Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma

Saimaan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta
Hoitotyön koulutusohjelma
Maya K. Voutilainen
Transcultural Nursing &
Cultural Competence -teorioiden käyttö hoitotyössä
Opinnäytetyö 2015
Tiivistelmä
Maya K. Voutilainen
Transcultura Nursing & Cultural Competence teorian käyttö hoitotyössä,
43 sivua, 1 liite
Saimaan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta
Hoitotyön koulutusohjelma
Opinnäytetyö 2015
Ohjaaja: yliopettaja Päivi Löfman, Saimaan ammattikorkeakoulu
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli antaa tietoa transkulttuurisen hoitotyön sekä
siihen perustuvan kulttuurisen kompetenssin teorioista. Kerätty tieto pohjautuu
kolmen hoitotieteen teoreetikon kehittämiin teoriamalleihin. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla pyritään selventämään näiden teorioiden käyttöä hoitotyöntutkimuksissa sekä selvittämään, miten kulttuurinen kompetenssi ilmenee hoitotyön
asiakaspalvelussa. Työn tavoitteena oli tehdä teorioista ja tutkimuksista kooste
hoitotyönopiskelijoiden käyttöön. Aihetta tarkasteltiin hoitotyön asiakaspalvelun
näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin eri tietokannoista kuten Nelli, Melinda, Scopus, Ovid ja Internet. Valintakriteerinä oli suomen- ja englanninkielinen tieteellisesti tutkittu aineisto. Aineisto koostui kirjoista,
lehtiartikkeleista, hoitotieteellisistä tutkimuksista, opinnäytetöistä ja pro-gradu
tutkielmista, jotka olivat julkaistu pääosin vuosina 2006 – 2015. Tämän lisäksi
mukaan otettiin kaksi teorian kannalta olennaista englanninkielistä alkuperäisteosta, koska uudempia julkaisuja ei ollut saatavilla. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuurisen kompetenssin oppiminen auttaa hoitajaa paremmin huomioimaan asiakkaan yksilöllisyyden kulttuurisessa
kontekstissa. Asiakkaan näkökulmasta hoitajan kompetenssi auttaa turvallisen,
luottamuksellisen hoitosuhteen syntymisessä. Kulttuurinen kompetenssi on hoitajan tietoista työskentelyä monikulttuurisen hoitamisen asiantuntijuuden saavuttamiseksi.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia kulttuurisen kompetenssin toteutumista jonkin
Etelä- Karjalan keskussairaalan toimipisteen asiakaspalvelussa tai henkilökunnan koulutuksessa.
Asiasanat: Madeleine Leininger, Papadopoulos Irena, Camphina – Bacote Josepha, transcultural nursing, culture care, cultural competence, monikulttuurinen hoitotyö, kulttuurinen kompetenssi.
2
Abstract
Maya K. Voutilainen
Transcultural Nursing& Cultural Competence theories in nursing,
41 Pages, 1 Appendice
Saimaa University of Applied Sciences
Health Care and Social Services Lappeenranta
Degree Programme in Nursing
Bachelor´s Thesis 2015
Instructor: Principal Lecturer Päivi Löfman, Saimaa University of Applied Sciences
The purpose of the study was to seek knowledge of the Transcultural Nursing
and Cultural competence theories. The study is based on the works by three
transcultural nursing theorists. The aim is also to show how these theories can
be used in the nursing studies.
This study is a literature study. Data for this study was collected from Internet,
by using different data programs (Nelli, Melinda, Scopus, Ovid). The information
was gathered from literature, Internet, nursing magazines, pro graduate -studies
and bachelors thesis. Deductive analysis was used.
The result of this study shows that cultural competence makes a valuable difference in the standard of nursing.
Further study is could be done by studying how cultural competence is represented in Etelä-Karjan keskussairaala ward or staff education.
Keywords: Madeleine Leininger, Papadopoulos Irena, Camphina –Bacote Josepha, transcultural nursing, culture care, cultural competence.
3
Sisältö
1 Johdanto ...................................................................................... 5
2 Transkulttuurinen hoitotyö ............................................................ 6
2.1 Monikulttuurinen hoitotyö ....................................................................... 7
2.2 Madeleine Leininger ............................................................................... 9
2.3Transcultural nursing -teoria ................................................................. 10
2.4 Cultural compentence -teoria ............................................................... 14
2.5 Irena Papadopoulos ............................................................................. 15
2.6 Josepha Camphina-Bacote ................................................................. 18
3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymykset .......................... 20
4 Opinnäytetyön toteutus............................................................... 21
4.1 Kirjallisuuskatsaus ................................................................................... 21
4.2 Sisällönanalyysi ....................................................................................... 23
4.3 Tutkimuksen eettiset näkökohdat ............................................................ 25
5 Tutkimustulokset ........................................................................ 27
5.1 Kulttuurisen kompetenssin käyttö asiakastyössä sairaanhoitajan
näkökulma ................................................................................................. 28
5.2 Hoitajan kulttuurisen kompetenssin käyttö asiakkaan näkökulmasta ... 29
5.3 Sairaanhoitajan kulttuurinen kompetenssi osana ammattitaitoa .......... 30
6 Pohdinta ..................................................................................... 31
6.1 Tulosten pohdinta .................................................................................... 31
6.2 Eettiset näkökohdat ja luotettavuus ......................................................... 33
6.3 Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimus aiheet ................................... 34
Liite 1 Analysoitu aineisto .......................................................................... 39
4
1 Johdanto
Kansainvälisyys ja työn vuoksi toiseen maahan muuttaminen ovat osa arkipäiväämme. Euroopan Unionin lainsäädäntö on omalta osaltaan tukenut kansainvälistä työnvaihtoa. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toiminnoissa kohtaavat monikulttuurinen henkilökunta ja asiakaskunta.
(Euroopan komissio oikeusasioiden pääosasto, 2010; Alismaa, 2010.)
Sairaanhoitajan ammattikorkeakouluopintojen työharjoittelujaksoissa toimitaan
usein kansainvälisen moniammatillisen hoitohenkilöstön jäsenenä. Tämän ohella myös asiakkaat edustavat monikulttuurista potilasainesta. Asiakaspalvelutilanteiden oikeanlainen toteutuminen sekä/tai positiiviseen, asiakasmyönteisten
lopputulosten saavuttaminen ei aina ole opiskelijoille helppoa tai itsestään selvää. Mahdollisuus saada enemmän tähän hoitotyön osa-alueeseen valmistavaa
tietoutta ja koulutusta mitä todennäköisimmin auttaisi monia hoitotyön opiskelijoita.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa tietoa transcultural nursing- ja cultura lcompetence- teorioiden erityispiirteistä sekä niiden käytöstä hoitotyön tutkimuksessa. Tämän lisäksi pyritään tutkimuksen avulla havainnollistamaan sitä,
miten kulttuurinen kompetenssi ilmenee sairaanhoitajan asiakastyössä, mitä
vaikutuksia hoitajan kulttuurisella kompetenssilla on asiakkaan näkökulmasta
sekä mitä erityisosaamista kulttuurinen kompetenssi antaa sairaanhoitajalle.
Työn tavoitteena oli tehdä teorioista ja tutkimuksista kooste opiskelijoiden käyttöön. Aihetta tarkastellaan hoitotyön asiakaspalvelun näkökulmasta.
Opinnäytetyö on perinteinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen lähtökohtana on
käytetty amerikkalaisen hoitotyön teoreetikon professori Madeleinen Leiningerin
kehittämää Transcultural nursing -teoriaa. Tämän teorian käsittelyä on laajennettu englantilaisen hoitotyön teoreetikon professori Irena Papadopoluksen sekä amerikkalaisen professori Josepha Campina-Bancoten muokkaamien hoito-
5
työn kompetenssiteorioiden avulla. Näiden teorioiden pohjalta tehtyjen hoitotieteen tutkimuksia ja niiden tuloksia on käytetty tutkimuksen aineistona.
Valitsin tämän aiheen sen ajankohtaisuuden sekä henkilökohtaisen kiinnostuksen sekä ammatillisen kasvun vuoksi. Hoitotyössä sekä ammatillisissa harjoitteluissa tapaa asiakaspalvelussa yhä useammin alun perin jostain toisesta kulttuurista kotoisin olevia henkilöitä. Minulla on herännyt suuri tarve edistää omaa
ammattitaitoani, hoitotyön asiakaspalvelun taitojani ja tätä kautta asiakkaiden
hyvinvointia. Koulutuksemme aikana transkultuurisen hoitotyön opetusta on ollut saatavilla melko vähän. Kuitenkin tämän kaltaisen tietotaidon tarve on selkeästi näkyvissä myös sosiaali- ja terveydenhuoltotyön alalla.
2 Transkulttuurinen hoitotyö
Transkulttuurinen hoitotyö on tärkeä hoitotyön alue, jonka päämääränä on
muodostaa tieteellinen ja humanistinen tietoperusta eri kulttuureille ominaisten
sekä kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi. Keskeinen ajatus kiteytyy siis siihen, kuinka hoitotyönammattilainen toimii kulttuurisessa konseptissa. Ihmisten kulttuurin mukainen hoito ja hoidon suunnittelu on
olennaista. Niiden vaikutus ja merkitys tulee huomioida yksilön hyvinvoinnin
tukemisessa, sairauden ehkäisemisessä, parantamisessa sekä kun autetaan
häntä kohtaamaan kuolema. (Leininger & McFarland 2002.)
Transkulttuurisen hoitotyön teoria pohjautuu antropologiaan ja hoitotieteeseen.
Teorian ideologian keskus on koko maapallon kulttuurien kirjo sekä tiedostava,
kehittyvä hoitotyön malli ja hoitaminen. Teorian kehittäjä on tohtori Madeleine
Leininger. Teoria on luotu vuonna 1955, ja se on toiminut tärkeänä muutoksen
edelläkävijänä hoitotieteessä, hoitotieteen tutkimuksessa, hoitotyön koulutuksessa, ja järjestö- sekä kansainvälisyystoiminnassa. Teoriaa tukee laaja-alainen
ja monipuolinen teoreettinen kehys, etnotieteellisen tutkimusmenetelmän teoria,
tutkitun hoitotyön malli, erilaiset hoitotyön käytännön ja - tutkimuksen koulutusohjelmat, laaja-alainen teoreettisten kirjojen sekä muiden julkaisuiden määrä.
(Leininger & McFarland 2002.)
6
2.1 Monikulttuurinen hoitotyö
Monikulttuurisen hoitotyön käsite korvataan amerikkalaisessa, eurooppalaisessa hoitotieteen, hoitotyön kirjallisuudessa usein käsitteellä transkulttuurinen hoitotyö (kulttuurit ylittävä hoitotyö). (mm. Leininger 1978; Papadopoulos 2006.)
Monikulttuurinen hoitotyö on erilaisten kulttuurien parissa tehtävää hoitotyötä,
jossa hoitotyön tekijät ja asiakkaat ovat peräisin erilaisista etnisistä ryhmistä ja
kulttuureista. Monikulttuuristen hoitoyhteisöiden, hoitosuhteiden tuli olla ihmisten kulttuurisia lähtökohtia huomioivia, kanssakäymisen perustua erilaisuuden
kunnioitukseen, tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Monikulttuurisen hoitotyön päämäärä on asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hänen
kulttuurista taustaansa kunnioittaen. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009,
18 -19.)
