Anssi Vesala, Antero Vatto, Pekka Taulasalo, Pertti Lonka, Hannu Kiuru, Matti Lautala, Markku Löfman, Mikko Pöyhönen, Paavo Jaakkola Timo Raussi, pelinjohtaja Paavo Kalla, huoltaja 1969 KULTAA Pertti Lonka, Pertti Salonen, Pekka Taulasalo, Matti Lautala, Antero Vatto, Anssi Vesala, Markku Löfman, Hannu Kiuru, Ilkka Kauppinen, Mikko Pöyhönen, Reino Susi Timo Raussi, pelinjohtaja Paavo Kalla, huoltaja 1976 KULTAA Heimo Aaltonen, Ilkka Kannelkoski, Jorma Ahvenainen, Markku Löfman, Matti Lautala, Mauri Alanne, Mikko Vitikainen, Pekka Harjula, Pertti Lonka, Reijo Haka, Tapio Vahteri, Lassi Oksanen Timo Raussi, pelinjohtaja Reino Susi, joukkueenjohtaja Palkitut pelaajat VUODEN PESÄPALLOILIJA 1969 Anssi Vesala VUODEN LUKKARI 1959 Antero Viherkenttä 1968 Pertti Lonka 1976 Pertti Lonka 2009 Toni Kohonen 2010 Toni Kohonen LYÖJÄKUNINGAS 1955 Yrjö Pauloff 1969 Anssi Vesala 1977 Pekka Harjula 2010 Sami Joukainen ETENIJÄKUNINGAS 1967 Ilkka Kauppinen KULTAINEN RÄPYLÄ 2009 Toni Kohonen 2010 Toni Kohonen VUODEN TULOKAS 2003 Jarkko Ekroth “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” SUPERPESIKSEN KULTAKYPÄRÄPELAAJA 2007 Toni Kohonen ITÄ–LÄNNEN KENTÄN PARAS 2010 Matti Latvala Palkittuja KPL-kasvatteja VUODEN PESÄPALLOILIJA 1991 Vesa Mikkola (edusti IPV:tä) LYÖJÄKUNINGAS 1988 Vesa Mikkola (edusti IPV:tä) ETENIJÄKUNINGAS 1999 Marko Hovi (edusti Tahkoa) VUODEN PELINJOHTAJA 1991 Mikko Vitikainen (edusti IPV:tä) “VOIMAA KOPLASTA LÖYTYY SIINÄ VASTUSTAJA NÖYRTYY!” ITÄ-LÄNSI 2011 AIKATAULU To 21.7. klo 18 KPL - Tahko, Superpesistä Pe 22.7. klo 18 A-pojat, 54. Itä-Länsi La 23.7. klo 11 B-tytöt, 35. Itä-Länsi klo 16 naiset, 51. Itä-Länsi Su 24.7. klo 11 B-pojat, 35. Itä-Länsi klo 16 miehet, 77. Itä-Länsi