Vapaa-ajan asunnon yläpohjan uusiminen Taneli Rajala Opinnäytetyö

Taneli Rajala
Vapaa-ajan asunnon yläpohjan uusiminen
Opinnäytetyö
Syksy 2015
SeAMK Tekniikka
Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma
2
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Opinnäytetyön tiivistelmä
Koulutusyksikkö: Tekniikanyksikkö
Tutkinto-ohjelma: Rakennusalantyönjohdon koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto: Rakennusmestari
Tekijä: Taneli Rajala
Työn nimi: Vapaa- ajan asunnon yläpohjan uusiminen
Ohjaaja: Olli Isopahkala
Vuosi: 2015
Sivumäärä: 45
Liitteiden lukumäärä:9
Opinnäytetyön tavoitteena oli käydä lävitse vapaa-ajan asunnon yläpohjaan tehtyä korjausta. Lähtökohtana oli rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ja rakenteiden
pitkäaikaisen toimivuuden takaaminen. Korjaussuunnitelmien lähtökohtana olivat kohteessa tehdyt mittaukset, sekä aistinvaraiset havainnot.
Työssä perehdytään myös yläpohjan riskeihin ja erilaisiin korjausvaihtoehtoihin energia
tehokkuuden parantamiseksi. Opinnäytetyössä oli tarkoitus käsitellä myös muille rakenteille ja rakenneosille tässä kohteessa tehtyjä korjaustoimia. Työssä käsitellään myös lupaprosessia ja tämän hetkisiä korjausrakentamisen energiasäädöksiä.
Kohteessa korjaustoimet suoritettiin tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Tehtyä korjaustoimenpiteitä ja korjauksien aikana tehtyjä havaintoja, sekä työsuorituksia selvitetään opinnäytetyössä.
Avainsanat: Korjausrakentaminen, perusparannus, lämmöneristäminen, hirsirakennukset,
3
SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Thesis abstract
Faculty: School of Technology
Degree programme: Construction Site Management
Author: Taneli Rajala,
Title of thesis: Renovating a cottage roof structure
Supervisor: Olli Isopahkala
Year:
2015
Number of pages: 45
Number of appendices: 9
The thesis includes the renovation of a one – level cottage. The object of the renovation
was to diminish the energy consumption of the cottage and to extend the working life of
the constructions. The starting point for the thesis was measurements and visual perception of the cottage.
The thesis handles different options to install more heat insulation.
The thesis includes also documents which are needed for a construction permit.
Keywords: renovation, extra insulation, condensate,
4
SISÄLTÖ
Opinnäytetyön tiivistelmä..................................................................... 2
Thesis abstract .................................................................................... 3
SISÄLTÖ ............................................................................................. 4
Kuva- ja taulukkoluettelo ..................................................................... 6
Käytetyt termit ja lyhenteet .................................................................. 7
1 JOHDANTO .................................................................................... 8
2 KOHDEKUVAUS ............................................................................ 9
3 RAKENTEIDEN KUNTO ............................................................... 11
3.1 Yläpohjarakenteet ja vesikate ................................................................... 11
3.2 Runkorakenteet ja ikkunat ........................................................................ 11
3.3 Sisäpuoliset rakenteet............................................................................... 12
3.4 Perustukset ja lattiarakenteet .................................................................... 13
4 RAKENTEIDEN RISKEJÄ ............................................................. 14
4.1 Yläpohjan riskejä....................................................................................... 14
4.2 Hirsirungon riskejä .................................................................................... 15
4.3 Sisäpuoliset rakenteet............................................................................... 16
4.4 Perustukset ja lattiarakenteet .................................................................... 16
5 RAKENTEIDEN KORJAAMINEN .................................................. 17
5.1 Työturvallisuus .......................................................................................... 17
5.2 Valmistelevat työt ...................................................................................... 19
5.3 Yläpohjarakenteen korjaaminen................................................................ 20
5.4 Vesikatteen korjaaminen ........................................................................... 24
5.5 Hirsirungon ja ikkunoiden korjausvaihtoehdot ........................................... 25
5.6 Sisäpuoliset rakenteet............................................................................... 25
5.7 Perustuksien ja lattiarakenteen korjaaminen ............................................ 26
6 SUORITETUT KORJAUSTOIMET ................................................ 27
6.1 Vanhojen kattomateriaalien poistaminen .................................................. 27
6.2 Kattorakenteiden korjaaminen .................................................................. 29
6.3 Sisäpuoliset rakenteet............................................................................... 32
5
6.4 Hirsirungolle suoritetut korjaustoimet ........................................................ 34
6.5 Perustukset ja lattiarakenteet .................................................................... 35
7 KUSTANNUKSET ......................................................................... 36
7.1 Työmäärät ................................................................................................. 36
7.2 Materiaalikustannuksien vertailua yläpohjan osalta .................................. 37
7.3 Materiaalikustannukset muihin rakenteisiin ............................................... 39
8 RAKENNUSLUPA ......................................................................... 40
9 POHDINTAA ................................................................................. 42
LÄHTEET .......................................................................................... 43
LIITTEET ........................................................................................... 45
6
Kuva- ja taulukkoluettelo
Kuva 1. Räystäs Itään ........................................................................................... 13
Kuva 2. Kattorakenteen tuuletusväli...................................................................... 13
Kuva 3. Vanhaa kattorakennetta ........................................................................... 30
Kuva 4. Seinän ja katon liitos ................................................................................ 30
Kuva 5. Kattorakenteen tuuletusväli...................................................................... 32
Kuva 6. Vanhaa lämmöneristettä .......................................................................... 32
Kuva 7. Savupiipun ja hirren väli ........................................................................... 32
Kuva 8. Viemärintuuletusputki............................................................................... 32
Kuva 9. Mh:n ulkoseinällä olevia kosteuden jälkiä ................................................ 34
Kuva 10. Mh ennen korjaustoimia ......................................................................... 34
Kuva 11. Painumavaralla rakennettu väliseinä ..................................................... 34
Kuva 12. Saunankaton höyrynsulku...................................................................... 34
Kuva 13. Yleiskuva maalauksen jälkeen ............................................................... 35
Kuva 14. Lattiarakennetta väliseinän kohdalta ...................................................... 35
Taulukko 1. Esimerkkejä työsuorituksissa ............................................................ 37
7
Käytetyt termit ja lyhenteet
Följäri
Tukipuu, joka asennetaan pitkälle tukivälille estämään hirsiseinän nurjahtamista.
Kattovasa
Kansankielinenversio kattokannakkeesta. Kattokannake
puinen, betoninen tai metallinen palkki, joka kantaa yläpuolisen rakenteen kuormat ja siirtää ne kantaville seinille. Kattokannake tukeutuu harjalta yleensä palkkiin tai vastakkaiseen kattokannakkeeseen.
Kondensio
Vesihöyryn tiivistyminen ja muuttuminen nestemäiseen
olomuotoon. Kondensio tapahtuu yleensä rakenteiden kylmempään pintaan. Vesihöyryn kulkeutuessa lämpimästä
sisäilmasta rakenteiden läpi kohti kylmempää ulkoilmaan
kohtaama kastepiste, jossa höyrystynyt vesi tiivistyy rakenteiden pintaan vedeksi.
Korjausrakentaminen Olemassa olevan rakennuksen tai rakennelman yhdellä
kertaa tapahtuvaa laajamittaista korjaamista.
Lämmöneristys
Rakennekerros, jonka tarkoituksena on estää rakennuksen
sisällä olevan lämmön siirtyminen rakennuksen ulkopuolelle.
Piilutus
Perinteinen suoraksi sahattujen hirsiseinien viimeistely
tapa. Piiluttamalla hirren pintaa muodostuu aaltomainen
pystykuvio. Piilutus tehdään perinteisesti tarkoituksen mukaisella piilukirveellä. Puulutus voidaan suorittaa myös kulmahiomakoneeseen kiinnitettävällä piilutuslaikalla.
8
1 JOHDANTO
Opinnäytetyössä käsitellään vapaa- ajan asunnon yläpohjan lämmöneristeen ja kattorakenteen tuuletuksen uusimista.
Korjaustoimet tulivat kiinteistössä ajankoh-
taiseksi, kun yläpohjarakenteiden kuntoa ryhdyttiin selvittämään. Samalla rakennuksen lämmityskustannuksia haluttiin pienentää. Havainnot ennen korjaustoimiin ryhtymistä oli tehty silmämääräisellä tarkistuksella.
Rakennuksen korjaustoimet kunnasta riippuen vaativat rakennusluvan. Rakennusluvan edellytyksiä käydään läpi tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyö sisältää kuvailua tehdystä vapaa-ajan asunnon korjaustyöstä, sekä kuvia ja työselostusta. Vapaaajanasunnon korjaus suoritettiin heinäkuussa 2015. Rakennuslupaa edellyttävät
suunnitelmat tehtiin keväällä 2015. Korjaussuunnitelmissa toteutettiin rakennusmääräysten edellyttämiä vaatimuksia. Korjaustoimiin vaadittavat luvat, oli paikallinen rakennusvalvonnalta myöntänyt keväällä 2015.
Yläpohjan uusiminen suoritettiin neljän hengen työryhmässä, 2 rakennusammattimiestä (ram) ja 2 rakennusmiestä (rm). Tavoiteaikataulu oli suorittaa korjaustoimet
14 päivän aikana. Keskimäärin työtunteja tuli päivälle noin 10 h/ työpäivä. Korjaustoimet pystyttiin suorittamaan tavoitellussa aikataulussa.
9
2 KOHDEKUVAUS
Kohteena on vuonna 1996 valmistunut ympärivuotisessa käytössä oleva hirsirunkoinen vapaa-ajan asunto. Vapaa-ajan asunto sijaitsee Kittilässä. Vapaa-ajan asunnossa on lämmitettyä pinta-alaa 49 m². Rakennuksen yhteydessä on noin 10 m²
suuruinen avoterassi etelän suuntaan. Liitteessä 4 on pohjakuva rakennuksesta.
Liitteissä 5 ja 6 löytyvät julkisivukuvat rakennuksesta ennen yläpohjan korjausta.
Vapaa-ajan asunto on ympärivuotisessa käytössä. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Rakennuksessa on myös tulisija. Tulisijaa käytetään pääasiallisena
lämmönlähteenä, kun rakennuksessa oleskellaan. Peruslämpöä pidetään yllä sähköpattereilla. Sähköpattereita on koko kiinteistössä neljä kappaletta. Patterit sijaitsevat ikkunoiden alla. Sähköpatterit ovat erikseen säädettävissä. Sähköpattereille
on sähkökeskukselta säädettävä lämmönpudotus, joka ei ollut toiminnassa.
Tupakeittiössä seinät ovat piilutetua hirsipintaa. Tupakeittiössä ja makuuhuoneessa
lattian pintamateriaalina on kuusipinnoitteinen laminaatti. Tulisijan edessä on graniitinharmaata laattaa. Tupakeittiössä on alkuperäiset lastulevystä tehdyt keittiökaapit. Tupakeittiössä on sähköliesi. Sähkölieden yläpuolella on liesituuletin.
Makuuhuoneessa on kattopaneelina valkolakatut kuusipaneelit. Makuuhuoneen katossa ei ole kattovalaisinta. Makuuhuoneeseen tarvittava valo on saatu ikkunasta ja
oviaukon kautta tupakeittiöstä. Makuuhuoneessa ulkoseinät ovat piilutettua hirsipintaa. Makuuhuoneen ja saunan välinen hirsiseinä on myös piilutettu.
