KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU SÄHKÖMARKKINOIDEN TULEVAISUUS Sähkötekniikan koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Jarno Härkönen
SÄHKÖMARKKINOIDEN TULEVAISUUS
Opinnäytetyö
Huhtikuu 2015
OPINNÄYTETYÖ
Huhtikuu 2015
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Karjalankatu 3
80200 JOENSUU
p. (013) 260 6800
Tekijä
Jarno Härkönen
Nimeke
Sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Toimeksiantaja
Outokummun Energia Oy
Tiivistelmä
Työ aloitettiin perehtymällä sähköenergiamarkkinoihin sekä sähkökauppaan.
Opinnäytetyössä pohjustetaan lukijalle sähkömarkkinoita, jotta lukija saisi paremman
kuvan käsitteltävästä aiheesta.
Perehdyttämisen jälkeen tarkoitus on käsitellä sähkökauppaa sekä siihen liittyviä asioita,
joita ovat mm. sähköpörssi, Elspot, Elbas sekä johdannaiset. Näin opinnäytetyön lukija
saa parhaan mahdollisen pohjustuksen.
Työn tarkoituksena oli tutkia sähkönkuluttajahintaan vaikuttavia
sähkönmyyntiyhtiön tulisi huomioida.
tekijöitä, jotka
Opinnäytetyön perusteella tärkeimpiä kuluttajahintaan vaikuttavia tekijöitä tulevat
olemaan päästökauppa, sähkönmyyntimarkkinoiden yhdentyminen sekä kilpailun
kiristyminen myyntiyhtiöiden välillä.
Kieli
Sivuja 34
suomi
Liitteet 1
Liitesivumäärä 1
Asiasanat
Nord Pool Spot, Sähkökauppa, Ilmastonlämpeneminen, Kuluttajahinta, Päästökauppa
THESIS
April 2014
in Electrical Engineering
Karjalankatu 3
80200 JOENSUU
FINLAND
p. (013) 260 6800
Author
Jarno Juhani Härkönen
Title
The Future of the Electricity Market
Commissioned by
Outokummun Energia Oy
Abstract
The work was started by introducing electric energy market, as well as the electrical
trade. The thesis primes the way for the reader about the electricity market so that the
reader could get a better picture of the subject.
After familiarization, the electrical trade and related issues are dealt with. These include,
for example, Power Exchange, Elspot, Elbas and derivatives. This way the reader of this
thesis will get the basics that can be used to deal with the factors which influence the
consumer electricity prices.
The purpose of the work was to study the factors influencing electricity price to the consumer that should be taken into account in electricity sales by the company. On the basis of the thesis the most important factors affecting the price to the consumer will be the
emissions trading , the electricity market integration, as well as the intensification of
competition between the sales companies
Language
Pages 34
Finnish
Appendices 1
Pages of Appendices 1
Keywords
Nord Pool Spot, E-commerce, global warming, CPI, emissions trading
Sisältö
1 Johdanto ........................................................................................................ 5
2 Sähköenergiamarkkinat ................................................................................. 5
2.1 Markkinamalli ....................................................................................... 6
2.2 Sähköenergiamarkkinoiden muutokset ................................................ 7
2.3 Markkinoiden valvonta ......................................................................... 8
3 Sähkökauppa ................................................................................................. 9
3.1 Sähköpörssi ....................................................................................... 12
3.1.1 Nordpool ............................................................................................ 13
3.2 Fyysiset markkinat ............................................................................. 13
3.2.1 Elspot‐markkina ................................................................................. 14
3.2.2 Elbas-markkina .................................................................................. 15
3.3 Sähköpörssin johdannaismarkkinat ................................................... 16
3.4 Päästökaupan vaikutus sähkönhintaan ............................................. 16
3.5 Vääristymät ........................................................................................ 20
4 Sähkön kuluttajahintaan vaikuttavat tekijät .................................................. 21
4.1 Mahdolliset häiriöt .............................................................................. 22
4.2 Ilmaston lämpeneminen ..................................................................... 22
4.3 Sähköverkon yhdentyminen Euroopan laajuisesti ............................. 24
4.4 Hinnan kehitys ................................................................................... 27
5 Tulevaisuuden näkymät ............................................................................... 30
5.1 Sähkön kuluttajahinta tulevaisuudessa .............................................. 31
5.2 ENTSO-E ........................................................................................... 31
6 Pohdinta....................................................................................................... 33
Lähteet .............................................................................................................. 35
Liitteet
Liite 1
Lyhenteet
5
1
Johdanto
Tässä opinnäytetyössä käsitellään sähkömarkkinoita sekä niitä koskevia tulevia
muutoksia. Alkuun selvennän sähkömarkkinoiden toimintaperiaatetta sekä sitä,
kuinka markkinat toimivat ja mitä kaikkea niiden toimintaan liittyy, jotta lukija
ymmärtäisi, kuinka sähkömarkkinat toimivat. Selvityksen jälkeen tarkoitukseni
on
keskittyä
sähkönkuluttajahintaan
vaikuttaviin
tekijöihin.
Tutkittuani
kuluttajahintoihin vaikuttavia tekijöitä arvioin opinnäytetyössä tulevaisuuden
näkymiä. Tulevaisuuden arvioinnissa käytän apuna esimerkiksi ilmaston
lämpenemistä sekä päästökaupan vaikutuksia.
Työn tavoitteena on tutustua sähkömarkkinoihin sekä pohtia mahdollisia
tulevaisuuden näkymiä sähkömarkkinoilla ja niiden vaikutusta kuluttajaasiakkaaseen niin taloudellisesti kuin sähkönkäytön kannalta. Sähkömarkkinoita
käsiteltäessä on muistettava, että tuotannon on oltava tasapainossa koko ajan.
Tämä on seurausta siitä, että sähkön varastointi taloudellisesti ei ole
kannattavaa. Sähkön hinta määräytyy pitkälti tuotannon mukaan, koska
tuotantotapa määräytyy sähköstä maksettavan hinnan mukaan. Kysynnän
ollessa suurta, sähkön hinta nousee huomattavasti. Tämä nähdään jo Nord
Poolin hinnoissa päivän aikana, koska sähkön kulutus on suurimmillaan päivällä
kello 8:n ja16:n välillä.
2
Sähköenergiamarkkinat
Sähköenergiaa voidaan tuottaa voimalaitoksissa, joista se tuotannon jälkeen
ohjataan kanta- ja jakeluverkkojen kautta erilaisiin sähkönkäyttöpaikkoihin.
Sähköenergiaa voidaan ostaa vapaasti eri sähkönmyyjiltä, jotka tuottavat tai
hankkivat sähkön tukkumarkkinoilta. Sähkö voidaan ostaa myös suoraan
tukkumarkkinoilta, kuten monet yritykset tekevätkin. Näin voidaan todeta, että
sähkömarkkinat
koostuvat
sähköntuotannosta,
siirtoverkkoliiketoiminnasta,
sähkönjakeluverkko-liiketoiminnasta ja sähkökaupasta. [16]
6
Sähkömarkkinoihin kuuluu sähköntuotanto, -siirto eli toimitus sekä -myynti,
joista tuotanto ja myynti ovat kilpailunalaisia. Vapaa kilpailu sähkömarkkinoiden
tuotannossa ja myynnissä auttavat lisäämään kilpailua. On myös huomioitava,
että sähkömarkkinoiden kannalta paras vaihtoehto olisi valtion osallistumisen
vähentäminen, kilpailun lisääminen ja ostopuolen osallistumisen lisääminen.
