Rakennustekniikan koulutusohjelma Ville Ylivainio Opinnäytetyö

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Ville Ylivainio
SANAN KEITAAN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN
Opinnäytetyö
Toukokuu 2015
OPINNÄYTETYÖ
Toukokuu 2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Karjalankatu
80200 JOENSUU
+358 50 260 6800
Tekijä
Ville Ylivainio
Nimeke
Sanan Keitaan lämmitysjärjestelmän muuttaminen
Toimeksiantaja
Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry:lle heidän tilauksestaan. Työssä on tutkittu heidän omistaman kurssi- ja leirikeskuksen lämmitysjärjestelmää ja keskuksen rakennusten rakenteita. Näiden tutkimusten perusteella olen tehnyt
laskelmia ja esitän ne perusteiksi öljylämmitysjärjestelmästä luopumiselle ja lisälämmöneristyksen asentamiselle.
Tuloksien perusteella nähdään lisälämmöneristyksen olevan enemmän kuin tarpeellista.
Lämmitysjärjestelmän muutos olisi myös paikallaan ja se, mihin ratkaisuun lopullisesti
päädytään, riippuu kokonaan investointipääomasta sekä tulevaisuuden näkymästä.
Opinnäytetyössä on käytetty laskuriohjelmaa lämmitysjärjestelmien vertailuun. Tämä
ohjelma löytyy Pistoke Oy:n verkkosivulta. Myös U-arvon laskemiseen on ajan säästämisen takia käytetty valmista laskuria. Tulokset on kuitenkin tarkastettu standardien perusteella.
Kieli
suomi
Sivuja 49
Liitteet 5
Liitesivumäärä 21
Asiasanat
Lisälämmöneriste, lämmitysjärjestelmä, standardi, rakenne
THESIS
May 2015
Degree Programme in Civil Engineering
Karjalankatu
FI 80200 JOENSUU
FINLAND
+358 50 260 6800
Author
Ville Ylivainio
Title
Changing the Heating System for Sanan Keidas Course and Camping Centre
Commissioned by
Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry
Abstract
This thesis was comissioned Joensuun perinteisen Sanan ystävät Reg. Assn. This thesis studies their course and camping centers heating system and building structures.
Based on the studie calculations were done which work as an argument for giving up
the oil heating system and adding some extra insulation.
Based on the results one can see that extra insulation is more than necessary. Changing the heating system is also justified and the final decision is based on investment
capital and future predictions.
This thesis uses a program to calculate a comparison between different heating systems. One can find this program at www.pistoke.fi. Also for saving time U-value is also
calculated with a program. The results have however been verified based on current
standards.
Language
Finnish
Keywords
Insulation, heating system, U-value
Pages 49
Appendices 5
Pages of Appendices 21
Sisällys
1 Johdanto ........................................................................................................ 5
2 Biolämmitys ................................................................................................... 5
2.1
Biolämmityksen toiminta tapa ................................................................ 6
2.2
Polttoaineet ............................................................................................ 6
3 Ilmalämpöpumppu ......................................................................................... 7
3.1
Ilmalämpöpumpun toiminta tapa ............................................................ 7
3.2
Lämmitys ja jäähdytys............................................................................ 8
4 Maalämpö ...................................................................................................... 9
4.1
Maalämpöpumpun toiminta tapa ............................................................ 9
4.2
Clasius- Rankine kiertoprosessi........................................................... 10
5 Öljylämmitys ................................................................................................ 11
6 Sanan Keidas .............................................................................................. 11
6.1
Nykytilanne .......................................................................................... 16
6.2
Rakenteet ............................................................................................ 18
7 Lämmitysjärjestelmän muuttaminen tai korvaaminen .................................. 18
7.1
Tarve.................................................................................................... 18
7.2
Vaihtoehdot.......................................................................................... 19
7.2.1
Öljylämmityksen päivittäminen ...................................................... 19
7.2.2
Sähkölämmitys .............................................................................. 20
7.2.3
Ilmalämpöpumppu ......................................................................... 20
7.2.4
Maalämpö ..................................................................................... 20
7.2.5
Kustannuksen ja takaisinmaksuaika.............................................. 23
8 Lisälämmöneristys ....................................................................................... 24
8.1
Ulko- vai sisäpuolelta? ......................................................................... 24
8.2
Hengittävä rakenne .............................................................................. 25
8.3
Höyrynsulku ......................................................................................... 25
9 Ratkaisu ....................................................................................................... 25
10 Pohdinta....................................................................................................... 26
Lähteet .............................................................................................................. 27
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
U-arvon laskenta vanhalle rakenteelle
U-arvon laskenta lisälämmöneristetylle rakenteelle
Maalämpöjärjestelmä koko kiinteistölle
Maalämpöjärjestelmä päärakennukselle
Maalämpöjärjestelmä rivitalolle
5
1 Johdanto
Tuupovaaran Hoilolan kylässä sijaitsee vanha 1955 rakennettu rajavartioasema,
joka lopetti toimintansa 2007. Rajavartioasema sijaitsee aivan Venäjän rajan tuntumassa Talikkajärven rannalla. Linnuntietä rajavyöhykkeelle on vain noin 1,3 kilometriä. Joensuusta matkaa kertyy noin 80 kilometrin verran. Vuonna 2011 Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry osti kyseisen paikan itselleen kurssi- ja leirikeskukseksi ja nimesi sen Sanan Keitaaksi. Päärakennuksen yläkerrassa on
kaksi huoneistoa, alakerrassa info-piste, keittiö sekä ruokailusali ja kellarikerros
on muunnettu kokoussaliksi. Pihapiiristä löytyy myös muutamia varastorakennuksia sekä autotalleja/-katoksia. Rivitalossa on neljä huoneistoa, joista kaksi on kolmen huoneen huoneistoa ja kaksi kahden huoneen huoneistoa. Rivitalon päädyssä sijaitsee erillinen pesutupa ja sauna. Vakituisina asujina paikalla ovat Juhani ja Eija Ylivainio. Jokaisen kuukauden viimeisenä viikonloppuna Sanan Keitaalla järjestetään Raamattupäivät, myös viikolla järjestetään säännöllisesti muutamia tilaisuuksia.
