...

Document 1149504

by user

on
Category: Documents
51

views

Report

Comments

Transcript

Document 1149504
 -­‐
NURMENNIEMI
MNURMENNIEMI
ahdollisuudet kansainvälisyyteen VAATEMERKKI OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
KULTTUURIALA
NURMENNIEMI-VAATEMERKKI
Mahdollisuudet kansainvälisyyteen
TEKIJÄ:
Mari Nurmenniemi
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala
Kulttuuriala
Koulutusohjelma
Muotoilun koulutusohjelma
Työn tekijä(t)
Mari Nurmenniemi
Työn nimi
NURMENNIEMI-VAATEMERKKI - Mahdollisuudet kansainvälisyyteen
Päiväys
20.5.2014
Sivumäärä/Liitteet
63
Ohjaaja(t)
Sirpa Ryynänen
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli vaatemerkin kansainvälisen toiminnan suunnittelu, oman tuotemerkin kehittämisen kautta. Tekijä hankki tietoa kansainvälistymisen rahoituksesta, tuotantoketjun suunnittelusta sekä yrityskuvan luomisesta, ja sovelsi hankittua tietoa oman tuotemerkin kehittämisessä. Työssä suunniteltiin vaatemallisto, joka toimi
tuotemerkin pohjana. Mallistonsuunnittelun lähtökohtana oli tasapainon löytäminen omaperäisen ilmaisun ja kaupallisuuden välillä. Malliston pohjalta hahmoteltiin tuotantoketjua, tuotemerkin identiteettiä ja visuaalista ilmettä sekä malliston markkinointia ja myyntiä. Tuotemerkille suunniteltiin ja toteutettiin logo, labelit, look book sekä linesheet.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata mitä kaikkia osa-alueita vaatemerkin kansainväliseen toimintaan kuuluu, vahvistaa tekijän suunnittelijaidentiteettiä mallistonsuunnittelun kautta ja pohtia malliston ja tuotemerkin mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti. Opinnäytetyö hahmottelee suuntaviivoja vaatetusmuotoilunopiskelijan tulevalle
liiketoiminnalle, on kuvaus suunnitteluprosessista ja tarjoaa tietoa vaatemerkin kansainvälisen toiminnan järjestämisestä Suomessa.
Avainsanat
Vaatetussuunnittelu, mallistot, kansainvälisyys, rahoitus, tuotantoketju, yrityskuva.
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
Field of Study
Culture
Degree Programme
Degree Programme in Design
Author(s)
Mari Nurmenniemi
Title of Thesis
NURMENNIEMI-CLOTHING BRAND - The potential to become international
Date
20.5.2014
Pages/Appendices
63
Supervisor(s)
Sirpa Ryynänen
Client Organisation /Partners
Abstract
The subject of the thesis was planning how to operate a clothing brand internationally by creating a brand of one’s own. The author did research on funding the internationalization, planning the production chain and creating the company image and applied the obtained information to developing her own clothing brand. The author designed a collection that was the starting point of the brand. The basis of designing the collection, was how to create the balance between creative expression and commercial design. On the basis of the collection, the production chain, brand’s identity and visual look and marketing and selling of the collection were outlined. A logo, labels, look book and linesheet were designed and created for the clothing brand.
The objective of the thesis was to portray all of the areas that are included in operating a clothing brand internationally, to strengthen the author’s designer identity by
means of designing a collection and to analyze the created brand’s potential to become successful internationally. The thesis outlines guidelines for the author’s future
business, describes a design process and provides information on how to operate a clothing brand internationally in Finland.
Keywords
Fashion and clothing design, collections, internationality, funding, production chain, company image.
4. TUOTANTOKETJUN SUUNNITTELU ......................................... 26 4.1 MATERIAALIEN HANKINTA ............................................................... 26 4.2 MITOITUS, KAAVOITUS JA SARJONTA ................................................ 29 4.3 VALMISTUKSEN ALIHANKINTA ......................................................... 30 SISÄLLYSLUETTELO
1.JOHDANTO ............................................................................................ 1 1.1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ............................................................. 2 1.2 TYÖNKULKU ......................................................................................... 3 1.3 SUUNNITTELIJAESITTELY ..................................................................... 4 2. MALLISTO ............................................................................................. 5 2.1 ESCAPISM NOW –MALLISTON VAATETUSSUUNNITTELUPROSESSI ....... 5 2.1.1 Suunnittelun lähtökohdat ............................................................. 5 2.1.2 Inspiraatio ja tiedonkeruu ............................................................. 6 2.1.3 Eskapismi yhdistäväksi teemaksi ................................................... 8 2.1.3 Materiaalit ..................................................................................... 9 2.1.4 Materiaalikokeilut ja kuosit ......................................................... 11 2.1.5 Värimaailma ................................................................................ 14 2.1.6 Neuleet täydentämään mallistoa ................................................. 15 2.1.7 Mallistorakenne ........................................................................... 17 2.2 MALLIKAPPALEIDEN TOTEUTUS ........................................................ 20 2.2.1 Mallikappaleiden valmistus ........................................................ 20 2.2.2 Ohjeistukset tuotantoa varten ..................................................... 21 3. KANSAINVÄLISTYMISEN RAHOITUS ...................................... 22 3.1. ELY –KESKUKSEN KANSAINVÄLISTYMISTUET .................................. 23 3.2 FINPRON TUET .................................................................................... 23 3.3 TEKESIN RAHOITUSMUODOT ............................................................. 23 3.4 MINISTERIÖIDEN MYÖNTÄMÄT SUORAT AVUSTUKSET ..................... 24 3.5 APURAHAT SUUNNITTELIJOILLE ........................................................ 24 3.6 PÄÄOMARAHOITUS ............................................................................ 25 5. KONSEPTIN KAUPALLISTAMINEN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE .................................................................................... 32 5.1 DESIGN MANAGEMENT ..................................................................... 32 5.1.1 Yrityskuva ................................................................................... 32 5.1.2 Kohderyhmä ................................................................................ 34 5.1.3 Vaatemerkin nimeäminen ........................................................... 35 5.1.4 Tuote, viestintä, käyttäytyminen ja toimintaympäristö ............. 35 5.2 BRÄNDÄYS JA MARKKINOINTI ........................................................... 36 5.2.1 Ideologian ja kuluttamisen yhteentörmäys ................................. 36 5.2.2 Logo ja labelit .............................................................................. 37 5.2.3 Look book ja linesheet .................................................................. 38 5.3 MYYNTI .............................................................................................. 44 5.3.1 Hinnoittelu ja kannattavuus ...................................................... 44 5.3.2 Myyntistrategia .......................................................................... 45 5.3.3 Kilpailija-­‐‑analyysi ....................................................................... 47 6. POHDINTA JA ARVIOINTI ............................................................ 50 6.1 ASIANTUNTIJAPALAUTTEET MALLISTOSTA ....................................... 50 6.2 OMA ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................. 52 KUVALUETTELO ................................................................................... 56 LÄHTEET .................................................................................................. 59 materiaalinvalmistajista -­‐‑ ja myyjistä, tuotannon alihankinnasta sekä 1.Johdanto
hinnoittelusta ja mallistojen esittelystä, markkinoinnista ja myynnistä. Toiminnan ja tiedonkeruun taustalla on ajatus toimimisesta kansainvälisillä markkinoilla, maailmanlaajuisesti. Unelma. Siitä tämä opinnäytetyö lähti liikkeelle. Olen varovaisesti Opinnäytetyö hahmottelee suuntaviivoja tulevalle liiketoiminnalleni, haaveillut omasta vaatemerkistä siitä lähtien, kun aloitin muotoilijan on kuvaus prosessistani ja tarjoaa tietoa kansainvälisen vaatemerkin opinnot. Unelma on vuosien aikana hakenut paikkaansa välillä toiminnan järjestämisestä Suomessa. hiipuen, välillä vahvistuen. Nyt unelma on ottanut konkreettisen askeleen eteenpäin tämän opinnäytetyön muodossa. ”The desire to create
Muotoilijan opinnoissani olen pitänyt is one of the deepest yearnings
ammattitaidon of the human soul.”
harjaannuttamisen lisäksi tärkeänä oman kädenjäljen löytämistä ja sen tietoista kehittämistä. Se on luonut pohjaa tuotemerkkini estetiikalle ja visuaaliselle tunnistettavuudelle. Opintoni eivät ole Elder Uchtdorf
tarjonneet tarpeeksi tietoa vaatetusalan liiketoimintaosaamisesta. Tämä osaamisalueeni kaipaakin täydennystä, ennen kuin voin perustaa tulevan yritykseni. Nämä asiat kietoutuvat toisiinsa opinnäytetyössäni, jossa tarkastelen vaatemerkin kansainvälisen toiminnan järjestämistä oman vaatemerkin kehittämisen kautta. Suunnittelen 30 vaatekappaleen pienmalliston naisille, minkä pohjalta ideoin tuotemerkin konseptia ja sen kaupallistamista: identiteettiä, kohderyhmää ja logoa, sekä suunnittelen labelit, look bookin, linesheetin ja ohjeistusesimerkit tuotantoa varten. Otan lisäksi selvää kansainvälistymisen rahoituksesta, KUVA 1. Malliston tunnelmakuva. 1 Suunnittelen 30 vaatekappaleen malliston sesongille syksy/talvi 1.1 Työn tausta ja tavoitteet
2014. Valmistan mallistosta kuusi asukokonaisuutta. Kuvaan valmiit Opinnäytetyö – prosessi alkoi kesällä 2013, kun vaatteet ja esitän ne hinnastossa, jonka suunnittelen sisäänostajia tein varten. Kuvautan asut mallin päällä ja toteutan kuvista look bookin työharjoittelujakson suomalaisessa vaatetusalan designyrityksessä. malliston Työharjoittelun aikana sain seurata kansainvälisesti menestyneen markkinointimateriaalia. Ymmärsin, miten pieni markkina-­‐‑alue Suomi todellisuudessa oli, ja Lisäksi pohdin kansainvälistymisen tuotteiden hinnoittelua ja myyntiä. aikana Haluan havahduin myös siihen, miten vähän minulla oli käytännön tietoa löytää yksityiskohdat), vaatemerkin toiminnan järjestämisestä. elementtejä sekä (silhuetit, työtapoja, jotka materiaalit, ovat värit, ominaisia suunnittelutyylilleni ja joita voin kehittää seuraavissa mallistoissani. Taustalla haave omasta vaatemerkistä oli kypsynyt muutaman Haluan käyttää mallistossa erilaisia materiaalinmuokkaus – vuoden ajan. Yrittäjyydessä minua on kiehtonut vapaus. Olen tekniikoita kuten kankaiden kuviointia laserleikkaamalla ja kankaan-­‐‑
pitkään halunnut toteuttaa itseäni luovan työn kautta. Työn painantaa. Mallistosuunnittelussa on koko ajan taustalla ajatus merkityksellisyys ja haasteellisuus ovat minulle tärkeitä asioita. toimimisesta designyrityksen puitteissa. Työharjoittelujakson aikana varmistuin siitä, että haluan kehittää Tiedon jakaminen ja yhteistyö kiinnostaa minua ja on yksi työni liikeideaa eteenpäin, ja kerätä minulta puuttuvaa tietoa toiminnan lähtökohdista. Uskon, että keräämästäni tiedosta on hyötyä järjestämisestä opinnäytetyössäni. vaatetusalan yrityksen perustamista harkitseville opiskelijoille ja Toteutan työn vaatesuunnittelijan ja yrittäjän näkökulmasta. valmistuneille suunnittelijoille Tavoitteena on koota selkeä ja ammattimaisesti toteutettu Lopuksi tietopaketti kansainväliseksi pyrkivän vaatetusalan yrityksen pyydän palautetta mallistokokonaisuudesta vaatetussuunnittelija Daniel Palillolta ja Acolyth -­‐‑ kaupan omistaja toiminnan järjestämisestä, oman tuotemerkin kehittämisen kautta. Joonas Saarelta. Tavoitteena on luoda kontakteja mahdollisiin Opinnäytetyöni on työelämähakuinen koska tavoitteenani on tuleviin yhteistyökumppaneihin ja pohtia realistisesti konseptin työllistyä yrittäjänä. esimerkin rahoitusta, toimivan ja kestävän tuotantoketjun suunnittelua sekä että designer – vaatteita tuottavan yrityksen on heti suunnattava Työharjoittelujakson Suunnittelen hahmottelen tuotemerkin identiteettiä, visuaalista ilmettä ja aiempi kuvani vaatetusalan yrittäjyydestä Suomessa muuttui. markkinoille. esittämiseksi. valmistusohjeistuksesta tuotantoa varten. Malliston pohjalta pienyrityksen toimintaa ja työskennellä osana sitä. Kesän aikana kansainvälisille tunnelman kysyntää ja mahdollisuuksia menestyä. 2 1.2 Työnkulku
Kesä-elokuu 2013
Hain prosessin aikana vastauksia kysymyksiin: 1. Työharjoittelujakso
Havahtuminen
Opinnäytetyöaiheen
herääminen
Syyskuu 2013
-­‐‑ Millainen on suunnittelijaidentiteettini? -­‐‑ Miten rakennan omannäköiseni ja erottuvan tuotemerkin? Lokakuu 2013
-­‐‑ Miten kaupallistan konseptini? -­‐‑ Voiko konseptini menestyä kansainvälisesti? Marraskuu 2013
Raporttini voidaan jakaa kahteen osioon: vaatetussuunnittelu Tiedonhankintaa
Raportin
hahmottelua
(tuotemerkki + mallisto) kaupallistamiseen, jonka tarkoitus on Tammikuu 2014
vastata kysymykseen miten saada suunniteltu mallisto asiakkaalle. Prosessi kesti yhteensä melkein vuoden ajan. Aloitin malliston ja Neulesuunnittelu -kurssi
Haasteita
Joulukuu 2013
prosessin kuvaamiseen ja sen pohjalta syntyneen konseptin Työsuunnitelmaseminaari
Raportin
kirjoittaminen
Mallikappaleiden valmistusta
2. Työharjoittelujakso
Mallistorakenteen täydentäminen
Helmikuu 2014
opinnäytetyön ideoinnin ja hahmottelun syksyllä 2014 kesän Malliston ideointia,
kokeiluja
Oivalluksia
työharjoittelun jälkeen. Lokakuussa pidin työsuunnitelmaseminaarin ja aloitin neulesuunnittelu –kurssin, jonka aikana suunnittelin Maaliskuu 2014
Mallikappaleiden valmistusta