Hyvinvointi ja sairastuminen eivät ole vain biologisia tekijöitä, niillä on myös sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Koska tiedämme elävämme monikulttuurisissa yhteiskunnissa ja koska kulttuuritaustoillamme on suuri merkitys terveysuskomuksiimme ja – tapoihimme, myös hoitotyön tekijöitä tulisi koulutuksessa
opettaa tehokkaaseen, kulttuurin huomioivaan hoitotyöhön. Monissa maissa on
vastattu monikulttuuristuvan maailman haasteisiin tuomalla transkulttuurisen
hoitotyön malli osaksi hoitotyön koulutusta ja lisäkoulutusta. Näin sadun tiedon
ja taitojen avulla meidän tulisi pystyä toteuttamaan, antamaan kulttuurisesti
huomioivaa, pätevää hoitoa ja lisäkoulutusta. (Papadopoulos 2008, 7-8.)
Monikulttuurisessa, kulttuurienvälisessä hoitotyössä korostuvat ammatillinen
valmius ja tiedostava kulttuurienvälinen viestintä. Ne ilmenevät hoitotaidoissa,
käyttäytymisessä, asenteissa ja herkistymisenä, tiedostamisena. Ammattitaitoa
on myös empatiakyky, jonka avulla voimme lisätä asiakkaan turvallisuuden tunnetta. Kaikki tämä on osa kulttuurienvälistä kompetenssia hoitotyön eettistä toimintaa.(Ranta 2012,170 -174.)
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn 2012 julkaisemassa tiedotteessa
7
todettiin, että alan työyhteisöjä rasittavat edelleen samankaltaiset ongelmat kuin
jo vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi. Työnantajatahon vähäinen
panostus henkilökunnan monikulttuurisuustaitojen koulutukseen koettiin suureksi ongelmaksi. Vain pieni osa tutkimukseen vastanneista kertoi, että heidän
organisaatioissaan oli järjestetty koko työyhteisölle monikulttuurisen kohtaamisen tai maahanmuuttajataustaisten potilaiden kohtaamisen koulutusta. Samanaikaisesti johtajat ja esimiehet kuitenkin uskoivat maahanmuuttajataustaisen
henkilökunnan määrän kasvavan terveysalan työyhteisöissä. Näin ollen myös
työyhteisöiden tulisi kasvattaa valmiuksiaan monikulttuurisuuteen. Sosiaali- ja
terveysalalla tehdään työtä ihmisten kanssa. Toiminta on hyvin kulttuurisidonnaista, joten työyhteisöjen, työntekijöiden sekä potilaiden ja omaisten monikulttuurisuus- ja suvaitsevuustaitoja tulisi aktiivisesti kehittää. Tämän aikaansaamiseksi myös työnantajien ja esimiesten tulisi huomioida monimuotoisuuden
johtamisen aiheuttama muutostarve. Heidän vastuuseensa kuuluu koko työyhteisöiden valmentaminen monikulttuurisuuteen, siihen että kulttuuriset erot osataan nähdä vahvuutena ja rikkautena. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen painotuksessa tulee huomioida tarve
muutokseen, niin johtamiskoulutuksen kuin koko henkilöstön lisä- ja uudelleen
kouluttamisen keinoin. Sillä haluammehan pysyä ajan tasalla, tukea työ hyvinvointia sekä antaa eettisesti toteutuvaa, asiakkaan oikeuksia ja hyvinvointia,
potilasturvallisuutta tukevaa hoitotyötä.
(Tehy, 2012.)
Monikulttuurisen hoitotyön ammatillinen osaaminen oli Opetusministeriön vuonna 2006 julkaiseman ammattikorkeakouluista valmistuneita hoitotyöntekijöitä
koskevan raportin ydinalueista. Valmistuvilta hoitotyöntekijöiltä edellytetään
vankkaa monikulttuurista osaamista. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009,
24 -25; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006.)l
Sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus muodostuu osaamisesta johon kuuluvat eettinen toiminta, terveyden edistäminen, hoitotyön päätöksenteko, ohjaus
ja opetus, yhteistyö, tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen, monikulttuuri-
8
nen hoitotyö, yhteiskunnallinen toiminta, kliininen hoitotyö ja lääkehoito. (Opetusministeriö 2006, 63 – 64.)
Työvoima 2025 -raportin mukaan sosiaali- ja terveysalalla tulee avautumaan
vuosina 2005- 2020 jopa 185000-210000 työpaikkaa. Tämä tulee kasvattamaan
uuden henkilökunnan rekrytointia, näin ollen myös alan ulkomaalaistaustaisen
henkilökunnan määrä tulee kasvamaan. Rekrytointia säätelee Suomen sisäinen
lainsäädäntö Maailman terveysjärjestön (WHO) eettisen rekrytoinnin käsikirja
sekä EU- ja ETA-alueiden jäsenvaltioiden Ammattipätevyysdirektiivi. Myös työyhteisöjen on muututtava. Tiedotteessa painotetaan työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutuksen tärkeyttä, sekä työnantajien vastuuta positiivisen muutoksen
aikaansaamiseksi. Tiedotteen mukaan muutos on ollut tähän asti liian hidasta.
Pahimmillaan oikeanlaisen koulutuksen puuttuminen voi aiheuttaa puutoksia
potilaiden eettisten oikeuksien, potilasturvallisuuden toteutumisessa tai ilmetä
työyhteisön työ hyvinvoinnin tason alenemisena, rasismina, syrjäytymisen uhkana. (Tehy, 2012.)
2.2 Madeleine Leininger
Tohtori Madeleine M. Leininger (1925 -2012) oli amerikkalainen transkulttuurisen hoitotyön perustaja. Hän oli ensimmäinen sairaanhoitaja, jolla oli yliopistollinen hoitotyön jatkokoulutus ja tohtorin tutkinto kulttuuri- ja sosiaaliantropologiassa. 1950-luvulla hän havaitsi lastenkodeissa työskennellessään kulttuurisen
aspektin vaikutuksen lasten käyttäytymisessä, sekä hoitohenkilökunnan vähäisen kiinnostuksen tätä asiaa kohtaan. Leininger aloitti tutkimustyönsä, suoritti
filosofian tohtorin tutkinnon kulttuuri- ja psykologisen antropologianalalla. Hän
tunnisti yhteneväisyyksiä näiden tieteenalojen ja hoitotyön välillä. Teoria julkaistiin vuonna 1967. Se loi pohjan transkulttuurisen käytännön hoitotyölle, tutkimukselle ja opetukselle. Kulttuurillisten tekijöiden vaikutus hoitotyöhön sai uuden merkityksen. Leininger liitti teoriassa käsitteet hoitotyön (nursing) ja kulttuurin (culture), loi uuden hoitotieteellisen näkökulman. Hän julkaisi ensimmäiset kirjansa ja kehitti transkulttuurisen hoitotyön teoreettisen viitekehyksen
”Nursing and Anthropology: Two Worlds to Blend” (1970) ja ”Transcultural Nur-
9
sing: Concepts, Theories and Practices”(1978). (Kankkunen, Nikkonen & Paasivaara 2011, 69 -70.)
Leininger loi teorian käsitteitä ja ulottuvuuksia havainnollistamaan auringonnousumallin ”The Sunrise Model”. Leininger perusteli teoriansa merkitystä sillä, että
sen avulla pystyttäisiin vastaamaan niihin odotuksiin, joita ihmisillä on heidän
kulttuuristen arvojen, uskomusten kunnioittamisesta ja hyväksymisestä hoitotyössä.(Leininger & McFarland 2002, 72 -74, 76 -83.)
Leininger perusteli 1990-luvulla transkulttuurisen hoitotyön tarpeellisuutta muun
muassa seuraavilla syillä: maailmanlaajuisen siirtolaisuuden ja monikulttuurisen
identiteetin omaavien ihmisten lukumäärien kasvu, kansainvälisen työskentelyn,
matkailun kasvu, kansainvälistenkonfliktien lisääntyminen, terveyspalveluiden
teknillistyminen, sekä kaiken tämän vaikutus terveyspalveluihin että niiden tuottamiseen. (Leininger & McFarland 2002, 12 -16, 577 -587.)
Leininger sai elämäntyöstään lukuisia tunnustuksia ja kunniamainintoja, kuten
vuonna 1998 myönnetty ”Living Legend of the American Academy of Nursing”.
Leininger perusti “ Transcultural Nursing Society Organization” vuonna 1974, ja
hän toimi yhdistyksen lehden alullepanijana ja päätoimittajana. ( “The Journal of
Transcultural Nursing” (1989)). Hän oli uranuurtaja, joka perusti useita organisaatioita, toimi aktiivisesti kansainvälisenhoitotyön koulutuksessa sekä oman
erikoisalansa luennoitsijana.(Leininger & McFarland 2002,34 -40, 587 -588; Sage Journals, 2013.)
2.3Transcultural nursing - teoria
Transkulttuurisen hoitotyön koulutusta on annettu Transcultural Nursing Societyn toimesta vuodesta 1988 lähtien. Transkulttuurisen hoitotyön koulutuksen
tavoite on opettaa sairaanhoitajille kansainvälisen ja kulttuurienvälisen hoitotyön
periaatteita. Opetus koostuu mm. kulttuuristen erojen, kansainvälisen hoitotyön,
kansainvälisen terveyskasvatuksen, maailman terveydenhoidon sekä maailmanlaajuisten terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan tuntemisen kursseista. Keskeisiä käsitteitä ovat mm. culturespecific ja culture-universal care.
Opintotavoitteita ovat transkulttuurisen ja kulttuurispesifisen hoitotyön pätevyys
sekä maailmanlaajuisten hoitotoimintojen hallinta. Transkulttuurisen hoitotyön
10
koulutuksen saaneet hoitajat (transkulttuuriset hoitajat) työskentelevät mm. hoitotyön asiantuntijoina ja konsultteina. He pyrkivät toiminnallaan edistämään kulttuurien välisen hoitotyön käyttöä, ja antamaan sitä koskevaa tietoa. (Leininger &
McFarland 2002, 46 -62.)
Leiningerin hoitotyön ja hoitotieteen tutkimuksen teoriat koostuvat useista eri
osa-alueista, jotka linkittyvät toisiinsa kerroksellisesti. Osa–alueiden tarkoitus on
kuvata, selittää, ennustaa ja luonnehtia tutkimuskohteena olevaa aluetta tai ilmiötä (taulukko 1). Tutkimuksessa käytetään etnonursing–menetelmää. Menetelmä perustuu osallistuvaan havainnointiin ja aineistonkeruuseen. Tavoitteena
on, että opitun kuuntelu- ja havainnointiherkkyyden avulla hoitotyöntekijä pystyy
suunnittelemaan ja toteuttamaan asiakkaalle yksilöllisen ja kulttuurin mukaisen
hoidon. Menetelmän avulla voidaan myös edistää transkulttuurisen hoitotyön
ammattilaisen ammattitaitoa. (Kankkunen, Nikkonen & Paasivaara 2011,70.)
