JYRÄNKÖLÄN NUORISOKODIN OPINNÄYTETYÖN RAPORTTI LAATUKÄSIKIRJA
by user
Comments
Transcript
JYRÄNKÖLÄN NUORISOKODIN OPINNÄYTETYÖN RAPORTTI LAATUKÄSIKIRJA
JYRÄNKÖLÄN NUORISOKODIN LAATUKÄSIKIRJA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTI Risto Nikula Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi(AMK) + diakoni 2 TIIVISTELMÄ Nikula, Risto. ”Jyränkölän nuorisokodin laatukäsikirja” – Jyränkölän nuorisokodin opinnäytetyön raportti. Järvenpää, kevät 2014, 29 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tekeminen käynnistyi Jyränkölän nuorisokodissa vuoden 2012 syksyllä. Tavoitteena oli tehdä työelämälähtöinen ja työelämää palveleva opinnäytetyö. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin laatukäsikirja, joka koettiin työyhteisössä erittäin tarpeelliseksi. Syksystä 2012 alkaen tietoa on kerätty laatukäsikirjaa varten ja nyt vuonna 2014 työ on valmis. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) säätää, että yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma tai laatukäsikirja, joka sisältää palveluntuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Laatukäsikirja tulee pitää myös julkisesti nähtävillä ja sen toteutumista on seurattava säännöllisesti. Laatukäsikirja antaa suuntaviivat ja työvälineet suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille, joka puolestaan edesauttaa henkilökuntaa sitoutumaan laatutyöskentelyyn. Laatukäsikirjassa on tärkeä tuoda esiin se, mitä organisaatio haluaa vahvimmin painottaa työssään. Työyhteisölle ja sen organisaatiolle on välttämätöntä kiinnittää huomiota laadunhallintaan sekä sen järjestelmälliseen kehittämiseen. Laatukäsikirja on tärkeä yrityksen henkilökunnalle, mutta se palvelee myös asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja opiskelijoita. Lisäksi se voi toimia myös ns.”käyntikorttina”, esitteenä yrityksestä, esimerkiksi yrityksen kotisivuilla. Jyränkölän nuorisokodin tavoitteena on nuoren arvomaailman kehittyminen suuntaan, jossa eheytyminen ja vastuunotto omasta elämästä on mahdollista. Hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin luominen nuoren ympärille tätä kannattelemaan, tarvitaan paitsi läheisten ja muun verkoston, myös koko nuorisokodin henkilöstön saumatonta yhteistyötä. Jyränkölän nuorisokodin oma hyvin suunniteltu jälkihoito helpottaa osaltaan nuoren siirtymistä seuraavaan elämänvaiheeseensa – omaan itsenäiseen elämäänsä. Asiasanat: arviointi, laatu, laatukäsikirja, laadunhallinta, laatujohtaminen, lastensuojelu. 3 ABSTRACT Nikula, Risto. Jyränkölä youth home quality manual. 29p., 2 appendix. Language: Finnish. Spring 2014. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Option in Diaconal Social work. Degree: Bachelor of Social Services. When the present writer got employed at Jyränkölä youth home; Finland in the autumn of 2012, it was clear from the beginning that he would do his final thesis for the youth home. During the first months of the employment the subject of the thesis was already defined to be a quality manual for the use of the youth home. Since the autumn of 2012 the present writer has been collecting information for the quality manual, and now, in 2014, the work is getting to be ready. The law on private social services (922/2011) stipulates that private providers are obliged to draw up a house control plan or quality manual comprising of social services and service entities. The quality manual shall be kept visible to the public and its implementation must be followed on a regular basis. During the placement the children or young people are helped to adapt to their new surroundings through adequate cooperation, goal-oriented planning and a clear distribution of tasks. The necessity of cooperation between the close ones of the young and the related network, particularly lead the activities of personal trainers all the way from the beginning. In the quality handbook it is important to point out the things that the organization wants to emphasize most strongly in their work. For the workplace and its organization, it is necessary to pay attention to quality control as well as systematic development of it. The quality manual is an important tool for the personnel of the enterprise, but it also serves clients, partners and students. In addition, it can also act as a so-called "Business card" or a brochure of the company, for instance on the company's website. The goal is the development of a young person’s values to a direction where healing and responsibility for one's own life are possible. In order to create an accepting and encouraging atmosphere around a young person to support him or her, it is necessary that there is a seamless cooperation, not only with the close people and the other network, but also with the entire staff of the youth home. The well-planned after-care of Jyränkölä youth home helps to facilitate the step to the next stage in the young one’s life - to an independent life of their own. Keywords: quality, quality manual, quality management, child protection. 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO .............................................................................................................. 5 2 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI.............................................................................. 6 2.1 Historiasta nykypäivään ....................................................................................... 6 2.2 Jyränkölän setlementin arvot ................................................................................ 8 2.3 Toimintamuodot ja organisaatio ......................................................................... 10 3 JYRÄNKÖLÄN NUORISOKOTI ........................................................................... 11 4 LAATU JA LASTENSUOJELU .............................................................................. 12 4.1 Laadun peruskäsitteistö ...................................................................................... 12 4.2 Laadunhallinta.................................................................................................... 13 4.3 Sijaishuollon laatukriteerit ................................................................................. 14 4.4 Lastensuojelulaki ja laatusuosituksia .................................................................. 16 5 LAATUKÄSIKIRJA KEHITTÄMISHANKKEENA ............................................... 18 5.1 Hankkeen tavoitteet ............................................................................................ 18 5.2 Prosessin kuvaus ................................................................................................ 19 5.3 Hankkeen eteneminen ........................................................................................ 20 5.4 Oppimisprosessi ................................................................................................. 21 5.5 Eettiset kysymykset ............................................................................................ 22 7 ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN ................................................... 24 8 LOPUKSI ................................................................................................................ 26 LÄHTEET LIITTEET 5 1 JOHDANTO Teen laatukäsikirjan opinnäytetyönä Jyränkölän nuorisokotiin. Nuorisokoti on osa Jyränkölän setlementin toimintaa. Nuorisokoti sijaitsee Heinolassa ja se perustettiin syksyllä 2011. Nyt lähes kolme vuotta toiminnassa ollut nuorisokoti tarvitsee ajan tasalla olevan laatukäsikirjan. Aloitin itse työt Jyränkölän nuorisokodissa elokuussa 2012. Laatukäsikirjassa käyn lävitse kauttaaltaan nuorisokodin toiminnan, mutta koska alue on laaja, joudun rajaamaan sitä työpaikan intressien mukaisesti. Aloitan työn kertomalla taustatiedoksi lyhyesti setlementtiliikkeestä, Jyränkölän setlementistä sekä Jyränkölän nuorisokodista. Tämän jälkeen työ sisältää laatukäsikirjaan liittyvän työn raportti osuuden. Opinnäytetyön toinen erillinen osio, varsinainen laatukäsikirja, jossa on nuorisokodin toimintaan liittyvä tarkempi ja yksityiskohtaisempi tieto, löytyy ensimmäisenä liitteenä. Toisena liitteenä on palautekysely lomakkeet sosiaalityöntekijöille ja nuorten vanhemmille, jotka tein aiemmin nuorisokotiin kehittämishankkeena. Ne liittyvät laatukäsikirjan arviointiin, seurantaan ja kehittämiseen. Laatukäsikirjasta lukija löytää perustehtävän lisäksi työn keskeiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaa. Jyränkölän nuorisokodin arvot pohjautuvat kristilliseen lähimmäisen rakkauteen, avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen. On tärkeää, että työyhteisöllä on yhteisiä arvoja, joiden pohjalta työtä tehdään. Yhdessä on hyvä miettiä, mitkä ovat ne tavoitteet, arvot ja etiikka mihin sitoudutaan. Ilman yhteistä suunnittelua ja yhteisesti luotuja toimintamalleja ei työyhteisö voi tehdä laadullisesti hyvää ja tasalaatuista työtä. Mielestäni laatukäsikirja työyhteisössä on hyvä keino hahmottaa työn tekemisen kokonaisuus ja suunnata tehtävä työ yhteisen päämäärän ja tavoitteiden mukaisesti. Toimintamme keskipisteenä on lapsi. Työmme perustuu lapsen ja nuoren sekä perheen ja lähiyhteisöjen tukemiseen. Jokainen nuori tarvitsee kykyjensä ja taitojensa mukaisia haasteita sekä ympärilleen toisia ihmisiä tukemaan hänen toimintaansa, jotta voisi kokea itsensä tarpeelliseksi ja arvokkaaksi. Perustehtävämme on luoda nuorelle turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä sekä mahdollistaa hänen kokea läheisyyttä, kiintymystä ja jatkuvuutta. 6 2 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI Jyränkölän Setlementti ry – JYRÄNKÖLÄ – on perustettu vuonna 1944. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementti ry:hyn. Jyränkölä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, mutta koulutuksen ja päihdetyön osalta koko Päijät-Hämeen maakunnassa. Jyränkölä edistää sivistyksellisin ja sosiaalisin toiminnoin ihmisten pyrkimyksiä saavuttaa ja säilyttää elämänilo. 2.1 Historiasta nykypäivään Seuraava historiallinen katsaus Setlementti työstä pohjautuu kirjaan Setlementtitoimintaa Suomessa vuodesta 1918. Setlementtityö sai alkunsa 1880-luvulla Englannissa kirkkoherra Samuel Barnett’in (1844 – 1913) ja hänen ystäviensä johdolla. Setlementtityö oli yksi vastaus 1700-luvun lopulta alkaneen teollistumisen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin. Ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, perustettiin Itä-Lontooseen ja sen 23.2.1884 hyväksytty toimintaohje kuului: Se tahtoo valmistaa sivistystilaisuuksia ja virkistyskeinoja sekä lisätä viihtyisyyttä Lontoon ja muiden kaupunkien köyhien kortteleissa. Se tahtoo tutkia köyhien olosuhteita, miettiä ja laatia suunnitelmia, jotka voisivat edistää tämän väestön hyvinvointia. Työ aloitetaan ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla talo asumukseksi niille, jotka tahtovat edustaa ihmisystävällistä toimintaa ja sivistystyötä. Työntekijän tulee asettua asumaan (to settle) köyhien keskuuteen. Se on oppimista yhtä paljon kuin opettamista, saamista yhtä paljon kuin antamista. Tämä toimintaohje selittää setlementtityön yhä edelleen voimassaolevaa työtapaa, ruohonjuuritasolla ihmisten kanssa toimimista. Se kertoo myös setlementti-sanan taustan. Suomeen setlementtiaate tuli jo varhain. Opettaja Alli Trygg-Helenius (1852 - 1926) perusti Kansankodin lontoolaisen mallin mukaan Helsingin Sörnäisiin jo 1890. Rahoitusongelmien vuoksi Kansankoti lopetti toimintansa 1910-luvun alussa ja Kansankodin tilat siirtyivät Pelastusarmeijan haltuun. 7 Uudelleen toiminta alkoi 1908-1912 Lontoossa merimiespappina toimineen pastori Sigfrid Sireniuksen (1877 – 1961) toimesta. Teollisuusseutujen Evankelioimisseura perustettiin vuonna 1918 ja vuotta myöhemmin perustettiin Suomen vanhin setlementti, Kalliola, Helsingin Kallioon. Vuonna 1918 perustettu Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 3 000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät: • yksilön elämänhallinnan edistäminen • elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen • ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen • yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen Setlementtiliike sitoutuu erityisesti vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten selviämistä edistävään toimintaan. Setlementtiliikkeen perusarvot: • arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus • yhteisöllisyys • erilaisten ihmisten välinen yhteistyö Perusarvojen mukaiset toiminnalliset arvot: • yksilön oikeuksien kunnioittaminen • erilaisuuden hyväksyminen • luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan • paikallisuus • usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen • ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus • sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen 8 Setlementtityön perustana on usko yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen. Elämän koko kirjon kattavassa setlementtityössä toteutetaan käytännössä tasavertaisuuden ja yhteisöllisyyden ihanteita. Setlementtityössä kehitetään kansalaistalotoimintaa, tuettua asumista ja yhteisöllisiä asumismuotoja, lisätään elämän rikkautta ja pärjäämisen mahdollisuuksia opistojen, opintokerhojen ja erityisoppilaitosten voimin ja tuetaan uussuomalaisten kotiutumista ja kantasuomalaisia elämään monikulttuurisessa Suomessa. Vaikeisiin elämäntilanteisiin tarjotaan kriisiapua, päihdekuntoutusta, velkaneuvontaa, sovittelutoimintaa ja Rikosuhripäivystyksen palveluita. Setlementtityötä tehdään vapaaehtoistyöntekijöiden ja ammattilaisten yhteisvoimin, paikallisista tarpeista käsin, ihmisten keskellä ja ihmisten kesken, Suomessa ja maailmalla. 