Tällä hetkellä paikka on niin sanotusti puolilämmitteinen eli aina tilaisuuksien
ajaksi rakennusten huoneilman lämpötilat nostetaan noin 21°C:seen, mutta
muina aikoina lämpötilat pudotetaan noin 18°C:seen. Tulevaisuuden mukaan paikan käytön odotetaan lisääntyvän ja näin ollen rakennusten lämmöt täytyy nostaa
vakituisesti normaaleihin lukemiin. Lämmitysmuotona toimii tällä hetkellä öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys. Näin ollen tarve lämmitysjärjestelmän muutokselle kohti pienempää energiakulutusta ja turvallisempaa lämmitysratkaisua on
välttämätön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on laskea ja vertailla vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä nykyisen öljylämmityksen tilalle tai rinnalle ja olla
apuna tulevaisuuden suunnitelmia päätettäessä.
2 Biolämmitys
Biolämmittämisellä on selkeitä hyötyjä yksilöille, yhteisöille ja ympäristölle. Yksilöille ja yhteisöille biolämmittäminen antaa enemmän vaihtoehtoja lämpöenergian tuottamiseen ja mahdollisuuden kontrolloida esim.
lämmittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Ympäristöystävällisenä läm-
6
mitysmuotona biolämmitys edistää luonnon ja ympäristön kestävää kehitystä. Biolämmityksellä on lukemattomia etuja suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. (Säätötuli, Säätötuli Biopoltinjärjestelmät, sivu 3)
Säätötulen Biopoltinjärjestelmät esitteessä kerrotaan biolämmityksestä hieman
tarkemmin ja tuodaan esille sen edut muihin energiamuotoihin nähden. Esitteessä lämmitysmuodon eduiksi listataan muun muassa taloudellisuus, ekologisuus, monipolttoaineisuus ja mahdollisuus vaikuttaa kustannuksiin omalla vaivannäöllä. Yhdeksi suurimmista eduista nostetaan juuri tämä monipolttoaineisuus eli ollaan riippumattomia yhden polttoaineen hinnanvaihteluista. Säätötuli
biopolttimissa voidaan käyttää polttoaineena muun muassa haketta, palaturvetta
ja pellettiä. (Säätötuli, Säätötuli Biopoltinjärjestelmät)
2.1
Biolämmityksen toiminta tapa
Biolämmitys vaatii lämmittäjältä hieman ylimääräistä vaivaa, jotta parhaisiin kustannussäästöihin päästään. Täytyy huolehtia polttoaineen hankinnasta, varastoinnista ja käsittelystä, järjestelmää tulee myös huoltaa säännöllisesti. Biopolttimen erittäin tarkan ja puhtaan palamisen vuoksi tuhkaa muodostuu todella vähän. Laitteiston turvallisuus perustuu hyvin pitkälti sen ilmatiiviyteen. Turvallisuutta voidaan toki parantaa lisäämällä vesi-/vaahtosammuttimia. Sammuttimet
on mahdollista varustaa toimimaan myös sähkökatkoksen aikana. Laitteeseen on
myös saatavilla toimintaa valvova hälytyskeskus, joka lähettää viestin matkapuhelimeen, mikäli jotain häiriöitä ilmenee.
2.2
Polttoaineet
Hake on puusta leikattuja pieniä tasakokoisia palasia, joita tehdään hakkuutähteistä sekä rankapuusta. Hakkeen energiahyötyyn vaikuttaa muun muassa palakoko, tiheys ja erityisesti sen kosteus. Mitä kosteampaa haketta, sitä enemmän
sitä joudutaan polttamaan saman lämpöenergian tuottamiseen.
Palaturve muodostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneista kasviaineksista. Suosta irrotetaan noin 30-60 senttimetrin
syvyydeltä turvetta, joka sitten muokataan koneella pienemmiksi paloiksi ja kuivatetaan. Kuivuessaan turpeeseen muodostuu hyvin nopeasti vettähylkivä pinta.
7
Pelletti valmistetaan yleensä kutterinlastusta tai purusta, jotka on puristettu sylinterinmuotoisiksi pieniksi kappaleiksi. Pelletti on kuivaa eikä se juurikaan pölyä ja
on siksi helposti käsiteltävää. Suomessa valmistetuissa pelleteissä ei käytetä
minkäänlaisia kemiallisia lisäaineita, vaan puun omat aineet riittävät toimimaan
sideaineena.
3 Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppu on Suomen yleisin lämpöpumppu, joka sopii hyvin
asuntoihin, toimistoihin, autotalleihin ja mökkeihin sekä lämmittämään
että viilentämään. Ilmalämpöpumppu toimii varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla vähentäen lämmityskustannuksia. Kuumana kesäpäivänä ilmalämpöpumput poistavat liian kosteuden sekä viilentävät miellyttävästi ja parantavat sisäilman laatua.
Ilmalämpöpumpun käyttö on helppoa, koska koko järjestelmää voidaan
ohjata varsin helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Ilmalämpöpumppu ei
vaadi käyttäjältä mitään suurempia huoltotoimenpiteitä. Yleensä riittää,
että sisäyksikön suodattimet pidetään puhtaina ja ulkoyksikön kennon
taakse mahdollisesti kertyneet roskat poistetaan pari kertaa vuodessa.
(www.ilmalampopumppu.fi)
Ilmalämpöpumpun perustoiminta on pitkälti sama kuin jääkaapilla. Lämpöenergiaa siirretään ulko- ja sisäyksiköiden avulla. Ilmalämpöpumppuja on käytännössä kolmea eri mallia. Ilma-ilmalämpöpumppu on niin sanotusti täydentävä
lämmitysjärjestelmä, eikä se yksin riitä hoitamaan koko talon lämmitystarvetta.
Tämä lämpöpumppu ei siis lämmitä käyttövesiä eikä sen liittäminen vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään onnistu. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää ottamansa lämpöenergian vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää
myös käyttöveden. Tällä siis pystytään hoitamaan koko talon lämmitystarve.
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöenergian talosta poistettavasta ilmasta,
jonka se siirtää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää käyttövettä. Myös tällä lämpöpumpulla pystytään hoitamaan koko talon lämmitystarve.
