HAAVANHOITO-OPAS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION POTILASOHJELMAAN Raportti

Sari Hautamäki
Tuula Isokoski
Niina Rajaniemi
Maritta Vilkuna
HAAVANHOITO-OPAS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION
POTILASOHJELMAAN
Raportti
HAAVANHOITO-OPAS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION
POTILASOHJELMAAN
Raportti
Sari Hautamäki
Tuula Isokoski
Niina Rajaniemi
Maritta Vilkuna
Opinnäytetyö
Syksy 2012
Hoitotyön ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja
Tekijä(t): Sari Hautamäki, Tuula Isokoski, Niina Rajaniemi, Maritta Vilkuna
Opinnäytetyön nimi: Haavanhoito-opas peruspalvelukuntayhtymä Kallion potilastietojärjestelmään
Työn ohjaaja(t): Maija Alahuhta, Liisa Kiviniemi
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syyslukukausi 2012
Sivumäärä:
42+ 17 liitesivua
Opinnäytetyömme on toteutettu projektina. Tulostavoitteena meillä oli tehdä
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion henkilökunnan käyttöön opas liittyen haavanhoitoon.
Opasta varten tehtiin ohjelma, johon lisättiin opas sähköiseen muotoon ja liitettiin
osaksi effica-potilastietojärjestelmää.
Aiemmin kuntayhtymän käyttöön ei ole tehty sähköisessä muodossa olevaa
haavanhoito opasta. Työssämme käsittelimme palovammoja, painehaavaumia sekä
infektoituneita haavoja. Lisäksi työmme sisältää linkkejä erinäisille haavanhoitoa
käsitteleville verkkosivustoille. Tiedonhankinnassa käytimme näyttöön perustuvan
hoitotyön ammattikirjallisuutta.
Toiminnallisena tavoitteenamme oli, että hoitohenkilökunta saa helposti ja nopeasti
ohjeistusta suoraan tietokoneelta, entisten haavanhoitokansioiden sijaan. Oppaamme
on koettu hyödylliseksi ja erittäin työelämälähtöiseksi. Tarkoituksena oli myös herättää
hoitajien kiinnostus haavanhoitotyötä kohtaan.
Työmme
tehtiin
apuvälineeksi
Tulevaisuudessa opastamme on
hoitosuositusten mukaisesti.
jokapäiväiseen
hoitotyöhön
työntekijöille.
mahdollisuus päivittää voimassa olevien
Asiasanat: haavanhoito, opas, hoitohenkilökunta, palovamma, painehaava, infektoitunut haava, hoito
3
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Programme in Nursing and Health Care
Author(s): Hautamäki Sari, Isokoski Tuula, Rajaniemi Niina, Vilkuna Maritta
Title of thesis: Wound care guide
Supervisors : Maija Alahuhta, Liisa Kiviniemi
Term and year when the thesis was submitted: Spring 2012 Number of pages: 42+17
The objective of the thesis was to make a wound treatment guide for the use of the personnel of the Kallio
healthcare federation of municipalities. The thesis was custom-made for the federation and it was the part
of our project learning studies. The idea of producing a wound treatment guide initialized on a study unit of
project planning. The aim of the study was to standardize the wound treatment procedures used by the
personnel. The wound treatment guide is made part of electric patient information system and it is
connected to Kallio’s internal network. The purpose was to produce a guide which would be easy to find
and use and which would be available for every employee. The long-term aim is to make nurses update
the guide. The theoretical part of the thesis consists of data collected from professional literature. The
outcome was a 14-page wound treatment guide, which is connected to the network in the autumn 2012.
Guide includes basic information about pressure ulcers, burn injuries and infected wounds. In the future
the guide will include the wound treatment knowledge of all employees.
keywords: wound care, guide, personnel, pressure ulcer, burn injury, infected wound, treatment
4
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 3
ABSTRACT……………………………………………………………………………………………………………4
2 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET ............................................................................. 8
3 PROJEKTIN SUUNNITTELUPROSESSI.......................................................................... 10
3.1 Projektiorganisaatio ....................................................................................................... 10
3.2 Projektin aikataulu ......................................................................................................... 13
4 OPPAAN SISÄLTÖ .............................................................................................................. 16
4.1 Yleistä .............................................................................................................................. 16
4.2 Avoimen haavan väriluokitus ....................................................................................... 19
4.3 Palovammat .................................................................................................................... 21
4.4 Painehaavat .................................................................................................................... 23
4.5 Infektoitunut haava ........................................................................................................ 29
5 TUOTTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ................................................................. 31
5.1 Ideointi ............................................................................................................................. 31
5.2 Luonnostelu .................................................................................................................... 33
5.3 Sisällön tuotekehitys ...................................................................................................... 33
5.4 Ulkoasun tuotekehitys ................................................................................................... 35
6 PROJEKTIN JA TUOTTEEN ARVIOINTI .......................................................................... 37
7 POHDINTA ............................................................................................................................. 38
5
1 JOHDANTO
Opinnäytetyönämme
tuotimme
Peruspalvelukuntayhtymä
Kallion
(PPKY)
henkilöstölle oppaan liittyen painehaavan, palovamman ja infektoituneen
haavan hoitoon. Opas on tuotettu sähköiseen muotoon, joka liitetään
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion potilastietojärjestelmään.