Teorian keskeisiin käsitteisiin kuuluvat seuraavat termit;
Care/Caring
hoito, yksilöä tai yhteisöä auttavaa, tukea
antavaa tai edellytyksiä luovaa toimintaa,
jonka on todistettu tai oletetaan parantavan,
kohentavan terveydentilaa.
Caring
hoitaminen, toimintaa, jonka avulla annetaan
apua, tukea tai luodaan edellytyksiä hyvinvoinnin saavuttamiseen.
Culture
kulttuuri, yksilön tai yhteisön opittuihin, yhteisiin ja perittyihin arvoihin, uskomuksiin, normeihin ja elämäntapojen käytäntöihin, jotka
ohjaavat ajattelua, ratkaisuita, toiminta jne.
Culture Care
kulttuurilähtöinen hoito, hoitoa jossa huomioidaan yksilön kulttuurisuus, kulttuuri ympäristö.
Culture Care Diversity
eri kulttuureille ominaisia tapoja huomioiva
hoito
11
Culture Care Universality
hoito, jossa ilmenee eri kulttuureille yhteisten,
samankaltaisten ja yhtenäistävien hoitomallien käytäntö
Worldview
maailmankatsomus
Cultural and Social Structure Dimen-
kulttuuristen ja sosiaalisten rakenteiden ulot-
sions
tuvuudet
Environmental Context
ympäristötekijät
Ethnohistory
etninen tausta
Emic, Etic
kulttuurin sisäinen ja kulttuurin ulkopuolinen
Health
terveys, hyvinvointi
Transcultural Nursing
kulttuurit ylittävä hoitotyö
Culture Care Preservation and/or
kulttuurisen hoidon säilyttäminen
Maintenance
Culture Care Accommodation and/or
kulttuurisen hoidon mukauttaminen
Negotiation
Culture Care Repatterning and/or Re-
kulttuurisen hoidon uudelleen muotoilu
structuring
Culturally Competent Nursing Care
kulttuurisesti pätevä hoitotyö
Taulukko 1. Leiningerin teorian keskeiset termit.
(Leininger 1991, 44-45 ; Leininger & McFarland 2002, 46-62, 83-84; Juntunen
2011.)
12
The Sunrise Model kuvaa teorian pääelementtejä. Auringonnousu tarkoittaa
hoitamisen nousua (Kuvio1). Kuvio symbolisoi hoitotyön kokonaisuutta; inhimillistä hoitoa ja terveyttä. Kokonaisuutta, joka hoitotyöntekijän tulisi asiakastyössä
huomioida. Tällä mallilla kuvataan ihmisiä kulttuuritaustastaan ja yhteiskuntarakenteestaan erottamattomina. Leininger kehitti mallin auttaakseen hoitotyöntekijää sisäistämään ja käyttämään teoriaa, auttamaan kulttuurisen kompetenssin
kasvussa. (Leininger 1991, 4; Leininger & McFarland 2002, 80; Papadopoulos
2008, 18.)
Kuvio 1.The Sunrise Mode (Auringonnousu–malli).
(Kallio, 2013.)
13
Leininger antoi seuraavat huomiointikohdat hoitotyöntekijän kulttuuriseen kompetenssiin kasvuun: osoita aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan, huomioi yksilölliset erot, sisäistä Auringonnousumallin ohjeistus, ole tietoinen omista ennakkoasenteistasi, kunnioita asiakkaasi yksilöllisyyttä, ole tietoinen omasta kehitystarpeestasi, tiedota asiakastasi transkulttuurisen hoitotyön menetelmistä ja niiden käytöstä, käytä holistista toimintatapaa, toimi aktiivisena kuuntelijana koko
tapahtuman ajan, tapahtuman jälkeen reflektoi omaa oppimistasi. (Papadopoulos 2008,18 – 19.)
Teorian päämäärä on antaa hoitotyöntekijöille työväline ja apukeino, jonka avulla he pystyvät toteuttamaan asiakkaan yksilölliset hoitotarpeet kulttuuriset tekijät
huomioivaa hoitotyötä holistisella tavalla. (Leininger & McFarland 2002, 71 -85.)
Transkulttuurisen hoitotyön teoriaa käytetään edelleen sekä kansainvälisesti
kulttuurisen hoitotyön opetuksessa että käytännön toiminnan jäsentäjänä. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009,24.) Se on myös toiminut pohjana erilaisten monikulttuurista hoitotyötä käsittelevien teorioiden kehitystyölle.
2.4 Cultural compentence -teoria
Competence tarkoittaa kykyä käyttää tietoa ja ammattitaitoa. Se on henkilökohtaista ammatillista kehittymistä, joka ilmenee persoonallisena menetelmien käyttö taitona opiskeluun ja työhön liittyvissä tilanteissa. (Leppänen & Puupponen
2009.)
Kulttuurisen hoitotyön teorioiden, kulttuurisen hoitotyön tutkimusta on tapahtunut kansainvälisesti Leiningerin ajoista lähtien. USA:ssa ja Britanniassa tutkimustyö on ollut aktiivista; hoitotyön eri toimintoja on tarkasteltu, teorioita on kehitetty eri käyttötarkoituksia varten. Myös kulttuurisesta kompetenssista on kehitetty monia eri teorioita. Tähän työhön on valittu nämä kaksi (Papadopoulos,
Campinha – Bacote), koska ne muodostavat Leiningerin teorian kanssa toisiaan
täydentävän viitekehyksen, joka antaa eri näkökulmat keskiössä olevaan hoitotyön asiakaspalveluun ja hoitajan ammatilliseen kehitykseen.
2000-luvulla lisääntynyt tietoisuus yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, sen vaikutuksista on saanut tutkijat muuttamaan transkulttuurisen hoitotyön teorian
14
viitekehystä ja määritelmiä. Kiinnostuksen painopiste on siirtynyt hoitotiedon
hallinnassa kulttuurispesifistä universaaliin, hoitosuhteissa asiakaskeskeisestä
hoitosuhteesta voimaannuttavaan, dialogiseen hoitosuhteeseen. (Papadopoulos 2008,1 -21; Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009, 28 -29.)
2.5 Irena Papadopoulos
Professori Irena Papadopoulos (syntynyt Kyproksella) on Englannissa asuva
transkulttuurisen hoitotieteen, hoitotyön tutkija, kehittäjä sekä konsultti. Hän on
työskennellyt yliopistossa ja National Health Servicessä yli 30 vuotta. Papadopoulos on laajentanut transkulttuurisen hoitotyön käsitettä huomioimaan myös
hoitotyön sosiaalisen, yhteiskunnallisen näkökulman. Kulttuurinen kompetenssi,
kulttuurinen pätevyys on hoitotyön olennainen osa. Kulttuurinen herkkyys, tasaarvo ja ihmisarvon kunnioitus edistää asiakkaiden hyvinvointia, auttaa vahingoittuneita. Hän painottaa yhteiskunnan, organisaatioiden vastuuta hoitotyön edistämisessä. Syrjäytymisen estäminen, pakolaisten ja maahanmuuttajien aseman
ja tasa-arvoisuuden edistäminen ovat tärkeitä huomion kohteita. Padopoulos on
toiminut aktiivisesti transkulttuurisen hoitotyön opetuksessa, hoitotieteellisten
menetelmien kehittämisessä, rasismin vastaisessa toiminnassa, siirtolaisorganisaatioiden toiminnassa sekä julkaissut transkulttuurisen hoitotieteen kirjoja.
(En. wikipedia 2015; Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009,28 -29; Kankku-
nen, Nikkonen & Paasivaara 2011,78.)
Papadopoulos, Tilki ja Taylor kehittelivät vuonna 1994 hoitotyön kulttuurisen
kompetenssin teorian (kuvio 2). Teorian mukaan elämäämme ja terveyttämme
määrittää kulttuuritaustamme lisäksi myös yhteiskunnan rakenne sekä globalisaatio. Teoriaa on täydennetty ja tarkennettu myöhemmin.(Kankkunen, Nikkonen & Paasivaara 2011,78.)
15
Kuvio 2. Papadopoulos, Tilki, Taylor; Model for Developing Cultural Competence (Papadopoulos, Tilki ja Taylorin kulttuurisen kompetenssinmalli).
(Intercultural Education of Nurses and medical staff in Europe 2008.)
Mallissa eri vaiheet seuraavat toisiaan, askeleet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden.
Kulttuurisen tietoisuuden osa-alueita ovat itsetietoisuus, kulttuurinen identiteetti,
kulttuuriperimä, etnosentrisyys, stereotypiat ja etnohistoria.
Kulttuurisen tiedon osa-alueita ovat terveyskäsitykset ja –tavat, antropologinen,
sosiaalinen, psykologinen ja biologinen ymmärrys, samankaltaisuus ja erilaisuus sekä terveydelliset epäkohdat. Omien asenteiden reflektointi on tärkeää.
Kulttuurisen herkkyyden osa-alueita ovat empatia, kommunikointitaidot, luottamus, kunnioitus, hyväksyntä, huomaavaisuus ja kulttuurisen herkkyyden esteet.
Erityisen tärkeää on transkulttuurinen keskustelutaito väärinkäsitysten ehkäisemiseksi.
Kulttuurisen pätevyyden osa-alueita ovat arviointitaito, diagnosointikyky, hoitotyön taidot, ennakkoluulon, eriarvoisuuden ja epäkohtien haastaminen ja esilletuonti. Tähän vaiheeseen pääsy edellyttää hoitotyöntekijältä aiempien vaiheiden
sisäistämistä ja ymmärtämistä sekä oman ammatillisuuden kehittämistä käytännön taidoissa ja toimissa. (Papadopoulos 2008, 7-21.)
16
Kulttuurisesti kompetenssin hoitotyön tavoitteena on kulttuurisen tilannekohtaisuuden huomioimalla antaa parasta mahdollista yksilöllistä hoitoa. (Kankkunen,
Nikkonen & Paasivaara 2011,79.)
Kulttuurisesti kompetenssi hoito on hoitoa, jossa otetaan huomioon yksilön kulttuuriset uskomukset, tavat ja tarpeet. (Papadopoulos 2008,10.)
Teorian perustan muodostaa ihmisoikeudet ja eettiset arvot huomioivaan hoitotyö. Muita perusolettamuksia ovat erilaisten kulttuurien välinen yhteistoiminta, ja
sosiopoliittisten järjestelmien vaikutukset hoitotyöhön. Erilaisten kulttuurien hyväksyminen ja arvostaminen ilmenee kykynä kohdata vieraasta kulttuurista tulevia ihmisiä. Hoitamisessa tulisi myös ottaa huomioon yhteiskunnan sosiopoliittisten järjestelmien vaikutukset yksilön hyvinvointiin ja pyrkiä estämään syrjäytyminen, eriarvoisuus. Hoitotyössä tulisi myös tukea eri kulttuurien välistä toimintaa. Teorian keskeisiin käsitteisiin kuuluvat seuraavat termit:
yksilö - yksilönoikeudet
kulttuuri - kulttuuri vaikutukset
rakenne -yhteiskunta, instituutio, perhe
terveys ja sairaus - terveydentila
huolenpito -myötätunto
hoitotyö - yksilöllinen, kulttuuritietoinen hoito
sekä kulttuurinen kompetenssi - yksilöllisesti huomioiva hoitotyö.