3.1
Ilmalämpöpumpun toiminta tapa
Ilmalämpöpumpussa on kompressori, joka siirtää lämpöenergiaa kahden kennon
välillä laitteen putkistossa kiertävän kylmäaineen avulla. Ensimmäisessä kennossa kylmäaine muuttuu nesteestä höyryksi ja näin sitoo itseensä todella paljon
8
lämpöenergiaa. Tätä ensimmäistä kennoa kutsutaan myös höyrystimeksi, sen ilmeisen tehtävän vuoksi. Toista kennoa kutsutaan lauhduttimeksi. Siellä kuuma
höyry tiivistyy takaisin nesteeksi luovuttaen samalla lämpöenergian, jonka se oli
itseensä sitonut. Tämä prosessi tapahtuu hyvin nopeasti ja tällaista kaasun avulla
lämpöenergian siirtämistä paikasta toiseen sanotaan konvektioksi tai fysiikassa
yleisemmin faasimuutokseksi. Maksimaalinen tehokkuus järjestelmälle siis saadaan kun molemmissa kennoissa tapahtuva olomuodon muutos on mahdollisimman täydellinen. Näin saadaan sidottua maksimaalinen lämpöenergia ensimmäisessä kennossa ja vapautettua maksimaalinen määrä lämpöenergiaa toisessa
kennossa. Näin ollen huomaamme miten ilmalämpöpumppu on suora käytännön
sovellus termodynamiikan ensimmäisestä ja toisesta säännöstä.
3.2
Lämmitys ja jäähdytys
Lämmityskäytössä ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä on höyrystin eli tämä ensimmäinen kenno. Kylmäaine höyrystyy sitoen lämpöenergiaa itseensä ja yksikössä
oleva puhallin siirtää ilmaa kennon läpi tehostaen sen lämmönsiirtokykyä. Sisäyksikössä höyry tiivistetään takaisin nesteeksi ja samalla se luovuttaa ulkoa saamansa lämpöenergian. Myös sisäyksikössä on tuuletin jolla puhalletaan tämä kylmäaineen luovuttama lämpöenergia talon sisäilmaan. Tämä prosessi tapahtuu
uudelleen ja uudelleen, niin kauan kuin pumppua käytetään lämmitykseen. Vain
aika ajoin tapahtuvat sulatussyklit katkaisevat lämmöntuoton. Lämmityskäytössä
ulkokennoon syntyy jääkerrostumia ja niiden sulattamiseksi järjestelmä kääntyy
ajoittain jäähdytystilaan. Nämä sulatussyklit ovat ratkaisevassa asemassa yritettäessä maksimoida ilmalämpöpumpun tehokkuutta talven kylmien jaksojen aikana. Monet pumput vaativatkin ulkoyksikölle lämmitysvastuksen, joka estää
jään kerääntymisen kennoon heti sen sulatuksen jälkeen.
Jäähdytyskäytössä pumpussa olevan nelitieventtiilin avulla kylmäaineen kierto
muutetaan vastakkaiseksi, jolloin sisäyksikön lauhdutinkenno muuttuu höyrystimeksi ja vastaavasti ulkoyksikön höyrystinkenno lauhduttimeksi. Näin ollen sisäyksikön kenno sitoo lämpöenergiaa sisäilmasta ja näin itse kennon lämpötila
laskee. Samalla sisäyksikön puhallin kierrättää ilmaa kennon lävitse, jolloin takaisin huoneeseen puhallettavan ilman lämpötila on paljon alhaisempi, kuin mitä se
oli aikaisemmin. Sisäilmasta varastoitu lämpöenergia puhalletaan ulkoilmaan ja
9
näin talven pakkasilla lämmittävästä laitteesta on saatu kesän helteille virkistävää
viilennystä.
4 Maalämpö
Ensimmäiset maininnat maalämmön talteenotosta pumpun avulla ovat vuodelta
1852, jolloin William Thomson kirjasi ensimmäiset ajatukset teoriasta. Myöhemmin vuonna 1912 Heinrich Zoelly patentoi kyseisen idean maalämmön talteenotosta.
Suomessa ensimmäiset maalämpölaitokset rakennettiin 1970-luvulla. Ensimmäiset laitteet kehittivät muutamasta yksityisestä henkilöstä koostuva porukka.
Vuonna 1983 viiden hengen porukka perusti Lapualla Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n. Alkuun toiminta alkoi vain omakotitalossa, mutta siirtyi myöhemmin isompiin vuokrattuihin tiloihin. Samaan aikaan öljyn hinta lähti laskuun ja
maalämmityksen todellinen läpimurto tapahtui vasta 2000-luvulla. Nyt muutaman
vuoden sisässä tekniikka on ottanut todella huimia askelia eteenpäin.
4.1
Maalämpöpumpun toiminta tapa
Maalämpöpumppu käyttää talon lämmityksessä hyväkseen maahan varastoitunutta auringon energiaa. Maaperän kyky varastoida auringon
energiaa on miltei ääretön. Maalämpö on ympäristöystävällinen vaihtoehto, joka pienentää lämmityskustannuksia tehokkaasti, jopa yli 80 prosenttia. (www.thermia.fi)
Lämpöenergian talteen ottamiseksi, maahan täytyy upottaa useita metriä putkea.
Tämä voidaan hoitaa kahdella eri tavalla. Voidaan porata kallioon reikä jonne
putki sitten työnnetään tai putki voidaan kaivaa maahan noin metrin syvyyteen.
Maahan kaivuun edellytyksenä on oikeanlainen maaperä, parhaat tulokset saadaan märästä savimaasta. On vielä kolmas vaihtoehto, jossa putkisto upotetaan
vesistöön, mutta tämä lienee hieman harvinaisempi käytäntö.
Lämpimän kauden aikana auringon lämpöenergiaa varastoituu maaperään ja veteen, ilman sekä sadeveden välityksellä. Tämä energia sitten saadaan otettua
10
sieltä käyttöön maalämpöpumpun avulla, jonka tehokkuus ilmaistaan lämpökertoimen avulla. Lämpökerroin ilmoittaa kuinka monikertaisesti pumppu tuottaa
lämpöenergiaa kilowatteina, kuin kuluttaa sähköä kilowatteina. Maahan laitetun
putken pituus on lähes suoraan verrannollinen rakennuksen energian tarpeeseen. Perusajatuksena voidaan olettaa, että 200 metriä putkea kattaa noin 4000
litran vuosikulutuksen öljylämmityksessä.