Haavanhoito muodostaa suurenevan hoidollisen ja taloudellisen haasteen
terveydenhuollossa. Syynä tähän voidaan pitää väestön ikääntymistä ja
diabeteksen
yleistymistä.
Akuutit
haavaongelmat
liittyvät
tapaturmiin,
leikkaushoitoihin ja infektioihin, kun taas kroonisista haavoista tavallisimpia ovat
laskimoperäiset alaraajahaavat, painehaavat ja diabeetikoiden jalkahaavat,
jotka kattavat arvion mukaan yli 80 prosenttia kaikista ongelmahaavoista.
Laadukas ja kustannustehokas haavojen hoito edellyttää moniammatillista
yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja hoitolinjoja, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön
ja kliiniseen kokemukseen.
Sairaanhoitajilla on näkemys siitä, miten haavanhoidon prosessi toimii. Tietoa
on myös paljon haavojen parantumisen fysiologiasta ja parantumiseen liittyvistä
edellytyksistä ja perustarpeista. Haavanhoidossa tulee tietää eri tavoitteita
haavan paranemisen vaiheissa ja siitä, mikä tuote tulee milloinkin valita ja miksi.
Valitsemalla oikeat haavanhoitotuotteet voimme auttaa näiden tavoitteiden
saavuttamisessa. Tavoitteina pidetään haavan paranemista mahdollisimman
lyhyessä ajassa ja alhaisin kokonaiskustannuksin. Lisäksi tavoitteena on
mutkaton, helppo ja käytännöllinen hoito.
Hyvään paikallishoitoon kuuluu puhdistaminen, infektion ja kosteustasapainon
hallinta sekä herkän uudisihon kasvun suojaaminen. Haavan paikallishoito on
tapahtuma, jossa hoito ja sidosmateriaalit valitaan tilanteen mukaan.
Oppaassamme
käsittelemme
kroonisista
haavoista
painehaavaa
sekä
akuuteista haavoista palovammaa, ja lisäksi infektoitunutta haavaa, koska
nämä haavatyypit ovat yleisimpiä joita hoidetaan perusterveydenhuollossa.
6
Oppaastamme hyötyvät kaikki hoitajat, jotka työskentelevät haavanhoidon
parissa.
7
2 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET
Projektityön tarkoituksena on saavuttaa ennalta määritelty tavoite. Projektilla on
selkeät tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan projektityöskentelyn avulla.
Projektin
toimintaa
ohjataan
suunnitelmallisesti.
Projektista
laaditaan
suunnitelma ja projektiin kuuluvilla henkilöillä on omat roolinsa projektissa sekä
vastuualueet. Projektille on asetettu aikataulu ja sen etenemistä ja tuloksia
seurataan ja kontrolloidaan. (Kettunen 2003, 15.)
Päädyimme nostamaan esille vain muutaman tavoitteen, jotka katsoimme
tärkeiksi. Projektikokouksien ja ohjauksen avulla haimme yhteneväisiä linjoja ja
päädyimme alla oleviin tavoitteisiin. Mielestämme tavoitteiden tulee olla
toteutettavia sekä realistisia ja kaikkien Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa
työskentelevien käytössä.
Projektia työstäessämme halusimme kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.
Halusimme nykyaikaisen, sähköisessä muodossa olevan haavanhoito oppaan,
joka on helposti saatavilla, selkeä ja helppokäyttöinen. Sähköinen informaation
käytön lisääminen on myös PPKY Kallion strategian mukaista ( PPKY Kallion
Strategia. 2012 – 2015.)
Ohjeiden avulla hoitava henkilöstö hoitaa ja ohjaa potilasta hoitamaan haavaa
oikein sen jokaisessa vaiheessa, oikealla tuotteella. Toisena näimme tärkeäksi,
että hoitajien tietotaito lisääntyy opastamme käyttäessä. Lisäksi tarvitaan
tietämystä
nykyaikaisista
haavasidoksista,
jotta
niiden
käyttö
olisi
mahdollisimman tehokasta sekä haavan paranemisen että kustannusten
kannalta. Sähköisen ohjelmamme sivuilta hoitava henkilöstö pääsee suoraan
kirjautumaan haavanhoito- ja haavanhoitotuotesivustoille.
Kohderyhmänä projektissamme on joukko, johon itse toiminta kohdistuu kuten
tapauksessamme sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Hyödynsaajana
ovat asiakkaat/potilaat, joiden saaman palvelun tai hoidon laatu paranee kun
henkilöstön osaaminen kehittyy.