2.2 Jyränkölän Setlementin arvot Jyränkölän Setlementti ry – JYRÄNKÖLÄ – on perustettu vuonna 1944. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliitto ry:een. Jyränkölä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, mutta koulutuksen ja päihdetyön osalta koko Päijät-Hämeen maakunnassa. Jyränkölä edistää sivistyksellisin ja sosiaalisin toiminnoin ihmisten pyrkimyksiä saavuttaa ja säilyttää elämänilo. 9 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI RY:N ARVOT OVAT Yksilön arvon tunnustaminen, mikä tarkoittaa ihmisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen. Toisena arvona on oikeudenmukaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisiä on kohdeltava saman lailla riippumatta henkilön sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustasta. Kolmas arvo on luotettavuus, mikä on erityisen tärkeää, kun tekee työtä ihmisten kanssa. Tärkeää on pyrkiä säilyttämään luottamus työntekijöiden ja asiakkaan vuorovaikutussuhteissa, jotta työskentely olisi mahdollisimman hyvää, laadukasta ja asiakkaan edun mukaista. Neljäs tärkeä arvo Jyränkölän setlementillä on hyvä elämä ja elämänilo. Hyvä elämä koostuu toisista huolehtimisesta ja pienistä arjen iloista. Näitä asioita Jyränkölän setlementti haluaa toiminnallaan vaalia ja tukea. OIKEUDENMUKAISUUS LUOTETTAVUUS YKSILÖN ARVON TUNNUSTAMINEN HYVÄ ELÄMÄ, ELÄMÄN ILO 10 2.3 Toimintamuodot ja organisaatio Seuraavassa kaaviossa on esitetty Jyränkölän setlementin laaja organisaatio sekä kuvailtu pääosin niitä toiminnallisia asioita, joita setlementti harjoittaa. KOULUTUS LASTENSUOJELU ASUMIS- JA AVOPALVELUT Rehtori Nuorisokodin johtajaNuorisokoti Heinolan kansalaisopisto • • • VAPAAEHTOIS- JA 5+3 paikkaa 3 tukiasuntoa avopalvelut HALLINTO TYÖLLISTÄMISPALVELUT Vapaaehtoistyön johtaja Vapaaehtois- ja järjestötyön-keskus Tuttavantupa • 13 000 kävijää / v • 70 vapaaehtoistyöntekijää Hallitus Toimitusjohtaja Konsuli • 54 asukaspaikkaa • veteraanikuntoutus Konsulinna • 73 asukaspaikkaa Kunniakonsuli • 25 asukaspaikkaa Siltakoti • 87 asukaspaikkaa Jyränköläkoti • 25 asukaspaikkaa Asiakastoimisto KIINTEISTÖT Taloustoimisto Isännöitsijä IT-palvelut Kiinteistöosakeyhtiöt RAVINTOLAT NUORISOTYÖ Kunnossapito ravintolatoiminnan Nuoriso-ohjaaja esimies Jyränkölän nuoret ry • kerho- ja leiritoiminta • tapahtumat • Kesti • Konsuli Rakentaminen PROJEKTIT Eri osastojen hallinnoimat kehittämishankkeet 11 3 JYRÄNKÖLÄN NUORISOKOTI Jyränkölän nuorisokoti on Jyränkölän setlementti ry.n ylläpitämä yksityinen lastensuojelulaitos. 7 paikkainen Jyränkölän nuorisokoti tarjoaa sijaishuoltoa kuntien sijoittamille 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona, tai joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Sijoitus voidaan toteuttaa myös avohuollon toimenpiteenä. Tarvittaessa nuorisokoti tarjoaa jälkihuoltoa 21 vuoteen asti. Sijaishuollon paikkojen lisäksi käytössämme on 4 tukiasunto paikkaa. Nuorisokodissa työskentelee kahdeksan työntekijää: nuorisokodin johtaja, hoitotyön vastaava ja kuusi ohjaajaa. Nykyisin nuorisokoti tarjoaa myös perhekuntoutusta, jonne voi tulla asiakkaaksi sosiaalitoimen ohjaamana perhe tai jompikumpi vanhempi lasten kanssa. Kuntoutuksen tarkoitus on arvioida perheen voimavaroja ja luoda selkeät suunnitelmat tarvittavaan tukeen jatkossa. Arvioinnin aikana perhe voi asua Jyränkölän nuorisokodin perheasunnossa tai tukea voidaan tarjota myös suoraan kotiin. Nuorisokoti on profiloitunut ammatilliseksi Setlementin nuorisokodiksi ja toteuttaa työskentelyssään Jyränkölän Setlementin arvoja. Työssä painotetaan työntekijöiden luottamusta nuoren voimavaroihin omien asioidensa asiantuntijana. Jokaisen nuoren hoitoa ohjaa yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Toiminnan tavoitteena on huomioida nuori kokonaisvaltaisesti ja vastata hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Nuorisokodin toiminnassa korostetaan nuoren itsenäistymisen ja omista asioista vastuunkantamisen merkitystä. Jyränkölän nuorisokodissa huolehditaan nuoren arkielämän perustarpeista ja elämän säännöllisyydestä. Nuoria kannustetaan omien asioiden hoitamiseen, koulutukseen, työelämään, harrastustoimintaan ja itsenäiseen asumiseen. Jyränkölän nuorisokodissa pyritään kodinomaisuuteen. Nuoret asuvat omissa huoneissaan, joissa jokaisella on oma vessa ja suihku. Nuoret voivat sisustaa huoneistaan oman näköisiä. Perhe, sukulaiset ja ystävät voivat vierailla nuorisokodilla ja nuoret käyvät myös mahdollisuuksien mukaan kotilomilla. Nuoria kannustetaan pitämään yllä häntä tukevia perhe- ja ystävyyssuhteitaan sekä korostetaan niiden tärkeyttä ja merkitystä. 12 4 LAATU- JA LASTENSUOJELU Laatukäsikirjaa tarvitaan toiminnan suuntaamiseen ja ohjaamiseen. Se osoittaa mihin johdon ja henkilöstön täytyy sitoutua ja sen avulla voidaan varmistaa, että haluttu laatutaso toteutuu sellaisena kuin on sovittu ja määritelty. Laatukäsikirjan avulla kaikki työyhteisöön liittyvät toimijat tietävät, miten työpaikassa toimitaan. Laatukäsikirja osoittaa myös sen, miten toimitaan, kun laatu syystä tai toisesta poikkeaa suunnitellusta tai sovitusta. (Holma 2009, 14–15.) Laatukäsikirja toimii hoitotyötä selkiyttävänä välineenä. Se toimii myös perehdytysvälineenä uusille työntekijöille sekä kertoo konkreettisella ja yksinkertaisella tavalla sosiaalitoimelle ja muille yhteistyökumppaneille, mitä esimerkiksi sijoitusprosessi nuorisokodissamme pitää sisällään. Laatukäsikirjan muodolle ei ole olemassa yleisiä vaatimuksia. Tärkeintä on, että se on yhteisönsä näköinen. Sisällön laajuus riippuu yhteisön koosta ja toiminnan luonteesta. (Tuu-rala & Holma 2009, 26.) 4.1 Laadun peruskäsitteistö Asiakas käsitteellä laadunhallinnassa tarkoitetaan ensisijaisesti palveluja käyttävää tai palveluista maksavaa asiakasta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelun maksaja ei ole useinkaan sama kuin palveluiden käyttäjä. Tämän vuoksi myös palveluiden rahoittaja ja maksaja ovat tärkeitä asiakkaita. Asiakkaina voidaan pitää myös palveluiden tilaajat, yhteistyökumppanit ja toisen toimipisteen työntekijät. Työskentely näiden asiakasryhmien kanssa vaatii taitoa ja näkemystä organisaatiolle tärkeistä asioista, sillä palveluiden käyttäjän ja muiden asiakkaiden tarpeet ja odotukset eivät ole suinkaan yhdenmukaisia. (Outinen, Lempinen, Holma & Haverinen 1999, 12.) Jyränkölän nuorisokodissa sijoituksen aikana lapsen/nuoren sopeutumista uuteen elinympäristöönsä helpotetaan riittävän yhteistyön, tavoitteellisen suunnittelun ja selkeän sisäisen työnjaon avulla. Yhteistyön välttämättömyys nuoren läheisten ja muun verkoston kanssa ohjaa erityisesti omaohjaajien toimintaa sijoituksen alusta lähtien. Luottamuksen syntymistä osapuolten välille helpottaa osaltaan avoin vuorovaikutus kaikkien osapuolten kesken. Kaikkien asianomaisten kuuleminen ja kuul- 13 tujen asioiden kirjaaminen on tärkeää. Kirjattua tietoa hyödynnetään hoitoneuvotteluissa sekä nuoresta tehtyjen kuukausiraporttien muodossa. Laadunhallinnan perusteita lastensuojelutyöhön kirjassaan Rousu ja Holma toteavat, että lastensuojelun laadussa, kuten muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden laadussa, korostuu tärkeänä tavoitteena tehdä toiminnasta mahdollisimman läpinäkyvää. Läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää näkyä kaikessa organisaation toiminnan perusteissa ja lähtökohdissa. (Rousu & Holma 1999, 16.) Jyränkölässä nuorisokodin laatuajattelussa pyritään tuomaan esiin laatuajattelun keskeisiä piirteitä, mikä tarkoittaa sitä, että työ ja tarjoamamme palvelu on avointa ja näkyvää niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin itsellekin. Pyrimme, että yhteisesti sovittu linja ja arvoperusta näkyy myös arkipäivän työssämme. 4.2 Laadunhallinta Työn laadusta on muun muassa seuraavanlainen määritelmä: Laadunhallinta muodostuu sanoista laatu ja hallinta. Sana laatu painottaa tiettyjä hyvän toiminnan ominaispiirteitä, jotka voidaan selkeästi niputtaa yhteen ja määritellä tarkemmin. Hallinta sana taas korostaa toimintatavan olevan järjestelmällinen ja selkeästi vastuutettu sekä dokumentoitu. Laadunhallinta on näkökulma, joka korostaa laatua koko organisaation toiminnassa. Laadunhallinta muodostuu niistä vastuista, tehtävistä, prosesseista ja toimintatavoista, joiden täytyy olla organisaatiossa varmistettu laadun saavuttamiseksi. Laadunhallintaan pääseminen vaatii pysähtymistä ja panostusta esimerkiksi arviointiin tai eettisten kysymysten pohdintaan. (Rousu & Holma 2004a, 8-10.) Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan laadunhallinta on toiminnan johtamista ja suunnittelua sekä arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaation oma laatupolitiikka määrittää tavoitteet laadulle, mutta sen toteuttaminen on koko organisaation tehtävä, kuitenkin johdon ollessa siitä vastuussa. (Outinen & Lindqist 1999, 3.) Sijaishuollon laadunhallinnasta Pirjo Mikkola kirjoittaa seuraavasti: Sijaishuolto ei ole mikään erillinen saareke lastensuojelussa, ja siksi onkin tärkeää, että laatuajattelu kulkee läpi koko lastensuoje- 14 luprosessin. Laatutyöskentelyä pitää toteuttaa avohuollossa, huostaanotossa sekä jälkihuollossa siinä missä sijaishuollossakin. Laadun varmistamiseksi tarvitaan yhtenäisiä arviointimenetelmiä sekä dokumentointitapoja koko lastensuojeluprosessissa. (Mikkola 1999, 19.) 4.3 Sijaishuollon laatukriteerit Hyvän hoidon ja kasvatuksen vaiheen ensimmäinen toiminto on lapsen asettuminen sijaishuoltopaikkaan. Asettumisen tavoitteena on luoda pohja turvallisen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen syntymiselle. Asettumisen laatukriteereitä on kaksi. Ensimmäinen on se, että sijaishuoltopaikalla on määritelty tapa ottaa lapsi vastaan ja yhteisön jäseneksi. Toinen kriteeri on se, että sijaishuoltopaikka on määritellyt, miten lapsen biologinen perhe/huoltajat kohdataan, jotta lapsi saa heiltä henkisen luvan asettua sijaishuoltopaikkaan. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2005, 22.) Jyränkölän nuorisokodin työssä pidetään erittäin tärkeänä asiana nuoren kohtaamista, kuulemista ja läsnäoloa hänen kanssaan. Luottamuksellisen suhteen syntyminen tarvitsee vuorovaikutusta, niin nuoren kuin hänen läheistensä kanssa. Nuorisokodissa ylläpidetään tiiviisti yhteyttä nuoren perheeseen ja/tai lähiomaisiin. Nuorisokodissa toiminnassa aloitettu erillinen perhetyö vuoden 2013 alusta tukee tätä toimintamallia hyvin. Tavoitteena on, että hyvän hoidon ja kasvatuksen eri osa-alueet toteutuvat lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tässä toiminnossa kriteereitä on viisi. Ensimmäisenä kriteerinä on, että sijaishuoltopaikan johto ja henkilökunta ovat määritelleet mitä hyvä hoito ja kasvatus omassa yhteisössä tarkoittavat sekä miten niitä toteutetaan. Näkemyksiä hoitoon ja kasvatukseen kysytään myös lapsilta ja heidän perheiltään. Toiseksi sijaishuoltopaikan työntekijät tekevät yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa yksilöllisen hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkentamaan huoltosuunnitelmaa. Kolmanneksi lapsi kohdataan arvostavasti ja häntä autetaan luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita. Neljänneksi lapsen arkielämän tarpeista ja säännöllisyydestä huolehditaan niin, että lapsi oppii ottamaan ikänsä mukaista vastuuta asioistaan. Viidentenä kriteerinä on, että sijaishuoltopaikassa huolehditaan lapsen turvallisuudesta, rajoista ja valvonnasta. Pakotteita, rajoitteita, erityisiä rajoituksia ja eristämistä käytetään harkitusti ja niiden käyttö on lain ja asetusten mukaista. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2005, 23.24.) 15 Lastensuojelun keskusliitto toteutti 2000- luvun alkupuolella projektin työnimellä Laituri- projekti eli sijaishuollon laadun ulkoisen arvioinnin kokeilu- ja kehittämisprojekti. Tämä projekti sai alkunsa jo vuonna 1999, jolloin kolmivuotisen laatuprojektin auditoinnin eli ulkoisen arvioinnin työryhmä mietti sijaishuollon laadunarviointia. Työryhmä otti silloin tavoitteeksi luoda sijaishuollolle omat laatukriteerit hoito- ja kasvatustyötä varten, ja kun silloin projektin resurssit eivät siihen riittäneet päätettiin laatukriteerien luomista varten perustaa oma projekti. Projektin rahoitus anottiin ja saatiin raha-automaattiyhdistykseltä. Sijaishuollon laatukriteeristö, jota kutsutaan myös laituri kriteeristöksi, kehitettiin vuorovaikutuksessa lastensuojelun valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Taustoiltaan ja kokemuksiltaan toimijat olivat hyvin erilaisia. laituri-projektissa olikin mukana yli sata alan asiantuntijaa 70:stä eri lastensuojeluorganisaatiosta. Projektin keskeisiä toimijoita olivat eri puolella Suomea sijainneiden kuuden pilottialueen lastensuojelun ammattilaiset. (Paavola 2004, 4-7.) Laituri-projektin tavoitteena oli luoda laatukriteeristö sekä auditointimalli. Projektin toisena vuonna päätettiin kuitenkin keskittyä valtakunnallisen hyvää sijaishuoltoa kuvaavan kriteeristön luomiseen, resurssien riittämättömyyden vuoksi. Kriteeristölle nähtiin olevan tarvetta kolmella tasolla. Ensimmäiseksi lastensuojelupalveluja tuottavien ja järjestävien yksiköiden tarve muodostui halusta kartoittaa ja kehittää itse toiminnan laatua ja kuvata palvelujen käyttäjille yksiköiden laadun varmistusmenetelmiä. Toiseksi taas kunnissa tarve ilmeni sijoituspäätöksiä tehdessä, sijoituksien jatkuvassa seurannassa sekä läänitasolla toimintalupia myönnettäessä. Kolmantena tasona oli lapsen edun turvaaminen määrittelemällä mistä asioista hyvä hoito koostuu. (Paavola 2004, 7.) Yleisesti hyvän sijaishuollon laatukriteeristön lähtökohdat ja perusteet, lähtee siitä ajattelusta, että ne on luotu lapsen näkökulmasta. Sijaishuollon kokonaisuus kattaa yksinkertaistetusti sijoituksen, hoidon- ja kasvatuksen sekä jälkihuollon. 