Pesuhuoneessa ja saunassa on lattialämmitys. Lattialämmitys on käytössä ympäri
vuoden. Kiinteistön vesivaraaja sijaitsee saunassa lauteiden alla. Saunassa on puulämmitteinen kiuas. Saunassa on puurunkoiset lauteet. Saunan ovi on alkuperäinen
puuovi.
Pesuhuoneen ja saunan lattiassa on yhtenäinen lattialaatoitus. Pesuhuoneessa on
laatoitettua seinäpintaa saunan ja tupakeittiön vastaisilla seinillä. Pesuhuoneen ulkoseinät ovat pintakäsiteltyä hirsipinnalla. Pesuhuoneen ja saunan katossa on lakattu kuusipaneeli.
10
Etelä -sivulla oleva terassi on erillisellä pilariperustuksella. Terassia on nostettu roudan aiheuttamien painumien takia. Rakennuksen katemateriaalina on yksinkertainen huopakate, jonka kunto tarkastettiin silmämääräisesti. Ikkunoiden puuosat olivat alkuperäiset. Ikkunoiden puuosien maalaus hilseilee etelänpuoleisella seinällä.
Mökin kivijalka on tasoitettu tasoitelaastilla. Sadevesikouruja tai rännikaivoja ei kiinteistössä ole.
Rakennuksessa ei ole suoritettu merkittäviä korjauksia. Rakennuksen nykyinen
omistaja on tehnyt seuraavat toimenpiteet: Rakennuksessa oleva tulisija on uudelleen pinnoitettu 2011. Väliovet ovat uusittu vuonna 2013. Ulko-ovi on vaihdettu 2013
kesällä. Rakennus on maalattu ulkoa kesällä 2014.
11
3 RAKENTEIDEN KUNTO
3.1 Yläpohjarakenteet ja vesikate
Talven aikana mökin katolle muodostui tasainen 2-3 cm:n jääkerros. Muodostunut
jää antoi aiheitta epäillä yläpohjarakenteen lämmöneristeen määrää. Kondessiokosteuden jäljet ovat tupakeittiön lännen puoleisella seinällä. Samalla rakenteiden tarkistuksen yhteydessä huomattiin yläpohjan puutteellinen tuuletus. (Kuva 1. Räystäs
Itään) ja kuva 2. Kattorakenteiden tuuletusväli).
Huopakate on alkuperäinen. Huopakatteessa ei ole erikseen korjaustarvetta, mikä
olisi ilmennyt silmämääräisellä tarkastuksella. Katolla olevien läpivientien tiiveyttä
on parannettu tiivistemassalla vuosien mittaan, mutta läpivientikappaleita ei ole
vaihdettu.
Savupiipun ympärille on asennettu suojapelti, joka on tiivistetty tiivistysmassalla
huopaan. Savupiipun vierestä katto myötäili poikkeuksellisen paljon. Tämä haitallinen painuma antoi syytä epäillä kattorakenteiden kuntoa savupiipun lähellä.
3.2 Runkorakenteet ja ikkunat
Rakennuksen hirsirungossa ei ole havaittu vaurioita, jotka edellyttävät korjaustoimia. Rakennuksen etuterassin perusteukset olivat painuneet hieman. Terassin rallilaudat ovat kauttaaltaan tummuneet ja niiden naulaukset ovat nousseet. Rakennuksen ulkoportaat olivat terassin painuman takia myös painuneet. Portaiden askelmien pinnassa ollut maali on kauttaaltaan kulunut pois.
Ikkunoiden ulkopuolisissa puuosissa on havaittavissa pieniä kulumisia. Ikkunoiden
maalipinta hilseilee etelän puoleisella seinällä.
12
3.3 Sisäpuoliset rakenteet
Rakennuksen sisätilojen pintamateriaaleissa on ajan jättämiä ja käytöstä tulleita jälkiä. Hirsirungon sisäpinnassa on syitten suuntaisia halkeamia. Tupakeittiön ja makuhuoneen laminaatissa on kulumisen jälkiä.
Rakennuksen sisätiloissa oli paikoin selviä kondenssiveden jälkiä, mikä antoi syyn
epäillä kattorakenteiden kuntoa. kondenssiveden valumajäljet näkyivät seinän ja katon liitoksessa. Kondenssiveden aiheuttamat jäljet olivat samalla linjalla kattovalaisimien kanssa.
Kiinteissä kalusteissa on myös käytön jälkiä. Tiskikaapin lastulevyissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioitumista. Myös allaskaapin hyllyt ovat vääntyneitä ja turvonneita roiskevedestä johtuen. Tupakeittiön kattovalaisimien kohdalla
on kattopaneelissa valaisimien jättämiä hiiltymisen jälkiä.
Pesuhuoneen kattopaneeleissa on suihkun kohdalla kosteuden aiheuttamia jälkiä.
Pesuhuoneen kattopaneelin paikallinen värjääntyminen saattaa johtua suihkusta
roiskuneesta vedestä. Pesuhuoneessa katon lävitse menevä viemärin tuuletusputkeen tiivistyy kosteutta talvella. Samoin tuuletusputken ja katon rajassa on vedon
tunne talviaikana. Pesuhuoneessa hirsipinta on silmämääräisellä tarkastelulla hyvässä kunnossa. Pesuhuoneen silikonisaumojen pinnassa näkyy pieniä homepisteitä suihkun kohdilla.
Saunasta on raitisilmaventtiili ulkoseinänpuoleisella seinällä, mutta aukeamismekanismi on talviaikaan jäässä. Saunan lauteiden laudoissa on selviä kulumisen jälkiä.
Saunassa puulämmitteisen kiukaan yläpuolella on kattopaneeleissa värjääntymiä.
Saunan kattorakenteista löytyi korjaustoimien yhteydessä pieni homekasvusto. Homekasvustoa oli saunan kattoon asennetussa höyrynsulussa ja sen yläpuolisessa
mineraalivillassa. Pesuhuoneen katon yläpuolisten rakenteiden kunto tarkistettiin
korjauksen yhteydessä. Pesuhuoneen alaslaskun yläpuoliset rakenteet olivat silmällä tehtävässä tarkastelussa hyväkuntoisia.
13
3.4 Perustukset ja lattiarakenteet
Rakennuksen perustuksissa ei silmämääräisellä tarkastelulla ole nähtävissä merkittäviä vaurioita. Korjaustoimien aikana huomattiin rakennuksen roudaneristyksen
olevan liian lähellä maanpintaa. Samalla routaeristyslevyjen kunto todettiin paikoin
heikoksi.
Lattian pintamateriaalissa on paikoitellen rakennuksen normaalista käytöstä aiheutuneita jälkiä. Tulisijan edessä olevista laatoista muutama on haljennut. Lattiarakenteiden kuntoa ei ennen yläpohjan korjaustoimia tutkittu.
Korjaustoimien aikana huomattiin, että sadevedet poistuvat hyvin pintamaata pitkin
rakennuksen läheisyydestä. Sadevesikourujen puuttumisesta johtuen alimmalle ulkoseinä hirrelle kohdistuu suurempi roiskevesikuorma.
Kuva 1. Räystäs Itään
Kuva 2. Kattorakenteen tuuletusväli
14
4 RAKENTEIDEN RISKEJÄ
Tässä luvussa käsitellään vapaa-ajan asuntoon kohdistuvia rakenteellisia riskitekijöitä. Kappaleen pääpaino on yläpohjarakenteiden riskeillä.
4.1 Yläpohjan riskejä
Rakenteiden kunto tulee selvittää, jotta mahdollisia varioida voidaan arvioida. Rakenteiden alustavaan tarkasteluun riittää aistinvaraiset havainnot. Rakennuksesta
olevat suunnitelmat ja piirustukset tulee käydä lävitse mahdollisia riskirakenteita arvioidessa. (RT 80–10712.)
Loma-asunnon tämän hetkinen lämmöneristeen määrä on nykymääräysten mukaan
välttävä. Merkkejä ongelmallisista lämpövuodoista on havaittavissa talvella, kun
räystäälle ja koko lappeelle muodostuu tasainen 2–3 cm:n paksuinen jääkerros.
(Kuva.1. Räystäs Itään)
Rakenteessa oleva liiallinen kosteus saattaa luoda otolliset olosuhteet lahovaurioiden synnylle. Lahonnut puurakenne menettää lujuuden. Lahonneen puun lujuutta
on vaikea arvioida, joten lahonneet puurakenteet tulee korvata uusilla rakenteella.(
Lauttammi, Lehtonen & Laine. 2008. s.92–93)
Yläpohjan tuuletus on huomioitu tässä kohteessa jättämällä räystään alle tuuletusväli. Tuuletusväli on tehty jättämällä noin 50 mm korkea eristämätön tila katovasojen väliin. Tässä tapauksessa tuuletusväli on liian pieni toimiakseen kunnolla.
Harjansuuntaista tuuletusta ei pääse tapahtumaan, koska kattovasat ovat oletetusti
yhtenäiset harjalle asti. Tuulensuojalevyt ovat saaneet rakennuksen vesikatolta kosteutta, joka on aiheuttanut niiden turpoamista. Kiinteistön katolla on kaksi erillistä
läpivientiä, joiden tehtävänä on parantaa kattorakenteen tuuletusta. Mutta niidenkään avulla harjansuuntaista tuuletusta ei pääse tapahtumaan. (Kuvat 1. Räystäs
Itään ja Kuva 2. Kattorakenteiden tuuletusväli).
15
Tiivistämättömän ilmansulun saumoista kulkeutuva kosteus luo suuren kosteusrasituksen rakenteeseen. Yhdistettynä rakenteiden puutteelliseen tuuletukseen, tiivistämätön höyrynsulku tekee yläpohjasta merkittävän riskirakenteen. (Hometalkoot.[Viitattu 11.9.2015]. )
Savupiippujen huollon laiminlyönti on merkittävä riski myös loma-asunnoissa. Savupiipun juuren tiivisteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Vanhoissa mökeissä saattaa rakenteissa olla liian pienet suojaetäisyydet savuhormeihin tai tulisijoihin. Rakenteiden ja hormin välissä tulisi olla A1-paloluokan tuotetta. Etäisyys
paikallaan muuratusta savuhormista kantaviin rakenteisiin tulee olla 100 millimetriä.
(E3. 2007.)
Mökkien yläpohjien riskejä ovat myös hoitamattomat katemateriaalit. Esimerkiksi
huopakate tulisi puhdistaa kaikista oksista, lehdistä ja liasta vähintään 2 kertaa vuodessa. Mikäli vesikatteella on sammalta, tulee se poistaa asianmukaisilla kemikaaleilla. Samalla kaikki läpiviennit tulisi tarkistaa. Tiivistämättömät läpiviennit ovat suurin yksittäinen kosteusriski kattorakenteessa. Talvella lumen poistaminen tulee
tehdä vain jos se on välttämätöntä. Kaikkea lunta ei tulisi poistaa katolta. Esimeriksi
huopakatteen päälle suositellaan jätettäväksi noin 10–20 cm lunta. (Katepal. Katon
huolto – ohje. 2015.)
Yläpohjassa saattaa alkaa kasvamaan mikrobikasvusto. Mikrobikasvusto aiheuttaa
haittaa terveydelle. Samalla mikrobikasvusto, sekä lahovauriot tuhoavat vielä kunnossa olevia yläpohjarakenteita. Mikrobien aikaansaama homekasvusto voi levitä
myös terveeseen hirsirunkoon, jolloin vapaa-ajan asunnon korjaamisesta tulee
haastavaa. (RT 80–10712. 1999.)