8
Tuotteemme markkinointi perustuu sisäiseen markkinointiin. Sen tarkoituksena
on sitouttaa henkilökunta käyttämään tuotettamme ja siten edistää sen
markkinointia eli käytännössä tiedon jakaantumista kaikkien saataville. (Jämsä.,
Manninen. 2000. s. 118). Tällä tarkoitamme tuotteen käytännön läheisyyttä ja
toimivuutta.
Tuotettamme
esimiesfoorumissa.
on
Yksiköiden
markkinoitu
esimiehet
ensimmäisen
kertoivat
kerran
työpaikallaan
projektistamme osastopalavereissa. Opinnäytetyön vastaanotto työyksiköissä
oli positiivinen.
9
3 PROJEKTIN SUUNNITTELUPROSESSI
Alkavalla projektityöllä pitää olla selkeä organisaatio, tähän kuuluu eri
osapuolten vastuualueet ja roolit. Nämä ovat selkeästi rajoiteltu heti projektin
alussa. Projektiorganisaatio koostuu johtajuus- ja ohjausryhmästä, sekä
projektiorganisaatiosta sekä yhteistyökumppaneista. ( Silfverberg. 2011. s.49 ).
3.1 Projektiorganisaatio
Projektiorganisaatioon kuuluu projektivastaava, ohjaus- ja asiantuntijaryhmä ja
tukiryhmä ( kaavio 3.1 ).
Projektimme asettajana toimi peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Projektin
vastaaviksi kuuluivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja
opiskelijat Niina Rajaniemi, Tuula Isokoski, Maritta Vilkuna ja Sari Hautamäki.
Projektimme päällikkönä toimi Maritta Vilkuna ja sihteerinä Niina Rajaniemi.
Heillä oli selkeä päävastuu projektin aikataulutuksesta ja eteenpäin viemisestä.
Projektin suunnittelusta ja materiaalin hankinnasta vastasivat pääasiallisesti
Tuula Isokoski ja Sari Hautamäki. Olemme kaikki osaltamme olleet vastuussa
tiedonkulusta eri projektiorganisaatioon kuuluvien yhteistyötahojen kanssa.
Yksilön roolin ottoon vaikuttavat hänen omat persoonalliset taipumuksensa
sekä ulkopuolelta, toisilta ihmisiltä tulevat odotukset. Ryhmässä tämä näkyy
niin, että jäsenet ottavat erilaisia ryhmärooleja (Niemistö. Tampere. 2000. s.
107).
Projektimme ohjausryhmään kuului lehtorit Maija Alahuhta sekä Liisa
Kiviniemi, he ohjasivat myös projektimme sisältöä. Opettajina he antoivat myös
ohjausta
projektityömme
eri
vaiheisiin.
Maija
Alahuhta
hyväksyi
projektisuunnitelman sekä tähän liittyvät sopimukset ja raportit. Lehtori Maija
Alahuhta opettaa myös haavanhoitaja opiskelijoita, joten hän kuului myös osana
asiantuntijaryhmäämme. Äidinkielenopettaja sekä englanninkielen opettaja
osallistuvat projektiraporttimme lopulliseen kielelliseen tarkistukseen.
10
Keskeiset työnohjaajan alaroolit ovat Williamsin (1995) mukaan opettaja,
helpottaja, konsultti sekä arvioija. Nämä roolit pätevät sekä kahdenkeskiseen
että ryhmässä pidettävään työnohjaukseen (Niemistö. 2000. s. 101).
Projektimme tukiryhmään kuuluivat sairaanhoitaja opiskelijat Matti Alanen,
Asmo
Suorsa,
Juha
Röyttä
ja
Jaakko
Yliluoma.
He
opponoivat
opinnäytetyötämme sen eri vaiheissa sekä antoivat ohjaavaa palautetta
seminaareissa. Osaltaan tukiryhmäämme on kuulunut myös PPKY Kallio, joka
on mahdollistanut työmme tekemisen ja liittämisen potilasohjelmaan. Työmme
liitteenä oleva sähköinen ohjelma ja opas on näytetty henkilöstöpäällikölle ja
johtavalle ylilääkärille. He hyväksyivät työmme ja katsoivat sille olevan käyttöä
myös tulevaisuuden haavanhoitotyössä ja tukevan PPKY Kallion strategisia
linjauksia sähköisen informaatiotaidon lisäämisessä.
11
Projektikaavio:
ASETTAJA:
Peruspalvelukuntayhtymä
KALLIO
PROJEKTIVASTAAVA:
Hautamäki Sari, Rajaniemi
Niina, Isokoski Tuula ja
Vilkuna Maritta
OHJAUS- JA ASIANTUNTIJA
RYHMÄ: Alahuhta Maija ja
Kiviniemi Liisa, ylilääkäri ja
henkilöstöpäällikkö
TUKIRYHMÄ:
Vertaisarvioijat; Alanen Matti,
Suorsa Asmo, Röyttä Juha ja
Yliluoma Jaakko
12
3.2 Projektin aikataulu
Aloitimme opinnäytetyön ideoinnin syksyllä 2010. Päätimme tehdä projektin,
joka liittyi jotenkin omaan työhömme peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa.