malliston neuletuotteet. Aktiivisin työskentelyjakso oli keväällä 2014. Muutin Helsinkiin ja aloitin toisen työharjoittelujakson. Kevään Huhtikuu 2014
aikana työni kokonaisuus alkoi hahmottua. Täydensin malliston valmiiksi, valmistin suurimman osan mallikappaleista ja kirjoitin Asiantuntijapalautteet
Look book -kuvaukset
Toukokuu 2014
raportin. Järjestin look book –kuvaukset ja pyysin palautetta Arviointiseminaari
mallistokokonaisuudesta. Arviointiseminaarini oli toukokuussa. Valvoin työni laatua pääasiassa itse, mutta sain palautetta ja arviointia säännöllisesti koko prosessin ajan ohjaavalta opettajaltani KUVIO 1. Prosessin kulku (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑03) sekä opiskelijakollegoilta. Pohdintaa
3 suunnitteluprosessissa aina kaiken taustalla. Mielestäni tuotteen 1.3 Suunnittelijaesittely
ekologisuuden ja elinkaariajattelun tulisi olla itsestäänselvyys, jota ei tarvitsisi korostaa. Minua ohjaa intohimo ja intuitio. Otan vaikutteita suunnitteluun Haluan henkilökohtaisen elämäni tapahtumista ja minua sillä hetkellä Visuaalinen maailmani vaatteista. huomioni. KUVA 2. Suunnittelija (Suszko 2013.) Suunnitteluni lähtökohtana toimivat yleensä materiaalit. Malliston tarinan alkaessa muodostua, lähden liikkeelle kiinnostavien ja niiden muokkaamisesta. Pyrin käyttämään Suomessa valmistettuja, helposti saatavilla olevia kankaita, joihin luon materiaalinmuokkauskeinoin kiinnostavuutta kuten erilaisin laserleikkaamalla tai kankaanpainannalla. Materiaalit antavat suunnittelulle rajoja, mikä helpottaa prosessiani. Tavallisista ja laadukkaista materiaaleista saa muokkaamalla eri mallistoihin sopivia yksilöllisiä kankaita. Suunnittelufilosofiani on tarkentunut viimeisen vuoden aikana. Aiemmin pidin vaatteen estetiikkaa usein käytännöllisyyttä tärkeämpänä. Nyt olen oivaltanut että hyvä design on tehty käytettäväksi. Toimivuus ja mietityt yksityiskohdat tuovat vaatteeseen lisäarvoa ja takuun laadusta. Ekologiset arvot kulkevat tuotteita. ostopäätöstä. Saman tunteen toivon välittyvän suunnittelemistani tekstuurien ja muotojen kontrasteista. Dramaattisuus kiinnittää aina etsimisestä erottuvia funktionaalisuus vahvistavat tuotteen luomia merkityksiä ja on melankolinen, vastakohtainen ja intensiivinen. Viehätyn eri värien, materiaalien ja niin ihana ettei voi vastustaa. Harkitut yksityiskohdat ja Innostun helposti asioista, minkä vuoksi mallistoillani on usein lähtökohdat. merkityksellisiä Asiakkaana teen ostopäätökset usein tunneperustein – lempivaate, kiinnostavista teemoista kulttuurissa ja maailmassa ylipäätään. moniulotteiset suunnitella 4 2.1.1 Suunnittelun lähtökohdat
2. Mallisto
Ennen suunnittelun aloittamista täytyy pohtia lähtökohtia 2.1 Escapism now –malliston
suunnittelulle. Määrääviä tekijöitä voivat olla sesonki, kohderyhmä, värit tai materiaalit sekä hinnoittelu. Lähtökohtana voi olla projektin vaatetussuunnitteluprosessi
tehtävänanto tai jokin muu ratkaistava ongelma. Lähtökohtien tarkastelu luo suunnittelulle rajoja, mikä helpottaa prosessia. Vaatetussuunnitteluprosessi monitasoista on hyvin ongelmanratkaisutyötä. henkilökohtaista Hopkinsin ja mukaan Luovuutta ja persoonallista ilmaisua korostetaan useimmissa suunnitteluprosessi sisältää useita askelmia, jotka auttavat vaatetussuunnittelun koulutusohjelmissa, kun taas teollisuudessa suunnittelijaa etenemään suunnan valinnasta ja määrittelystä suunnittelun lähtökohtiin vaikuttavat kaupalliset tavoitteet ja teemaan ja konseptiin ja lopulta ideoiden kokeilemiseen. (Hopkins taloudelliset rajoitteet. (Hopkins 2012, 144.) Tasapainon löytäminen 2012, 144.) Kaikki suunnittelijat käyvät prosessissa läpi samat omaperäisen ilmaisun ja kaupallisuuden välillä on ollut yksi vaiheet: tiedonkeruun, suunnittelun, kehittämisen, viimeistelyn ja suunnittelun lähtökohdistani ja keskeisimmistä ongelmistani esittelyn. (Renfrew 2009, 7.) suunnitteluprosessissa. Olennaisena lähtökohtana on lisäksi ollut oman tunnistettavan kädenjäljen kehittäminen ja sen kautta Vaatetussuunnittelun peruselementtejä ovat väri, materiaali ja kuosi, tuotemerkin estetiikan pohjan luominen. Lähtökohtana oli, että siluetti sekä muoto. Suunnittelun periaatteita ovat muun muassa suunniteltava mallisto olisi teollisesti valmistettavissa. Tavoitteenani mittasuhteet, tasapaino, rytmi ja korostus. Elementit ovat oli suunnitella noin 30 vaatekappaleen mallisto. suunnittelun osatekijöitä ja periaatteet ovat ohjeita, joiden mukaan elementit järjestetään. (Nuutinen 2012, 108.) En suunnitteluprosessin alussa pohtinut juurikaan malliston kohderyhmää. Kohderyhmänä olivat periaatteessa ensisijaisesti Mallisto on kokoelma vaatteita, asusteita tai tuotteita, jotka kaiken ikäiset naiset ja mikseivät myös miehet, jotka pukeutuvat linkittyvät toisiinsa määritellyllä tavalla. Yhdistäviä tekijöitä voivat malliston edustaman tyylin mukaisesti. Perehdyin kohderyhmään olla sesonki, vallitseva silhuetti, yhdenmukainen värimaailma tai tarkemmin suunnitteluprosessin jälkeen, Design management –
erityinen valmistustapa. Mallisto on johdonmukainen kokonaisuus kappaleessa. ideoita muunnettuna tuotteiksi. (Hopkins 2012, 142.) 5 materiaalivalintoja. Aktiivisen tiedonkeruun ja suunnittelun aloitin 2.1.2 Inspiraatio ja tiedonkeruu
kun palasin Kuopioon syyskuussa. Tiedonkeruu on tutkimista ja tiedon tallentamista. Tiedonkeruuseen Alussa tein erilaisia materiaalinmuokkauskokeiluja, jotka olivat osa liittyy yleensä kaksi puolta: konkreettisten materiaalien kuten tiedonkeruutani. Opiskeluaikanani olen huomannut, että usein kankaiden ja tarvikkeiden etsiminen sekä visuaalisen inspiraation tiedonkeruun aikana kertynyttä materiaalia voidaan käyttää myös hakeminen. Jälkimmäinen auttaa usein määrittämään malliston tulevissa konseptia ja teemaa Tiedonkeruun päätarkoitus on inspiroida valokuvasin, luonnostelin, katsoin elokuvia ja etsin kankaita sekä sisällään kaiken itse tuotetun ja tallennetun materiaalin, kuten lisätarvikkeita. Minulle tärkeä työväline ovat erilaiset miellekartat, esimerkiksi itse piirretty luonnos rakennuksesta. Toissijaiseen joiden avulla voin listata ja järjestää eri kiinnostuksen kohteitani ja tiedonkeruuseen kuuluu jonkun toisen tuottama materiaali, kuten luoda yhteyksiä niiden välille. Tämä auttaa minua selkeyttämään kirjat, lehdet ja erilaiset Internetaineistot. (Hopkins 2012, 144.) pääni sisällä vallitsevaa ideoiden epäjärjestystä. Aloittaessani uuden malliston suunnittelun en halua seurata muodin nopealla syklillä muuttuvia trendejä, seuraan mieluummin maailman tapahtumia ja ajan henkeä. Minulle tiedonkeruu on uusien asioiden tekemistä, näkemistä ja kokemista. Aloin virittäytyä uudelle mallistolle kesällä 2013, kun aloitin työharjoittelun Helsingissä. Usein suunnittelijat tekevät ideamatkoja vieraisiin kaupunkeihin saadakseen inspiraatiota. Minä tein kesän mittainen ideamatkan Helsinkiin. Innostuin katumuodista ja katutaiteesta, elokuvista, alakulttuureista ja erilaisesta musiikista. Ennen kaikkea joka päivä erilaisten ihmisten näkeminen kadulla innoitti minua, ja sysäsi suunnitteluani kohti katumuotia. Luonnostelin kesällä kuoseja tietokoneella ja olenkin perinteisiä menetelmiä: etsin kuvia lehdistä ja Internetistä, ensisijaiseen -­‐‑ ja toissijaiseen. Ensisijainen tiedonkeruu pitää suunnittelin Materiaalikokeilut tallentanut omaan arkistooni. Tiedonkeruussa käytin lisäksi suunnittelua. (Seivewright 2007, 14 -­‐‑ 16). Tiedonkeruu voidaan jakaa hieman, suunnitteluprosesseissa. pohdin 6 KUVA 3. Luonnoskirja –työskentelyä (Nurmenniemi 2014-­‐‑18-­‐‑01.)
7 2.1.3 Eskapismi yhdistäväksi teemaksi
Koen että olen suunnittelijana prosessin ja teeman keskiössä: tunnemaailmani ja kiinnostuksen kohteeni heijastuvat mallistoon päiväkirjan kiinnostavana seuraavia asioita: On the road–, Moonrise Kingdom-­‐‑ ja Stoker – elokuvat, eläinten sarvet ja kovakuoriaset, science fiction maailmat, Englannin maaseutu, dinosaurukset ja sarjakuvamainen katutaide. Löysin yhteisen nimittäjän sen hetken kantaville kiinnostuksen kohteilleni: eskapismi eli todellisuuspakoisuus. Elokuvat, musiikki ja tunnemaailmat joiden parista itseni löysin liittyivät usein ikävän todellisuuden haaveilemiseen) hedonistisessa hetkessä. Samalla teemassa on läsnä alakulo, tieto siitä että todellisuus on todellista. Näistä aineksista syntyi Escapism now –mallisto. tavoin. pois Tiedonkeruun sulkemiseen aikana ja elämiseen KUVA 4. Ideataulu (Nurmenniemi 2013-­‐‑10-­‐‑24. 8 pidin erityisen (tai siitä collegesta, popliinista, sifongista ja trikoosta kankaita.com -­‐‑ Internet-­‐‑
2.1.3 Materiaalit
sivustolta, mutta kankaiden laatu oli niin huono etten halunnut tilata materiaaleja sivustolta. Materiaalin avulla syntyy vaatteen ulkonäkö, muoto ja tuntu. (Nuutinen 2004, 171.) Materiaalien valinnassa tulisi pohtia sitä, Lopulta millaiseen käyttötarkoitukseen kangas soveltuu, kuinka se varastosta materiaalinhankintapaikoista sesonkien mallistoissa joko sellaisenaan tai erilaisilla tekniikoilla kappaleessa muokattuna. Sopivien materiaalinäytteiden etsimisessä käytetään Neulelangoissa valintaan vaikuttaa hinnan ja minimimäärän lisäksi langan koostumus, -­‐‑paksuus ja –tyyppi. Esimerkiksi 2x280 tex, tiukkakierteinen, super wash villa. (Ryynänen 2014.) Suomessa on olemassa useita kangastukkuja ja – valmistajia. Tiedustelin materiaaleja neljästä eri kangastukusta. OR-­‐‑neule, Harju kaikki minimitilausmääräkseen viisi metriä/kangaslaatu. Viisi metriä oli liian suuri määrä yhtä kangasta mallikappaleiden valmistukseen, eikä budjettini sallinut ylimääräisiä menoja, vaikka ylijäämää tulevaisuudessa. Tilasin 4. suunnitellessani Suunnittelemani kaupasta kuin tukusta. viimeistelyt, leveys ja tietenkin hinta sekä minimimäärä/väri. hyödyntämään lisäksi malliston tuotantoketjua mallikappaleiden materiaalitarve oli niin pieni, että kankaat oli järkevämpi ostaa seuraavia materiaalitietoja; paino/m2, koostumus, hoito-­‐‑ohjeet, pystyisi Eurokankaasta varastossa. Hain tietoa tulevan vaatemerkin mahdollisista Ajatuksenani on, että samoja materiaaleja voisi hyödyntää eri kertoivat Valitsin ostin koulun varastosta, ja kierrätysnahkaa minulla oli omassa olisi helposti saatavissa, lähellä tuotettuja, ekologisia ja laadukkaita. Oy (Or-­‐‑neule). verkkarikangasta, puuvillapopliinia ja vuorisilkkiä. Puuvillasilkkiä Lähtökohta malliston materiaalien valitsemiseen oli, että materiaalit Suveka ostamiseen Oy. Osan trikoo-­‐‑ ja collegekankaista ostin työharjoittelupaikan on viimeistelty. (Hopkins 2012, 96.) ja kankaiden joiden valmistaja Eurokankaan mukaan on joko OR-­‐‑neule tai Harju ommellaan, mikä on sen kuitukoostumus, voiko sen pestä ja miten se Tekstiilipalvelu mallikappaleiden Eurokankaasta. Löysin suomalaista puuvillacollegea ja -­‐‑trikoota, laskeutuu, kutistuuko, venyykö tai purkaantuuko se, miten sitä Oy, päädyin näytepalat 9 KUVA 5 Materiaalikartta. (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑18. 10 vaikutteita. (Seivewright 2007, 131.) Lähdin liikkeelle erilaisten 2.1.4 Materiaalikokeilut ja kuosit
sarvien luonnostelusta. En piirtänyt juuri mitään käsin, vaan työstin kuosiluonnoksia Photoshopissa ja Illustratorilla. Hain kuoseihin Nuutisen mukaan itse valmistetut ja -­‐‑värjätyt materiaalit ovat vaikutteita merkittävä kilpailuetu, koska se nopeuttaa uusien ideoiden tuloa säästyy kun materiaaleja tai kuoseja ja graffiteista. Sarvet muuntuivat haluamaani graffiti –vaikutelmaa. Tulostin eri kuosivaihtoehtoja niiden oikeassa koossa papereille, ja asettelin kuoseja mallinuken päälle. valmistuspaikkoja ei tarvitse erikseen etsiä. (Nuutinen 2004, 172.) Tämä vaihe auttoi kuosien koon määrittelyssä. Erotin kuosista Mielestäni itse valmistetut materiaalit yksilöivät vaatemerkkiä ja muutamia elementtejä, joista tuli printtejä mallistoon. tuovat tuotteille lisäarvoa. Materiaali voi toimia lisäksi suunnittelijan tai tuotemerkin tunnusmerkkinä, kuten erilaiset ruutukuosit Laserleikkaus –kuosi syntyi erilaisten siksak – ja sydänkuvioiden Burberryllä. yhdistelystä. Laserleikkauskokemukseni perusteella kuviointien suunnittelussa tulee huomioida se, miten kuviot liittyvät toisiinsa ja Olen opintojeni aikana perehtynyt jonkin verran kankaanpainantaan mitkä kohdat leikkaantuvat pois. Halusin luoda kankaaseen ja erilaisten pintojen luomiseen esimerkiksi tilkkutyö-­‐‑, kirjonta-­‐‑ ja pitsimäisen vaikutelman yksinkertaisella, mallistoon liittyvällä chenilletekniikoilla. Opiskeluvaihtoni aikana Englannissa tein kuvioinnilla. Kokeilin laserleikkaamista aluksi kahdelle erilaiselle laserleikkauskokeiluja eri kankaille, nahkalle ja akryylille. Halusin popliinille käyttää mallistossa erilaisia materiaalinmuokkaus – tekniikoita, (puuvilla-­‐‑elastaani sekä puuvilla-­‐‑polyesteri), verkkarikankaalle sekä puuvillatrikoolle muutamassa eri koossa. koska ne ovat yksi suunnittelijan tunnusmerkeistäni. Aloitin Kokeilujeni perusteella laserleikkaus toimi parhaiten kankaassa, joka tekemällä chenille-­‐‑ ja tilkkutyökokeiluja, jotka kuitenkin hylkäsin on tekokuituinen eikä jousta paljoa, koska tällöin laseroidut reunat nopeasti. Olen aiemmissa mallistoissani käyttänyt kierrätysnahkaa eivät lähde purkautumaan tai venymään. Päätin käyttää jonkin verran, ja tein myös nyt erilaisia kokeiluja nahkalle. Pidin laserleikkausta polyesteri-­‐‑puuvilla-­‐‑popliinille, verkkarikankaalle ja eniten harkkosaksilla leikatuista kaksinkertaisista hapsuista, joita trikoolle, isompaa kokoa vaatteiden helmoissa ja alaosissa ja päädyin käyttämään mallistossa. pienempää kokoa vaatteiden yläosissa. Kuvioinnin takia kangasta täytyy käsitellä varoen, jotta kuviot eivät repeydy. Opin, että Halusin suunnitella mallistoon kuoseja ja printtejä tukemaan tulevissa mallistoissa kannattaisi käyttää pienempää kuviota, jolloin haluttua tunnelmaa ja saadakseni mallistosta yksilöllisemmän. Kuosi repeytymisen kuvaa usein malliston värimaailmaa, teemaa ja suunnittelijan ja abstrakteiksi kuvioiksi erilaisten tehosteiden avulla, ja pääsin lähelle markkinoille, vaikka omien materiaalien tuotekehitys on hidasta. Aikaa katutaiteesta 11 vaara pienenisi.