4.2 Hirsirungon riskejä
Vallitsevat sääolosuhteet muodostavat suurimman riskin suojaamattomalle hirsipinnalle. Auringon UV–säteily ja viistosade ovat yksittäiset suuret rasitteet rakennuksen ulkopinnoille. (RT 82–11168. 2014.)
Rakenteiden suojaamiseen käytetyt menetelmät jaetaan kolmeen pääryhmään:
16
1. Rakenteellinen suojaus
2. Kemiallinen suojaus
3. Pinnoitteet
Parhain suoja hirsirakenteelle saadaan käyttämällä kaikkia edellä mainittuja suojausmenetelmiä samanaikaisesti. (RT 82–11168. 2014.)
Hirsirungolle kosteusrasitusta tuo ikkunoiden ja ikkunapeltien kunnon heikentyminen. Ikkunapellin tulisi ulottua–30 mm ulospäin seinäpinnasta. Myös ikkunapellin ja
ikkunan karmin välinen sauma tulisi olla tiivis. (Hometalkoot[Viitattu 11.9.2015])
4.3 Sisäpuoliset rakenteet
Sisäpuolisista rakenteista märkätilat muodostavat yhden suurimmista yksittäisistä
riskeistä. Märkätilat määritetään huoneiksi joiden muun muassa lattiapinta saattaa
huoneen käyttötarkoituksesta johtuen joutua vedelle alttiiksi. Märkätiloihin lukeutuu
sauna ja pesuhuone.(RT 84- 10793. 2003.)
Sisäpuolisiin rakenteisiin yksittäisen merkittävän riskin tässä kyseisessä kohteessa
muodostaa vanha vesivaraaja.
4.4 Perustukset ja lattiarakenteet
Vapaa-ajan asunnon lattiarakenteisiin kohdistuu suurimmat kosteusrasitukset maaperästä. Maaperästä nousevaa kosteutta voidaan hallita toimivalla kuivatusratkaisulla. Rakennuksen läheisyydessä maanpinnan kaatojen tulee ohjata sadevesiä
poispäin rakennuksesta. (RT- 81–11000. 2010.)
Kyseisessä vapaa-ajan asunnossa betonilaatan päällä on puukoolaus. Koolauksessa on mineraalivillaa lämmöneristeenä. Rakenne on kosteusherkkä, johtuen
mahdollisesta maaperästä nousevasta kosteudesta. Lattiarakenteissa olevat koolaukset ovat mikrobikasvustoille otollista kasvualustaa. (Hometalkoot.[Viitattu
11.9.2015].)
17
5 RAKENTEIDEN KORJAAMINEN
5.1 Työturvallisuus
Yläpohjan korjaustöissä käytettävien työmenetelmien tulee olla sellaisia, joista ei
aiheudu vaaraa työntekijöille. Yläpohjan kanssa työskennellessä tulisi käyttää työkoneita ja – välineitä, jotka eivät aiheuta putoamisvaaraa. Putoamissuojaimia tulee
käyttää aina kun mahdollista. Yläpohjan koosta riippuen voidaan käyttää suojakaiteita putoamisen estämiseksi. Kohteen pienestä koosta ja etenevistä purkutoimenpiteistä johtuen suojakaiteita ei voida asentaa kunnolla. Pienissä kohteissa putoamisten estämiseksi tehokkaimpana keinona on käyttää henkilökohtaisia putoamissuojaimia. Henkilökohtaisten putoamissuojainten tulee olla käyttöön soveltuvia ja määräaikaistarkastettuja. Telineiden joilta korjaustoimet suoritetaan, tulee
olla käyttötarkoitukseen soveltuvat. (RT STM- 21419. 2009.)
Rakennuksen yläpohjaa uusittaessa tulee rakenteiden korjauksen aikaiseen tuentaa kiinnittää huomiota. Kyseisessä kohteessa yläpohjan lisälämmöneristäminen tapahtuu kasvattamalla kattovasoja ylöspäin. Kattorakenteiden purkamisessa on oltava erityisen tarkkana. Kattorakenteita poistettaessa poistetaan samalla kattovasojen sivuttaistuenta, mikä mahdollistaa kattovasojen nurjahtamisen korjaustöiden
aikana. Tästä syystä töiden aikaiseen tuentaan tulee kiinnittää huomiota. Huolellisesti tehty purkutyösuunnitelma parantaa työturvallisuutta merkittävästi.
Kattorakenteita purkaessa tulisi työntekijöillä olla käytössä kunnolliset telineet ja putoamissuojaimet. Tikkailta ei purkutöitä tulisi tehdä. Tikkaita voidaan käyttää väliaikaisena kulkuna katolle tai telineille. Tukevat ja hyvään työkorkeuteen asennetut
telineet parantavat työturvallisuutta ja nopeuttavat työn etenemistä. Rakennuksen
ympärillä olevia työtelineitä voidaan myös hyödyntää rakennuksen säältä suojaamiseen.
Purkutyötä tekevällä henkilöllä tulee olla henkilökohtaiset suojaimet käytössä. Kunnolliset turvakengät ovat tärkeässä roolissa, sillä purkutöitä tehdessä on naulaan
astumisvaara. Katolla työskennellessä kunnolliset turvakengät estävät liukastumista
ja putoamista. Suojavaatteet, hengityssuojaimet ja silmäsuojaimet ovat jokaisella
18
purkutyöhön osallistuvalla. Koko korjaustoimien ajan tulee työmaalla olla ensiapu
pakkaus ja riittävä määrä ensiapuun koulutettuja henkilöitä. Ensiapupakkauksessa
olisi hyvä olla myös olla silmähuuhdepullo mahdollisten silmävammojen varalle.
Työmaalla käytössä olevassa sähköpääkeskus tulisi olla riittävän, suurimpien käytettävän sähkötyökoneen käyttöön. Pääsulakkeen mitoitukseen vaikuttaa myös rakentamisen aikana odotettavissa olevat sääolosuhteet. Maassa makaavat sähkökaapelit aiheuttavat turvallisuusriskiä korjaustoimia tehdessä. (Ratu 02-3037. 2003.)
Vanhoja rakenteita uusittaessa tulee vanhojen eristemateriaalien poistossa kiinnittää huomiota työskentelevien henkilöiden työturvallisuuteen. Työntekijöillä tulee olla
henkilökohtaiset suojaimet käytössä, kuten suojalasit, suojavaatetus, kypärät, kuulosuojaimet ja tarvittaessa hengityssuojaimet. Vanhoja lämmöneristeitä käsitellessä
tulee rakennusmateriaali poistaa mahdollisimman vähän pölyävästi. (Ratu 82—
0384. 2011.)
Poistettu lämmöneriste olisi hyvä sulkea esimerkiksi jätesäkkeihin, joilla niiden kuljettaminen rakennusjätettä vastaanottavalle jäteasemalle olisi helpompaa. Poistettava katemateriaali tulisi poistaa mahdollisimman ehjänä. Ehjänä poistetun ja lajitellun rakennusjätteen käsittely ja kuljettaminen jäteasemalle on halvempaa kuin sekajätteen.
Kaikista poistettavista rakennusmateriaaleista, joissa epäillään olevan terveydelle
haitallisia aineita tai yhdisteittä, tulee ottaa näytepalat, jotka lähetetään tutkittavaksi.
Mikäli rakennusmateriaalissa on terveydelle haitallista materiaalia esimerkiksi asbestia, tulee niitä sisältävien rakennusmateriaalien poistaminen jättää niihin eritoistuneiden yritysten vastuulle. Esimerkiksi asbestin purkuun erikoistunut yritys suorittaa haitallisen materiaalin poistamisen ja rakenteiden puhdistamisen, vaikka tämä
lisää kustannuksia. Mikäli asbestia sisältävän levyn saa poistettua rakenteista sitä
harjoittamatta, voi yksityinen henkilö suorittaa purkamisen. Henkilökohtaisia suojaimia tulee käyttää rakenteita purettaessa. Poistetut asbestipitoiset rakennusmateriaalit tulee toimittaa kapseloituna niitä vastaanottaville jäteasemille. (Työturvallisuuskeskus. 2011.)
Poistettava puumateriaali voidaan uusiokäyttää, mikäli sen kunto on hyvä. Mutta
suositeltavaa on kuljettaa puumateriaali lajiteltuna jätteenkäsittelylaitokselle, missä
19
se hyöty käytetään. Katemateriaalin kanssa toimitaan kuten muiden purkujätteidenkin kohdalla. Katemateriaali poistetaan mahdollisimman ehjänä ja lajitellaan kuljetusta varten. Korjauksesta syntyvä rakennusjäte kannattaa pitää erillään purkuvaiheessa rakenteista poistetuista jätteestä. Puhdas puujäte voidaan polttaa tulisijassa
rakennuksen lämmittämiseen tai muuten hyöty käyttää. (Valtioneuvostonpäätös rakennusjätteestä 5§1072/1993; L.3.12/1993. Jätelaki 5§)
5.2 Valmistelevat työt
Ennen korjaustöihin ryhtymistä tulisi rakenteiden suojaamisen olla suunniteltuna.
Sadeveden pääseminen avonaisiin rakenteisiin tulee estää. Vaihtoehtona on rakennuksen suojaaminen huputtamalla. Huputtaminen on varmin keino varmistaa rakenteiden kuivana pysyminen. Huputtaminen lisää korjausrakentamisen kustannuksia.
Huputtamiseen tarvittavia välineitä saa vuokrattua rakennustarvikevuokraamoista.
Vaihtoehtona on rakentaa itse väliaikainen sadesuoja uusittavien kattorakenteiden
päälle.
Tässä korjauskohteessa käytettiin paikanpäällä tehtyä rakenteista jo puretuista hyväkuntoisista kattomateriaaleista ja kevytpressuista tehtyä sääsuojaa. Myös työvaiheet pyrittiin aikataluttamaan vallitsevien sääolosuhteiden mukaan.
Korjaustoimia varten varastoitavan puutavaran suojaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Etenkin männystä valmistetut puutuotteet eivät kestä suoraa sään
vaikutusta pitkiä aikoja. Puutavaran suojaaminen kevytpeittein on yleisin menetelmä. Vaihtoehtona on väliaikaisen pressukatoksen pystyttäminen puumateriaaleille. Pressukatoksessa puutavarat pääsevät tuulettumaan paremmin kuin tiiviisti
asetetun pressun alla.
Puutavaran varastoimisessa tulee myös huomioida, että puumateriaalit ovat tarpeeksi korkealla maasta, jotta maassa oleva kosteus pääsee tuulettumaan, eikä aiheuta homehtumisriskiä varastoitavissa puutavaroissa.
Korjaustöiden ajaksi tulisivat lattiat suojata. Lattian suojaamiseksi olisi syytä käyttää
esimerkiksi suojapahvia tai kovalevyjä. Myös ovien kynnykset olisi syytä suojata
esimerkiksi pahvilla. Ikkunat kannattaa suojata varsinkin ulkopuolelta. Ikkunoiden
20
suojaamiseen voidaan käyttää kovalevyä tai ohutta vaneria. Kaikki kalusteet jotka
voivat vahingoittua korjauksen aikana, kannattaa siirtää suojaan. Kaapit ja suuret
kalusteet tulee suojata hyvin mahdolliselta korjaustyöstä aiheuttavalta pölyltä, mikäli
kalusteita ei voida poistaa tai siirtää suojaan. Erityisesti astia- ja kuiva-ainekaappi
kannattaa tyhjentää ennen korjaustoimia. (Ratu 84–0386. 2011.)