Edellä
mainittujen
asioiden
toteutuminen
toisi
tehokkuutta, joka näkyisi hintojen laskemisella
markkinoille
kaivattua
ja toimituksen laadun
parantumisena. [16]
Siirtoverkot tekevät mahdolliseksi sähkönsiirron halvemman sähköntuotannon
alueelta kalliimmalle sähköntuotannon alueelle. Näin saadaan tasoitettua
alueellisia hintaeroja. Kun sähköä pystytään siirtämään melkein aina halutulla
tavalla, voidaan jo ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikan. Eu:n
on ollut tarkoitus muodostaa vapaat sisämarkkinat hyödykkeille. Vuonna 2003
annetusta
toisesta
energiamarkkinapaketista
käy
ilmi
ohjeistus
sähkömarkkinoiden avaamisesta. Kolmannessa energiapaketissa keskitytään
ohjeistamaan sisämarkkioiden luomista. Näin olemme siirtymässä alueellisista
sähkömarkkinoista kohti yhteisiä sähkön sisämarkkinoita. Keskeisiä EU:n
energiapolitiikan tavoitteita ovat olleet kilpailukyvyn sekä toimitusvarmuuden
kehitys. EU:n asettama 20-20-20-tavoite tulee vaikuttamaan sähkön tuotantoon
ja käyttöön tulevaisuudessa hyvinkin paljon. Tavoite sisältää 20% vähennyksen
kasvihuonepäästöihin, 20 %:n lisäyksen energiatehokkuuteen sekä 20 %
lisäyksen uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä. [3]
2.1
Markkinamalli
Markkinamalli
pääperiaatteita
tarkoittaa
on
sähkömarkkoiden
kaksi
solmupistehinnoittelussa
solmupiste-
sähkön
hinta
toimintaperiaatteita.
sekä
määräytyy
aluehinnoittelu.
verkon
Näitä
Joista
solmupisteille
tehonjaon mukaan. Näin voidaan hyvin päätellä, että solmupistehinta
muodostuu energiasta, häviöistä ja ruuhkamaksuista. Toisena hinnoittelu
tapana on aluehinnoittelumalli, jolla hinta määräytyy hinta-alueille erikseen ja
7
siirtokapasiteeti huomioidaan erikseen. Aluehinnoitelumalli on käytössä mm.
Pohjoismaissa, kun taas solmupistehinnoittelumalli Venäjällä ja Australiassa. [3]
Sähkön vähittäismarkkinoista voidaan puhua, että ne ovat kansallisia myös
niissä
maissa,
joissa
tukkumarkkinat
ovat
yleisiä.
Pohjoismaissa
on
tarkoituksenmukaisesti edetty kohti vähittäismarkkinoiden yhdentymistä. Tämän
yhdistämisprojektin tavoitteena on vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä,
jolloin myyjät voivat toimia useammassa maassa. Näin saadaan lisättyä
kilpailua entisestään. Yhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimimaan vuonna
2015, mutta on huomioitava, että viivästyksiä tulee luultavasti olemaan
huomioitua enemmän. Esimerkiksi tietojärjestelmän luominen voi viedä
huomattavasti enemmän aikaa kuin on suunniteltu. [3]
Yhteisillä markkinoilla pyritään saamaan mahdollisimman asiakasvetoinen
järjestelmä,
jossa
asiakas
vaihtaisi
sähkönmyyjää
useasti.
Kuluttaja-
asiakkaiden kulutus ei jousta tällä hetkellä verrattaessa tukkumarkkinahintoihin.
Tämä joustamattomuus johtuu siitä, etteivät tällä hetkellä käytössä olevat
tariffirakenteet kannusta muutokseen. Tälläkin hetkellä monet maat kehittävät
tariffirakenteita, joilla kulutus pyrittäisiin siirtämään pois huippukuormatunneilta.
Näin pystytään tasoittamaan kulutuspiikkejä ja saadaan sähkönmarkkinahintaa
alaspäin. [4]
2.2
Sähköenergiamarkkinoiden muutokset
Sähköenergiamarkkinat ovat kokeneet paljon muutoksia
ja tulevat vielä
muuttumaan huomattavan paljon tulevaisuudessa. Suurimpana muutoksena on
lainsäädännön
uudistuminen.
Sähköenergiamarkkinoiden
hintoja
pystyy
seuraamaan netissä Nord Poolin kautta. On huomattu, että markkinoiden
avaaminen on voimistanut sähkökauppaa.[17]
8
Aikaisemmin ennen markkinoiden avautumista suuret sähkönkuluttajat, kuten
yritykset solmivat sähköntoimitussopimuksia suoraan sähköntuottajien kanssa.
Tämä sopimusten solmiminen on muuttanut muotoaan merkittävästi, kun on
siirrytty pääosin käymään kauppaa Pohjoismaisessa sähköpörsissä Nord
Poolissa.
Sähkönmarkkinahinta
muodostuu
Nord
Poolin
ELSPOT-
markkinahinnasta. Sähkökauppaa käydään myös sähköpörssin ohella OTCmarkkinoilla
kuten
myös
suoraan
ostajan
ja
myyjän
välillä.
Kaupankäyntimuotojen kehittyminen on saanut aikaan myös sen, että sähkön
tukkuhinta saattaa vaihdella Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla huomattavasti
mm.
vesivarantojen
muutoksen
seurauksena
sekä
sähkönkulutuksen
muutoksena. Saksassa kyseistä sähkön tukkuhinnan vaihtelua aiheuttaa muun
muassa aurinkoenergialla tuotetun sähkön määrä. Kun aurinko ei paista
ennakoidulla tavalla, sähkön markkinahinta pyrkii nousemaan.[17]
Nord Poolissa voidaan käydä kauppaa fyysisen sähkökaupan ohella myös
muillakin
sähköön
liittyvillä
tuotteilla.
Näitä
tuotteita
käytetään
tarkoituksenmukaisesti sähkökaupan riskienhallintaan. Tuotteista on hyötyä, jos
suuret sähkönkäyttäjät ja vähittäismyyjät haluavat suojutua markkinasähkön
hinnan vaihteluilta. [5]
Pienet sähkönkäyttäjät, kuten pienyritykset sekä kotitaloudet, hankkivat
käyttämänsä
sähkön
vähittäsimyyjistä
vähittäismyyjiltä.
toimii
paikallisina
Yleensä
suurin
jakeluverkkoyhtiöinä.
osa
On
sähkön
kuitenkin
huomioitava, ettei sähkönkuluttaja ole sidottu tähän jakeluverkkoyhtiöön, vaan
he saavat ostaa sähkön haluamaltaan myyjältä. Osto vapaudesta johtuen
kilpailu kasvaa sähköenergiamarkkinoilla. [1]
2.3
Markkinoiden valvonta
Sähkömarkkinoiden valvontaa varten on perustettu työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalalla toimiva asiantuntijavirasto. Virasto aloitti toimintansa huhtikuussa
vuonna
1995
Sähkömarkkinakeskus
Energiamarkkinavirastoksi
myöhemmin
nimellä.
vuonna
Nimi
muutettiin
2000.
Samalla
9
Energiamarkkinaviraston
tehtäväkenttä
laajeni
kattamaan
myös
maakaasumarkkinoiden valvonnan. Tänä päivänä energiamarkkinavirasto toimii
myös päätöskauppaviranomaisena. Energiamarkkinaviraston päätehtävä on
valvoa sähkö- ja maakaasumarkkina-lainsäädännön noudattamista sekä
edistää kilpailua. [10]
Energiamarkkinaviraston tehtävät ovat:
-
Sähköverkkotoiminnan, siirtohinnoittelun sekä sähkömarkkinalain
noudattamisen valvomista.
-
Sähköverkkotoiminnan
toimilupien
ja
vähintään
110Kv:n
voimalinjojen rakentamislupien myöntäminen.
-
Sähkömarkkinoihin liittyvien tietojen kerääminen ja julkaiseminen.
-
Sähkömarkkinoiden kehittymisen edistäminen ja tukeminen.
-
Sähkömarkkinoilla
toimivien
yritysten
ja
sähkönkäyttäjien
neuvominen sähkömarkkinalakiin liittyvissä kysymyksissä ja
ongelmissa.
-
3
Sähkön alkuperätakuujärjestelmän valvonta.[10]
Sähkökauppa
Vuoden 1995 sähkömarkkinauudistuksen yhteydessä säädettiin sähköntuotanto
ja -myynti kilpailuvapaaksi liiketoiminta‐alueeksi. Syksystä 1998 alkaen kaikki
sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa hankkimansa
sähköenergian. Tämä päätös mahdollisti kilpailutuksen loppukäyttäjille, kun
aikaisemmin
sähköntoimittajana
oli
automaattisesti
alueen
paikallinen
sähköyhtiö. Uudistuksen yhteydessä suurkäyttäjien sekä vähittäismyyjien
sähkön hankintamahdollisuudet monipuolistuivat. Ennen uudistusta yleisiä
hankintatapoja olivat olleet tuottajien kanssa solmitut pitkät sopimukset tai
10
voimalaitosten
ja
voimalalaitososuuksien
ostaminen.