KUVA 6. Materiaalikokeiluja. (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑18.)) 12 KUVA 7. Kuosien kehitys. (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑11.) 13 2.1.5 Värimaailma
Väri on usein ensimmäinen asia, joka huomataan vaatteesta, joten sen merkitystä ei pidä aliarvioida. Vaikka värikartta voidaan koostaa tarkasti väriopin sääntöjen ja tulevien trendien mukaan, ovat värien ostajissa ja asiakkaissa herättämät mielikuvat ja tunteet ennalta -­‐‑
arvaamattomia eikä niihin voida vaikuttaa. (Hopkins 2012, 84.) Värit ovatkin tärkeä tekijä vaatteiden myynnissä. Malliston suunnittelu aloitetaan yleensä värien valinnalla, jotta voidaan ajoissa tehdä tai hankkia oikean värisiä materiaaleja. Suunnitteluvaiheessa käytetään apuna Pantonen värikarttoja, kangastilkkuja, lankoja tai esineitä osoittamaan haluttua värisävyä, kun oikeita kankaita ei ole vielä saatavilla. (Nuutinen 2012, 108.) En yleensä noudata värikartan tekemisessä tarkkoja sääntöjä pää-­‐‑, aksentti-­‐‑ ja sporttiväreistä, vaan luotan intuitioon. Valitsin aluksi pääväreiksi mustan petrolinvihreän, ja violetin valkoisen ja ja niitä sähkönsinisen. korostamaan Korostusvärit valikoituivat science fiction –inspiraatiokuvista. Värikartan rakentamiseen vaikuttivat materiaalivalinnat. Koska kankaita on KUVA 8. Värikartta. (Nurmenniemi 2014-­‐‑01-­‐‑23.)
yleensä aina saatavissa mustana ja valkoisena, korostusvärit voisivat olla printtien ja kuosien painovärejä, jos halutun värisiä materiaaleja ei löytyisi. Värikartta muuttui hieman vaaleammaksi alkuperäisestä loppusyksyn neulekurssin aikana. Halusin hempeillä pastelleilla korostaa mustaa ja valkoista, sekä maskuliinisia pintoja ja siluetteja. 14 Siksak – muodot muuntautuivat neuleeksi intarsiatekniikalla, ja Hiili 2.1.6 Neuleet täydentämään mallistoa
– painokuosista suunnittelin kirjoneuleen. Neulelaskoksilla ja Malliston teema syveni neulesuunnittelun perusteet lankajuoksuilla sain aikaan haluamaani kolmiulotteista vaikutelmaa. – Suunnitteluprosessi oli hieman käänteinen, koska valitsin kurssin kurssikokonaisuuden aikana, jonka suoritin syksyllä 2013. Kurssin tehtävänannon alkaessa mallistosuunnitelmat olivat jo hyvässä vaiheessa, ja ne dinosaurukset toimivat lähtökohtana neulekurssilla. Kurssin tehtävänantona oli perusteella ja varsinaisen Halusin käyttää neulelankoina pääasiassa luonnonkuituisia lankoja apuna oli WGSN – trendiennustepalvelun History 2.0 konsepti, jonka niiden hyvien ominaisuuksien ja laadun vuoksi. Neulemalliston pohjalta piti miettiä mitä haluaisi herättää eloon menneisyydestä. materiaaleiksi valitsin Novitan 7 Veljestä-­‐‑, Isoveli-­‐‑ ja Kelo-­‐‑langat, SandnesGarnin Smart superswash –villalangan sekä Helmi ”It’s a freedom to be able to make your own fabric while working. For me Vuorelman Nyppy-­‐‑puuvillalangan. Päädyin lankoihin niiden it’s the absolute challenge.” senhetkisen saatavuuden vuoksi. Sandra Backlund Valitsin mallistosta 6 tuotetta Ryijylankaan (100% villa, tex 140 x 3), koska alun perin olin valinnut neulekoneen käyttöön, ja tekemällä paljon erilaisia kokeiluja. Minua langat värien saatavuuden vuoksi. Ryijylangan lisäksi lopullisissa kiinnosti kolmiulotteisuus ja erilaiset tekstuurit neuleessa. Samaan tuotteissa on vain 7 Veljestä –lankaa (75% villa, 25% polyamidi, tex aikaan tein kankaanpainokokeiluja kohopastalla, ja erilaisia neule-­‐‑ neuleen superswash –villalangan Pirkanmaan Kotityöt Oy:n Sirkka Aloitinkin neuleiden ideoinnin tutustumalla minulle uuden yhteneväisyyksiä 10 uuden neuletakin mallistoon. Vaihdoin Isoveli –langan ja Smart kokeilullisen lähestymistavan suunnitteluun. (Sissons 2010, 7.) Havaitsin lopullisesta täydentämänään opinnäytetyömallistoa, ja suunnittelin lisäksi yhden Juliana Sissonsin mukaan neulonta mahdollistaa yksilöllisen ja 570). ja materiaalinmuokkauskokeilujen välillä: pinnat toivat mieleen matelijat ja dinosaurukset. Siksak – muodot muistuttivat dinosaurusten selkäpanssareita ja hiili – kuosi raapaisu – jälkeä. Aloin yhdistellä aiemmin suunnittelemiani elementtejä neuleisiin. kokeilujen menneisyydestä vähintään yksi koneneulonnan perusteet – kurssilla. Suunnittelun nahkalla. vasta vaikutteeksi suunnittelun jälkeen. suunnitella pienkokoelma neuletuotteita ja valmistaa tuotteista kokeiluja mukaiseksi 15 KUVA 9. Alkuperäisen neulemalliston lankakartta. (Nurmenniemi 2013-­‐‑12-­‐‑16)
16 2.1.7 Mallistorakenne
Mallistolakana eli linesheet on visuaalinen esitys, johon on koottu tasokuvat kaikista tuotteista eri värivaihtoehdoissa. Mallistolakana täsmentää mallistoehdotelman mallien ja värien mukaan, ja sen tarkoitus on varmistaa että mallisto tarjoaa tasapainoisen valikoiman tuotteita eri kategorioittain ja sopii yrityksen myyntisuunnitelmaan sesongille. Suunnittelijan odotetaan lisäksi harkitsevan materiaalien hintoja, valmistusedellytyksiä sekä yrityksen kokonaiskuvaa ja markkinatasoa, jotta mallisto olisi kaupaksi käyvä. (Hopkins 2012, 155.) Kokosin lopullisen mallistorakenteen tammikuussa. Olin tehnyt noin puolet tasokuvista syksyllä, ja perusrakenteen ollessa valmis oli minun helppo täydentää mallistolakana valmiiksi, ja päättää vaatekappaleiden ja materiaalivaihtoehdot. Analysoin suunnitellessani sitä, olisiko vaatteet mahdollista toteuttaa teollisesti sarjatuotantona ja pohdin myös taloudellista kannattavuutta. Pidin vaatekappaleiden mallit melko tavanomaisina, koska halusin antaa materiaaleille tilaa ja huomiota. Mallisto koostuu 30 eri tuotteesta ja noin puolesta on saatavilla värivaihtoehtoja. En tietoisesti jakanut tuotteita basic-­‐‑, fancy-­‐‑ ja show-­‐‑categorioihin, mutta eräänlainen hajonta on nähtävissä. Koin, että minulle vaikeinta oli suunnitella basic –tuotteita, koska miellän ne usein liian tylsiksi ja yksinkertaisiksi. Erikoisemmat vaatekappaleet eivät kuitenkaan pääse esille niin hyvin, jos kaikissa tuotteissa on paljon tapahtumia, KUVA 10. Neulemalliston ideataulu. (Nurmenniemi 2013-­‐‑12-­‐‑16.) väri-­‐‑ vaan ne vaativat yksinkertaisia tuotteita rinnalleen. 17 KUVA 11. Mallistolakana osa 1. (Nurmenniemi 2014-­‐‑02-­‐‑16) 18 KUVA 12. Mallistolakana osa 2. (Nurmenniemi 2014-­‐‑02-­‐‑16) 19 Tulostin yläosan-­‐‑, housujen-­‐‑ hameen ja leggingsien kaavat Grafis –
2.2 Mallikappaleiden toteutus
kaavaohjelmasta ja kuosittelin kaavat mallien mukaan. Valmistin muutaman tuotteista syksyn aikana Kuopiossa Muotoiluakatemian 2.2.1 Mallikappaleiden valmistus
tiloissa ja työtilassani kotona. Suurimman osan vaatteista valmistin keväällä Helsingissä työtilassani kotona, kun olin saanut Mallikappale on suunnitteluprosessin huipennus esitettynä vaatteen mallistorakenteen muodossa. Ennen mallikappaleen valmistusta voidaan tehdä myös kankaanpainannassa käytin Kuopion Muotoiluakatemian tiloja. lakanakankainen jotta suunniteltua vaatetta voidaan testata käytännössä (istuvuus, siluetti, leikkaus, yksityiskohdat) ja jotta siihen voidaan tarvittaessa tehdä KUVA 13. Mallikappaleiden valmistusta. ( Nurmenniemi 2014-­‐‑04-­‐‑28) sovitusmalli. Sovitusmalleja tehdään, muutoksia ennen varsinaisen mallikappaleen valmistusta. (Hopkins 2012, 124; 132.) Työharjoittelun aikana olen oppinut, että kun kaikki mallikappaleet on valmistettu, järjestetään yleensä sovitus, jossa nähdään miten vaatteet toimivat käytännössä ja miten ne sopivat yhteen. Tässä vaiheessa mallistosta voi vielä karsiutua tuotteita, jotka eivät sovi kokonaisuuteen tai toimi jostain muusta syystä. Mallikappaleiden tarkoitus on esitellä mallisto konkreettisesti mahdollisille jälleenmyyjille ja asiakkaille. Kaavoitin ja valmistin vaatteiden mallikappaleet itse, ja tein yhdestä paidasta myös sovitusmallin. Valitsin valmistettavaksi 6 asukokonaisuutta, 11 vaatetta perustuen intuitioon sekä saatavilla oleviin materiaaleihin ja aikaan. Halusin valmistaa ainakin yhden tuotteen jokaisesta malliston eri ”teemasta” kuten eri kuosit ja printit, jotta mallikappaleet muodostaisivat läpileikkauksen koko mallistosta. Valmistin mallikappaleet kokoon S tai M. 20 valmiiksi. Laserleikkauksessa ja KUVA 14. Tuotekortti (Nurmenniemi 2014-­‐‑02-­‐‑16) 2.2.2 Ohjeistukset tuotantoa varten
Opintojeni aikana olen oppinut, että kun käytetään valmistuksen alihankintaa, täytyy jokaiselle vaatteelle tehdä valmistusohjeistus eli tuotekortti. Tuotekorttien sisällöt vaihtelevat eri yrityksissä, mutta yleensä niistä löytyvät seuraavat tiedot: -­‐‑
Yrityksen-­‐‑, sesongin-­‐‑ ja vaatekappaleen nimi sekä päiväys -­‐‑
Vaatteen tasokuva edestä ja takaa -­‐‑
Vaatteen tärkeimmät mitat -­‐‑
Käytettävät materiaalit, lisätarvikkeet sekä materiaalinäytteet -­‐‑
Viimeistely –ohjeistukset esimerkiksi tikkauksista -­‐‑
Hoito-­‐‑ohje -­‐‑
Label-­‐‑ohjeistukset Olen laatinut esimerkin yhden neuletuotteen tuotekortista tuotantoa varten. Ajatuksena on, että tuotekortin mukana on vaatteen kaava kun se lähetetään alihankkijalle. Olen tehnyt tuotekorteista mahdollisimman informatiiviset, koska en vielä tiedä miten tarkasti tuleva valmistuksen alihankkija ohjeistukset haluaa. Työharjoittelujeni aikana opin, että usein pelkkä tuotteen tasokuva sekä tieto käytettävästä materiaalista riittää, etenkin jos kyseessä on jokin perustuote kuten t-­‐‑paita, jonka kaava on pysynyt samana kaikissa mallistoissa. Pitkän yhteistyön jälkeen tuoteohjeistukset yleensä yksinkertaistuvat, kun toimintatavat tulevat tutuiksi molemmin puolin. Käsittelen tuotantoketjun suunnittelua tarkemmin kappaleessa neljä. 21 kasvun ja laajenemisen. Lisäksi halusin perehtyä rahoitukseen, koska 3. Kansainvälistymisen
minulla oli aiheesta vain vähän tietoa. Yritystoiminnan alussa ja kehitysvaiheissa tarvitaan taloudellista pääomaa, jotta ideatasolta päästään asioiden konkreettiseen toteuttamiseen. Jotta tuotemerkin saisi tunnetuksi ulkomailla, tarvitaan suurempia investointeja kuin toimimiseen pelkästään Suomen rajojen sisällä. Aloittaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja ja rahoitusvaihtoehtoja. Olen tutkinut erityisesti kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta. rahoitus
“ Suomi on tunnetusti pieni maa. Pienelle muotimerkille on elinehto lähteä alusta lähtien merta edemmäs kalaan. Oikeastaan jo ensimmäisen malliston kanssa oli selvää, että lähdetään ulkomaille. Jotta yritys voi kasvaa ja mallistot laajentua, täytyy tähdätä ulkomaille.” Tiedonhakuprosessin aikana olen oppinut, että suunnittelija voi Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki hakea oleva vaatemerkkini ei pystyisi avustuksena, lainana tai takaisin, ja sijoituspääomaa vastaanotetaan yleensä luovuttamalla toimimaan tietty kannattavasti, jos keskittäisin myynnin pelkästään Suomeen. Suomi osuus yrityksestä tai myynnistä sijoittajille. Kansainvälistymishankkeiden rahoituksen myöntämisperusteina on pieni markkina-­‐‑alue, jossa designer –muotimerkin on vaikea ovat yleisesti hyvin perusteltu hanke, toimiva liikeidea ja rakentaa riittävän suuri asiakaskunta kannattavaan toimintaan. edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen sekä kasvuun. Samu-­‐‑Jussi Koski: ”Konseptit, ideat ja suunnittelu on kunnossa, Tarkoituksenani oli tiedonhaun jälkeen pohtia oman vaatemerkin mutta miten kaupallistaa ideat, järjestää tuotantoketju ja toimia kansainvälistymisen rahoitusta, mutta raportin laajuuden vuoksi en ammattimaisesti siten, että jos sisäänostajat kiinnostuvat tuotteista, ehtinyt paneutua aiheeseen tarkemmin. Yhteenvetona voin sanoa, ne voidaan oikeasti myydä, tuottaa ja toimittaa?” (Talouselämä että mielestäni eri rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla paljon, ja että 2012.) Tähän tiivistyy opinnäytetyöni pääajatus ja tähän asiantuntija-­‐‑apua kannattaa pyytää jo ennen vaatemerkin toiminnan kysymykseen pyrin vastaamaan seuraavien kappaleiden aikana. aloittamista Mielestäni erityisesti näyttely-­‐‑ ja messuosallistumisten Olen valinnut rahoituksen näkökulman kansainvälistymiseen, koska tiedonpuute eri rahoitusvaihtoehdoista usein estää toiminnan toimintaansa sijoituspääomana. Avustuksia ei tarvitse maksaa lainojen tapaan Kansainvälisyys on opinnäytetyöni kantava teema. Koen, että suunnitteilla rahoitusta 22 tuet ovat järkeviä ja hyödyllisiä, koska ne mahdollistavat mallistojen 3.2 Finpron tuet
esittelyn ulkomailla. Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen 3.1. ELY –keskuksen kansainvälistymistuet
hankkiva organisaatio. Finpro tarjoaa tieto-­‐‑ ja konsultointipalveluita, auttaa Työ-­‐‑ ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva ELY –keskus, eli liiketoimintaa edistäviä projekteja ja -­‐‑ ohjelmia. Esimerkiksi Elinkeino-­‐‑, liikenne-­‐‑ ja ympäristökeskus myöntää tukea ja lainaa pk-­‐‑
kesäkuussa 2014 alkava Finnish fashion design goes global: Kioskista yrityksille yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen, sekä konserniksi –ohjelma on tarkoitettu kansainvälistyä kasvua hakeville tarjoaa asiantuntija-­‐‑ ja neuvontapalveluita kansainvälistymiseen vaatetusalan yrityksille. Kolmevuotiseen ohjelmaan sisältyy muun liittyen. Rahoitusta haetaan alueellisten ELY-­‐‑keskusten kautta. muassa workshop –koulutusta, yrityskohtaista neuvontaa ja yhteisiä Kansainvälistymisen messuesiintymisiä. (Finpro 2014.) tarpeisiin voi hakea yrityksen kehittämisavustusta ja valmistelurahoitusta. (ELY-­‐‑keskus 2013.) verkostojen luomisessa ja toteuttaa kansainvälistä Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi markkinoiden 3.3 Tekesin rahoitusmuodot
kartoitusta tai liiketoiminnan kehittämistä. Avustusta voi saada myös messu-­‐‑ tai näyttelyosallistumisen kuluihin sekä henkilöstön Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin rahoitus on palkka-­‐‑ tai matkakuluihin. kansainvälistymisvalmiuksien Avustus parantamiseen, on tarkoitettu avustusta tai lainaa. Rahoitusta myönnetään liiketoiminnan ei varsinaiseen suunnitteluun, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tekesin tärkeänä vientitoimintaan tai markkinointiin. Saatu avustus voi olla enintään kohderyhmänä ovat kansainvälistyvät pk-­‐‑yritykset. 50% hankkeen kokonaiskustannuksista. (Työ-­‐‑ ja elinkeinoministeriö 2013.) Esimerkiksi Globe Hope ja Minna Parikka saivat Kansainväliseen kasvuun voi hakea De minimis –tukea, joka on kehittämisavustusta molemmat noin 14 000 euroa Uudenmaan ELY-­‐‑