16 4.4 Lastensuojelulaki ja laatusuosituksia Myös laki edellyttää yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa. Yhteistyö sijaishuoltopaikan ja lapsen syntymävanhempien kesken sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa on erityisen tärkeää lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijoituksen onnistumisen kannalta. Sekä lapsen vanhemmat että perhehoitajat tai sijaishuoltopaikan henkilöstö ovat lapsen sijoituksesta vastaavan sosiaalityöntekijän ohella vastuussa yhteistyön sujumisesta. Yhteistyö auttaa asettamaan sijaishuollolle yhteisiä tavoitteita ja löytämään keinoja niiden saavuttamiseksi. (Finlex. Lastensuojelulaki 52§.) Lastensuojelun keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. (Finlex. Lastensuojelulaki 4§.) Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. (Finlex. Lastensuojelulaki 4§.) Vuoden 2013 lastensuojelun laatusuosituksiin on nostettu tässä ajassa lastensuojelun laadun kannalta tavoitteet läpäisevät viisi eettistä periaatetta. Lapsi on suosituksessa toiminnan keskiössä. Lastensuojelussa tulee varmistaa, että lapselle, nuorelle, perheelle, läheisverkostolle, sijaisvanhemmille ja muille viranomaisille syntyy kokemus osallisuudesta ja että on aito mahdollisuus yhteistyöhön. Viranomaisyhteistyössä korostetaan vastuuta lapselle. Jokainen yhteistyötaho vastaa oman hallin- 17 nonalansa palvelujen avulla siitä, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää yhteistyötä ja huolehtii, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet. Lastensuojelun tulee ilmoittaa ilmoituksen tehneelle taholle, että ilmoitus on vastaanotettu ja antaa asiaa hoitavan henkilön yhteystiedot. Lapsille ja perheille tulee tiedottaa lastensuojelun toimintaperiaatteista. Työyhteisöissä kiinnitetään huomiota lastensuojelun kokonaisosaamiseen. Käytännön rinnalla pidetään yllä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Suosituksena esitetään että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Jokaisella asiakkaana olevalla lapsel- la/nuorella/vanhemmalla tulee olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään 2 tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. (Lastensuojelun laatusuosituksia 2013.) 18 5 LAATUKÄSIKIRJA KEHITTÄMISHANKKEENA Laatukäsikirja antaa suuntaviivat ja työvälineet suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille, joka puolestaan edesauttaa henkilökuntaa sitoutumaan laatutyöskentelyyn. Laatukäsikirjan tekeminen on prosessi, johon koko työyhteisön on tärkeää osallistua. Avoin keskustelu työtapojen ja tekemisen suunnasta ja raameista on hyvä tapa edistää työtapojen kehittymistä. Jyränkölän nuorisokoti on profiloitunut ammatilliseksi Jyränkölän Setlementin nuorisokodiksi ja toteuttaa työskentelyssään Jyränkölän Setlementin arvoja, joita ovat mm. lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys, erilaisten ihmisten välinen yhteistyö, yksilön oikeuksien kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen jne. Nuorisokodin työssä painotetaan työntekijöiden luottamusta nuoren voimavaroihin omien asioidensa asiantuntijana. Jokaisen nuoren hoitoa ohjaa yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Toiminnan tavoitteena on huomioida nuori kokonaisvaltaisesti ja vastata hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Nuorisokodin toiminnassa korostetaan nuoren itsenäistymisen ja omista asioista vastuunkantamisen merkitystä. Jyränkölän nuorisokodissa huolehditaan nuoren arkielämän perustarpeista ja elämän säännöllisyydestä. Nuoria kannustetaan omien asioiden hoitamiseen, koulutukseen, työelämään, harrastustoimintaan ja itsenäiseen asumiseen. 5.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on luoda laatukäsikirja Jyränkölän nuorisokotiin. Laatukäsikirjassa tulee esiin pääpiirteittäin koko nuorisokodin toiminta. Sosiaalityöntekijät, asiakkaat ja yhteistoimintakumppanit sekä kaikki muutkin kiinnostuneet saavat verkkosivustolta olevasta laatukäsikirjaversiosta tietoonsa kaiken olennaisen nuorisokodin toiminnasta. Laatukäsikirja toimii myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä apuna. Laatukäsikirja suositellaan löytyvän useimmista työyksiköistä. Se antaa työyhteisölle ulkopuolista uskottavuutta sekä ohjaa sisäisesti päivittäisen työn tekemistä. Laatukäsikirja tuo esiin työyksikön perusarvot samalla muistuttaen myös työntekijöitä niistä. 19 Tavoitteena on luoda nuorisokodin ulkopuolisille kiinnostuneille yrityksille ja yksityishenkilöille kattava tietopaketti Jyränkölän nuorisokodista ja sen toiminnasta. Lisäksi hankkeen henkilökohtaisena tavoitteena on saada aikaiseksi opintoihin liittyvä opinnäytetyö. 5.2 Prosessin kuvaus Aloitin työt Jyränkölän nuorisokodissa 13.08.2012. Minut valittiin nuorisokodin ohjaajaksi kuukautta aiemmin. Työhaastattelussa oli jo puhetta minun opinnäytetyöstä ja mahdollisuudesta tehdä jokin työ/hanke tulevaan työyhteisööni. Asia jätettiin avoimeksi, mitä se voisi olla, vaikka mahdollisuuksia läpikäytiin. Aloitettuani työt totesimme nuorisokodin johtajan Jukka Järvisen kanssa, että teen laatukäsikirjan nuorisokodille. Järvinen oli kesällä 2012 tehnyt ensimmäisen version laatukäsikirjasta. Tarkoitukseni oli päivittää, laajentaa ja jäsentää laatukäsikirjaa ajan tasalle. Nuorisokodin toiminta oli käynnistynyt vasta vuonna 2011 syksyllä, joten nuori työyhteisö haki vielä paikkaansa ja myös laatutyön osalta kehitys oli nopeaa, koska toiminta kehittyi vauhdilla. Tämän jälkeen otin yhteyttä ohjaavaan opettajaani Kai Henttoseen, jonka kanssa yhteistyössä järjestimme tapaamisen nuorisokodin johtajan kanssa. Palaverissa nuorisokodin johtajan Jukka Järvisen ja Kai Henttosen kanssa sovimme kehittämishankkeesta (osa op:tä) sekä opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä asioista ja aikatauluista. Ensimmäiseksi tarkoitukseni oli tehdä kehittämishanke nuorisokotiin. Sovimme, että teen palautekyselylomakkeet yhteistyökumppaneillemme sosiaalityöntekijöille ja nuorten vanhemmille. Kehittämishanke on osin osa laatukäsikirjaa ja siten opinnäytetyötä. Palautekyselylomakkeet ja tehtävään liittyvä raportti valmistui loppukeväästä 2013. Keväällä muiden opintojaksojen ja työn ohessa keräsin tietoa laatukäsikirjaa varten. Nuorisokodin johtajan suostumuksella sain kopioida nuorisokodin tiedostot muistitikulle, jotta kaikki mahdollinen informaatio olisi käytössäni kaiken aikaa. Tietoa ja kuvakkeita tuli paljon, joista lähdin hakemaan esiin laatutyöhön liittyvää aineistoa. 20 Ensimmäisessä versiossa nuorisokodin laatukäsikirjasta, jonka nuorisokodin johtaja oli kesällä 2012 tehnyt, ei ollut sisällysluetteloa. Itse aloitin työn suunnittelun juuri siitä, mitä sen tuli sisältää. Eli pohdin sisällystä ja tein hahmotelmia sisällysluettelosta. Tarvitsin myös taustatietoa siitä, mikä on laatukäsikirja? Mihin sitä tarvitaan? Mitä on laatutyö? Laatutyöhön liittyvää kirjallisuutta lainasin kirjastosta ja tutkin sekä selvitin laadun peruskäsitteitä sekä erityisesti, kuinka laatu lastensuojelussa ilmentyy? Tutustuin myös toisten tekemiin laatukäsikirjoihin sekä kesällä 2013 päivitettyihin lastensuojelun laatukriteereihin internetin kautta. Vastaan tuli paljon tietoa, joista noukin mielestäni omaan työhöni tärkeitä asioita ylös. Näistä asioista koostin laatutyön osiot raporttiini. Keräämäni tiedon pohjalta hahmottelin useita malleja sisällysluettelosta, samalla työstäen laatukäsikirjaa eteenpäin. Syntyvän sisällysluettelon kautta pystyin pitämään kokonaisuuden hallussa ja kehittämään sitä eteenpäin sekä näkemään niitä asioita, mitkä palvelisivat parhaiten Jyränkölän nuorisokodin laatunäkemyksiä. Asioita pohdin itsekseni, työtovereiden ja opinnäytetyön ohjaajani Kai Henttosen sekä työpaikan ohjaajan Jukka Järvisen kanssa. Sisällysluettelon löydettyä lopulta muotonsa alkoi samalla hahmottumaan laatukäsikirjan kokonaisuus ja se, mistä siinä on kysymys. 5.3 Hankkeen eteneminen Opinnäytetyöprosessi käynnistyi 2012 vauhdikkaasti. Aloitin silloin työt Jyränkölän nuorisokodissa ja samana syksynä sovittiin, että teen opinnäytetyöksi laatukäsikirjan nuorisokotiin. Vuoden 2012 2013 talven aikana keräsin teoriatietoa sekä koostin asioita, joita laatukäsikirjan tulisi sisältää. Tutustuin myös paljon vastaaviin teoksiin. Talven aikana syntyi myös pääosa tämän laatukäsikirjan teksteistä. Välillä tekeminen hidastui työelämän ja yksityiselämän paineiden ja kuormituksen vuoksi, mutta jatkui kuitenkin. Loppukeväästä 2013 sain valmiiksi kehittämishankkeena kyselylomakkeet nuorisokodin sosiaalityöntekijöille ja nuorten vanhemmille. Tämä kehittämishanke oli osa tätä laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjan loppuun saattamisen jätin suosiolla seuraavalle lukuvuodelle 2013 2014. Lopulta syksyllä 2013 laatukäsikirja oli lähes valmis. Joidenkin itsestä johtuvien seikkojen vuoksi en ennättänyt valmistautua ajoissa OT- prosessin aikatauluun ja niinpä valmistuminen jäi kevääseen 2014. Näin opinnäytetyö prosessi saa päätöksensä tänä keväänä. 21 Opinnäytetyön tekemisen prosessi sai loppuvaiheessa yllättäviä piirteitä, tekemisen suhteen. Viikkoa ennen opinnäytetyön lopullista palauttamista ohjaavien opettajien ehdotuksesta ja toiveesta jouduin muokkaamaan opinnäytetyön kahdeksi erilliseksi työksi. Tein raportti osuuden erikseen ja laatukäsikirjan erikseen. Kahden eri tekstilajin ja asiakokonaisuuden yhdessä pitäminen olisi kuitenkin ollut lopputuloksen kannalta huono ratkaisu, siksi olin työn ohjaajien kanssa yhtä mieltä ratkaisun välttämättömyydestä. Tämä yhden työn kahdeksi jakaminen ja molemmille oman sisällysluettelon luominen ei ollut kuitenkaan kovin helppo ja nopea työ. Varsinkin, kun oli suunnitellut tekevänsä viimeisellä viikolla aivan muunlaisia ”viilauksia” opinnäytetyöhön. Joka tapauksessa yhdestä syntyi kaksi, mikä järkevää olikin ja valmista tuli. 5.4 Oppimisprosessi Opinnäytetyön suhteen prosessi on ollut pitkä, lähes puolitoista vuotta. Tekeminen on ollut välillä vauhdikasta, mutta välillä on ollut kuukausienkin taukoja. Yksityiselämässä on ollut monenmoista tapahtumaa, kuten myös työelämässä. Tauot ovat olleet minulle hyväksi, vaikka olisinkin toivonut valmistuvani aiemmin. Ajatukset ja opinnäytetyön asiat ovat päässeet syvenemään ja löytämään mielessäni vahvempaa pohjaa. Työ on muuttunut selkeämmäksi ja selvemmäksi itselleni. Toivottavasti selkeys välittyy myös lukijalle. Vuonna 2006 tein avoimeen yliopistoon, kasvatustieteen aineopintoihin liittyvän proseminaarityöhön liittyvän tutkimuksen haastattelemalla nuorten päihdehoitolaitoksessa hoidossa olevia nuoria. Tämän jälkeen olen tehnyt yksityisen nuorisokodin liiketoimintasuunnitelman 2010, nykyisten opintojeni alkuvaiheessa, vapaaehtoisina opintoina. Seuraavaksi tein kehittämistyö hankkeen 2013 Jyränkölän nuorisokotiin ja nyt lopulta laatukäsikirjan 2014. Mielestäni oppimisprosessini on ollut koko ajan nousujohteinen ja kaikki vanhemmatkin opinnot ja työt nivoutuvat tähän hetkeen yhteiseksi oppimiskokemukseksi. Varsinkin tätä laatukäsikirjaa työstäessäni asioiden prosessointini on ollut paljon laajempaa, kuin laatukäsikirjassa tulee esiin. Paljon asioita on joutunut rajaamaan ja jättämään pois. Asioiden priorisointia on oppinut paljon. Toisaalta tasapainoilu yksityiselämän ja opintojen ristiaallokossa on ollut erittäin haastavaa. Paljon olen oppinut tätä opinnäytetyötä tehdessäni, niin opiskelusta, kuin elämästäkin. 22 5.5 Eettiset kysymykset Lastensuojelu on aina arvosidonnaista, sen tehtävänä on aina olla lapsen puolella ja lasta varten. Keskeisimmät arvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin (Finlex) sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Arvojen tulee olla sopusoinnussa sosiaalialan eettisten periaatteiden kanssa ja niiden tulee olla työn lähtökohta. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus on otettava huomioon lastensuojelun toiminnassa. Lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Suojelun avulla voidaan paitsi auttaa lasta selviytymään vaikeista tilanteista, myös turvata lasten ja aikuisten tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa. Kaikilla lapsilla on keskenään yhtäläiset oikeudet, eikä sijoitus kodin ulkopuolelle vähennä näitä oikeuksia. Sijoitetun lapsen fyysistä koskemattomuutta, oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiä henkilöitä ei saa rajoittaa ilman lakiin perustuvaa syytä. (Sosiaaliportti) Olen toiminut itse lastensuojelussa hieman yli kymmenen vuotta ja työskennellyt useassa eri nuorisokodissa tai laitoksessa. Jotkin asiat ovat eettisesti jääneet askarruttamaan mieltäni. Mielestäni lapsen tai nuoren mielipidettä ei edelleenkään kuulla riittävästi. Vasta-aikoihin tuli tällainen esimerkkitapaus vastaani, jossa poika (sijoitettu 15v.), äiti sekä sijoituspaikka olivat sitä mieltä, että sijoitus jatkuu kyseisessä paikassa, missä poika oli sijoitettuna. Sosiaalityöntekijä oli asiasta eri mieltä ja puhui pojan ympäri, jotta tämä suostui muuttamaan toiseen sijoituspaikkaan. Poika muutti uuteen paikkaan, mutta harkitsee edelleen valituksen tekemistä. Tällaiset vastaavat tapaukset ovat hyvin tavallisia. Mielestäni sosiaalityöntekijöissä, varsinkin lastensuojelun puolella on paljon epäpäteviä työntekijöitä, jotka toimivat omien intressiensä kautta, eivätkä lapsen ja nuoren lähtökohdista päätöksiä tehdessään. Heillä on selkeä arvo- ja moraali ristiriita työtehtäviensä suhteen. Heidän eettinen ajattelu ei ole työtehtäviensä tasolla. Myös nuorisokodeissa ja laitoksissa toimitaan lastensuojelulakien rajamaastossa, esimerkiksi rajoittamistoimenpiteiden suhteen. Yhteydenpito läheisiin, vanhempiin tai puhelimenkäyttöoikeus voi olla hyvinkin rajoitettua, ilman lain vaatimia perusteluja. Harvoin läheiset, vanhemmat tai nuori näistä asioista valittaa. 23 Jyränkölän nuorisokodissa on ollut välillä käytäntö, jolloin nuori joutui luovuttamaan puhelimensa yöksi ohjaajien toimistoon muun muassa unen ja kouluun heräämisen varmistamiseksi. Tästä luovuttiin muutama kuukausi sitten, koska puhelinta ei saa lain mukaan ottaa nuorelta pois ilman erityisiä perusteita. Nuorella on oikeus pitää puhelimellaan yhteyttä läheisiinsä, vaikka yöllä. Etiikaltaan ajatus on hieno, mutta arjen sujumisen kannalta asia ei ole niin yksioikoinen. Tämä esimerkki osoittaa, että käytännön ja eettisen ajattelun välillä on ristiriitoja arjen toiminnassa. Aina ei eettisen ajattelun ja lain noudattaminen ole välttämättä oikea ratkaisu, koska nuoren terveyden kannalta uni on tärkeä ja koulukin on käytävä. Lastensuojelussa on valtavan paljon eettisen toiminnan ja arjen sujumisen vastakkainasetteluja. Mielenkiintoinen ja itseäni kiinnostava kysymys on. Millainen ihminen sopii lastensuojeluun työntekijäksi? Riittääkö koulutus ja opiskelemalla hankittu pätevyys? Voiko ihminen, jolla on ammatillinen pätevyys olla epäpätevä? Mielestäni tutkintopätevyys ei ole hyväntyöntekijän tae lastensuojelussa. Useissa lastensuojelun työpaikoissa olen törmännyt epäpäteviin ”ammattilaisiin”, joilla on ollut niin sanottu tutkintopätevyys. Toisaalta taas, ei tutkinnon omaavia, mutta ”persoonaltaan” päteviä työntekijöitä on myös tullut vastaan. Lastensuojelussa painotetaan ja lakikin vaatii, että työntekijöillä täytyy olla tutkinnollinen pätevyys työtehtäviin. Mielestäni näin ei kuuluisi olla. Nuorisokodin ohjaajan töihin pitäisi valita henkilöt persoonan ja sen soveltuvuuden mukaan, ei tutkinnollisen pätevyyden. Tämä olisi lasten ja nuorten edun kannalta tärkeä asia ja siten eettisesti oikein, koska lasten ja nuorten ympärillä olisi oikeasti ihmisiä, jotka kuuntelevat ja välittävät heistä. Kuitenkin tärkeä asia minkä aikuinen voi nuorelle tarjota on läsnäolo, läheisyys ja rakkaus. Näihin asioihin liittyy yhteinen matkanteko ja rinnalla kulkeminen. Siihen ei tutkintopätevyys auta, jos ei näitä taitoja ole. 24 6 ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Laadun arvioinnilla tarkoitetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Arvioinnin perimmäinen tarkoitus on toiminnan kehittäminen. Arvioinnin kohteena ovat prosessien toteutuminen, prosessien vaikuttavuus, prosessien tuloksellisuus ja taloudellisuus. Onnistumisen edellytyksenä ovat selkeät, kaikkien tiedossa olevat tavoitteet, joiden saavuttamista on mahdollisuus arvioida. Toiminnan kehittäminen arvioinnin ja saadun palautteen kautta antaa mahdollisuuden laadukkaaseen toimintaan sijaishuollon palveluntuottajana. Jyränkölän nuorisokodissa tehdään jokaisen nuoren sijoitusprosessin arviointia säännöllisesti. Opintoihini liittyvänä työelämän kehittämishankkeena tein Jyränkölän nuorisokotiin palaute kyselylomakkeet, niin sosiaalityöntekijöille kuin nuorten vanhemmille. (Liite 2) Tarkoitus on, että vuosittain järjestetään kysely sosiaalityöntekijöille ja vanhemmille ja arvioidaan, kuinka työ on meillä sujunut ja mitä kehittämisen varaa tässä työssä voisi olla. Myös kaikki muu huomio otetaan vastaan. Palaute käydään läpi työryhmässä ja sen pohjalta toimintaa kehitetään ja johdetaan oikeaan suuntaan. Asiakaspalautteen keräämiselle on olemassa erilaisia keinoja, tekniikoita ja tapoja, joita kutsutaan asiakaspalautemenetelmiksi. Menetelmät voidaan jaotella laadullisiin, määrällisiin ja muihin menetelmiin. Laadulliset asiakasmenetelmät pyrkivät ymmärtämään ja selittämään asiakkaiden näkökantoja ja käyttäytymistä ja sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita. Määrälliset menetelmät keräävät tietoa siitä, mikä on tapahtumien ja käyttäytymisen määrä ja laatu. Muissa asiakaspalautemenetelmissä asiakas tuo itse mielipiteensä esiin ja on muulla tavoin aktiivinen osallistuja. Muihin asiakaspalautemenetelmiin kuuluu myös epäsuorat tavat hankkia ja saada palautetta. (Rousu & Holma 1999, 96-97.) Nuorten hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat käsitellään päivittäin pidettävillä raporteilla, joihin osallistuu vuorossa olevat työntekijät. Raportoinnin lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus keskustella työstä sekä antaa ja saada palautetta toisiltaan. Palautetta nuorisokodin toimintatavoista saadaan myös nuorilta. Viikoittaiset yhteisökokoukset ovat väyliä nuorisokodin nuorille antaa palautetta arjen sujuvuudesta, toimintatavoista ym. nuorisokodissa. Näissä yhteisökokouksissa nuoril- 25 la on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi sääntöihin tai muihin heidän arkeaan koskeviin asioihin nuorisokodissa. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset toimivat sellaisenaan henkilökunnan toiminta- ja ajattelutavan perustana. Työskentely ei saa lähteä henkilökunnan tai organisaation tarpeista, vaan tavoitteena on asiakkaan mukaan ottamista sekä keskusteluun että päätöksentekoon. Henkilökunnalta asiakaslähtöisyys edellyttää luopumista kaikkitietävän ammattilaisen roolista ja valmiutta muuttaa omaa toimintaa sekä toimintatapoja asiakkaan ilmaisemien tarpeiden ja vaatimusten mukaiseksi. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, 37.) Jyränkölän nuorisokodissa pyritään kaikin tavoin aktivoimaan nuoria mukaan päättämään omista asioistaan, omasta olemisestaan ja luomaan sekä hyvät, että miellyttävät puitteet asumiselleen nuorisokodissa. Jos itsenäistyvälle nuorelle annetaan mahdollisuuden vaikuttaa asumisympäristöönsä, aina huoneen sisustuksesta arjen toimintatapoihin, niin nuori pystyy sitoutumaan huomattavasti helpommin itse luomiensa sääntöjen puitteisiin. Sijaishuollon toiminnan laadun arviointia on tapahduttava useasta eri näkökulmasta, jotta saadaan monipuolinen näkökanta toimintaan. Itsearviointi, vertaisarviointi, ulkoinen arviointi ja asiakasarviointi tukevat ja täydentävät toisiaan. Arviointia tarvitaan toiminnan ja palvelujen laadun kehittämistarpeiden arvioinnissa sekä toiminnan jatkuvan parantamisen ja toteuttamisen seurannassa. Itsearvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jossa palvelujen suorittaja tai toimittaja arvioi omaa työskentelyään. Vertaisarviointi on samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn arviointia ja kehittämistä. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan taas sitä, että arvioija tulee oman organisaation ulkopuolelta ja on täysin tai osittain riippumaton taho. (Rousu & Holma 2004a, 24, 35, 40.) Tärkeintä on kuitenkin työyhteisön ja organisaation halu laadunhallintaan ja laadun kehittämiseen. Ilman työyhteisön ja esimiesportaan aktiivista halua työnsä kehittämiseen laadun kehittäminen työssä ei tule onnistumaan. Työyhteisössä tulee vallita kehittämismyönteinen asenne ja työkulttuuri, jotta kehitys olisi mahdollista. 26 7 LOPUKSI Pastori Sigfrid Sirenius aloitti uudelleen setlementti toiminnan 1900-luvun alussa Suomessa. Tällä oli varmasti myös vaikutuksensa setlementin vahvaan kristillispohjaiseen ajatteluun. Suomeen perustettiin ensimmäinen setlementti Kalliolan setlementti 1918. Vielä tänä päivänäkin Kalliolan setlementin toiminnanjohtajana toimii teologi. Setlementti liikkeen tärkeä perusarvo onkin arjen keskellä toteutuva lähimmäisen rakkaus. Tällä on vahva yhteys kirkon toteuttamaan diakoniatyöhön. Diakonia on juuri setlementin mukaista ihmisen luona ja läheisyydessä, ihmisten keskuudessa tapahtuvaa työtä, jossa pyritään siihen, että ihminen, joka tarvitsee tukea tai apua tulee autetuksi ja kuulluksi. Setlementin toiminnallisiin arvoihin kuuluu myös sitoutuminen heikoimmassa asemassa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen. Tässä asiassa ollaan jo täysin diakonian ytimessä ja diakonian perustyön äärellä. Setlementti arvot ovat siis monilta osin vahvasti kristillisiä arvoja ja yhteistä historia pohjaa kristillisyyden kanssa on aivan setlementtien synnyn alkuajoilta. Jyränkölän nuorisokoti pyrkii vaalimaan toiminnassaan setlementin arvoja. Laatukäsikirjan tekeminen nuorisokotiin oli huomattavasti helpompi tehtävä kuin laatukäsikirjan valmistumisprosessin kuvaaminen. Varsinaista laatukäsikirjan tekemisessä auttoi paljon vuorovaikutus ja dialogi minun sekä nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Annoin välillä keskeneräisen laatukäsikirjan henkilökunnan arvioitavaksi ja täydennettäväksi. Ideoita tuli ja saimme joitain osia myös yhteistyössä valmiiksi. Tämä sitoi myös työntekijöitä laatutyöskentelyyn, joka näkyi positiivisena jälkenä arjen työssä. Laatutyöskentely perustuu pitkälti lakiin ja suosituksiin, mutta laatu ei ole yksinkertainen, eikä yksiselitteinen asia. Laatu on aina suhteessa johonkin vertailukohteeseen, kuten edellisvuoteen, tavoitteisiin, muihin yksiköihin, sitoumuksiin ja suosituksiin. Henkilökunnan tulee sitoutua laatutyöskentelyyn, mutta vastuu siitä on aina esimiehillä ja johdolla. Minun oma työnäky ja työn tekeminen laatukäsikirjaa työstäessä on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Oman työn reflektointi on tullut arkipäiväiseksi. Työn tekemisen kuva on syventynyt ja taidot sekä tiedot työn tekemiseen ovat lisääntyneet. Laatukäsikirjan työstämisen prosessi on jättänyt jälkensä minuun ja uskon, että suurimmaksi osaksi ne jäljet kohoavat tulevina vuosina positiivisena voimavarana työssäni esiin. Tämän raportin lopussa oleva lähdeluettelo sisältää myös ensimmäisenä liitteenä olevan Jyränkölän nuorisokodin laatukäsikirjassa käytetyt lähteet. 27 LÄHTEET Ajo, Martti.1998. Yhteiskunnallisen työn perustelu Sigfrid Sireniuksen teologiassa. Teoksessa Martti Ajo & T. Väliharju (toim.) Silta ihmiseltä ihmiselle . Bardy, M. & Salmi, M. & Heino, T. (2001). Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. STAKES. Raportteja 263. Beardsleen perheintervention manuaali 2001. (Beardslee Preventive Family Intervention) W.R Beadslee ja työryhmä. Suomenkielinen manuaali Tytti Solantaus. Berg Leif & Johansson Monica, 2011. Opastava yhteistyö perheiden kanssa. Oriental xPress Oy. Espoo. EASEL®- työmuoto http://www.easeltraining.fi/ Finlex. Lastensuojelulaki 52§ Finlex. Lastensuojelulaki 4§.) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#a417-2007 Holma, T. 2009. LapsiARVI-kriteerit – perusvaatimukset lastensuojelupalvelujen laadulle. Opas laadun arviointiin ja kehittämiseen. Kuntaliiton verkkojulkaisuja [viitat tu 17.5.2013]. Saatavissa: http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090204105230P.pdf Lastensuojelun laatusuosituksia 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name= DLFE-26810.pdf Mikkola, P.1999. Laadun elementit sijaishuollossa. Lastensuojelun keskusliitto. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 14: Helsinki. Outinen, M., Lempinen, K., Holma, T. & Haverinen, R. 1999. Seitsemän laatupolkua: Vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen kuntaliitto: Helsinki. 28 Outinen, M. & Lindqvist, T. (toim.) 1999. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle: Valtakunnallinen suositus. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki. Outinen, M., Holma, T. & Lempinen, K. 1994. Laatu ja asiakas: Laatutyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. WSOY: Porvoo. Setlementtitoimintaa Suomessa vuodesta 1918. Tallinna: SR-Kustannus Oy. Paavola, A. 2004. Laituri-projekti. Sijaishuollon laadun ulkoisen arvion kokeilu ja kehittämishanke 2001-2004. Viitattu 15.5.2013. Saatavissa: http://www.lskl.fi/tiedostot/folder_3/J9QkQCV0.pdf Rousu, S. & Holma, T. 1999. Laadunhallinnan perusteita lastensuojelutyöhön. Toimin tamalleja ja työvälineitä kuntien sosiaalitoimistojen laatutyöhön. Lasso julkaisu. Suomen kuntaliitto: Helsinki. Rousu, S. & Holma, T. 2004a. Lastensuojelupalveluiden laadunhallinta. Suomen kunta liitto: Helsinki. (Rousu & Holma 2004a, 8-10.) Sosiaaliportti.https://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/lastensuojelunkasikirja/mitaonlastensuojelu/arvotjaperiaatteet/ Viitattu 31.3.2014 Tuurala, T. & Holma, T. 2009. Lastensuojelun laatusanasto. Palvelujen tuottaminen ja hankkiminen. Kuntaliiton verkkojulkaisuja [viitattu 17.4.2012]. Saatavissa: http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090902083845K.pdf Toimiva lapsi ja perhe. Perheinterventio. https://www.sochv.jakobstad.fi/download/15828/A%20href= Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit. 2005. Lastensuojelun keskusliitto. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 18: Helsinki. 29 LIITE 1 JYRÄNKÖLÄN NUORISOKODIN LAATUKÄSIKIRJA 30 SISÄLLYS 1 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI............................................................................ 32 1.1 Historiasta nykypäivään..................................................................................... 32 1.2 Setlementin arvot............................................................................................... 34 1.3 Toimintamuodot ja organisaatio ........................................................................ 36 2 JYRÄNKÖLÄN NUORISOKOTI ........................................................................... 37 2.1 Asiakkaat .......................................................................................................... 37 2.2 Työtä ohjaajat keskeiset lait ja asetukset ............................................................ 38 2.3 Sijoituksen vaiheet ............................................................................................ 38 2.3.1 Muutto nuorisokotiin ................................................................................... 39 2.3.2 Hoito- ja kasvatusprosessi............................................................................ 40 2.3.3 Asiakassuunnitelma neuvottelu .................................................................... 41 2.3.4 Hoito- ja kasvatussuunnitelma ..................................................................... 41 2.3.5 Konsultaatio ................................................................................................ 42 2.3.6 Itsenäisen asumisen harjoittelu..................................................................... 42 2.3.7 Sijoituksen päättyminen ............................................................................... 42 2.3.8 Jälkihuolto ................................................................................................... 43 3. HOITO- JA KASVATUSTYÖN MENETELMÄT ................................................. 44 3.1 Omaohjaajaparityö ............................................................................................ 44 3.2 Easel – työmuoto ............................................................................................... 44 3.3 Työryhmätyöskentely ........................................................................................ 46 3.4 Perhetyö ............................................................................................................ 46 3.5 Perheinterventio ................................................................................................ 47 3.6 Yhteistyö nuoren verkostojen kanssa ................................................................. 48 3.7 Yhteisöllisyys .................................................................................................... 48 3.8 Nuorisokodin yleiset säännöt ............................................................................. 49 4. RAPORTOINTI JA DOKUMENTOINTI …………………………………………51 4.1 Päivittäisraportointi .......................................................................................... 51 4.2 Raportointi sosiaalityöntekijöille ...................................................................... 51 5. HENKILÖSTÖ ....................................................................................................... 53 31 5.1 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt ................................ 54 5.2 Toimenkuvat ..................................................................................................... 55 5.3 Työhyvinvointi .................................................................................................. 53 5.3.1 Työnohjaus .................................................................................................. 53 5.3.2 Kehityskeskustelut ....................................................................................... 53 5.3.3 Työryhmäkokoukset .................................................................................... 53 5.3.4 Työterveyshuolto ja työsuojelu .................................................................... 53 5.3.5 Omaohjaajapari keskustelu .......................................................................... 59 5.3.6 Työsuhde-edut ............................................................................................. 59 5.3.7 Koulutus ...................................................................................................... 59 6. ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN……………………………… 60 32 1 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI Jyränkölän Setlementti ry – JYRÄNKÖLÄ – on perustettu vuonna 1944. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementti ry:hyn. Jyränkölä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, mutta koulutuksen ja päihdetyön osalta koko Päijät-Hämeen maakunnassa. Jyränkölä edistää sivistyksellisin ja sosiaalisin toiminnoin ihmisten pyrkimyksiä saavuttaa ja säilyttää elämänilo. Jyränkölän arvoja ovatkin; Yksilön arvon tunnustaminen, oikeudenmukaisuus, luotettavuus sekä hyvä elämä ja elämänilo. Setlementtiarvoissa näkyy myös selkeästi kristilliset arvot. 1.1 Historiasta nykypäivään Setlementtityö sai alkunsa 1880-luvulla Englannissa kirkkoherra Samuel Barnett’in (1844 – 1913) ja hänen ystäviensä johdolla. Setlementtityö oli yksi vastaus 1700-luvun lopulta alkaneen teollistumisen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin. Ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, perustettiin Itä-Lontooseen ja sen 23.2.1884 hyväksytty toimintaohje kuului: "Se tahtoo valmistaa sivistystilaisuuksia ja virkistyskeinoja sekä lisätä viihtyisyyttä Lontoon ja muiden kaupunkien köyhien kortteleissa. Se tahtoo tutkia köyhien olosuhteita, miettiä ja laatia suunnitelmia, jotka voisivat edistää tämän väestön hyvinvointia. Työ aloitetaan ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla talo asumukseksi niille, jotka tahtovat edustaa ihmisystävällistä toimintaa ja sivistystyötä. Työntekijän tulee asettua asumaan (to settle) köyhien keskuuteen. Se on oppimista yhtä paljon kuin opettamista, saamista yhtä paljon kuin antamista." Tämä toimintaohje selittää setlementtityön yhä edelleen voimassaolevaa työtapaa, ruohonjuuritasolla ihmisten kanssa toimimista. Se kertoo myös setlementti-sanan taustan. 33 Suomeen setlementtiaate tuli jo varhain. Opettaja Alli Trygg-Helenius (1852 - 1926) perusti Kansankodin lontoolaisen mallin mukaan Helsingin Sörnäisiin jo 1890. Rahoitusongelmien vuoksi Kansankoti lopetti toimintansa 1910-luvun alussa ja Kansankodin tilat siirtyivät Pelastusarmeijan haltuun. Uudelleen toiminta alkoi 1908-1912 Lontoossa merimiespappina toimineen pastori Sigfrid Sireniuksen (1877 – 1961) toimesta. Teollisuusseutujen Evankelioimisseura perustettiin vuonna 1918 ja vuotta myöhemmin perustettiin Suomen vanhin setlementti, Kalliola, Helsingin Kallioon. Vuonna 1918 perustettu Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 3 000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät: • yksilön elämänhallinnan edistäminen • elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen • ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen • yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen Setlementtiliike sitoutuu erityisesti vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten selviämistä edistävään toimintaan. Setlementtiliikkeen perusarvot: • arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus • yhteisöllisyys • erilaisten ihmisten välinen yhteistyö Perusarvojen mukaiset toiminnalliset arvot: • yksilön oikeuksien kunnioittaminen • erilaisuuden hyväksyminen 34 • luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan • paikallisuus • usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen • ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus • sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen Setlementtityön perustana on usko yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen. Elämän koko kirjon kattavassa setlementtityössä toteutetaan käytännössä tasavertaisuuden ja yhteisöllisyyden ihanteita. Setlementtityössä kehitetään kansalaistalotoimintaa, tuettua asumista ja yhteisöllisiä asumismuotoja, lisätään elämän rikkautta ja pärjäämisen mahdollisuuksia opistojen, opintokerhojen ja erityisoppilaitosten voimin ja tuetaan uussuomalaisten kotiutumista ja kantasuomalaisia elämään monikulttuurisessa Suomessa. Vaikeisiin elämäntilanteisiin tarjotaan kriisiapua, päihdekuntoutusta, velkaneuvontaa, sovittelutoimintaa ja Rikosuhripäivystyksen palveluita. Setlementtityötä tehdään vapaaehtoistyöntekijöiden ja ammattilaisten yhteisvoimin, paikallisista tarpeista käsin, ihmisten keskellä ja ihmisten kesken, Suomessa ja maailmalla. 1.2 Jyränkölän Setlementin arvot Jyränkölän Setlementti ry – JYRÄNKÖLÄ – on perustettu vuonna 1944. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliitto ry:een. Jyränkölä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, mutta koulutuksen ja päihdetyön osalta koko Päijät-Hämeen maakunnassa. Jyränkölä edistää sivistyksellisin ja sosiaalisin toiminnoin ihmisten pyrkimyksiä saavuttaa ja säilyttää elämänilo. 35 JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI RY:N ARVOT OVAT YKSILÖN ARVON OIKEUDENMUKAISUUS LUOTETTAVUUS HYVÄ ELÄMÄ, ELÄMÄN ILO 36 1.3 Toimintamuodot ja organisaatio KOULUTUS LASTENSUOJELU ASUMIS- JA AVOPALVELUT Rehtori Nuorisokodin johtaja Sosiaalisen työn johtaja Nuorisokoti Heinolan kansalaisopisto Konsuli VAPAAEHTOIS- JA • • • 5+3 paikkaa 3 tukiasuntoa avopalvelut Konsulinna TYÖLLISTÄMISPALVELUT • 54 asukaspaikkaa • veteraanikuntoutus • 73 asukaspaikkaa HALLINTO Kunniakonsuli • 25 asukaspaikkaa Vapaaehtoistyön johtaja Yhdistyksen kokous Hallitus Siltakoti • 87 asukaspaikkaa Jyränköläkoti Vapaaehtois- ja järjestö- Toimitusjohtaja • 25 asukaspaikkaa työn-keskus Tuttavantupa Asiakastoimisto • 13 000 kävijää / v • 70 vapaaehtoistyöntekijää KIINTEISTÖT Taloustoimisto Isännöitsijä Asukastuvat IT-palvelut Kiinteistöosakeyhtiöt NUORISOTYÖ RAVINTOLAT Nuoriso-ohjaaja ravintolatoiminnan Kunnossapito Rakentaminen Jyränkölän nuoret ry • kerho- ja leiritoiminta • tapahtumat esimies • Kesti • Konsuli PROJEKTIT Eri osastojen hallinnoimat kehittämishankkeet 37 2 JYRÄNKÖLÄN NUORISOKOTI Jyränkölän nuorisokoti on profiloitunut ammatilliseksi Setlementin nuorisokodiksi ja toteuttaa työskentelyssään Jyränkölän Setlementin arvoja. Työssä painotetaan työntekijöiden luottamusta nuoren voimavaroihin omien asioidensa asiantuntijana. Jokaisen nuoren hoitoa ohjaa yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Toiminnan tavoitteena on huomioida nuori kokonaisvaltaisesti ja vastata hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa Nuorisokodin toiminnassa korostetaan nuoren itsenäistymisen ja omista asioista vastuunkantamisen merkitystä. Jyränkölän nuorisokodissa huolehditaan nuoren arkielämän perustarpeista ja elämän säännöllisyydestä. Nuoria kannustetaan omien asioiden hoitamiseen, koulutukseen, työelämään, harrastustoimintaan ja itsenäiseen asumiseen. Jyränkölän nuorisokodissa pyritään kodinomaisuuteen. Nuoret asuvat omissa huoneissaan, joissa jokaisella on oma vessa ja suihku. Nuoret voivat sisustaa huoneistaan oman näköisiä. Perhe, sukulaiset ja ystävät voivat vierailla nuorisokodilla ja nuoret käyvät myös mahdollisuuksien mukaan kotilomilla. Kotona käynnit suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen nuoren ja perheen elämäntilanteen mukaan. Nuoria kannustetaan pitämään yllä häntä tukevia perhe- ja ystävyyssuhteitaan sekä korostetaan niiden tärkeyttä ja merkitystä. 2.1 Asiakkaat Jyränkölän nuorisokoti on Jyränkölän setlementti ry.n ylläpitämä yksityinen lastensuojelulaitos. 7 -paikkainen Jyränkölän nuorisokoti tarjoaa sijaishuoltoa kuntien sijoittamille 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona, tai joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Sijoitus voidaan toteuttaa myös avohuollon toimenpiteenä. Tarvittaessa nuorisokoti tarjoaa jälkihuoltoa 21 vuoteen asti. Sijaishuollon paikkojen lisäksi käytössämme on 4 tukiasunto paikkaa. Nuorisokodissa työskentelee kahdeksan työntekijää: nuorisokodin johtaja, hoitotyön vastaava ja kuusi ohjaajaa. 