(Papadopoulos 2008, 7-23.)
Papadopoulos on huomioinut kulttuurien välisen toiminnan lisäämisen ja kommunikoinnin edistämisen tarpeen. Teorian avulla hoitotyönammattilaiset, opiskelijat voivat kehittää ammattitaitoaan ja sen kautta monikulttuurisen hoitotyön
laatua vastaamaan näihin tarpeisiin. Kulttuurinen kompetenssi ei ole hoitotyön
päämäärä, vaan jatkuva oppiminen. (Papadopoulos 2008, 22 - 23.)
17
2.6 Josepha Camphina-Bacote
Professori Josepha Camphina-Bacote on yhdysvaltalainen hoitotieteen tutkija ja
kouluttaja. Hän julkaisi 1990-luvulla kulttuurisen kompetenssin teorian. Malli
perustuu hänen omakohtaisiin kokemuksiinsa ja tutkimuksiinsa hoitotyön alalla.
Mallin tavoite on antaa viitekehys, jonka avulla hoitotyöntekijä voi tarkastella ja
ymmärtää omaa ammatillista kulttuurista pätevyyttä ja kehittymistä. Kehitysprosessi koostuu viidestä toisiinsa nähden kiinteässä yhteydessä olevasta kehitystehtävästä. Alueet ovat hoitotyötekijän desire (kulttuurinen tahto), awareness
(kulttuuritietoisuus), knowledge (kulttuuritieto), skill (kulttuuritaito) ja encounters
(kulttuuriset kohtaamiset)(kuvio3). (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009, 35
– 38.)
Kulttuuriset
Kulttuurinen
kohtaamiset;
tahto
yksilöllisyyden
halu kehittyä
huomioiva hoitotyö
Kulttuuritietoisuus;
tietoinen omista
ennakkoluuloista
Kulttuuritaito;
Kulttuuritietoisuus; tietoinen
omaa realistista,
omista ennakko-
totuudenmukais-
asenteistaan
ta kulttuuritietoa
urinen halu kehittyä
Kulttuuritieto
kyky kehittyä
kulttuuritietoisemmaksi
Kulttuuritaito
Kuvio 3. Camphina–Bacote´s Cultural Competence theory (Camphina-Bacoten
omaa realistista,
kulttuurisen kompetenssin malli).
totuudenmukaista kulttuuritietoa
18
(Camphina- Bacote 2014.)
Kehitystyön tavoitteena on hoitajan kehittyminen niin, että hän pystyy hoitotyössä ja kommunikoinnissa huomioimaan asiakkaittensa kulttuurisen yksilöllisyyden.(Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009,35 – 38.)
Teorian mukaan kulttuurinen kompetenssi on hoitotyöntekijän elinikäinen asteittain etenevä, inhimillisen kehittymisen prosessi. Se vaikuttaa hänen arvomaailmaansa, asenteisiinsa sekä toimintaansa. Hän tulee tietoiseksi kulttuurin vaikutuksesta yksilöiden ajatteluun ja käyttäytymisen. Hoitotyön tavoitteena on tukea
asiakkaan (yksilö, perhe, yhteisö) hyvinvointia kulttuurisessa kontekstissa. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009, 33.)
Camphina – Bacote on kehittänyt malliinsa perustuvan kulttuurisen kompetenssin arviointimittarin jota käytettäessä tulisi huomioida tutkimusten tekemisen
kulttuurisidonnaisuus. (Inventory for assessing the process of cultural competence among health care professional, 2007.) (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009, 38.)
Nämä kolme teoriaa antavat toisiaan täydentävät mallit hoitotyöntekijän kasvulle
kulttuurisesti kompetenssiksi ammattialaiseksi. Hoitotyön lähtökohta on kaikissa
asiakkaan, hyvinvoinnin tukeminen kulttuurisessa kontekstissa. Teorioiden painotukset, toiminta-tavat sekä päämäärät vaihtelevat. Kaikissa kolmessa kasvun
lähtökohtana on hoitotyöntekijän halu kehittyä ja tietoisuus omasta kulttuuriidentiteetistään. Teorioiden avulla hoitotyöntekijät, pystyvät paremmin jäsentämään omaa kasvuaan sekä transkulttuurista hoitotyötä, ja sen toteutumista erilaisissa olosuhteissa. Hoitajan tietoisuus eri kulttuureista auttaa häntä kohtaamaan hoitotyön erilaiset asiakkaat ja työyhteisöt sekä paremmin ymmärtämään,
hyväksymään ja jäsentämään elämän moninaisuutta, toisin sanoen toteuttamaan kulttuurinmukaista hoitotyötä.
19
3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa tietoa monikulttuurisen hoitotyön
transcultural nursing ja cultural competence- teorioista ja niiden käytöstä hoitotyön asiakaspalvelussa. Työn lähtökohtana on professori Madeleine Leiningerin
kehittämä monikulttuurisen hoitotyön teoria sekä sen pohjalta kehitetyt Papdopoulos, Tilki ja Taylorin sekä Camphina–Bacoten kulttuurisen kompetenssin
teoriat.
Tutkimuksen avulla on tarkoitus selventää, mitä erityisosaamista monikulttuurisen hoitotyön kulttuurisen kompetenssin sisäistäminen ja ammatillinen käyttäminen antaa sairaanhoitajalle, miten hoitajan kulttuurinen kompetenssi ilmenee
asiakastyössä sekä minkälaisia vaikutuksia sillä on asiakastyön kokonaisuuteen.
Opinnäytetyötä voivat hyödyntää hoitotyön opiskelijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet.
Tutkimuskysymykset:
1. Miten kulttuurinen kompetenssi ilmenee sairaanhoitajan asiakastyössä?
2. Mitä vaikutuksia hoitajan kulttuurisella kompetenssilla on asiakkaan näkökulmasta?
3. Miten kulttuurinen kompetenssi edistää sairaanhoitajan ammattitaitoa?
20
4 Opinnäytetyön toteutus
Opinnäytetyön on toteutettu perinteisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä.
Perinteisen kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan kuvailla jotain teoreettista käsitettä ja sen kehitystä sekä tarkastella erilaisia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.(Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007,4.)
4.1 Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan jonkin tietyn, rajatun aiheen kirjallisuuteen
perehtyvää tutkimustyötä. Menetelmän avulla etsitään aiheeseen liittyviä aiemmin toteutettujen tutkimusten teorioita, menetelmiä ja näkökulmia. Kirjallisuuskatsauksen avulla rakennetaan kokonaiskuva jostain asiakokonaisuudesta.
(Salminen. 2011, 3.) Kirjallisuuskatsauksen tekeminen vaatii aihealueeseen
perehtymistä, analysoivaa ja kriittistä tutkimusotetta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 259 -260.)
Opinnäytetyö on toteutettu perinteisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, koska
tarkoituksena on muodostaa selkeä mielikuva transkulttuurisen hoitotyön sekä
kulttuurisen kompetenssin teorioiden kehityksestä sekä niiden käytöstä hoitotyön asiakaspalvelun tutkimuksessa. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on esitellä aiheeseen liittyvää tietoa ja koota eriteltyä tietoa yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi. (Salminen 2011,7.) Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva jostain tutkimustietoa käsittelevästä aihealueesta. Kokonaisuutta katsottaessa tulee huomioida, että työ tehdään vain valittujen asiantuntijoiden näkökulmista. (Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007,4.)
Tutkimuksen tavoitteet määrittelevät tutkimuskysymysten asettelua. Kysymysten avulla etsitään vastauksia johonkin rajattuun ilmiöön ja etsitään tutkimusmateriaalista yhteneväisyyksiä tätä ilmiötä tarkemmin selventämään. On arvioitava,
voidaanko tutkimuksen tuloksena esitettyä tietoa käyttää myöhemmin esimerkiksi hoitotieteen tutkimuksessa, hoitotyön opetuksessa tai käytännöissä.
(Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009,75.)
21
Tarkka ja selkeä lähdeviitteiden merkitseminen auttaa kerätyn tiedon, tutkimuksen arviointia, sekä edesauttaa uuden tiedon rakentamista. (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2009,12.)
Kvalitatiivisen tutkimuksen otos pohjautuu aineiston sisällön laadun tutkimiseen
ja analysointiin. Tutkimuksien otosten koko voi tällöin olla pienempi, niillä ei etsitä tilastollista yleistettävyyttä vaan esimerkiksi teoreettista yleistettävyyttä. Tutkimuksen aineiston kokoon vaikuttaa mm. tutkittavan aiheen luonne, tutkimuksen asetelma sekä aineiston laatu. (Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009,
82 -83.)
Aineistona käytetyn tiedon tulee olla tutkimuksen kannalta olennaista, hyödyllistä ja eteenpäin vievää. Lähdekirjallisuutena voi käyttää esimerkiksi lehtiartikkeleita, erilaisia tutkimuksia, kirjoja ja muita julkaisuita. Valintakriteereitä ovat
esim. miten ja mistä näkökulmista lähtien aihetta on tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen teossa muokataan tutkittua tietoa tiiviimpään hallittavampaan ja käyttökelpoisempaan muotoon. (University of Reading 2015.)
Työn aineisto on valittu vuosilta 2006 – 2015. Aineisto käsittelee monikulttuurisen hoitotyön teoriaa, tutkimuksia sekä niiden vientiä osaksi käytännön hoitotyötä. Valitun materiaalin lisäksi mukaan on hyväksytty kaksi vanhempaa kirjaa
vuosilta 1991 ja 2002, koska ne ovat tutkimuksen aiheen kannalta olennaisia
(Leiningerin alkuperäistuotantoa), eikä teoksista ole saatavilla uudempia versioita. Aineiston haku on toteutettu sekä sähköisen, että manuaalisena hakuna.
Käytetyt
sähköiset
tietokannat
ovat
Aleksi,
Melinda
(Linda),
Ovid,
Scopus,Science Direct ja internet. Aineistoa etsittäessä luettiin mm. Transcultural Nursing-lehden tiivistelmiä ja Full-text- artikkeleita vuosilta 2006- 2015. Manuaalisesti tietoa on etsitty lehdistä Hoitotiede, International Nursing Review,
Tutkiva hoitotyö sekä Sairaanhoitaja.
Suomen- ja englanninkieliset hakutermit on osittain määritelty MOT / MeSH sekä YSA- sanakirjojen avulla. Käytettyjä termejä ovat Madeleine Leininger, Papadopoulos Irena, Campina–Bacote Josepha, transcultural nursing, cultural
competence, culture care ja monikultturinen hoitotyö. Näiden termien lisäksi
22
hauissa on käytetty mm. termejä transcultural nursing method, ethnonursing
method sekä international nursing, hoitokulttuuri, hoitoetiikka
Kaikilla hauilla ei löytynyt oikeanlaista tietoa. Hylätyt kirjoitukset eivät vastanneet tutkimuskysymyksiin, ne käsittelivät eri teorian käyttöönottoa, eivät täyttäneet aikakriteereitä tai ne eivät olleet saatavilla.