Aiheeksi valikoitui aika pian opas haavanhoidosta. PPKY Kalliossa on
yhdistynyt viisi eri organisaatiota ja organisaation tavoitteena on yhtenäistää
käytännöt. Tähän tarpeeseen sähköinen haavanhoito-opas vastasi myös
opinnäytetyömme asettajan PPKY Kallion näkökulmasta. ( PPKY Kallion
strategia. 2012 – 2015.)
Suunnitteluvaiheessa ajattelimme tehdä oppaan, joka sisältää ohjeet lähes
kaikkiin haavoihin sekä potilasohjeet. Tulimme keskusteluissamme siihen
tulokseen, että aihetta on rajattava lisää. Päätimme, että koska opas tulee
valmiille hoitajille, he osaavat ohjata ja valita oikean tuotteen, jos laitamme linkin
lyhyestä perusohjeesta kyseiselle sivustolle. Näin työmme ei vanhene, vaan
linkkien kautta hoitaja saa aina ajankohtaista tietoa. Samalla työmme ohjaa
hoitajia käyttämään laajasti haavanhoitosivustoja.
Valmistavassa seminaarissa syksyllä 2011 saimme lisää ohjausta ja paljon
hyviä neuvoja, seuratessamme muiden opiskelijoiden opinnäytetöiden vaiheita.
Keväällä 2012 saimme kriittistä ohjausta projektin valmistavassa vaiheessa Eija
Niemelältä. Päätimme rajata myös haavatyypit, jotka otimme mukaan. Otimme
mukaan
perusterveydenhuollossa
eteen
tulevat
yleisimmät
haavatyypit.
Oppaassa käsittelimme kroonisista haavoista painehaavaa yleisesti sekä
akuuteista haavoista palovammaa sekä lisäksi infektoitunutta haavaa.
Oppaan suunnittelu ja toteutus oli suurempi haaste, kun olimme aluksi
osanneet ajatella. Teimme turhaa työtä ja jouduimme purkamaan ohjelman
lähes alkutekijöihin muutaman kerran. Tämä johtui siitä, ettei meillä ollut aluksi
tarpeeksi tietoa sähköisen ohjelman tekemisestä. Erehdysten ja uudelleen
tekemisen kautta on tämäkin puoli kehittynyt työn edetessä. Ohjelma kulki
rinnalla
ja
siirsimme
sinne
peruspalvelukuntayhtymästä,
materiaalia
että
voimme
ja
kuvia.
liittää
Saimme
luvan
potilastietojärjestelmä
Efficassa olevia kuvia työhömme. Koulu ei kuitenkaan hyväksynyt kuvien
13
ottamista potilasohjelmasta, vaan joka kuvasta olisi pitänyt olla kirjallinen lupa
potilaalta.
Haavanhoito oppaassa olevat kuvat ovat suurimmaksi osaksi verkosta julkisella
kuvahaulla etsittyjä yleisiä haavakuvia, joiden ei ole rajoitettu tekijänoikeuslailla.
Sähköinen opas valmistui syksyllä 2012. Opas on omassa kansiossaan, jossa
sitä esittelimme marraskuussa 2012. Oppaasta otimme myös kopiot liitteeksi
raporttiosuuteen.
Projektin päättäminen aikaistui, koska valmistumisemme sairaanhoitajiksi
aikaistui myös puolella vuodella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projekti
olisi päättynyt helmikuun lopussa 2013. Projektin päättämisajankohdaksi
asetimme ajan 30.11.2012.
Projektin eteneminen turvattiin säännöllisillä projektikokouksilla, joita olemme
pitäneet lukuisia kertoja, johon sisältyy myös ohjaustilanteet. Projektityön tekijät
olivat sitoutuneita projektin tekoon, sillä vain parista kokoontumisesta on joku
ollut pois hyvän syyn takia.
(Shaw
1981)
Hajautettu
kommunikaatioverkko
on
myös
keskitettyä
tehokkaampi monimutkaisten tehtävien ratkaisemisessa. Ryhmän työmoraali on
myös hajautetussa kommunikaatioverkossa korkeampi kuin keskitetyssä
verkossa.
(Niemistö. 2000. s. 118). Hajautetulla kommunikaatioverkolla
tarkoitamme sitä, että kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisia.
14
Päätehtävät
Aikataulu
1.Projektin
ideointi- 08/2010 – 12/2010
vaihe ja aiheeseen
perehtyminen
2. Projektin
01/2011 – 09/2011
Tulokset
Valmistava seminaari
suunnitteluvaihe
Projektisuunnitelma
Sopimus
yhteistyökumppanin
kanssa
3. Oppaan suunnittelu 10/2011 – 10/2012
ja toteutus
Valmis tuote
4. Projektin
Loppuraportti
30.11.2012
päättäminen
Taulukko 1. Projektin päätehtävät ja aikataulu
15
4 OPPAAN SISÄLTÖ
4.1 Yleistä
Väestöstä 1-4 % sairastaa jossakin elämänsä vaiheessa kroonista haavaa.
