Näköesteinen oppimistilassa Hietaniemi Sirkka-Liisa

Näköesteinen
oppimistilassa
Hietaniemi Sirkka-Liisa
2
3
sisältö
1 johdanto
1.1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA
1.2 TYÖN TAVOITE
1.3 TEHTÄVÄN VIITEKEHYS
6
2 näköesteisyyden määritelmä
15
3 yleisimpiä syitä näköesteisyyteen
17
4 teoriapohjaa tutkielmalle
4.1 MASLOWIN TARVEHIERARKIA
4.2 HAHMOPSYKOLOGIA
4.2.1
HAHMOLAIT
4.3 AMBIENT DESIG
20
5 aistit
27
6 oppimisympäristö
30
7 millaisia oppijoita olemme?
33
8 näköluokan tilasuunnittelu
8.1 MATERIAALIT JA VÄRIT
8.2 AKUSTIIKKA
8.2.1
ÄÄNET JA TUOKSUT
8.3 VALAISTUS
8.4 TOIMINNALLISUUS JA ISA – SYMBOLIT
35
8.5
8.6
8.7
KIINTOKALUSTEET JA IRTOKALUSTEET
IDEAKUVIA
LUONNOKSIA TILASTA
9 yhteenveto
57
10 visualisoinnit
73
11 pohdinta
83
kuvaluettelo
lähteet
nettisivuja
käsitteitä
liitteet
4
”Yksinkertainen on parempi kuin monimutkainen
Järjestys on parempi kuin sekasorto
Hiljainen on parempi kuin meluisa
Vähäeleinen on parempi kuin jännittävä
Pieni on parempi kuin suuri
Kevyt on parempi kuin painava
Yksivärinen on parempi kuin kirjava
Harmonia on parempi kuin ristiriita
Tasapainoinen on parempi kuin korostettu
Jatkuvuus on parempi kuin vaihtuvuus
Itsestään selvä on parempi kuin etsimällä etsitty
Niukkuus on parempi kuin runsaus
Puolueeton on parempi kuin hyökkäävä
Vähän elementtejä on parempi kuin monta
Järjestelmä on parempi kuin erilliset elementit”
Dieter Rams, Braunin muotoilujohtaja
1961 – 1997 (Kettunen 2000, 18)
ä ö
taustaa-tavoite-viitekehys
5
1 johdanto
Esteetön sisustaminen koskettaa tavalla tai toisella meitä
prosentin osuus on lapsia ja nuoria. (NKL 2015.)
jokaista. Vastasyntynyt vauva on täysin autettava, leikkiikäinen lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja tukea. Pienten
Jyväskylään rakennetaan erityistarpeisille lapsille uutta
lasten äitinä kokemukset lastenrattailla kulkemisesta linja-
Onerva Mäen nimeä kantavaa uudiskoulua. Muutaman
autoon, metroon tai kun emme mahtuneet niiden kera
mutkan kautta pääsin mukaan hankkeeseen, jossa on
kaikkiin liiketiloihin sisälle - oli turhauttavaa. Se kesti silloin
useita opiskelijoita eri oppilaitoksista. Osalleni tarkentui
tietyn aikaa, nyt lapset ovat varttuneet ja ongelma on
35m2 kokoisen luokan tilasuunnittelu. Tilasta käytetään
meiltä poistunut. Tervekin lapsi, nuori tai aikuinen voi joko
rakennusasiakirjoissa nimeä ”näköluokka”, joten tulen
hetkellisesti
ja
käyttämään samaa nimitystä tässä työssäni. Luokkaan
menettää kyvyn liikkua tai esim. nähdä normaalisti.
on suunniteltu opiskelupaikat kuudelle opiskelijalle. Tila
Viimeistään ikääntyessämme saatamme tarvita erilaisia
on mahdollista yhdistää viereiseen aulatilaan liukuvien
apuvälineitä arjesta suoriutumiseen. Mitä sitten, kun
lasiovien välityksellä (kuva 1, 7).
tai
loppuelämäkseen
vammautua
esteellisyys on mukana läpi elämän?
Konseptiajattelun ja muotoiluprosessin näkökulmasta
Opinnäytetyötäni mietin alkuun näköesteisen lapsen
lähdin
kannalta.
tarkentui
kohderyhmään ja heidän tarpeisiinsa sekä luonnosten
eri-ikäisten
kautta tutkimaan luokkatilaa. Tietoa olen kerännyt eri
Näkövammaisten
kirjallisuus- ja nettilähteistä sekä haastatteluista. Näistä
Pikkuhiljaa
yleisluontoisempaan
näköesteisten
tutkielma
tarkasteluun
oppijoiden
-
kautta.
alkuun
teorian
kautta
keskusliiton (2015) mukaan Suomessa on arviolta noin
”palasista”
80 000 näkövammaista, joista sokeita n. 10 000. Lähteen
tilakonseptin. (Kettunen 2000, 56-57.)
mukaan
näkövammaisista
n.
iäkkäämpään väestöön kuuluvia
80
prosenttia
kokosin
kohderyhmääni
perehtymään
palvelevan
on
ja arviolta viiden
6
Kuva1. Onerva Mäen koulun 2.krs E-siipi,
näköluokka (Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm 2013-09-19.)
7
1.1 opinnäytetyön taustaa
Tutkielma on toteutettu yksilötyönä. Projekti sai alkunsa
tutuksi
keväällä
Kirsti
pyörätuolilla liikkumista tilasta toiseen. Ahtaassa tilassa
kiinnostuksestani
liikkuminen toi tunteen, että tämä tila on suunniteltu vain
2014
Pesolaan
ollessani
(2014).
esteettömään
yhteydessä
Invalidiliiton
Keskustelimme
sisustamiseen.
Puhelun
koulutehtävien
kautta.
Harjoittelimme
alkoi
terveille omilla jaloilla kulkeville ihmisille. Näköesteisyyttä
hahmottumaan, että aihe tarkentuisi näköesteisyyden
kokeilimme myös konkreettisesti kävelemällä saattajan
huomioimiseen.
tuella ”huivi silmillä” tilasta toiseen. Yksinkertainen, mutta
Sittemmin
aikana
mm.
haastatellessani
Näkövammaisten Keskusliiton Hanna-Leena Rissasta (2014)
maanläheinen kokemus olla näköesteinen oli oivaltavaa.
vahvistui opinnäytetyön aiheeksi näköesteisyys. Rissanen
kertoi
Jyväskylään
erityiskoulusta.
rakennettavasta
Sovin
Onerva
seuraavaksi
Mäen
tapaamisen
Ritva Hoikkala (2013, 7) on tehnyt Pro Gradun aiheesta
”Kuurosokeiden
opetuskäytäntöjä
Suomessa
kouluhankkeen projektijohtajan Tuulia Ikkelä - Kosken
opetushenkilöstön kuvaamana”. Hänen mukaansa on
kanssa
tärkeää
keväällä
suunnitelman
lopputyön
2014.
koskemaan
aiheeksi
on
Palaverin
jälkeen
näköluokkaa.
tarkentunut
rajasin
Sittemmin
näköesteinen
huomioida
ympäristön
aistirajoittuneiden
vaatimukset.
Näköesteisiä
oppimisen
ja
sokeita
ja
on
ympärillämme niin kouluissa, laitoksissa kuin myös työ-
oppimistilassa. (kuva 1, 7). (Ikkelä-Koski Tuulia 2014-04-04;
elämässä.
Pesola Kirsti 2014-04-03; Rissanen Hannele 2014-04-02.)
opiskelevat usein tavallisissa oppilaitoksissa. Huonon näön
Lievästi
erityistarpeiset
ja
näköesteiset
omaava, joutuu jäsentämään tilan paljon vähemmän
Tutkielman kautta halusin syventää omaa osaamistani
aistinformaation välityksellä kuin ns. terveet. (Hoikkala
tulevana sisustusarkkitehtina ja muotoilijana. Aiemmista
2013, 7.)
opinnoista, esteettömyys oli jossain määrin ehtinyt tulla
8
tutkimuskysymykset
Millainen tilasuunnittelu tukee näköesteistä oppimisympäristössään ?
Miten tila voidaan kokea aistien kautta kokonaisvaltaisemmin?
Kuva 2. Eleetöntä harmoniaa ja kontrastia.
9
1.2 työn tavoite
Tutkielman
tavoitteena
tilasuunnittelulliset
sisustukseen.
asiat
oli
löytää
näköesteisten
Tutkimuskysymysteni
oleelliset
luokkatilan
mukaisesti,
Teoriaa apuna käyttäen pyrin löytämään vastaukset
asettamiini
kysymyksiin.
Erityisryhmien
tilasuunnittelusta
halusin
minulla on vähän kokemusta. Projektin myötä lähdin myös
kiinnittää erityistä huomiota tilan toiminnallisuuteen ja
haastamaan itseäni. Kokonaisuutena tämä projekti oli
muunneltavuuteen. Toisena tavoitteena oli löytää tilaan
haastavuuden lisäksi
materiaalit,
akustiikkaratkaisut
jotka
oppimisprojekti. Lähdemateriaaliin perehtyessä ja yhden
palvelisivat
asiakasryhmääni
hyvin.
oven aukaistuaan – aukesi aina uusia ovia joita olisi tehnyt
ja
valaistuksen,
mahdollisimman
Tavoitteena oli myös löytää ratkaisuja, joiden avulla tila
mieli
voidaan
tietopääomaa uskon voivani hyödyntää mm. työelämän
kokea
kokonaisvaltaisemmin
eri
aistien
välityksellä. Voidaanko tilaa aistia entistä enemmän
lähteä
myös mielenkiintoinen ja tärkeä
tutkimaan.
Lopputyön
kautta
saatua
eri tehtävissä.
kuulemalla, tuntemalla tai koskettamalla? Onko ratkaisu
sittenkin enemmän tilan toiminnallisuuden miettiminen
kuten kaluste järjestyksen uudelleen jäsentäminen? Näihin
kysymyksiini hain tällä työlläni vastauksia.
Näkövammaisuuteen
aistirajoitteisuutta
tai
saattaa
liittyä
myös
muuta
vammaisuutta,
jonka
vuoksi
opetustilanteet ja myös arkielämän opetuskäytännöt
voivat olla toisinaan hyvinkin haasteellisia. Päätin rajata
tämän
tutkielman
koskettamaan
ainoastaan
näköesteisyyttä. (Ikkelä-koski 2014-04-04.)
10
1.3 tehtävän viitekehys
Lähdin
etsimään
tietoa,
kokonaisuus nähdään osiensa summana, mutta summalla
millainen tila sopisi näköesteiselle oppijalle? Prosessikaavio
on ominaisuuksia, joita taas itsellisillä osilla ei ole olemassa”
(kuva 4, 13) kuvaa prosessin etenemistä. Kerään tietoa
(Kettunen
kirjallisuudesta,
Alkuun
hahmopsykologiassa
sivuan
kokemusta muodosta tai tilasta. (Kettunen 2000, 22-23.)
perehdyn
erilaisten
internetistä
aineistojen
ja
näköesteisyyden
kautta
haastatteluista.
määritelmään
ja
2000,
22-23).
Lähteen
painotetaan
mukaan
kokonaisvaltaista
yleisimpiä syitä näön menetykseen tai puuttumiseen.
Tutkielmani
hahmopsykologia,
Maslow´n hierarkia koostuu Vaasan yliopistossa tehdyn
Maslow´n tarvehierarkia ja ambient design (kuva 3, 12).
julkaisun, Valkealahden Kyllikin (2002, 31) kirjoittaman
Aistimaailmaa käsittelen yleisluontoisesti
artikkelin
tiivistetysti
teoriapohjana
ovat
oppimisympäristöä
ja
ja tarkastelen
oppijan
roolia.
mukaan
pyramidista,
jossa
alimpana
ovat
elämiselle välttämättömimmät tarpeet ja huippua kohden
Taustatiedon kartuttamisen kautta etenen tilasuunnitteluun
korostuvat
jota alkuun pohdin yleisestä näkökulmasta siirtyen lopuksi
Ambient
raportoimaan
näköluokan
hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikkia olemassa
tilasuunnittelua. Tutkielman lopuksi pohdin projektin kulkua,
olevia aisteja. Näkövammaisten keskusliiton NKL:n (2015)
työn tuloksia ja vastasiko lopputuotokset asettamiani
mukaan heikkonäköisen muut aistit voivat kehittyä hyvinkin
tavoitteita. Työn rajaamiseksi käsittelen tilasuunnittelu- ja
tarkoiksi,
raportointi osioissa, vain
Näköesteisellä voikin olla todella tarkka kuulo tai erityisen
yhteenveto
kappaleessa
tähän työhön oleellisesti liittyviä
asioita. (kuva 4, 13; kuva 3, 12.)
herkkä
eriytyneemmät
design
yksilöllisemmät
tarpeet.
on suunnittelua ja muotoilua, jossa
pyrkiessään
tuntoaisti.
ja
korvaamaan
(Huomisendesign
puuttuvaa
2014;
NKL
aistia.
2015;
Valkealahti Kyllikki 2002, 31.)
Hahmoteorian taustalla on Kettusen (2000, 22-23) mukaan
määritelmä, että ”ihmisen oivallus johtaa ymmärrykseen,
11
Oppimiseen vaikuttavia seikkoja pohdin pääpiirteittäin.
Työn lopussa oleva tilasuunnitteluraportti näköluokkaan on
Jyväskylän yliopiston verkkojulkaisussa (2015) mainitaan eri
tavoite
tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen kuinka opimme asioita.
tilasuunnittelu
Niitä
vaiheissa.
voivat
olla
itse
oppilaitokseen
liittyvät
tai
mihin
pyrin.
tulee
Esteetön
huomioida
rakentaminen
suunnittelun
ja
kaikissa
ympäröivään ympäristöön liittyvät asiat. Me jokainen myös
koemme
asiat
yksilöllisesti
ja
opimme
kukin
omalla
tavallamme parhaiten. (Jyväskylän yliopisto a., 2015.)
näköesteinen
tilasuunnittelu
Kuva 3. Näköesteinen tilassa ja teoria
maslow
hahmopsykologia
ambientdesign
12
teoria
-maslow
tarvehierarkia
-hahmopsykologia
-ambient design
tieto tiedon keruu
oma pohdinta
omat tavoitteet
ja odotukset
-kirjallisuus
-netti
-asiantuntija
haastattelut
ideatideoiden kehittely
-hyvä tila, tunnelma
turvallisuus
luonnostelu
-valittujen
Ideoiden
luonnostelu
valinta
testaus
-idean ja
suunnitelman
testaus
3D +
esityskuvat
konseptin
Kokoaminen
-vertailu
Ratkaisu
raportin kokoaminen
Kuva 4. Prosessikaavio tutkielman etenemisestä. Kaavio luetaan ylhäältä alaspäin.
Prosessikaavio kuvaa projektin alkua projektin loppuun
Ideoiden ja luonnosten kautta edetään valintavaiheeseen
saakka (Kuva 4). Kettusen (2000) mukaan alkuun on tieto,
ja niiden myötä esityskuviin sekä valmiiseen loppuraporttiin.
mitä työllä halutaan saavuttaa. Saavuttaakseni tavoitteeni
(Kettunen 2000, 60.)