Huoneisiin, joihin korjaustoimenpiteitä ei tehdä, voidaan asentaa ilmatiivis pölyseinä. Vaihtoehtona on tiivistää huoneen ovi teipillä, jottei rakennuspöly pääse huoneeseen. Vaikka huoneiden välille asennetaan pölytiivis seinä, tulisi kankaiset materiaalit siirtää suojaa. (Ratu 84–0386. 2011.)
Mikäli vapaa- ajan asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, kannattaa se sulkea. Samalla kaikki venttiilit tulisi sulkea ja tiivistää ilmastointiteipillä ettei korjauksesta aiheutuva pöly pääse ilmanvaihtokanavistoon.(ratu 84–0386. 2011.)
Kyseisessä kohteessa on painovoimainen ilmanvaihto. Suojattavaksi jäivät lattiapinnat, ikkunat, kynnykset, kiinteät kalusteet ja huoneet, joihin korjaustoimia ei suoritettu.
5.3 Yläpohjarakenteen korjaaminen
Korjausrakentamisessa ympäristöministeriö on ohjeistanut yläpohjien ohjeelliseksi
korjaustavoitteeksi puolittaa vanhan rakenteen U-arvo tai vähintään 0,15 W/m2K.
(Ympäristöministeriön asetus. 2013; D.3.2.10.)
Lisälämmöneristeellä vapaa-ajan asunnon peruslämmön ylläpidossa tarvittava lämmitysenergian määrä vähenee. Onnistuneella lisälämmöneristämisellä saadaan
säästöjä lämmityskustannuksissa. Vähentyneiden lämmityskustannuksien pohjalta
voidaan laskea korjaustoimien takaisinmaksuaika. Rakenteiden suunnittelussa kannattaa huomioida rakenteiden läpikulkevan kosteuden mahdollinen tiivistyminen rakenteisiin, sekä eri rakennus materiaalien ja rakenneosien fysikaalinen toimivuus.
(VTT.2013, 21.)
21
Lämmityskustannuksien vähentäminen ja asumismukavuuden parantaminen on
yläpohjaan tehtävien korjauksien päätavoite. Vapaa-ajan asuntojen kattorakenteille
määritetty vähimmäis U-arvo on 0,15 W/m2K (D3. 2012.)
Lisälämmöneristämisen lisäksi korjaustoimenpiteillä varmennetaan rakenteiden fysikaalinen toimivuus. Rakenteiden pitkäaikaista toimivuutta pyritään varmistamaan
suunnittelemalla ja rakentamalla rakenteille riittävä tuuletusvälillä. Kyseisessä kohteessa käytetyt rakennusmenetelmät selviävät liitteenä olevista leikkauskuvista.
(Liitteet 1 ja 2.)
Rakennuksen yläpohjan uusiminen voidaan toteuttaa jo olemassa olevien kattovasojen lisäkoolaamisella. Lisälämmöneriste on mahdollista asentaa kattovasojen alatai yläpuolelle. Kattovasojen kasvattaminen alapinnasta on vaihtoehdoista kustannustehokkain, sillä yläpohjaa tai katemateriaalia ei tarvitse poistaa.
Lisälämmöneristäminen vanhojen kattovasojen alapintaan laskee huonekorkeutta.
Mikäli rakennuksen yläpohjan tuuletus on riittävä ja katemateriaali on hyvässä kunnossa, on rakenteen lisäeristäminen kattorakenteen alapinnasta kustannustehokas
vaihtoehto. (RT 83—11161.2014.)
Lisälämmöneristeenä voidaan käyttää esimerkiksi uretaani pohjaisesta eristelevyä.
Polyuretaanilevyillä voidaan muodostaa yhtenäinen tiivis rakennekerros, joten erillistä höyrynsulkua ei tarvita.
Lappeen suuntaisissa yläpohjissa ulkopuolelta tehtävälle lisälämmöneristämiselle
ei useimmin ole riittävästi tilaa. Tästä syystä lappeen suuntaisiin yläpohjiin lisälämmöneristäminen tehdään kattorakenteiden alapintaan lisättävällä lämmöneriteellä.
(RT 83–11161.2014.)
Lisälämmöneristys ei saa muodostaa vanhaan lämmöneristeeseen nähden liian tiivistä kerrosta. Säilytettävän lämmöneristeen päältä on poistettava mahdollisesti homehtuneet lämmöneristeet tai muuten vaurioituneet rakennekerrokset.(RT 83–
11161. 2014)
Lämmöneristeenä voidaan käyttää polyuretaanilevyjä, levyvillaa tai puhallusvillaa.
Polyuretaanilevyillä saadaan ohuemmilla rakenteilla yläpohjaan tarvittava lämpö-
22
arvo. Mutta kustannuksiltaan uretaanipohjaiset levyt ovat kalleimmasta päästä. Levyvilla on yksikköhinnaltaan edullisin vaihtoehto yläpohjan lämmöneristeeksi, mutta
villalevyjen leikkaaminen hidastaa asentamista.
Puhallusvillassa lämmöneristeen asentaminen on nopeaa ja asentaminen käy helposti epäsäännölliselle kattovasajaolle. Puhallusvilla soveltuu hyvin korjausrakentamisen yhteydessä tehtävään lisälämmöneristämiseen. Tiivis puhallusvillan asentaminen vinoon yläpohjaan vaatii ammattitaitoa, mutta on mahdollista suorittaa itse.
Puhallusvillan asennuksessa tulee noudattaa tarkkaan tuotteen valmistajan ohjeita.
Seuraavassa esimerkkejä erimateriaalien lämpöarvoista ja rakennepaksuuksista:
•
Levy- ja puhallusvilloissa on pääpiirteittäin samoilla materiaaleilla samat Uarvot. Esim. paroc 55 mm tuulensuoja + 350 mm lämmöneriste U-arvo 0,09
W/m2K.
•
SPU-levyillä kattorakenteen paksuudeksi tulee 250 mm (150 mm+100 mm)
paksusti polyuretaani levyä. U-arvoltaan 0,09 W/m2K.
•
Vaihtoehtona on käyttää puukuitueristeitä esim. ekovillaa. Lämmöneristettä
490 mm+ 12 mm tuulensuojalevy U-arvoltaan 0,09 W/m2K.
U-arvo 0,09 W/m2K on asuinrakennuksien yläpohjan vähimmäis lämpöarvo.
(Spu.fi.2015; Paroc. 2015; Ekovilla.2015; D3.2012.)
Erilaisia korjausvaihtoehtoja on tarjolla eri rakennusmateriaalien valmistajilla. Valmiiden rakenneratkaisujen käyttäminen korjausrakentamisessa tulee varmistaa
aina kohdekohtaisesti.
Tässä kohteessa valittu menetelmä on kattovasojen lisäkoolaaminen ylöspäin. Tähän päädyttiin, koska kattorakenteet, yläpohjan tuuletus ja katemateriaali uusitaan.
Lämmöneristemateriaalina päädyttiin käyttämään puukuitupohjaista puhallusvillaa.
Kattovasojen kasvattamisella ylöspäin varmistetaan riittävä lämmöneristemäärä,
jotta yläpohjarakenteen U-arvoksi saadaan ympäristöministeriön asetuksissa vaadittu 0,15 W/m2K. (D3. 2.10. Loma asunnot.)
Mikäli vanhat kattovasat ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteiskantavuus on riittävä, niitä ei tarvitse välttämättä uusia. Kattovasojen kantavuus kannattaa tarkistaa
23
laskennallisilla menetelmillä. Tarvittaessa kattovasojen kestävyys esitetään laskennallisilla keinoilla rakennusluvan yhteydessä, mikäli rakennusvalvonta niin vaatii.
Tämän kohteen kattorakenteiden kantavuudenlaskentaan käytettiin Finnwood 2.3
SR1-laskentaohjelmaa.
Kattovasojen vaihtaminen tulee kysymykseen, jos kattovasojen kunto todetaan silmämääräisellä tarkistuksella heikoksi. Rakenteiden todellisesta kunnosta saadaan
varmistus kun kattorakenteita on purettu. Kattovasojen kantavuus tulee tarkastaa
ennen korjaustoimiin ryhtymistä.
”Rakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan” (RT RakMk-21069. 1998.)
Kattovasojen yläpintaan tehtävässä lisälämmöneristämisessä tulee huomioida kattovasojen sivuittaissuuntainen tuenta. Tämä onnistuu, kun tuulensuojana käytetään
tuulensuojalevyjä. Tuulensuojalevy tekee rakenteessa yhtenäisen levykentän ja toimii näin rakennetta jäykistävänä materiaalina.
Vaihtoehtona on käyttää tukiorsia, jotka asennetaan korotettujen kattovasojen väleihin koko lappeen matkalle. Tukiorret muodostavat rakenteeseen vaakatuennan.
Tukiorsien ongelmana on, että ne heikentävät paikoin lämmöneristävyyttä. Tuulensuojalevyn ja tukiorsien käyttäminen samassa rakenneratkaisussa tuo varmimman
sivuttaistuennan. Kattorakennetta voidaan tukea asentamalla kulmaraudat hirsirungon ja kattovasojen liitokseen.
Kattovasojen lisäkoolauksen kiinnittäminen kattovasaan tulee suunnitella huolella.
Vaihtoehtoinen kiinnitysmenetelmä on pitkien ruuvien käyttäminen tai tukilevyn kiinnittäminen kattovasan kylkeen. Tukilevyjä käytettäessä levyt voivat olla vaneria tai
sinkittyjä naulauslevyjä. Kattovasojen riittävä sivuttaissuuntainen tuenta tulee varmistaa. Kattovasojen kasvatuslaukkujen kiinnitys on suunniteltu tässä kohteessa tapahtuvan 120 x 250 mm:n kokoisilla vanerilevyillä, jotka naulataan kattovasojen kylkeen.
Suunniteltu kattorakenne on opinnäytetyön liitteenä (liitteet 1, 2 ja 3). Kyseiset suunnitelmat ovat lupakuvia, jotka on toimitettu rakennusvalvontaan. Suunnitellulla rakenteella ja lämmöneristemäärällä saadaan yläpohja rakenteen U-arvoksi 0,144
24
W/m2K. Suunnitellun rakenteen U-arvon laskenta on opinnäytetyön liitteenä 10. Rakenteen U-arvoa laskettaessa ei tuulensuojakerroksen jälkeen olevia rakenteita tarvitse huomioida.
5.4 Vesikatteen korjaaminen
Korjaustoimien tavoitteena on lisätä katteen alustan tuuletusta. Rakenteiden tuuletuksen parantaminen voidaan toteuttaa virtausaukkoja lisäämällä tai kattorakenteen
tuuletusvälitilaa kasvattamalla. Yläpohjan tuuletustilan korkeus tulee olla matalimmallakin kohdalla yli 100 mm (RT 80–10712.1999.)
Tässä kohteessa päädyttiin kasvattamaan katteen alustan tuuletustilaa. Tuuletustilan kasvattaminen suunniteltiin toteuttavan kahdella ristiin koolatulla 50 x 50 mm
rimalla. Ristiin koolaus on työsuoritteena hieman hitaampi, kuin vaihtoehtoiset menetelmät. Ristiinkoolattu rakenne mahdollistaa parhaiten myös räystään suuntaisen
tuuletuksen. Toteutettu rakenne näkyy kuvassa 6.