Englanninkielisten hakujen avulla on löydetty lukuisia työhön sopivaa kirjoitusta.
Kerättyä aineistoa on käyty läpi silmäilemällä. Aineistosta on erotettu keskeiset
tutkijat ja teokset. Artikkeleissa on keskitytty tuoreempiin, pääasiallisesti kansainvälisiin alan ammattilehtien julkaisuihin. Hakua tarkennettiin tutkimuksen
tutkimuskysymysten mukaisilla asiasanoilla. Aineiston valinnassa ja perehtymisessä on edetty sisällysluetteloihin tutustumisen, abstraktien lukemisen kautta
tarkennettuun hakuun, ilmiöiden välisten suhteiden tutkintaan.
Tutkimuksen materiaaliksi otos on pieni 7, mutta se on monipuolinen (liite 1).
Kansanvälisiä tutkimuksia on tehty niin hoitajien kuin asiakkaiden näkökulmasta. Osa tutkimuksista perustuu vieraassa kulttuurissa työskentelevien hoitajien
kokemuksiin kulttuurisesta kompetenssistaan. Muut tutkimukset edustavat hoitotyön eri sektoreita, erilaisia asiakaskontakteja. Aineisto on tieteellisesti tutkittu,
julkaistu tunnetuissa ja arvostetuissa alan julkaisuissa.
4.2 Sisällönanalyysi
Sisällönanalyysi on tutkimuksissa käytettävä perusanalyysimenetelmä, jonka
avulla kuvataan ja analysoidaan aineistoa. Sisällönanalyysi ei etene suoraviivaisesti, mutta eri vaiheet on erotettavissa; valinta, tutustuminen ja pelkistäminen, luokittelun ja tulkinta sekä arviointi. Analyysin käytön haasteellisuus tutkijalle on sen säännöllisyys ja joustavuus; tutkijan on itse päätettävä tutkimuksensa kulku ja vaiheiden välinen loogisuus. (Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen
2009, 134 -137.)
Hoitotieteen tutkimuksissa on pääasiallisesti käytetty deduktiivista ja induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivinen analyysi perustuu aineiston sanojen teoreettisten merkitysten kategoriseen luokitteluun tutkimusongelman mukaisesti.
Deduktiivinen analyysi on jo olemassa olevaa teoriaa testaavaa, teorialähtöistä.
23
Kerätyn aineiston pohjalta luodaan tutkimusongelman mukainen analyysikehikko tai lomake, jonka avulla tarkastellaan joko aineiston ilmi- tai piilosisältöä. Aineisto jaetaan ilmisisällön analyysissa analyysiyksiköihin, piilosisällön analysoinnissa myös piilossa olevat viestit on analysoitava. Deduktiivisessa analyysissa voidaan käyttää valmista viitekehystä strukturoidun analyysirungon muodostamiseen. Analyysia ohjaavat joko teemat, mallit tai käsitekartat. Ne luokitellaan olemassa olevaan käsitejärjestelmään, teoreettiseen taustaan, teoriaan tai
tutkijan ennakkokäsitykseen tutkittavasta ilmiöstä. Luokittelussa ilmauksia jaotellaan analyysirungon mukaisesti. (Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009,
134 -137.)
Analyysitavan ja menetelmien valintaa ohjaavat usein tutkimuskysymykset. Ongelman ja analyysin rakenne on usein samankaltainen. Tutkimusongelmiin saadaan vastaukset analyysivaiheen avulla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009,
221.)
Tässä opinnäytetyössä käytetään deduktiivista sisällönanalyysia, koska tutkimuksessa ei luoda uutta tietoa. Tutkimus on teorialähtöinen ja kohdistuu ilmisisältöjen tarkasteluun ja analysointiin. Tutkimuskysymykset toimivat luokitusrunkona (liite 1). (Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009, 135.)
Valittu aineisto luettiin useaan kertaan. Löydetty otos oli pieni, mutta monipuolinen. Valittu materiaali luettiin toistamiseen. Aineistosta etsittiin vastaukset tutkimuskysymyksien ja ne alleviivattiin.
Tutkimuskysymykset toimivat analyy-
sirungon pohjana. Useammat artikkelit antoivat vastauksia kaikkiin tutkimuskysymyksiin. Vastaukset koottiin niitä vastaavien kysymysten alle erillisiin sarakkeisiin. Tutkimustulokset koottiin näitä tietoja hyödyntämällä. Tuloksia analysoitiin teorialähtöisesti. Aineisto koostui kahdesta pro gradu-työstä, kahdesta kansainvälisen hoitotieteen lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, yhdestä opinnäytetyöstä, siirtolaisinstituutin tutkimuksesta sekä yhdestä suomalaisen hoitoalan
lehden artikkelista.
24
4.3 Tutkimuksen eettiset näkökohdat
Tutkimusetiikka on tutkimustyöhön sisältyvää tietoista ja eettisin perustein tehtyä ratkaisutyötä. Nämä valinnat koskevat aiheen valintaa, tutkimukseen osallistuvien henkilöiden kohtelua sekä tieteelliseen toimintaan liittyviä ratkaisuita.
Nämä koskevat monia tärkeitä periaatteita; tekijänoikeutta tulee kunnioittaa,
muiden tutkijoiden työtä ja osuutta tulee kunnioittaa, tutkimuksen raportoinnin
tulee olla totuudenmukaista, tutkimustuloksia ei saa sepittää tai liikaa yleistää
sekä tutkimusta varten myönnettyjä määrärahoja tulee käyttää oikeisiin tarkoituksiin.(Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009, 172 -173.)
Tutkimuksen etiikka on jaettavissa tieteen sisäiseen ja ulkopuoliseen etiikkaan.
Tieteen sisäisellä etiikalla tarkoitetaan tieteenalan luotettavuuteen ja todellisuuteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimusten perusvaatimuksia kuuluvat muun muassa seuraavat seikat; tutkimusaineistoa ei luoda tyhjästä eikä sitä väärennetä,
tutkimuksen kirjoittajien tiedot sekä käytetyn aineiston kirjoittajien tiedot tulee
käydä ilmi työstä, tutkimuksen tulokset tulee raportoida tiedeyhteisön säädösten
mukaisesti. Omien toimitapojen, perusteluiden arvioinnin tulee olla tieteellisesti
kriittistä, useita näkökulmia kattavaa. Tieteen ulkopuolinen tutkimusetiikka tarkoittaa sitä, miten tieteenalan ulkopuoliset tekijät vaikuttavat tutkimusaiheiden
valintaan. Tästä on esimerkkinä tietyntyyppisten tutkimusten saama rahoittajien
tuki.(Kankkunen & Vehviläinen–Julkunen 2009, 172 -173.)
Eettiset näkökohdat tulevat esille opinnäytetyössä. Työn aiheen valinta on ensimmäinen eettinen ratkaisu. Tämän työn aihe on valittu henkilökohtaisen kiinnostuksen, ammatillisen kasvun ja tiedon eteenpäin antamisen näkökulmia ajatellen (muut opiskelijat). Kirjallisuuskatsauksen (sekä muiden tutkimusten) tekemisen perusvaatimuksia ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkaavaisuus koko tutkimusprosessin ajan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 24.)
Plagioinnilla voidaan tarkoittaa toisen henkilön tuottaman tekstin lainaamista
ilman lähdeviitteitä, tai omien aiemmissa tutkimuksissa saamien tulosten toistamista ja niiden esittämistä uutena tietona.(Kankkunen & Vehviläinen–
Julkunen 2009,182.)
25
Tämä opinnäytetyö on pyritty tekemään tutkimuksellisesti eettistä toimintatapaa
noudattaen. Aineistoon on perehdytty tutkimuksen eettisyyden vaatimalla tavalla. Tutkimuskysymyksiä on käytetty analysoinnin rungon pohjana. Kerätty aineisto on analysoitu deduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulokset
on kirjattu totuuden mukaisesti. Raportoinnissa on pyritty selkeyteen. Lähteiden
valinta on tehty kriittisesti, lähteet on merkitty tekstiin. Tutkimuksen teossa ei ole
käytetty plagiointia.
26
5 Tutkimustulokset
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä ja esittää tietoa transcultural nursingja cultural competence- teorioiden erityispiirteist, sekä teorioiden käytöstä hoitotyön tutkimuksessa. Tämän lisäksi oli tarkoitus tutkimuksen avulla osoittaa, miten kulttuurinen kompetenssi ilmenee hoitotyössä (hoitajan ja asiakkaan näkökulmat) ja mitä erityisosaamista kompetenssi antaa hoitajalle.
Tutkimukseen valittiin pieni (n=7), mutta monipuolinen tutkimusjoukko. Haluttiin
saada mahdollisimman kansainvälinen, eri tutkimusnäkökulmat huomioiva aineisto. Valinta osoittautui tarkoituksenmukaiseksi.
Tutkimuksen lähtökohtana oli amerikkalaisen hoitotyön Leiningerin kehittämä
Transcultural nursing - teoria. Aiheen käsittelyä laajennettiin Papadopoluksen ja
Campina-Bancoten hoitotyön kompetenssiteorioiden avulla. Kompetenssiteoriaa on käytetty kansainvälisessä hoitotyön tutkimuksessa laajasti. Tutkimukset
keskittyvät eri aikoina erilaisiin hoitotyön alueisiin ajan hengen, tekniikan kehityksen ja etenkin kansainvälisen tilanteen muutosten mukaisesti.
Hoitotiede ja hoitotyö ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Hoitotiede tuottaa tietoa terveydestä ja hoitamisesta. Tutkittua tietoa hyödynnetään
hoitotyössä sekä hoitotieteen tutkivassa kehittämistyössä. Hoitotyö puolestaan
tuottaa hoitotieteelle uusia tutkimuskohteita, sillä hoitotyön tulee perustua tutkittuun tietoon.(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 20.)
27
5.1 Kulttuurisen kompetenssin käyttö asiakastyössä sairaanhoitajan näkökulmasta
Tutkimuksen mukaan kulttuurisesti kompetenssin hoitajan asiakastyössä korostuvat ystävällinen, myönteinen ja avoin suhtautuminen sekä kiinnostus asiakasta kohtaan. Asiakkaan kulttuuritaustan kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja huomioiminen ovat hyvän asiakassuhteen perusolettamuksia. Yksilöllisen, kulttuurinmukaisen hoitosuhteen luomiseen tarvitaan empaattisuutta, herkkyyttä ja asiakkaan tasavertaista kohtelua. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat
hyvät kommunikointi- ja kohtaamistaidot, asiakkaan ymmärtäminen sekä hänen
kulttuuritapojensa ymmärtäminen. Kompetenssissa hoitamisessa korostuu hoitajan ammatillisuus, eettisyys ja rohkeus kohdata asiakas.
Eri kulttuureissa hoitaminen ja terveydenhuollon toiminta voi olla hyvinkin erilaista. Kulttuurinäkökulman huomioivassa hoidossa yksilöllinen neuvonta, opetus ja ohjaus sekä eri hoitotoimintojen selvennys ja selitys auttavat luottamuksellisen hoitosuhteen luomisessa. Kulttuuritiedoista varsinkin uskonnollisten
tapojen sekä yhteisöllisyyden ymmärtäminen korostavat eri kansalaisuuksia
hoidettaessa.