- lähden keräämään tietoa asiakasryhmästä ja teoriasta.
13
ä ö
näköesteisyyden määritelmä
14
2 näköesteisyyden määritelmä
Näkövammaisten keskusliiton NKL:n (2015) sivuilta löytyy
Lähteen mukaan jos vieraassa ympäristössä ei kykene
määritelmä,
näkemään, eli suuntaus– ja lukunäkö puuttuvat, puhutaan
diagnosointi
jonka
mukaan
näkövammaisuuden
perustuu silmälääkärin
puolestaan perustuu WHO:n
arvioon
ja
tämä
luokitukseen. Luokituksessa
toiminnallisesta sokeudesta. Toiminnallisesti sokea saattaa
pystyä
lukemaan
esim.
apulaitteiden
kepin
tukea.
liikkumisessa
tarvitsee
Näkövammainen ihminen voi olla kokonaan sokea tai
Vastaavasti
hän voi pystyä liikkumaan ilman valkoista
heikkonäköinen. Lähteen mukaan jos näköä voidaan
keppiä,
korjata laseilla, silloin ei puhuta näkövammaisuudesta.
Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
kykene
valkoisen
mutta
huomioidaan mm. näön tarkkuus ja näkökentän puutteet.
muttei
aina
avulla,
lukemaan.
(Näkövammaisten
(Näkövammaisten Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
Heikkonäköisyyteen voi liittyä monenlaista muutakin, kuin
Näkövammaisuudeksi
mukaan
tilannetta,
luokitellaan
jolloin
WHO:n
laseilla
(NKL
2015)
huono näkeminen. Hoikkalan (2013, 17) ja NKL:n (2015-03-
korjattu
näkö
03)
mukaan
näkövammaiset
häikäistymisherkkyydestä
määritellään kun laseilla korjattu näkö (paremmassa
voivat olla myös hitaita sopeutumaan valonmäärän
silmässä) on alle 0,05. Näkökentänlaajuus voi olla myös yksi
muutoksiin.
määrittelyperuste
hämärästä valoisaan ja toisinpäin.
kaventunut
alle
20
asteeseen.
mikäli
se
on
(Näkövammaisten
Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
Ongelmallista
hämäräsokeudesta.
usein
(paremmassa silmässä) on heikompi kuin 0,3. Sokeaksi
näkövammaisuudelle,
ja
kärsivät
voi
olla
Silmät
siirtymistilanteet
Valaistuksen merkitys
korostuukin näköesteisten tilasuunnittelussa. (Hoikkala 2013,
17; Näkövammaisten Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
Sokeus voi tarkoittaa näkökyvyn täydellistä puuttumista.
Näkökykyä voi myös olla jonkin verran jäljellä, silloin sokea
saattaa kyetä näkemään hahmon, valon tai ääriviivat.
15
ä ö
näköesteisyys
16
3 yleisimpiä syitä näköesteisyyteen
Syitä näköesteisyyteen ja näkövammaisuuteen on lukuisia.
näkemään
Työn
värisokeudesta. Tällöin erotetaan ainoastaan harmaan eri
rajaamiseksi,
käsittelen
syitä
yleisluontoisesti.
ollenkaan
värejä,
Silmän
puhutaan
täydellisestä
Tavallisimpia silmäsairauksia ovat silmänpohjanrappeumat,
tummuus-vaaleusasteet.
mukautuminen
eri
diabeteksen aiheuttamat näkövammat, retinitisin tauti,
etäisyyksille heikentyy lähes kaikilla ikääntyessämme. Ilmiötä
glaukooma l. silmänpainetauti sekä erilaiset näköhermojen
kutsutaan ”ikänäöksi” ja sillä tarkoitetaan 40- ikävuoden
vauriot. (Näkövammaisten Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
jälkeen tapahtuvaa silmän tarkentumisen huonontumista.
Karkeasti arvioiden näköpiste on cm:ssä yhtä kaukana kuin
Yksi näkemistä haittaava tekijä NKL;n (2015) mukaan on
henkilöllä on ikävuosia. Silmän mukautumisen häiriö voi
kontrastien erotuskyvyn heikkous, joka tarkoittaa vaikeutta
kuitenkin olla mukana varhaislapsuudesta lähtien. (Arstila
erottaa
Värinäön
Antti, Björkqvist Stig-Eyrik, Hänninen Osmo, Nienstedt Walter
heikentyessä värit erottuvat huonosti tai niitä ei nähdä
2004, 501-508; Näkövammaisten Keskusliitto, NKL 2015-03-
ollenkaan. Arstilan ym mukaan (2004) värisokeus on
03.)
tummuus-vaaleuskontrasteja.
harvemmin täydellinen. Miehistä n. 8 %:lla on vajavuutta
värien aistimisessa ja naisista alle 1 %:lla. Värisokeuden
Silmälihasten toiminnassa voi
myös olla monenlaisia
yleisyys miehillä perustuu siihen, että häiriön aiheuttaa X-
ongelmia, jotka voivat näkyä mm. etäisyyksien arvioinnissa.
kromosomi. Naisilla x-kromosomeja on lähtökohtaisesti 2.
Karsastus puolestaan tarkoittaa silmien kykenemättömyyttä
Tavallisin värien näkemiseen liittyvä värisokeus on puna-
kohdistaa katsetta samaan pisteeseen. Hoitamattomana
vihersokeus. Punaiset tai vihreät tappiväriaineet puuttuvat
karsastus voi myös aiheuttaa sokeutumisen. Likinäköinen ei
henkilöltä kokonaan ja näin värejä ei kyetä erottamaan
näe kaukana olevia kohteita selvästi. Huono sivunäkö
toisistaan. Harvinaisempi värisokeuden muoto on vaikeudet
ilmenee niin, että se mihin katsotaan suoraan – nähdään
erottaa sinisen, vihreän ja violetin sävyjä. Silloin kun ei kyetä
hyvin, mutta sivualueiden hahmottaminen on vaikeaa ja
17
ongelmallista. Näkörata voi myös katketa eri kohdista
vamman tai sairauden seurauksena. Näkövammaisuuden,
näköesteisyyden ja heikkonäköisyyden kirjo on hyvin laaja.
Mikä sopii yhdelle, ei enää toimikaan toisen kanssa. (Kuvat
5 a-d.).
(Arstila ym 2004, 501-511; Näkövammaisten
Keskusliitto, NKL 2015-03-03.)
Haastatellessani
Ikkelä
keskustelumme
aikana
-
Koskea
(2014)
ajatusta
sivusimme
vaihtoehtoisesta
luokkatilan kalustesijoittelusta. Voisiko tilaan löytyä jotain
muuta näkemystä, kuin perinteinen ”pulpetit rivissä tai
5a.) Näköhäiriö keskellä
5b.) Putkimainen näkökenttä
puolikaaressa” -ajatus? Huomioitava on Hoikkalan(2013)
mukaan että tilaa tarvitaan myös mahdolliselle avustajalle.
Selkeä
tilanjako ja opasteet voivat
hahmottamista.
Heikkonäköisen
olisi
helpottaa
hyvä
tilan
päästä
mahdollisimman lähelle opetustaulua. Mikäli esim. värien
näkeminen
on
huonoa,
korostuu
tilasuunnittelussa
kontrastien merkitys l. värien tummuus-vaaleusasteilla on
merkitystä. Perinteisesti ”väreillä sisustamisen” ajatus tulisikin
nähdä enemmän ”kontrasteilla sisustamisena”. (Hoikkala
2013, 25; Ikkelä-Koski 2014-04-04; Rissanen 2015-04-03.)
5c.) Näkökentän epätasaisuus
5d.) Puutos näkökentässä
Kuvat 5a - d. Näköhäiriön esimerkkejä.
(NKL 2015-03-03.)
18
ä ö
teoriat
19
4 teoriapohjaa tutkielmalle
Tämän
työn
teoriapohjana
käytän
Maslow`n
oppilaiden itsensä toteuttamisen tarpeiden kehitystä.
tarvehierarkiaa, hahmopsykologiaa & hahmolakeja, sekä
ambient designia. Maslow puhuu ihmisen yksilöllisyydestä
ja tarpeesta mm. luovuuteen. Anttila (1993, 70) kuvaa
4.1 maslowin tarvehierarkia
luovan toiminnan olevan aluksi pelkkä intuitio tai hento
ajatus tavoitteesta mihin haluaa pyrkiä. Pikkuhiljaa, kun
ongelmaa miettii ja pyörittelee mielessään, alkaa löytää
vastauksia ja myös haluaa löytää vastauksia. Luovuutta
Anttila
kuvaakin
mm.
mielikuvituksen
rikkautena,
Abraham Maslow kehitti viisiportaisen tarvehierarkian, joka
idealuovuutena ja omaperäisyytenä. Sanotaankin, että
perustuu
jokaisella
periaatteeseen. Valkealahti Kyllikki (2002, 31) kirjoittaa
suunnittelijalla
on
oma
persoonallinen
kädenjälkensä. (Anttila, 1993, 70)
ihmisen
motivaatioiden
täyttymisen
hierarkian pyrkivän selittämään ihmisen motivaatioita,
joka on sitä korkeampi, mitä paremmin ihmisen hierarkian
Hahmopsykologia ja -lait pyrkivät antamaan merkityksen
alimmat tarpeet ovat täyttyneet. Ihmisen ensisijaiset
tietyille asioille ja muodoille.
tarpeet, kuten fyysiset (nälkä, jano) tulisi täyttyä ennen
Muotoilija luottaa omaan
luovuuteensa ja ideaansa tehdessään työtään, sekä pyrkii
kuin
ylemmät
tarpeet
näkemään ongelmat ennakoivasti.(Kettunen 2000, 21-24.)
Kehittyneitä
Ambient design on yksi teoria, jonka avulla ongelmaan
oppimistilanteet,
voi pureutua syvällisemmin. Näköesteisen luokkatilan
erityisosaamisen jollakin alueella. Esimerkkeinä mm. taide,
tarkoituksenmukaisella suunnittelulla, voimme vahvistaa
musiikki tai jokin urheilulaji. Pakottava tarve taas tarkoittaa
tarpeita
kykenevät
voivat
olla
harrastuneisuus
motivoitumaan.
esim.
tai
erilaiset
yksilöllinen
20
esim.
aiemmin
täyttymisestä.
mainittua
fyysisyyden
tarpeen
nen jne. Parhaimmillaan, kun kaikki on sujunut onnistuneesti,
tarvitsemme
ruokaa,
voi
Elääksemme
juomaa ja riittävää lepoa. Turvallisuuden tarve voi olla
saada arvostusta ja onnistumisen tunteen. (Kettunen
2000, 40-42.)
ulkoista tai sisäistä turvallisuuden tunnetta. Hierarkian
ylimmät tarpeet, eivät ole välttämättömiä, mutta
näiden
tarpeiden
täyttyessä
olemme
saaneet
toteuttaa luovuuttamme, älykkyyttämme ja jotain
omaa osaamistamme. Nämä asiat tekevät meistä
yksilöllisiä
ja
vahvistaa
Keltinkangas-Järvinen
itsetuntemustamme.
kirjoittaa
hyvän
itsetunnon
merkityksestä ja kuinka parhaimmillaan koulu voi tukea
itsetuntoa
positiiviseen
suuntaan.
(Kuva
6.)
(Keltinkangas 1994, 186; Maslow 1987; Studythings 2015;
Valkealahti 2002, 31.)
Kettunen
jakaa
luovan
prosessin
ongelmaan,
hautomiseen, oivallukseen ja lopulta ratkaisuun(2000,
42). Hän kuvaa muotoilijan työn olevan yhtä aikaa sekä
luovaa itsensä ilmaisua, mutta samalla myös täynnä
ristiriitaisuutta,
epäonnistumista.
epävarmuuden
Muotoilijalta
sietämistä
odotetaan
ja
toisinaan
paljon. Halutaan uusia näkemyksiä, ideoita, tuotteen
tulee olla turvallinen, fyysisyyden huomioiva, esteetti-
Kuva 6. ”Maslow`n tarvehierarkia ” (Studythings 2015).
21
4.2 hahmopsykologia
Millainen on hyvä tila tai muoto? Tilakokonaisuuden ja
Yksinkertainen
materiaalin arvioiminen ”hyväksi” on yksilöllistä ja arviot
lakeihin.
vaihtelee
suoraviivainen,
eri
ihmisillä.
hahmopsykologia
Kettusen
mukaan
(2000,
21)
hahmopsykologian
toteaa,
että
selkeän
geometrisen pelkistetty tyyli on ollut jo
pitkään suosittu tyylisuuntaus suunnittelijoiden keskuudessa.
määrityksen hahmolakien kautta. Hyvä tila syntyy tilaan
(kuva 2,9 ja kuva 7). Ei ole tavatonta, että muotoilijat
sopivista
eripuolilla maailmaa
oikeista
muodolle
)
Kettunen
perustuu
teoreettisen
muodoista,
antaa
(2000
muotoilu
mittasuhteista
ja
mm.
keksii lähestulkoon yhtä aikaa
symmetriasta. Luokkatilan tilasuunnittelussa hahmolakien
samantyylisiä asioita. Liiallisen pelkistämisen kanssa saa
huomioiminen näkyy kalusteiden sijoittelussa ja esim.
olla varovainen, ettei kokonaisuus jää tylsäksi. (Kettunen
materiaalien valinnoissa sekä tilan rytmityksessä.
2000, 21-22.)
Kuva 7. Selkeän tilan harmoniaa
22
4.2.1 hahmolait
Hahmolaki perustuu kokonaisuuden ymmärtämiseen.
Kettusen (2000, 24) mukaan pyrimme jäsentämään
Menetelmällä pyritään jäsentämään ympäristöämme ja
näkemäämme ja tähän perustuen pyrimme hakemaan
ryhmittämään asiat tiettyyn joukkoon kuuluviksi. Hyvällä
materian muodoille vertailupohjaa tutuista asioista. Tietyt
muodolla halutaan korostaa kohteen yksinkertaisuutta.
merkit ja kuviot, viivat ja pisteet pyrimme tulkitsemaan
(Kettunen 2000, 22-23.)
tavallamme
ja
liittämään
muodot
johonkin
konkreettiseen. Kettunen kirjoittaa ihmisen kehittyneestä
Läheisyyden laki kuvastaa Kettusen (2000) mukaan
kasvojen havainnoinnista, joka näkyy taipumuksenamme
lähellä
tulkita
olevien
kokonaisuudeksi
elementtien
ja
samaan
mieltämistä
joukkoon
samaksi
kuuluvaksi.
Esimerkiksi taulukollaasi seinällä ymmärretään yhdeksi
tuotteita
voidaan
nähdä
kasvojen
”vihaisina
kautta.
tai
Esimerkiksi
lempeinä
autot
kasvoina
”.(Kettunen 2000, 24.)
kokonaisuudeksi. Jatkuvuuden laki ilmentää jatkuvuutta
sanan varsinaisessa merkityksessä. Kappale voi olla toisen
kappaleen päällä tai yhden elementin päällä on toinen
elementti
jne.
Symmetrian
laki
näkyy
ihmisen
taipumuksessa havaita yksinkertaisen selkeitä muotoja.