Väestön ikääntyessä ja diabeteksen esiintyvyyden lisääntyessä haavapotilaiden
määrä lisääntyy nopeasti. Haavapotilaiden määrän lisääntyessä on selvää, että
suurin osa kroonisista haavapotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa.
Haavan
menestyksekkään
hoidon
edellytys
on
haavan
perussyyn
tunnistaminen. Moniammatillisessa haavanhoitotiimissä lääkärin tehtävä on
potilaan huolellinen perustutkimus, sen avulla arvioidaan jatkotutkimuksen tarve
ja kiireellisyys
(Hannuksela ym. 2011 s. 32 ).
Tärkeimmät haavan paranemista ennustavat tekijät ovat haavan kesto ja koko.
Tehokas hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti. Mitä kauemmin ja mitä
suurempi
haava
on,
sitä
pienempi
mahdollisuus
sitä
on
parantaa
konservatiivisin keinoin. Hoidon onnistumisen edellytys on, että haavan syy on
tiedossa ja hoito voidaan kohdistaa oikein. Lääkäri selvittää etiologian ja vastaa
hoitolinjojen
valinnasta,
ravitsemussuunnittelijaa
lisäksi
tai
tarvitaan
fysioterapeuttia,
hoitajaa,
jalkaterapeuttia,
moniammatillista
tiimityötä.
(Hannuksela ym. 2011. s. 136).
Hoitajalta
haavojen
moninaisuus
vaatii
tietoa
sairauksista,
lääkkeistä,
allergioista ja ravitsemuksesta. Tavoitteena on, että hoitaja osaa hoitaa haavaa
sekä seurata sen paranemisvaiheita. On myös pystyttävä päättämään, milloin
hoidon voi siirtää potilaalle itselleen, mutta ymmärtää myös, milloin tarvitaan
erikoissairaanhoitoa tai muita asiantuntijoita (Karvinen. 2012. s. 13).
Oppaassamme
akuuteista
käsittelemme
haavoista
kroonisista
palovammaa
sekä
haavoista
lisäksi
painehaavaa
infektoitunutta
sekä
haavaa.
Oppaastamme on hyötyä haavanhoidon parissa työskenteleville. Oppaamme
on sähköinen ja se liitetään PPKY Kallion sähköiseen potilastietojärjestelmään.
16
Yleisesti haavasta käytetään nimeä vulnus tai ulcus. Haavat jaetaan
akuutteihin eli vulnus haavoihin ja ulcus haavasta puhutaan, kun elimistön
sisäinen sairaus on aiheuttanut haavan. Akuutit vulnus haavat johtuvat
äkillisestä kudosvauriosta esimerkiksi tapaturman seurauksena. Painehaavaksi
kutsutaan haavaa, joka syntyy paineen seurauksena (Iivanainen ym. 2009. s.
499).
Haava määritellään katkokseksi integriteetissä eli eheydessä, jolloin kudos
katkaistaan joko tahallisesti, esimerkiksi kirurgin veitsellä, tai haava syntyy
tapaturmaisesti. Haavan sanaa vulnus käytetään, kun ulkoinen väkivalta,
trauma, on aiheuttanut kudosvaurion. Esimerkiksi ampumahaava on vulnus
sclopetarium.
Ulcus, sisäisen sairauden aiheuttama haava, esimerkiksi
säärihaava on ulcus crudis. Haavan paranemisen biologiassa erotetaan kolme
vaihetta; inflammaatio-, proliferaatio- ja maturaatiovaihe, nämä vaiheet
tapahtuvat lomittain (Iivanainen ym. 2009. s. 499).
Suomessa painehaavojen hoitokustannusten arvioidaan olevan noin 200
miljoonaa
euroa
vuodessa.
Ne
ovat
potilaalle
kivuliaita,
huonontavat
elämänlaatua, lisäävät infektioalttiutta ja kuolemanvaaraa. Vuonna 2010
Kuopion Yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin selvitys painehaavojen
esiintyvyydestä teho-osastolla. Tulokset osoittivat, että painehaava syntyy
keskimäärin jo kolmessa vuorokaudessa. Iällä ja oliko potilas leikattu, ei ollut
merkitystä. Kuopiossa kehitettiin asentohoitoa, kuntoutusta ja kirjaamista
(Kukkola. T. 2012. s. 5).
Pitkittynyt haavanhoito ilman parantumista estävän tekijän selvittämistä
vaihtelevine haavanhoitoineen ja – käytäntöineen on suuri kustannustekijä.
Tärkeimpänä asiana on haavojen ennaltaehkäisy, josta päävastuu on
perusterveydenhuollossa. Hoitoketjussa tulisi olla selkeä ohjeistus oikeasta
hoidosta ja oikeaan aikaan. Laadukas ja kustannustehokas haavojen hoito
edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja hoitolinjoja, jotka
perustuvat tutkimusnäyttöön ja kliiniseen kokemukseen.