Kahdenvälisten
sopimusten rinnalla syntyi sähköpörssi.[2]
Sähköntuottajat myyvät sähköä sähköpörssiin, suurasiakkaille ja sähkön
vähittäismyyjille, jotka ostavat sähkön sähköpörssistä. Kuten aikaisemmin kävi
ilmi, sähkönkäytön ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa. Kuormien
muuttuessa on tuotannon seurattava muutosta nopeasti, mikä johtaa yleensä
tuotannon ylös- tai alasajoon. Mahdollisten tuotantohäiriöiden on lisättävä
muiden
voimalaitosten
tuottamaa
tehoa.
Tehotasapainon
häiriö
näkyy
järjestelmän taajuuden muutoksena.[2]
Tehotasapainoa hallitaan pääosin kahdella tavalla; kaupallisesti tasehallintana
sekä
teknisesti
taajuussäädöllä.
Kaupallinen
tehotasapaino
taseselvityksen avulla jälkikäteen. Tavoitteina eri toimijoilla on
selvitetään
tuotannon ja
käytön ennustaminen ja ennusteiden täyttyminen. Näiden ennusteiden erotus
hoidetaan tasesähköllä. Nykyisin huomattava osa sähkön tukkukaupasta on
siirtynyt Pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin.[4]
Tuotantojärjestys määräytyy oikeaan järjestykseen halvimmasta kalleimpaan
marginaalihinnoittelin avulla. Kyseinen marginalihinta määräytyy kysyntä- ja
tarjotankäyrien leikkauspisteissä, jossa on huomioituna viimeisenä mukaan
tullut tuotantomuoto. Tästä johtuen kaikille tuontantomuodoille muodostuva
hinta
on
sama
niin
ostajille
kuin
tuottajille.
Vaihtoehtoisena
hinnan
määräytymismallina käytetään myös Pay as bid -mallia, jossa hinta lasketaan
jokaiselle tuottajalle erikseen. Näin ollen hinta, jonka ostajat maksavat on
keskiarvo
läpimenneistä
tarjouksista.
Tämä
aiheuttaa
epävarmuutta
markkinoille, koska tuotantojärjestystä sekä toistensa tekemiä tarjouksia on
mahdotonta
ennustaa.
Epävarmuuden
lisääntyessä
tuottajat
alkavat
arvuuttelemaan vimeisintä läpimenevää tarjousta, jolloin markkinat vääristyvät
ja menettävät uskottavuutta.[4]
11
Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähkönmyynti ei ole enää luvanvaraista
toimintaa. Tämä uudistus on vaikuttanut sähkönmyyjien määrään kasvattavasti,
koska nyt ala on vapaa uusille yrittäjille. Sähkökauppa jakautuu pääosin
isoimmille toimijoille tarkoitettuun tukkusähkökauppaan sekä pienemmille
tarkoitettuun
vähittäismyyntikauppaan.
Vähittäiskaupassa
katteet
ovat
tyypillisesti pieniä, koska kilpailu on huomattavasti kovempaa. Lisäksi riskit ovat
hyvinkin suuria. Tämän seurauksena yrityksiltä odotetaan suunnitelmallista
riskienhallintaa, jolla pyritään minimoimaan tappiota. Sähköntukkukaupassa
katteet ovat kasvaneet mm. päästökaupan ja tiukentuvan lainsäädännön
seurauksena. [6]
Tällä hetkellä sähkönhinnan kehitys on Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla
voimakkaasti riippuvainen erityisesti Norjan vesivarannoista. Tämä johtuu siitä,
että huomattava osa pohjoismaisten sähkömarkkinoiden sähköstä tuotetaan
vesivoimalla. Näin ollen sähköntukkuhinta kallistuu huomattavasti, jos Norjan
vedenpinnantaso kuivilla kausilla poikkeaa normaalista. Sähkönpörssihinta ei
välittömästi vaikuta vähittäismarkkinoiden hintatasoon, koska asiakkaat solmivat
pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia tai määräaikaisia, kiinteähintaisia
sopimuksia. Spot -hintaan sidotut sopimukset ovat vielä toistaiseksi vähemmän
suosiossa pienasiakkaiden parissa. Suomessa sähkönasiakashinta on pysynyt
melko vakiona verrattuna esimerkiksi Norjan tai Ruotsin asiakashintoihin, joissa
vaihtelua on ollut todella paljon. [6] Kuten kuvassa 1 on nähtävillä, Suomeen
tuodaan suurin osa sähköstä Ruotsista.
12
Kuva 1. Voimajärjestelmäntila 1.3.2015 [5]
3.1
Sähköpörssi
Sähköpörssi on avoin markkinapaikka, jossa sähkön markkinahinta määräytyy
kysynnän
ja
tarjonnan
mukaan.
Pörssissä
myytävät
tuotteet
ovat
standardituotteita ja viestintä kaikille on yhtenäistä. Pörssissä tehtyjen
kauppojen
vastapuolena
toimii
kaupankäynti on anonyymiä,
aina
sähköpörssi,
jonka
seurauksena
eikä kaupankäynti sisällä vastapuoliriskiä.
13
Sähköstä käydään kauppaa sähköpörssin lisäksi myös OTC-markkinoilla ja
suoraan myyjän ja ostajan välillä. OCT‐lyhenne eli ”Over The Counter”
tarkoittaa kaikkea sähköpörssin ulkopuolella tapahtuvaa kaunpankäyntiä.
Tällainen kahdenvälinen sopimus on kannattavampi vaihtoehto pienelle sähkön
hankkijalle, kuten juuri PK‐yrityksille, jonka ei tarvitse tällöin maksaa
pörssikauppaan liittyviä maksuja.[2]
3.1.1
Nordpool
Suomi,
Tanska,
Viro,
Norja
sekä
Ruosti
muodostavat
Pohjoismaiset
sähkömarkkinat. Tätä maiden muodostamaa sähkömarkkina-aluetta kutsutaan
nimellä Nord Pool. Lisäksi Pohjoismaista on siirtoyhteyksiä Saksaan, Puolaan,
Hollantiin ja Venäjälle. Tähän sähkön markkinajärjestelmään on siirrytty
asteittain jo vuodesta 1993 alkaen. Sähköpörssiä eli Nordpoolia voidaan pitää
kauppapaikkana, jossa kauppaa käydään sähköllä sekä sen oheistuotteilla.
Kysyntä
ja
tarjonta
määräävät
sähkön
kulloisenkin
markkinahinnan.
Kaupankäynti voidaan pääosin jakaa kahteen osaan, jossa eritellään fyysiset
markkinat sekä finanssimarkkinat. Erona näillä markkinoilla on se, että
tehdäänkö kauppaa tulevasta sähkönhinnasta vai vaihtaako sähkö omistajaa.
[2]
3.2
Fyysiset markkinat
Kaupankäynti sähköpörssin fyysisillä markkinoilla eli Spot‐markkinoilla johtaa
aina sähkön toimitukseen. Spot‐markkinoilla määräytyy seuraavan päivän
sähkönhinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskeisiä toimijoita ovat
tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähköntuottajat ja ostajapuolella
sähkön
vähittäismyyjät
sekä
suuret
teollisuuslaitokset,
jotka
ostavat
tarvitsemansa sähkön suoraan pörssistä. Spot‐markkinoilla saadaan sähkölle
markkinahinta vuorokauden jokaisena tuntina. Tätä systeemihintaa voidaan
14
käyttää
referenssihintana
sähköpörssin
finanssimarkkinoilla,
tase‐
ja
säätömarkkinoilla sekä sähköpörssin ulkopuolisessa OTC‐kaupassa. [12]
Sähkön fyysiset pörssimarkknat jaetaan kahteen eri ryhmään:
1. Elspot-markkinat (Day-ahead)
2. Elbas-markkinat (Intar-day). [2]
3.2.1
Elspot‐markkina
Yritykset
jotka
osallistuvat
spot-kaupankäyntiin
lähettävät
osto-
ja
myyntitarjouksensa nimettöminä päivittäin NordPoll Spottiin. Kauppaa käydään
pienimmillään 0,1 MWh/h sähköntoimituksesta, joka kohdistuu jollekkin
seuraavan vuorokauden
blokkitarjouksia
0-2000
tunneista. Osapuolet voivat lähettää tunti- ja
€/MWh
hintarajoissa.