Samankaltaisuuden
laissa
samat
muodot
ja
ominaispiirteet halutaan ryhmitellä samaan joukkoon.
Sulkeutuvuuden laissa kuvio nähdään yhtenä, esim.
katkoviivoista koostuva ympyrä nähdään kauempaa
katsottuna kiinteänä ympyränä. (Kettunen 2000, 22-23.)
23
4.3 ambient design
Useimmille meille on tärkeää luoda haluamaamme
ristöön
tunnelmaa
Korppinen, Laihanen 2008,10; Muuntuva ilme 2015.)
eri
tavoittelemme
tilaisuuksiin
jouluista
tai
tunnelmaa
hetkiin.
Jouluna
liittyvänä tunnelmana.
(huomisendesign 2015;
joulukoristeiden,
jouluisen musiikin ja tuoksujen avulla. Toisinaan saatamme
Anttila (1999, 37) kuvaa
hankkia kimpun tuoksuvia kukkia, nauttia vastavalmistetun
materiaaleja ja saada sitä kautta tietoa mm. muodosta ja
kahvin tai kotona leivotun pullan tuoksusta jne. Yhteistä
pinnan rakenteesta. Koskettamisen ja hypistelyn lisäksi
näille asioille on kokemuksen tulkinta aistien kautta.
joskus tekee mieli tuntea materiaalin tuoksu (esim. tuore
ihmisen tarvetta koskettaa
puu)(kuvat 8 ja 9, 25.) Näin kokemus materiaalista tuntuu
Ambient designista käytetään huomisendesignin(2010)
todellisemmalta. Aistikokemus voi olla hyvin yksilöllinen.
mukaan
aistidesign.
Kaunis tuote saattaa menettää mielenkiintonsa jos sitä
Perusajatus on että aistien kautta halutaan herätellä tilaa
käytettäessä lähtee epämiellyttävää ääntä. Kokonaisuus
tai materiaalia
kokemuksesta
nimitystä
tunnelmadesign
”koettaviksi”.
tai
Kokemus saadaan mm.
äänien, pintojen, valojen tai värien kautta. Aistien
kallistuukin
negatiivisuuden
puolelle.
(Anttila 1999, 37.)
herättämiseen voidaan käyttää myös tuoksuja ja makuja.
Tilasuunnittelussa
lisäksi
Catherine Warren Leonen (2015) mukaan Ambient design
tilakokemuksen moniaistinen positiivinen elämys. Ambient
on jo jonkin aikaan ollut suosittu suuntaus maailmalla. Yhä
design
enenevissä määrin
on
tärkeää
Korppisen
opinnäytetyön
(2008,
on
Annen
10)
muodon
ja
mukaan
Laihasen
laajempi
Elinan
tapa
moniaistisuuden
suunnittelijat haluavat huomioida
luodessaan
tilakokonaisuuksia
ja
suunnitella, jossa suunnittelijat kommunikoivat eri alojen
muotoilua.
osaajien ja tutkijoiden kanssa. Lähteessä erotetaan
hyödyntävällä tilasuunnittelulla voidaan tuoda uusia
ambient ympäröivänä tunnelmana ja ambience ympä-
näkemyksiä myös näköesteisen opetustilaan. Joy Monice
Ambient
designiin
pohjautuvalla
aisteja
24
Malnar (2004) on Chicagolainen arkkitehti, joka on
perehtynyt
aistidesigniin
syvällisemmin
ja
kirjoittanut
aiheesta kattavan kirjan ”Sensory design”(2004). Murtola
Siiri puolestaan (2013) on tutkinut opinnäytetyössään
ambient
designin
keinoin
työyhteisöjä
ja
toteaa
opinnäytetyössään ambient designin tuovan positiivisia
hyvinvointi
vaikutuksia
käyttäjilleen.
Margit
Sjöroos
puolestaan on kehittänyt kansainvälisesti palkitun ja
tavaramerkiksikin
rekisteröidyn
Area” (Conbalance17.3.2015).
internetsivujen
digitaalisen
mukaan
konseptin
Free
Konseptissa keskitytään
fyysisen,
ympäristön
”Stress
mentaalisen
merkitykseen
ja
ihmisen
hyvinvoinnille. (Conbalance 2015; Malnar 2004; Murtola
Kuva 8. Puu luonnon materiaalina
koetaan miellyttävänä.
2011; Warren 2015 .)
Näköesteisen tilassa tulee tilan valaistukseen, akustiikkaan
ja äänimaailmoihin kiinnittää erityistä huomiota. Hoikkala
(2013) kirjoittaa Pro Gradussaan näköesteisten oppilaiden
erilaisten
lähtökohtien
Tilasuunnittelussa
tuovan
tulee
oman
huomioida
lisähaasteensa.
että
jokaisella
oppilaalla on mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn.
Samalla todetaan tarvittavan myös ryhmätyöskentelytilaa
eli tilan muunneltavuus nähdään tärkeänä. (Hoikkala
2013, 8 ja 40, 71-74.)
Kuva 9. Vihreä luonto inspiroi.
25
” me voimme tuntea ihollamme materiaalin pehmeyden tai
karkeuden - voimme kuulla silkin kahinan, haistaa
vastasilitetyn puuvillakankaan oman ominaisuuden tai
ulkona kuivatetun pyykin raikkauden ”
(Anttila 1999, 2).
ä ö
aistit
26
5 aistit
Perehtyessäni eri lähteisiin, huomasin olevan eri tapoja
Tieteen kuvalehden artikkelin (2010), Arstilan (2004) ja
jakaa aistit.
Papunetin (2015) mukaan asento- ja liikeaistit tunnistavat
Entisenä terveydenhuollon ammattilaisena,
koin luontevaksi käyttää Arstila Antin, Björkqvist Stig-Eyrikin
muuttuvaa asentoamme koko ajan. Lihakset ja nivelet
Hänninen Osmon ja Walter Nienstedtin (2004, 474-514)
määritelmää aisteista. Heidän mukaansa ihmisellä on
parhaimmillaan useita aisteja käytettävissään. Niiden avulla
saamme
tärkeää
tiedostettua
tai
tiedostamatonta
informaatiota niin itsestämme kuin myös ympäristöstämme
(kuva 10). Aistit jaetaan iho-, asento- ja liike, kuulo- ja
näköaisteihin sekä haju- ja maku aisteihin. Päämääritelmien
alaisuuteen
lukeutuvat
tarkemmat
aistimääritykset.
Esimerkiksi ihonaisteihin kuuluvat tunto-, kosketus-, terminen, kipu- ja paineaisti. Papunet puolestaan jakaa aistit
kaukoaisteihin, lähiaisteihin ja kehoaisteihin. Nämä eri aistit
auttavat toisiaan viestien välityksessä (Arstila ym 2004;
Papunet 2015.)
Tuntoaisti tunnetaan pääosin ihon välityksellä. Papunetin
mukaan
tuntoaisti
onkin
erityisen
merkityksellinen
näkövammaisille. (Arstila ym 2004, 474-514; Papunet 2015.)
Kuva 10. Ihmisen perusaistit.
27
välittävät jatkuvaa tietoa siitä missä ja miten olemme tai
painavaa. Voimme koskettamalla tunnistaa materiaalin,
mitä kätemme ja jalkamme tekevät.
tuotteen tai pinnan muodon. Anttilan mukaan on tutkittu
tukevat
toisiaan.
Hajuaisti
Maku ja hajuaisti
kuuluu
ns.
limbiseen
mielikuvien vaikutusta kosketusaistimukseen. Koehenkilöillä
järjestelmään joka käsittelee erilaisia perus tuntemuksia.
todettiin, että ihon lämpötilassa tapahtui merkitseviä
Näitä perustuntemuksia voivat olla mm. pelko tai nälkä.
muutoksia sen mukaan oliko mielikuva onnistunut vai
Tähän perustuu ”assosiaatiot” l. mielleyhtymät aiempaan.
epäonnistunut. Anttila (1993, 21) on selventänyt kädellä
Hajut ja tuoksut voivat herättää meissä erilaisia muistoja
koskettamisen
aiemmasta. Näköaisti on meidän tärkein aistimme ja sen
koettavan
avulla saamme Arstila ym (2004, 498) mukaan ison määrän
tuntemiseksi. (Anttila 1999, 26-39; Anttila 1993, 21.)
informaatiota
päivän
aikana.
Kuuloaistin
olevan
kinesteettistä
tuntemuksen
hän
ja
sormenpäillä
erottelee
haptiseksi
avulla
ymmärretään äänen ja rekisteröidään tapahtumia ja tilaa
Saamme tuotteen tai materiaalin muodosta näiden eri
ympärillämme.
aistien välityksellä valtavan määrän informaatiota. Pieni
Pystymme
päättelemään
mistä
ääni
kantautuu. Kuulo voi harjaantua ”kuulemaan” erilaiset
lapsi
materiaalit. Anttila (1993, 43) kuvaa kuinka metallista
mahdollisin aistein. Näin lapsi kerää tietoa ympäröivästä,
lähtee erilainen sointu verrattaen puun resonanssiin.
painaa mieleen ja oppii näistä tutkimusretkistään. Samoin
(Anttila 1993, 43; Arstila ym 2004, 474-514; Papunet 2015;
myös aikuinen haluaa tunnustella esim. kankaan pintaa
Tieteen kuvalehti 2015.)
ennen ostopäätöstä. (Anttila, 1993, 42-43.)
Anttila
(1999)
kuvailee
ihoaistien
käsittävän
haluaa
tutkia
ympäröivää
maailmaa
kaikin
mm.
erottelevan kosketuksen, painalluksen, jäsenen asennon,
liikkeen, kylmän/lämmön, kivun ja kutituksen tunteet. Ihossa
olevien
erilaisten
kokemaan
reseptoreiden
kosketuksesta
-
onko
avulla
se
pystymme
kevyttä
vaiko
28
ä ö
oppimisympäristöt
29
6 oppimisympäristö
Oppimisympäristöjä
voidaan
Jyväskylän
yliopiston
ns. henkistä ympäristöä. Tilan rajaajana ei ole seinät, vaan
verkkojulkaisun (2015) mukaan jakaa avoimeen, suljettuun,
tunne
samaan
ryhmään
kuulumisesta.
Virtuaali
tila
kontekstuaaliseen, tai teknologiapohjaiseen ympäristöön.
ilmentää perinteistä oppimistilaa jossa voidaan hyödyntää
Avoimessa oppimisympäristössä opiskelija vastaa omasta
esim. videoneuvottelu tekniikkaa. (Jyväskylän yliopisto b
oppimisestaan. Suljettu oppimisympäristö on aikatauluun
2015, Mononen-Aaltonen 1999, 2015-03-15.)
ja paikkaan sidottu (perinteinen koulu). Kontekstuaalinen
oppimisympäristö
ongelmakeskeistä
Mielikuvien kautta koettu oppimistila nähdään Mannisen ja
käytännönläheiseen
Pesosen(1997) mukaan fyysisenä, sosiaalisena, teknisenä,
oppimiseen. Teknologiapohjainen ympäristö puolestaan
paikallisena ja didaktisena ympäristönä. Julkaisun mukaan
kuvaa
fyysinen tila on näkemällä koettu hyvä tila. Arkkitehtuuri ja
lähestymistapaa,
tarkoittaa
joka
viestinnän
ja
perustuu
tietotekniikan
hyödyntämistä.
(Jyväskylän yliopisto a 2015; Manninen 1996, Matikainen ja
tilasuunnittelu
Manninen 2000, 2015-03-03.)
kokemiseen.
sisustuksen
avaavat
Työelämässä
kautta
uusia
mahdollisuuksia
esim.
luonnon
työhuoneeseen
tai
tilan
tuominen
vaikkapa
Mononen-Aaltonen jakaa (Jyväskylä yo, 2015) metafooran
kahvihuoneeseen voi olla työn tekemistä edistävää.
mukaisen oppimisympäristön ekosysteemiin, - paikkaan, -
Sosiaalinen tila on vuorovaikutuksen kautta koettu tila,
virtuaalitilaan ja
jossa ilmapiirillä on merkitys. (Jyväskylän yliopisto c 2015,
dialogiin. Ekosysteemi kuvaa yksilön ja
hänen oppimiseen vaikuttavia seikkoja, kuten kaverit ja
koulumatka. Oppimisympäristö paikkana – käsite kuvaa
mm.
oppilaitoksen
luonnossa,
tai
ulkopuolella,
esim.
museoissa,
Vaikkapa piha-alueilla tapahtuvaa
oppimista. Oppimisympäristö dialogina kuvastaa sisäistä
Manninen ja Pesonen 1997, 2015-03-15.)
Positiivinen ilmapiiri tukee oppimista. Maslow´n tarvehierarkian
mukaan
turvallisuuden
ja
fyysisten
tarpeiden
täyttyessä, halutaan kokea ylempien hierarkioiden tarpeita
(Valkealahti Kyllikki 2002, 31). Tekninen tila oppimistilana
30
ja
ympäristönä
tarkoittaa
hyödynnettävää
tietotekniikkaa
nykyaikaista
kuten
älytekniikoiden
opettavainen
löytämään
kaikkea
tila
ilmentää
parhaat
viestintä-
kameroiden
hyödyntämistä.
ja
joilla
tavat
oppimista. (Jyväskylän yliopisto c 2015,
ja
erilaisen
Didaktiivinen
tapoja,
mahdolliset
opetuksessa
l.
pyritään
pöydän
ääressä mukavasti
löhöten
tukemaan
Manninen ja
Pesonen 1997, 2015-03-15 ; Valkealahti Kyllikki 2002, 31.)
tauotta välillä
liikkuen
lämmin viileä
ohjatusti itsellisesti
yksin parityönä
napostellen välipaloitta
vuorokauden
aika
sitkeä helposti
luovuttava
Kuva 11. Tekijöitä oppimisen taustalla (Pedanet 2015-01-24.)
kirkas valo hämärä
ä ö
oppijan roolissa
32
7 millaisia oppijoita olemme?
Meillä jokaisella on oma ominainen tapamme opiskella ja
voi olla avustaja mukana opetuksessa. Näköesteinen
oppia. Pedanetin verkkojulkaisun (2015) mukaan ihmisistä
saattaa myös tarvita erityistä yksilöllistä ohjausta. Kaikille
n. 40 % oppii lukemalla ja näkemällä, 30% oppii kuulemalla
sopivaa ryhmäopetusta voi olla haasteellista järjestää.
ja loput 30 % oppii tekemällä. Päivittäinen informaatio
Oppilas tarvinnee myös erilaisia apuvälineitä oppimisen
vastaanotetaan visuaalisesti, auditiivisesti, kinesteettisesti
tueksi (kuvat 13-18, 37). (Hoikkala Ritva,
sekä taktiilisesti. Visuaaliselle ihmiselle kuvat, värit, sekä
Pedanet 2015-01-15.)