Hoitosuositusten
mukaan
nykyaikaisilla
haavanhoitotuotteilla
pystytään
pidentämään hoitokertojen väliä. Markkinoilla on kuitenkin paljon tuotteita ja
17
niiden sopivuutta ja oikeaoppista käyttöä ei hallita riittävän hyvin, mikä aiheuttaa
turhia kustannuksia.
Hyvään
paikallishoitoon
kuuluu
haavan
puhdistaminen,
infektion
ja
kosteustasapainon hallinta sekä herkän uudisihon kasvun suojaaminen.
Haavan paikallishoito on toimenpide, jossa hoito ja sidosmateriaalit valitaan
tilanteen mukaan.
Haavanhoitoperiaatteisiin kuuluvat myös hyvä käsihygienia, käsittelykivun
huomioiminen ja aseptiikan noudattaminen, (ensin hoidetaan puhtaat haavat ja
vasta sen jälkeen infektoituneet haavat), optimaalisen paranemisympäristön
luominen, elimistön omien mekanismien tukeminen haavan paranemisessa ja
oikean haavanhoitotuotteen valinta. Kipulääkitys tulee huomioida ennen
haavanhoidon aloitusta ja kipua tarkkaillaan hoidon aikana. ( Iivanainen ym.
2009. s. 502 - 503)
Ravitsemuksen
ohjauksella
ennaltaehkäistään
sairauksia
tai
osaltaan
hoidetaan syntyneitä sairauksia. Haavapotilas voi tarvita yksityiskohtaisen
ravintoanamneesin,
jonka
voi
tarvittaessa
tehdä
ravitsemusterapeutti.
Ikääntyvien ravitsemuksen kartoituksessa voidaan käyttää apuna MNA ( Mini
nutritional
assessesment)
testiä
(www.ktl.fi/attachments/suomi/terveydenhuollon_ammattilaisille/tapaturmat/ikina
-opas/liite7.pdf.)
Eurooppalaisten ravitsemissuositusten mukaan vajaaravitsemuksen riski tulee
tunnistaa 24 tunnin sisällä potilaan saavuttua sairaalaan. Tunnistukseen
käytetään pätevää luotettavaa ja käytännöllistä mittaria. Tällaisia ovat
esimerkiksi
NRS-2002
ravitsemushoitosuositus).
ja
MUST
(Valtion
ravitsemusneuvottelukunta,
Haavapotilaille suositeltu energian saanti on 30 –
35kcal/tavoitepainokilo ja proteiinin saanti 1,25 - 1,5 g/ tavoitepainokilo sekä
päivittäin yksi pakkaus kliinistä täydennysravintovalmistetta useiden viikkojen
ajan.
Huolehditaan
ravintovalmisteet
ovat
myös
riittävästä
oleellinen
osa
(Siljamäki- Ojansuu. TAYS. 2012. s. 25).
18
nesteiden
saannista.
haavapotilaan
Kliiniset
ravitsemushoitoa.
4.2 Avoimen haavan väriluokitus
Hoitajan on osattava haavan paranemisvaiheet, avoimen haavan väriluokitus ja
haavanhoidon periaatteet. Terveydenhoitoamme kuormittavat diabeetikkojen
jalkahaavat, laskimo- ja valtimohaavat, painehaavat sekä palovammat. Täytyy
tietää diagnoosi, ennen kuin hoitaa lisäksi haavojen paraneminen edellyttää
tuotteiden oikeaa käyttöä. (Ilmarinen. 2012. s. 23)
Avoimen haavan väriluokituksilla selvennämme lukijoille, mitä tarkoittaa
vaaleanpunainen, punainen, keltainen ja musta haava. Väriluokitus ohjaa
hoitajaa
ymmärtämään
haavan
pinnassa
esiintyvän
kudoksen
paranemisvaiheen. Oppaassa väriluokitus näkyy myös värillisenä kuvana. Värin
lisäksi hoitajan tulee huomioida myös muut oireet, joita käsittelemme
myöhemmin raportissamme.
Suomen
haavanhoitoyhdistys
määrittelyineen.
vaaleanpunainen,
ry
Suomenkielisen
punainen,
on
laatinut
väriluokituksen
keltainen
ja
VPK-M-väriluokituksen
lyhenne
musta.
tulee
sanoista
Väriluokitus
soveltuu
avonaisen pinnallisen tai syvän pinnallisen hoidettavan haavan luokitukseen.
Väriluokituksen käyttö on helppoa, koska värit ilmaisevat haavapinnassa
esiintyvää
kudosta,
paranemisvaiheessa
vaikkakin
olevaa
samassa
kudosta.
haavassa
Pelkän
värin
voi
olla
perusteella
eri
valittu
haavasidos voi olla joskus virheellinen, sillä esimerkkinä punainen, puhtaaksi
arvioitu haava voi olla infektoitunut (Hietanen ym. 2005. s. 23 - 24).