Eri tutkimusten tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Tutkimusten erilaiset näkökohdat, tutkimusmaat antavat aiheelle käsittelylle syvyyttä. Asiakaspalvelun
kulttuuriseen kompetenssiin vaikuttaa sairaanhoitajan oman asenteen lisäksi
voimakkaasti myös työympäristö. Työorganisaation rakenne (monikulttuurinen,
yksikulttuurinen), työpaikan koko (suuri sairaala, pieni poliklinikka) sekä työpaikan sijainti (maan kulttuuritausta) vaikuttivat kokonaistoimintaan. Monikulttuurisen henkilöstön yhteistoiminta tukee monikulttuurista hoitotyötä, jos myös työnantaja on edistänyt työntekoa oikeilla tukitoimilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että
maasta riippumatta samankaltaiset asiat tukevat, haastavat monikulttuurisen
hoitotyötä. Tutkimuksista ilmeni myös, että hoitajilla on halu ja tarve kehittyä
hoitamisen kulttuurisen kompetenssin taidoissaan.
Ratkaiseva tekijä kulttuurin mukaisen hoitotyön onnistumisessa on hoitotyötekijän asennoituminen eri kulttuureita kohtaan, positiivinen suhtautuminen elämän
moninaisuuteen. Tärkeää on myös se että hoitaja muistaa huomioida asiakkai-
28
den yksilölliset tarpeet, joita myös kulttuuri omalta osaltaan määrittää. Kulttuurista tietoa tulisi käyttää tilannekohtaisesti, sillä yleistäminen voi johtaa vääriin
lopputuloksiin.
5.2 Hoitajan kulttuurisen kompetenssin käyttö asiakkaan näkökulmasta
Asiakkaiden vastaukset vaihtelevat hoitotilanteiden, kielitaidon ja kyselymuodon
mukaan (haastattelu, muu kysely).
Asiakkaat koeivat tärkeäksi hoitajan kulttuurisesti ennakkoluulottoman, avoimen, empaattisen, ymmärtävän ja yksilöllisyyden huomioivan suhtautumisen.
Kulttuuristen tapojen ymmärtäminen ja huomiointi on olennaista. Ne antavat
asiakkaalle turvallisuuden, tasavertaisuuden tunteen ja luottamuksellisen hoitosuhteen syntyminen helpottui. Myös kulttuureiden erilaisten sukupuoliroolien
ymmärtämine ja, suvaitseminen on keskeistä. Niiden huomiointi esim. potilasohjauksessa, neuvonnassa on tärkeää. Monissa kulttuureissa esim. naisen asema
ja rooli on hyvin erilainen kuin se on esim. Pohjoismaissa.
Kulttuurisesti kompetentin hoitajan suvaitsevaisuus, kuuntelutaito ja mielipiteen
kuuntelu auttavat potilassuhteen eteenpäinviennissä. Oikeanlaisten hoitoa tukevien ratkaisujen löytämisessä on huomioitava kulttuuriset tekijät.
Asiakkaan kulttuurin erityispiirteiden tunteminen on tärkeää, mutta on tunnistettava myös asiakkaan yksilöntarpeet. Kulttuurien tuntemus antaa tavallaan sen
ohjenuoran, jonka avulla voi löytää perille. Kulttuurinmukaisen hoidon hyödyt on
saavutettavissa, jos kulttuurin vaikutukset otetaan huomioon hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaan oman mielipiteen ymmärtäminen ja kuunteleminen auttavat oikeanlaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Monissa kulttuureissa
myös sosiaalisia suhteita, yhteisöiden tukea käytetään hyvinvoinnin tukemiseen, joten yhteisöllisyys on huomioitava myös hoitotyössä. Sukupuoliroolit ja
muut esim. ikään liittyvät asiat tulisi tiedostaa asiakaspalvelussa, jotta ei loukattaisi kulttuurin sisäisiä normeja. Hoitotyön eettisyyteen kuluu kuitenkin myös
tasa-arvoisuus, oikeuden mukaisuus sekä syrjinnän estäminen, joten hienovaraisuus ja herkkyys on tärkeää monikulttuurisissa kohtaamisissa.
29
5.3 Sairaanhoitajan kulttuurinen kompetenssi osana ammattitaitoa
Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan kulttuurinen kompetenssi kasvaa ammattitaidon, tiedon ja kokemuksen myötä. Mutta ennen kuin se voi kehittyä, täytyy
hoitajan ensin ymmärtää itseään; itsetuntemus ja oman identiteetin ymmärtäminen, reflektointikyky ovat tärkeitä. Tämän lisäksi on oltava halu oppia. Muita
tärkeitä ominaisuuksia ovat positiivisuus, suvaitsevaisuus ja muiden arvostaminen.
Hoitajan kulttuurisen kompetenssin kasvua ovat mm. kulttuurituntemus, ennakkoluulottomuus, hiljaisen tiedon määrän kasvu, ammatillisuuden kehitys, erilaisuuden kunnioitus, ajatusmaailman laajeneminen, ammatillinen arvostus ja eettisyyden syveneminen. Ammattitaidon kasvu tukee työmotivaation kasvua.
Tutkimus osoittaa, että kompetenssin kasvaessa hoitajien kokonaisammattitaito
syvenee, kehittymistä tukee eri tavoin hankittu kulttuurinen lisätieto ja opiskelu.
Myös hiljaisen tiedon siirtyminen on yleistä: se joka tietää enemmän siirtää tietoaan muille. Tämä on tärkeä tapa jakaa ja edistää ammatillista tietoa, se myös
tee työyhteisön toimivuutta ja yhteistoimintaa. Varsinkin monikulttuurisissa työyhteisöissä tämä nähdään tärkeänä tiedonsaantimuotona. Muutamassa tutkimuksessa hoitajien ammattitaito, kompetenssi oli edennyt niin pitkälle, että he
pystyivät opettamaan ja kouluttamaan muuta henkilökuntaa monikulttuurisuusasioissa.
Kielitaito, sen ylläpito ja kehittäminen edesauttoivat monikulttuurisen hoitotyön
toimivuutta, kommunikoinnin asianmukaisuutta, tiedon kulkua ja eteenpäin vientiä sekä ymmärretyksi tulemista.
Kulttuurinmukaisen hoitotyön hyötyjä ovat mm. hoidon parempi vaikuttavuus,
hoitotyön kokonaisturvallisuus paraneminen, hoitotyöntekijöiden ammattitaidon
kasvu ja monipuolistuminen, ihmisten tasavertainen kohtelu tulee paremmin
huomioitua.
30
6 Pohdinta
6.1 Tulosten pohdinta
Valitsin tämän aiheen sen ajankohtaisuuden sekä henkilökohtaisen kiinnostuksen sekä ammatillisen kasvun vuoksi. Opinnäytetyön tekeminen on herättänyt
paljon ajatuksia.
Kulttuurinmukainen hoitotyö on tätä päivää. Sen ottaminen omaksi työvälineeksi
ja omaa ammatillisuutta määrittäväksi tekijäksi on vain realismia. Hoitotyö on
positiivista, tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joten myös toimitapojen pitää tukea tavoitetta.
Hoitotyöhön vaikuttavat ja sitä ohjaavat nykyään voimakkaasti erilaiset yhteiskunnalliset arvojärjestelmät kuten taloudelliset arvot. Talouden arvoja ovat ulkoiset moraaliset tekijät kuten tavoiteohjaus, tulosvastuu, kustannustehokkuus
ja kilpailuttaminen. Kun näitä arvoja sovelletaan terveydenhuoltoon, syntyy arvoristiriita tilanne. Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) eettisten sääntöjen
perusajatus ja hoitotyön toimintaohje on ihmisten arvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeus hyvään hoitoon ja oikeudenmukaiseen kohteluun
(Valtakunnan terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta 2011.) Tämä ohje pitää sisällään monikulttuurisen yhteiskunnan, yksilönoikeuden, ekologiset arvot
sekä tieteelliset ja tutkimukselliset arvot.(Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009, 80 82.) Se, minkä periaatteen mukaan hoito-organisaatio toimintaansa määrittää,
määrittää myös sen piirissä tapahtuvaa hoitotoimintaa ja viimekädessä yksilön
hyvinvointia. Organisaation tulisi tukea tätä toimintaa luomalla puitteet toimia
ihmisten, yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi.
Hoitotyötekijöillä, sairaanhoitajilla on vastuu omasta ammattiosaamisestaan ja
kehittymisestään. Heidän tulee puuttua epäkohtiin ja ymmärtää elämän moninaisuutta, ja heillä tulee olla inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta omistautua
toimimaan eettisesti ja kulttuurisesti kompetentisti.(Papadopoulos 2008, 83.)
31
Opinnäytetyö oli ensin tarkoitus tehdä toisesta kansainvälisestä aiheesta. Työn
toteuttaminen muuttui liian vaikeaksi, koska monen tekijän aikataulujen yhteen
sovittaminen ei onnistunut. Aiheena olisi ollut lyhyt opetus/tiedotusfilmi oppilaitoksen käyttöön sekä siihen liittyvä tutkimus- ja kenttätyö. Kuvausryhmän, kuvauspaikkojen, haastateltavien, äänityön, editoinnin ja kaiken muun aikatauluttaminen ei toteutunut aikataulun mukaisesti. Lopulta sain kuulla opinnäytetyötä
ohjanneen opettajankin muuttaneen ulkomaille. Jäin etsimään uutta ideaa. Lopullinen opinnäytetyön idea syntyi syksyllä 2014. Suunnitelmana oli saada työ
valmiiksi syksyn aikana. Äitini vakava sairaus ja äkillinen kuolema muutti kaiken. Vuoden 2015 keväällä olen työstänyt ikävääni, suruani ja vienyt työtä
eteenpäin. Tavoitteeni mukaisesti sain työ valmiiksi kevään aikana, ennen kesää.
Tutustuin hoitotieteen oppikurssin yhteydessä Madeleine Leiningerin elämään
ja työhön ensi kertaa, sekä tein aiheesta laajan tehtävän. Minusta tuntui, että
olin löytänyt sen suunnan, jota olin etsinyt hoitotyön opintojeni ajan. Kulttuurin
ylittävän hoitotyön ideologia tuntui omalta ja suunta omalle ammatilliselle kasvulle löytyi.
Koska työn tavoitteena oli antaa tietoa transkulttuurisen hoitotyön, kulttuurisen
kompetenssin teorioista sekä niiden kehityksestä päädyin perinteiseen kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla pystyin parhaiten saavuttamaan
haluamani tavoitteet ja antamaan tietoa aiheesta myös muille opiskelijoille ja
hoitotyöntekijöille. Työtä materiaalia etsiessäni tein valintoja myös aineiston sisällöllisen arvon perusteella. Mm. Ann Marriner–Tomeyn hoitotieteeteos ei antanut minulle haluamani kaltaista tietoa. Hänen teoksessaan käsiteltiin Leiningerin teoriaa ja työtä eri tavalla kuin Leiningerin alkuperäisteoksissa. Samankaltainen ongelma tuli esille myös eräiden muiden teosten kanssa. Otin lähteiksi mieluummin alkuperäistekstiä kuin muiden tulkintaa alkuperäisestä. Kaikissa kohdissa se ei tosin ollut mahdollista aikarajoitteiden ja resurssirajoitteiden vuoksi.