2013, 8, 22,52;
asioiden ulkonäkö ovat tärkeitä. Auditiivinen oppija pitää
loogisesta ja luentomaisesta opiskelusta. Kinesteettinen
Taidemaailmassa kosketeltavat kohokartat ja pienoismallit
oppija
ovat Linnapuomi Auran (2008) mukaan näkövammaisille
omaksuu
käsittelee
tietoa
tiedon
taktiilisesti.
analyyttisesti
ja
Osa
joku
oppijoista
toinen
pitää
tärkeitä. Yhdistämällä pienoismallit ja kohokartat ja -taide
kokonaisuuksista. Prosessoimme ja painamme mieleemme
ääniin,
koko ajan uusia asioita ja yritämme ymmärtää niitä.
kokemusta. (kuva 12, 36). (Linnapuomi Aura 2008, 5-6.)
saadaan
jo
useamman
aistin
visuaalista
(Pedanet 2015-01-24)
Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä keräsin kaavioon (kuva
Näköesteiselle kuuleminen on Hoikkalan (2013 ) mukaan
11,31). Lähtökohtaisesti oppimiseen ja oppijaan vaikuttavia
yksi keino hahmottaa tilaa ja oppia uutta tietoa. Liika ääni
tekijöitä on runsaasti. Siinä missä yhdelle aamupäivä on
voi olla myös häiritsevää. Aistiesteisillä opiskelijoilla on
parasta oppimisen aikaa voi toiselle iltapäivä olla kaikkein
yksilölliset opetussuunnitelmat. Näön heiketessä joudutaan
tehokkainta oppimisen aikaa. (Pedanet 2015-01-24.)
oppimisen keinoja tarkistaa ja sen myötä haetaan uusia
keinoja oppia sekä olla vuorovaikutuksessa. Opiskelijalla
33
ä ö
tilasuunnittelu
34
8 näköluokan tilasuunnittelu
Hyväsuhteinen oppimistila saavutetaan Rakennustiedon,
harmaata vasten valkoinen teksti ei erottunut ja sininen ja
RT:n (47-10951) ja Stenrosin ja Auran (1984, 56) mukaan
punainen saattoivat muuntua ”samaksi väriksi”. Punainen
kun
tuntui
tila
vastaa
sille
asetettuja
lainsäädännöllisiä
vaatimuksia. Suunnitelmissa tulee olla huomioitu
ihmisen
mitat
kalusteiden
ja
sekä
toimintaympäristön
ulottuvuudet,
mm.
koulurakennuksen
esteettömän
ohjeistukset.
liikkumisenOppilaitos
levottomalta. Mustavalkoisuus koettiin kaikkein
selkeimpänä väriyhdistelmänä. Opetustaulun kirjoitukset
ja
koettiin parhaimmaksi paksulla tussilla/kynällä tai liidulla
ja
tehtynä. (Hoikkala 2013, 42, 56 - 66; Pedanet 2015.)
fyysisenä
rakennuksena ja tilana tukee parhaimmillaan oppijan
Opastukseen voidaan käyttää taktiilisia materiaaleja
työskentelyä.
esimerkiksi asentamalla lattian pääväylille opasteraidat.
Kaikkien
sisämateriaalien
tulee
olla
puhdistettavia ja julkisen tilan vaatimukset täyttäviä, M1 –
Opasteet
luokiteltuja,
<100mm.
palonkestäviä
sekä
SL1
luokiteltuja.
eivät
saa
aiheuttaa
kompastumisvaaraa
Linnapuomin raportin (2008, 5-6) ja Hoikkalan
Verhoiltujen kankaiden kulutuskesto tulee olla vähintään
(2013) mukaa näkövammainen tarvitsee myös taiteen,
50 000 martindalea, lisäksi kankaat tulee olla irrotettavia ja
kulttuurin ja visuaalisuuden kokemista. Kohokuvioinen
pestäviä. (RT 47 – 10951; Stenros, Aura1984, 56.)
taide, tilakartat ja pienoismallit antavat mahdollisuuden
kokea tila taktiilisesti (kuva 12, 34). (Hoikkala 2013, 20, 56;
Näköesteiselle
merkityksellisiä ovat Hoikkalan raportin
Linnapuomi 2008, 5-6; Rissanen 2014-04-04.)
mukaan (2013) symbolit, kontrastit ja taktiilisuus. Mitä
enemmän kontrastia, sitä selkeämmin kuvat eroavat
Liittämällä jokin väri, materiaali ja muoto eri pinnoille ja
taustastaan. Hoikkalan tutkimuksessa ilmeni, että vihreältä
huonekaluille
taululta erottuvat parhaiten keltainen tai valkoinen liitu.
Merkitsemällä elementtiin tai materiaaliin tietyn tunnun,
Ruskea ja punainen koettiin huonoina vaihtoehtoina,
muodon, värin tai kontrastiin - voidaan helpottaa tilasssa
voidaan
samalla antaa niille ”merkitys”.
35
liikkumista sekä sen hahmottamista. Stenrosin(1984) mukaan
materiaalit voidaan kokea koskettaen kädellä ja esim.
jalkapohjien välityksellä ja lisäksi tekstuurilla voidaan jaotella
pinnan muotoja antaen sille kosketeltavuutta. Stenros toteaa
materiaalien vastakohtien olevan tärkeitä, sillä niillä saadaan
tilasta mielenkiintoinen. (Stenros 1984, 73 , 141.)
Hoikkalan (2013, 26) mukaan näköesteisen tulee pystyä
tutustumaan
luokkaan
turvallisesti
yksin
tai
avustajan
välityksellä. Kuurosokealle tila voidaan esimerkiksi ”piirtää”
kartaksi opiskelijan selkään. Samalla voidaan jäsentää
Taidenäyttely.Madrid.
”karttaan” tilan muoto ja missä esim. oma työskentely paikka
sijaitsee. (Hoikkala 2013, 20-26, 42.)
Hyvällä tilasuunnittelulla voidaan tukea jäljellä olevan näön
hyödyntämistä.
Esimerkiksi
valaistukseen
tulee
kiinnittää
huomiota, sitä pitää olla riittävästi ja se ei saa häikäistä.
Hoikkalan (2013) mukaan opettajan taustaseinän tai taustan
olisi
hyvä
olla
tummempi
tai
sitä
pitäisi
pystyä
tummentamaan tarvittaessa. (Hoikkala 2013, 22; RT 47 –
10951)
Kuva 12. Kohokuvioitu tilataide ja pienoismalli
36
Hoikkala (2013, 19) kirjoittaa näköesteisen tarvitsevan
olla paikka repulle ja pöytään olisi hyvä saada kiinnitettyä
erilaisia apulaitteita. Hänen pulpettinsa viereen on hyvä
valkoinen keppi pidikkeineen (kuvat 13 ja 16). Näkemisen
varata tila ja paikka mm. tarvikevaunulle, jossa on
apuvälineitä ovat mm. optiset apuvälineet (kuvat 17- 18).
säilytystilaa välttämättömille apuvälineille, pistekirjoille ja
(Hoikkala 2013, 19.)
henkilökohtaisille opetustarvikkeille. Pöydän ääressä tulee
13.
14.
15.
16.
17
.
18.
Kuvat 13-18. Näköesteisen apuvälineitä.
37
8.1 materiaalit ja värit
Arkkitehtoninen tila voidaan Stenrosin ja Auran mukaan
Näköluokan lattiamateriaalin tulee RT:n (47-10951) mukaan
(1984)
olla
jakaa
perus-
luistamatonta.
Lattiassa
seinätilaan ja ylätasoon l. kattoon. Lattiataso voi olla joko
voidaan käyttää opasteraitaa joka voi olla
pintaan
rauhallinen tai huomiota herättävä, riippuen siitä millaista
integroitu, upotettu tai teipattu. Tärkeää on, ettei opaste
tunnelmaa
kuvataan
ole liian ulkoneva ja aiheuta siten kompastumisvaaraa.
erilaisena eri kulttuureissa (Japani – Eurooppa). Lattia
Opasteraidoissa voidaan käyttää myös kiiltävämpääkin
kokoaa tilan yhteen (kuva 19). Seinät antavat tilalle
materiaalia tai valaistusta. Näin raitojen erottuminen
kolmiulotteisen
vaihtelulla
tehostuu paremmin ja näkyy pimeässä. Lattialistojen on
saadaan tilaan erilaisia tunnelmia ja korkeuden vaihtelulla
myös hyvä erottua tilasta jotta tilan hahmottaa paremmin.
voidaan myös jakaa tiloja eri osa-alueisiin. (Stenros 1984,
(Ikkelä-Koski 2014-04-04; RT 47 – 10951.)
haetaan.
eli
lattiatasoon,
Perustason
muodon.
verikaaliseen
merkitys
Kattokorkeuden
kulutuksen
kestävää
ja
39-40.)
Kuva 19. Idekuvaa. MasterTop(Decorfloor.)
38
RT:n
ohjeistuksessa
suositellaan
voidaan siirtyä tasaiseen pintaan. Tasapainoisuus vaatiikin
käsittelemään oppilaitoksen seinät maalaamalla - näin
useimmiten sopivaa vastakohtaisuutta ja jännitettä joka
seinät ovat helpompi korjata ja uudistaa (kuva 20-21, 40).
syntyy kokemuksen ja käytännön kokeilujen kautta.
Kipsilevyn päälle voidaan laittaa esimerkiksi vanerilevyä
Väreissä kontrastia luodaan tumma-vaalea vastapareilla
antamaan
seinä
Eri materiaalit koetaan lämpimiksi (puu) tai viileiksi (esim.
pintoja käytetään myös kiinnityspintana. Stenros (1984)
teräs). Parhaimmillaan materiaali on silloin, kun se on
kirjoittaa, että seinälle voidaan antaa joko korostava rooli
materiaalille ominaisessa paikassa.
tai ns. alisteinen l. neutralisoiva rooli. Pinnan tekstuuri ja
pidetään
struktuuri luo materiaalille sille ominaisen ilmeen. Struktuuri
sanottua ”epämateriaalia”. (Stenros 1984, 138 – 139, 145 -
tarkoittaa jokaisen materiaalin omaa sisäistä rakennetta,
160.)
iskulujuutta.
(RT
47-10951)
Riippuen
materiaalista
myös
yleisesti
”Aitoa materiaali
arvokkaampana”
kuin
niin
esimerkiksi muovi tuntuu sileältä, kangas pehmeältä jne.
Tekstuuri puolestaan kuvastaa kuvioiden kerroksellisuutta.
Värien kokemus on hyvin yksilöllistä. Siinä missä toinen
( RT 47 – 10951; Stenros 1984, 134 -141.)
pitää kirkkaista väreistä, joku toinen ei voi sietää niitä
(kuva 20, 39). Värien dynamiikalla voidaan hakea erilaisia
Materiaalin
erottumiseen
tarvitaan
Stenrosin
(1984)
lopputuloksia.
Halutaanko
kenties
harmoniaa
vaiko
mukaan valoa ja varjoa. Hän kuvailee teoksessaan että
disharmoniaa? Väreillä on myös erilaisia psykofyysisiä
aikanaan vaihtelua pintoihin luotiin rakennustekniikalla.
vaikutuksia. Yleisesti koetaan vaalean värin avartavan ja
Kirkkoihin tehtiin profiloituja listoja ja kipsikoristeita, joilla
tummien sävyjen pienentävän tilaa. Sininen ja vihreä
haluttiin korostaa jotain osaa rakennuksesta. Kontrastia
voivat olla rauhoittavia
voidaan luoda myös muotovastakohdilla (esim. leveä-
soinnuttaa, hakea väriharmoniaa tai väreillä voidaan
kapea) tai suuruusvastakohdilla (suuri-pieni tai raskas -
tietoisesti hakea vastakohtaisuutta. Haluttu lopputulos
kevyt).
määrää väripaletin. Yleisesti koetaan kylmien sävyjen
Pintamateriaalien
vaihtelulla
ja
muutoksella
ja
jne.
Värejä voidaan myös
tuodaan ilmeikkyyttä – ja kokonaisuuteen saadaan näin
etäännyttävän
lämpimien
kiinnostavuutta. Esimerkiksi karheasta betonipinnasta
lähemmäksi. (Rihlama 1997, 83-87.)
sävyjen
tulevan
39
8.2 akustiikka
Akukonin Henrik Mölleri ja Nella Näveri (2013-11) ovat
tässä luokassa tarve on hieman suurempi n. 120-140%
tehneet
Mäen
lattia pinta-alasta. Näveri ja Mölleri suositteleekin että
uudiskouluun. Yritys on akustiikan, meluntorjunnan ja
vaimennusta tehdään kattoon n 70 % ja 30% seinäpinnoille
audivisuaalisen tekniikan asiantuntija. Iso osa seinäpintojen
(kuva 20-21 ).(Mölleri, Näveri 2013-11.)
akustiikka
akustoinnista
suunnitelman
tulisi
Onerva
saada
oleskelukorkeuteen. (kuva 20-21.)
opiskelijoiden
Haasteeksi tuleekin
suuret kestävyysvaatimukset, materiaalin tulee kestää
iskuja
ja
mm.
pyyhintää.
akustiikkamateriaalien
tulisi
Seiniin
olla
asennettavien
kosketeltavissa
ja
puhdistettavissa. (Mölleri Henrik, Näveri Nella 2013-11.)
Kouluhankkeeseen tehdyn (Mölleri ym 2013-11) raportin
mukaan aistirajoitteisten luokkatilassa tarvitaan
hyvää
akustiikkaa taustahälyn poissulkemiseksi. Oppilailla voi olla
ongelmia myös kuulon kanssa. Hyvällä akustiikalla luokka
saadaan mahdollisimman meluttomaksi, jotta puheen
ymmärtäminen ja muiden äänien havaitseminen olisi
mahdollisimman helppoa.
Jälkikaiunta äänissä pyritään
pääsemään n. 0.5 sekuntiin. Tähän päästään asentamalla
akustiikkasuunnitelman mukaisesti 100-120% lattiapintaalan suuruinen määrä vaimentavaa materiaalia. Tosin
Kuva 20-21. Idea kuvia akustiikka ratkaisuista, Ecophon
40
8.2.1 äänet ja tuoksut
Elämyksellisyyttä näköesteisen tilaan voidaan tuoda eri
laitteen avulla. Luokkatilaan tuotu hyvä tuoksu, esim.
äänimaailmojen kautta. Musiikin avulla voidaan rauhoittaa
havumetsän tai ruohon tuoksu voi tuoda mukavia muistoja,
tai kiihdyttää kuulijaa. Murtola Siirin (2013) mukaan tilaan
hyvänolon tunnetta sekä rauhoittaa mieltä. (kuvat 22 -
asennettu laadukas äänentoistojärjestelmä mahdollistaa
26.) (Murtola 2013, 51-52; Suomen aromaterapeutit 2015.-
hyvän kuulemisen. Heikkokuuloisten kuulon tueksi Hoikkala
02-07.)
(2013)
mainitsee
erilaiset
ryhmäkuuntelulaitteet
sekä
yksilölliset kuulemisen apuvälineet. (Murtola 2013, 51-52;
Hoikkala 2013, 22.)
Stenros
(1984,
materiaalien
134-141)
kuvailee
”ääniä”
mielenkiintoisesti,
Saksalaisen
”Bauhausin
Aromaterapiasta tutut tuoksut sopivat Murtolan (2013, 51-
arkkitehtikoulun” järjestämän kokeen kautta. Oppilaita
52) ja Suomen aromaterapeuttien (2015-3) mukaan myös
pyydettiin kuljettamaan sormiaan uudelleen ja uudelleen
tuoksusisustamiseen. Tuoksuilla halutaan parantaa ihmistä
eri materiaalien (puu, kivi, metalli ym..) pinnoissa ja
kokonaisvaltaisesti.