Vaaleanpunainen haava sisältää epiteelisolukkoa, jossa proliferaatio eli
solujen nopea kasvu on loppunut ja haava siirtyy maturaatiovaiheeseen.
Vaaleanpunaista haavaa tulee suojata mekaanisilta ärsykkeiltä ja ihon
venyttymiseltä. Haavaa voidaan suojata sidoksella
( Iivanainen ym. 2010. s.
476).
Punaisella värillä haavanpohjassa oleva granulaatiokudos on herkkää kudosta
ja on tärkeää mahdollistaa sen kasvu. Granulaatiokudosta tarvitaan haavan
umpeutumista varten enemmän, mitä suuremmasta haavasta on kyse.
Kirkkaanpunainen granulaatiokudos on merkki paranevasta haavasta. Hoidon
tavoitteena on, että granulaatiokudoksen kasvua ei häirittäisi. Tällöin hoito
19
täytyy toteuttaa erityisen hellävaraisesti. Mikäli granuloivaan haavaan on
tarttunut hoitosidoksia, niitä ei tule irrottaa väkivaltaisesti, vaan kevyellä
suihkutuksella
( Iivanainen ym. 2010. s. 478).
Keltaisella haavalla tarkoitetaan haavanpohjassa olevaa pehmeää kuollutta tai
paksua sitkeää kudosta. Väri vaihtelee kerman valkoisesta keltavihreään.
Haavanpohjassa voi esiintyä märkää, fibriiniä tai solun osia ja se voi erittää
runsaasti. Infektoitunutta haavaa ja keltaista haavaa ei tule sekoittaa
keskenään. Hoidon periaatteena on keltaisen kudoksen hajottaminen ja sen
poistaminen ( Iivanainen ym. 2010. s.479).
Mustalla haavalla tarkoitetaan haavapohjassa olevaa mustaa, harmaata tai
ruskeaa kiinni tarttunutta kuollutta kudosta. Väri voi vaihdella haavan erityksen
mukaan. Mitä kuivempi haava, sitä tummempaa kuollut kudos on väriltään.
Mustan kuolleen kudoksen ja keltaisen fibriinikudoksen poistaminen on
edellytys haavan paranemiselle. Mustan haavan hoito-ohjeena on nekroottisen
kudoksen poisto. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin huomioitava, että alueella on
riittävä verenkierto, jotta haavan paraneminen on mahdollista ( Iivanainen ym.
2010. s.452).
20
4.3 Palovammat
Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama paikallinen
kudostuho. Suomessa hakeutuu palovamman johdosta lääkärin hoitoon vuosittain noin
13 000 henkilöä. Sairaalahoitoon joutuu noin 1 300, joista lähes puolet on lapsia.
Hengenvaarallisia
palovammoja
sattuu
vuosittain
noin
100.
(http://www.iholiitto.fi/palovammayhdistys/palovamma/)
Suurin osa palovammoista aiheutuu kuuman nesteen roiskahtamisesta iholle,
esimerkiksi lapsen vetäessä kahvikupin pöydältä päälleen. Palovamman syvyys
on riippuvainen altistusajasta ja kosketuslämpötilasta. Jo +52 asteen lämpötila
aiheuttaa syvän palovamman 20 minuutin aikana. +60−+70 asteen lämpötila,
esimerkiksi kahvin läikähtäessä kupista vaatteille, aiheuttaa pinnallisen
palovamman muutamassa sekunnissa. Sadan asteen lämpötila aiheuttaa syvän
palovamman sekunnin aikana. (Iholiitto ry. 2011. s.4)
Palovamma syvenee 48-72 tunnin ajan, pintaverenkierto heikkenee ja alun
syvemmät osat muuttuvat kuolleiksi. Toisen asteen palovamman laajuuden voi
arvioida vasta noin kolmen vuorokauden päästä. On tärkeää tietää mikä
palovamman aste on, ettei hoideta konservatiivisesti, jos vamma vaatisikin jo
leikkaushoidon. Näin säästetään potilas turhilta kivuilta ja arpimuodostukselta,
jotka vaativat pitkiä jälkihoitoja ( Hietanen ym. 2005. s.126).
Palovammaksi kutsutaan ihon tai sen alaisten kudosten vauriota. Vamma
syntyy yleensä lämmön, sähkön tai kemiallisten aineiden vaikutuksesta.
Pinnallisissa vammoissa hoito on yksinkertaista; vähennetään kipua ja
käytetään
edullisia
palovammoissa
sidoksia.
tarvitaan
tietoa
Sairaalahoitoa
vamman
ja
leikkausta
luonnollisesta
vaativissa
paranemisesta.
Haavanhoito on tärkeä osa hoitoa sillä se eroaa muun tyyppisten haavojen
hoidosta ( Hietanen ym.2005. s. 125).
Ensimmäisen
asteen
palovamma
käsittää
ihon
uloimman
osan
eli
epidermiksen. Iho on punoittava, kuten esimerkiksi auringon polttama iho. Iho
on myös alussa kosketusarka, punainen ja kuiva sekä hieman turvonnut.