EU:n määrittelemää vähämerkityksellistä tukea. Sitä voidaan keskukselta vuonna 2013. (ELY-­‐‑keskus 2013.) myöntää yritykselle enintään 100 000 euroa (omarahoitusosuus 50%). Tukea 23 voidaan käyttää esimerkiksi tutkimus-­‐‑ ja kehittämistoimintaan, pilotointiin ja projektiin liittyviin myös jonkin verran yksityisiä rahastoja, joilta on mahdollista hakea palkkakuluihin mutta ei markkinointiin. (Tekes 2014.) avustusta taiteen-­‐‑ ja kulttuurin aloille. Suomen Kulttuurirahasto myöntää apurahoja taiteen, tieteen ja 3.4 Ministeriöiden myöntämät suorat avustukset
kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille, työryhmille ja yhteisöille. Kulttuurirahaston apurahat ovat suuruudeltaan noin 3 000 – 22 000 euroa, ja tukea voi hakea joko keskusrahastolta tai Opetus-­‐‑ ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia kulttuurin ja taiteen tukemiseen. kansainvälistymiseen Ainoa suoraan Kulttuurinkärkivientihanke. muotoilualan liittyvä alueellisilta yritysten avustus Kulttuurinkärkivientihanke rahastoilta, riippuen hankkeen alueellisista painotuksista. Tukea voi hakea työskentelyyn, erilaisiin hankkeisiin on ja rajoitetusti myös opintoihin. Esimerkiksi jalkinesuunnittelija Terhi –
Pölkki sai vuonna 2013 tukea 22 000 euroa naisten ekologisen avustuksella edistetään kulttuurivientiä. Käytännössä tuettavat kenkämalliston suunnittelutyöhön ja esittelyyn New Yorkissa ja hankkeet voivat liittyä markkinointiin, myyntiin, brändäykseen, Pariisissa. (Suomen kulttuurirahasto 2014.) tuotteistamiseen tai kansainväliseen verkostoitumiseen. Avustuksen suuruus on noin 10 000 – 100 000 euroa. Esimerkiksi Pre Helsinki –
Taiteen edistämiskeskukselta voi hakea taiteilija-­‐‑, kohde-­‐‑ tai matka-­‐‑
muotitapahtuma sai 70 000 euroa avustusta vuonna 2013. (Opetus-­‐‑ ja apurahaa yksityishenkilönä sekä erityisavustusta yhteisöjen, kuten kulttuuriministeriö 2014.) oman yrityksen hankkeisiin. Kohdeapurahoja myönnetään eri alojen ammattitaiteilijoille hankkeiden toteuttamiseen, näyttely-­‐‑, esittely-­‐‑ ja julkaisukuluihin, materiaalien ja laitteiden 3.5 Apurahat suunnittelijoille
hankintaan, prototyyppien tai teosten valmistamiseen, tapahtuman tai kurssin järjestämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä hankkeeseen liittyviin työkustannuksiin 2 000 – 10 000 euroa. Vaatetussuunnittelijan on mahdollista hakea apurahaa joko Erityisavustusta myönnetään yhteisöille näyttely-­‐‑ ja messukuluihin, yksityishenkilönä tai yritykselleen. Apurahaa voidaan myöntää markkinointi-­‐‑ ja julkaisukuluihin, tapahtuman järjestämiseen sekä taiteelliseen työskentelyyn, erilaisiin hankkeisiin sekä työhön uusiin korkealaatuisiin tuotannollisiin hankkeisiin 3 000 – 15 000 liittyviin matkakuluihin. Suurimmat apurahojen myöntäjät ovat euroa. Avustus on aina osa hankkeen kokonaisrahoitusta, joten sillä Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen Edistämiskeskus. On olemassa ei voi kattaa hankkeen kaikkia kuluja. (Taiteen edistämiskeskus 2013.) yksittäisten 24 Taiteen Edistämiskeskuksen ulkomaanmatkojen matka-­‐‑apurahat välittömiin on matkakuluihin ja tarkoitettu ne 3.6 Pääomarahoitus
ovat suuruudeltaan 300 – 5 000 euroa. Apurahaa on myönnetty Suomessa toimii tällä hetkellä yksi vaatetusalan rahoitukseen esimerkiksi ulkomaanmatkoihin, joiden tarkoituksena on kartoittaa erikoistunut uusia jälleenmyyjiä ulkomailla. (Taiteen edistämiskeskus 2013.) Taiteen Edistämiskeskus myöntää apurahaa taiteelliseen 2013.) Rahaston sijoittajina on suomalaisia perheyrityksiä, muita yksityisiä sijoittajia sekä valtion sijoitusyhtiö Finnvera. (Kauppalehti ansiotyöstä irtisanoutumista. Kulttuurirahaston vuosiapuraha on 22 2013.) 000 euroa, ja Taiteen Edistämiskeskuksen työskentelyapuraha on 1 650 euroa / kk. Myöntämisperusteina ovat muun muassa hakijan Pääomarahoituksen hakemisessa tai vastaanottamisessa täytyy aina aiempi taiteellinen toiminta sekä työsuunnitelma apurahakaudelle. mielestäni pohtia eettisiä kysymyksiä ja yrityksen arvoja. Sijoittavat Esimerkiksi vaatetussuunnittelija Tomi Friman sai Taiteen haluavat yleensä tietyn osuuden yrityksestä sijoitustaan vastaan sekä Edistämiskeskukselta 1. vuoden taiteilija-­‐‑apurahan vuodelle 2014 ja vaikuttaa yrityksen toimintamalleihin. Työ-­‐‑ ja elinkeinoministeriön Saara Lepokorpi Kulttuurirahastolta vuodelle 2015. (Taiteen selvityksen mukaan pääomarahoitus toimii hyvin vain voimakkaasti edistämiskeskus 2013.) (Suomen kulttuurirahasto 2014.) kasvuhaluisissa yrityksissä, jotka ovat valmiita luopumaan osasta omistuksesta. Perinteisesti luovan alan yritykset ovat pieniä ja hyvin vaikuttavat ”henkilökohtaisia”, eikä omistusta haluta jakaa. (Työ-­‐‑ ja hankesuunnitelma ja toteutuksen organisointi, kokonaisbudjetti, elinkeinoministeriö 2013.) taiteellinen laatu ja hakijan aiempi taiteellinen toiminta. Hanke tulisi suunnitella hyvin, ja perustella sen tarve ja odotettu hyöty ja tulokset hakemuksessa. Yleensä apurahaa haetaan seuraavan kalenterivuoden hankkeisiin ja työskentelyyn. Saadun apurahan käytöstä tulee raportoida ja tehdä kirjallinen selvitys. tarjoaa painottuu konseptin kaupallistamisvaiheeseen. (Royal Majestics elinkustannusten kattamiseen tietylle ajanjaksolle ja se edellyttää myöntämisperusteisiin Majestics jälleenmyyntiverkoston rakentamisessa. Heidän tarjoamansa apua Kulttuurirahasto 1 – 3 vuodeksi. Apuraha on tarkoitettu apurahojen Royal rahoitusta aloitteleville yrityksille, strategista neuvontaa sekä apua työskentelyyn puolesta vuodesta viiteen vuoteen kerralla, kun taas Yleisesti pääomasijoitusrahasto. 25 4. Tuotantoketjun suunnittelu
Tuotantoketjun suunnittelun lähtökohdaksi olen asettanut kestävän ennen kaikkea toimiva. Sovellan elinkaariajattelua tuotantoketjun Tuotantoprosessi kuuluu valmistavan yrityksen kehityksen ja lokaalisuuden. Tavoitteena on, että tuotantoketjusta tulee mahdollisimman läpinäkyvä, helposti hallittava, lokaali ja suunnittelussa. keskeisiin toimintoihin. Tuotanto ja valmistus voidaan käsittää samaa asiaa “Elinkaariajattelussa otetaan huomioon muun muassa tuotannon ja tarkoittaviksi termeiksi, vaikka valmistus on vain yksi osa tuotantoa. lopputuotteiden energiankulutus, tuotantotapojen ja materiaalien Tuotanto muodostuu kaikista niistä toiminnoista, jotta tuote tai palvelu saadaan hankinnan, asiakkaalle. valmistuksen, Tuotanto jakelun voidaan ja alkuperä ja tarkoituksenmukainen käyttö sekä jätteiden synty koko määritellä tuotanto-­‐‑ ja kulutusketjun aikana” (Teknologiateollisuus 2014.) tilauskohtaisen tuotesuunnittelun muodostamaksi kokonaisuudeksi. (Haverila 2009, 350–351.) Vaatteiden ja tekstiilien tuotantoketju on yksi pisimmistä ja 4.1 Materiaalien hankinta
monimutkaisimmista teollisuuden tuotantoketjuista. Tuotantoketjun ympäristövaikutukset ovat mittavat. Kuitujen muuntaminen Materiaalit toimivat usein suunnittelun lähtökohtana ja niiden viimeistellyiksi kankaiksi ja lopulta vaatteiksi on prosessi, joka hankinta kuluttaa todella paljon vettä ja saastuttaa ympäristöä. Tekstiili -­‐‑ ja suunnittelijat käyvät kangasmessuilla tutustumassa sesongin vaatetusteollisuuteen liittyy lisäksi työvoiman väärinkäyttöä: uutuuksiin ja trendeihin. Premiérere Vision Pariisissa on tunnetuin matalat sekä vaatetuskankaiden messutapahtuma ja se kerää kävijöitä ympäri työturvallisuuspuutteet ja työvoiman järjestäytymiskiellot. (Fletcher maailman. Suunnittelijat tilaavat yleensä kankaita valmistajilta ensin 2008, 41) Yritykset ovat viime vuosina alkaneet kiinnittää enemmän pienen erän mallikappaleiden valmistusta varten. Kankaiden huomiota tuotantoketjun ekologisuuteen ja eettisiin seikkoihin. toimittajat määrittävät usein minimitilausmäärän varsinaista Ongelmiin on kuitenkin hankala puuttua maissa, joissa ei ole tuotantoa varten. (Renfrew 2009, 20-­‐‑21) olemassa kunnollista ympäristö-­‐‑ ja työlainsäädäntöä. Lisäksi taloudellisen voiton tavoittelu ajaa usein etiikan edelle. Työharjoittelun aikana olen oppinut, että kankaita ostettaessa on hyvä huomioida kuljetusmaksut sekä mahdolliset tullimaksut, jos palkat, liialliset työajat ja pakko ylityö 26 tapahtuu suunnitteluprosessin alussa. Yleensä kankaat tilataan EU:n ulkopuolelta. Lisäksi pitää selvittää kankaiden Suomessa toimii useita kangastukkuja ja muutamia –valmistajia. toimitusajat ja varautua siihen, että materiaalien saaminen voi kestää Ulkomaankaupan muutamasta maahantuontiyritysten etujärjestö) osto-­‐‑oppaassa on lueteltu viikosta kuukausiin. Kankaiden toimittajien Agenttiliiton (tuontiagentuuri-­‐‑ ja minimitilausmäärät ovat yleensä 100 metriä / kangaslaatu ja väri. suomalaiset vaatetuskankaita-­‐‑ ja tarvikkeita, sekä kodintekstiilejä ja sisustustarvikkeita maahantuovat yritykset. Osto-­‐‑oppaassa on Uuden vaatemerkin mallistojen myyntiä on todella hankala agentuureittain esitelty, mitä valmistajia he edustavat ja kuvattu ennustaa, mikä välittyy suoraan siihen kuinka paljon kangasta millaisia kankaita valmistajat tuottavat. (Ulkomaankaupan tarvitaan tilausten valmistamiseen. Jos on hankittu liian paljon Agenttiliitto 2014.) kangasta, rahat ovat sidottuina kangasvarastoon. Jos taas kangasta on liian vähän, lisämateriaalin hankkiminen voi olla ongelmallista, Opiskeluaikanani olen perehtynyt suomalaisiin kangastukkuihin ja –
tai pahimmassa tapauksessa kaikkia tilattuja tuotteita ei voida valmistajiin. valmistaa ja syntyy myyntihäviötä. (Renfrew 2009, 14) Tekstiilipalvelu ja Suveka AB. Suurimpia suomalaisia kankaiden-­‐‑, neuloksien-­‐‑ ja lankojen valmistajia ovat OR-­‐‑neule, Harju Oy, Helmi Kangasmessut ovat suunnittelijoille valtava inspiraation lähde, josta Vuorelma Oy, Pirkanmaan Kotityö Oy ja Pirtin Kehräämö. Haluaisin saa tietoa uusista materiaaleista. Yritystoiminnan alussa kuluja pitää suosia suomalaisia valmistajia, koska jo Suomen lainsäädännöstä kuitenkin karsia ja messuosallistumiset tuskin ovat mahdollisia. johtuen prosessit ovat tarkasti valvottuja ja veden-­‐‑ ja energiankäyttö Olen päätynyt kankaiden, lankojen ja muiden tarvikkeiden on säädeltyä. Esittelen seuraavaksi esimerkkinä neulosvalmistajan hankkimiseen Suomessa ja muualla Euroopassa sijaitsevilta Suomesta. valmistajilta ja tukuilta. Kestävän kehityksen näkökulmasta ajateltuna materiaalien lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän Orivedelle sijaitseva OR-­‐‑neule on Suomen suurin metrineulosten päästöjä. Tavoitteena on, että samoja materiaaleja voisi hyödyntää eri valmistaja. Suurin osa neuloksista valmistetaan raakaneuloksena, sesonkien mallistoissa joko sellaisenaan tai erilaisilla tekniikoilla joka värjäytetään ja viimeistellään alinhankintatyönä. Yrityksen muokattuna. Materiaalien tulisi olla helposti saatavia, jolloin toiminta-­‐‑ajatuksena on valmistaa neulosta asiakkaan tarpeen kankaita ei tarvitsisi ostaa varastoon suuria määriä ennen tilausten mukaisesti, mikä mahdollistaa erityistoiveiden huomioimisen ja vastaanottoa. Vaikka jotain kangasta tilattaisiinkin liikaa yhden neuloksen malliston tuotannon tarpeisiin, sitä voisi hyödyntää seuraavassa eikä minimitilausmäärä on useimmiten 160 kg, mikä tarkoittaa hukkaa syntyisi. esimerkiksi 2-­‐‑lankaisella puuvillacollegella (leveys on 170cm) noin 27 Suurimmat värjäyttämisen suomalaiset halutun kangastukut väriseksi. ovat Tuotantoerien 400 metriä kangasta. perusneuloksille (college, Varastolaatujen single, minimitilausmäärät pelipaidat, coolmax, vuorineulokset, interlock) ovat 20 metriä ja resoreille 1 kg. Neulokset valmistetaan Öko-­‐‑Tex 100 –strandardoiduista langoista, mikä tarkoittaa että käytetyt raaka-­‐‑aineet eivät sisällä haitallisia kemikaaleja. Myös neulosten viimeistelyissä käytetään Öko-­‐‑Tex 100 –standardin täyttäviä väri-­‐‑ ja apuaineita, eivätkä viimeistelyaineet sisällä formaldehydiä tai muita EU-­‐‑lainsäädännön vastaisia myrkyllisiä kemikaaleja. (OR-­‐‑neule 2014.) KUVA 15. OR-­‐‑Neuleen 2-­‐‑lanka-­‐‑collegen varastolaatujen värikartta. (Or-­‐‑neule 2013). 28 Nyt suunnittelemassani mallistossa on jonkin verran tuotteita, joiden 4.2 Mitoitus, kaavoitus ja sarjonta
kokoa voi helposti säätää nyöri –kiinnityksellä. Esimerkiksi verkkarikankainen lappumekko voisi olla tarjolla vain kahdessa Naisten ja miesten vaatteiden mittajärjestelmät on rakennettu koossa, XS/S ja M/L. Myös useat väljemmät vaatekappaleet kuten väestön perusmittausten avulla. Vaatteiden koot perustuvat valmistamani Warp –mekko toimisivat suuripiirteisemmällä perusmittauksiin ja niistä saatuihin keskiarvoihin. Naisten kokoluokituksella. Olisi myös toivottavaa että S –kokoa normaalisti mittajärjestelmä on johdettu vartalon pituuden, lantionympäryksen käyttävät henkilö ostaisikin XL –kokoisen vaatteen, sillä en halua ja rinnanympäryksen mukaisista tunnus-­‐‑ ja avainmitoista. Eri maat että kokoluokitus määrittää liikaa sitä minkä kokoinen henkilö käyttävät erilaisia mittajärjestelmiä ja kokoluokituksia. (Eberle ym. vaatetta käyttää. 2005, 213-­‐‑215) Valmistin mallistoni mallikappaleet S tai M –koossa, neuletta lukuun Jokainen muotimerkki voi itse määritellä millaista mittajärjestelmää ottamatta joka on one size –kokoa. Kaikkien valmistamieni yläosan ja kokoluokituksia se käyttää. Useat kansainvälisesti toimivat mallikappaleiden pohjakaavana oli unisex –yläosan kaava kokoa 38. naisten vaatemerkit käyttävät joko numerokokoja 34, 36, 38 jne. tai Tulevaisuudessa osan mallikappaleista voisi valmistaa L tai XL –