Tuntitarjoukset
lähetetään
rajatarjouksina. Tällä tarjouksella tarkoitetaan, että tarjous voidaan tehdä hinnan
sekä määrän suhteen ehdollisena. Kun taas blokkitarjousket ovat tarjouksia,
joissa kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta tarjous toteutuisi. Sähköpörssissä
tarjoukset yhdistetään osto- sekä myyntikäyräksi. Tämän käyrän avulla
määritetään
kysynnän
ja
tarjonnan
tasapaino,
joka
kohtaa
käyrien
leikkauspisteessä. Leikkauspisteessä vallitsee kysynnän ja tarjonnan tasapaino.
Sama leikkauspiste määrittää myös systeemihinnan, joka on kaikille osapuolille
sama. [2] Hinnan muodostuminen kuvassa 2.
15
Kuva 2. Hinnan määräytyminen Elspot‐markkinoilla [2]
Kun laskenta on suoritettu julkistetaan sähkönhinnat sekä optimoidut siirrot.
Siirtotarve eri kaupankäyntialueiden välillä muodostetaan hinnan määrittämisen
yhteydessä. Tilanteessa, jossa alueiden väliset siirtokapasiteetit ovat suurempia
kuin siirron tarve, saadaan muodostettua kaikille alueille sama hinta. Hinta
aluetta kutsutaan systeemihinnaksi. Tilanteessa, jossa siirtokapasiteetti ei riitä,
hintoja joudutaan eriyttämään toisistaan. Tästä seuraa, että ylitarjonta-alueella
sähkönhinta laskee kysynnän vähyyden takia, kun taas alijäämä alueella
kysyntä on suurta, jolloin hinta pyrkii nousemaan. Tällöin hinnat erkanevat
aluehinnoiksi. [2]
3.2.2
Elbas-markkina
Kaupaa käydään Elbas-markkinoilla ajallisesti mahdollisimman lähellä sähkön
oikeaa fyysistä toimiaikaa. Tästä johtuen kysyntä ja tarjonta kohtaavat paljon
16
tarkemmin, kun verrataan pelkästään edellisen vuorokauden aikana tehtyihin
arvioihin.
Elbas-markkinoilla
käydään
kauppaa
megawattitunnin
sähköntoimituksella. [2]
Kaupankäynti päättyy tunti ennen toimitustuntia. Elbas-markkinalla hinta
määräytyy kuten arvopaperipörssissä. Osto- ja myyntitarjoukset voi nähdä
nimettöminä, näin ollen tarjouksia on helpompi seurata. Kaupan voidaan katsoa
syntyneeksi vain silloin, kun osto- sekä myyntihinta kohtaavat toisensa.
Markkinatakaajia toimii myös Elbas-markkinoilla, jolloin markkinoilla on joka
hetki tarjolla myynti- sekä ostotarjouksia. Tällä sopimuksella on pyritty
parantamaan markkinoiden likviditeettiä. [2]
3.3
Sähköpörssin johdannaismarkkinat
Spot-markkinoilla sähkön hinta voi vaihdella hetkittäin huomattavasti. Tältä
vaihtelulta
suojaudutaan
Finanssituotteita
ovat
finanssituotteilla,
erinäiset
jotka
futuurit,
vähentävät
fowardit,
optiot
riskiä.
sekä
hintaerosopimukset. Futuurit suojaavat hintariskiä lyhyellä aikajaksolla, kun taas
fowardit yltävät jopa viiden vuoden päähän sopimusajankohdasta. [12]
Johdannainen
on
eräänlainen
sopimus,
jolla
sovitaan
sähkön
hinta
tulevaisuuteen. Sovittua hintaa verrataan yleensä Nord Poolin Elspotmarkinoiden systeemihintaan tai vaihtoehtoisesti aluehintaan. Jos tämän
seurauksena vertailuhinta on alhaisempi kuin sopimuksen hinta, ostajan on
maksettava myyjälle hintojen erotus. Jos hintojen erotus on suurempi toisinpäin,
on taas myyjän maksettava ostajalle sopimusten välinen hintaero. Tärkeää on
muistaa, että johdannaisilla kauppaa käydessä sähkö ei välttämättä liity
fyysisesti kauppaan millään tavalla.
3.4
Päästökaupan vaikutus sähkönhintaan
17
Vuoden 2013 alussa päästökauppajärjestelmä koki kovia muutoksia. Tuolloin
luovuttiin
kansallisista
järjestelmään. Toisena
jakosuunnitelmista
päätöksenä
sekä
siirryttiin
oli siirtyminen
harmonisoituun
pääosin
käyttämään
huutokauppaa päästöoikeuksien jakokeinona. Vuonna 2013 päästöoikeuksien
määrä oli 2039 miljoonaa kappaletta. Tuota määrää on pyritty leikkaamaan
vuosittain noin, 37,4:llä miljoonalla kappaleella. Yksi oikeus vastaa yhtä tonnia
hiilidioksidia. Sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia kaudella
2013-2020, vaan se joutuu hankkimaan tarvitut päästöoikeudet huutokaupasta
tai markkinoilta. Edellisen päästökauden käyttämättä jätetyt oikeudet voi käyttää
edelleen
kolmannella kaudella. Tämän lisäksi yritykset
voivat
käyttää
joustomekanismeista saatuja oikeuksia. [8]
Suomessa tärkeimpiä energianlähteitä sähköntuotannossa ovat ydinvoima.
kivihiili, maakaasu sekä turve ja vesivoima. Tällä hetkellä tuulivoiman osuus on
pieni, mutta tulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa kasvua. Vesivoiman
määrä Pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttaa suuresti fossiilisten polttoaineiden
käytettyyn määrään, koska puuttuvaa vesivoimaa pyritään korvaamaan
vaihtoehtoisilla tuotanto muodoilla. [8]
Kuva 3. Hinnan muodostuminen kysynnän perusteella.[15]
18
Suomen alueella arviolta noin 120 sähköntuotantoa harjoittavaa yritystä sekä
noin
400
voimalaitosta.
Suomen
energiantuotanto
on
keskimäärin
hajautetumpaa verrattaessa muihin Euroopan maihin. Hajautetulla sähkön
tuotannolla saavutetaan sähkönhankinnan varmuutta. Noin kolmannes Suomen
sähköstä
tuotetaan
lämmöntuotannon
kanssa
yhteistuotantona,
jolloin
polttoaine käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Näin ollen 90 %
polttoaineesta saadaan käytettyä sähköksi sekä lämmöksi. [8]
Kuva 4. Sähkön hankinta energialähteittäin vuonna 2013 [9]
Päästökauppa
on
yksi
Kioton
määritellään teollisuusmaille
pöytäkirjan
sitovat
joustomekanismeista,
jossa
kasvihuonekaasujen päästövähennys
velvoitteet. Tämän tarkoituksena on, että päästökauppajärjestelmään kuuluvien
toimialojen päästöt pysyvät kansallisesti määritellyissä määrissä. Näin päästöjä
vähennetään sieltä, mistä ne saadaan vähennettyä kustannustehokkaimmin.
Jos yritys saa päästöoikeuksia edullisemmin
kuin toimenpiteet niiden
vähentämiseksi maksaisivat, on tällöin yrityksen kannalta edullisinta hankkia
päästöoikeuksia. [10]
Yritykset, joille päästöjen vähentäminen on investoimalla edullisempaa kuin
päästöoikeudet, kannattaa niiden toteuttaa ne. Vähennysvelvoitteet koskevat
yleensä kuutta kasvihuonekaasua, mutta EU:n päästökaupassa ovat mukana
vain
hiilidioksiidipäästöt,
alumiinin
tuotannon
kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt.
perfluotihiilipäästöt
ja
Lentoliikenne on ollut mukana
19
päästökaupassa
vuoden 2012 alusta. Mikäli päästöoikeudet
joudutaan
kokonaisuudessa ostamaan, voidaan päästöoikeuden hankinnan katsoa
lisäävän suoraan polttoainekustannuksia. Kun otetaan huomioon tuotantotavan
tyypillinen hyötysuhde sekä tuotannon muut muuttuvat kustannukset, voidaan
arvioida päästöoikeuden hankinnan aiheuttamaa lisäystä sähköntuotannon
muuttuviin
kustannuksiin.
Sähköntuotannolle
ei
jaeta
maksuttomia
päästöoikeuksia[1].
Tuotanto, joka ei tuota Co2- päästöjä, hyötyy päästökauppajärjestelmästä
päästöoikeuksien
hinnan
siirtyessä
sähkönhintaan.