4.2
Clasius- Rankine kiertoprosessi
Yleisin lämpöpumppujen toimintamalli perustuu Clasius- Rankine kiertoprosessiin (kuva 1). Tässä toimintamallissa matalapaineinen kylmäaineneste höyrystyy
kiertäessään koneistossa, syntyvä höyry puristetaan kompressorissa korkeampaan paineeseen, mikä tarkoittaa että höyry lämpiää huomattavasti alkuperäistä
kuumemmaksi. Tässä vaiheessa saavutetaankin koko prosessin korkein mahdollinen lämpötila, kylmäaine on muuttunut niin sanotusti kuumakaasuksi. Tämä
kuumakaasu kiertää kompressorin jälkeen lauhduttimeen, jossa kylmäaineen keräämä lämpöenergia vapautetaan tai oikeammin siirretään lämmitettävään kohteeseen.
Kuva 1: Maalämpöpumpun toimintaperiaate (http://www.kaukora.fi/lampopumppulammitys/maalampopumput)
11
5 Öljylämmitys
Öljylämmityksessä polttoaineena käytetään öljyä tai tarkemmin jotain maaöljyn
jalostustuotetta. Yleisimpänä käytetään kevyttä polttoöljyä eli niin sanottua lämmitysöljyä, joissain suurissa laitostason polttimissa käytetään myös raskasta polttoöljyä. Öljylämmityskeskusjärjestelmän pääosat ovat öljypoltin, öljykattila, lämmönsäätöautomatiikka, öljysäiliö ja savuhormi. Tuotettu lämpöenergia siirretään
lämmitettävään tilaan vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä, esimerkiksi vesikiertoisella lattialämmityksellä tai patterijärjestelmällä. Öljysäiliöstä ohjataan öljyä
polttoaineeksi öljypolttimelle, joka lämmittää kattilan vesitilaa. Kaikki syntyvät palokaasut poistuvat savuhormia myöten ulkoilmaan. Kattilasta lämmitetty vesi siirretään pumpun avulla lämmitysverkostoon. Käyttövesi lämmitetään kattilassa,
mutta se tapahtuu erillään patteriverkostosta ja hoidetaan lämmönsiirtimen
avulla. Lämmönsäätöautomatiikka valvoo ulko- ja sisäilman lämpötilaa ja säätää
näiden perusteella asunnon lämpötilan oikeaksi.
Öljy itsessään on fossiilinen polttoaine ja sen polttoprosessin yhteydessä ilmakehään vapautuu kasvihuonekaasuja. Tästä syystä monet haluavatkin muuttaa öljylämmityskeskuksensa johonkin vähemmän luontoa kuormittavaan lämmitysmuotoon. Monesti on myös mahdollista saada tukea valtiolta tai kunnalta, kun
lämmitysjärjestelmää lähdetään muuttamaan.
6 Sanan Keidas
Sanan Keidas on Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry:n omistama kurssi- ja
leirikeskus, joka on rakennettu vuonna 1955. Sanan Keitaalla järjestetään viikoittain erilaisia kristillisiä tilaisuuksia. Sanan Keidas sijaitsee Talikkajärven rannalla
(kuva 2) Hoilolan kylässä ja se on aikoinaan toiminut rajavartioasemana.
12
Kuva 2: Talikkajärvi
Tällä hetkellä paikalla asuvat vakituisesti Juhani ja Eija Ylivainio, jotka toimivat
paikan isäntänä ja emäntänä. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa paikan
yleiskunnon ylläpitäminen ja tilaisuuksissa tarjottavan ruuan valmistaminen. Päärakennuksen (kuva 3) yläkerrasta löytyy kaksi huoneistoa, alakerrassa on infopiste (kuva 4), keittiö (kuva 5) sekä ruokailusali (kuva 6) ja kellarikerros on muunnettu kokoussaliksi (kuva 7).
Kuva 3: Päärakennus
13
Kuva 4: Info
Kuva 5: Keittiö
14
Kuva 6: Ruokasali
Kuva 7: Kokoussali
Pihapiiristä löytyy myös muutamia varastorakennuksia sekä autotalleja/-katoksia
(kuvat 8 ja 9). Rivitalossa on neljä huoneistoa, kaksi kolmen hengen huoneen
huoneistoa ja kaksi kahden huoneen huoneistoa (kuva 10). Rivitalon päädystä
löytyy erillinen pesutupa ja sauna (kuva 11).
15
Kuva 8: Varastorakennus
Kuva 9: Autotalli ja –katoksia
16
Kuva 10: Rivitalo
Kuva 11: Pesutupa, sauna, ym.
6.1
Nykytilanne
Koska tällä hetkellä Sanan Keitaalla ei ole kuin kaksi vakituista asujaa pidetään
vakituista lämpöä vain yhdessä rivitalon huoneistossa. Vain tilaisuuksien ajaksi
tarvittaviin tiloihin lämpötilat nostetaan normaaliin tasoon. Sanan Keitaan lämmitysmuotona on vesikiertoinen öljylämmityskeskus, jonka lämmönjako tapahtuu
pattereiden välityksellä. Öljylämmityskeskus ei ole enää alkuperäisessä kunnossaan vaan sinne on tarpeen mukaan vaihdettu osia. Muun muassa poltin ja kattila
17
on uusittu vuosien varrella. Esimerkiksi polttimona toimii nykyisin Oilon KP-6 LH
42 - 120 kilowatin kaksitehoinen poltin, kuten kuvasta 12 näkyy.
Kuva 12: Öljypoltin
Myös kattilan vaihdosta on ollut puhetta ja päädyttiin ottamaan yhteyttä kattilan
valmistajaan. Valmistajan mukaan kattilalla (kuva 13) on vielä ainakin 20 vuotta
jäljellä. Näin ollen kattilan uusiminen tällä hetkellä todettiin tarpeettomaksi, sillä
vanhassa kattilassa ei mitään vikaakaan ole. Jatkossa paikalle odotetaan kuitenkin paljon enemmän käyttöä ja näin ollen tarvitaan tietoa mahdollisuuksista lämmitysjärjestelmän muutoksille tai korvaamiselle. Huolenaiheena on myös nykyisen järjestelmän huono vaikutus luontoon ja ilmakehään.