Astman
aistimaan
näiden
kanssa
tuoksujen
ja
allergioiden
kannatta
yleistyessä
kuitenkin
lähteä
materiaalin
tuntu.
Tutkimuksen
taustalla
kerrotaan olleen huoli siitä, että ihminen on kadottanut
varovasti liikkeelle. Luonnon tuoksut koetaan useimmiten
kyvyn aistia tekstuurien pintoja. Kokeella
miellyttävinä. Esimerkkejä tuoksuvista kasveista, puista ja
harjaannuttaa
pensaista ovat kuusi, jasmiini ja mm. laventeli. Laventeli ja
alkuperäiseen lähteeseen viitaten (Rasmussen 1982, 177),
kataja rauhoittavat mieltä, rosmariinilla kerrotaan olevan
oppilaiden kyenneen tuntemaan tuntoaistin kautta, eri
muistia virkistävä vaikutus ja appelsiinin tuoksulla on
materiaalien
mielialaa kohottava vaikutus.
1984. s, 134 -141, Rasmussen 1982, 177.)
Murtola kuvailee, että
”ei
näkeviä”-
aisteja.
päätettiin
Stenros
kuvaa
”tekstuurisen musiikin asteikon”. ( Stenros
tuoksun voi saada huonetilaan tarkoituksenmukaisen
41
Kuva 22 - 26. Luonnon materiaalit koetaan miellyttävinä.
42
8.3 valaistus
Monet lähteet (Innolux, Adlux, 2015) osoittavat,
ihanteellisin
keinotekoinen
asennettaessa
tulee
huomioida
että
valo
suunnataan oikeaoppisesti. Työpistevalaisimeen on myös
spektriä mukaileva valaistus. Adluxin (2015) mukaan
mahdollisuus saada epäsuora valaistus, joka heijastetaan
täyden spektrin valolla on todettu positiivisia vaikutuksia
katon kautta tilaan. Lisävalaistusta voidaan asentaa mm.
myös näkemiseen.
Liian alhainen valaistuslämpötila
epäsuorasti kattoon tai vaikkapa seinään asennettujen
tuottaa kellertävän valaistuksen, joka vääristää värisävyt.
valolistojen kautta. Epäsuora valaistus luo rauhoittavaa
Liian
koetaan
tunnelmaa. Himmentimellä säädettävä valaistus tarjoaa
sinertävänä ja kylmänä. Valon väriominaisuudet tulee
valaistuksen suhteen monipuolisuutta tilaan. Valaisimiin
muistaa valaistusta valittaessa.
voidaan myös
valaistuksen
lämpötila
on
laistusta
päivänvalon
korkea
valaistus
että
taas
Valaistuksella voidaan
kytkeä erilaisia tunnistimia ja portaaton
korostaa yksityiskohtia, kuten seinämateriaalia ja muita
valaistuksen säätö. (Adlux 2015; Hoikkala 2013, 56; Innolux
tilan muotoja sekä värimaailmaa (kuva 27 ja 28). (Adlux
2015; RT 47 – 10951.)
2015; Innolux 2015; Stenros 1984, 145.)
Hoikkalan (2013) mukaan näkövammaisten luokassa on
huomioitava
riittävän
valaistusvoimakkuuden,
häikäisemättömyyden ja oikeanlaisen pintakirkkauden
lisäksi siitä ettei auringonvalo pääsisi heijastelemaan silmiin
ikkunoiden kautta. Sälekaihtimilla tai muilla kaihtimilla
voidaan säätää ulkoa tulevan valon määrää. RT (RT 4710951) ohjeistaa asentamaan taulualueelle, sekä tarkan
työn työpiste alueelle oman tehokkaan valaistuksensa. Va-
43
Kuva 27. Julkisen tilan valaistusta. Greenled.
44
Kuva 28. Valaistus luo tilaan tunnelmaa.
45
8.4 toiminnallisuus ja ISA- symbolit
Kaunis tila menettää merkityksensä, jos siellä ei voi liikkua
oppilaitoksessa. Ne voivat olla kohokuvioita ja ne voivat
törmäämättä koko ajan johonkin. RT:n ohjeistuksista (RT
olla päivitettävissä olevia, sekä ääniopastettuja. ISA-
09-10692) löytyy vaatimukset, millaisen esteettömän tilan
symbolit ovat kansainvälisiä merkkejä, joita käytetään
tulee
esteettömässä rakentamisessa (kuva 29). Virallinen ISA –
olla.
Mitoituksessa
on
huomioitava
mm.
kulkuaukkojen leveys ja millä korkeudella pulpettien on
symboli on musta tai sinipohjainen.
hyvä olla sekä huonekalujen oikeat mittasuhteet. Lisäksi
myös käyttää peilikuvana. Merkit soveltuvat lähteen
on hyvä miettiä yhteys- ja toimintakaavion avulla, kuinka
mukaan hyvin tunnistettavuuden vuoksi erikulttuureille ja
tilaa tullaan käyttämään.
kansallisuuksille.
toimintakaavion
Stenros ja Aura korostavat
merkitystä.
Sen
avulla
voidaan
Symbolia voidaan
(RT 47-10951 2015-02-13; Esteetön 2015.)
pisteyttää, mikä reitti on tärkeämpi jotakin muuta reittiä.
Samalla voidaan arvottaa onko välitön yhteys jonnekin
välttämätön tai kuinka pitkä reitti voi olla? Esteiselle
liikkujalle taktiilein ja opastein tuettu reititys onkin erityisen
tärkeää.
Stenroos
ym
muistuttaa
myös
muotojen
merkityksestä. Pelkkä toiminnallisuus ei riitä jos muodot
eivät sovellu tilaan ja käytäntöön. Kokonaisuus tulee
huomioida kaikessa. (RT 09-10692; Stenros 1984, 172-173.)
Opasteet ovat esteetön nettisivujen (esteetön 2015) ja
RT:n (RT 47-10951) mukaan välttämättömiä näköesteisten
Kuva 29. Isa-symbolit ovat kansainvälisiä
(esteetön 2015.)
46
8.5 kiintokalusteet ja irtokalusteet
Kalustevalintoihin lähdin alkuun hakemaan tietoa valmiista
saatavilla olevista oppilaskalusteista (kuvat 30 ja 31.) RT:n
ohjeistuksen ( RT 47-10951) mukaisesti tuolien ja pulpettien
tulee olla ergonomisesti oppijaa tukevia ja esim. muodoissa
tulisi välttää teräviä kulmia. Kaiken materiaalin tulee kestää
julkisen tilan vaatimuksia ja olla mm. paloturvallisia. Kankaan
ja materiaalin julkisen tilan kulutuskestävyyden lisäksi tulee
huomioida värin valon kesto, l. uv-suoja. (Isku 2015; Martela
2015; RT 47-10951.)
Luokka voidaan jakaa esim. kahtia tilanjakajilla tai vaikkapa
huonekalujen sijoittelulla. Näköluokka pystytään tarvittaessa
yhdistämään vieressä sijaitsevaan suureen aulaan. Tämä
mahdollistaa
tilan
monipuolisen
käytön.
Kalusteiden
sijoittelussa tulee Stenrosin (1984) mukaan olla sopiva rytmi
sekä tasapaino joka näkyy mm. tilaan oikein mitoitettuina
kalusteina, jotka sopivat käyttäjilleen. Stenros jatkaa, että
symmetrinen
tila
hahmotetaan
nopeammin.
Toisaalta
liiallinen symmetriakaan ei ole hyvä, vaan se voidaan kokea
yksitotiseksi.
Silloin
kokonaisuutta
voidaan
rikkoa
sattumanvaraisuudella ja epätavanomaisuudella (Stenros s.
155-157, 174-177.)
Kuva 30. Martelan esimerkkejä oppilaskalusteista
47
Kuva 31. Iskun esimerkkejä olemassa olevista oppilaskalusteista
48
8.6 ideakuvia
10 TILARATKAISUT
NÄKÖESTEISELLE
32
33.
34.
36.
37.
http://scpbonsai.blogspot.fi/
35.
Kuvat 32-37. Tunnelmataulu 1
49
10
38.
39.
40.
41.
42.
43.
Kuvat 38- 43. Tunnelmataulu 2
50
45
44.
46.
IIRIS keskus
Cardiag.eu/taktiili kartta ja materiaali
47.
IIRIS keskus
Kuvat 44-49 Tunnelmataulu 3
48.
49.
51
Kuva 50. Tunnelmataulu 4
52
8.7 luonnoksia tilasta
Tunnelmataulun ja ideakuvien kautta lähdin
luonnostelemaan ja tutkimaan tilaa. (kuvat 32 50). Luokka on kooltaan 35 m2 ja on suunniteltu
kuudelle
erityistarpeiselle
oppijalle.
Huonekorkeutta on 3000 mm.
Alkuun
kokeilin
halusin
etsiä
pöytäryhmiä
toimivaa
ja
eritavoin,
joilla
muunneltavaa
kalusteratkaisua. Luonnostellessani mietin tilan
toiminnallisuutta ja mitä uutta voisin tuoda
tilaan?
Onko
se
juttu
1
2
3
4
kalustesijoittelu,
materiaalivalinnat, akustiikka vaiko jokin muu
ratkaisu? Luonnokset 1,2,3,4 ja seuraavan sivun
luonnos 5 kuvaavat hyvin pitkälti samaa ajatusta
tilasta.
Pääkohdaksi
tässä
vaiheessa
nousi
interaktiivinen seinä sekä lattia, joita voitaisiin
hyödyntää, eri sovellusten kautta näköesteisen
oppimisenedistämisessä.
Puupölkkymäiset
istuimet luovat illuusiota ”luontomaisesta” tilasta
(kuva 51).
Kuva 51. Luonnokset 1-4
53
Tilaan raahatut valmiit pulpettiratkaisut alkoivat
tuntua tässä vaiheessa ” ei niin hyviltä ideoilta” ja
luonnostelun
erityylistä
kautta
lähdin
ratkaisua
etsimään
luokan
jotain
kalustamiseen
(luonnokset 6-8). Sohvan orgaaninen muoto sopisi
hyvin tilaan ja rikkoisi suorakulmaisuutta.
Sohva ei olisi vain ”löhöpaikka”, vaan myös
oppimispaikka, jossa voitaisiin esim. kuulokkeiden
5
6
kautta hyödyntää kuuloaistia ja yhdistää siten
tauluseinällä tapahtuvaan opetukseen. Sohva
toimisi myös tilan jakajana. Pienet siirrettävät
pöydät voidaan tuoda tarvittaessa sohvaryhmän
eteen laskutasoksi. Interaktiivinen seinä toimii
myös
näyttönä
valkokangas.
monella
Tätä
ja
yläpuolelle
tilaa
voidaan
tapaa
sijoittuu
hyödyntää
audiovisuaalisissa
7
8
oppimistilanteissa. Työpöytäryhmät noudattelee
sohvan kaarevaa linjaa (kuva 52).
Kuva 52. Luonnokset 5 - 8
54
Luonnos
9:ää
lähdin
eteenpäin (kuva 53).
vapaa
muoto
kaarevuutta
kehittelemään
Oppilaspöydän
noudattelee
ja
tuntui
sohvan
kiehtovalta
ajatukselta. Aikani sohva-pöytäryhmää
pyöriteltyäni minun oli pakko myöntää,
ettei
kokonaisuus
saattaisi
toimi
tilassa.
toimia
Tämä
9
esimerkiksi
koulutustyyppisessä käytössä, jossa on
riittävästi tilaa ympärillä, mutta täällä tilaa
on liian vähän. Kettunen Ilkka (2013)
toteaa
kirjassaan
valinnan
vaiheen
ideoiden karsimista. Mikäli idea ei vastaa
käyttäjän tarpeita, se on syytä hylätä.
Näköesteinen tarvitsee tilaa ympärilleen.
Viereen on löydyttävä paikka tarvittaessa
avustajalle, ohjaajalle ja omille varusteille
mm.
tarvikekärrylle.
Pöydän
Kuva 53. Luonnos 9
muunneltavuus olisi myöskin haasteellista.
Kokeilin muuttaa ryhmää yksilöpöydiksi niistä olisi kyllä saanut ryhmäpöydän,
edelleenkin vaatinut enemmän tilaa ympärilleen. (Kettunen Ilkka
mutta pöytäryhmän vapaa muoto olisi
2013, 16)
55
ä ö
yhteenveto
56
9 yhteenveto
Halusin
tuoda
tilaan
vapaan
muotoisen
”oppisohvan”. Sohvan idea on antaa tila
uudenlaiselle
istuen
opiskelukäytännölle.
voidaan
eri
aistien
opetusta mm. videoita,
mm.
musiikin
kautta
seurata
kuulokkeiden kautta
kuuntelua,
aromaterapeuttiset
Sohvalta
yhdistämällä
tuoksut
interaktiiviseen
taulutyöskentelyyn jne…? Ihanteellisinta olisi jos
interaktiivisen seinäkkeen saisi isona liukuvana
elementtinä,
jotta
sen
saa
tarvittaessa
liu´utettua sivuun.
Tilan sohvaryhmä muodostuu Swedesen Gap
Cafe sarjan
muuntuvasta moduulisohvasta.
Kalusteen muotoa ja järjestystä voi halutessaan
muuttaa.
Sohvan
luonnollisena
kaareva
muoto
”käsijohdattimena”
ja
toimii
tilan
Kuva 54. Luokka ja ryhmäpöytä
jakajana. Kankaan tulee kestää koskettelua ja
olla
pyyhittävissä
(hygienia).
Sohva
antaa
mukavan vastakohdan työtuolilla istumiseen.
Väriksi sohvaan tulee ”kesäpäivä” värikartasta
raikkaan turkoosinpetroli väri.
57
En löytänyt tilaan oppilaspöytiä, jotka olisivat
sopineet kokonaisuuteen. Tältä pohjalta lähdin
luonnostelemaan
pöytäkokonaisuuksia.
Oppilaspöydäksi
muotoutui kuvien 54 ja 55
mukainen ratkaisu (kuva 54, kuva 55, 58). Pöytä
on
kolmen
oppilaan
pienryhmäpöytä.
Yhdistämällä kaksi pöytää saadaan aikaan 6:n
oppilaan
ryhmäpöytä,
jossa
on
tilaa
myös
opettajalle. Erillisinä pöytinä pöydät asetetaan
mukailemaan sohvan muotoja (kuva 55, 58).
Pohjapiirrokset
(kuva
56,
59
ja
kuva
57,60)
esittävät, kuinka kalusteet asettuvat kahdessa eri
ratkaisussa luokkatilaan. Ratkaisu mahdollistaa
työskentelyn
esim.
kolmen
oppilaan
kanssa
oppisohva-alueella ja toisen kolmen oppilaan
ryhmän
opiskelun
pöytätyöskentelyalueella.
Kuva 55. Luokka ja erillispöydät
Pohjakuvista näkyy kumpaankin kalusteratkaisuun
soveltuvat opasteraidat lattiassa.