kirjainkokoja XS, S, M L jne. Yleistä ovat myös välikokojen käyttö koossa, jolloin look book –kuvista kävisi ilmi, että isompaa kokoa voi kuten 34/36 tai XS/S. käyttää myös pienempi kokoinen henkilö. En halua rajata kohderyhmääni vain naisiin, sillä mallikappaleiden valmistuksen Pienten sarjojen tuotannossa edullisempaa on, mitä vähemmän jälkeen oivalsin, että osa tuotteista sopisi myös miehille. kokovaihtoehtoja vaatteissa on. (Ryynänen 2014.) Aion käyttää mallistoissani kirjainkokoja XS, S, M, L, XL sekä one size -­‐‑kokoa. Haluan ulkoistaa tuotteiden kaavoituksen ja sarjonnan. Periaatteessa Tarkoituksenani ei ole ainakaan aluksi tehdä kovin istuvia pystyisin itse tekemään mallikappaleiden kaavoituksen, mutta vaatekappaleita kuten farkkuja, joiden mitoitus on tarkempaa. sarjonnasta minulla ei ole kokemusta. Koen, että helpointa olisi Haluaisin että ainakin osa vaatteista olisi one size –koossa, jolloin ulkoistaa molemmat toiminnot alan ammattilaisille. Ensimmäisissä sama vaate kävisi erikokoisille ihmisille. Erityisesti neuleissa one mallistoissa on tarkoitus luoda vaatteiden peruskaavat, joita voi size –kokoluokitus toimisi ja helpottaisi tuotantoa. helposti muokata seuraavissa mallistoissa. Nyt suunnittelemassani mallistossa peruskaavoja ovat esimerkiksi leggingnsien-­‐‑, t-­‐‑paidan-­‐‑, kauluspaidan 29 ja pilottitakin kaavat. Esimerkiksi Kuopion Kaavapalvelu mallistojen tarjoaa mallimestaripalveluita: kaavoituksia, sarjontoja, vaatteiden digitointeja ja Alihankinnan suunnittelu tulisi aloittaa määrittelemällä tuotannon ja laajuus ja mittakaava. Onko tarkoitus teettää uniikkituotteita, leikkuusuunnitelmia. (Kuopion Kaavapalvelu 2014.) muutamien kappaleiden sarjoja vai kymmenien tai satojen vai jopa tuhansien tuotteiden massoja. Tuotannon koon määrittäminen vaikuttaa siihen missä ja miten tuotteet on järkevä valmistaa. 4.3 Valmistuksen alihankinta
useiden kymmenien -­‐‑ satojen tuotteiden sarjoja. Haluaisin teettää Aikomuksenani on valmistaa tuotteita tilausten mukaan, tavoitteena Tuotantotoimintaa harjoittava yritys voi valmistaa tuotteensa itse, tai vaatteet joko Suomessa tai Virossa, jotta tuotanto olisi ulkoistaa valmistuksen kokonaan, tai osittain alihankkijoille. mahdollisimman lokaalia, helposti hallittavaa ja ekologista. Tuotantoprosessin ulkoistamisen tavoitteena on lisätä kapasiteettia yrityksen muille toimille, ja saada aikaan kustannussäästöjä. Jenni Saarinen on vertaillut opinnäytetyössään vaatetusteollisuuden Alihankkija-­‐‑käsitteestä voidaan erottaa osahankkijat, jotka tuottavat tuotantokustannuksia osia päähankkijalle tai lopputuottajalle. (Johnsson 1999, 77-­‐‑78.) ja Viron välillä. Saarisen opinnäytetyön toimeksiantaja oli pieni suomalainen vaatetusalan design-­‐‑yritys. Opinnäytetyössä kartoitettiin virolaisia naisten Olen päätynyt tuotantoprosessin ulkoistamiseen useista syistä. vaatteita valmistavia alihankkijoita, joista valittiin kaksi joiden luona Haluan heti alussa keskittyä yrityksenydintoimintoihin eli vierailtiin. Alihankkijoiden työn laatua testattiin käytännössä: suunnitteluun ja tuotemerkin rakentamiseen. Omat henkilöresurssini molemmille jätettiin kaksi mallikappaletta valmistettavaksi. Lisäksi eivät myöskään riittäisi kaikkien toimintojen tekemiseen itse. En kahdelta suomalaiselta alihankkijalta saatiin vastaavien tuotteiden tämän opinnäytetyön puitteissa etsi alihankkijaa tuotteiden valmistuksen valmistukselle, mutta kerätty tieto auttaa minua tulevaisuudessa, hinnat ilman mallikappaleiden teettämistä. Lopullisissa arvioinneissa huomioitiin tuotantokustannusten lisäksi kun alinhankinnan suunnittelu on ajankohtaista. Tavoitteenani olisi muun muassa mallikappaleiden laatu, toimitusvarmuus ja ulkoistaa kaavoitus ja sarjonta, kankaanpainanta ja muu kommunikoinnin onnistuminen. Saarisen kartoittamien virolaisten materiaalinmuokkaus, mallisarjan ompelu sekä tilattujen tuotteiden alihankkijoiden ompelu. Materiaalikokeilut liittyvät vahvasti suunnitteluprosessiini valmistuskustannukset sisälsivät leikkuun, ompelun, viimeistelyn ja valmiiden tuotteiden pakkauksen. Toisen ja ne tekisin itse. alihankkijan valmistuksen hintaan kuuluivat myös ompelulangat ja Suomen hoito-­‐‑ohjemerkit. 30 Alihankkijat hinnoittelevat ompelutyön kappalemäärän mukaan. Hinta voidaan määritellä esimerkiksi En tämän opinnäytetyön puitteissa tutkinut alihankkijoita enempää, jaottelulla 1–9, 10–24, 25–49, 50–99, 100–199, 200–299 ja yli 300 tai ottanut heihin yhteyttä. Tulevaisuudessa tarkoitukseni on aluksi kappaletta tai 1–2, 3–10, 11–25, 26–50, 51–100 kappaletta. (Saarinen kartoittaa 2011.) valmistuksen lisäksi erilaiset materiaalinmuokkaukset pitäisi ulkoistaa. Esimerkiksi nyt suunnittelemaani mallistoa varten Saarinen osoitti työssään että tuotantokustannukset (materiaali-­‐‑, tarvitsisin alihankkijan kankaanpainannalle, laserleikkaukselle sekä valmistus-­‐‑ ja kuljetuskustannukset) olivat Virossa Suomea tikkikankaan edullisemmat. Ainoastaan yhden kappaleen tilauksissa toisen alihankiyrityksessä voisi teettää useita eri toimintoja, tai että mallikappaleen kohdalla oli edullisempaa tilata tuote Suomesta, alihankkijat olisivat sijainniltaan lähellä toisiaan. mutta esimerkiksi jo kuuden kappaleen tilauksissa, Viro oli selkeästi Suomea edullisempi. (Saarinen 2011.) Opinnäytetyöstä kävi lisäksi Yhteenvetona voin sanoa, että tiedonhankinta tuotantoketjun ilmi hyviä tapoja toimia kun etsitään ja vertaillaan alihankkijoita. On suunnittelusta jäi melko pintapuoliseksi, mutta sain hyvän tärkeää huomioida että sopivan alihankkijan etsiminen vie aikaa ja kokonaiskäsityksen siitä, miten tuotantoketju voi toimia ja mitä eri että pienen yrityksen voi olla vaikea löytää hyvää alihankkijaa. osa-­‐‑alueita siihen kuuluu. Mielestäni tuotantoketjun toimivuus on Alihankintasopimuksen solmiminen on riskinotto puolin ja toisin avaintekijä vaatemerkin menestymisessä. eikä houkuttelevaa alihankkijalle, mikä heijastuu tuotteiden korkeana hintana. (Saarinen 2011.) Alihankkijan kanssa on tärkeää tehdä kirjallinen sopimus yhteistyöstä, jossa sovitaan ainakin hinnoista, pakkaamisesta, lähettämisestä, laadunvalvonnasta, toimitusajoista sekä mahdollisista myöhästymisistä, tai virheistä aiheutuvista korvauksista. (Johnsson 1999, 83.) pienten sarjojen valmistus usein tuotanto-­‐‑ohjeistuksista, ole 31 mahdollisia alihankkijoita ompelemiselle. Suomesta. Helpointa olisi Vaatteiden jos yhdessä erottautua muista: luo lisäarvoja, joiden avulla yritys ja sen tuotteet 5. Konseptin kaupallistaminen
tunnistetaan ja muistetaan. (Poikolainen ym. 1994, 25) kansainvälisille markkinoille
5.1.1 Yrityskuva
Yrityskuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka asiakkaalle syntyy kaikesta yrityksen toiminnasta. Yrityksen identiteetti sisältää 5.1 Design management
yrityksen perusarvot, perusolettamukset sekä liikeidean ja vision. Imago on muiden luoma mielikuva yrityksestä, joka ei koskaan ole Kun tuotteet on suunniteltu ja ne ovat valmiita tuotantoon, on aika sellaisenaan yrityksen lähettämä tai tavoittelema, vaan perustuu siirtyä pohtimaan konseptia, jonka alla mallistoa lähdetään vastaanottajan asenteisiin, luuloihin ja tulkintoihin. (Äyväri 2000, esittelemään 127-­‐‑128) maailmalle. Kun tähdätään kansainvälisille markkinoille, tuotemerkin erottautuminen sekä yhtenäinen ja selkeä esille tuonti on erityisen tärkeää, koska kilpailijoita on paljon. Identiteetin lähtökohtana on yrityksen toiminta-­‐‑ajatus: mitä varten Hahmottelen tuotemerkin yritys on olemassa. Toiminta-­‐‑ajatuksesta voidaan johtaa liikeidea. identiteettiä, kohderyhmää, brändäystä ja nimen valintaa sekä Liikeidea vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Lisäksi suunnitteen tuotemerkille logon, labelit, look bookin ja linesheet-­‐‑
yrityksen tavoitteet , päämäärät ja tulevaisuuden visiot vaikuttavat hinnaston. yrityskuvaan, eli mihin suuntaan yritys haluaa mennä ja mitä se haluaa saada aikaan. (Poikolainen ym. 1994. 32-­‐‑23) Design management on yrityskuvan johtamista ja suunnittelua. Sen eri osa-­‐‑alueita ovat tuote tai palvelu, viestintä, toimintaympäristö ja Oma liikeideani olisi yksinkertaistettuna: käyttäytyminen. (Jaskari ym. 2004, 9) Design managementin tarkoitus on hallita yrityksen lähettämiä viestejä ja sen tekemisten ”Omaperäistä ja rohkeaa katumuotia, seuraavissa kappaleissa tulevan herättämiä mielikuvia niin, että luodaan ja lujitetaan tavoiteltua yksilöllisistä materiaaleista, designer –muotiin erikoistuneissa yrityskuvaa. (Äyväri 2000, 129) Mihin design managementia sitten jälleenmyyntiliikkeissä maailmanlaajuisesti, ihmisille jotka tarvitaan? Poikolaisen mukaan design management antaa keinoja laadukkaista ja pukeutuvat tyylin mukaisesti. 32 Minun on ollut vaikeaa määritellä millaisen yrityskuvan haluan luoda vaatemerkilleni ja mistä lähden liikkeelle. Vaikka alusta asti IDENTITEETTI
Mitä yritys todella on?
ollut selvää, että tuleva vaatemerkkini on hyvin suunnittelijalähtöinen, en ole tiennyt mikä yrityskuvani ydin on. Ruohomäen mukaan yrityksen identiteetin rakentaminen lähtee usein liikkeelle yrittäjästä itsestään: millainen hän on henkilönä, mikä liikeidea on, mihin yritys pyrkii. (Ruohomäki 2000, 44) Tulevan PROFIILI
Millainen kuva
on lähetetty?
vaatemerkkini identiteetti voisi muodostua suunnittelufilosofiani pohjalle. Kuten jo suunnittelija esittelyssä kerroin, haluan suunnitella merkityksellisiä ja erottuvia tuotteita. Minulle on tärkeää, että vaatteet ovat visuaalisesti vahvoja, vastakohtaisia ja kiinnostavia ilman että tuotteiden käytettävyys kärsii. Mietityt yksityiskohdat ja toimivuus tuovat vaatteeseen lisäarvoa. Laadukkaat ja yksilölliset materiaalit ovat tyylin ydin. Tuotteet ovat ekologisia, ja elinkaariajattelu on huomioitu prosessissa. Toivon että tuotteistani välittyy asiakkaille tunne: ”Niin upea voi vastustaa”. Harkitut yksityiskohdat ja funktionaalisuus vahvistavat tuotteen luomia merkityksiä ja IMAGO
Millainen kuva
on vastaanotettu?
ostopäätöstä. KUVIO 2. Yrityskuva. (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑12). ettei 33 Tavoite-­‐‑imago: määrittäviä tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ammatti, kulutustottumukset ja elämäntyyli. En halua rajata tuotteilleni kohderyhmää tarkasti esimerkiksi iän tai TYYLIKÄS asuinpaikan mukaan, koska mielestäni tuotteideni asiakaskunta on LAADUKAS maailmanlaajuisesti pieni. Vaatteiden hintaluokka ja tyyli rajaa ROHKEA suuren joukon ihmisiä pois kohderyhmästä. Tämän vuoksi ei EROTTUVA mielestäni ole järkevää rajoittaa kohderyhmää liikaa demografisilla KANSAINVÄLINEN tekijöillä. Kohderyhmäni rajautuu pelkästään pukeutumistyylin KATU-­‐‑USKOTTAVA mukaan: ihmiset jotka pitävät tuotemerkin vaatteista. Näitä ihmisiä yhdistää kiinnostus pukeutumiseen ja itsensä ilmaisemiseen sen EKOLOGINEN avulla. Osa heistä voi pitää tärkeänä tuotteen ekologisuutta ja elinkaariajattelua, mutta se ei ole pääasia vaatteiden valinnalle. Informaatio tuotteen alkuperästä voi vahvistaa ostopäätöstä ja Myös tavoiteimagon pohtiminen (millaisen kuvan tuotteen luomia merkityksiä. Kohderyhmäni edustajille on tärkeää haluan että vaatteet ovat mukavia päällä ja että ne kestävät aikaa. kohderyhmälleni syntyvän vaatemerkistäni), auttaa identiteetin Laadukkaat materiaalit, käytettävyys ja helppohoitoisuus ovat määrittelyssä. Identiteetti on koko tuotemerkin pohja ja ydin, minkä asioita, joihin he kiinnittävät huomiota sen jälkeen kun vaatteen vuoksi sen rakentaminen kannattaa tehdä huolellisesti ja harkiten. visuaalinen puoli on hurmannut heidät. Vaikka nyt suunnittelemani 5.1.2 Kohderyhmä
mallisto on selkeästi suunnattu enemmän naisille, en halua korostaa sopivia vaatekappaleita mallistosta. Kohderyhmällä tarkoitetaan suhtautuminen muotiin, sitä kohderyhmän määrittelyssä. Myös miehet voivat löytää heille kuluttajaryhmiä, joita ostokäyttäytyminen, yhdistää ostopaikat, Escapism now -­‐‑mallistoa varten määrittelin kohderyhmän yhdellä merkkituntemus, -­‐‑uskollisuus ja –sympatia sekä vaatteiden lauseella: laatuvaatimukset. (Eberle ym. 2005, 210) Tavallisesti kohderyhmiä ”To escapistic people who live the life they dream of” 34 5.1.3 Vaatemerkin nimeäminen
5.1.4 Tuote, viestintä, käyttäytyminen ja
toimintaympäristö
Yrityksen nimi profiloi yritystä, eli viestittää yrityksen identiteettiä. (Äyväri 2000, 130) Useat desginer-­‐‑muotimerkit toimivat Kun yrityksen identiteetti ja ydin on löytynyt ja määritelty, tulisi sen suunnittelijan omalla nimellä. Pohdin pitkään tulevan vaatemerkin nimen valintaa ja lopulta päädyin omaan heijastua ja näkyä kaikessa toiminnassa: Poikolaisen mukaan sukunimeeni, yrityksen keskeinen sanoma eli ydin välittyy aina tuotteen, Nurmenniemi. Valintaa jarrutti pitkään se, että sukunimeni on pitkä ympäristön, käyttäytymisen ja viestinnän kautta. Näiden eri osa-­‐‑
ja hankala lausua ulkomailla. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että alueiden painotus vaihtelee yritys-­‐‑ ja tuotekohtaisesti. (Poikolainen nimi on tunnistettava, eksoottinen eikä leimaa tuotemerkkiä mihinkään tiettyyn kategoriaan tai sukupuoleen. ym. 1994, 29-­‐‑31) Voin tulevaisuudessa tehdä nimen alla mitä vain, en pelkästään vaatteita. Oman vaatemerkkini profiili voisi olla tuotepainotteisen ja viestintäpainotteisen profiilin yhdistelmä. Mielestäni on luonnollista Nimi täytyy suojata rekisteröimällä tavaramerkki. Kun suunnitellaan että tuotteet ovat designer vaatemerkin keskeisen sanoman tärkein kansainvälistä toimintaa on hyvä rekisteröidä tavaramerkki myös ulkomailla. Rekisteröintiin Tavaramerkin pöytäkirjaksi voi on olemassa rekisteröidä kutsutun erilaisia kansainvälisesti sopimuksen mukaisesti. viestintäkanava, koska ne ovat myös identiteetin ytimessä. keinoja. Viestintäpainotteinen profiili puolestaan pohjaa mielikuvien Madridin viestimiseen ja niiden merkitykseen sanoman välittymisessä. Kaikkia Madridin tuotteita myydään entistä enemmän mielikuvien ja tarinoiden pöytäkirjan jäsenmaina ovat lähes kaikki EU -­‐‑maat, Yhdysvallat ja suurin osa Aasian maista. Rekisteröintimaksu avulla, ja niiden merkitys korostuu kun pieni designalan yritys maksetaan lähtee kilpailemaan kansainvälisille markkinoille. maakohtaisesti. Jos rekisteröinnin haluaa tehdä kaikkiin maihin, maksu kohoaa yli 10 000 euroon. Esimerkiksi rekisteröinti Tuotteen, Yhdysvalloissa maksaa noin 650 euroa. Toinen tapa rekisteröidä käyttäytymisen ja toimintaympäristön syvällisempi pohdinta jää toistaiseksi tulevaisuuteen. Uskon että tavaramerkki on tehdä se koko Euroopan unionin alueelle yhdellä menestymisen ydin löytyy aina hyvistä tuotteista ja mietitystä hakemuksella, jolloin rekisteröinti maksaa noin 900 euroa. Kolmas kokonaisuudesta. On tärkeää tuoda tuotemerkki esille yhtenäisellä keino rekisteröidä tavaramerkki, on tehdä se maakohtaisesti tavalla, oikeilla kanavilla. käyttäen maiden kansallisia rekisteröintijärjestelmiä. (Patentti-­‐‑ ja Rekisterihallitus 2014) viestinnän, 35 5.2 Brändäys ja markkinointi