Vaihtoehtoisena menetelmänä rakenteen tuulettumisen hoitamiseen on asentaa
tuulensuojakerroksen päälle 50 x 100 mm puutavara syrjälleen. Puukannattimen
alapintaan tehdään määrätyn välein lovia tai reikiä, jotka mahdollistavat rakenteen
tuulettumisen. Mikäli puukoolaus kiinnitetään syrjälleen, niiden kiinnittäminen onnistuu parhaiten ruuveilla koolauksen päältä. Tuuletusväliä kasvattavien lankkujen
päälle asennetaan raakaponttilaudoitus. Raakaponttilaudoitus muodostaa levymäisen yhtenäisen rakennekerroksen, joka toimii lappeen suunnassa jäykistävänä kerroksena.
Tuuletusrimojen päälle asennetaan uusi raakaponttilaudoitus, jonka päälle asennetaan nykymääräyksien ja suositusten mukainen palahuopakate. Umpilaudoituksen
materiaalina voidaan käyttää päätypontattua lautaa. Lisäkustannuksia normaaliin
ponttilautaan verrattuna on hieman, mutta materiaalihukka on päätypontatulla minimaalinen. Päätypontatun laudan tilalla voidaan käyttää vanerilevyjä. Vanerin etuna
on nopea asentaminen.
Rakennuksen kattorakenteiden uusimisen yhteydessä katemateriaali pidettiin kiinteistön omistajan pyynnöstä samana.
25
Palahuopakatteen alla olevan kantavakerroksen tulee olla riittävän jäykkä. Alustassa ei saisi olla yli 3 mm:n rakoja tai teräväkulmaisia hammastuksia. (RT 85–
10799. 2003)
Rakenteiden tuuletusta parannetaan myös asentamalla harjalle tuuletuskanavia.
Vanhojen itse valmistettujen tuuletuskanavien uudelleen asentamista ei kielletä.
5.5 Hirsirungon ja ikkunoiden korjausvaihtoehdot
Tässä kohteessa hirsirakenteet ovat kauttaaltaan hyvässä kunnossa, eikä niiden
osalta suoritettu korjaustoimia. Ulkopuoliset rakenteet voidaan uudelleen maalata
yläpohjaan tehtävän korjauksen jälkeen.
Ikkunoiden uusimista tulisi harkita energiatehokkuuden parantamiseksi. Ikkunoiden
uusimisella voidaan kompensoida yläpohjan lämmöneristeen lisäämistä. (Ympäristöministeriön asetus. 2013.)
Mikäli vanhat ikkunat päätetään jättää, olisivat ikkunoiden tiivisteet hyvä vaihtaa.
Myös ikkunoiden puuosien uudelleen maalaaminen tai vaihtoehtoinen pintakäsittely
olisi hyvä suorittaa.
5.6 Sisäpuoliset rakenteet
Rakennuksen sisäpuolella tupakeittiön kattopaneelin uusiminen suoritettiin osana
yläpohjan korjausta. Saunan ja pesuhuoneen alaslaskun ja yläpohjan välisen tilan
tuuletusta parannetaan. Kahden höyrynsulkukerroksen väliin jäävän tilan tuuletus
suunniteltiin toteutettavaksi kahdella tuuletusventtiilillä. Tuuletusventtiilit asennetaan pesuhuoneen oven yläpuolelle ja makuuhuoneeseen.
Sisäpuolisille rakenteille ei aikataulullisista syistä suunniteltu tehtäväksi muuta kuin
kattopaneelien uusiminen.
26
Korjaustoimia suunnitellessa suunniteltiin makuuhuoneen huonekorkeuden nostaminen. Makuuhuoneen katto muutettiin kulkemaan kattovasojen alapinnan mukaisesti. Suunniteltu makuuhuoneen huonetilankorotus näkyy opinnäytetyön liitteessä
3.
5.7 Perustuksien ja lattiarakenteen korjaaminen
Rakennuksen perustuksen näkyvien osien pintaan voidaan asentaa uusi tasoite tai
pinnoite. Sokkeliin kiinnitettävää lämmöneristettä harkittiin asennettavaksi. Sokkeliin kiinnitettävä lisälämmöneriste jätettiin aikataulullisista syistä asentamatta.
Rakennuksen routaeristyksen uusiminen voidaan toteuttaa normaaleilla routaeristelevyillä. Rakennuksessa ei tällä hetkellä ole salaojia, joten niiden asentaminen
olisi suotavaa. Rakennuksen ympärillä maanpinnan kaadot helpottavat rakennuksen salaojien suunnittelua ja toteuttamista.
Salaojien ja sadevesikaivojen asentaminen jätettiin tekemättä aikataulullisiin syihin
vedoten. Salaojien ja sadevesikaivojen asentaminen olisi mahdollista ja kustannustehokkainta suorittaa samanaikaisesti. Sokkelin ympärillä olevan routaeristyksen
uusiminen on kustannus tehokkainta tehdä samassa yhteydessä salaojien ja sadevesijärjestelmän asentamisen kanssa.
Kiinteistön terassi on painunut puutteellisten routasuojausten vuoksi. Terassin nostaminen on suunniteltu tapahtuvan korjaustoimien yhteydessä. Tupakeittiön takan
vastaisella seinällä ikkunan vieressä on huomattavissa hirsiseinän nurjahtaminen.
Lattiarakenteisiin tehtäviä korjauksia ja niiden kustannuksia on vaikea arvioida,
koska lattiarakenteiden todellisesta kunnosta ei ole varmuutta.
Lattianpintamateriaalin vaihto voidaan suorittaa myöhempänä ajankohtana, kuten
myös tulisijan edustassa olevien laattojen uusiminen.
27
6 SUORITETUT KORJAUSTOIMET
Työn valmistelut aloitettiin rakennustelineiden kokoamisella. Vapaa-ajan asunnon
kattorakenteiden korjaamiseen käytettävät telineet olivat alumiinisia 3,5 metriä korkeita työtelineitä. Työskentelytaso oli noin 2,5 metrin korkeudella. Työtelineet ulottuivat rakennuksen koko räystään matkalta. Edellisessä luvussa käsiteltyjä työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja säädöksiä noudatettiin korjaustyötä tehdessä.
6.1 Vanhojen kattomateriaalien poistaminen
Työt aloitettiin tupakeittiön puoleisen lappeen palahuovan poistamisella. Palahuopa
poistettiin purkuraudoilla ja siirrettiin suursäkkeihin, joilla poistettavat materiaalit
nosteltiin katolta. Purkujätteen siirtämisessä apuna käytettiin kuorma-autoon liitettyä
kappaletavaranostinta. Palahuopien poistamisen jälkeen kattorakenne suojattiin
yön yli kevytpeitteillä. Kevytpeitteen asennettiin niin, ettei mahdollisia sadevesiä
pääse johtumaan jo purettuihin rakenteisiin.
Palahuopakerroksen alla oli asianmukainen alushuopa. Alushuopa oli kiinnitetty
raakaponttiin naulaamalla ja alushuovassa ollutta liimapintaa hyödyntäen. Alushuovan alla olevan raakapontin alapinnassa esiintyi paikoin kosteuden jälkiä ja pieniä
määriä homepilkkuja. Raakapontti oli kiinnitetty suoraan kattovasoihin, joiden välissä oli lämmöneriste ja tuulensuojalevy. Raakapontin purkamisessa käytettiin purkurautoja. Tuulensuojalevyjä ei ollut kiinnitetty mitenkään kattovasoihin, joten niiden
poistaminen oli helppoa. Tuulensuojalevyt olivat paikoin kiinni raakaponteissa, mikä
esti rakenteen tuulettumisen (Kuva 3. Vanhaa kattorakennetta).
Tuulensuojalevyn alapinnassa ilmeni paikoittain kosteuden jälkiä. Myös lämmöneristeenä olleessa kivipohjaisessa levyvillassa oli haitallisen kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva 4. Seinän ja katon liitos). Purkamisen yhteydessä huomattiin, että
rakennusaikaista pölyä sahanpurua ei ollut poistettu lämmöneristeen ja tuulensuojalevyn välistä. (Kuva 6. Vanhaa lämmöneristettä).
28
Lämmöneristeen uloin kerros (100 mm) oli tupakeittiön puoleisella lappeella yleisesti hyvässä kunnossa. Paikalliset kosteusjäljet esiintyivät tiivistämättömien sähkörasioiden kohdalla. Myös höyrynsulun saumojen kohdilla ilmeni kosteuden aiheuttamia jälkiä. Höyrynsulun asentamisessa ja tiivistämisessä ei ollut käytetty minkään
laisia tiivistysmassoja tai ilmansulkuteippiä. Paikoitellen höyrynsulku oli vain limitetty
noin 30 cm päällekkäin. Hirsiseinän ja kattorakenteiden liitoskohdassa olevat lämmöneristeet olivat kauttaaltaan kostuneita. Seinän ja katon liitoksessa sisäkatosta
tuleva höyrynsulku loppui paikoin ennen seinälinjaa.
Savupiipun puoleiselta lappeelta huopakerroksien alta paljastui raakapontissa olevia kosteus- ja lahojälkiä. Muun muassa savupiipun ympäriltä olivat raakaponttilaudat jo lahonneita. Raakapontin purkamisen edetessä huomattiin myös, viemärin tuuletusputken puutteellisesta lämmöneristeestä aiheutuneet kosteusongelmat (Kuva
8. Savupiipun ja hirren väli ja kuva 7. Viemärin tuuletusputki.)
Savupiipun kohdalla kulkeva kattovasa todettiin rakennusvaiheessa katkaistuksi ja
sen tueksi oli asennettu parimetrinen kattovasa, jonka yläpäätä ei ollut tuettu mitenkään. Savupiipun ja kantavien rakenteiden välissä ei löytynyt juurikaan palovillaa.
Myös muutamat sähköjohdot kulkivat savupiipussa kiinni.
Savupiipun viereisestä vasasta löytyi eläviä toukkia kaarnan alta. Puutavarassa ollut
pintamateriaali poistettiin ja tuhoutunut materiaali korvattiin. Kattovasojen kasvatuksien asentamisen yhteydessä savupiipun ja kattovasojen väli eristettiin palovillalla.
Samalla sähköjohtoja siirrettiin savupiipusta poispäin.
29
Kuva 3. Vanhaa kattorakennetta
Kuva 4. Seinän ja katon liitos
6.2 Kattorakenteiden korjaaminen
Vanhojen kattovasojen kunto tarkastettiin ennen kasvatuksien asentamista. Tarkistuksen jälkeen asennettiin kattovasojen kasvatukset. Kattovasojen kasvatukset kiinnitettiin havuvanerilevyillä vanhoihin kattovasoihin. Havuvanerin sijoitus on nähtävissä liitteissä 1 ja 2.
Kattovasojen kasvattamisen jälkeen jäljellä olleet vanhat lämmöneristeet poistettiin.
Kattorakenteet puhdistettiin yläkautta purkujätteestä rakennusimurilla. Purkujätteen
puhdistamisen jälkeen toinen työryhmä aloitti sisäkaton purkamisen tupakeittiön
puoleiselta osalta. Sisäkattopaneelin poistamisen jälkeen myös vanha höyrynsulkumuovi poistettiin.
Uusi höyrynsulku asennettiin hakasilla kattovasojen alapintaan. Höyrynsulun saumat limitettiin 15 cm tuotteen valmistajan ohjeiden mukaisesti, ja saumat teipattiin
käyttötarkoituksen mukaisella teipillä.