-
tämän
työn
tavoite
ei
ollut
oppilaspöydän,
tarvikevaunun ja opettajanpöydän suunnittelu, mutta ne
syntyivät
luontaisesti
kun
en
löytänyt
valmistajien
mallistoista tilakonseptiini sopivia ratkaisuja. -
58
35m2
Kuva56. Pohjakuva 1. Huonekalujen sijoittelu. Oppilaspöydät ryhmäpöytänä.
59
35m2
Kuva 57. Pohjakuva 2. Huonekalujen sijoittelu. Oppilaspöydät 3:n oppilaan pienpöytinä.
60
Kokosin
kolme
erilaista
väripalettia
”mustikkametsän,
materiaaleihin.
Diaprojektorin
avulla
voidaan
luokan
appelsiiniauringon ja kesäpäivän” (liitteet 1-3, 96-98), joista
etualan vaalealle seinälle heijastaa erilaisia värimaailmoja.
lopulliseen suunnitelmaan valitsin ”kesäpäivä” värimallin.
Sama voidaan tehdä myös esim. interaktiivisen seinäkkeen
(kuva 58, liite 3,98). Perusväreinä ovat neutraalit sävyt ja
välityksellä.
luonnon sävyt. Petrolin sininen, tumma liila ja pinkkiin
menevä fuksian punainen tuovat kontrastia tilaan tuotuihin
Kuva 58. ”Kesäpäivä” värimaailma
61
Lattiamateriaaliksi valitsin luokkatilaan vähäpäästöisen
jotta värikontrasti rajaa lattiapinnan seinästä. Värit RAL -
polyuretaanilattian (kuvat 59 ja 60). MasterTop1327 sarjan
värikartan mukaisesti. (kuva 59, Mastertop 2015.)
lattiassa
on
antibakteerinen,
Pinnoite
melua
sileä
levitetään
vaimentava,
ja
mattapintainen,
liukastumista
nestemäisenä
ja
estävä
näin
pinta.
se
on
Opasteraitana voidaan lattiassa vaihtoehtoisesti käyttää
Grip Guardin taktiilimateriaalia.
Näin reitit pulpetille,
mahdollista saada täysin saumattomana. Materiaalia saa
sohvan ääreen tai esimerkiksi tarvikekaapille ja ovelle on
useissa eri väreissä ja esim. opasteraidat onnistuu suoraan
helppo löytää ja ne voidaan tuntea valkoisen kepin tai
lattiaan
jalkapohjan välityksellä. (kuva 60, Grip Guard 2015.)
valamalla.
Myös
lattialista
voidaan
valaa
samasta materiaalista, mutta lattiasta poikkeavalla värillä,
opasteraidat
lattiaan
Kuva 59. MasterTop materiaali ja värit
Kuva 60.Kuvia lattiamateriaaleista
62
Seiniin
valitsin
sekä
kankaiden viileille sävyille. Korkkia voidaan myös käyttää
allaskaapiston taustaseinälle korkkimateriaalin. Korkki on
kiinnityspintana. Ajatus on, että korkkipintaa saisi myös
Puumalaisen Jennin (2014, 32) mukaan luonnon materiaali
koskettaa ja tuntea luonnonmateriaalin, korkkipuun tuntu.
ja sillä on pitkä historia rakennus- ja sisustusmateriaalina.
(kuva 61).(Puumalainen 2014, 32; Korkkipiste 2015.)
Perinteisesti
sitä
sisääntulon
on
käytetty
liuku-oviseinälle
kotien
lattiapinnoissa.
Lämpimän sävyinen korkki tuo vastapainoa huonekalujen
Kuva 61. Korkkipisteen designkorkki materiaaleja.
63
Interaktiivisen
seinäkkeen
valkoisella
sinne
ja
taustaseinä
voidaan
tarvittaessa
maalataan
heijastaa
Designbetonin betonikäsittelyn saa riippuen valmistajasta
myös sävyissä (kuva 62-64 ja kuva 65).
Ikkunaseinään
projektorilla tms. tekniikalla vaihtuva väri. Väripinta
tulee lisäksi puu ritilöinti ikkunoiden oikealla puolen ollen
voidaan toteuttaa myös liikuteltavaan interaktiiviseen
myös
seinäkkeeseen.
viittomien
betonikäsittelyn ja korkkimateriaalin lisäksi. Materiaalit
selkeämmin tummempaa taustaa vasten.
joissa on toisiinsa nähden pinnankontrastisuutta auttaa
erottuvan
Seinämateriaalit
pintastruktuurin
Ikkunaseinään
Hoikkala
olen
valinnut
vaihtelua
tulee
(2013)
ja
opastaa
niin,
niitä
mattapintainen
että
niissä
on
saa
koskettaa.
yksi
materiaalielementti
jota
saa
koskettaa,
hahmottamaan tilaa ja tuo lisää aistittavaa.(kuva 59-61).
(Hoikkala 2013, 22)
betonikäsittely.
betonikäsittely
ja puuritilä
Kuva 62 -64. Betonikäsittely seinään
64
Kuva 65. Designbetonin värikartta
65
Seiniin ja kattoon tulee ecophonin akustiikka materiaalit.
ilmoitustauluna siirrettävien lasiseinien lasien päällä. (kuva
Valinnoissa noudatin Möllerin ja Näverin (2013) tilaan
66, Ecophon 2015). Ikkunaseinustan puuritilä panelointi
tehtyä
voidaan
suunnitelmaa ja suositusta.
Kattoon tulee
Ecophon wall Panel super G 34 mm 200mm alaslaskulla
myös
halutessaan
toteuttaa
akustisena
elementtinä. (Ecophon 2015; Mölleri, Näveri 2013.)
(1200 x600). Akusto paneelia voidaan käyttää myös
Kuva 66. Ecophonin akustiikka materiaaleja
66
1.
1 . Tikkurila F 497
2.
7.
3. Grip Guard
Taktiili opasteraita
lattiaan
3.
4.
5.
35 m2
2. Diaprojektorilla
värimaailma seinälle A
6.
4. Lattiamateriaali
MasterTop 1327
8.
8.
a
6. Designbetoini
väri harmaa
7. Puukeskus
tammirimoitus
b
8. Korkkipiste
seinään korkkiimateriaali a tai b
5. Ecophon. Akusto panel
----- Värimaailma -----------------------------------------Kuva 67. Materiaalikartta pintamateriaalivalinnoista
67
Työn lopussa olevista visualisoinneista näkee (kuvat 71-79,
idean millainen tarvikekärry voisi olla. Opettajan pöydän
73-81) tilan muunneltavuuden ja kokonaisuuden. Toin
luonnostelin lukittavilla pyörillä olevaksi ja malliksi, jossa
tilaan
jalakset
perusvalaistuksen
lisäksi
epäsuoraa
valoa
olisivat
säädettävissä
seisomakorkeudesta
alaslasketun katon kautta. Valaistusvoimakkuudeltaan
sohvapöytätasoon. Madallettuna toimii sohvan edessä
säädettävä
tapahtuvaan
opetustuokioon.
taustavalon, tuo seinän materiaalit ja muodot paremmin
voidaan
käyttää
esiin ja auttaa havaitsemaan tilaa. Tilaan tuotiin erilaisia
pintamateriaaleja, joita saa koskettaa (Kuvat 54-66, 57-
opettajanpöytänä.
Oppilastuoleiksi valitsin Martelan tukevat työtuolit, joissa
59).
ajatusta
istuinkorkeus säädettävissä. Tuolin väri on valkoinen, jotta
Tilan
erottuu tummemmasta lattiasta. Opettajan tuoli on pyörillä
Lisäksi
ja näin helppo rullata kunkin oppilaan pöydän äärelle.
oppilaskalusteissa on kovan (työtuoli, pöytä ym.) sekä
Väriksi tuoliin valitsin tumman fuksiaan taittavan lilan (Kuva
pehmeän tekstuurin (sohva)
70, 71). Säilytysjärjestelmäksi tilaan tulee Iskun pyörillä
Näin
mukaellen
epäsuora
tila
voidaan
aistia
hahmottaminen
Sohvalla
valo
istuminen
antaa
miellyttävän
ambientdesignin
kokonaisvaltaisemmin.
samalla
taas
helpottuu.
materiaalin vaihtelua.
mahdollisti
uudentyylisen
Sohvan
myös
edessä
sitä
normikorkuisena
liukuvat 4,n laatikon Tendo-oppi kaapistot, kiinteät kaapit
oppiminen
sekä oppilaiden tarvikevaunut. Pyörillä olevat yhteiset
langattomia korvakuulokkeita ja interaktiivista tekniikkaa
tarvikekaapit säilytetään luokan etuosassa yläkaapiston
hyödyntävää yhdistettynä tuoksuihin? Jokatapauksessa
alla (kuvat 68-69, 69-70). Yläkaappeihin asennetaan
vaihtoehtoinen ajatus pulpetilla istumiseen.
sähköistys, jotta kaapisto voidaan tarvittaessa laskea alas.
opetuksen
(kuvat
68-70,
69-71).
Onko
Näin kaapin sisältöön on helpompi päästä käsille ja mikäli
Luonnostelin tilaan henkilökohtaiset tarvikevaunut, jotka
pyörillä
saa kuljetettua pöydän läheisyyteen tai niitä voidaan
luokkatilaa
säilyttää ikkunaseinustalla. Ne voidaan kuljettaa myös
Takaseinällä
sohvaryhmän äärelle tai missä niitä tarvitseekaan (Kuvat
Kaapistoissa
68-79, 69-81). Kuvassa 68 on Iskun valmis malli,josta näkee
tarvikkeiden ja välineiden löytämiseen. (Kuva 68 -69, 69-
70).
olevat
-
alakaapistot
yläkaapistoon
on
ei
kuljetettu
tule
toisaalle
törmäysvaaraa.
sijaitsee vesipiste sekä säilytyskaapistot.
olisi
hyvä
olla
selkeät
kuva
symbolit
68
sähköistetty yläkaappi
X 2kpl
Martela//Trailer pöytä
vesipisteen puoleiset
kaapistot teetetään
mittojen mukaan
Isku//Tendo OPPI
Swedese//
LOG ja Tree
Isku//Tendo
kohokuvioituja opaste-ehdotuksia
Kuva.68. Luokkatilan kalusteita
69
Kuva 69. Kaapistojen opaste-luonnoksia
70
Trivia-tuoli//Martela
Kangasvaihtoehdot//Isku
Swedese//LOG bench
Kuva 70. Luokkatilan kalusteita 2
Softx-tuoli//Martela
Kilta-tuoli//Martela
Swedese//Gap Cafe
71
ä ö
visualisoinnit
72
10 visualisoinnit
Kuva 71, visualisoinnit 1
73
Kuva 72, visualisoinnit 2
74
Kuva 73, visualisoinnit 3
75
Kuva 74, visualisoinnit 4
76
Kuva 75, visualisoinnit 5
77
Kuva 76, visualisoinnit 6
78
Kuva 77, visualisoinnit 7
79
Kuva 78, visualisoinnit 8
80
Kuva 79, visualisoinnit 9
81
ä ö
pohdinta
82
11 pohdinta
Lähdin tutkimaan näköesteisten luokkatilaa asettamalla
sä koin teorian ikään kuin ”punaiseksi langaksi” joka on
tavoitteekseni löytää ratkaisut asettamiini tutkimuskysymyksiin;
johdatellut kohti päämäärää.
millainen
tilasuunnittelu
tukee
näköesteistä
oppimisympäristössään ja miten tila voidaan kokea aistien
Ensimmäinen kysymykseni oli;
kautta aiempaa kokonaisvaltaisemmin?
tukee näköesteistä oppimisympäristössään?
millainen tilasuunnittelu
Tutkielman kautta sain eri lähteiden kautta tietoa
Tietoa
keräsin
perehtymällä
asiantuntijoita
aiheeseen
haastatteluilla
liittyvään
sekä
kirjallisuuteen.
hyvästä oppimisympäristöstä näköesteiselle. Kappaleessa
”tilasuunnittelu”
ja
”yhteenveto”
käyn
Näköesteisyys oli minulle suhteellisen vieras asia. Alkuun aikaa
yksityiskohtaisemmin läpi projektia. Pääkohdiksi nousi tilan
menikin
toiminnallisuus,
perehtyessäni
asiakasryhmääni.
Taustatiedon
materiaalien
luonne
mm.
kontrastit,
kartuttaminen oli kuitenkin tärkeää, jotta pystyin paremmin
pinnan struktuuri ja tekstuuri, valaistus sekä akustiikka.
asettumaan asiakkaan asemaan. Tältä pohjalta lähdin
Toiminnallisuudessa
tilasuunnittelu projektiin. Näkövammaisuus ja näköesteisyys
oikea mittakaava ja sijoittelu. Hyvin suunniteltu tila
on hyvin laaja käsite. Hakiessani tietoa näköesteisyydestä
mahdollistaa turvallisen ja ennakoitavan liikkumisen.
merkitykselliseksi
nousi
kalusteiden
moni asia avautui uudella tavalla. Päädyin tekemään
suunnitelman
yleisluontoisesti
näköesteisen
oppimistilaa
tukevana konseptimallina.
Opastaminen oli yksi tärkeäksi nousseista asioista. Tila
pitää
olla
hyvin
jäsennelty
ja
se
pitää
kyetä
hahmottamaan mahdollisimman hyvin jäljellä olevaa
Teoriapohjana
käytin
Maslow´n
tarvehierarkiaa,
näköä
hyödyntäen.
Opastamisessa
hyödynsin
mm.
hahmopsykologiaa, hahmoteoriaa sekä ambient designia.
valaistusta ja
Teoriapohjan valintaan sain ohjaajaltani ohjausta ja olen
kosketeltavuus ja tekstuurien sekä pintastruktuurin vaihtelu
materiaaleja. Materiaalien taktiilisuus,
kokenut teorioiden soveltuvan hyvin projektiini. Työn edetes-
83
ja
kontrastisuus
tuovat
tilaan
tunnistettavuutta.
Opastamiseen käytin lattiassa tunnisteraitoja jotka tehtiin
monta luonnostelua, ennen kuin pääsin loppuraportin
mukaiseen ratkaisuun. (Kuvat 51-57, 53-60.)
taktiilisilla materiaaleilla. Yksi raita opastaa pääväylät
luokassa ja kaksi raitaa ohjaa luokan oville l. luokasta
ulos. Opastemateriaalin voidaan halutessaan myös
yhdistää esim. valaistus tai jokin kiiltävämpi materiaali.
Näin opastaminen on tehokasta myös hämärässä.
Ikkunoiden
ja
seinämateriaaleja
taustastaan
ovien
tummempia
erottuvan
Tarvikekaappiin
karmit
ja
ovat
-
selkeästi
antaen
tunnistettavan
luonnostelin
näille
kehyksen.
kohokuvioiset
”opastemerkit”. Mustaa vasten valkoinen erottuu hyvin
ja
kohokuvioituna
pinnan
muodosta
voi
Kalustevalinnoilla ja sijoittelulla on iso merkitys tilan
toiminnallisuudessa.