Päästökaupan
sähkönhintaa nostava vaikutus tuo yritykselle ansiotonta arvonnousua eli
windfall-voittoa. Sähkön pörssihinta vaihtelee voimakkaasti vesitilanteen sekä
voimalaitosten
käytettävyyden
mukaan.
Tämän
vuoksi
sähkönhinnan
muutoksista ei lyhyellä aikavälillä voi päätellä päästökaupan mahdollisten
vaikutusten suuruutta.[10]
Yhteiskuntamme tarvitsee kohtuuhintaista, toimintavarmaa sekä vähäpäästöistä
energiaa. Viimeaikaiset ohjaustoimet ovat aiheuttaneet kalliin ja huonosti
toimivan energiajärjestelmän. Kansalliset tuet ovat sotkeneet markkinoiden
sekä päästökaupan toiminnan. EU valmistautuu tekemään päätökset koskien
ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoteen 2030 mennessä. Päästöt kokivat
dramaattisen laskun taloustaantuman seurauksena. Tämän laskun seurauksen
päästöoikeuksien kysyntä laski verrattaessa tarjontaan, jolloin niiden hinta laski
samassa suhteessa. Näin voidaan jo puhua, että uusiutuvien energioiden tuet
aiheuttivat
hintojen
päästövähennykset
laskiessa,
katosi
päästökaupan
samalla
puolesta.
myös
Päästöoikeuksien
kannusteet
päästöjen
vähennystoimilta.[10]
Näin ollen tuotantoa on muutettu vähäpäästöiseksi veronmaksajien varoilla.
Valtion maksamien tukien määrä on kasvanut, koska energian tuottaminen
fossiilisilla polttoaineilla on edullisempaa. Näin visio EU:n yhtenäisistä
sähkömarkkinoista on romuttumassa jo ennen yhdistymistä. Ongelmana
energiasektorilla on ristikkäisten toimenpiteiden sekamelska, jossa ajaudutaan
20
kohti
tilannetta,
jossa
ei
luoda
markkinaohjausta
vaan
paikataan
tukijärjestelmiä. Vuoden 2005 alkupuolella käynnistyi yristysten välinen
päästökauppajärjestelmä.
Tämän
päästökaupan
tavoitteena
oli
pyrkiä
vähentämään päästöjä sieltä, missä se on edullisinta.[10]
3.5
Vääristymät
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää yrityksille, kunnille sekä muille
yhteisöille energiatukea ilmasto- sekä ympäristömyönteisiin investointeihin,
jotka edistävät: [15]
1)
uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä,
2)
energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista
3)
vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja.
Tällä energiatuella on
tarkoitus edistää energiateknologian käyttöä
ja
markkinoille saattamista. Tukipäätökset käsitellään paikallisesti elinkeino-,
liikenne- sekä ympäristökeskuksissa. Suuremmat yli 5 miljoonan euron
hankkeet sekä ne hankkeet, joihin liittyy uutta teknologiaa käsitellään työ- ja
elinkeinoministeriön energiaosastolla. [15]
EU:alueella
yli 70 prosenttia
sähköntuotannon
investoinneista
tehdään
uusiutuviin energialähteisiin. On muistettava, että investointeja tehdään tukien
ei kysynnän mukaan. Kun sähköntuotantoa tuetaan, se laskee sähkön
tuottajahintaa, jolloin tuottajan on kannattavampaa jatkaa sähkön tuottamista.
Kotitalouksien maksamaa sähkönhintaa paisutetaan erinäisillä tukimaksuilla
sekä veroilla. Kun verrataan Suomen ja Saksan välisiä kuluttajahintoja,
huomataan, että Saksassa kuluttaja maksaa lähes kaksinkertaisen hinnan
Suomalaiseen verrattuna. Näin tuotannon voidaan katsoa olevan liian halpaa ja
samalla kuluttajille kallista. [15]
21
Markkinoiden hinta eroaa tuontantokustannuksista, jolloin sähköntuotanto sekä
investoinnit jäävät yhteiskunnan varaan. Tuotannon vaihtelun vuoksi tarvitaan
säätövoimaa, joka usein tarkoittaa myös hetkellisesti fossiilisten polttoaineiden
käyttöä. Tämä vaihtelu on syytä pitää mielessä käytettäessä enemmän aurinkosekä tuulivoimaa, joiden vaihtelu saattaa pahimmillaan vaihdella huomattavasti.
Nykyisellä politiikalla olemme menossa kohti tilannetta, jossa sähköntuotannon
hetkellinen muutos Luoteis-Euroopassa voi olla moninkertaisesti Suomen koko
sähkön tarve. Jotta järjestelmä toimisi, on sen oltava tasapainossa kokoajan.
Tämä tasapaino voidaan saavuttaa, kun tuotanto ja kysyntä kohtaavat.
Haasteellisina voidaan nähdä uusiutuvien energioiden tuotannon vaihtelevuus
sekä ennenaikaisesti käytöstä poistuvat voimalaitokset. [15]
4
Sähkön kuluttajahintaan vaikuttavat tekijät
Sähkön kuluttajahinta muodostuu seuraavista tekijöistä:
1. Siirtohinta
a. Sähköverot
b. Jakeluverkkosiirto
c. Alueverkkosiirto
d. Kantaverkkosiirto
2. Sähköenergian myyntihinta
a. Sähkön hankintahinta
b. Sähkön myyntihinta
3. Arvonlisävero
Sähkön kuluttajahinnan muodostavat hankinnan kustannukset, sähkönsiirron
kustannukset sekä verot. Sähköenergian hankintahinta muodostuu taas
sähköenergianhinnasta sekä sähkön myyntityön aiheuttamista kuluista. Tästä
syystä johtuen kulut voivat vaihdella huomattavasti myyntiyhtiöiden välillä.
22
Kotitalouksilla sähköenergian osuus hinnasta on suunnilleen kolmannes. Loppu
tästä hinnasta muodostuu veroista. Suurin osa hinnannousuista on johtunut
verotuksen kiristymisestä sekä vesivarantojen tilanteesta. Suomessa sähkön
kuluttajahinta on Euroopan halvimpien joukossa.[4]
4.1
Mahdolliset häiriöt
Sähkön kuluttajahintaan voivat vaikuttaa hetkellisesti vakavat häiriöt, jotka
sattuvat yli Suomen rajojen tapahtuvissa siirtoverkoissa. Tällainen häiriö johtaa
siihen, ettei Suomen markkinoille saada tarvittavaa lisäenergiaa ulkomailta.
Näin ollen häiriöstä johtuen pörssisähkön hinnan hetkellinen kysyntä nousee
verrattaessa tarjontaan, jolloin tasapaino muuttuu. Tasapainomuutoksen
seurauksena sähkön hinta nousee huomattavasti. Tällaiset häiriöt olisi otettava
huomioon, kun suunnitellaan laajempien yhteisten sähkömarkkinoiden luomista.
Pullonkaulat maiden sisäisissä ja maiden välisissä siirtoverkoissa rajoittavat
sähköntuotantokapasiteetin optimaalista käyttöä. Tämä myös vaikuttaa sähkön
hintaan.
Kun Pohjoismaiden välillä ilmenee sähkönsiirrossa pullonkauloja,
lasketaan jokaiselle hinta-alueelle oma aluehinta. [2]
Pohjoismaisessa
järjestelmässä
käytettävissä
olevan
vesivoiman määrä
vaikuttaa tarpeeseen käyttää muita tuotantomuotoja. Vesivoiman osuus
sähkötuotannosta
on
Pohjoismaissa
poikkeuksellisen
suuri.