Samanaikaisesti rakennuksen ulkopuolella asennettiin tuulensuojalevyjä kasvatettujen kattovasojen päälle. Tuulensuojalevyjen kiinnittämisessä käytettiin 2,1 x 32
huopakattonauloja. Tuulensuojalevyn asentamisen yhteydessä asennettiin myös
räystään suuntainen tuuletusvälirima. Tuuletusvälirimana käytettiin 50 x 50 mm
mäntyrimaa. Tuuletusrimat kiinnitettiin naulaamalla 3 kpl 90 mm:n konenaulaa riman ja tuulensuojalevyn lävitse kattovasoihin. Räystään suuntainen vaakarima
toimi työalustana tuulensuojalevyjen asentamisen edetessä.
30
Tuulensuojalevyn ja räystään suuntaisten rimojen asentamisen jälkeen asennettiin
lappeen suuntaiset rimat. Tällä tavalla varmistettiin suunnitelmien mukaisesti rakenteen ristiin tuulettuminen. Lappeen suuntaisten tuuletusrimojen päälle asennettiin
raakaponttilaudoitus. Raakaponttilaudoitus toimi yhtenäisenä jakavana rakenteena
huopakerrosien alla. Raakaponttilaudoituksen ensimmäinen lauta asennettiin 60
mm ylitse kattovasojen päästä mitattuna. Jo asennetut tuuletus rimat ovat nähtävissä kuvassa 5. (kuva 5. kattorakenteen tuuletusväli.)
Raakapontin asentamisen jälkeen asennettiin tupakeittiön puoleiselle lappeelle tulevat räystäslaudat. Räystäslautojen asentamisen jälkeen asennettiin huopakerroksien alle tuleva kolmiorimat. Kolmiorimat tehtiin halkaisemalla 50 x 50 rima 45o kulmassa. Kolmiorimojen päät työstettiin räystäältä loivemmaksi. Kolmiorimat asennettiin päätyräystäille.
Alushuopa asennettiin kolmiorimojen päälle sekä 40 mm yli räystäältä. Räystäältä
yli asennettu alushuopa taivutettiin raakapontin sahattua syrjää vasten kuumailmapuhallinta hyödyntäen. Taivutettu alushuopa naulattiin huopakattonauloilla 15 cm:n
välein raakaponttilaudan syrjään. Alushuopa asennettiin kauttaaltaan tupakeittiön
puoleiselle lappeelle, toimiessaan samalla sääsuojana alla oleville rakenteille. Alushuopa kerroksen päälle asennettiin reunahuopa. Reunahuopa mitoitettiin 45 mm yli
räystäältä.
Palahuovan asentaminen aloitettiin asentamalla palahuovan kuvio räystään tasalle.
Palahuovat leikattiin päätyräystäällä kolmiorimojen päälle. Palahuopakerroksen
asentamisessa ja kiinnittämisessä noudatettiin tuotteen valmistajien ohjeita. Palahuovan asentamisen jälkeen telineet purettiin ja siirrettiin savupiipun puoleiselle lappeelle.
Savupiipun puoleiselle lappeelle tulevia tuulensuojalevyn ei asennettu harjalle asti.
Tämä harjalle jäänyt aukko mahdollisti ja helpotti molempien lappeiden lämmöneristämistä. Tuulensuoja ja koolausrimat asennettiin savupiippuun asti. Lämmöneristeenä toimii puhallettava puukuitupohjainen eriste. Ennen lämmöneristeen puhaltamista varmistettiin höyrynsulun pitävyys tarkistamalla läpi kaikki kriittiset liitokset.
Uutta puhallusvillaa asennettiin kattorakenteisiin 175 mm + 150 mm eli 325 mm:n
paksuudelta. Lämmöneristekerroksen jälkeen asennettiin myös 12 mm:n paksuinen
31
kuitulevy, joten uuden rakenteen lämmöneristekerroksen paksuudeksi tuli 337 mm.
Korjaustöissä toteutettavalla rakenteella, tuli rakenteen U-arvoksi 0,144 W/m2 K. Uarvolaskenta on opinnäytetyön liitteessä 9. Lämmöneriste puhallettiin kattorakenteisiin tuotteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Lämmöneristeen puhaltamisen jälkeen asentamattomat tuulensuojalevyt asennettiin paikalleen. Koolausrimojen asentamisen yhteydessä puhdistettiin kattorakenteen pölyyntyneestä lämmöneristeestä. Puhdistamisen jälkeen tuulensuojalevyistä
harjalle jäävä sauma tiivistettiin uretaanilla ja ilmansulkuteipillä. Tiivistämisen jälkeen raakaponttilaudoitus asennettiin koolausrimojen päälle.
Raakaponttilaudoitus jätettiin irti savupiipusta rakennusohjeiden mukaisesti. Raakaponttilaudoituksen jälkeen asennettiin räystäslaudat päätyräystäille. Alimmainen
räystäslauta asennettiin 15 mm kattovasojen viistettyjen alareunojen tasoa alemmaksi. Otsalautojen asentamisen jälkeen asennettiin alushuopa savupiipunpuoleiselle lappeelle.
Savupiipun harjanpuoleiselle osalle tehtiin kolmirima, jonka tarkoituksena on johtaa
harjalta tulevat valumavedet pois savupiipun juuresta. Alushuopa taiteltiin kolmioriman päälle kuumailmapuhallinta apuna käyttäen. Alushuovan ja piipun välinen
sauma tiivistettiin tulenkestävällä tiivistysmassalla. Samalla tiivistysmassalla tiivistettiin myös viemärintuuletuksen läpivienti. Alushuovan asentamisen jälkeen asennettiin palahuovat valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Myös räystäälle kolmiorimojen päälle asennettavien palahuopien asentamisessa käytettiin apuna kuumailmapuhallinta.
Savupiipun kohdalta palahuovat nostettiin noin 25 cm:n ylös savupiippua vasten.
Palahuovat muotoiltiin muotoon kuumailmapuhaltimella. Päätyräystäille sekä harjalle asennettiin harjakaistale, jolla palahuopien kiinnitykseen käytetyt naulat saatiin
piiloon. Harjakaistaleessa oli liimapinta, joka mahdollisti naulattoman kiinnityksen.
Harjakaistaleen asentamisessakin käytettiin apuna kuumailmapuhallinta. Savupiipun ympärille ollut suojapelti muokattiin sopimaan uudelle kattorakenteelle.
Räystäälle asennetaan peitelauta, joka asennetaan 23 mm:n etäisyydelle tuuletusrimoista kattovasojen kasvatusten väliin. Peitelaudan tarkoituksena on estää lintu-
32
jen pääseminen rakenteisiin. Myös päätyräystäille asennetaan peitelauta. Peitelauta peittää myös tuuletus välin ja tekee rakenteessa yhtenäisen näköisen kokonaisuuden.
Kattorakenteiden korjaamisen jälkeen vapaa-ajan asunnon ympäristö siivottiin korjaustoimien aikana tulleesta jätteestä. Kiinteistön ympäristön siivoamista helpotti jo
purkuvaiheessa lajiteltu rakennusjäte. Energiapuuksi kelpaava rakennuksesta poistettu puutavara kerättiin erilleen ongelmajätteestä.
Kuva 5. Kattorakenteen tuuletusväli
Kuva 6. Vanhaa lämmöneristettä
Kuva 8. Savupiipun ja hirren väli
Kuva 7. Viemärintuuletusputki
6.3 Sisäpuoliset rakenteet
Makuuhuoneen katto nostettiin suunnitelmien mukaan kiinteistön omistajan pyynnöstä. Ennen korjaustoimia makuuhuoneen huonekorkeus oli 2,2 metriä. Korjaustoimien jälkeen makuuhuoneen sisäkatto kulkee kattovasojen alapinnan mukaisesti.
33
Makuuhuoneen vanha alaslasku oli tehty saunan ja pesuhuoneen kattojen tasoon.
Makuuhuoneen kattopaneelit oli selvästi vaihdettu, mutta vaihdon syytä ei kiinteistön nykyisellä omistajalla ollut.
Makuuhuoneen kattopaneelien purkamisen yhteydessä huomattiin alaslaskun peittämiä kosteuden jälkiä ikkunanpuoleisella hirsiseinällä. Kosteus on ilmeisesti kulkeutunut kattovasoja pitkin hirsiseinälle. Selvää syytä kosteudesta aiheutuneille jäljille ei näkynyt. (Kuva 10. Mh ennen korjaustoimenpiteitä ja Kuva 9. Mh:n ulkoseinällä olevia kosteuden jälkiä). Hirsiseinällä havaitut kosteusjäljet hiottiin ennen höyrynsulun asentamista.
Kattorakenteiden korjauksen yhteydessä tarkistettiin saunan ja pesuhuoneen alaslaskun yläpuolisten rakenteen kunto. Saunan päällisistä rakenteista löytyi kosteusjälkiä. Saunan sisäkattolaudat todettiin olevan suoraan saunan ilmansulussa kiinni.
Saunan yläpuolella olevat kostuneet lämmöneristeet korvattiin uusilla ja kiinteistön
omistajaa tiedotettiin asiaan liittyvistä riskeistä, mikäli korjaustoimia ei tulla tekemään lähiaikoina. Korjauskehotukseksi todettiin nykyaikaisen saunan ja seinäpaneelien ilmaraon tekeminen kattopaneelien vaihdon yhteydessä. (Kuva 12. Saunankaton höyrynsulku).
Uusi höyrynsulku asennettiin makuuhuoneen osalta kattovasojen alapintaan. Höyrynsulku tiivistettiin teippaamalla seinän ja höyrynsulun liitoskohdat, sekä höyrynsulun saumat. Höyrynsulun alapintaan asennettiin harvalaudoitus suunnitelmien
mukaisesti.
Saunan ja makuuhuoneen välisen hirsiseinän päälle asennettiin painumavaralla kevytseinä, jonka saunanpuoli äänieristettiin ennen makuuhuoneisen puolen panelointia. Kiinteistön omistajan toivomuksesta paneelina käytettiin tuppeen sahattua
kuusta. Samalla makuuhuoneeseen asennettiin kattovalolle rasianpohja ja vedettiin
sähköjohdot tulevalle valokytkimelle. Sähköasentaja kävi kytkemässä johdot korjaustoimien päätteeksi. (Kuva 11. Painumavaralla rakennettu väliseinä)
Saunan ja pesuhuoneen kattorakenteiden väliin jäävän tilan tuuletusta parannettiin
asentamalla tuuletusventtiileitä tupakeittiön puoleiselle seinälle. Tuuletusventtiilien
34
tehtävänä on varmistaa tuuletus kahden höyrynsulkukerroksen väliin jääneestä tilasta. Ennen korjaustoimia kahden höyrynsulun väliin jääneen tilan tuuletus oli hoidettu vain tupakeittiön puoleisen seinän paneeleihin jätetyillä raoilla.
Makuuhuoneen ja tupakeittiön sisäkattopaneelina käytettiin pintakäsittelemätöntä
kuusipaneelia. Sisäkaton pintakäsittely tapahtui kiinteistön omistajan toimesta myöhemmin.
Kuva 9 Mh:n ulkoseinällä olevia kosteuden jälkiä
Kuva 10 Mh ennen korjaustoimia
Kuva 11 Painumavaralla rakennettu väli- Kuva 12 Saunankaton höyrynsulku
seinä
6.4 Hirsirungolle suoritetut korjaustoimet
Rakennuksen ulkopuolisille rakenteille ei tällä kertaa tehty merkittäviä parannuksia
niiden hyvästä kunnosta johtuen. Kiinteistön omistaja suoritti rakennuksen ulkoosien maalaamisen ja puurakenteiden suojaamisen homeenestoaineilla myöhemmin samana kesänä (Kuva 13. Yleiskuva maalauksen jälkeen.)