Jaoin
tilan
kahteen
eri
osaan
kalusteita apuna käyttäen. Kumpaakin tilaa voidaan
käyttää ryhmänä tai yksilöllisemmässä työskentelyssä.
Sohvan kaareva selusta toimii myös johdattelevana
elementtinä
sisääntulon
tarvikekaapille.
Reititystä
ovelta
tukevat
oppilaiden
lattian
opasteet
lattiamateriaalissa (Kuvat 56-57, 59-60.)
myös
tunnustellen päätellä mitä kaapi sisältää. (Kuvat 59-70,
Monen
kokeilun
62-70.)
kalusteratkaisuun.
jälkeen
päädyin
Oppilaspöydän
valitsemaani
idea
sohvaa
myötäilevänä, kolmen oppilaan ryhmäpöytänä syntyi
Tutkiessani tilan kulkuyhteyksiä toimintakaavion avulla
huomasin tilan koon suhteellisen pieneksi. Luokan takana
oleva hätäpoistumistie pitää jättää avoimeksi. Lisäksi
ovat luokkaan tuleva ovi, iso siirrettävä lasiseinäke aulan
puolelle ja ikkunat ulos, jotka kaikki ovat tilan toimivuutta
parantavia, mutta toisaalta taas rikkovat tilan luonnetta.
Ehjää seinää oli vain luokan etuosassa. Kulkureitit ym.
huomioiden 35m2 tila ei ole kovin suuri tila ja vaatikin
ajatuksesta
kytkeä
oppilaspöytä
sohvaan
tilan
säästämiseksi. Kolmen oppilaan pöytä antaa tilaa
yksityisyydelle, avustajalle, mutta myös mahdollisuuden
vuorovaikutukseen luokkatovereiden kanssa (kuvat 5657,
59-60).
Pöydässä
on
jokaiselle
selkeästi
oma
paikkansa ja riittävästi tilaa yksilötyöskentelyyn. Kolmen
hengen oppilaspöydän saa myös yhdistettyä yhdeksi
isoksi pöytäkokonaisuudeksi, jossa paikka löytyy myös
84
opettajalle.
Kalustesijoittelu
jättää
riittävää
väljyyttä
ympärilleen turvalliseen liikkumiseen. (Kuvat 56-57, 59-60).
Oppilaspöytää tulisi vielä kehittää eteenpäin ollakseen
mahtuu pöydän alle tai sen voi siirtää ikkunoiden viereen.
Vaunussa voi olla paikka ladattaville apulaitteille ja
jokaisella
vaunulla
voisi
olla
oma
latauspaikkansa
varmuudella toimiva sekä käytännöllinen. Toimisiko pöytä
ikkunaseinustalla. Tarvikevaunua pitäisi myös edelleen
käytännön tilanteissa kolmen oppilaan ryhmäpöytänä?
jatkojalostaa. Tulisi tutkia, mm.
Olisiko se hyvä vaiko häiritsevä asia, että kommunikoidessa
vaunun kuljettaminen tapahtuu? Onko ”ripaan” helppo
näkee tovereiden kasvot - kaivattaisiinko sittenkin omia
tarttua
erillisiä pulpetteja? Mittasuhteissa olisi myös jalostettavaa.
materiaalivalinnoissa, ettei vaunu ”keikahda” liian helposti
Esimerkiksi pöydän kaarevuus asettaa omat haasteensa.
jne… (Kuvat 71-79, 73-81.)
ym.?
Pitäisi
materiaaleja, kuinka
huomioida
rakenteessa
ja
Kaarevassa osassa, oppilaan työskentelyalueella voisi olla
pieni
irrotettava
kumilaita,
joka
estäisi
tavaroiden
tippumisen. Opettajanpöytä liikuteltavana ja korkeutta
Kaapistoissa on tärkeää helppo käytettävyys ja että ne
säädeltävänä mallina voisi olla toimiva ratkaisu.
Tausta
ovat turvallisia. Sähköistetty luokan etualan kaappi tukee
aineistossa kävi ilmi oppilaiden yksilöllisen ohjaamisen tarve
joustavaa tilasuunnittelua. Kun alakaapit on muualla -
- näin ollen liikuteltava opettajanpöytä siirtyisi tarvittaessa
yläkaappien sähköinen alaslaskun mahdollisuus estää
opettajan mukana. (Kuvat 71-79, 73-81.)
yläkaapin
alakulmaan
törmäämisen
ja
mahdollistaa
kaapiston sisältöön pääsemisen. Luonnostelin kaapistoihin
Tarvikevaunut olivat mukana jo arkkitehdin tilaluonnoksissa.
kohokuvioidut opasteet. Ajatus on että tummempaa
Jatkoin
kahden
taustaa vasten opasteet erottuvat hyvin. Opaste ideaa
oppilaan tarvikevaunuista yhden oppilaan tarvikevaunut.
pitäisi vielä kehittää eteenpäin. Aikaraja tulikin tässä
Oppilas voi säilyttää pienikokoisempaa tarvikevaunua
kohtaa vastaan. Innostusta olisi riittänyt, mutta oli pakko
vieressään tai kuljettaa sitä tarpeen mukaisesti mukanaan.
hyväksyä että ei vaan ehdi. (Kuvat 68-70, 69-71.)
idean
kehitystä
luonnostelemalla
Tarvikevaunu voi olla tuolin vieressä, tarvittaessa vaunu
85
Toinen tutkimuskysymykseni oli; miten tila voidaan kokea
Sohva
kangaspintoineen
aistien kautta kokonaisvaltaisemmin? Kirjallisuuslähteiden
opiskelun, jossa opiskelu ei tapahdu pulpetilla istuen vaan
ja haastattelujen tietoihin pohjautuen lähdin hakemaan
vaihtoehtoisesti sohvalla istuen. Oppisohvassa voidaan eri
tilaan ratkaisuja, joilla tilaa voitaisiin aistia enemmän eri
aistien kautta esim. korvakuulokkeiden, visuaalisen kuvan
aisteja hyödyntäen.
(interaktiivinen
seinä)
ja
mahdollistaa
mahdollisesti
uudentyylisen
eri
tuoksujen
välityksellä osallistua oppimistilanteeseen (kuvat 54-70 ja
Toin tilaan erilaisia elementtejä joilla kokonaisvaltaista tilan
71-79, 57-81.)
tuntemista voidaan parantaa. Valaistus on tärkeää, sillä se
luo
perustan
tilan
näkemiselle.
Epäsuoraa
valaistus
Mielestäni
tutkielman
lopputulos
alaslasketun katon kautta antaa miellyttävän taustavalon
tutkimuskysymyksiini.
tuoden seinän materiaalit ja muodot paremmin esiin.
pitkälle sellainen jota lähdin tavoittelemaan. Mielestäni tila
Säädettävä valaistusvoimakkuus antaa mahdollisuuden eri
on toiminnallinen ja tukee oppilasta oppiympäristössään.
tunnelmien
erilaisia
Tila voidaan ambient designin pohjautuvalla ajatusmallilla
pintamateriaaleja (korkki, betoni, puu, kangas ym.), joita
kokea laajemmin eri aistien kautta ja näin myös toisen
saa luvan kanssa koskettaa (kuvat 54-70, 57-71). Näin tila
tutkielmakysymyksen tavoite täyttyi.
voidaan
luomiseen.
ambientdesignin
kokonaisvaltaisemmin.
Tilaan
ajatusta
tuotiin
mukaellen
aistia
Tilan akustiikkaratkaisut tuovat
Näköluokan
lopputulos
vastaa
on
hyvin
Opinnäytetyön tekeminen on ollut mielenkiintoinen ja
haastava
”matka”.
Olen
oppinut
paljon
uutta
ja
miellyttävän äänimaailman tilaan. Materiaalit voidaan
katsantokantani on myös saanut uudenlaista perspektiiviä.
myös kuulla paremmin, sillä jokaisella materiaalilla on oma
Työstä tuli laajempi kokonaisuus, kuin mihin alkujaan pyrin.
äänensä mm. resonanssi. Seinämateriaalien pinnantuntu
Halusin kuitenkin sisällyttää tämän kaiken tähän työhöni,
vaihtelee ja samalla se antaa merkityksen kullekin seinälle.
koska käsittelemäni aiheet liittyivät kiinteästi toisiinsa. Työn
Oppilaiden tarvikekaapiston vieressä oleva puumateriaali-
ohessa
seinä tukee myös tilan tunnistamista ”kaappialueeksi”.
vieminen on ollut toisinaan raskasta. Tiukalla aikataulut-
suoritettu
opiskelu
ja
lopputyön
eteenpäin
86
tamalla ja itselle asetetuilla tavoitteilla olen päässyt
eteenpäin. Mitä pidemmälle projekti eteni
- sitä
vahvemmin aihe on temmannut mukaansa. Löydetyn
oven takaa on avautunut aina uusi mielenkiintoinen ovi,
jota
olisi
ollut
mielenkiintoista
lähteä
tutkimaan.
Aiheen rajaaminen onkin ollut välttämätöntä.
Uskon
koko
lopputyöprosessista
jääneen
itselleni
positiivisella tavalla ”pysyvän jäljen” ja katsantotavan
suunnitella
tietopohjaa
tilakokonaisuuksia.
tulen
hyödyntämään
Kartuttamaani
tulevaisuuden
työtehtävissä.
87
kuvaluettelo
Kuva 1. Onerva Mäen erityiskoulu, Arkkitehtitoimisto von Boehm. 2013.
Kuva 19. Decorfloor. [Viitattu 2015-03-06.]
[Viitattu 2014-05-05.]
Saatavissa:http://www.decorfloor.fi/julkiset-tilat/
Kuva 2. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 20-21. Ecophon.[Viitattu 2015-03-07.]
Kuva 3. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Saatavissa:www.ecophon.fi
Kuva 4. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva. 22. UPM.[Viitattu 2015-02-08] Saatavissa: www.upm.fi
Kuva 5. Näkövammaisten keskusliitto NKL. [Viitattu 2015-03-03.]Saatavissa:
Kuva 23. CO2-raportti.[Viitattu 2015-08-02.]
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/miten_nv_ilmenee
Saatavissa:http://www.co2-
Kuva 6. Studythings. 2012.[Viitattu 2015-02-12.] Soveltaen Hietaniemi Sirkka-
raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3112
Liisa. Saatavissa:https://studythings.wordpress.com/2012/09/13/maslowin-
Kuva 24. Suomen luonto. [Viitattu2015-02-04.]
tarvehierarkia/.
Saatavissa:http://www.suomenluonto.fi/kuvat/
Kuva 7. Tomhaga. [Viitattu2015-02-
Kuva 25. Body Blu, the magazine. [Viitattu 2015-03-09.]Saatavissa:
20.]Saatavissa:http://www.tomhaga.com/wallpapers.php?id=10
http://bodyblumagazine.com/lavender-oil-an-effective-non-drug-for-
Kuvat 8. Hietaniemi Sirkka-Liisa
anxiety-depression/
Kuva 9. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 26. Yönkylä blogi. [Viitattu 2015-02-06.]
Kuva 10. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Saatavissa:http://www.ylonkyla.fi/metsa.html
Kuva 11. Hietaniemi Sirkka-Liisa, soveltaen pedanetin lähdettä. [Viitattu
Kuva 27. Greenled.[Viitattu 2015-02-07.]Saatavissa:www.greenled.fi
2015-02-21.]Saatavissa:
Kuva 28. Suomen asuntomessut. [Viitattu 2015-03-08.]
https://peda.net/kankaanp%C3%A4%C3%A4/ky/oppiaineet/opinto-
Saatavissa:www.asuntomessut.fi
ohjaus/ojo.
Kuva 29. Esteettömyystiedon keskus. [Viitattu 2015-02-17.]Saatavissa:
Kuva 12. Boredpanda. [Viitattu 2015-03-04.]Saatavissa:
http://www.esteeton.fi/portal/fi/rakennettu_ymparisto/opasteet_ja_symbol
http://www.boredpanda.com/classic-paintings-3d-visual-impaired-prado-
it__isa-symboli_/isa-symboli/(luettu17.2.2015)
museum-madrid/.Linnapuomi
Kuva 30.Martela. [Viitattu 2015-02-04.]Saatavissa: www.martela.fi
Aura.
2008.
[Viitattu
2015-03-04.]
Kosketeltavaa kulttuuria, tietopaketti kosketeltavista pienoismalleista ja
Kuva 31.Isku. [Viitattu 2015-02-04.]Saatavissa: www.isku.fi
kohokartoista.
Kuva 32. Baltimorelibraryproject.[Viitattu 2015-02-
Helsinki.
Kehys.
Saatavissa;
http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/kosketeltavaa_
05.]Saatavissa:http://www.baltimorelibraryproject.org/setting/sbcsinterior/
kulttuuria_tietopaketti.pdf
Kuva 33.Interior design suggestion.[Viitattu 2015-02-05.]Saatavissa:
Kuva 13 -18. Aviris.[Viitattu 2015-02-02.] Saatavissa: www.aviris.fi
http://www.interiordesignsuggestions.com/interior-design-schools/
88
Kuva 34. Scbonsai blogi.School for interior design dandenong Highh
Kuva 44. American society of interior designer. [Viitattu 2015-
School Interior 1 architecture design residential,Viitattu 205-02-
02.05.]Saatavissa:https://www.asid.org/content/new-mexico-school-
05.]Saatavissa:http://scpbonsai.blogspot.fi
blind-and-visually-impaired-0#.VQmCbo6sV8Gluettu
Kuva 35. Inisdesign. [Viitattu 2015-05-02.]Saatavissa:
Kuva 45. Feelguide. {Viitattu 2015-02-
http://www.inisdesign.com/
09.]Saatavissa:http://www.feelguide.com/2011/02/20/honeycomb-
Kuva 36. Home design trends. School Interior design. Home Interios
acoustic-wall-tiles-and-concrete-floor-tiles-in-amazing-patterns-and-
design.{Viitattu 2015-02-05.]Saatavissa:http://mirinconcito-
colors/
meggan.blogspot.fi/
Kuva 46. Näkövammaisten Keskusliitto Ry.[Viitattu 2015-02-09.] Saatavissa:
Kuva 37. Interor design suggestions. [Viitattu 2015-02-
www.nkl.fi
05.]Saatavissa:http://www.interiordesignsuggestions.com/interior-design-
Kuva 47. Näkövammaisten Keskusliitto Ry.[Viitattu 2015-02-09.]
schools/
Saatavissa:www.nkl.fi
Kuva 38. New house of art. [Viitattu 2015-02-
Kuva 48. Cardiac-eu.org. [Viitattu 2015-03-
05.]Saatavissa:http://www.newhouseofart.com/class-room-interior-with-
01.]Saatavissa:http://www.cardiac-eu.org/guidelines/tactile_maps.htm
splash-color-idea/
Kuva 49. Cardiac-eu.org. [Viitattu 2015-03-
Kuva 39.Ecthouse.{Viitattu 2015-02-05.]Saatavissa:
01.]Saatavissa:http://www.cardiac-eu.org/guidelines/tactile_maps.htm
http://www.ecthouse.com/
Kuva 50. Kuvakollaasi; Hietaniemi Sirkka-Liisa. Kuvat:Design
Kuva 40. New house of art. Colorful Space Modern School Interior
Stockholm.fi;Aviris; http://bodyblumagazine.com/lavender-oil-an-
Design.[Viitattu 2015-02-05.]Saatavissa:http
effective-non-drug-for-anxiety-depression/;Abndoned Track; beautiful
http://www.newhouseofart.com/class-room-interior-with-splash-color-
cakes;Interiors Danish Maritime Museum Chairs by Bjarke Ingels Group-
idea/
Photographed by David Boland; Hay Boxes;Tandem stool;Retaild design
Kuva 41. New house of art. [Viitattu 2015-02-05.]Saatavissa:http
blog, Retail Design blog.