38 2.2 Työtä ohjaajat keskeiset lait ja asetukset Keskeiset toimintaa ohjaavat lait ja asetukset ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Lastensuojelulaki sekä Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 § mukaisesti kasvatuksen tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Tämän edellytyksenä on: - oikeus myönteisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin - oikeus hyvään hoitoon ja kasvatukseen - oikeus iän ja kehitystason mukaiseen valvontaan ja huolenpitoon - oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön - oikeus lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaavaan koulutukseen - oikeus saada turvaa, ymmärrystä ja hellyyttä - oikeus fyysiseen ja psyykkiseen loukkaamattomuuteen - mahdollisuus itsenäistymiseen 2.3 Sijoituksen vaiheet 2.3.1 Muutto nuorisokotiin Tavoite: Nuori kokee itsensä tervetulleeksi. Nuorella on hyvä ja turvallinen olo uudessa ympäristössä. Toimintatapa: Nuoren kotiutuminen nuorisokotiin tapahtuu suunnitelmallisesti ja yhteistyössä nuoren verkoston kanssa. Nuoren sijoituksesta Jyränkölän nuorisokotiin päätetään yhteistyössä nuoren sosiaalityöntekijän ja nuorisokodin esimiehen kanssa. Ennen sijoituksen alkua nuorelle ja hänen lähiverkostolleen järjestetään tutustumiskäynti nuorisokotiin. Nuoren sosiaalityöntekijä osallistuu ensimmäiseen tutustumiskäyntiin ja nuorella on tämän jälkeen mahdollisuus käydä vierailuilla sovitusti ennen muuttoa. Tutustumiskäynnin tarkoitus on antaa nuorelle ja hänen läheisilleen mahdollisuus tutustua nuorisokotiin. Nuori saa tietoa nuorisokodin säännöistä ja arjesta sekä tutustuu nuorisokodin aikuisiin ja toisiin nuoriin. Nuori muuttaa nuorisokotiin aina suunnitellusti. Vanhemmat ja lähiverkosto voivat halutessaan olla mukana nuoren muuttopäivässä. Muuttotilanteesta pyritään tekemään mahdollisimman kiireetön, turvallinen ja kaikin puolin sellainen, että nuori tuntee olonsa tervetulleeksi. Nuorisokodissa nuoren huone on laitettu valmiiksi ja tavoitteena on, että nuoren tulevat omaohjaajat ovat paikalla vastaanottamassa nuorta muuttohetkellä. Nuoren muuttaessa nuorisokotiin tutustutaan yhdessä tiloihin, sääntöihin ja käytäntöihin. Ensimmäisen viikon aikana nuori ei käy yölomilla. Tavoitteena on, että nuori viettää mahdollisimman paljon aikaa omaohjaajien kanssa ja tutustuu paikkaan sekä ihmisiin. Sijoituksen alkuvaiheessa selvitetään ja ollaan yhteydessä nuoren yhteistyötahoihin. Ensimmäisen kolmen viikon aikana järjestetään tuloneuvottelu, johon osallistuvat nuori, vanhemmat/lähiverkosto, omaohjaajat, nuorisokodin esimies ja sosiaalityöntekijä. Tuloneuvottelussa käydään läpi sijoituksen perusteet ja tavoitteet sekä sovitaan keinot niiden saavuttamiseksi. 40 2.3.2 Hoito- ja kasvatusprosessi Tavoite: Nuori saa omien tarpeidensa mukaista hoitoa ja kasvatusta, jonka myötä hän oppii ottamaan vastuuta itsestään ja selviytymään itsenäisesti omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Nuori saa elää ikätasonsa mukaista tasapainoista elämää. Toimintatapa: Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa huomioidaan nuoren edun mukainen hyvä hoito, kasvatus, kuntoutus sekä myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Jyränkön nuorisokodissa pyritään kodinomaisuuteen. Jokaisella nuorella on oma huone, jonka voi sisustaa itselleen kotoisaksi. Perhe, sukulaiset ja ystävät voivat vierailla nuorisokodissa ja nuoret käyvät mahdollisuuksien mukaan lomalla kotona tai muualla yhdessä sovituissa paikoissa. Omaohjaaja saattaa ensimmäisellä kerralla nuoren lomapaikkaan. Nuorisokodissa on määritelty tietyt vierailuajat ja yölomia suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen nuoren ja perheen elämäntilanteen mukaan. Nuoren ollessa yölomilla pidetään nuoreen ja perheeseen yhteyttä puhelinsoittojen kautta. Nuoria kannustetaan pitämään yllä perhe- ja ystävyyssuhteitaan sekä korostetaan niiden tärkeyttä ja merkitystä. Nuorisokodissa huolehditaan nuoren arkielämän tarpeista sekä säännöllisyydestä. Nuorisokodin toimintaa ohjaavat selkeät päivärutiinit, joiden kautta nuorta opetetaan ottamaan iänmukaista vastuuta arjesta. Nuoria tuetaan säännölliseen päivätoimintaan, joka voi olla koulunkäyntiä, työntekoa, työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa. Omaohjaajat tekevät yhteistyötä koulun ja työharjoittelu paikkojen kanssa. Tarvittaessa nuori saa apua koulunkäynnin tai työharjoittelun tueksi. Nuorisokodissa ruoka valmistetaan itse ja nuoria tuetaan terveellisiin ruokailutottumuksiin. Nuorille opetetaan tarvittavia arkielämän taitoja, nuoret vastaavat oman huoneensa ja kylpyhuoneensa siisteydestä sekä vaatehuollosta. Nuoret voivat osallistua yhdessä ohjaajien kanssa ruuan valmistukseen sekä muihin kodinhoidollisiin tehtäviin. Arkielämän rutiinien takaamiseksi nuorisokodin säännöistä ilmenee nuorten sisääntuloajat, ruokailuajat, vierailuajat sekä nukkumaanmenoajat. Nuoret saavat viikkorahaa. Suuremmat hankinnat kuten vaatteet ja harrastamiseen liittyvät menot suunnitellaan omaohjaajien kanssa. 41 Nuoria kannustetaan mielekkääseen vapaa-ajan viettoon ja säännölliseen harrastamiseen. Niiden nuorten kanssa, joille harrastuksen löytäminen on vaikeaa, tutustutaan eri harrastuksiin ja autetaan näin nuorta hahmottamaan eri vaihtoehtoja ja kannustetaan erilaisten harrasteiden kokeilemiseen. Tarvittaessa järjestetään nuorten ryhmiä, joissa on hoidollisia elementtejä. Jyränkölän nuorisokodissa nuorella on mahdollisuus harjoitella itsenäistä asumista asumisharjoitteluyksikössä. Jokainen asumisjakso suunnitellaan yksilöllisesti nuoren tarpeiden mukaan. 2.3.3 Asiakassuunnitelmaneuvottelu Tuloneuvottelun jälkeen asiakassuunnitelmaneuvotteluja järjestetään sopimuksen mukaan noin kolmen kuukauden välein. Neuvotteluun osallistuu nuori, huoltajat, sosiaalityöntekijä, omaohjaajat ja tarvittaessa nuorisokodin esimiehet ja muut nuoren verkostoon kuuluvat tahot. Neuvottelussa arvioidaan asiakassuunnitelman toteutumista ja sovitaan uudet tavoitteet ja keinot. Sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman, jonka pohjalta tehdään hoito- ja kasvatussuunnitelma. 2.3.4 Hoito- ja kasvatussuunnitelma Asiakassuunnitelman pohjalta nuori ja omaohjaaja laativat hoito- ja kasvatussuunnitelman. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan nuoren sijoituksen syyt ja tavoitteet, otetaan huomioon nuoren nykyiset vahvuudet ja miten niitä tuetaan, kartoitetaan nuoren kehittämisalueet ja erityisen tuen tarve sekä edellä mainittujen pohjalta laaditaan konkreettiset tavoitteet ja menettelytavat. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa noin kolmen kuukauden välein. Huoltajan mielipide kuullaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelman laadinta- että arviointivaiheissa. 42 2.3.5 Konsultaatio Tarvittaessa nuorisokodin henkilökunta voi konsultoida eri alojen asiantuntijoita. Mahdollisuuksien mukaan käytetään Jyränkölän eri yksiköiden erityisosaamista. 2.3.6 Itsenäisen asumisen harjoittelu Tavoite: Nuori saa valmiuksia itsenäiseen elämään ja harjoittelee oman elämän hallintaa nuorisokodin ja oman sosiaalisen verkoston tuella. Toimintatapa: Nuori harjoittelee asumista nuorisokodin asunnossa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Nuorisokodilla on käytössään asumisharjoitteluyksikkö, joka koostuu yksiöstä ja soluasunnosta. Lisäksi hankitaan tukiasuntoja tarvittaessa. Nuorella on mahdollisuus siirtyä asumisharjoitteluyksikköön, mikäli asiakassuunnitelmaneuvottelussa niin sovitaan. Itsenäisen asumisen harjoittelusta tehdään henkilökohtainen suunnitelma ja sopimus yhdessä nuoren kanssa. Suunnitelmassa sovitaan yhdessä nuoren kanssa tavoitteista, joiden toteutumista arvioidaan. Valmiuksien ja taitojen lisääntyessä vastuuta lisätään asteittain. 2.3.7 Sijoituksen päättyminen Tavoite: Nuoren turvallinen siirtyminen seuraavaan elämänvaiheeseen. Toimintatapa: Työskentely nuoren ja lähiverkoston kanssa. Nuorta tuetaan liittymään siihen ympäristöön, johon hän on siirtymässä. Sijoituksen päättyminen perustuu asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tehtyyn tilannearvioon. Sijoitus Jyränkölän nuorisokodissa voi päättyä, kun nuori tulee täysi- 43 ikäiseksi, huostaanoton tai avohuollollisen tukitoimen purkautuessa tai nuoren sijoituksen jatkuessa jossain muualla. Nuoren lähdöstä ja siihen liittyvistä tunteista keskustellaan kaikkien osapuolten kanssa. Sijoituksen päättymistä valmistellaan hyvissä ajoin ja aloitetaan erotyöskentely. Sijoituksen loppuvaiheessa omaohjaajat ja nuori käyvät läpi nuoren sijoitusprosessia ja työstävät siihen liittyviä tuntemuksia. Työskentelyä nuoren kanssa jatketaan tarvittaessa siirtymävaiheen yli sovitusti yhteistyötahojen kanssa. 2.3.8 Jälkihuolto Tavoite: Nuori saatetaan turvallisesti itsenäiseen elämään. Toimintatapa: Nuorelle pyritään räätälöimään häntä tukeva jälkihuoltomuoto yhdessä nuoren ja lähiverkoston sekä sosiaalityöntekijän kanssa Hoito- ja kasvatusprosessin aikana nuorta tuetaan itsenäistymisessä ja vastuunottamisesta omasta itsestään elämän kaikilla osa-alueilla. Nuori saatetaan jälkihuollon palveluiden piiriin yhteistyöllä nuoren verkoston kanssa. Jyränkölän nuorisokoti pystyy sopimuksesta tarjoamaan jälkihuoltoa itsenäistyville nuorilleen. Ollessaan Jyränkölän nuorisokodin jälkihuollossa, nuori voi asua joko itsenäistymisasunnossa, tukiasunnossa tai osastolla. Jälkihuollosta tehdään erillinen päätös. 44 3. HOITO- JA KASVATUSTYÖN MENETELMÄT 3.1 OMAOHJAAJAPARITYÖ Tavoite: Luoda nuoren ja omaohjaajien välille turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde sekä tarjota nuorelle ymmärrystä, välittämistä, hyvää hoitoa ja kasvatusta. Tukea nuorta omien asioiden hoitamisessa, yksilöllisyys huomioon ottaen. Toimintatapa: Nuorella on kaksi nimettyä omaohjaajaa, jotka ensisijaisesti vastaavat yhdessä nuoren ja hänen lähiverkostonsa kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumisesta. Nuori tietää omaohjaajien olevan häntä varten. Omaohjaajat viettävät nuoren kanssa omaohjaajatuokioita arjen keskellä ja pitävät nuoren kanssa säännöllisesti omaohjaajaaikoja, joissa käsitellään yksilöllisesti kunkin nuoren asioita. Omaohjaaja-aikoja vietetään myös osaston ulkopuolella. Omaohjaajat osallistuvat nuoren asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tuovat siellä sovitut asiat muun työryhmän tietoon. Omaohjaaja laatii asiakassuunnitelmaneuvottelusta muistion ja päivittää sen asiakastietojärjestelmään. 3.2 EASEL® TYÖMUOTO EASEL - työmuoto ja ohjauksen periaatteet on kehitetty 90-luvun jälkipuoliskolta saakka tukemaan ihmissuhdetyöntekijöitä työssään ja mahdollistamaan sosiaalisten tunnetaitojen tehokas vahvistaminen luontevana osana muuta ohjaus- ja terapiatyötä. EASELin ohjauksen yleiset tavoitteet ovat lisääntynyt itsetuntemus ja itsehallinta, mentalisaatiokyky, sosiaalinen tilannetaju ja empatia, sosiaaliset taidot ja vastuullisten päätösten tekokyky. Myös esteettisten, vaikuttavien kokemusten synnyttämän ilon kokemus on EASELissa tärkeä tavoite. 45 EASELissa ohjaajia ja ohjattavia kiinnostaa erityisesti kysymys kuka olen ja mitä tapahtuu kun tulen vuorovaikutukseen toisten kanssa. Systeemisen lähestymistavan mukaan jokainen on merkityksellinen ja vaikuttaa omalta osaltaan tilanteisiin. Ihmisen syvin tarve on yhteyden saamisen ja johonkin kuulumisen kokemus. Vuorovaikutustilanteissa meillä jokaisella on vastattavanamme oma osuutemme vuorovaikutuksesta eli 50%, ja toisella on omansa. Ihmissuhdetyötä tekevät ammattilaiset tarvitsevat lisäksi erityisiä taitoja auttaakseen asiakastaan vahvistumaan omalla puoliskollaan. EASEL® on kehitetty juuri tähän. Tavoitteena on, että asiakas kykenee ikätasonsa, elämänvaiheensa ja työnsä vaatimusten mukaisesti rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvoinnilleen ja menestykselleen merkityksellisiä ihmissuhteita niin yksityis- kuin työelämässäänkin. EASEL - ohjaustyö rakentuu elementeistä, jotka tiedetään tutkitusti vaikuttaviksi aikuisten ja lasten sosioemotionaalisen oppimisen ja terapian ohjelmissa. Ensisijaisesti EASEL - ohjaustyö on dialogista, sosiodynaamista ja ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. EASEL - ohjaajien oma teoreettinen viitekehys, pohjakoulutus, toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet vaikuttavat kuitenkin kunkin ohjaajan tapaan soveltaa EASELia ja yhdistää yleinen prosessikuvaus asiakastyönsä raameihin ja muihin tavoitteisiin. Ohjaustapaamiset sisältävät aina dialogisten keskustelujen tukena ja herättelijöinä kokemuksellisen oppimisen elementtejä ja psykoedukatiivisten työkalujen jakamista. Kokemuksellisuus tarkoittaa EASELissa ennen kaikkea itsen ja oman vuorovaikutuksen ohjattua tietoista kuulostelua aidoissa tilanteissa ja ohjaustapaamiseen valitussa ympäristössä. Kokemuksellisina oppimisalustoina hyödynnetään ohjaajan erityisosaamisesta ja asiakkaan tarpeista riippuen esim. arkielämän vuorovaikutustilanteita työpaikalla ja case - työskentelyä, lasten kanssa aitoja tehtäviä, koulutöistä pyörän kunnostamiseen, leikkiä, taidetoimintaa, luontoseikkailua jne. Ne tarjoavat kokeneimmillekin seikkailijoille vaikuttavia kokemuksia vuorovaikutuksen dynamiikasta ja suhteiden rakentumisen lainalaisuuksista. Keskeistä ei kuitenkaan ole se mitä tehdään, vaan miten se ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti ohjataan. (EASEL® - työmuoto) 46 3.3 TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY Tavoite: Hyvän hoidon ja kasvatuksen jatkuvuus sekä kokonaisvaltaisuus ja sen arviointi. Toimintatapa: Kaikki vastaavat nuoren kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kasvatuksesta. Työryhmässä hyödynnetään työntekijöiden erityistaitoja ja osaamista siten, että osaalueista muodostuu hoidollinen kokonaisuus. Nuorisokodissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaava henkilöstö. Ohjaajat tekevät kolmivuorotyötä. Kaikki työntekijät vastaavat nuorten hoidosta ja kasvatuksesta sekä nuorisokodin arjen sujumisesta. Tiimissä työntekijöillä on erilaisia vastuualueita oman erityisosaamisensa mukaan. 