35
Tupakeittiön ikkunanvieressä olevan nurjahduksen oikaisemiseen suunnitellaan
asennettavaksi tukipuu ammattikielellä följäri. Följärin kiinnittämisessä hirsiseinään
suositellaan käytettäväksi täkkiputteja. Kiinnitykseen käytettävien täkkipultien tulisi
ulottua följärin lävitse noin puoliväliin hirsiseinää.(RT 82- 11168.2014.)
Ikkunoiden puuosille ei aikataulullisista syistä tehty korjaustoimenpiteitä.
6.5 Perustukset ja lattiarakenteet
Perustuksien kuntoa selvitettiin kyseisten korjaustoimien aikana, mutta niiden korjaaminen jäi aikataulullisista syistä pois. Routaeristyksen kunto selvitettiin ja niiden
uusimista suositeltiin yhdessä mahdollisten rännikaivojen ja salaojien asentamisen
yhteydessä.
Korjaustoimien aikana aukaistiin lattiarakennetta tupakeittiön ja makuuhuoneen väliseinän kohdilta. Lattiarakenteet todettiin avatulta osin olevan hyvässä kunnossa.
Lattiarakenteiden kuntoa ei koko rakennuksen alueelta tutkittu. Lattianpintakerroksen alta löytyi 28 mm paksu lankkulattia. Lämmöneristettä aukaistussa lattiarakenteessa mitattiin 175 mm.
Lattialautojen kunto oli hyvä niiltä osin mitä lattiarakennetta aukaistiin. Lattialankuissa silmiinpistävintä olivat noin 1–2 mm leveät raot lankkujen saumoissa, sekä
paikoin lankkujen päältä tehty naulaus. Lattiarakenteessa olevaa höyrynsulkua tai
sen kuntoa ei avatulta lattia osuudelta pystynyt näkemään.(Kuva 14. Lattiarakennetta väliseinän kohdalta).
Kuva 13. Yleiskuva maalauksen jälkeen
Kuva 14. Lattiarakennetta väliseinän
kohdalta
36
7 KUSTANNUKSET
7.1 Työmäärät
Seuraavat työaikamenekit ovat Rakennustiedon, Rakennustöiden menekit 2014 ja
Aikataulukirjat 2013 kirjoista.
Taulukko 2. Esimerkkejä työsuorituksissa
Työsuoritus
Työmenekit
Yksikkö
Ikkunoiden suojaus rakennuksen sisältäpäin
0,35 tth
tth/m2
Lattian suojaus
0,04
tth/ m2
Kermikatteen purku ja siivous
0,220
tth/ m2
Koko vesikattorakenteen purkutyö
0,40
tth/ m2
Kattopalkkien ja osien asentaminen
0,20
tth/ m2
Katealustan umpilaudoitus
0,19
tth/m2
Läpivientien asentaminen
0,50
tth/kpl
Aluskermin asentaminen
0,033
tth/ m2
Pintakermin asentaminen
0,055
tth/ m2
Työkohteeseen oli suositeltu työryhmän kooksi 2 rakennusammattimiestä ja 2 rakennusmiestä. Työsuoritekirjoissa on oletettu, että kaikki valmistavat työvaiheet
ovat tehtynä. Valmistavia työvaiheita ovat esimerkiksi telineiden kasaaminen sekä
kohteen suojaaminen. Työnkestoon tulee lisätä myös kiinteistön ja sen ympäristön
siivoaminen, sekä rakennusjätteen käsittelyyn kuluva aika.
37
Jokainen korjauskohde on omanlaisensa, joten yleisillä aikatauluilla voidaan tehdä
vain alustavia arvioita töiden kestosta. Korjaustöihin perehtynyt ammattilainen ja
työryhmänsä tuntevat työnjohtajat osaavat tehdä parhaan arvion korjaustöiden kestosta. Kattorakennetta uusittaessa tulee huomioida sään vaikutus työn etenemiseen. Tästä syystä aikataulua ei tule suunnitella liian tiukaksi. (Aikataulukirja 2013).
Työnkeston laskeminen huolellisesti ja työntekijöiden perehdyttäminen kohteeseen
sekä suunnitelmiin parantavat työturvallisuutta. Samalla ne nopeuttavat korjausprojektin etenemistä. Korjausrakentamisessa ei voida välttyä yllätyksiltä. Mikäli suunnitelmista joudutaan poikkeaman olennaisesti, tulee kaikille projektiin osallistuville tahoille ilmoittaa muutoksista sekä niiden syistä. Korjaussuunnitelmiin tehtävissä
muutoksia tulisi jokaista osapuolta informoida ja kuunnella heidän näkemyksensä
asiaan. Merkittäviä muutoksia korjaussuunnitelmiin tai materiaaleihin ei tule tehdä
ilman kiinteistön omistajan suostumusta.
7.2 Materiaalikustannuksien vertailua yläpohjan osalta
Rakenteita suunnitellessa on hyvä huomioida eri rakennusmateriaalien ja korjaustapojen kustannuserot. Rakennusmateriaalin tulee täyttää sille suunnitellut rakennetekniset ominaisuudet. Erilaisten rakennusmateriaalien rakennusfysikaalinen yhteensopivuus tulee myös varmistaa. Tästä johtuen useat korjaustyössä käytettävät
rakennusmateriaalit valitaan jo suunnitteluvaiheessa. Kun korjaustoimiin tarvittavat
suunnitelmat on toimitettu paikalliseen rakennusvalvontaan, voidaan suunnitelmien
pohjalta laskea korjaustoimiin tarvittavat rakennusmateriaalit ja niistä muodostuvat
kustannukset.
Seuraavassa on esimerkkejä eri materiaalikustannuksista esimerkki kohteena olevan rakennuksen kattorakenteisiin.
•
Ekovillan 13 kg/säkki noin 20–24 €/kpl. Menekki vino-ontelo 3–4 säkkiä/m3.
•
Paroc eristelevy 150x565x1200 9–11 €/m2.
•
Spu-polyuretaanilevy 100x1200x2400 25–30 €/m2. Spu-polyuretaanilevy
150x1200x2400 38- 42€/m2.
38
(Hinnat ovat keskiarvoja eri verkkokaupoista: taloon.com, Rautia.fi. K-rauta. Starksuomi.fi. Hinnat. tarkastettu 9.10.2015)
Rakennustarvikkeet on hyvä eritellä tarvittavan määrän muukaan. Rakennusmateriaalien erittelyssä Excel–taulukko on hyvä apuväline. Korjaustoimissa kaikkia kustannuksia ei täysin voi ennakoida, mikäli rakenteita ei ole avattu etukäteen. Esimerkkikohteessa täyttä varmuutta kaikkien kattovasojen kunnosta ei ole, joten materiaalihankintojen yhteydessä on huomioitava mahdolliset vaihdettavat kattovasat. Tämän kohteen korjaussuunnittelussa arvioidaan että kuusi kappaletta kattovasoja
joudutaan vaihtamaan. Mahdollisista lisäkustannuksista tulee korjaustoimien edetessä sopia kiinteistön omistajan kanssa.
Tässä korjauskohteessa suurimmat yksittäiset materiaalikustannukset muodostavat
katemateriaalit ja lämmöneristeet. Lämmöneristemateriaalin valintaa ei pidä suoraan valita kustannuksien perusteella. Lämmöneristeen fysikaaliset ominaisuudet ja
mahdollisimman pitkä elinikä tulisi olla valintaperusteluiden pohjana.
Rakenteiden korjaamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit voidaan kilpailutta eri rakennusmateriaalitoimittajien osalta, mikäli mahdollista. Huolellisesti tehdyt rakennesuunnitelmat ja rakennusmateriaalitaulukko helpottavat tarjousten pyytämistä eri rakennustarviketoimittajilta. Jos korjaustoimissa on suunniteltu käytettävän halutun
valmistajan tuotteita, tulee rakennusmateriaali olla merkittynä materiaalitaulukossa,
joka toimitetaan rakennustarvikkeiden toimittajille kilpailutuksen pohjaksi.
Korjaustoimia suunnitellessa kannattaa myös korjaustoimiin tarvittavia rakennustarvikkeista tehdä taulukko. Tällä tavalla kaikki korjaustoimiin tarvittavat rakennustarvikkeet tulevat varmemmin huomioituna. Listattavia tarvikkeita ovat muun muassa
erilaiset kiinnikkeet, ilmansulkuteippi ja muut korjaustoimissa tarvittavat materiaalit.
Myös korjaustöissä tarvittavia työvälineitä ja tarvikkeita tulisi miettiä, ennen korjaustoimien aloittamista, mikäli korjaustoimiin ryhtyy itsenäisesti.
39
7.3 Materiaalikustannukset muihin rakenteisiin
Tämän korjaustoimien yhteydessä ei lattiarakenteelle ja perustuksille tehty korjaustoimia. Lattiarakenteille suunnitellut korjaukset päätettiin toteuttaa aikataulullisista
syistä seuraavana vuonna. Mikäli lattiarakenteita ei tarvitse vaihtaa muodostuvat
kustannukset ainoastaan lattian pintamateriaaleista. Lattiarakenteisiin tehtävät korjaukset tulisivat suunnitella vasta, kun lattia rakenteiden kunto on varmistettu.
Mikäli lattianlämmöneristeiden kunto todetaan heikoksi ja uusiminen on järkevää,
ovat lämmöneristeiden hinnat sellu-ja kivivillan osalta sama kuin yläpohjaan asentaessa.
Sokkelin uudelleen pinnoittaminen ja rakennuksen roudan eristyksen parantaminen
suoritetaan seuraavana vuonna. 100 mm paksun EPS–Routa eristyslevyjen hinta
on keskimäärin 11- 15 €/m2. (hintatiedot: taloon.com ja rautia.fi. [viitattu:
9.10.2015]).
Rakennuksen ulkopuoliset rakenteet maalattiin korjaustoimien jälkeen. Maalaus toteutui ruiskumaalauksella. Ruiskumaalaukseen soveltuvien maalien hinta vaihtelee
siinä olevien väripigmenttien määrän mukaan. Yhden 10 litran maalipurkin hinta on
noin 100–150 €. Riittoisuus ruiskutettavissa ulkomaaleissa on noin 5–6 m2/l. (hintatiedot: taloon.com ja rautia.fi. [viitattu: 9.10.2015]).
Hirsiseinien sisäpintojen hiominen oli asiakkaan toimesta suunnitteilla. Seinien hiominen jätettiin aikataulullisista syistä suorittamatta. Hiomisen jälkeen hirsipinnat olisi
käsitelty sisätiloihin tarkoitetulla pinnoitteella. Seinäpintojen hiomista vaikeuttaa piilutettu hirsipinta. Vaihtoehtona on hirsiseinän uudelleen piiluttaminen ja pinnoittaminen halutulla kylläste aineella.
40
8 RAKENNUSLUPA
Rakennuslupa tai ilmoitusmenettelyn tarve vaihtelee paikkakunnittain Suomessa
merkittävästi. Paikallisen rakennusvalvonnasta vastaavan viranomaisen verkkosivuilta löytyy hyvin tietoa. Parhaiten tietoa tarvittavista rakennusluvista ja ilmoituksista saa sähköpostilla tai soittamalla paikalliseen rakennusvalvontaan. Tarvittavaan lupaan vaikuttaa rakenteiden uusimisen tarve ja korjaustoimien vaikutus rakennuksen käyttötarkoitukseen, sekä tehtävien korjausten laajuus.