18
Kuva 13: Öljykattila
6.2
Rakenteet
Rakennuksen rakenteista ei löydy tarkkoja kuvia, joista rakenteet pystyisi tietämään tarkalleen. Päärakennuksessa on kuitenkin kunnostuksen yhteydessä
avattu yksi seinä, ja muistikuvien mukaan seinissä ei ole kuin 125 mm:n villaeristeet. Sisäpinta on rakennuslevyä ja sen alta löytyy kuulemma jonkinlainen ilmansulkupaperi. Ulkopuolella on harvalaudoitus 25x100 k600 ja sen päällä verhouslauta UVL 21x120. U-arvo tällaiselle rakenteelle on noin 0,32 W/m2K (liite 1). Toki
aivan varma en voi tämä U-arvon suhteen olla sillä en täysin varmasti tiedä seinärakennetta. Selväähän kuitenkin on, ettei tällaisen vanhan rakennuksen U-arvo
voi ollakaan nykyisten standardien tasolla. Nykyisten vaatimusten mukaan kun
seinän U-arvo tulisi olla 0,17 W/m2K. Kuitenkin tämän laskelman avulla voimme
todeta lisälämmöneristyksen olevan tarpeellista ja sen hyödyt näkyisivät nopeasti
lämmityskustannuksissa.
7 Lämmitysjärjestelmän muuttaminen tai korvaaminen
7.1
Tarve
Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry:n omistuksessa oleva, entinen rajavartioasema, nykyinen Sanan Keidas toimii omarahoitusperiaatteella ja lahjoituksilla.
Koska yhdistys ei varsinaisesti hae tuottoa myymillään kirjoilla ja CD/DVD-levyillä
19
on kulujen minimoiminen ehdottoman tärkeää. Suurena menoeränä nähdäänkin
rakennuksen lämmitysmuoto, öljylämmitys. Kun vielä tulevaisuudessa oletuksena on tilojen käyttötarpeen kasvaminen, tulevat myös lämmityskustannukset
kasvamaan entisestään. Näin ollen lämmitysmuodon muuttaminen on yksi suurimmista säästökeinoista, mutta samalla on muistettava miettiä rakennusten
mahdollista lisälämmöneristystä.
7.2
Vaihtoehdot
Minulle annettiin melko vapaat kädet tilaajan puolelta lämmitysmuodon valintaan.
Kun Sanan Keitaan lämmitettävä pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 872 m 2
pystyin heti suoralta kädeltä sulkemaan pois muutamia ajatuksia. Tähän työhön
olenkin valinnut tarkasteluun vain kaikkein järkevimmät vaihtoehdot. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa aurinkolämmitys, jonka jätin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle sen hyvin rajoitetun ajanjakson vuoksi. Samoin biolämmitysmuodot olen joutunut sulkemaan ulkopuolelle, niiden suuren työ- ja tilavaatimusten vuoksi.
7.2.1
Öljylämmityksen päivittäminen
Öljylämmityskeskuksen päivittämisellä päästäisiin luultavasti jo jonkinasteisiin
säästöihin. Kuitenkin lämmityskeskuksen poltin on jo hiljattain vaihdettu eli vain
kattilan osalta olisi selkeää päivitystarvetta. Kuitenkin öljylämmityksen paloturvallisuus ja päästöt pysyisivät. Tämä ratkaisu jätetään vähemmälle huomiolle ja sen
kannattavuus olisi paikallaan vain jos loppuratkaisussa päädytään öljylämmityksen jättämiseen uuden lämmitysmuodon rinnalle tai varalle. Huomioon on toki
otettava myös öljyn hinnan kehitys. Vuonna 2014 tammikuussa raakaöljy maksoi
noin 110 senttiä ja 2015 tammikuussa hinta oli vain 56 senttiä. Jos katsotaan
vielä kevyen polttoöljyn hintaa, niin huomaamme, että vuoden alussa sen hinta
on ollut noin 85 senttiä ja tällä hetkellä se on 92 senttiä. Vielä viime vuoden alussa
polttoöljy maksoi 106 senttiä, toki hinta on tullut huimasti alaspäin, mutta tulevaisuus ennustaa hinnan kuitenkin vain kohoavan. Tällä hetkellä öljyn hinnan painuminen näinkin alas johtunee Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuottamisesta, jota halutaan hidastaa laskemalla hintoja, ettei liuskeöljyn tuottaminen olisi kannattavaa.
20
7.2.2
Sähkölämmitys
Pelkkään sähkölämmitykseen siirtyminen tarkoittaisi kaikkien nykyisten lämmitysjärjestelmän osien purkamista ja vaihtamista. Etuina voidaan toki mainita lämmityksen helppous ja halpa hinta asennettaessa. Kuitenkin käytön osalta sähkölämmityksen kustannukset nousevat huimasti. Koska yhtenä tähtäimenä on
saada kustannuksia laskemaan, voidaan sähkölämmitys sulkea kokonaan pois.
7.2.3
Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumput menevät toki sähkölämmityksen puolelle ja näin myös niiden
käyttö päälämmitysmuotona voidaan unohtaa. Mutta muutaman ilmalämpöpumpun strategisilla sijoittamisilla voidaan mahdollisesti päästä jonkinlaisiin säästöihin. Esimerkiksi harvemmin käytössä olevien tilojen lämmityksen järjestäminen
ilmalämpöpumpuilla olisi todella helppoa ja yksinkertaista. Näin nämä tilat voitaisiin myös sulkea pois päälämmitysjärjestelmän piiristä, jolloin lämmitettävä pintaala saataisiin huomattavasti pienemmäksi.