Näin
ollen
mahdollinen kuiva vuosi nostaa sähkön pörssihintaa, kun taas runsasvetisinä
vuosina sähkön hinta on tyypillisesti alempi kuin niukkavetisinä vuosina. Tästä
voidaan päätellä, että vesivoiman saatavuus on polttoaineiden hintojen lisäksi
merkittävimpiä sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä . Pohjolan vesivarannoista yli
90 % on Suomen ulkopuolella. Tästä johtuen Suomen varantotilanne ei vaikuta
vesivoiman saatavuuteen merkittävästi. [2]
4.2
Ilmaston lämpeneminen
23
Energiateollisuudella on tavoitteena saada hiilineutraali sähkö vuoteen 2050
mennessä. Tämän tavoitteen mukaan sähköntuotannosta johtuvat päästöt
vähenevät huomattavasti. Samalla vähäpäästöistä sähköä aiotaan käyttää
fossiilisten polttoaineden käytön vähentämiseen. Vähennystä ohjaa pääosin
päästökaupan
hintasignaali,
jonka
avulla
kannustetaan
investoimaan
vähemmän hiilidioksidia tuottaviin tuotantomuotoihin. [6]
Ilmastonmuutos tarkoittaa kasvihuoneilmiön voimistumista, joka saa aikaan
muutoksia ilmastossa. Maailman maat pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta
vähentämällä päästöjä sekä kehittämällä tekniikkaa, jolla ilmaston muutosta
voitaisiin ehkäisitä. Tällä hetkellä pääpaino on kuitenkin kansainvälisissä
sopimuksissa, joilla pyritään saamaan ilmastonmuutos kuriin. Toimia, joilla
päästöjä
saataisiin
pienenettyä,
ovat
pääasiassa
energiatehokkuuden
parantaminen, vähäpäästöisten sähkö- sekä kaukolämmöntuotantomuotojen
lisääminen. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, jota syntyy
palamisessa. Hiilidioksidin ohella myös otsoni, metaani ja dityppioksidi ovat
haittallisia kasvihuonekaasuja.[6]
Kasvihuonekaasut muodostavat ilmakehään kerroksen, joka toimii lasin tavoin,
kuten kasvihuoneessa. Tällöin auringosta tuleva säteily ei pääse poistumaan
maapallon ilmakehästä, vaan se heijastuu takaisin maanpintaan. Ihmisten
toiminta on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä,
voimistanut kasvihuoneilmiötä. [8]
mikä on
24
Kuva 5. Ilmaston lämpeneminen [13]
4.3
Sähköverkon yhdentyminen Euroopan laajuisesti
Euroopan
komissio
aloitti
2030-ilmasto-
ja
energiapoliittisen
kehyksen
valmistelun jo vuonna 2013. Syynä aikaiselle tavoitteiden asettamiselle on
vakaamman investointi-ilmapiirin luominen. Tämä siitä syystä, että saataisiin
luotua
kasvua
sekä
työpaikkoja
tässä
Tammikuussa 2014 komissio antoi esityksen
kehyksistä,
jossa
se
ehdotti
EU:n
huonossa
taloustilanteessa.
ilmasto- ja energiapoliittisista
sisäistä
40
prosentin
kasvihuonekaasuvähennystä, joka tultaisiin jakamaan päästökauppasektorin ja
ei-päästökauppasektorin kesken. [3]
Tämän lisäksi komissio ehdotti koko EU:n kattavaa vähintään 27 prosentin
uusiutuvan energian tavoitetta sekä uutta energia- ja ilmastopolitiikan
hallinnointijärjestelmää. Tällä 27 prosentin tavoitteella tarkoitetaan sitä, että
25
EU:n alueella käytettävästä sähköenergiasta vähintään 27 prosenttia olisi
tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. [3]
Komissio antoi myös tiedonannon koskien energiatehokkuutta ja ehdotti tiedon
annossa 30% energiatehokkuuden parantamista vuoteen 2030 mennessä.
Vastaavalla
aikavälillä
Päästökaupan
päästövähennystavoite
ulkopuolisesta
taakanjaosta
on
sovittiin
vähintään
40%.
komissiossa
jaon
tapahtuvan jäsenmaiden välillä BKT-perusteisesti. Näin ollen varakkaimmilla
mailla on suurempi taakka kannettava kuin pienemmillä valtiolla. Jako tapahtuu
kuten
2020-paketissa.
EU:n
tärkein
väline
päästövähennystavoitteen
saavuttamiseksi on päästökauppajärjestelmä, jolla kannustetaan päästöjen
vähentämiseen. [3] Ohjeistukset ovat tärkeitä, mutta EU:ssa kuitenkin kukin
jäsenmaa huolehtii itse energiapolitiikastaan.
EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja energiaa koskevat tavoitteet ovat
kuitenkin tiivistyneet vuosien myötä ja Lissabonin sopimuksen voimaantulo loi
yhteisön
energiapolitiikalle
energiapolitiikan
selkeän
perusperiaatteet
ovat
oikeudellisen
samat,
kuten
perustan.
EU:n
suurimmilla
osilla
yrityksistä esimerkiksi kilpailukyky, kestävyys sekä toimitusvarmuus. EU:n
energiapolitiikan tavoitteita on pääosin pyrkiä kilapilukykyisempään energian
hintaan sekä energian riittävyyteen ja sen häiriöttömään toimitukseen. EU:n
energiapolitiikan tavoitteina on myös ympäristövaikutusten vähentäminen.[3]
Sähkön sisämarkkinoiden avaamisella pyritään markkinoiden tehokkaaseen
toimintaan ja sitä kautta pyritään edistämään hintojen kilpailukykyisyyttä.
Heinäkuussa
2009
annettiin
kolmas
sähkön
sisämarkkinoita
koskeva
lainsäädäntöpaketti. Pakettiin kuuluu kaksi direktiiviä ja kolme asetusta, joiden
tavoitteena on kehittää sähkön sisämarkkinoiden toimivuutta. Yksi paketin
tavoitteista on sähkön tuottajien ja energian siirtoverkkotoimintojen eriyttäminen.
Lainsäädäntöpaketti parantaa myös kuluttajan oikeuksia.[3]
26
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta annettiin merkittävä lainsäädäntöpaketti
huhtikuussa 2009. Tämä niin kutsuttu 20-20-20-tavoite tarkoittaa, että vuoteen
2020 mennessä tulisi EU:n energiankulutuksesta 20% tuottaa uusiutuvista
lähteistä,
EU:n
kasvihuonekaasupäästöjä
energiatehokkuutta
lisätä
20%.
tulisi
Suomen
vähentää
uusiutuvan
20%
energian
sekä
käytön
tavoitteeksi asetettiin 38% vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden
parantaminen
on
tärkeää
taistelussa
Energiatehokkuuslainsäädäntöpaketti
ilmastonmuutosta
sisältää
laitteiden
vastaan.
energiamerkintä
direktiivin, rakennusten energiatehokkuus direktiivin sekä autonrenkaiden
energiamerkintä asetuksen. EU:ssa on pyritty edistämään tutkimusta ja
kehitystä energiasektorilla erityisesti puiteohjelmien avulla. [8]
Yhteinen
markkina-alue
mahdollistaa
markkina-alueen
sähköntuotanto-
kapasiteetin käytön parhaalla mahdollisella tavalla. Sähkömarkkinavisio 2030
perusperiaate on vapaa kilpailu. Tehokkaiden sähkömarkkinoiden tärkein ehto
on toimiva kilpailu. Kun markkinat toimivat tehokkaasti, siitä on hyötyä
molemmille niin ostajille kuin tuottajillekkin. Riittävän siirtokapasiteetin saaminen
sekä hintajoustava kysyntä ovat haasteita sähkömarkkinoiden kannalta. Jos
edellä mainituista tavoitteista ei pidetä kiinni, on suuntana säännelty kilpailu.
Visio täyttää EU:n tavoitteet yhtenäisistä markkinoista. Muita visiontäyttämiä
ehtoja ovat energiatehokkuuden tukeminen sekä Co2 päästöjen vähentäminen
sähköntuotannossa sekä uusiutuvan energian markkinoille tulon esteettömyys.
Visiossa on nähtävillä, että sähköverkot toimisivat mahdollistajina, jolloin
siirtoverkossa
olevat
pullonkaulat
eivät
aiheuta
häiriöitä
markkinoiden
toimintaan. Näin ollen sähköverkot auttaisivat vähittäsimyyjien toimintaa eri
maiden välillä. Tavoitteena on myös sähkön hinnan muodostuminen vapaasti
ilman rajoja.[8]
Hinnoitteluperiaatteena käytetään marginaali hinnoittelua. Euroopassa on
muutama sähköpörssi, jossa käytetään single price mekanismia. Toimijoiden
kannalta
tarvittavat
markkinakytkentä
tiedot
kattaa
on
24.2.2015
kaikkien
lähtien
saatavilla.
myös
Italian
Eurooppalainen
siirtoyhteydet
Ranskaan, Itävaltaan sekä Sloveniaan. Vuorokausi- eli spot -markkinoiden
27
kytkentään on nyt liittynyt yhteensä 19 EU-maata, joiden yhteenlaskettu
vuosikulutus on noin 2800 TWh. Vuoden 2014 helmikuussa käyttöönotettu
markkinakytkentä on aiemmin ulottunut Pohjoismaihin, Englantiin, läntiseen
Manner-Eurooppaan
ja
Iberian
niemimaalle.