Ympäristöministeriön asetuksien mukaan rakennuksesta tai rakenteessa tulee hyvää rakennustapaa noudattaen suunnitella ja toteuttaa energiatehokas rakenneratkaisu. (D3; Ympäristöministeriön asetus 2013.)
Rakennuslupia on olemassa viisi erilaista, rakennuslupa, toimenpidelupa, maisematyölupa, purkamislupa ja ilmoitusmenettely. Lupa tarve ja käytäntö poikkeavat paikkakunnittain. (Rakentaja.fi [viitattu 18.8.2015])
Lupaprosessissa voi kestää paikkakunnasta riippuen useampi viikko. Rakennuslupa korjaustoimiin, kannattaa hakea jo hyvissä ajoin ennen korjaustoimien suunniteltua aloittamista. Rakennus- tai toimenpidelupa on voimassa paikkakunnasta riippuen 1–5 vuotta. Rakennusluvan hakemiseen tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat
selviävät paikallisesta rakennusvalvonnasta. Yleisesti rakennuslupahakemuksen
yhteydessä tarvittavat piirustukset ja suunnitelmat ovat:
•
pohjakuva
•
julkisivukuvat
•
leikkauskuvat
•
detallikuvat rakenteiden liitoksista.
•
energiatodistus.
Naapurien kuuleminen kannattaa suorittaa, mikäli korjaustoimet ovat merkittäviä ja
kiinteistö sijaitsee aivan naapurien rajan tuntumassa. Naapureilta kannattaa pyytää
kirjallinen suostumus, mikäli rakennusvalvonta suostumusta vaatii. Kuntaliitto on
tehnyt yleisen kaikkiin Suomen kuntiin käyvän ilmoituskaavakkeen naapurien kirjal-
41
lisille suostumuksille. Mikäli rakenteita tai rakennusta ei olennaisesti muuteta ja samalla rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi, on korjaustoimiin
tarvittava lupa mahdollista saada (Rakennuslupa.fi. 2015.)
Rakennuslupaa haettaessa tulee korjaustoimista vastaavan työjohtajan ja pääsuunnittelijan olla nimettynä. Korjaustoimien suorittamista helpottaa, mikäli kohteeseen
valittu vastaavana mestari voi olla korjauskohteella koko korjaustoimien ajan. Vastaavana mestarina toimimisen edellytykset on määrätty Maakäyttö- ja rakennuslain
§ 122. Kuntaliitto on tehnyt kaikkiin kuntiin käyvän kaavakkeen hakemuksesta rakennustyön vastaavasta työnjohtajasta. (Maankäyttö ja rakennuslaki § 122.)
Rakennusvalvontaan on syytä olla yhteydessä, vaikka kohde ei tarvitse erillistä rakennuslupaa. Korjauskohteen koosta ja suoritettavien korjaustoimien laajuudesta
riippuen voi rakennusvalvonta katsoa tehtävät korjaustoimenpiteet vähäisiksi ja kuuluvat osana rakennuksen kunnossapitoon. Tässä tapauksessa ilmoitus tehtävistä
korjauksista paikalliseen rakennusvalvontaan riittää.
Kaikkia rakennusluvan varaisia kohteita ja niissä työskenteleviä velvoitetaan ilmoittamaan rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt verohallinnolle. Rakennus/korjaustoimeen ryhtyvän tulee varmistaa tuleeko rakentamisilmoitus täyttää. Rakentamisilmoitukseen on valmiita kaavakkeita ja sähköisessä muodossa täytettäviä lomakkeita. Rakentamisilmoitusvelvollisuus on voimassa kun rakennukseen tehdään
loppukatselmus 1.7.2014 jälkeen. (Rakentamisilmoitus[Viitattu 26.5.2015].)
Haasteita vapaa–ajan asunnon korjaukseen tarvittavien lupien myönteiseen päätökseen tuo, jos rakennus tai sen osa tai ympäristö on suojeltu. Mikäli rakennus tai
sen ympäristö on suojeltu, tulee korjaustoimia suunniteltaessa olla yhteydessä suojelupäätöksen tehneeseen tahoon. Kiinteistön omistajia on yleisesti tiedotettu mikäli
rakennukseen tai sen osaan on tehty suojelupäätös. Poikkeuksena merkittävän
suomalaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan omistamat vapaa-ajanasunnot. (Puuinfo.fi.2015.)
42
9 POHDINTAA
Opinnäytetyön tavoite oli käydä lävitse mahdollisia yläpohjaan tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Tarkoituksena oli myös käydä läpi erilaisia korjausvaihtoehtoja, sekä
eroavaisuuksia eri rakennusmateriaalien välille. Seuraavana esitellään huomioituja
asioita korjaustoimien yhteydessä:
Rakennuksen säännöllisten huoltotoimenpiteiden suorittaminen varmistaa rakennuksen ja sen osien kunnossa pysymisen. Samalla säännöllisen huollon yhteydessä voidaan mahdollisesti alkavat kosteus–tai lahovauriot korjata. Vaurioiden laajuus vaikuttaa suoritettavaan korjaukseen ja sitä kautta kustannuksiin.
Vaikka vapaa-ajan asuntoa ei käytetä päivittäin, tulisi kiinteistöön tehdä vuosittaiset
huoltotoimet. Säännölliset huoltotoimet eivät poista rakenteellisia riskejä, mutta niiden mahdollisesti aiheuttamat vauriot tulevat ilmi aikaisessa vaiheessa.
Jokainen vapaa-ajan kiinteistö on erilainen rakenneratkaisultaan, rakennusvuodesta ja rakentamispaikkakunnasta riippuen. Myös rakennuspaikkakunnan eroavaisuudet tulisi huomioida muutenkin kuin lumikuormien laskennassa. Rakennuspaikasta johtuen rakennukseen kohdistuva kosteusrasitteet voivat erota merkittävästi.
Jokaisen kohteen korjaustoimet tulisi suunnitella erikseen ja maantieteellinen sijainti
huomioiden.
43
LÄHTEET
Aikataulukirjat 2013. 2013. Helsinki: Rakennustieto.
D3. 2012. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Rakennuksen energiatehokkuus. Helsinki.
E3. 2007. Suomen rakennusmääräyskokoelma. Pienten savupiippujen rakenteet
ja paloturvalisuus. Helsinki: Ympäristöministeriö.
Ekovilla. 2015. ohjeet. [Verkkosivu]. Ekovilla. [Viitattu 22.8.2015]. Saatavana: ekovilla.fi
Finanssialan keskusliitto. Korjausrakentamisen turvallisuus. 3.6 Sähkötyöt ja laitteet.
Hometalkoot.fi. Ei päiväystä.[Verkkosivu]. Helsinki: Ympäristöministeriö, Kosteusja hometalkoot, Talo- peli. [Viitattu 11.9.2015]. Saatavana: http://hometalkoot.fi/
Katepal. 2015. Katon huolto-ohjeet. [Verkkosivu]. Katepal. [Viitattu 18.8.2015].
Saatavana:
L.3.12/1993. Jätelaki 5§
Lauttammi, A., Lehtonen, J. & Laine, K. 2008. Talojenkorjausrakentaminen-Johdatus perusteisiin. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelu keskus
Maankäyttö- ja rakennuslaki. § 122.
Paroc. 2015. Ratkaisut-tuotteet.[Verkkosivu]. Paroc. [Viitattu 22.8.2015]. Saatavana: paroc.fi
Puuinfo.fi. 2015. [Verkkosivu]. Puuinfo. [Viitattu 25.7.2015]. Saatavana: www.puuinfo/ suunnitteluohjeet/ korjausrakentaminen ja suojelu kohteet
Rakennuslupa.fi. 2015. [Verkkosivu]. Rakennuslupa.fi. [Viitattu 22.8.2015]. Saatavana: rakennuslupa.fi
Rakennustöiden menekit 2014. 2014. Helsinki: Rakennustieto.
Rakentaja.fi. 2015. [Verkkosivu]. [Viitattu 18.8.2015] Saatavana.
Rakentamisilmoitus. Ei päiväystä. [Verkkosivu]. Helsinki: Verohallinto. [Viitattu
26.5.2015]. Saatavana: vero.fi/rakentamisimoitukset
44
Ratu 02-3037. 2003. Työmaansähköistys. Helsinki: Rakennustieto
Ratu 82—0384. 2011. Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet - käsittely ja
suojaus. Menetelmät. Helsinki: Rakennustieto
Ratu 84–0386. 2011. Suojaus. Helsinki: Rakennustieto
Rautia.fi. Ei päiväystä. [Verkkosivu]. [Viitattu 11.9.2015]. Saatavana.
RT 80–10712. 1999. Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot/korjausrakentaminen. Helsinki: Rakennustieto.
RT- 81–11000. 2010. Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Helsinki: Rakennusteito
RT 82- 11168. 2014. Hirsitalon suunnitteluperusteet. Helsinki: Rakennustieto
RT 83–11161. 2014. Yläpohjan lisälämmöneristäminen. Helsinki: Rakennustieto
RT 84- 10793. 2003. Puutalon märkätilat. Helsinki: Rakennustieto
RT 85–10799. 2003. Bitumikermikate, perustietoja. Helsinki: Rakennustieto
RT RakMk-21069. 1998. Rakenteiden varmuus ja kuormitukset. määräykset 1998.
Helsinki: Rakennustieto
RT STM- 21419. 2009. Valtioneuvoston asetus rakennustyönturvallisuudesta. Helsinki: Rakennustieto
SPU. 2015. suunnittelu/detaljikirjasto. [Verkkosivu]. SPU. [Viitattu 22.8.2015]. Saatavana: spu.fi
Suomi.fi. 2015. Lomakkeet. [Verkkosivu]. Suomi.fi. [Viitattu 13.5.2015]. Saatavana:
suomi.fi
Työturvallisuuskeskus. 2011. Toimiva asbestipurku. [PDF-tiedosto]. Työturvallisuuskeskus.
Valtioneuvoston päätös rakennusjätteestä 5§1072/1993. Ympäristöministeriö
VTT. 2013. Kosteusteknillisesti toimivia periaateratkaisuja. s.21. Helsinki:
Ympäristöministeriön asetus. 2013. Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Helsinki.
45
LIITTEET
Liite 1; Detaljikuva yläpohjan ja seinän liitoksesta
Liite 2; Detaljikuva kattorakenteiden harjaliitoksesta
Liite 3; Leikkauskuvat vapaa-ajanasunnosta ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteiden
Liite 4; Pohjakuva
Liite 5; Julkisivukuvat ennen korjaustoimenpiteitä
Liite 6; Julkisivukuvat ennen korjaustoimenpiteitä
Liite 7; Julkisivukuvat korjaustoimenpiteiden jälkeen
Liite 8; Julkisivukuvat korjaustoimenpiteiden jälkeen
Liite 9; U-arvolaskenta
1
LIITE 1 Detaljikuva kattorakenteiden ja seinänliitoksesta
1
LIITE 2 Detalji harjaliitoksesta
1
LIITE 3. Leikkauskuvat ennen korjaustoimenpiteitä, ja korjaustoimissa toteutettu rakenne.
1
LIITE 4. Pohjakuva
1
LIITE 5. Julkisivukuvat ennen korjaustoimenpiteitä
1
LIITE 6. Julkisivukuvat ennen korjaustoimenpiteitä
1
LIITE 7. Julkisivukuvat korjaustoimien jälkeen
1
LIITE 8. Julkisivukuvat korjaustoimien jälkeen
1
LIITE 9. U-arvo laskenta
1