3.4 PERHETYÖ Tavoite: Perhetyön tavoitteena on kartoittaa ja vahvistaa perheen voimavaroja, tukea vanhemmuutta sekä edistää nuoren ja vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Toimintatapa: Perheen kanssa työskennellään nuoren ja perheen yksilöllinen tilanne huomioiden. Nuoren omaohjaajat pitävät yhteyttä huoltajiin viikoittain ja tapaavat heitä perhetapaamisissa säännöllisesti. Viikoittaisella yhteydenpidolla mahdollistetaan molemminpuolinen informaation kulku, vanhemmuuden tukeminen sekä luottamuksellisen yhteistyön toteutuminen. Perhetapaamisiin osallistuvat tilanteen mukaan nuori, huoltajat ja muut perheenjäsenet tai läheiset. Perhetapaamisissa keskustellaan nuoren ja perheen tilanteesta sekä sovitaan yhteisiä toimintatapoja nuoren hoidosta ja kasvatuksesta. Perhetapaamisia järjestetään nuorisokodissa tai muussa sovitussa paikassa. Kotikäyntejä tehdään sovitusti. Tarvittaessa vanhempia ohjataan tiiviimmän tuen piiriin. 47 3.5. PERHEINTERVENTIO Perheinterventio malli on alunperin professori Beardleen työryhmineen kehittämä malli perheitä varten, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on masennusta tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Intervention käyttö ja sovellutukset ovat laajentuneet viime vuosina palvelemaan myös perheitä, joissa vanhemmalla on psykoottistasoinen sairaus, päihdeongelma tai vakava somaattinen sairaus. (Berg Leif & Johansson Monica, 2011. 83.) William Beardsleen tutkimus on keskittynyt lapsien masennuksen tutkimukseen. Beardslee sai MD tutkinnon Case Western Reserve Universitystä. Hän suoritti harjoittelun Kalifornian yliopistossa Medical Centerissä ja tällä hetkellä hän työskentelee lastensairaalassa Bostonissa. Beardslee on kirjoittanut yli 100 artikkelia ja joitakin kirjoja perheen ja lapsen suhteista mielenterveysongelmien kohdatessa perheen. Keskeisiä elementtejä perheinterventiossa on perheiden kunnioitus sekä keskittyminen voimavaroihin ja pärjäävyyteen, jotka syntyvät yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Tärkeää on keskinäinen ymmärrys perheen sisällä sekä perheen ja työntekijän välillä. Olennaista on myös toivon ylläpito ja luottamuksellisuus. Perheinterventio on työtapa, joka on kehitetty lasten hyvinvoinnin huomioimiseen tilanteessa, joka kuormittaa perhettä ja vaikuttaa vanhemmuuteen. Haasteita perheeseen voivat tuoda vanhemman tai lapsen terveysongelma, päihde tai muu riippuvuus, perheen hajoaminen tai tärkeän ihmisen menetys. Kun perheessä on vaikeuksia, vanhemmille syntyy usein huoli lasten hyvinvoinnista. Perheintervention tarkoituksena on tukea perheitä, jotta lasten kasvu ja kehitys etenisi mahdollisimman hyvin. Perheinterventio ei ole terapiaa, vaan lasten ja perheen tilanteen tarkastelua yhdessä vanhempien kanssa, vanhemmuutta kunnioittaen. (Toimiva lapsi ja perhe). Perheinterventio on alunperin suunniteltu perheelle, jossa lapsella tai vanhemmalla on mielenterveys ongelmia. Jyränkölän nuorisokodissa, kuten muuallakin perheintervention malli on laajentunut kattamaan myös perheen muitakin vaikeuksia, esimerkiksi jos perheessä on alkoholiongelma, käyttäytymishäiriöitä, vuorovaikutushäiriöitä ym. Inter- 48 ventiomallia voidaan soveltaa monentyyppisiin vaikeuksiin perheessä. Myös istuntojen rakennetta ja mallia voidaan muunnella tai tarpeen tullen pitää ylimääräisiä kriisiistuntoja. 3.6 YHTEISTYÖ NUOREN VERKOSTOJEN KANSSA Nuoren tilanne kartoitetaan aina yksilöllisesti ja muodostetaan tiivis yhteistyö kaikkien eri toimijoiden välille. Kouluun luodaan tiivis yhteistyö, joka tukee nuoren koulunkäyntiä. Nuoria tuetaan harrastustoimintaan sekä mahdollistetaan nuorelle oman harrastuksen löytyminen. Terapiat ja muut räätälöidyt tukipalvelut mahdollistetaan aina nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan. Tavoite: Nuorella on toimiva ja nuoren kehitystä tukeva verkosto. Yhteistyö verkoston kanssa on nuoren edun mukaista. Toimintatapa: Luodaan ja ylläpidetään nuoren tarpeista nousevaa hoidon ja huolenpidon verkostoa. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka huolehtivat nuoren eri tarpeista. Vanhempien ja lähiverkoston lisäksi yhteistyötä tehdään peruspalveluiden (esim. koulu ja harrastustoiminta) ja erityispalveluiden (esim. mielenterveys- tai päihdekuntoutuksen) kanssa. Nuorisokodin henkilökunta auttaa nuorta ja tämän perhettä saamaan ympärilleen tarpeita vastaavat toimijat. Verkostopalavereja pidetään säännöllisesti nuoren tarpeiden mukaan. 3.7 YHTEISÖLLISYYS Tavoite: Nuori tulee osaksi nuorisokodin yhteisöä, oppii sosiaalista kanssakäymistä ja vastuunottoa sekä ymmärtää oman toiminnan vaikutuksen yhteisöön. Toimintatapa: 49 Nuorisokodin arjen ja yhteisen toiminnan kautta nuori saa kokemuksia yhteisiin asioihin osallistumisesta, vaikuttamisesta ja vastuun kantamisesta. Nuorisokoti on yhteisö, jossa on yhteiset säännöt ja aikataulut. Kolmen viikon välein järjestetään toiminnallinen ilta, jonka sisältöön nuoret saavat vaikuttaa (esimerkiksi leffa-, hemmottelu- tai peli-ilta). Iltaan voivat osallistua kaikki nuoret sekä vuorossa olevat ohjaajat. Toimintailtojen yhteydessä pidetään yhteisökokous, jolloin nuorilla on mahdollisuus tuoda esiin omia mielipiteitään, toiveitaan ja ehdotuksiaan liittyen yhteisöasumiseen, nuorisokodin sääntöihin ja toimintaan. Näillä vahvistetaan yhteisöllisyyttä, nuorten osallistumista ja opetetaan sosiaalista kanssakäymistä. Nuorisokoti on hoidollinen yhteisö, jossa yhteiset säännöt ja aikataulut rytmittävät arkea. Nuorisokodissa järjestetään viikoittain yhteisökokouksia, joihin osallistuvat kaikki nuorisokodissa asuvat nuoret sekä vuorossa oleva henkilökunta. Kokouksissa nuorilla on mahdollisuus tuoda esille omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan koskien yhteisöasumista, nuorisokodin sääntöjä sekä osaston toimintaa yleensä. Lisäksi nuorisokoti järjestää säännöllisesti erilaisia retkiä sekä kaksi pidempää reissua hiihto- ja kesälomalla. Nuorisokoti tekee yhden pidemmän retken kesäisin ja talvisin sekä lyhyempiä retkiä mahdollisuuksien mukaan. Retkien tavoitteena on tukea yhteisöllisyyttä sekä tuottaa nuorille uusia kokemuksia ja elämyksiä. Retkillä nuoret saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin harrastusmuotoihin, ympäristöihin sekä matkailun tuomiin elämyksiin. 3.8 NUORISOKODIN YLEISET SÄÄNNÖT • HERÄTYS: Arkisin viimeistään klo 8.30, viikonloppuisin klo 10.00. Mi- käli herääminen venähtää, nuori rauhoittuu huoneeseensa samaisena iltana yhtä paljon aikaisemmin kuin mitä herääminen on venähtänyt. • RUOKAILUT: Syödään yhdessä ruokailuaikoina, joten kaapeilla ei ole tarvetta käydä välissä. Mikäli nälkä yllättää voi syödä hedelmiä ruokailujen välillä. 50 • HILJAINEN TUNTI ”HILKKU”: Arkisin ruuanlaittoaikaan, jolloin tar- koitus rauhoittaa yhteiset tilat ruuanlaittoa varten. Hilkun voi viettää ulkona tai omassa huoneessaan. • ULKOILU: Ulos lähtiessä ilmoitus aina ohjaajalle ja paluuaika sovitaan ohjaajan kanssa. Näin tarkoitus pysyä mukana siinä, kuka missäkin on menossa. • KOTIINTULOAIKA: Arkisin klo 20.30, viikonloppuisin sovittaessa myöhemminkin. • HUONEISIIN RAUHOITTUMINEN: Arkisin ja sunnuntaisin klo 22.00. Perjantaisin ja lauantaisin klo 23.00. Viikolla ei pidennettyjä TV:n katseluiltoja. Viikonloppuna nuorilla on mahdollisuus valita jompikumpi ilta ”leffaillaksi”, jolloin mahdollisuus katsoa kyseinen leffa loppuun. Yhteisökokouksessa mietintään jo kumpi ilta pidennetään. • YHTEISÖKOKOUS: Yhteisökokous pidetään maanantaisin päivällisen jälkeen, jolloin kaikilla tarkoitus olla paikalla. Yhteisökokouksen tarkoitus on saada nuorten ääni kuuluviin, eli nuorilla mahdollisuus kertoa ajatuksiaan ja toiveitaan. Kokouksessa käytössä yhteisökokous-runko, johon ajatukset ja käsiteltävät asiat kirjataan ylös. Runko kirjoitetaan puhtaaksi ja laitetaan nuorten käsikirjaan nähtäväksi. • SIIVOUS JA PYYKINPESU: Siivouspäivä on torstai, jolloin jokainen nuori siivoaa oman huoneensa. Viimeinen pyykkikoneellinen laitetaan pyörimään viim. klo 19, jottei pyykkihommia olisi enää klo 22.00. • TIETOKONE: 1 h/nuori välillä 16.30-20.30. Nuorilla omat tunnukset koneelle. Mikäli aika ei riitä kaikille -> nuoret keskenään sopivat kuinka ajan käyttävät. • KAUPPAREISSUT: Nuorisokodin kauppapäivät ovat tiistai ja perjantai. Kaupassakäynnin hoitaa ohjaaja, tarvittaessa yhdessä nuoren/nuorten kanssa. • VIIKKORAHA: Viikkorahapäivä on perjantai. • Kielenkäytön tulee olla asiallista niin nuorilla kuin ohjaajillakin! Nuoriso- kodissa tai sen piha-alueella ei saa tupakoida tai esiintyä päihtyneenä! Yksilölliset päivä- ja viikko-ohjelmat ovat jokaisella nuorella henkilökohtaisessa käytössä. Ohjaajat huolehtivat niiden toteutumisesta. 51 4. RAPORTOINTI JA DOKUMENTOINTI Käytössä on Nappula- raportointiohjelma, johon kirjataan jokaisessa työvuorossa nuorten asioita ja tapahtumia heidän omiin kansioihinsa sekä yleisiä työyhteisöön liittyviä asioita henkilökunnan viestit kansioon. Lisäksi käytössä on päiväkohtainen kalenteri ja muistivihko, joihin voi tarvittaessa kirjata päivän tärkeimmät asiat. 4.1 Päivittäisraportointi Suulliset raportoinnit pidetään aina vuoron vaihtuessa kolme kertaa päivässä. Raportointi on selkeää ja kattavaa, jotta kaikki oleellinen tieto saadaan siirrettyä vuoroon tulevalle työntekijälle. Raportilla käydään läpi kaikkien nuorten tilanteet, erityiset mainittavat asiat ja sovitaan menettelytavoista sekä työnjaosta. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään sähköistä asiakastietojärjestelmää. Kaikki kirjaaminen on yhdenmukaista ja selkeää, tarkkaa ja totuudenmukaista. Kirjaaminen perustuu realiteetteihin. Mikäli nähdään tarpeelliseksi kirjata oletuksia ja mielipiteitä, on sen käytävä ilmi. Kaikesta kirjallisesta raportoinnista käy ilmi kirjaajan nimi. Kaikki kirjallinen materiaali, jota nuorista tuotetaan, säilytetään ja toimitetaan nuoren lähdön jälkeen nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän haltuun. 4.2 Raportointi sosiaalityöntekijälle Sosiaalityöntekijä vastaa nuoren asioista sekä sijoituksen sujumisesta tavoitteellisesti. Näin ollen raportoinnin sosiaalityöntekijälle tulee olla säännöllistä, selkeää ja yhdensuuntaista yhteisiin tavoitteisiin nähden. Raportointia toteutetaan sekä puhelimitse, kirjeitse ja palavereissa. Eri kuntien sosiaalityöntekijät vaativat eri painopistein olevia kausikoosteita nuoren sijoituksen vaiheista ja edistymisestä sekä tavoitteiden toteuttamisesta. Tarkoituksena on kuvata nuoren alkutilanne, pyrkimys ja keinot asiakassuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi, kuin myös niissä edistyminen. Lisäksi laaditan hoito- ja kasvatus- 52 suunnitelma, jota päivitetään kuukausittain. Nuoren sijoituksen päätyttyä tehdään loppuraportti ja yhteenveto sijoitusajasta. Päivittäisraportoinnit toimivat pohjana kaikille yhteenvedoille, joiden pohjalta tehdään tiivistelmä nuoren osastokäyttäytymisestä, tehdystä perhetyöstä, terveydentilasta, koulunkäynnistä, kotilomista ja omaohjaajatyöskentelystä. Kaikki kirjallinen materiaali, joka nuoresta tuotetaan, säilytetään ja toimitetaan eteenpäin nuoren lähdön jälkeen sijoittajakunnan vaatimalla tavalla. Tärkein yhteistyötaho sosiaalityöntekijän rinnalla ovat huoltajat eli heidän kanssaan vähintään viikoittainen molemminpuolinen yhteydenpito on hyvin tärkeää tavoitteellisen hoitotyön toteuttamiseksi. Nämä yhteydenpidot ovat pääasiassa puhelinkeskusteluita. 