Mekanismissa
lasketaan
samanaikaisesti sähkön markkinahinnat ja sähkönsiirrot rajojen yli koko
alueella, mikä tuottaa mahdollisimman tehokkaan hinnanmuodostuksen ja
siirtoverkon käytön. [8]
4.4
Hinnan kehitys
Sähkönhinnan kehitystä pystytään tänä päivänä seuraamaan todella hyvin.
Nord Poolin sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa sähkönhinnasta jopa tuntien
tarkkuuksilla. Hinnan kehitystä määrittäessä aloitin laskelmien teon etsimällä
Nord Poolin sivuilta jokaiselta vuodelta Suomen aluehinnat. Saatuani Suomen
aluehinnat laskin niiden avulla keskiarvon jokaiselle saatavilla olevalle vuodelle.
Keskiarvon avulla piirsin kaavion, jossa näkyy sähkönhinnan kehitys vuodelta
2001 aina vuoteen 2014 asti. Saamistani vuosikeskiarvoista sain laskettua
vuotuisen sähkönhinnan nousun
aikavälillä 2001 - 2014. Tämän vuotuisen
sähkönhinnan nousun avulla sain laskettua suoran, joka määrittäisi Suomen
aluehinnan tulevaisuudessa. Näin ollen sain määritettyä sähkön hinnaksi
vuodelle 2030 52,16 € /MWh. Tämä sähkönhinnan nousu verrattuna viime
vuoden vastaavaan hintaa kertoo sähkönhinnan nousupaineista, vaikka
teollisuuden käyttämä sähkömäärä on laskussa vieläkin. Näin ollen 15 vuoden
aikana sähkönhinta tulisi laskelmien mukaan nousemaan 31% vuoden 2015
aluehinnasta, kuten kuvassa 6 on nähtävillä.[18]
28
Kuva 6. Aluehinnan muutos.
On kuitekin huomioitava, että hinnannousuun vaikuttaa monia asioita, kuten
teollisuuden tuotannon normalisoituminen, mikä nostaisi sähkön hintaa
entisestään. Voimme kuitenkin laskea, miten tämä teollisuuden normalisointi
vaikuttaisi lopputulokseen. Vuonna 2008 ennen taantuman alkua teollisuuden
tuottama arvo oli 100 212 miljoonaa euroa, vastaavan ajan sähkön aluehinnan
ollessa 51 € /MWh. Teollisuuden pysyessä normaalilla tasolla vuodesta 2008
eteenpäin sähkön aluehinta olisi käyttäytynyt kuvan 7 osoittamalla tavalla. [18]
29
Kuva 7. Aluehinnan muutos normalisoituneessa tilanteessa.
Teollisen tuotannon vaikutus on huomattava aluehintaan tuotannon ollessa
normaalilla tasolla joka vuonna 2008 oli n.100 000 miljoonaa €/vuosi.
Lähtökohtaisesti sähkön aluehinta vuonna 2030 tulisi olemaan 52,16 €/MWh,
kun taas teollisentuotannon ollessa normaalilla tasolla sähkön aluehinnan
kuuluisi olla jopa 67,34 €/MWh. Näin ollen hintaeroa aluehinnoissa on 15,18
€/MWh, joka vastaa arviolta n. 22 %:n heittoa ennusteissa. On kuitenkin
huomioitava myös sähkön kulutuksen kasvu vuosittan, jotta voitaisiin ennustaa
sähkön aluehintaa tarvittavalla tarkkuudella vuosiksi eteenpäin, kuten kuvassa 8
on tehty.[18]
Kuva 8. Aluehinna muutos.
30
5
Tulevaisuuden näkymät
Sähkömarkkinoiden avautuminen on tuonut kilpailua sähköntuotantoon sekä
myyntiin. Kilpailun avulla on pyritty tehostamaan voimavarojen käyttöä ja
saamaan kustannussäästöjä. Kun markkinat on avattu, myös kuluttajat voivat
vapaasti valita sähkönmyyjän. Vapaan kilpailun avulla halutaan lisäksi edistää
uusiutuvan energian pääsy markkinoille. Euroopan unionin tavoitteena on
sähkömarkkinoiden Euroopanlaajuinen yhdistyminen. Yhdistyminen on tällä
hetkellä kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Pohjoismaissa tukkumarkkinoiden
yhdentyminen
vähittäiskaupan
on
edennyt
pisimmälle.
yhdistyminen
Seuraavana
Pohjoismaisella
tavoitteena
tasolla.
on
Yhdistyneillä
sähkkömarkkinoilla on tarkoitus tuottaa sähkö siellä, missä se on taloudellisesti
kannattavaa sekä vähiten ympäristöä tuhoavaa. Näin ollen kuluttajan
mahdollisuus
sähkötuotteen
valintaan
kasvaa
tuotteiden
lisääntyessä.
Energiatehokkuuden parantuminen laskee maailmalla hiilidioksidipäästöjä. [4]
Teollisuudessa moni prosessi on muutettu jo nyt sähköllä toimivaksi.
Muutoksella on haluttu saavuttaa parempi energiatehokkuus. Huomattavia
säästöjä on jo saavutettu, mutta on tärkeää huomoida, että sähkön käytössä
olisi viellä paljon tehostamisen varaa. Teknologian kehittyessä on voitu nähdä
kuinka sama energia tuotettuna toisella tapaa voi säästää kustannuksissa,
esimerkkinä voidaan pitää ilmalämpöpumppuja, joilla pystytään tuottamaan
sama lämpöenergia pienemmillä kustannuksilla kuin aikaisemmin. Teknologian
kehittyessä myös rakennusten
energiatehokkuus on parantunut. Tästä
parannuksesta johtuen, taloissa tarvitaan entistä enemmän sähköllä toimivia
lisälaitteita, jotka lisäävät entisestään sähkön kulutusta. [4]
Tulevaisuudessa sähkönkäytön arkipäivää saattaa olla, että tuulivoimalla
tuotettu sähkö jaetaan Euroopan laajuisesti yhtenäisen sähköverkon avulla.
Myös kotitalouksien myymän sähkön määrä tulee kasvamaan huomattavasti
tulevaisuudessa.[6] Näin ollen aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä voidaan
hyötyä paljon aikaisempaa paremmin. Tämä saavutettu hyöty johtuu pääosin
31
siitä,
kun
käyttämätön
energia
myydään
verkkoon
jonkun
toisen
käytettäväksi.[4]
Laajan
yhteisen
markkina-alueen
on
nähty
myös
edistävän
vähittäväsmarkkinoiden kehitystä. EU:n vähittäismarkkinamalli on harmonisoitu,
jonka vuoksi se sisältää asiakasrajapinnanprosessit, toimintaperiaatteet sekä
tiedonvaihton yms. Näistä edellisistä johtuen ylikansalliset vähittäismarkkinat
ovat mahdolliset, jolloin myyjien määrä on suurempi. Näin ollen myyjien
lisääntyminen lisää kilpailua huomattavasti aikaisempaan verrattuna. [4]
5.1
Sähkön kuluttajahinta tulevaisuudessa
Tulevaisuudessa
on nähtävillä
monia eri
vaihtoehtoja,
joita
sähkön
kuluttajahinnalle tulee tapahtumaan. Sähkön myynnin yhdistyminen euroopan
laajudelta voidaan nähdä niin positiivisena kuin negatiivisena näkymänä.
Negatiivisena näkymänä siinä mielessä, että tällä hetkellä vaikuttava sähkön
kuluttajahinta on todella alhainen verrattuna muuhun Eurooppaan. Näin ollen,
jos
markkinat
yhdistyvät
voidaan
yhdenmukaisiksi pitkällä aikavälillä.
olettaa,
että
hinnatkin
muuttuvat
Hyvinä puolina voitaisiin pitää sähkön
tuotannon vakautta, koska isommalla tuotantoalueella saadaa vakautettua
sähkönmarkkinahintaa
huomattavasti
nykyiseen
verrattuna.
Sähkön
hinnanvaihtelu ja hintataso Keski-Euroopassa ovat yleensä Pohjois-Eurooppaa
suuremmat, muttei suinkaan aina. [6]
5.2
ENTSO-E
Eurooppalaisten sisämarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisäävät velvoitteet astuvat
voimaan 5. tammikuuta 2015. Asetuksella luodaan ENTSO-E:n ylläpitämä
internetsivusto keskeisen tuotantotiedon julkaisemiseksi. [14]
32
Kesäkuussa 2013 voimaan astui komission antama asetus tietojen antamisesta
sähkömarkkinoilla.