http://www.newhouseofart.com/class-room-interior-with-splash-color-
Kuva 51. Hietaniemi Sirkka-Liisa
idea/
Kuva 52. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 42. Homedecorationlive blogi. Artisteducator meredith best-school
Kuva 53. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Design System.{Viitattu 2015-02-
Kuva 54. Hietaniemi Sirkka-Liisa
05.]Saatavissa:http://homedecorationlive.blogspot.fi/
Kuva 55. Hietaniemi Siekka-Liisa
Kuva 43.Scbonsai blobi.[Viitattu 2015-02-
Kuva 56. Hietaniemi Sirkka-Liisa
05.].Saatavissa:http://scpbonsai.blogspot.fi/
Kuva 57. Hietaniemi Sirkka-Liisa
89
Kuva 58. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 75. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 59.-60. Mastertop, Decorfloor.[Viitattu 2015-03-
Kuva 76. Hietaniemi Sirkka-Liisa
11.]Saatavissa:http://www.decorfloor.fi/julkiset-tilat/;
Kuva 77. Hietaniemi Sirkka-Liisa
http://www.gripguard.com.au/cobbletac-porcelain/
Kuva 78. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 61. Korkkipiste. [Viitattu 2015-02-
Kuva 79. Hietaniemi Sirkka-Liisa
08.]Saatavissa:http://www.korkkipiste.fi
Kuvat 62-64. Designbetoni.[Viitattu 2015-0301.]Saatavissa:http://www.designbetoni.fi/; Hietaniemi Sirkka-Liisa;
http://www.cyberphoto.fi/info.php?article=175476
Kuva 65. Designbetoni.[Viitattu 2015-03-
01.]Saatavissa:http://www.designbetoni.fi/
Kuva 66. Ecophon. [Viitattu 2015-03-03.] Saatavissa:www.ecophon.fi
Kuva 67. Tikkurila www.tikkurila.fi;Hietaniemi Sirkka-Liisa;
Decorfloor;Designbetoni; Puukeskus; Korkkipiste;
Saatavissa:http://www.cyberphoto.fi/info.php?article=175476;
www.ecophon.fi; http://www.infolink.com.au/c/grip-guard-non-
slip/grip-guard-tactiles-tactile-solutions-to-aid-the-visually-impairedn779761; http://www.gripguard.com.au/polypad/;
http://www.gripguard.com.au/cobbletac-porcelain/
[Viitattu 2015-03-11.]
Kuva 68. Isku, Keittiömaailma,Martela,Swedese. [Viitattu 2015-0306.]Saatavissa:www.isku.fi;www.swedese.se;www.martela.fi;www.keittio
maailma.fi
Kuva 69. Hietaniemi Sirkka-Liisa, Isku
Kuva 70. Martela,Swedese.[Viitattu 2015-0303.]Saatavissa:www.martela.fi; www.swedese.se
Kuva 71.Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 72. Hietaniemi Sirkka-Liisa
Kuva 73. Hietaniemi Sirkka-liisa
Kuva 74.Hietaniemi Sirkka-Liisa
90
lähteet
ANTTILA, Pirkko-Liisa 1999. Katso käsillä tunteaksesi.
Kuopio:Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Taitemian
kirjasto.
ANTTILA, Pirkko 1993. Käsityön ja muotoilun teoreettiset
perusteet:Helsinki. WSOY.
ARSTILA, Antti, Björkqvist Stig-Eyrik, Hänninen Osmo, Nienstedt
Walter 2004. Anatomian-ja fysiologian perusteet.SHKS.
Helsinki: WSOY.
CONBALANCE 20i5-03-03;[Viitattu2015-0303.]Saatavissa:http://www.conbalance.com/
DIETER Rams 2015-02-02. Braunin muotoilujohtaja 1961 –
1997(Kettunen 2000, 18.) [Viitattu 2015-02-02.]Saatavissa:
http://dieterrams.tumblr.com/
ESTEETTÖMYYSTIEDON keskus 2015. [Viitattu 2015-17-02.]
Saatavissa: http://www.esteeton.fi/portal/
HOIKKALA, Ritva 2013. Kuurosokeiden opetuskäytäntöjä
Suomessa opetushenkilöstön kuvaamana. Turun yliopisto. Pro
Gradu –tutkielma.
[viitattu 3.3.2015].Saatavissa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/95679/
Hoikkala_Gradu_010913.pdf?sequence=2.
HUOMISENdesign 2010. Ambient design. [viitattu 20.3.2015}.
Saatavissa;
https://huomisendesign.wordpress.com/2010/10/09/ambientdesign/
IKKELÄKOSKI, Tuulia 2014-04-04. Onerva Mäen koulun
rakennushankkeen projektijohtaja. [Haastattelu.] Jyväskylä.
JYVÄSKYLÄN yliopisto a. 2015. [Yliopiston verkkojulkaisu.]
Manninen, J. 1996. Virtuaalididaktiikkaa? Ote- opetus ja
teknologia, 6/96, 3-5. Matikainen, J. Manninen, J.2000.
Aikuiskoulutus verkossa –verkkopohjaisten
oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöjä. [viitattu 2015-0303.] Saatavissa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaalisetoppimisympaeristoet/oppimisympaeristoet-jaalustat/oppimisympaeristoejen-ja-alustojen-taustaa1/erilaisia-oppimisympaeristoejae.. Helsinki. Helsingin yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos
JYVÄSKYLÄN yliopisto b. 2015.[Yliopiston
verkkojulkaisu.]Mononen-Aaltonen M. 1999. Tella Aspects of
media education. Media education publications. Learning
environment – A euphemism for instruction os a potential for
dialogue. [viitattu 2015-03-03.] Saatavissa:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaalisetoppimisympaeristoet/oppimisympaeristoet-jaalustat/oppimisympaeristoejen-ja-alustojen-taustaa1/erilaisia-oppimisympaeristoejae. Helsinki. Helsinki. Helsingin
yliopisto. Opettajankoulutuslaitos
JYVÄSKYLÄN yliopisto c. 2015.[Yliopiston verkkojulkaisu].
Manninen,J. Pesonen, S.1997. Uudet oppimisympäristöt.
Aikuiskasvatus 4/97. [viitattu 2015-03-03.] Saatavissa;
https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaalisetoppimisympaeristoet/oppimisympaeristoet-jaalustat/oppimisympaeristoejen-ja-alustojen-taustaa1/erilaisia-oppimisympaeristoejae. Helsinki. Helsingin yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos
91
KELTINKAGAS-JÄRVINEN, Liisa 1994. Hyvä itsetunto. Juva.
WSOY.
KETTUNEN, Ilkka 2000. Muodon palapeli. Porvoo: WSOY.
KETTUNEN, Ilkka 2013. Mielekkyyden muotoilu. Porvoo:
WSOY.
KORPPINEN, Anne ja LAIHANEN, Elina 2008. Palvelumuotoilu
ja liikeidean välittäminen asiakkaalle. Saatavissa;
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11515/200807-31-07.pdf?sequence=1Lahti. Opinnäytetyö.
LINNAPUOMI, Aura. 2008. Kosketeltavaa kulttuuria,
tietopaketti kosketeltavista pienoismalleista ja kohokartoista.
[Viitattu 2015-02-09.] Saatavissa;
http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/k
osketeltavaa_kulttuuria_tietopaketti.pdf. Helsinki. Kehys.
MALNAR,Joy, Monice 2004. [Viitattu 2015-01-28.]
Saatavissa; http://www.arch.illinois.edu/faculty/joy-monicemalnar
MASLOW, Harold.A. 1987. Motivation and personality. Third
edition. Revised by Robert Frager, James Fadiman, Cynthia
McReynolds, Ruth Cox. 1970 (julkaisu 1987). Library of
congress Cataloging-in-Publication Data. USA; R.R Donnelley
6 Sons Company.
MURTOLA, Siiri 2011. Hyvätyö, työtilasuunnittelua ambient
designen keinoin. Opinnäytetyö. Kuopio; Savoniaammattikorkeakoulu. Kuopion Muotoiluakatemia.
[Viitattu 2015-01-18.]Saatavissa:
http://www.theseus.fi/handle/10024/26274
MUUNTUVA ilme. 2008-9-17.Ambience design[blogi].
[viitattu 2014 -10-10.]
Saatavissa:https://muuntuvailme.wordpress.com/2008/09/
17/ambience-design-tunnelmamuotoilua-jamuunneltavuutta/
MÖLLERI, Henrik ja NÄVERI, Nella 2015. Akukon. Akustiikka
rakennusasiakirja Onerva Mäen kouluhankkeeseen.
[ viitattu12.11.2013]
NKL. Näkövammaisten Keskusliitto ry. 2014. [viitattu
3.3.2015.].Saatavissa:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/maaritys;
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/miten_nv_ilmenee;
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/aiheuttajat;
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/yleiset_silmasairaud
et
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/ongelmia
PAPUNET. Tietoa, vuorovaikutus ja aistit. [viitattu 3.3.2015].
Saatavissa: http://papunet.net/;
http://papunet.net/fileadmin/muut/vuorovaikutus/aistit_ja
_vuorovaikutus.pdf
PEDANET 2015. [Verkkojulkaisu.]Oppiminen ja oppimistyylit.
Kankaanpään yhteislyseo.[viitattu 2014-08-22.] Saatavissa;
https://peda.net/kankaanp%C3%A4%C3%A4/ky/oppiaine
et/opinto-ohjaus/ojo
PESOLA, Kirsti. 2014-04-03. Arkkitehti, tekn.lis.
Haastattelu.]Invalidiliiton esteettömyskeskus
92
PUUMALAINEN, Jenni 2014. Korkki rakennusmateriaalina.
Opinnäytetyö. Joensuu. Karelia-ammattikorkeakoulu. [Viitattu
2015-03-12.]Saatavissa:
file:///C:/Users/Sike/Downloads/Puumalainen_Jenni%20(1).pd
f
RAKENNUSTIETO, 2007. Asuintilojen suunnittelu. 4., uudistettu
painos.Helsinki.ISBN.
RIHLAMA, Seppo1997. Värioppi. Helsinki: Rakennuskirja.
RISSANEN, Hanna-Leena 2014-04-02. Esteettömyysasiamies.
[Haastattelu.] Näkövammaisten Keskusliitto
RT 47 – 10951
RT 09-10692
08.]Saatavisssa:https://studythings.wordpress.com/2012/09/13
/maslowin-tarvehierarkia/
TIETEEN kuvalehti. 2015. [Viitattu 2015-03-03.].Saatavissa:
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/ihmisen
-seitseman-aistia
TIEDE-lehti.2014-11-19. [verkkojulkaisu}. Saatavissa;
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/ihmisen-seitseman-aistia
VALKEALAHTI, Kyllikki. 2002 . [verkkojulkaisu].Itse tuntemuksesta
voimaa työssä jaksamiseen. [viitattu 18.3.2015]. Saatavissa:
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-052-5.pdf;
Vaasan yliopisto
WARREN Leone Catherine Warren. 2015. Come to your
senses. [viitattu 10.3.2015]. Saatavissa;
http://www.iida.org/content.cfm/come-to-your-senses
RT 47 – 10951
RT 09-10409
RT 09 – 10884
RT 96 - 10938
RT 96 – 10939
STENROS, H. ja Aura, S. !984. Arkkitehtuurin muoto ja sisältö.
Helsinki: Rakennuskirja.
STUDYTHINGS. 2012-9-13. [verkkoaineisto]. Maslowin
tarvehierarkia. [Viitattu 2015-02-
93
nettisivuja
www.adlux.fi
http://www.adlux.fi/public/koulut/oppimistaedistavakouluvalaistus.pdf
http://www.arkboehm.fi/
http://www.decorfloor.fi/julkiset-tilat/
www.esteetön.fi
www.Innolux.fi
www.isku.fi
www.mastertop.fi
www.martela.fi
http://suomenaromaterapeutit.fi/aromaterapia/
http://www.arkboehm.fi/
www.conbalance.com. CONBALANCE 20i5-03-03;[Viitattu2015-0303.]Saatavissa:http://www.conbalance.com/
94
Käsitteitä
Akustiikka= Ääntä vaimentava . [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa:www.ecophon.fi
Diabetes= Sokeritauti. ARSTILA, Antti, Björkqvist Stig-Eyrik, Hänninen Osmo, Nienstedt Walter 2004.
Anatomian-ja fysiologian perusteet.SHKS. Helsinki: WSOY.
Dialogi= Vastavuoroista keskustelua. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm
Haptinen= sormenpäillä tunnistettava . ANTTILA, Pirkko-Liisa 1999. Katso käsillä tunteaksesi.
Kuopio:Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Taitemian kirjasto.
Kontekstuaalinen= Ilmiö liitetään ymmärrystä edistävään asiakokonaisuuteen. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa:
http://www10.edu.fi/kuvataide/asiasanasto/kontekstuaalinen_tarkastelutapa/
Kontrasti= Esim. sävyjen ja materiaalien vaskohtaisuus. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa: http://www.suomisanakirja.fi/kontrasti
Limbinen järjestelmä= kyetään yhdistämään tunteita aiempiin esim. fyysisiin kokemuksiin. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.]Saatavissa:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01934
Martindale= kankaiden hankauskestoa ilmaiseva luokitusjärjestelmä. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa:
https://www.isku.fi/tyoymparistot/materiaalit
Metafoora= merkityssiirtymä jolla tarkoitetaan jotain muuta kuin mitä sana alkuperäisesti ymmärretään. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.]
Saatavissa: http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/opiskelu/Lyriikankurssi/Kuvallisuus/metafora.htm
M1-luokitus = Rakennusmateriaalin pästöluokitus. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa.
http://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusmateriaalienpaastoluokitus.html
Retinits= silmänpohjan rappeuma. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa: http://www.retina.fi/Sairauksista.php
SL1
= paloturvallisuus täyttää julkisen tilan vaatimukset. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa.
http://www.inspecta.com/Documents/Finland/Sertifioinnin%20muut%20asiakirjat/TSL23-05_2012-10-23.pdf
Terminen= lämpimyys, lämpö. [Verkkojulkaisu 2015-03-20.] Saatavissa: http://www.suomisanakirja.fi/terminen
95
mustikkametsä
Liite 1; Värimaailmaa 1. ”mustikkametsä”
96
appelsiiniaurinko
Liite 2; Värimaailma 2. Väri ”appelsiiniaurinko”
97
kesäpäivä
Liite 3; Värimaailma 3. ”kesäpäivä”
98
12 liitteet
Liite 4; arkkitehtitoimisto; Aarne von Boehm oy 2013-09-19.
99
Kiitos