53 5. HENKILÖSTÖ JYRÄNKÖLÄN SETLEMENTTI RY Siltakatu 11, 18100 Heinola puh. 044 797 2400 Y- tunnus 0164005-0 www.jyrankola.fi toimitusjohtaja Kari Hahl puh. 050 322 1218 [email protected] JYRÄNKÖLÄN NUORISOKOTI Konsulinkatu 3, 18200 Heinola johtaja Jaana Mononen (hoitovapaalla 31.12.2013 asti) puh. 044 797 2446 [email protected] vs. johtaja Jukka Järvinen puh. 044 797 2449 [email protected] hoitotyön vastaava Tomi Niementö puh. 044 797 2448 [email protected] Valviran lupanumero ja päivämäärä PH688A 11.07.2011 Vastuuhenkilön vaihtuminen PH960A 54 5.1 OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Jyränkölän nuorisokodin omavalvonnasta kokonaisuudessaan vastaa nuorisokodin johtaja. Omavalvonta suunnitelma hyväksytetään Jyränkölän Setlementin hallituksella. Hoitotyön vastaavan vastuulla on kodin operatiivinen toiminta. Hoitotyön vastaava ohjeistaa omavalvontaan liittyvät asiat henkilökunnalle ja valvoo käytännön toteuttamista. Jyränkölän nuorisokodissa työskentelee kaksi sairaanhoitajaa, jotka vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta ja muun henkilöstön perehdyttämisestä lääkehoitoon liittyen. Koko henkilökunta on saanut lääkehoidon koulutuksen. Lääkehoitoa toteutetaan siten, että jokainen työntekijä vastaa omasta toiminnastaan. Keittiön ja siivoustyön osalta omavalvontasuunnitelmasta vastaavat nuorisokodin ohjaajat. Omavalvontasuunnitelma säilytetään nuorisokodin toimistossa. Omavalvontasuunnitelman toteuttamisesta syntyvät lämpötilojen mittaustulokset, tutkimustodistukset, huoltokäyntien raportit, hygieniaosaamistodistukset ym. asiakirjat säilytetään nuorisokodin toimistossa. Omavalvontasuunnitelman toteutusta, tehtyjen korjaavien toimenpiteiden onnistumista, suunnitelman toimivuutta poikkeustilanteissa arvioidaan 2 kertaa vuodessa. Arvioinnin tekee yhdessä koko henkilökunnan kanssa nuorisokodin johtaja tai hoitotyönvastaava. OMAVALVONNAN VASTUUALUEET valvonta ja laatutyö Jukka Järvinen ja Tomi Niementö lääkehoito Mira Tuomaala, Monica Johansson keittiö Riina Voutilainen, Risto Nikula siivous Teemu Rantala, Mira Tuomaala 55 5.2 TOIMENKUVAT Jyränkölän nuorisokodissa työskentelee kahdeksan päätoimista työntekijää: Nuorisokodin johtaja, hoitotyön vastaava ja kuusi ohjaajaa. Nuorisokodin johtajan tehtävät • Lastensuojelun / nuorisokodin kokonaisjohtaminen o lastensuojelun edustajana Jyränkölän johtoryhmässä o yhteistyö ostajien kanssa • Henkilöstöjohtaminen o henkilöstövalinnat o kehityskeskustelut o kriisien hallinta (yleisellä tasolla/ kriisivalmius) • Talousjohtaminen o nuorten maksusitoumukset / ostopalvelusopimukset o toimintasuunnitelmat ja kertomukset o budjetointi ja kokonaisseuranta • Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen o laatutyö o verkottuminen ja markkinointi o avo- ja perhetyön kehittäminen o projektit o koulutus o työhyvinvointi • Kenttätyö o avotyö o itsenäistymisasuntojen ja tukiasuntojen asukkaiden ”omaohjaaja” 56 Hoitotyön vastaavan tehtävät • Henkilöstöjohtaminen o Työvuorosuunnittelu o Työryhmäkokousten johtaminen o Työn tukeminen ja seuranta o Työhyvinvointi o Sijaisten rekrytointi o Koulutussuunnitelmat o Henkilöstövalinnat o Kriisien hallinta • Talousjohtaminen o Palkat o Budjetoinnin seuranta • Toiminnan suunnitteleminen ja kehittäminen o Viikottaiset palaverit johtajan kanssa nuorisokodin toiminnasta o Rakenteiden seuraaminen ja kehittäminen o Ammattikirjallisuuden hankkiminen o Nuorisokodin laatutyö (laatukäsikirja) o Nuorisokodin toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laatiminen • Kasvatusprosessien johtaminen ja ohjaus o Nuoren sijoituksen ja hoidollisen prosessin koordinointi o Hoito- ja kasvatussuunnitelmien hyväksyminen o Osallistuminen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin o Omaohjaajatyön tukeminen ja mahdollistaminen o Omaohjaajaparikeskustelut o Kasvatuskokousten johtaminen o Rajoitustoimenpiteet o Konsultointitarpeet 57 Ohjaajan tehtävät ”Ohjaaja luo toiminnallaan turvallisen kasvu- ja elinympäristön sekä toimii nuorelle turvallisena ja oikeudenmukaisena aikuisena. Ohjaaja pyrkii luomaan luottamuksellisen suhteen joka mahdollistaa nuorelle korjaavia kokemuksia, aikuisen läsnäoloa, itsensä oppimista sekä omien tunteiden käsittelyä” • Hoito-, kasvatus- ja ohjaustyö o ympärivuorokautinen perushuolenpito (ruoka, hygienia, vaatetus, säännöt ja rajat) o koulunkäynnin, opiskelun tai työssäkäynnin tukeminen o vapaa-ajan toiminnan aktivointi (harrastamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin tukeminen) o itsenäisyyteen tukeminen (kodinhoito, virastoasiat, raha-asiat, asumisharjoittelu) o nuoren omaohjaajana toimiminen • Perhe- ja verkostotyö o perhetapaamiset o nuoren asiakassuunnitelmaneuvottelut o nuoren verkostotapaamiset (koulu, terveydenhoito) • Kirjalliset työt o raportointi o hoito- ja kasvatussuunnitelman laatiminen o muistioiden laatiminen • Kodinhoidolliset tehtävät o ruuanlaitto o siivous o kaupassakäynti • Osallistuminen työryhmäkokouksiin, työnohjauksiin, konsultaatioihin sekä ammatillisiin koulutuksiin • Osallistuminen työalan laatu- ja kehittämistyöhön sekä työryhmiin 58 5.3 TYÖHYVINVOINTI 5.3.1 Työnohjaus Työyhteisö osallistuu kolmen viikon välein ryhmätyönohjaukseen, joka on tarkoitettu työryhmän yhteistyön ja työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen. Ryhmätyönohjauksessa voidaan käsitellä myös nuorten hoito- ja kasvatustyöhön liittyviä teemoja. 5.3.2 Kehityskeskustelut Nuorisokodin johtaja käy kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa ennalta sovitun kehityskeskustelun. Kehityskeskustelussa käydään luottamuksellinen keskustelu omasta työstä, jaksamisesta ja kehittymisestä. 5.3.3 Työryhmäkokoukset Nuorisokodin toiminnan rakenteelliset päätökset käsitellään säännöllisin väliajoin pidettävissä työryhmäkokouksissa. Työryhmäkokouksen puheenjohtajana toimii hoitotyönvastaava, joka valmistelee kokouksen ja kokoaa työntekijöiltä käsiteltävät aiheet. Työryhmäkokouksiin osallistuu koko nuorisokodin henkilökunta. 5.3.4 Työterveyshuolto ja työsuojelu Lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja työsuojeluun sisältyvät työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus sekä työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuollon keskeinen yhteistyöelin työpaikalla on työsuojeluorganisaatio. Työpaikkaselvityksiä sekä työoloihin liittyviä mittauksia ja kartoituksia tehtäessä käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta. Nuorisokodissa on Tyhy –ryhmään nimetty yhdyshenkilö, jonka välityksellä tieto kulkee nuorisokodin ja työnantajan työsuojeluorganisaation välillä. Nuorisokodin työterveyshuolto on järjestetty Sairaanhoitokeskus Ilmari Ay:n kautta. 59 5.3.5 Omaohjaajapari keskustelu Omaohjaajaparikeskusteluja käydään hoitotyön vastaavan johdolla tarvittaessa. Keskustelussa pohditaan parityöskentelyä, sen onnistumisia ja haasteita sekä kehitetään työtä edelleen. 5.3.6 Työsuhde-edut Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään huolta järjestämällä yhteisiä virkistyspäiviä ja tapahtumia. Henkilöstöä kannustetaan harrastamaan tarjoamalla henkilöstöetuna puoleen hintaa elokuva- ja uimahallilippuja sekä kuntosalikortteja. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua maksutta Jyränkölän kansalaisopiston kurssitoimintaan. 5.3.7 Koulutus Henkilökunnalle järjestetään koulutusta työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Nuorisokodin johtaja kartoittaa henkilökunnan koulutustoiveet ja –tarpeet. Koulutuksiin osallistumisesta päätetään Jyränkölän setlementin käytäntöjen mukaisesti. 60 8. ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Asiakaspalautteen keräämiselle on olemassa erilaisia keinoja, tekniikoita ja tapoja, joita kutsutaan asiakaspalautemenetelmiksi. Menetelmät voidaan jaotella laadullisiin, määrällisiin ja muihin menetelmiin. Laadulliset asiakasmenetelmät pyrkivät ymmärtämään ja selittämään asiakkaiden näkökantoja ja käyttäytymistä ja sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita. Määrälliset menetelmät keräävät tietoa siitä, mikä on tapahtumien ja käyttäytymisen määrä ja laatu. Muissa asiakaspalautemenetelmissä asiakas tuo itse mielipiteensä esiin ja on muulla tavoin aktiivinen osallistuja. Muihin asiakaspalautemenetelmiin kuuluu myös epäsuorat tavat hankkia ja saada palautetta. (Rousu & Holma 1999, 9697.) Jyränkölän nuorisokodissa nuorten hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat käsitellään päivittäin pidettävillä raporteilla, joihin osallistuu vuorossa olevat työntekijät. Raportoinnin lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus keskustella työstä sekä antaa ja saada palautetta toisiltaan. Palautetta nuorisokodin toimintatavoista saadaan myös nuorilta. Viikoittaiset yhteisökokoukset ovat väyliä nuorisokodin nuorille antaa palautetta arjen sujuvuudesta, toimintatavoista ym. nuorisokodissa. Näissä yhteisökokouksissa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi sääntöihin tai muihin heidän arkeaan koskeviin toimintoihin nuorisokodissa. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset toimivat sellaisenaan henkilökunnan toiminta- ja ajattelutavan perustana. Työskentely ei saa lähteä henkilökunnan tai organisaation tarpeista, vaan tavoitteena on asiakkaan mukaan ottamista sekä keskusteluun että päätöksentekoon. Henkilökunnalta asiakaslähtöisyys edellyttää luopumista kaikkitietävän ammattilaisen roolista ja valmiutta muuttaa omaa toimintaa sekä toimintatapoja asiakkaan ilmaisemien tarpeiden ja vaatimusten mukaiseksi. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, 37.) Nuorisokodissa pyritään kaikin tavoin aktivoimaan nuoria mukaan päättämään omista asioistaan, omasta olemisestaan sekä luomaan hyvät ja miellyttävät puitteet asumiselleen. Jos itsenäistyvälle nuorelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa asumisympäristöönsä, 61 aina huoneen sisustuksesta arjen toimintatapoihin, niin nuori pystyy sitoutumaan huomattavasti helpommin näiden itse luomiensa sääntöjen puitteisiin. Sijaishuollon toiminnan laadun arviointia on tapahduttava useasta eri näkökulmasta, jotta saadaan monipuolinen näkökanta toimintaan. Itsearviointi, vertaisarviointi, ulkoinen arviointi ja asiakasarviointi tukevat ja täydentävät toisiaan. Arviointia tarvitaan toiminnan ja palvelujen laadun kehittämistarpeiden arvioinnissa sekä toiminnan jatkuvan parantamisen ja toteuttamisen seurannassa. Itsearvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jossa palvelujen suorittaja tai toimittaja arvioi omaa työskentelyään. Vertaisarviointi on samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn arviointia ja kehittämistä. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan taas sitä, että arvioija tulee oman organisaation ulkopuolelta ja on täysin tai osittain riippumaton taho. (Rousu & Holma 2004a, 24, 35, 40.) Laadun arvioinnilla tarkoitetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Arvioinnin perimmäinen tarkoitus on toiminnan kehittäminen. Arvioinnin kohteena ovat prosessien toteutuminen, prosessien vaikuttavuus, prosessien tuloksellisuus ja taloudellisuus. Onnistumisen edellytyksenä ovat selkeät, kaikkien tiedossa olevat tavoitteet, joiden saavuttamista on mahdollisuus arvioida. Toiminnan kehittäminen arvioinnin ja saadun palautteen pohjalta, antaa mahdollisuuden laadukkaaseen toimintaan sijaishuollon palveluntuottajana. Jyränkölän nuorisokodissa tehdään työn arviointia säännöllisesti ja kehitetään määrätietoisesti lastensuojelun laatukriteereiden mukaisesti. 62 LIITE 2 Jyränkölän Setlementti ry Jyränkölän nuorisokoti 15.05.2013 PALAUTEKYSELYLOMAKE SOSIAALITYÖNTEKIJÖILLE Tällä lomakkeella on tarkoitus saada palautetta lastensuojelussa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä Jyränkölän nuorisokodin toiminnan kehittämiseksi. Haluamme kehittää työtapojamme ja toimintamallejamme, siksi haluamme lähestyä teitä muutaman kysymyksen kautta yhteistyöstämme. Toivomme, että sinulla on hetki aikaa vastaamiseen, koska tämä antaa meille mahdollisuuden toimintamme tarkasteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 1. Kuinka nuoren sijoituksen järjestely mielestäsi sujui nuorisokotiin? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 2. Onko lapsen hoito ja kasvatus ollut asiakassuunnitelman mukaista? _____________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 3. Onko aika Jyränkölässä mielestäsi tukenut ja edistänyt nuoren vanhempien/ huoltajien sekä hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa asiakassuunnitelman mukaisesti? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 4. Arvostetaanko ja kunnioitetaanko nuorisokodilla mielestäsi lapsen oikeuksia tulla kuulluksi? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 63 _____________________________________________________________________________ 5. Mitä vahvuuksia ja/tai heikkouksia näet Jyränkölän nuorisokodin toiminnassa? __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 6. Kuinka olet kokenut yhteistyömme sujuneen sijoituksen aikana? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 7. Mitä sellaista olisit toivonut yhteistyöltämme, mikä ei toteutunut? ____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 8. Vastaavatko nuorisokodin käytössä olevat tilat ja varusteet mielestäsi nuoren tarpeita? Jos ei, niin mikä tulisi olla toisin? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 9. Vastaako palvelun hinta sitä palvelua, mitä nuori saa Jyränkölän nuorisokodilla? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 10. Mitä muuta haluaisit sanoa? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ Kiitos palautteestanne! 64 Jyränkölän Setlementti ry Jyränkölän nuorisokoti 15.05.2013 PALAUTEKYSELYLOMAKE NUORTEN VANHEMMILLE/ HUOLTAJILLE Haluamme kehittää toimintaamme ja siksi lähestymme teitä muutamalla kysymyksellä nuorisokodin toimintaan liittyen. Toivomme, että vastaatte kyselyyn, koska siitä on suuresti hyötyä nuorisokotimme toiminnan kehittämisessä. 1. Millainen kokemus teille muodostui lapsenne sijoituksesta Jyränkölän nuorisokotiin? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 2. Oletteko saaneet nuorisokodin ohjaajilta tukea itsellenne / perheellenne? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 3. Miten kuvailisitte lapsenne saamaa hoitoa ja tukea? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 65 4. Miten nuorisokodin henkilökunta on mielestänne huomioinut teidän mielipiteenne lapsenne hoitoon liittyvissä asioissa? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 5. Miten yhteistyö teidän ja henkilökunnan välillä on toiminut? ____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 6. Onko perheellenne ja lapsellenne ollut apua sijoituksesta Jyränkölään? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 7. Mitä muuta haluaisit sanoa? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ Kiitos palautteestanne!