Tällä
asetuksella
ENTSO-E:n
ylläpitämä
nettisivusto
perustettin. Tällä internet sivulla on nähtävillä tietoja sähkömakkinoilta. Näiden
tietojen on nähty olevan välttämättömiä,
tekemään
tehokkaita
päätöksiä
jotta markkinatoimijat kykenevät
koskien
tuotantoon,
kulutukseen
sekä
kaupankäyntiin.[14]
Sähkön tuottajat, kantaverkonhaltijat sekä suurimmat sähkönkäyttäjät on
valvoitettu ilmoittamaan tarvittavat tiedot kantaverkonhaltijalle. Ennen tietojen
toimittamista on varmistettava, että tiedot ovat vaaditun laatuisia sekä täydellisiä
eikä puutteita näin ollen ole. Kun kantaverkonhaltija saa tarvitut tiedot, on hänen
toimitettava tiedot eteenpäin ENTSO-E:n internet-sivutolle. Kantaverkonhaltijan
hallussa
on
jo
tällä
hetkellä
suurin
osa
vaadituista
tiedoista.
Uutta
Pohjoismaisessa tilanteessa on yli 100 MW:n yksiköiden tunotantotiedon
julkistaminen tunneittain, näiden tietojen julkaiseminen tapahtuu maksimissaan
viiden tunnin viiveellä. [14]
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden on ilmoitettava pidemmän aikavälin
kulutusennusteet sekä tarkat tiedot mahdollisista pullonkaulojen hallintatoimista,
säätösähköstä sekä reserveistä. Nämä annetut asetukset astuvat voimaan 5.
tammikuuta
2015.
Suomen
sovellusohjeen
on
tehnyt
Fingrid.
Kantaverkonhaltijat, sähkön tuottajat ja suuret sähkönkäyttäjät ovat asetuksen
mukaisten tietojen ensisijaisia omistajia. Tiedon ensisijaisen omistajan on
toimitettava asetuksen mukaiset tiedot Fingridille sekä varmistettava, että
toimitetut tiedot ovat täydellisiä ja vaaditun laatuisia. Energiaviraston tehtävänä
on valvoa, että asetuksen mukaiset velvoitteet täytetään.[14] Kuvassa 9 on
nähtävillä ENTSO-E:n kattama alue vuonna 2015.
33
Kuva 9. ENTSO-E:n valtiot sekä niiden maatunnukset [14]
6
Pohdinta
Sähkön kuluttajahinta on kokenut kovia muutoksia viimeisten vuosien aikana.
Niihin ovat vaikuttaneet niin talouden heilahtelut kuin sähköverkkojen
yhdentyminen Pohjoismaissa. Jää nähtäväksi, miten Euroopan unionin tavoite
yhdentyvistä sähkömarkkinoista vaikuttaa sähkön hintaan, koska sähkön
kysyntä Keski-Euroopassa on aivan toista luokkaa kuin Pohjois-Euroopassa
tällä
hetkellä.
Tässä
tarkastelussa
on
myös
huomioitava
saadaanko
markkinoiden hinnat pidettyä hyvin hallinnassa markkinoiden kasvaessa. Voiko
liian isot markkinat olla herkkiä suurille heilahteluille, joita voi tapahtua
tulevaisuudessa.
Mielestäni
on
myös
tärkeä
huomioida
ympäristötekijät,
koska
hiilidioksidipäästöjen kiristyminen tulee lisäämään perinteisillä tavoilla tuotetun
34
sähkönhintaa. Näin ollen joudumme jossain vaiheessa tulevaisuudessa
kehittämään
uusia
energian
tuotantotapoja,
joilla
korvaamme
nykyiset
hiilidioksidipäästöjä tuottavat tavat. Uusien energian tuotantotapojen olisi myös
syytä olla luotettavia ja jatkuvasti käytettävissä. Tämä jatkuva toimintavarmuus
olisi tärkeää etenkin ottaen huomioon sen, että niin tuuli- ja aurinkovoima on
todella riippuvaisia vaikuttavista sääoloista. Tästä riipuvuudesta johtuen
tuotantoa voidaan käyttää 100% todella harvoin. Jää nähtäväksi, mitä
tulevaisuus tuo tullessaan. Henkilökohtaisesti uskon kuitenkin ihmiskunnan
löytävän kestäviä ratkaisuja energiantuotantoon jo lähivuosina.
35
Lähteet
1. Työ-
ja
elinkeinoministeriö.
Sähkökauppa.
31.10.2013.
http://www.tem.fi/energia/sahkomarkkinat/sahkokauppa [Luettu 12.3.2015.]
2. Elinkeinoelämän keskusliitto. Energiaopas pienille ja keskisuurille yrityksille.
http://ek.fi/wp-content/uploads/energiaopas.pdf. [Luettu 10.3.2015.]
3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Vision for European Electricity Markets
in
2030.
http://energia.fi/sites/default/files/vision_for_european_electricity_markets_2
030_0.pdf. [Luettu 4.2.2015.]
4. Energiateollisuus ry ja Fingrid Oyj. Hyvä tietää sähkömarkkinoista. 2013.
http://energia.fi/sites/default/files/sahkomarkkinoista_esite.pdf.
[Luettu
3.2.2015.]
5. Fingrid.
Voimajärjestelmäntila.
2015.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelmantila/Sivut/default.aspx1. [Luettu 15.12.2014]
6. Eenrgiateollisuus.
Päästökauppakausi
2013-2020.
2015.
http://energia.fi/energia-ja
ymparisto/ilmastonmuutos/paastokauppa/paastokauppakausi-2013-2020
[Luettu 4.11.2014.]
7. Eenergiateollisuus. Energialähteet. 3.11.2014.
http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet. [Luettu 3.11.2014]
.
36
8. Työ-
ja
elinkeinoministeriö.
Päästökauppadirektiivi.
8.11.2014.
http://www.tem.fi/energia/paastokauppa/paastokauppadirektiivi.
[Luettu
20.10.2014]
9. Työ-
ja
elinkeinoministeriö.
Energiatuki.
3.2.2015.
http://www.tem.fi/energia/energiatuki. [Luettu 4.2.2015]
10. Työ- ja elinkeinoministeriö. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka vuoden 2020
jälkeen - 2030-paketti.
http://www.tem.fi/files/41963/EUn_ilmasto_ja_energiapolitiikka_vuoden_2020_jalkeen_-_2030-paketti.pdf.
[Luettu
6.1.2015]
11. Työ-
ja
elinkeioministeriö.
Energia
yhteistyö.
http://www.tem.fi/energia/eu_n_energiayhteistyo. [Luettu 18.4.2015]
12. Nord Pool Spot. Exchange information.
http://www.nordpoolspot.com [Luettu 3.2.2015]
13. NASA.
GISS
Surface
Temperature
Analysis.
12.4.2012.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/ [Luettu 15.3.2015]
14. ENTSO-E.
Grid
Map.
17.4.2015
https://www.entsoe.eu/fileadmin/template/other/images/map_entsoe.png
[Luettu 20.5.2015]
15. Työ-
ja
elinkeinoministeriö.
Energiatuki.
https://www.tem.fi/energia/energiatuki. [Luettu 29.05.2015]
16. Energiateollisuus Ry. Sähkömarkkinat.
http://energia.fi/sahkomarkkinat. [Luettu 9.02.2015]
27.5.2015.
37
17. Työ- ja elinkeinoministeriö. Sähkökauppa. 2015
http://www.tem.fi/?s=4072. [Luettu 12.01.2015]
18. Tilastokeskus. Teollisuus. 27.5.2015.
http://tilastokeskus.fi/til/teo.html. [Luettu 18.01.2015]
Liite 1
Lyhenteet
BKT
Bruttokansantuote
CO2
Hiilidioksiidi
EU
Euroopan unioni
EMV
Energiamarkkinavirasto
ENTSO-E
European Network of Transmission System Operators
for Electricity
MWh
Megawattitunti
OTC-markkinat
Over the counter markkinat
PK-YRITYKSILLE
Pienille ja keskisuurille yrityksille
TEM
Työ ja elinkeinoministeriö
TWh
Terawattitunti