7.2.4
Maalämpö
Viime vuosien aikaisen niin sanotun maalämpöbuumin myötä maalämpöjärjestelmien hinnat ovat tulleet reilusti alas, samoin järjestelmät ovat kehittyneet räjähdysmäisen nopeasti. Toimittajien määrä on myös kasvanut ja näin kilpailun
avulla hintoja saadaan myös pudotettua. Selvityksessä käytän kolmea erilaista
vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi asentaa maalämmitysjärjestelmä nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle. Maalämpöjärjestelmän tehonpeitto olisi 40 % ja loppuosa
jäisi öljyllä lämmitettäväksi. Kun rakennusten kokonaislämpöenergian tarve on
noin 168 000 kWh/vuosi (Liite 3), niin kolmella 200 metriä syvällä porakaivolla
päästään kutakuinkin tarvittavaan energiamäärään. Lämpöpumpulta saadaan
noin 126 000 kWh, kuten liitteestä 2 nähdään. Tällöin lisäenergiantarve olisi noin
42 000 kWh, mutta siihen tulee lisätä myös lämpöpumpun kuluttama energia
mikä on noin 26 000 kWh. Kokonaisuudessaan öljylämmityksellä tulisi tuottaa
68 000 kWh. Jos oletetaan polttoöljyn energiasisällön olevan 10 kWh/litra, niin
21
tarvitaan 6800 litraa öljyä tämän lisäenergiantarpeen kattamiseen. Huhtikuussa
2015 kevyen polttoöljyn hinta on 0,92 € (kuva 14), joten käytän tätä hintaa laskelmissani. Kuten alla olevasta taulukosta 1 näemme, lisäenergian tuottaminen öljylämmityksellä tulisi kustantamaan noin 6300 € vuodessa.
Kuva 14: Kevyen polttoöljyn hinnan kehitys (http://www.cdfin.info/light.html)
Taulukko 1: Lämpöenergia laskuja
Lisäenergian tarve
[kWh]
Kokonaislämpöenergian tarve
[kWh]
Lämpöpumpulta saatu energia
[kWh]
Lämpöpumpun kuluttama energia
[kWh]
Kevyen polttoöljyn energiasisältö
[kWh/litra]
Kevyt polttoöljy [€]
Lisäenergian kustantaminen [€]
Kevyen polttoöljyn
tarve [litraa]
168000
126000
68000
6800
26000
10
0,92
6256
Toisena vaihtoehtona olisi asentaa maalämpöjärjestelmä vain päärakennukselle,
jättää rivitalo öljylämmitykselle ja pakkashuipuilla mahdollisesti avustaa päärakennuksen maalämpöjärjestelmää. Järjestelmän tehonpeitto olisi 58 % ja raken-
22
nuksen kokonaislämpöenergian tarve olisi noin 103 000 kWh/vuosi (liite 4). Kahdella 200 metriä syvällä porakaivolla päästään kutakuinkin tarvittavaan energia
määrään. Lämpöpumpulta saadaan noin 77 000 kWh, mikä nähdään liitteestä.
Lisäenergiantarve olisi noin 26 000 kWh, mutta siihen tulee lisätä myös lämpöpumpun kuluttama energia mikä on noin 18 000 kWh. Kokonaisuudessaan öljylämmityksellä tulisi tuottaa 44 000 kWh. Polttoöljyn energiasisältö on 10 kWh/litra,
joten tarvitaan 4400 litraa öljyä tämän lisäenergiantarpeen kattamiseen. Tällä
hetkellä kevyen polttoöljyn hinta on 0,92 € (kuva 14), joten käytän tätä hintaa
laskelmissani. Kuten alla olevasta taulukosta 2 näemme, lisäenergian tuottaminen öljylämmityksellä tulisi kustantamaan noin 4000 € vuodessa.
Taulukko 2: Lämpöenergia laskuja
Lisäenergian tarve Kevyen polttoöljyn
[kWh]
tarve [litraa]
Kokonaislämpöenergian tarve
[kWh]
Lämpöpumpulta saatu energia
[kWh]
Lämpöpumpun kuluttama energia
[kWh]
Kevyen polttoöljyn energiasisältö
[kWh/litra]
Kevyt polttoöljy [€]
Lisäenergian kustantaminen [€]
103000
77000
44000
4400
18000
10
0,92
4048
Kolmas vaihtoehto on laittaa rivitalo maalämpöjärjestelmälle ja jättää päärakennus öljylämmitteiseksi (liite 5). Tarvittaisiin 2 noin 170 metriä syvää porakaivoa.
Tässä vaihtoehdossa tarvittava energiamäärä olisi vain 69 000 kWh/vuosi. Maalämpö kattaisi tästä noin 52 000 kWh, jolloin ostettavaa energiaa jäisi 17 000 kWh
sekä lämpöpumpun kuluttama energia 14 000 kWh eli yhteensä 31 000 kWh.
Kuitenkin tässä ratkaisussa lämpökanaali, joka on lähes 30 metriä pitkä, jäisi pois
käytöstä. Energia hävikki lämpökanaalin vuoksi saataisiin kokonaan poistettua.
Tässä vaihtoehdossa rivitalon energia kustannuksia säästettäisiin maalämpöjärjestelmän asentamisella sekä lämpökanaalin poistamisella. Samalla päärakennukseen tulisi ajatella lisälämmöneristystä, jotta myös sen energiakustannuksia
saataisiin laskettua.
23
7.2.5
Kustannuksen ja takaisinmaksuaika
Tällä hetkellä, kun Sanan Keidas on toiminnassa vain puolilämpimänä, on öljyn
kulutus vuodessa noin 13 000 litraa. Kysyin toimeksiantajalta haluaako hän minun laskevan kustannukset tällä nykyisellä kulutuksella vai arvioivan mahdollisesti tulevaisuuden kulutuksen. Minua pyydettiin arvioimaan öljyn vuosikulutukseksi noin 20 000 litraa ja laskevan kustannukset tämän kulutuksen mukaan.
Näin ollen 20 000 litran vuosikulutus nykyisellä polttoöljyn hinnalla 0,92 €, tulisi
olemaan 18 400 €. Luultavasti odotettavissa on hienoista hinnan kohoamista, joten voidaan olettaa vuosikustannusten olevan lähellä 20 000 €.
Porakaivolle hinnat vaihtelevat jonkin verran eri paikkakuntien ja yritysten välillä.