Aineistoa valitessani halusin saada otoksen, joka antaa näkökulmia maailman
eri osista. Aihe oli sama, mutta tutkimuksen kohteena olivat asian eri puolet.
Tavoitteena oli löytää syvyyttä ja vertailtavuutta aiheen tutkimukseen. Tulokset
olivat myös hyvin yhtenäiset. Kansainvälisesti monikulttuurisen hoitotyön saa-
32
minen toimivaksi, moninaisuuden tasavertaisesti huomioivaksi toiminnaksi on
vielä kehittymässä. Tarve kehitykseen on kuitenkin ilmeinen. Suomalaisen hoitotyön tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tämän hetkinen muutos suomikeskeisestä hoitotyöstä kohti monikulttuurista hoitotyötä on liian hidasta. Jos koneisto on liian hidas, niin silloin on osasten muutettava nopeutta. Eli hoitotyötekijöiden tulisi siis itse havahtua, ja huolehtia oman ammattitaitonsa päivittämisestä, asenteiden ja toiminnan tutkimisesta ja muuttamisesta kohti kulttuurista
kompetenssia. Kulttuurinen kompetenssi ei tule vain opiskelemalla, vaan se on
sisäistettävä osaksi omaa asennoitumista ja käyttäytymistä, ammattitoimintaa.
6.2 Eettiset näkökohdat ja luotettavuus
Tieteellisen tutkimuksen tulee olla eettisesti hyväksyttävä, luotettava ja tulosten
perustua hyvään tieteelliseen käytäntöön. Tutkijan tulee noudattaa tiedeyhteisön tunnustamia toimitapoja, joita ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimusmateriaalia hankittaessa sekä aineistoa tallettaessa. Myös tutkimuksen aiheen valinnassa, tutkimustyössä, tulosten analysoinnin esittämisessä, tallentamisessa ja tulosten arvioinnissa tulee noudattaa hyvää tieteellistä
käytäntöä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009,176 - 177.)
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen. Niin alan koulutuksessa kuin työelämässä
on monikulttuurisuus ja monikulttuurisen hoitotyön haasteet huomioitava nyt.
Työn tarkoituksen on antaa alan opiskelijoille tiivistetty tietomäärä monikulttuurisen hoitotyön teoriasta, ja näin työn tekeminen perustui myös hyödyllisyyteen.
Työ auttoi myös minua itseäni kasvamaan ammatillisesti. Työssä on pyritty kokonaisuudessa, prosessin eri vaiheissa ja tutkimuksen teossa toteuttamaan hyvään tieteellistä käytäntöä.
33
6.3 Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet
Tutkimusta voivat hyödyntää alan opiskelijat, sekä muut hoitotieteestä sekä
monikulttuurisesta hoitotyöstä ja sen teoriasta kiinnostuneet.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä viemällä kulttuurisen kompetenssiteorian osaksi
jonkin Etelä–Karjalan Keskussairaalan toimipisteen asiakastyötä ja seurata millä tavoin se vaikuttaa asiakaspalvelun laatuun. Teoriamallia voisi muokata hoitajien toimintaan liitettäväksi, mutta myös koulutusta olisi annettava. Etenkin
sellaiset osastot, joilla on paljon monikulttuurista asiakaspalvelua, hyötyisivät
teorian käyttöönotosta (esim. synnytysosastot ja lasten osastot). Olisi hyvä
myös tutkia, hyödynnetäänkö jo nyt olemassa olevaa kulttuurituntemusta tai
monikulttuuristen työyhteisöjen hiljaista tietoa asiakaspalveluun.
Tutkimuksen voi tehdä myös toisinpäin: kartoittaa toimipisteen asiakaskunnan
toiminnan ja tehdä niitä varten oma monikulttuurisen hoitotyön mallini, sekä
tehdä tutkimus sen käyttöönotosta ja toimivuudesta.
Olisi hyvä muutenkin tutkia asiakkaan näkökulmaa hoitotoimintojen muutoksessa. Asiakkaat ovat toiminnan kohteena, joten saadaksemme aikaiseksi parempilaatuista ja vaikuttavampaa hoitotyötä, tulisi asiakkaan näkökulmakin huomioida paremmin. Hoitotyön tarkoitus on antaa tasavertaista, yksilönoikeudet
huomioivaa hoitoa, mutta toteutuuko se, sen voi vain yksilö eli asiakas kertoa.
Se, minkä me miellämme hyväksi hoidoksi, voi eri kulttuuritaustaiselle henkilölle
olla eri asia.
We must be the change we wish to see. ( Mahatma Gandhi)
34
Lähteet
Abdelhamid P., Juntunen A. & Koskinen L. 2009. Monikulttuurinen hoitotyö.
Helsinki: WSOYpro.
Almutairi, A. F., McCarthy, A., & Gandner, G. E. 2015. Understanding Cultural
Competence in a Multicultural Nursing Workforce: Registered Nurses` Experiences in Saudi Arabia. Journal of Transcultural Nursing 26 (1), 16-23.
Alismaa R. 2010. Sosiaalija terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja
suomalaiset ulkomailla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportit
18/2010. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/Tr18_10.pdf. Luettu
20.3.2015.
Camphina- Bacote J.2014. The Process of Cultural Competence in the Delivery
of
Healtcare
Services.
www.transculturalcare.net/cultural_competence_model.htm. Luettu 30.3.2015.
Chenowethm, L., Jeon, Y.-H., Goff, M. & Burke, C.2006. Cultural Compency
and nursing care: an Australian perspective. International Nursing Review 1
(53) 34-40.
En. Wikipedia 2015. Transcultural Health and Social Care: Development of Culturally Competent Practitoiners. en.wikipedia.org/wiki/Irena_Papadopoulos. Luettu 5.2.2015.
Euroopan komissio oikeusasioiden pääosasto, 2010. Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa, Opas Eu:n kansalaisien oikeuksista.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=25&langId=fi&pubId=215&type=2&furt
herPubs=yes. Luettu 20.2.2015.
Hirsjärvi S.,Remes, P. & Sajavaara, P.2013.Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Huttunen, R.2006. Hoitotyötekijän kulttuurinen kompetenssi gynekologisessa
näytteenotossa. Pro gradu-tutkielma. Hoitotiede. Kuopion yliopisto.
35
Häkkinen, A. 2009. Maahanmuuttajien terveyspalveluihin vastaaminen EteläPohjanmaalla. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia
n:o 3.Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, Peräseinäjoki. Vammala:
Vammalan Kirjapaino Oy.
Intercultural Education of Nurses and medical staff in Europe 2008. Leonardo
da Vinci partnership project IENE, Papadopulos I.: The Papadopoulos, Tilki and
Taylor
Model
for
Developing
Cultural
Competence.
www.ieneproject.eu/download/.../intercultural%20model.pdf. Luettu 29.3.2015.
Vainio E. & Vilajoki S. 2014. Hoitajien kokemus kulttuurisesta kompetenssistaan
sairaiden vastasyntyneiden hoitotyössä. Tampereen ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/.../Vainio_Eija_Vilajoki_Sini.pdf?...1 Luettu 15.4.2015.
Johansson, K., Axelin, A., Stolt, M. & Ääri R–L. 2007. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. University of Turku, Department of Nursing Sciences, Research reports A: 51/2007. Turku: Digipaino Turun Yliopisto. Luettu
2.2.2015.
Juntunen A. 2011. Leinigerin transkulttuurisen hoitotyön teoria. Kajaanin ammattikorkeakoulu,
Theseus
2011.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55163/Leiningerin.pdf?... Luettu
1.4.2015.
Kallio A. 2013. Hoitajien kokemukset vuorovaikutuksesta maahanmuuttajien
kanssa ja vuorovaikutuksen kehittäminen. Satakunnan ammattikorkeakoulu,
Hoitotyön
koulutusohjelma,
opinnäytetyö
2013.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54656/Kallio_Anna.pdf?s
equence=1. Luettu 20.1.2015.
Kankkunen, P., Nikkonen, M. & Paasivaara, L. 2011. Kulttuurinen hoitotiede ja
tutkimus.University of Eastern Finland, Reports and Studies in Health Sciences.
University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences, Department of Nursing Science. Kuopio: Kopijyvä Oy.
36
Kankkunen P. & Vehviläinen–Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOYpro.
Leininger, M.M. 1991.Culture Care Diversity & Universality: A Theory of Nursing. Printed in the United States of America.New York: National Leaque for
Nursing Press.
Leininger, M. & McFarland, M. 2002.Transcultural Nursing – Concepts, Theories, Research and Practice, Third Edition.The McGraw-Hill Companies, Inc.
Printed in United States of America, 3-85, 577-595.
Leppänen N. & Puupponen A. 2009. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Hoitotyön asiatuntija: -käsitteen määrittelyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Terveyden
edistämisen
koulutusohjelma,
ylempi
ammattikorkeakoulututkinto,
Opinnäytetyö.
https://publications.theseus.fi/.../leppanen_nina_ja_puupponen_anna.pdf?...
Luettu 1.4.2015.
Marrier-Tomey
A.
2006.
Nursing
Theorists
and
their
work.
www.worldcat.org/title/nursing-theorists-and.../61477736. Luettu 5.4.2015.
Mäntyharju, E. & Siili, T. 2010. Monikulttuurisen asiakkaan kohtaaminen - hoitohenkilöstö ja asiakasnäkökulma. Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- jaterveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Opinnäytetyö.
Opetusministeriö 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24.
http://www.miniedu.fi/julkaisut/index.html. Luettu 16.2.2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006. OPM julkaisut 2006, Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen,
keskeiset
opinnot
ja
vähimmäösiopintopisteet.
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_
toon.html. Luettu 16.2.2015.
37
terveydenhuol-
Papadopoulos I., 2008. Transcultural Health and Social Care Development of
Culturally Competent Practitioners. China: Churchill Livingstone Elsevier Limited. ISBN: 9780443101311,1-100, 341-344.
Ranta, I. 2012. Sairaanhoitajan eettiset pelisäännöt. Hoitotyön vuosikirja 2012.
Porvoo: Bookwell Oy.
Sage Journals, 2013. Qualitative Health Research. Ray M. A.; Madeleinen M.
Leininger, 1952-2012. Article Qual. Health Res. January 2013 vol.23. Full text.
http://qhr.sagepub.com/content/23/1/142.extract. Luettu 16.2.2015.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen
tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovellutuksiin. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja, opetusjulkaisuja 62, julkisjohtaminen 4.
www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf. Luettu 2.3.2015.
Sarvimäki A. & Stenbock-Hult, B. 2009, Hoitotyö etiikka. Helsinki: Edita Prima.