5.2.1 Ideologian ja kuluttamisen yhteentörmäys
Mielestäni on tärkeää tiedostaa muodin ja vaatteiden merkitys Pelkkä hyvä tuote ei riitä jos kukaan ei tiedä sen olemassaoloa tai sitä ihmisille, kun pohditaan markkinointia ja asiakkaiden ostopäätösten ei ole saatavilla missään. Vahva ja selkeä brändi on tuotteiden muodostumista. Kate Fletcherin mukaan vaatteet ja muoti markkinoinnin ja myynnin perusta. vaikuttavat hyvinvointiin funktionaalisesti sekä emotionaalisesti. Vaatetus on materiaalinen tuotanto, muoti ”Brändi voi olla mikä tahansa organisaatio, yritys, tuote, symbolinen. (Fletcher 2008, 119.) Muoti yhdistää meidät aikaan ja tuoteryhmä, projekti tai henkilö, joka omaa riittävän tunnettavuuden tilaan ja on tekemisissä emotionaalisten tarpeidemme kanssa tuoden halutussa kohderyhmässä. Brändi on aina viesti jostakin. ” meidät julki sosiaalisina olentoina, yksilöinä. Fletcherin mukaan (Ruohomäki 2000, 108) muodin nopeasti muuttuvat virtaukset edistävät korkeaa kulutusta jota tukee ihmisten tarpeiden tyydyttymättömyys. Tavaroiden – Brändin tarkoitus erottaa sen yrityskuvasta, sillä brändi on erityisesti vaatteiden -­‐‑ ostamisella yritetään tyydyttää mielihyvän, markkinoinnin väline. Brändin tekemisen syyt ovat yksinkertaiset. uusien kokemusten, statuksen-­‐‑ ja identiteetin muodostamisen Ihmiset valitsevat mieluummin tunnetun ja siksi luotettavan tarpeita. (Fletcher 2008, 117 – 118.) tuotteen kuin tuntemattoman, ja sen vuoksi epämääräisen vaihtoehdon. (Jaskari 2004. 45) Brändin rakentaminen lähtee Kuten Fletcher kuvasi, ristiriita kestävän kehityksen ja muodin yrityksen identiteetistä ja rakentuu sen päälle. Yleisesti brändin välillä on ilmiselvä ja samalla se on minulle arvoristiriita. Miksi perustana ovat nimi ja tunnus ja muut erottuvuustekijät, kuten haluaisin suunnitella ja tehdä maailmaan lisää kulutusta edistäviä esimerkiksi ne tavat ja tyylit, miltä jokin yritys näyttää tuotteita vaikka ne olisikin valmistettu ekologisesti ja eettisesti? Olen viestinnässään ja mainonnassaan. (Ruohomäki 2000, 42) pohtinut kysymystä prosessin aikana. Mielestäni on tärkeää tarjota ihmisille kestävämpiä vaihtoehtoja ja tietoa tuotteiden alkuperästä ja elinkaaresta. Uskon että muodin kertakäyttökulttuuri voi muuttua, ja haluan olla omalla panoksellani mukana muuttamassa järjestelmää. Haluan että ihmiset ostaisivat tuotteitani hyvän designin vuoksi, ja että tuotteen alkuperä toisi sille lisäarvoa. ihmisen 36 5.2.2 Logo ja labelit
Logolla tarkoitetaan yritykseni nimen vakiintunutta esitystapaa (fontti, koko, väri). Liikemerkki on visuaalinen symboli, jota voidaan käyttää logon yhteydessä. (Äyväri 2009, 130-­‐‑131) Hyvä logo antaa potentiaaliselle asiakkaalle yleiskuvan tuotemerkin tuotteista ja palveluista, ja lisää merkin hienostuneisuutta, luotettavuutta ja uskottavuutta. Muotimerkkien logoissa käytetään usein tehokkaita värejä kuten punaista, mustaa, valkoista tai kultaa. Logon yksinkertaisuus on usein ratkaiseva tekijä, kun pyritään high-­‐‑end muotimarkkinoille. (Meadows 2009, 46-­‐‑47) Halusin suunnitella yksinkertaisen ja tyylikkään logon. Löysin nopeasti visuaalisesti selkeän ja tyyliini sopivan fontin. Päätin käyttää kirjoitusasussa suuraakkosia, kuten monissa muotimerkkien logoissa, koska mielestäni ne selkeyttävät logoa ja tehostavat sitä. En halunnut käyttää värejä, vaan luotin musta-­‐‑valkoisuuden tehokkuuteen. Kokeilin muutamaa eri versiota. Pidin eniten yhdistelmästä, jossa logo oli suorakaiteen muotoisen kuvion sisällä (logon ja liikemerkin yhdistelmä) Tein tästä vielä kahden logon+ Labelit ovat tuoteinformaatiota sisältäviä lappuja, joita ovat vaatteen pääntielle ommeltavat niskalaput, sivusaumaan kiinnitettävät hoito-­‐‑ohjeet sekä kaupassa myytävissä tuotteissa roikkuvat riippulaput. Päätin käyttää logoa sellaisenaan tuotteiden niskalappuina sekä riippu-­‐‑etiketteinä. Uskon että logon johdonmukainen käyttäminen eri konteksteissa vahvistaa sen merkitystä ja mieleenpainuvuutta. NURMENNIEMI
NURMENNIEMI
NURMENNIEMI
XS/S
80% wool
20% polyamid
made in Finland
P
KUVA 16. Valmis logo, hoito-­‐‑ohje, riippu-­‐‑etiketti. (Nurmenniemi 2014/04/13)
37 NURMENNIEMI
IMEINNEMRUN
liikemerkin yhdistelmän, jossa toinen on peilattu toisen alle. Mielestäni tämä logo korostaa tuotemerkin tyylin kontrastisuutta. 5.2.3 Look book ja linesheet
Look book pitää sisällään kuvat malliston kaikista, tai valikoiduista vaatteista asukokonaisuuksina ja / tai malliston tunnelmakuvia. Look book on suunnattu medialle ja asiakkaille. Suunnittelija voi itse määrittää konkreettisen look bookin koon ja se on yleensä noin A5-­‐‑
kokoinen. (Meadows 2009, 140.) Linesheet on tuotehinnasto sisäänostajia varten. Siihen on koottu kuvat kaikista malliston vaatekappaleista, tuotenumerot ja –nimet, värivaihtoehdot, materiaalitiedot sekä sisäänostohinta ja mahdollisesti myös suositusmyyntihinta. Linesheet esitellään yhdessä look bookin kanssa ostajille. (Meadows 2009, 145.) Järjestin malliston look book –kuvaukset Helsingissä toukokuun 2014 alussa. Valokuvaaja Paavo Lehtonen otti kuvat, mallina toimi Janika Brand –mallitoimistolta ja maskeerauksesta vastasi Jenni Penttilä. Halusin että kuvista välittyy malliston eskapistinen tunnelma. Kuvat otettiin asuntoni takapihalla. Kuvasin yksittäiset vaatteet lisäksi itse mallinuken päällä ja tein kuvista linesheetin, johon laitoin tiedot vaatekappaleiden materiaaleista, väri-­‐‑ ja kokovaihtoehdoista, hoito-­‐‑ohjeista sekä arvioiduista jälleenmyyntihinnoista. Taitoin sähköisen look bookin Adobe KUVA 17. Look book –kuvaukset Helsingissä toukokuun alussa. InDesign –ohjelmalla A5 –kokoon. Valitsin jokaisesta asusta yhden (Nurmenniemi 2014-­‐‑05-­‐‑05) kuvan look bookiin ja asettelin yhden kuvan aina yhdelle sivulle. 38 NURMENNIEMI
NURMENNIEMI
ESCAPISM NOW
AW 2014
KUVA 18. Kooste look bookista. (Nurmenniemi 2014/05/11) 39 40 41 42 KUVA 19. Esimerkkisivu linesheetistä. (Nurmenniemi 2014/05/11 AW 2014: ESCAPISM NOW
Laser - shirt dress
65% polyester, 35% cotton
75% wool, 25% polyamid
Colours: black, white
Colours: multi
Sizes: S - L
Sizes: one size
Sample size: S
Sample size: one size
Retail price: 265 €
Retail price: 320 €
(estimate)
(estimate)
DETAILS:
Care instructions:
Lasercutted hem
Hand-wash
& sleeve-hems
Care instructions:
Hand-wash
Carapace - knit dress
LINESHEET
43 5.3 Myynti Kun välittömät kulut on laskettu yhteen, hintaan lisätään 30 – 40 % sisäänostohinta. välillisten kulujen kattamiseksi jolloin muodostuu tuotteen 5.3.1 Hinnoittelu ja kannattavuus
työhuoneen Välillisiin vuokra ja kuluihin lasketaan työntekijöiden esimerkiksi palkkakulut. Tämä Hinta on todella tärkeä kilpailukeino, jota voidaan ajatella yrityksen laskentatapa voi helpottaa hinnan määrittämistä, mutta samalla se tekemäksi ehdotuksesi tuotteen arvosta. Asiakkaalla on oma lasketaan tuotteen jälleenmyyntihinta tekemällä 2 – 3-­‐‑kertainen käsityksensä tekee hinnankorotus. Hinnan laskemisen voi aloittaa myös määrittelemällä tavoin. millä hinnalla haluaa myydä tuotteen ja laskemalla sen perusteella tuosta ostopäätöksensä. arvosta, Hinta jonka voidaan mukaisesti määritellä hän eri vaikeuttaa kulujen leikkaamista. Sisäänostohinnan pohjalta Markkinalähtöisen hinnoittelun lähtökohtina ovat muun muassa kuinka paljon valmistuskulut voivat olla. (Meadows 2009, 163.) markkinoilla vallitsevat hintaluokat, tuotteen valmistuksen ja markkinoinnin kustannukset, jakelukanava vaihtoehdot, asiakkaan maksuhalu ja –kyky sekä oman yrityksen yrityskuvatavoitteet. Kustannusperusteinen hinnoittelu taas pohjaa tuotteen suunnittelun TAULUKKO 1. Hinnan muodostuminen. (Nurmenniemi 2014/05/11) ja valmistuksen kuluihin. (Äyväri 2000, 67 -­‐‑ 73) Vaatteiden hinnoittelu aloitetaan yleensä laskemalla tuotteen valmistuksen todelliset kulut. Tuotteen välittömiin kuluihin lasketaan kankaan ja muiden materiaalien menekki, kaavoituksen, ompelun ym. valmistuksen työvoimakulut, sekä pakkaus-­‐‑ ja kuljetuskulut. Useimmat näistä kuluista on helppo laskea suoraan kuten kankaan menekki, mutta esimerkiksi tuotteen kaavoituksen kuluja laskettaessa pitää arvioida kuinka monta tuotetta tulee myymään, jotta kaavoituksen kulut voi jakaa tuotteiden kesken. Jos samaa kaavaa tullaan käyttämään myös seuraavissa mallistoissa, kaavoituksen todellinen kulu on todella pieni. (Meadows 2009, 163.) 44 VALMISTUSKULUT
VÄLILLISET KULUT + OMA KATE
JÄLLEENMYYJÄ
x 2,5
X 2,6
42 euroa
105 euroa
273 euroa
(TUKKUMYYNTIHINTA)
(MYYNTIHINTA)
Arvioin valmistamilleni tuotteille myyntihintoja hinnastoa varten. kiteyttää suhteellisen pieneen mallistoon, jossa on kuitenkin useita En perustanut arvioita todellisiin kuluihin tai laskelmiin, vaan tein vaihtoehtoja jälleenmyyjille. arviot vertailemalla samankaltaisia tuotteita designer-­‐‑markkinoilla. Tulevaisuudessa aion laskea tuotteiden hinnat yllä olevan taulukon mukaisesti. Hintoja tosin pitää mahdollisesti hieman säätää ylös-­‐‑ tai 5.3.2 Myyntistrategia
alaspäin oman 2.5 –kertoimen jälkeen, jotta hinta on kilpailukykyinen. Jotta tuotteet päätyvät suunnittelupöydältä asiakkaalle täytyy päättää myyntistrategia. Muotimerkki voi myydä tuotteitaan omassa Kannattavuuteen liittyy oleellisesti myös malliston koko. Mitä kivijalkaliikkeessään tai verkkokaupassa. Toinen vaihtoehto on että enemmän tuotteita on tarjolla sitä suurempi valinnanvara ostajilla tuotteita myydään tukkuhinnalla jälleenmyyjille. Yleistä on näiden on. Negatiivisena puolena on että suuri tuotevalikoima tarkoittaa myyntistrategioiden yhdistely. (Meadows 2009, 119; 133.) myös suurempia taloudellisia investointeja (mallikappaleiden suunnittelu, materiaalit, kaavoitus, ompelu). Tuotevalikoiman Kun tuotteet myydään tukkumyyntinä jälleenmyyjille etuna on, että tasapainon löytäminen on tärkeää. Yleensä eniten ostetaan tuotteita ei tarvitse olla varastossa vaan ne valmistetaan tilauksesta. matalahintaisia tuotteita, minkä pitäisi heijastua siihen, että Tukkumyynnin hyvä puoli on myös se, että tuotteita on mahdollista tuotevalikoimassa on eniten tarjolla tämän hintaryhmän tuotteita saada myyntiin satoihin kauppoihin ympäri maailman, jossa ne ovat suhteessa kalliimpiin tuotteisiin. (Meadows 2009, 97-­‐‑99.) Vertailin eri monien potentiaalisten ostajien saatavilla. Asiakkaiden luottamusta vaatemerkkien mallistojen kokoja pohtiessani oman tulevan tuotemerkkiin ja sen tuotteisiin lisää se, että jälleenmyyjä on valinnut vaatemerkin malliston kokoluokkaa. Esimerkiksi R/H:lla on tuotteet liikkeeseensä. Tukkumyynnin huono puoli on, että tuotteista mallistoissaan tuotteita noin 20 kpl, Siloa & Mookilla noin 50 kpl ja ei saada täyttä jälleenmyyntiarvoa. (Meadows 2009, 120-­‐‑121.) Daniel Palillolla yhteensä noin 150 kpl. Tiedonhankinnan perusteella, oman liikkeen perustamisen ja Kun aloitan vaatemerkin yritystoiminnan aion tehdä noin 30 ylläpidon kustannukset ovat suuret, ja aloittavan vaatemerkin on vaatekappaleen mallistoja. Perustan päätöksen siihen, miten samoilla markkinoilla vaatekappaleen olevat malliston muut suunnittelun merkit ja toimivat. taloudellisista syistä usein järkevämpää aloittaa tuotteiden 30 tukkumyynnillä. Verkkokaupan kustannukset ovat huomattavasti mallikappaleiden pienemmät, mutta sen ylläpito sekä tilausten ja laskutuksen hallinta, valmistuksen kulut ovat realistiset. Lisäksi tyyli on helpompi tuotteiden pakkaus ja lähettäminen vievät aikaa. Verkkokauppa 45 perustettaessa tulee arvioida huolellisesti mitä tuotteita laitetaan Kauppatapahtumaan täytyy hakea ja oman messu-­‐‑osaston hinta on myyntiin, kuinka isoa varastoa on järkevä pitää ja miten usein noin 3 500 eurosta ylöspäin. (Capsule 2014.) Capsulessa ovat varastoa täydennetään. esitelleet mallistojaan esimerkiksi suomalaiset Samuji, R/H ja Saara Lepokorpi. (Design Forum 2013.) Työharjoittelun sekä opintojeni aikana olen oppinut, että kun tuotteita myydään eteenpäin jälleenmyyjille, täytyy uudet mallistot Kun tuotteet on esitelty messuilla ja sisäänostajat ovat tehneet ja esitellä huipentavat varmistaneet tilaukset täytyy laskea kuinka kauan tuotanto kestää ja sesongille. kuinka paljon kankaita ja muita materiaaleja tarvitaan. Alihankkijan Merkittävimmät muotiviikot ovat Milanossa, Pariisissa, Lontoossa ja kanssa on myös hyvä tehdä sopimus tuotannon aikataulusta. Ennen New Yorkissa ja ne järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja kuin tuotanto alkaa, pitää tehdä myös mahdolliset muutokset syksyisin. Euroopan toiseksi suurimmat muotiviikot järjestetään tuotteiden ohjeistuksiin. (Meadows 2009, 108.) Kööpenhaminassa. Miesten vaatetutukseen keskittyneet muotiviikot ovat aina noin 1-­‐‑2 kuukautta ennen naisten muotiviikkoja. Kun tilaukset on varmistettu pitää samalla sopia maksu-­‐‑ ja Muotiviikko jossa mallisto esitellään tulee valita huolellisesti. Eri toimitusehdoista. On yleistä että esimerkiksi 30% tilauksen koko muotiviikot vetävät puoleensa erilaisia sisäänostajia ja median summasta maksetaan kun tilaus on tehty, ja loput 70% kun tuotteet edustajia. On hyödyllistä ottaa selvää mille muotiviikoille on toimitettu. Tämä suojaa taloudellisilta menetyksiltä jos tilaus samankaltaiset vaatemerkit osallistuvat. Muotiviikkojen aikana peruuntuu suurimmat muotitalot järjestävät näytöksiä ja esittelevät mallistoja toimituskuluista pienten vaatemerkkien kohdalla, ja ohjeistavat omissa showroomeissa. Pienemmät muotimerkit esittelevät uudet miten he haluavat että tuotteet pakataan ja lähetetään. (Meadows mallistonsa yleensä joko messutapahtumissa, omassa showroomissa 2009, 109; 129-­‐‑130.) tai muiden vaatemerkkien kanssa yhteisesti vuokratussa showroomissa. Mallistojen esittelyn ja myynnin voi myös ulkoistaa kokonaan tai osittain myyntiagentille tai showroomille. Myyntiagentin kanssa Tutustuin työharjoittelun aikana Capsule –kauppatapahtumaan joka voidaan tehdä erilaisia sopimuksia. Yleistä on että agentti toimittaa järjestetään muotiviikkojen aikana Pariisissa, Berliinissä, New tilaukset, sopimukset ja toimitustiedot muotimerkille, joka vastaa Yorkissa ja Las Vegasissa. Capsule kokoaa alleen valikoidun joukon tilausten toimittamisesta. Myyntiagentin palkkio on yleensä noin nuoria suunnittelijoita, jo nousseita -­‐‑ sekä johtavia muotimerkkejä. 10% myynneistä. (Meadows 2009, 125.) Myyntiagentilla on tärkeä sesongeittain. suunnitteluprosessin ja Muotimessut asettavat deadlinen 46 jostain syystä. Yleensä sisäänostajat vastaavat merkitys erityisesti kun halutaan rakentaa kansainvälisesti tunnettua perehtyä etenkin ulkomaisiin vaateliikkeisiin. Hyvä tapa on tutkia muotimerkkiä. Hyvä agentti tekee muotimerkkiä tunnetuksi ja eri vaatemerkkien jälleenmyyntilistoja ja verkkokauppoja, joista voi hankkii jälleenmyyjiä oma-­‐‑aloitteisesti. On agentin etu että myynnit päätellä paljon markkinoista, hinnoittelusta ja myynnistä. kasvavat koska samalla hänen oma palkkansa kasvaa. (Joutsen 2013.) 5.3.3 Kilpailija-analyysi