Mutta kuten aikaisemmin sanoin kilpailuttamalla hinnat varmasti löytyvät kohdilleen. Käytän laskelmissani tuollaista keskimääräistä arvoa 35 €/m, jonka löysin
vertaillen useampien eri firmojen hintoja keskenään. Tällä hinnalla laskettuna ensimmäisen vaihtoehdon kolme 200 metriä syvää kaivoa tulisivat maksamaan noin
21 000 €. Toisessa vaihtoehdossa on vain kaksi 200 metriä syvää kaivoa, joten
hinnaksi tulee noin 14 000 €. Kolmannessa vaihtoehdossa tarvitaan kaksi 170
metriä syvää kaivoa ja hinnaksi tulee noin 11 900 €. Kaikissa vaihtoehdoissa tähän päälle voidaan lisätä vielä 20 000 € muita asennus ja laite kuluja. Taulukosta
3 nähdään kaikkien vaihtoehtojen kulujen muodostuminen.
Taulukko 3: Maalämpöjärjestelmän kustannukset
Porakaivon syvyys Porakaivo
[m]
[€/m]
Ratkaisu
1
Ratkaisu
2
Ratkaisu
3
600
400
340
35
Porakaivon
hinta [€]
Muut kulut Kulut yhteensä
[€]
[€]
21000
20 000
41 000
14000
20 000
34 000
11900
20 000
31 900
Takaisin maksuaika esimerkiksi ensimmäiselle ratkaisulle olisi noin kolme vuotta,
kuten taulukosta 4 näemme. Tämän jälkeen uusi järjestelmä tuottaisi pelkkää
säästöä entiseen järjestelmään verrattuna. Toisen ja kolmannen ratkaisun takaisinmaksuaikojen laskemiseen tarvittaisiin tiedot päärakennuksen ja rivitalon eritellyistä kustannuksista. Valitettavasti minulla ei eriteltyjä tietoja rakennusten
24
osalta ole, joten voin vain olettaa takaisinmaksuajan olevan kutakuinkin samaa
luokkaa kuin ensimmäisessä ratkaisussa.
Taulukko 4: Takaisinmaksuaika
Öljy
Ratkaisu
1
Öljy
Ratkaisu
1
Vuosikulut [€]
20 000
Investointi kustannukset [€] 1. vuosi [€]
20 000
6300
41 000
47 300
Säästöä vuodessa [€] Takaisinmaksuaika vuosina
13 700
3
8 Lisälämmöneristys
Kuten aikaisemmin jo mainitsin tehtyjen U-arvo laskelmien (liite 1) perusteella,
voidaan todeta lisälämmöneristyksen olevan tarpeellista. Eristyksen suunnittelussa tulee kuitenkin edetä hieman varoen, koska seinärakenteista ei voida olla
sata prosenttisen varmoja. Ehdottaisinkin seinän avaamista joltain kohdalta ja
näin päästäisiin varmuuteen seinän rakenteista ja materiaaleista. Lisäeristyksen
asentaminen riippuu nimittäin monestakin asiasta, muun muassa vanhan eristeen materiaali ja ilmansulkupaperi vaikuttavat lisäeristykseen. Täytyy tutkia onko
seinään laitettu varmasti mineraalivillaa vai onko se jotain muuta. Ilmansulkupaperin kunto tulee tutkia ja samalla varmistaa sen varmasti olevan ilmansulkupaperi eikä höyrynsulkumuovia.
8.1
Ulko- vai sisäpuolelta?
Lisäeristystä voidaan tehdä niin ulkopuolelta kuin sisäpuolelta. Tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja
sen perusteella ulkopuolelta laitettava lisäeristys on syytä sulkea pois. Ulkopuolelta tehtävään lisäeristykseen on syytä ryhtyä vain jos julkisivun laudoitus olisi
niin huonossa kunnossa, että sen uusiminen olisi tarpeellista. Tämä ratkaisu kuitenkin muuttaisi heti rakennuksen historiallista arvoa ja nykyinen julkisivu materiaalikin vaikuttaa varsin hyväkuntoiselta.
25
Päädytään siis tekemään lisäeristys rakennukseen sisäpuolelta. Näin ollen sisäverhouslevy irrotetaan ja vanhojen rakenteiden kunnon perusteella tehdään päätökset millä tavalla eristys toteutetaan. Lisäeristys materiaaleja on valittavana todella suuri valikoima. Tärkeintä on päättää rakenteen hengittävyys, sillä sen perusteella valitaan lisäeristys joko hengittävistä materiaaleista tai ei hengittävistä.
8.2
Hengittävä rakenne
Mikäli vanhat materiaalit todetaan hyväkuntoisiksi, ei niitä tarvitse välttämättä korvata. Jos seinässä todella on ilmansulkupaperi ja se on hyvässä kunnossa voidaan se jättää sinne, mutta silloin lisäeristeen tulee myös olla hengittävää materiaalia. Jos rakenne halutaan säilyttää hengittävänä, onnistuu lisälämmöneristys
puukuituisella eristeellä, jota saa levyversiona. Tässä ratkaisussa ei sisäverhouslevyn alla olevaa ilmansulkupaperia tarvitse vaihtaa höyrynsulkumuoviin. Toisaalta on muistettava miten vanha rakennus on ja voi hyvinkin olla, että sisäverhouslevyn alta paljastuva ilmansulkupaperi on niin huonossa kunnossa, että se
on joka tapauksessa syytä vaihtaa.
8.3
Höyrynsulku
Saattaa tietysti olla, että alta paljastuukin höyrynsulkumuovia eikä ilmansulkupaperia. Myös tässä tapauksessa vanhojen rakennusmateriaalien kunto tarkastettava ja mikäli niiden kunto ei ole hyvä on ne vaihdettava. Jos seinässä todella on
höyrynsulkumuovi, en välttämättä suosittele muuttamaan rakennetta hengittäväksi, näin ollen vanha muovi tulisi korvata uudella höyrynsulkumuovilla. Jos taas
alla on ilmansulkupaperi, mutta rakenne halutaan muuttaa höyrynsululliseksi, on
ilmansulkupaperi poistettava ja korvattava höyrynsulkumuovilla.