Tehy, 2012. Tiedotteet 2012: Työnantajien panostettava monikulttuurisuuskoulutukseen ja maahanmuuttajien kielitaitoon. Maahanmuuttajataustainen hoitohenkilöstö sosiaali- ja terveysalan työyhteisössä(Tehyn julkaisusarja B: 1/12.
www.tehy.fi/medialle/tiedotteet/2012/?x23724671=22815064. Luettu 16.2.2015.
Toukko, T. 2007. Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi. Pro gradututkielma. Hoitotiede. Terveystieteiden opettajan koulutus. Kuopion yliopisto.
University of
Reading 2015.
Study Advice:
Starting a
literature
re-
view.www.reading.ac.uk/internal/.../sta-startinglitreview.aspx. Luettu 5.3.2015.
Valtakunnan terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta 2011.Terveydenhuollon
yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene julkaisuja 1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Etene 2001. Luettu 4.3.2015.
Wellman, E. 2009. Kulttuurinen pätevyys on erikoisosaamista. Sairaanhoitaja 4
(82), 20 – 23.
38
En. wikipedia 2015. Transcultural Health and Social Care: Development of Culturally Competent Practitoiners. en.wikipedia.org/wiki/Irena_Papadopoulos. Luettu 5.2.2015.
Taulukko 1
Analysoitu aineisto
Almutairi, A. F., McCarthy, A., Gandner, G. E. 2015. Understanding Cultural
Competence in a Multicultural Nursing Workforce: Registered Nurses` Experiences in Saudi Arabia. Journal of Transcultural Nursing 26 (1), 16-23.
Chenowethm, L., Jeon, Y.-H., Goff, M. & Burke, C.2006. Cultural Compency
and nursing care: an Australian perspective. International Nursing Review 1
(53) 34 -40.
Huttunen, R.2006. Hoitotyötekijän kulttuurinen kompetenssi gynekologisessa
näytteenotossa. Pro gradu-tutkielma. Hoitotiede. Kuopion yliopisto.
Häkkinen, A. 2009. Maahanmuuttajien terveyspalveluihin vastaaminen EteläPohjanmaalla. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia
n:o 3.Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, Peräseinäjoki. Vammala:
Vammalan Kirjapaino Oy.
Mäntyharju, E. & Siili, T. 2010. Monikulttuurisen asiakkaan kohtaaminen - hoitohenkilöstö ja asiakasnäkökulma. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Toukko, T. 2007. Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi. Pro gradututkielma. Hoitotiede. Terveystieteiden opettajan koulutus. Kuopion yliopisto.
Wellman, E. 2009. Kulttuurinen pätevyys on erikoisosaamista. Sairaanhoitaja 4
(82), 20 – 23.
39
Analyysirunko
Artikkeli
/tutkimus:
Sairaanhoitajan
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Tuokko(2007)
hoitotyöntekijöiden kulttuurinen
kompetenssi
-potilaan
-yksilöllinen,
(CampinhaBacote)
ohjaaminen,
neuvottelu, jne. hoidon
vaikutus paranee
-yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden huomiointi
asianmukainen hoito> terveyden
laatu paranee, hoidon
vaikutus paranee
-potilaan
-yhteisöntuki,
suus
- yhteisöllisyyden huomiointi >potilasturvallisuus kasvaa
turvalli-
-kirjaamisen taito
-yksilöllinen, kulttuurin
mukainen hoito
- avoin suhtautuminen
-rohkeus kohdata asiakas
-ennakkoluuloton suhtautuminen, avoimuus
-yksilöllinen, kulttuurin
mukainen hoito
-ennakkoluuloton
tautuminen
suh-
-empatia
-empatian kasvu
-hoitosuhteen
muksellisuus
-empaattisuus
-hoitosuhteen
muksellisuus
-yksilöllinen, kulttuurin
mukainen hoito
ohjaaminen,
neuvottelu, jne> yhteistyökyky >hoidon laadun
paraneminen
luotta-
luotta-onnitumisentunne työssä, itsetunnon, rohkeuden kasvu
-empatian kasvu
-itsetuntemuksen kasvu
-hoitot:n ongelmanratkaisukyky kehittyy
-hoitot. ajattelun avartuminen
-asiakkaan
kuuntelu-,
tulkinta taidot kasvaa
- halu oppia kasvaa
-hiljaisen tiedon määrä
kasvaa
-laaja-alainen ammatillisuuden kasvu
Artikkeli
/tutkimus:
Sairaanhoitajan
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
40
Huttunen(2006)
Hoitotyöntyöntekijöiden kulttuurinen
kompetenssi gynekologisessa.
näytteenotossa
(CampinhaBacote)
-kiinnostus
kohtaan
asiakasta
-erilaisuuden hyväksyminen ja huomioiminen
-asiakkaan ymmärtäminen
-ihmisoikeuksien
mien
tunte-
-empatia
-kulttuurisidonnainen
tieto
-kunnioitus
-kulttuurierojen
taminen
tunnis-
-kulttuurisidonnaisten
tapojen tunnistaminen
-uskonnollisten
ymmärtäminen
tapojen
-erilaisuuden hyväksyminen ja huomioiminen
(suvaitsevaisuus)
-uskonnollisuuden
dostaminen
tie-
-kulttuurierojen
taminen
tunnis-
-ammatillinen kasvu
-suvaitsevaisuuden kasvu
-yksilöllinen hoitotyö
-itsetuntemuksen kasvu
-turvallisuus
-yksilöllinen hoito
-potilasturvallisuus
-oppimishalu
-naisellisuuden tukeminen(gynekol.ohjaus ym.)
-kirjaamistaito
-ammatillisuus
-kommunikointitaidot
-yksilöllinen hoitotyö
-kulttuuristen erityistietojen kirjaaminen potilastietoihin>huomiointi
-ammattitaito
otossa
-potilasturvallisuuden
varmistaminen
näytteen
Artikkeli / tut- Sairaanhoitajan
kimus:
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Häkkinen(2009)
Maahanmuuttajien terveyspalveluiden tarve
-empatia
(Papadopoulos,
CampinhaBacote)
-ystävällinen, myönteinen asennoituminen
- kulttuuritapojen tuntemus
-turvallisuus
yksilöllinen
ohjaus
huomiointi,
-luottamuksellinen
tosuhde
- halu oppia
-yksilöllinen huomiointi,
ohjaus
hoi-luottamuksellinen
tosuhde
-itsetuntemuksen, reflektiivisyyden kasvu
hoi-
-tasavertainen kohtelu
-erilaisuuden kunnioitus
>tasavertaisuus
-tasavertainen kohtelu
-kulttuuritapojen huomiointi
-tulkkipalvelu
tarvittaessa
käyttö
-ymmärrys> luottamuksellinen suhde
-kulttuuriin liittyvien tapojen tuntemus esim.
uskonnolliset tavat, ruokavalio
-sukupuoli
identiteetin
ymmärtäminen
-ymmärrys> luottamuksellinen suhde
41
- ajatusmaailman laajeneminen> kulttuuri tuntemus
Artikkeli / tut- Sairaanhoitajan
kimus:
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Mäntyharju,Silli(2010)
Monikulttuurisen
asiakkaan
kohtaaminen
- avoin suhtautuminen
- turvallisuuden tunne
-oppimisen halu
- kohtaamistaidot
-ammattitaitoinen henkilökunta>
huomiointi,
kuuntelu, vaikutusmahdollisuus
-järjestelykyvyn, luovan
ajattelun kehittyminen
- yksilöllinen hoito
- itsetuntemus kasvaa
- yksilöllinen neuvonta,
opetus, ohjaus
-avoimuutta kasvaa
(Papadopoulos)
-ohjaus,
vonta
opetus,
neu-
-työn mielekkyyden lissääntyminen> työmotivaation kasvu
- eettisyys; ei rasismia,
syrjintää
- neuvottelutaidot, kuuntelu
Artikkeli / tut- Sairaanhoitajan
kimus:
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Wellman(2009)
Kulttuurinen pätevyys
sempi ymmärtäminen
suhde
kasvu opinintojen avulla
-asiakkaiden kunnioitus
-hoidon laadun paraneminen(ymmärtäminen,
kunnioitus,
eettisyys,
positiivisuus, ennakkoluulon
poistuminen,
arviointi, oireet, kipu,
stressi)tunnistaminen
kasvoi
-kulttuuritietämyksen
kasvu >pystyi toimimaan
monikulttuurisuus asioiden ohjaajana, kouluttajana opiskelijoille, hoitotyöntekijöille
- asiakkaiden syvälli- -tasavertaisempi hoito- -ammattipätevyyden
(Papadopoulos)
-ammatillisen eettisyyden korostuminen, halu
suojella asiakasta
-potilas-hoitajasuhteen
tasavertaisuus
-ammattipätevyyden
kasvu
-turvallisuuden kasvu
-ymmärtävämpi hoito
-hiljaisen tiedon määrän
kasvu
-työntekijöiden keskinäisen arvostuksen kasvu
-asenteiden
muutos
positiivisemmiksi
-ennakkoluulojen
tuminen
pois-
-tiedon määrä kasvu
-kulttuurituntemuksen
42
paraneminen
- ammatillinen varmuuden paraneminen
-asiakkaan kohtaaminen
helpottui
-hoitamisen
kasvoi
herkkyys
-hoitamisen laadun paraneminen(arviointi,
oireiden, kivun, stressin
tunnistaminen kasvoi)
-sovittelukyky parani
-kyky työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä parani
Artikkeli / tut- Sairaanhoitajan
kimus:
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Almutairi&co
(2015)
Understandin
cultural
competence
in
multicultural
- joidenkin kulttuuritapojen tuntemus
- joidenkin kulttuuritapo- -itsetuntemuksen kasvu
-inhimillinen
asenne(common humanity)
työntekoa ja asiakasta
kohtaan
-kulttuuritapojen arvos- mus kasvoi
(CampinhaBacote)
jen tuntemus
- kulttuuritapojen tuntetus
-kielitaidon paraneminen
-inhimillinenasenne
-kulttuurituntemuksen
paraneminen
-muiden kulttuurien kunnioitus kasvoi
-halu oppia kasvoi
Artikkeli / tut- Sairaanhoitajan
kimus:
asiakastyö
Asiakkaan
näkö- Sairaanhoitajan erikulma, hyvinvointi
tyisosaaminen
Chenowethm
&co(2006)
C.C and nursing
care an Australian
ta
nen
-tilanteen vaatiman ammattitaidon käyttäminen
-asiakkaan kuunteleminen
- hoidon uudelleen järjestäminen
-tiedon saannin paranemien(potilastiedot)
-asiakkaan mielipiteen
toiveiden kuunteleminen
-mielipiteen kuunteleminen
-kyky kuunnella asiakas- -asiakkaan ymmärtämi- - asiakkaan kulttuuri-
(Leininger)
-hoidon uudelleen järjes-
43
taustan
ymmärtäminen(kulttuurin yhteisöllisyys jne.)
-muun henikilöstön tiedottaminen
asioista,
tilanteesta
-neuvottelukyky
täminen asiakasta huomioiden
-turvallisuuden kasvu
-asiakkaan
kulttuurin
erityispiirteiden ymmärtäminen
-hoitojärjestelmien tiedon ymmärtäminen (tiedotus)
44