Kun aloitan yritystoiminnan myyntistrategiani tulee olemaan tukkumyynti jälleenmyyjille. Oman verkkokaupan perustaminen Kilpailija-­‐‑analyysin olisi myös harkinnanarvoista sen pienten kustannusten vuoksi, kun tarkoituksena on selvittää tilannetta markkinoilla tutkimalla kilpailijoiden vahvuuksia, heikkouksia ja toiminta on saatu hyvin alulle. Suunnitelmanani on esitellä mallistot toimintatapoja. Analysointi auttaa asemoimaan omaa sijaintia aluksi Capsule –kauppatapahtumassa Pariisissa. Tavoitteena olisi markkinoille ja parantamaan kilpailuasemaa. Samankaltaisten myös myyntiagentin löytäminen. muotimerkkien tunnistaminen auttaa hinnoittelussa sekä oikeiden jälleenmyyjien -­‐‑ ja viestikanavien löytämisessä. Olen tutkinut ja tutustunut erilaisiin jälleenmyyjiin ja tehnyt päätelmiä siitä, millaisiin liikkeisiin haluaisin tuotteitani myyntiin. Olen valinnut kilpailija-­‐‑analyysiin kaksi vaatemerkkiä, jotka ovat Tavoiteltujen jälleenmyyntipaikkojen etsiminen ja päättäminen on R/H ja MARIOS. R/H edustaa suomalaista, kaupallisempaa ollut vaikeaa, koska en juuri tunne vaateliikkeitä ulkomailta. Tein kilpailijaa joka on toiminut muutaman vuoden ajan. MARIOS päätelmiä muun muassa kilpailija-­‐‑analyysissa vertailemieni puolestaan on kokeilullisempi, kansainvälinen muotimerkki, joka on vaatemerkkien avulla. Haluan valikoida jälleenmyyjät tarkasti toiminut vuodesta 2001. Vertailin analyysissa kohderyhmää, tyyliä, tuotemerkkini profiilin mukaisesti. Suomessa haluaisin saada tuotteita, materiaaleja, kuoseja, tuotantoa, hinnoittelua, jälleenmyyjiä tuotteitani myyntiin Acolyth -­‐‑liikkeeseen Helsinkiin. Acolyth on ja markkinointia. suomalaisten ja kansainvälisten suunnittelijoiden tuotantoon Italiassa toimiva MARIOS keskittyy yksinkertaisiin siluetteihin ja erikoistunut liike, jossa myydään muun muassa R/H:n, Sasu Kaupin, epätavanomaisiin materiaaleihin. Suunnittelufilosofiana on löytää Mariosin ja Christopher Shannonin tuotteita. (Acolyth 2014.) tasapaino Ulkomailla tavoitteenani olisi saada tuotteita myyntiin esimerkiksi ja käytettävyyden välillä, luoden nykyaikaisia, unisex –vaatteita jokapäiväiseen käyttöön. He tekevät Oak –liikkeseen New Yorkiin, jossa myydään muun muassa Ann-­‐‑
yhteistyötä eri suunnittelijoiden ja taiteilijoiden kanssa sesongeittain. Sofie Backin, Comme Des Garçonsin ja Jeremy Laingin tuotteita. (Marios 2014.) (Oak 2014.) Tarvitsen vielä lisää tietoa jälleenmyyjistä ja aikaa esteettisyyden 47 Suomalaisen R/H:n suunnittelufilosofiana on tehdä rentoja, leikkisiä, todellakin on olemassa ja miten samankaltaisilta monet näyttävät naisellisia ja helppokäyttöisiä vaatteita. Tuotteet ovat yksinkertaisia verrattuna toisiinsa. ja nuorekkaita ja mallistoissa on usein värikkäitä kuoseja. (R/H 2014.) MARIOSin tuotteet ovat yksilöllisempiä ja arvokkaamman näköisiä verrattuna R/H:n tuotteisiin. Tuotteet ovat myös hintatasoltaan hieman kalliimpia. Esimerkiksi MARIOSin pliseerattu printtihame maksaa 335 euroa Acolythin verkkokaupassa. (Acolyht 2014.) R/H:n Kellotettu printtihame maksaa 180 euroa heidän omassa verkkokaupassaan. (R/H 2014.) Omien tuotteideni hintataso tulisi olemaan todennäköisesti lähempänä MARIOSin hintatasoa. R/H:n Internetsivuilla ei ole tietoa heidän kaikista jälleenmyyjistään. MARIOSilla jälleenmyyjiä on noin 60 kpl maailmanlaajuisesti. Molempien tuotemerkkien vaatteita myydään ainakin Acolythissä. Oma suunnittelufilosofiani on lähellä MARIOSia ja yhdistäviä tekijöitä löytyy myös materiaalien kautta. Haluaisin, että tuotemerkkini profiloituisi enemmän MARIOSIN kaltaiseksi ja tähtäisi samoille markkinoille. Oma mielikuvani R/H:n tuotteista on, että ne ovat designer-­‐‑markkinoilla lähempänä massamuotia, kuin arvokkaampaa sektoria. Tuotemerkkini vahvuutena ovat yksilölliset ja kiinnostavat materiaalit. Erityisesti laserleikkaus-­‐‑kuosit ovat jotain, mitä vain harva designer-­‐‑muotimerkki käyttää. Kilpailijoiden analysoinnin aikana ymmärsin, että haluan tulevaisuudessa keskittyä yksilöllisen ja tunnistettavamman tyylin kehittämiseen. Eri verkkokauppoja ja vaatemerkkejä tutkiessani huomasin, miten paljon tuotemerkkejä 48 KILPAILIJA
PERUSTETTU
KOHDERYHMÄ
MARIOS
R/H
NURMENNIEMI
2001
2011
2014
Naisille
Ei/määritelty
5Balanced/individual/with
5To/escapistic/peole/who/live/the/life
a/creative/mind5
they/dream/of5
Kokeilullinen,/street,/monikulttuuriset
Naisellinen,/street,/skandinaavinen
Vastakohtainen,/street,/kokeilullinen,
vaikutteet
minimalistinen
naisellinen
Minimalistisia,/kaupallisia
Yksinkertaiset/leikkaukset/+/kiinnostavat
Unisex
TYYLI
TUOTTEET
materiaalit
MATERIAALIT
Yksinkertaiset/leikkaukset/+/kiinnostavat
PRINTIT,5KUOSIT
TUOTANTO
materiaalit
Trikoo,college,/silkki,/neuleet/ym.
Trikoo,/college,/farkku,/plyysi,/
Trikoo,/college,/verkkari,/popliini,/nahka
materiaalinmuokkaus,/erikoismateriaalit
sifonki,/neuleet/ym.
neuleet,/materiaalinmuokkaus
Värikkäät/kuosit
/KatutaideKvaikutteiset/printit/ja/kuosit,
Digiprintti/tunnusmerkkinä
Viro
Suomi
60/K/280/€
60/K/500/€
ABC,/TripleKMajor,/Shine,
Wood/Wood/KBerlin/&/KVienna
Tavoite/Acolyth,/Oak
Oak,/Anma/Group,/Acolyth
Convent,/My/O/My,/Acolyth
noin/60kpl/worldwide
Stockmann,/International/Playground/ym.
Duomo,/SlamJam
Agency/V,/PreKHelsinki
5/950
2/550
Artistit,/vaatemerkit
FlowKfestivaali/2013
HINNOITTELU
JÄLLEENMYYJÄT
SHOWROOM
FACEBOOK5:likes
COLLABORAATIOT
Puola
laserleikkausKkuosit
60/K/500/€
TAULUKKO 2. Kilpailija-­‐‑analyysi. (Nurmenniemi 2014/05/11) 49 6. Pohdinta ja arviointi Daniel aloitti mallistolakanan kommentoimisesta. Hänen mukaansa 6.1 Asiantuntijapalautteet mallistosta
mekossa on mielenkiintoinen leikkaus ja vielä printti lisänä. Joistain hänen mielestään laserleikatut vaatteet ovat nerokkaita, freesejä ja mallistossa ja eri vaatekappaleissa on paljon tapahtumia, ehkä liikaakin. Esimerkiksi mallistolakanan ensimmäisessä graffiti print –
vaatekappaleista voisi ottaa yksityiskohtia pois. Daniel sanoi että Lähetin malliston look bookin, mallistolakanan ja hinnaston että sähköpostilla Daniel Palillolle sekä Acolyth –kaupan omistajalle Joonas Saarelle. Danielilta halusin saada palautetta eniten uutuusarvoa. päällimmäisenä. Myös verkkatakin harkkosaksilla leikatuista hapsuista hän piti, ja kehotti jalostamaan ideaa pidemmälle. Siksak –
saada mielipiteitä ja palautetta jälleenmyyjän näkökulmasta: kuinka idealla voisi tulevissa mallistoissa ”ivailla”, laittamalla esimerkiksi realistisia tuotteille arvioidut hinnat olivat, voisiko Acolythin asiakas todella isoja hapsuja hameen sivusaumoihin. kiinnostua niistä ja missä kaupoissa tuotteissa voisi hänen mielestään olla myynnissä. Valitettavasti en saanut Joonas Saaren Malliston tasapainosta Daniel sanoi, että villejä ja erikoisempia palautetta, ennen kuin raportti piti palauttaa ja julkaista. Onneksi malleja, kuten verkkaritakki, voisi olla enemmän suhteessa basic –
Danielin antama palaute oli laaja, ja voin sen avulla tehdä päätelmiä malleihin, koska ne kiinnittävät jälleenmyyjien huomion ja myyvät mallistokokonaisuudesta. enemmän. Tämän vuoksi niitä tulisi olla enemmän tarjolla mallistossa. Tulevaisuudessa voisi kiinnittää huomiota ideoiden Daniel antoi palautteen puhelun välityksellä 20.5.2014. Hän aloitti sopivaan määrään ja malliston tasapainoon. Nyt mallistossa on liikaa kysymällä malliston lähtökohdista ja ideoista. Kerroin että malliston ideoita, mikä on toisaalta hyvä asia koska aina parempi niin että suunnittelu, pitää karsia. Hän lisäsi että nämä asiat kehittyvät oman materiaalinmuokkauksien käyttö vaatteissa sekä eskapismista ja suunnittelijakielen löytyessä paremmin. inspiraation lähteistä. mielestään ja kerroksellisiin vaatteisiin, jossa laserleikattu kangas olisi ja miten sitä voisi kehittää tulevaisuudessa. Joonas Saarelta halusin kaupallisen hänen mallisto niistä. Laserleikkausta voisi soveltaa esimerkiksi hattuihin yhtenäinen tai mielenkiintoinen, millainen kuva konseptista välittyi oli on Laserleikkauksen voisi viedä pidemmälle ja suunnitella koko vaatetussuunnittelijan näkökulmasta. Minua kiinnosti oliko mallisto lähtökohtana niissä 50 Danielin mielestä minun kannattaisi mennä poispäin perinteisistä myös Aasiassa jonkin verran, eniten Tokiossa ja vähemmän Kiinassa ”materiaalinmuokkaus keinoista” kuten printeistä, koska niitä ja Hong Kongissa. Hänen mukaansa malliston kohderyhmä on tehdään niin paljon ja koska tuotteiden hinnan saaminen hieman erilainen kuin Danielin oman vaatemerkin tuotteilla. kilpailukykyiseksi on vaikeaa. Laserleikkaus ja siksak-­‐‑ nahkahapsut ovat omalaatuisia juttuja, joita kannattaisi kehittää. Hän nosti esiin Danielin mielestä look book on hieno ja niin sanotusti ajaa asiansa. seikan, että jos nykypäivänä haluaa lyödä läpi uudella vaatemerkillä Hän nosti esiin hyvän seikan siitä, että koska alalla on kilpailua ja nopeasti, täytyy keksiä jokin uusi juttu ja sillä herättää ihmisten uusia merkkejä ja suunnittelijoita paljon, erottautuminen muista huomio. Tämä karsii myös automaattisesti kilpailijoiden määrää. tapahtuu look bookin avulla. Hän antoi esimerkin että jos seuraava mallistoni olisi kokonaan laserleikatuista materiaaleista, voisi look Muista samanlaisista merkeistä Daniel sanoi, että pitää olla book –kuvat ottaa laserleikkauskuosista tehtyä taustaa varten. realistinen sen suhteen että maailmassa on todella paljon Tällöin look bookista tulisi räväkämpi ja vahvempi ja se korostaisi vaatemerkkejä. Samankaltainen kohderyhmä voisi hänen mielestään tyyliä ja viestittäisi ”uutta juttua” paremmin. Nyt kuvattu look book olla R/H:lla ja Minimarketilla. Mainitsin kilpailija-­‐‑analyysissä olisi hyvä, jos merkki olisi ollut olemassa jo esimerkiksi kuusi vuotta, käyttämäni Mariosin ja hän yhtyi samankaltaisuuksiin, lisäten että eikä asiakkaiden huomiota tarvitsisi herättää samalla tavalla. Mariosin kohderyhmä on hieman kaksijakoinen. Toisaalta vaatemerkin tuotteita käyttävät nuoret henkilöt, mutta tuotteita Oman nimen käyttämisestä vaatemerkissä Daniel oli kahta mieltä. myydään myös iäkkäämmille henkilöille suunnatuissa design-­‐‑
Jos hän nyt perustaisi merkin, hän ei aloittaisi omalla nimellä koska liikkeissä. siitä on seurannut paljon ongelmia. Oma nimi on silloin yhtä kuin työ. Välillä se on mukavaa, välillä todella raskasta. Toisaalta oman Daniel sanoi, että hänen mielestään tuotteiden hinnat on arvioitu nimen käyttäminen on Danielin mielestä aina kunnioitettava teko, hieman alakanttiin, varsinkin jos tuotteet on tarkoitus teettää koska silloin suunnittelija todella uskoo itse omaan juttuun. Oma Suomessa. Mahdollisista jälleenmyyjistä Daniel mainitsi Suomessa nimi on aina myös hyvä nimi tyylillisesti. Stockmannin, Beamin, Acolythin ja My O My:n. Ulkomaisista jälleenmyyjistä hän ei osannut sanoa, mutta kehotti tutkimaan R/H:n Daniel sanoi lopuksi, että arviosta tuli enemmän jo olemassa olevan ja Mariosin jälleenmyyntilistoja. Hänen mukaansa tuotteiden vaatemerkin arviointi kaupallisuuden kautta kuin tavallisen markkina-­‐‑alue voisi olla pääasiallisesti Skandinavia ja muu koulutyön arviointi, koska koulutyöksi työ on vahva ja todella Eurooppa sekä Yhdysvallat. Danielin mielestä mallisto voisi myydä mietitty kokonaisuus. 51 Mielestäni Danielin antama palaute oli rakentavaa ja 6.2 Oma arviointi ja johtopäätökset