9 Ratkaisu
Kokonaisuudessaan maalämmitysjärjestelmä vaikuttaa kaikkein parhaimmalta
ratkaisulta. Muut lämmitysratkaisut eivät vaikuta järkeviltä, joko niiden kustannusten tai vaatiman työn takia. Entä mikä näistä kolmesta ratkaisusta sitten soveltuisi
26
parhaiten? Suurimman hyödyn pitkällä aikavälillä saataisiin ehdottomasti ensimmäisestä ratkaisusta. Tietenkin tässä ratkaisussa investointikustannukset nousevat myös kaikkein korkeimmaksi. Lopullinen ratkaisu jääköön siis Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry:lle. Kaikissa vaihtoehdoissa löytyy omat hyötynsä ja
haittansa. Täytyy vain punnita ratkaisut joka kantilta. On selvitettävä investointi
pääoman suuruus ja takaisinmaksu aikavälin kannattavuus. Erityisesti molempien rakennusten eritellyt kustannukset ovat tärkeitä päätettäessä onko kannattavaa muuttaa lämmitysjärjestelmä molemmille rakennuksille, vai saadaanko
suurempi hyöty vain toisen rakennuksen muuttamisesta. Ehdottomasti kuitenkin
suosittelen lisälämmöneristyksen asentamista. U-arvo laskelmistani käy ilmi miten huonot arvot rakenteilla on verrattuna tämän päivän standardeihin. Oletettavasti seinässä on mineraalivillaa ja ilmansulkupaperi, ja on varauduttava myös
niiden vaihtamiseen, mikäli kunto on huono. Lisäeristykseksi tässä tapauksessa
ehdottaisin levyversiota puukuitueristeestä, näin rakenne säilyy hengittävänä.
Asentamalla vain 50 mm paksuisen puukuitueristelevyn (liite 2) saadaan U-arvo
laskemaan 0,32 W/m2K:stä 0,23 W/m2K:iin. Tällä lisäeristyksellä säästetään jo
paljon lämmityskustannuksissa.
10 Pohdinta
Tämä selvitys on tehty Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry:lle auttamaan öljylämmityksen korvaamisessa. Vaikkakin öljylämmitys on varsin luotettava ja tehokas lämmitysmuoto, on se nykypäivänä kalliimpi kuin monet muut vaihtoehdot.
U-arvo laskelmissa huomasin kuitenkin lisälämmöneristyksellä olevan todella
merkittävää vaikutusta lämmityskustannuksiin. Myös kustannusvertailuohjelmalla tehdyt laskelmat ja kaaviot näyttivät monia hyötyjä lämmitysjärjestelmän
vaihdolle. Kyseinen kustannusvertailuohjelma löytyy Pisto Oy:n nettisivulta. On
otettava toki huomioon, että sivut ovat maalämpöjärjestelmän toimittajan ylläpitämät, mutta tulokset ovat kuitenkin riittävän luotettavia.
27
Lähteet
Batton, B. 2000. Organic Rankine Cycle Engines for Solar Power. Barber-Nichols Inc. http://www.nrel.gov/csp/troughnet/pdfs/batton_orc.pdf.
13.4.2015
Consumer Direct. 2015. Kevyt polttoöljy. http://www.cdfin.info/light.html.
17.4.2015
Ekovilla Oy. Lämmöneriste. http://www.ekovilla.com/tuotteet/ekovillalevy/tuoteseloste/. 29.04.2015
Hankintaturvaliike. Ilmalämpöpumppu. http://www.hankintaturvaliike.fi/ilmalampopumpun-asennus. 16.4.2015
Hirvonen, E. 2015. Hallituksen puheenjohtaja. Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry. Haastattelu. 4.4.2015
Hirvonen, E. 2015. Sanan Keidas. Joensuun perinteisen Sanan ystävät ry.
http://www.perinteinensana.com/talikkajarvi. 7.4.2015
Ilmalämpöpumppu.fi. Ilmalämpöpumppu. http://www.ilmalampopumppu.fi/tietoa_ilmalampopumpuista.htm. 14.4.2015
Kaukora Oy. Maalämpöpumput. http://www.kaukora.fi/lampopumppulammitys/maalampopumput. 11.4.2015
lampopumput.info. 2011. Ilmalämpöpumpun itseasennuksesta (YM:n kanta).
http://www.lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,415.0.html.
16.4.2015
Maalämpö teoriassa ja käytännössä. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:00TYVxB5dvgJ:www.netikka.net/matematiikka/MAAL%25C3%2584MP%25C3%2596%2520TEORIASSA%2520JA%2520K%25C3%2584YT%25C3%2584NN%25C3%
2596SS%25C3%2584.pptx+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi. 13.4.2015
Maalämpöfoorumi. 2015. Maalämpöpumppujen historia Suomessa.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3925.0. 10.4.2015
Neste Oil Oyj. 2015. Raakaöljy. http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,6683,6689. 15.4.2015
NREL. 2005. Rankine Cycle. http://www.nrel.gov/csp/troughnet/pdfs/37077.pdf.
13.4.2015
Oilon Oy. Öljypoltin. http://www.oilon.com/uploadedFiles/Oilon/Materials/Oilon_2_FI.pdf. 13.4.2015
Pistoke Oy. 2011. Energialaskuri. http://www.pistoke.fi/energialaskuri. 9.4.2015
Pistoke Oy. 2011. Lämmitysmuotojen vertailu. http://www.pistoke.fi/lammitys.
9.4.2015
Progress 21 yritys Ukraina. 2012. Production history of heat pump.
http://www.progress21.com.ua/en/heat-pumps/production-history.
10.4.2015
Rakentaja.fi. Lisälämmöneristys. http://www.rakentaja.fi/artikkelit/5538/sisapuolinen_lisalammoneristys.htm. 29.04.2015
Senera Oy. Maalämpöpumppu: Toimintaperiaate. http://www.senera.fi/Maalampo/Maalampopumppu/#1. 15.4.2015
Sulpu ry. Lämpöpumput. http://www.sulpu.fi/lampopumput. 17.4.2015
28
Säätötuli Oy. Lämpö omissa käsissä, biopoltinjärjestelmät. http://www.saatotuli.fi/documents/key20150421082907/dokumentit/NettiEsite.pdf.
6.4.2015
Thermia Lämpöpumput/Oy Danfoss Ab. Mitä maalämpö on?. http://www.thermia.fi/lampopumppu/mita-maalampo-on.asp. 14.4.2015
Liite 1
Liite 1
Liite 2
Liite 2
Liite 3
Liite 3
Liite 3
Liite 3
Liite 3
Liite 4
Liite 4
Liite 4
Liite 4
Liite 4
Liite 4
Liite 5
Liite 5
Liite 5
Liite 5
Liite 5
Liite 5