kokonaisvaltaista. Tiedostan sen, että mallistossa on käytetty liian monia ideoita, mutta kuten Danielkin sanoi, lopputyömallistossa haluaa usein käyttää mahdollisimman paljon eri tekniikoita ja Lähes vuoden kestänyt opinnäytetyöprosessi on tullut lähelle elementtejä. päätöstään ja on aika summata tulokset ja päätelmät. Prosessi on Seuraava vaihe on oman suunnittelutyylin ollut raskas ja vaativa, mutta myös antanut paljon. kiteyttäminen ja siihen keskittyminen. Oman jutun kehittämisestä sainkin hyviä neuvoja. Erityisesti vinkit siitä, että laserleikkausta Escapism Now –malliston suunnitteluprosessi oli opiskeluaikani kannattaa kehittää jatkossa vahvisti omaa tuntemustani siitä, että haastavin. Prosessia vaikeutti liiallinen itsekriittisyys ja sen myötä mallistossa on kehittämisen arvoisia ideoita. Daniel korosti useaan vaikeus tehdä päätöksiä mallistoon liittyen. Kamppailin pitkään otteeseen oman, tunnistettavan jutun tärkeyttä markkinoilla, jossa on oman näkemyksen toteuttamisen ja työn kriittisen tarkastelun paljon uusia tuotemerkkejä ja olemassa olevia kilpailijoita. välimaastossa. Koen kuitenkin, että oman mukavuusalueen Ehdotukset ja huomiot look bookista olivat asioita, joita en ollut ulkopuolelle astuminen kehitti minua suunnittelijana. ajatellut tästä näkökulmasta. Kun look book valmistui, minulla oli tunne että se ei näytä aivan siltä mitä olisin halunnut. Tietynlainen Prosessin aikana minulle lisäksi kirkastui työn valmistumiselle vahvuus puuttui. Tähän asiaan voin kiinnittää huomiota tulevissa asetetun takarajan merkitys. Pitkitin malliston valmistumista useilla look bookeissa. kuukausilla, koska uskoin että pystyn parempaan. Ymmärsin, että työstä on kuitenkin osattava luopua ja antaa uusille ideoille Yllätyin hieman siitä, että hän näki vaatemerkin pääasialliset mahdollisuus seuraavissa projekteissa. markkinat Euroopassa. Olin itse ajatellut että markkinat voisivat olla Aasiassa. Skandinaavisuus on adjektiivi, jolla en itse ole kuvaillut Vuoden aikana ammattitaitoni on kehittynyt paljon työharjoittelujen, mallistoa. Tässä korostuu palautteen tärkeys. Eri ihmiset näkevät opinnäytetyömalliston suunnittelun, tiedonhankinnan ja raportin asiat eri tavalla, ja etenkin suunnittelijana malliston näkee kirjoittamisen myötä. Koen olevani valmis astumaan työelämään sellaisena, millaiseksi sen on halunnut ja millainen alkuperäinen suunnittelijana, mutten vielä yrittäjänä omalle vaatemerkilleni. tunnelma on ollut. Nämä asiat on hyvä tiedostaa, jotta voi kehittyä Vaikka tiedän nyt paljon enemmän vaatemerkin liiketoiminnan suunnittelijana. Kaiken kaikkiaan palaute lämmitti mieltä, koska järjestämisestä kuin vuosi sitten, tiedonhankinnan johtopäätöksenä aidosti arvostan Danielin mielipidettä. on, että tiedän edelleen aivan liian vähän. 52 Olin kuuntelemassa maaliskuussa 2014 Designmuseon Designillassa organisointikyky. Haluan suunnitella prosessit tarkasti ennen kuin vaatetussuunnittelija / lehtori Tuomas Laitisen haastattelua. Laitinen laitan kertoi miten hän pyöritti siskonsa kanssa Laitinen –vaatemerkkiä pyörittäminen sujuu mahdollisimman helposti. Uskon että muutaman vuoden ajan samalla kun he molemmat kävivät Nurmenniemen aika tulee vielä, mutta ennen sitä tarvitaan vielä päivätöissä. He tekivät kaiken markkinointia ja tuotantoa lukuun paljon kypsyttelyä, tietoa ja suunnittelua. ottamatta itse. Tuloksena oli useita keuhkokuumeita yhdessä yritystoiminnan alulle, jotta varsinainen toiminnan Prosessin alussa tavoitteeni oli koota tietopaketti designyrityksen vuodessa. Laitinen puhui Suomen muodin business -­‐‑ilmapiiristä, kansainvälisen siitä miten vaateteollisuus ja rahoitus eivät kohtaa ja miten toiminnan järjestämisestä. Olen tyytyväinen lopulliseen kokonaisuuteen, vaikkakin minusta tuntuu että raportti suunnittelijat joutuvat kamppailemaan vaatemerkkiensä kanssa jäi pintapuoliseksi tutkielmaksi todella laajasta aiheesta. Raportin yksin, vaikka markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita on pohjalta on kuitenkin hyvä aloittaa tarkempi liiketoiminnan Suomessa paljon. suunnittelu tulevaisuudessa. Raportista on myös hyötyä oman Opinnäytetyöprosessin aikana olen kohdannut useita samankaltaisia vaatemerkin huomioita vaatetusalan ammattilaisilta. Yksi prosessin aikana valmistuneille suunnittelijoille. muodostuneista tärkeimmistä johtopäätöksistäni on, että haluan ja perustamista harkitseville opiskelijoille ja Malliston suunnittelun tavoitteena oli identifioida omaa tyyliä ja tarvitsen osaavan tiimin ympärilleni. Vaatteiden suunnittelu omalle löytää suunnittelun elementtejä, joita voisi kehittää seuraavissa vaatemerkille on asia, jota haluan tehdä työkseni enemmän kuin mitään muuta, mutta en halua uhrata omaa terveyttäni ja hyvinvointiani uran vuoksi. Voin hankkia tietoa liiketoiminnan eri mallistoissa. Koen mallistossa on että paljon tavoite täyttyi. elementtejä, Suunnittelemassani joita voin kehittää tulevaisuudessa. Näistä tärkeimpänä on laserleikkaus , joka voisi osa-­‐‑alueiden järjestämisestä, mutta minusta ei koskaan tule olla esimerkiksi markkinoinnin ammattilaista eikä minua kiinnosta yksi tuotemerkkini suunnittelijaidentiteettini kaavoitus niin paljon, että minusta olisi mallimestariksi. tunnuspiirteistä. tarkentui malliston myötä. Myös Olen tyytyväinen mallistoon, vaikka näenkin siinä paljon kehitettävää. Jotta voin taata vaatemerkilleni parhaat mahdollisuudet menestyä, Pohdin on minun suunniteltava toiminnan järjestäminen tarkasti, eli ennen kaupallisuutta ja valmistettavuutta teollisesti. Tällä hetkellä minusta kaikkea suunniteltava kuka tekee mitäkin. Tätä hahmottelin jo tuntuu, että haluan edetä kohti taiteellisempaa ilmaisua ja kehittää hieman sitä tulevaisuudessa. raportissa alihankintaa. Yksi kun pohdin vahvuuksistani esimerkiksi on valmistuksen järjestelmällisyys ja 53 suunnitteluvaiheessa ehkä liikaakin tuotteiden Johtopäätöksiä oman vaatemerkin mahdollisuuksista menestyä kansainvälisesti on vielä vaikea tehdä, koska kokonaisuus on vielä niin alkuvaiheessa. Asiantuntijapalautteen myötä sain vahvistusta siitä, että mallistossa on kehittämisen arvoisia asioita, joissa on potentiaalia reseptiin erottautumiseen eivät kuitenkaan kansainvälisesti. riitä pelkästään Menestymisen hyvät ideat suunnittelussa, vaan kokonaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi tuotantoketju, pitää toimia todella hyvin. Johtopäätöksenä voin sanoa, että työ vahvisti haluani suunnata kohti omaa vaatemerkkiä ja sain myös luottamusta siitä että omaa juttua kannattaa kehittää eteenpäin. Nyt tarvitsen kuitenkin hieman etäisyyttä Nurmenniemeen, ja aikaa pohtia uusia tulevaisuuden visioita! 54 KIITOS Sirpa Ryynänen Daniel Palillo Janne Joutsen Elina Ström -­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑-­‐‑ 55 KUVALUETTELO
KUVA 1. ANON. Malliston tunnelmakuva. Tekijän oma arkisto. KUVA 2. SUSZKO, Amanda 2013. Suunnittelija. Tekijän oma arkisto. KUVA 3. NURMENNIEMI, Mari 2014. Luonnoskirja työskentelyä. Tekijän oma arkisto. KUVA 4. Koonnut NURMENNIEMI, Mari 2013. Malliston ideataulu. Tekijän oma arkisto. Yksittäiset kuvat: KUVA 1. GOLOVKIN, Danil 2011. Fashion editorial [viitattu 3.10.2013] Saatavissa: http://pelfind.com/photos/65105/fashion-­‐‑photography-­‐‑danil-­‐‑golovkin KUVA 2. MCAVOY, Thomas D. View-­‐‑Master [viitattu.2013-­‐‑10-­‐‑03] Saatavissa: http://img.timeinc.net/time/photoessays/2011/mr_toys/viewmaster_alt.jpg 1. 2. 56 KUVA 5. NURMENNIEMI, Mari 2014. Materiaalikartta. Tekijän oma arkisto.
KUVA 6. NURMENNIEMI, Mari 2014. Materiaalienmuokkaus kokeiluja. Tekijän oma arkisto.
KUVA 7. NURMENNIEMI, Mari 2014. Kuosien kehitys. Tekijän oma arkisto. KUVA 8. NURMENNIEMI, Mari 2014. Värikartta. Tekijän oma arkisto. KUVA 9. NURMENNIEMI, Mari 2014. Alkuperäisen neulemalliston lankakartta. Tekijän oma arkisto. KUVA 10. Koonnut NURMENNIEMI, Mari 2014. Neulemalliston ideataulu. Tekijän oma arkisto. Yksittäiset kuvat: KUVA 1. (nainen) Anon. RCA Fashion 2013 collection by Xiao Li 2013. [viitattu.2013-­‐‑12-­‐‑04] Saatavissa: http://www.dezeen.com/2013/06/05/rca-­‐‑
fashion-­‐‑2013-­‐‑collection-­‐‑by-­‐‑xiao-­‐‑li/ KUVA 2. (dinosaurus) Anon. [viitattu.2013-­‐‑12-­‐‑04] Saatavissa: http://cdn3.steampowered.com/v/gfx/apps/235130/ss_fdb8ddacd54ada7c623a53991ae45e8cbe251dc6.1920x1080.jpg?t=1365524349 57 KUVA 11. NURMENNIEMI, Mari 2014. Mallistolakana osa 1. Tekijän oma arkisto. KUVA 12. NURMENNIEMI, Mari 2014. Mallistolakana osa 2. Tekijän oma arkisto. KUVA 13. NURMENNIEMI, Mari 2014. Mallikappaleiden valmistusta. Tekijän oma arkisto. KUVA 14. NURMENNIEMI, Mari 2014. Tuotekortti. Tekijän oma arkisto. KUVA 15. OR-­‐‑NEULE 2014. 2-­‐‑lankacollegen varastolaatujen värikartta. Tekijän oma arkisto. KUVA 16. NURMENNIEMI, Mari 2014. Valmis logo, hoito-­‐‑ohje ja riippuetiketti. Tekijän oma arkisto.
KUVA 17. NURMENNIEMI, Mari 2014. Look book –kuvaukset Helsingissä toukokuun alussa. Tekijän oma arkisto. KUVA 18. Koonnut NURMENNIEMI, Mari 2014. Yksittäiset kuvat: LEHTONEN, Paavo 2014. Tekijän oma arkisto. KUVA 19. NURMENNIEMI, Mari 2014. Esimerkkisivu linesheetistä. Tekijän oma arkisto. KUVIO 1. NURMENNIEMI, Mari 2014. Prosessin kulku. Tekijän oma arkisto.
KUVIO 2. Soveltanut NURMENNIEMI, Mari 2014. Yrityskuva. Tekijän oma arkisto. Alkuperäinen: ÄYVÄRI, Anne 2000. 128. Käsityöyrityksen markkinointi. Käsi-­‐‑ ja taideteollisuusliitto ry. Helsinki: Yliopistopaino. TAULUKKO 1. NURMENNIEMI, Mari 2014. Hinnan muodostuminen. Tekijän oma arkisto. TAULUKKO 2. NURMENNIEMI, Mari 2014. Kilpailija-­‐‑analyysi. Tekijän oma arkisto. 58 LÄHTEET
KIRJALÄHTEET
BYE, Elizabeth 2010. Fashion design. Oxford: Berg. EBERLE, Hannelore, HERMELING, Hermann, HORNBERGER, Marianne, KILGUS, Roland, MENZER, Dieter ja RING, Werner 2005. Ammattina vaate. 1.-­‐‑3. painos. Helsinki: WSOY. FLETCHER, Kate 2008. Sustainable fashion and textiles: Design journeys. London: Earthscan Ltd. HAVERILA , M, UUSI-­‐‑RAUVA, E, KOURI, I. & MIETTINEN, A. 2009. Teollisuustalous. 6. painos. Tampere: Infacs Oy. HOPKINS, John 2012. Fashion design. Lontoo: AVA Publishing SA. JASKARI, Pasi. (toim.) 2004. Design Management – Yrityskuvan johtaminen. Muotoilu ja Media, Kymidesign muotoilu-­‐‑ ja tuotekehityskeskus. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Oppimateriaali. Nro 6. Porvoo: WS Bookwell Oy. JOHNSSON, Raoul 1999. Käsityöyrityksen tuotanto. Helsinki: Yliopistopaino. 59 MEADOWS, Toby 2009. How to set up & run a fashion label. Lontoo: Laurence King Publishing. NUUTINEN, Anu 2004. Edelläkävijät -­‐‑ Hiljainen, impilisiittinen ja eksplisiittinen tieto muodin ennustamisessa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. POIKOLAINEN, Liisa, ANDELMIN, Marja-­‐‑Leena, CASAGRANDE, Ulla, HILTUNEN, Hilkka, KLIPPI, Yrjö, MARKKANEN, Tuula-­‐‑Riitta, MÄKIJÄRVI, Heikki, RISSANEN, Jukka 1994. Design Management, Yrityskuvasta kilpailuvaltti. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset. RUOHOMÄKI, Harri (toim.) 2000. Käsintehty brändi. Keuruu: Otavan Kirjapaino. RENFREW, Elinor ja RENFREW, Colin 2009. Developing a collection. Lausanne: AVA Publishing SA. SEIVEWRIGHT, Simon 2007. Research and design. Lontoo: AVA Publishing SA. SISSONS, Juliana 2010. Knitwear. Sveitsi: AVA Publishing SA ÄYVÄRI, Anne 2000. Käsityöyrityksen markkinointi. Käsi-­‐‑ ja taideteollisuusliitto ry. Helsinki: Yliopistopaino. 60 SÄHKÖISET LÄHTEET
Acolyth 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-05] Saatavissa:
http://www.acolyth.fi
Design Forum 2013. Northern Exposure. [lehdistötiedote]. [viitattu 2014-03-28] Saatavissa:
http://www.designforum.fi/viestinta/lehdistotiedotteet/new_cut_capsule
Ely-keskus 2014. Yrityksen kansainvälistyminen. [verkkosivut]. [viitattu 2014-04-05] Saatavissa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kansainvalistyminen#.U3j9XZSSxv0
Finnpro 2014. Finnpron palvelut. [verkkosivut]. [viitattu 2014-04-05] Saatavissa:
http://www.finpro.fi/palvelut;jsessionid=0EA9395EF6484C71CB099BE1C8A88D24.webapp1
Talouselämä 2013. Muotikiihdyttämö kasasi pääomarahaston. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-03-28] Saatavissa:
http://www.talouselama.fi/Kasvuyritykset/muotikiihdyttamo+kasasi+paaomarahaston++ensisijoitus+korujen+3dvalmistajaan/a2210809
Koski, Samu-Jussi 2012. Sievinen, Pia. Suomalaisen muodin new age. Talouselämä 2012. [verkkoartikkeli]. Saatavissa:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2012/11/03/suomalaisen-muodin-new-age/201241247/139/?&n=1
Kulttuurirahasto 2014. Hakuohjeet 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-10] Saatavissa:
https://www.skr.fi/hakuopas
61 Kuopion Kaavapalvelu 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-10] Saatavissa:
http://www.kuopionkaavapalvelu.com/#!palvelumme/component_71401
Marios 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-20] Saatavissa:
http://www.marios.eu/
Oak 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-20] Saatavissa:
http://www.oaknyc.com/women/designers.html
OR-neule 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-02-20] Saatavissa: http://www.orneule.fi/?p=orneule:yritys
Patentti-­‐‑ ja Rekisterihallitus 2014. Rekisteröinti ulkomailla. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-­‐‑04-­‐‑15] Saatavissa: http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/kvrekisteroinnit.html
R/H 2014. [verkkosivut]. [viitattu 2014-­‐‑20-­‐‑15] Saatavissa: http://shop.rh-the-label.com/
Royal Majestics 2013. About Royal Majestics. [facebook -­‐‑sivut]. [viitattu 2014-­‐‑04-­‐‑15] Saatavissa:
https://www.facebook.com/royalmajestics/info
62 Taiteen edistämiskeskus 2014. Apurahat ja avustukset. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-­‐‑04-­‐‑15] Saatavissa:
http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset
Tekes 2014. Rahoitusta yritysten kehitysprojekteihin. [verkkosivut]. [viitattu 2014-05-10] Saatavissa:
http://www.tekes.fi/rahoitus/yrityksille/
Teknologiateollisuus 2014. Elinkaariajattelu. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-04-10] Saatavissa:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/palvelut/elinkaariajattelu.html
Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-04-10] Saatavissa:
https://www.tem.fi/yritykset/yritysten_kansainvalistymisen_edistaminen
Ulkomaankaupan Agenttiliitto 2014. Osto-opas. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2014-02-20] Saatavissa: http://www.agenttiliitto.fi/osto_opas.html
MUUT
SAARINEN, Jenni 2011. Tuotantokustannusten vertailu Suomen ja Viron välillä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [viitattu 201403-28] Saatavissa: http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/33366/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1
JOUTSEN, Janne 2013. Suullinen tiedonanto. 2013-06-20 Helsingissä.
RYYNÄNEN, Sirpa 2014. Suullinen tiedonanto. 2014-04-15 Kuopiossa. 63 
Fly UP