Vamma paranee noin viikossa arpia jättämättä ( Iivanainen ym. 2010. s. 748 751).
21
Toisen asteen pinnallinen palovamma ulottuu verinahan eli dermiksen
ylempiin kerroksiin. Ihoon kehittyy nopeasti ohutseinäisiä rakkuloita, joiden alla
on punoittava ja arka verinahka. Vamma paranee noin kahdessa viikossa
konservatiivisella hoidolla ( Iivanainen ym. 2010. s. 748 – 751).
Toisen asteen syvä palovamma vaurioittaa dermistä syvemmältä. Ihoon
syntyy rakkuloita, jonka alla verinahka on ensimmäisinä päivinä hyvin arka ja
punoittava. Muutamien päivien kuluttua palovammaan muodostuu vaaleaa,
katteista kuollutta kudosta dermiksen tuhoutumisen seurauksena. Vamma
hoidetaan useimmiten kirurgisesti kuolleen kudoksen poistolla ja ihonsiirrolla (
Iivanainen ym. 2010. s. 748 – 751).
Kolmannen asteen palovamma ulottuu koko ihon läpi jopa lihaksiin ja luuhun
asti. Palovammahaavan väri vaihtelee korppumaisesta mustasta nahkamaiseen
vihreään tai harmaaseen. Rakkuloita ei synny ja iho on tunnoton. Vamma
hoidetaan lähes poikkeuksetta leikkaamalla ( Hietanen ym. 2002. s. 126 - 127).
Palovamman sijainti, laajuus, syvyys, potilaan ikä ja perussairaudet ovat
ratkaisevia
palovammat
valittaessa
palovamman
hoidetaan
hoitopaikkaa.
avosairaanhoidossa,
Ensimmäisen
toisen
asteen
asteen
pinnalliset
polikliinisesti. ( Iivanainen. ym. 2009. s. 518) Keskussairaalassa hoidetaan
syvät palovammat, jotka ovat alle 20%. Vamma, jossa ihon pinta-alasta on
palanut yli 20 %, hengitysteiden palovamma, vaikea sähköpalovamma ja
kasvojen,
käsien
ja
sukupuolielinten
palovamma,
hoidetaan
palovammakeskuksissa, joita ovat Helsinki-Uudenmaan Sairaanhoitopiiriin
kuuluva Töölön sairaala ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Lopullinen arviointi tapahtuu 48h kuluttua vamman syntymisestä. Hoitaja tekee
tarkan selvityksen palovamman synnystä, milloin tapahtunut, mitä tapahtunut ja
mikä on vamman aiheuttaja. Hoitaja kirjaa ylös sijainnin, laajuuden, ihon värin ja
tunnon, turvotuksen ja kivun. Palovamma alue puhdistetaan vedellä, miedolla
pesunesteellä tai keittosuolalla. Irtaantunut iho ja kaikki muut epäpuhtaudet
poistetaan saksilla ja atuloilla. Rakkulat puhkaistaan, jos ne ovat pinkeitä.
Puhdistettu palovamma-alue kuivataan puhtailla taitoksilla. Pienempiin kuin 2-3
prosenttia käsittäviin vammoihin, laitetaan haavaa vasten paksu kerros 3-5mm
hopeasulfadiatsiinivoidetta
ja päälle silikoniverkkosidos
22
ja päälle runsaasti
kudosnestettä imeviä taitoksia. Hopeasulfadiatsiinivoidetta käytettäessä sidos
avataan seuraavana päivänä. Tuotetta ei käytetä sulfa- tai hopea allergisille
potilaille. Käyttöaika on seitsemän vuorokautta.( www.terveysportti.fi/sh:n
käsikirja)
Markkinoilla on myös vaahtosidoksia, jotka on suunniteltu vähän tai
kohtalaisesti erittäville haavoille. Vaahtosidos imee haavaeritettä ja pitää
haavaympäristön kosteana. Lisäksi se estää teknologiansa ansiosta eritteen
vuotamisen haavan reunojen ulkopuolelle, joten se minimoi maseraatiota. Sidos
ei tartu haavaan eikä vahingoita ympäröivää ihoa, joten sen vaihtaminen on
potilaalle
kivutonta.
(www.molnlycke.fi)
Vaahtosidoksia
käytetään
palovammojen hoidossa erityksen vähentyessä.
Hydrofiber sidokset tarjoavat sekä tehokkaan eritteen hallinnan että sidoksen
antimikrobisen vaikutuksen.
Ionisoitu hopea tehoaa myös laajakirjoisiin
bakteereihin, kuten MRSA:han. Vaikutus alkaa 30 minuutin kuluttua sidoksen
laittamisesta. Imukykyä voidaan tehostaa kerrostamalla tuotetta. Sidos sisältää
1,2% ionisoitua hopeaa. Sidos levitetään kuivana haava-alueelle jättämällä
vähintään 5cm reunat vamman ulkopuolelle. Kun sidos on geeliytynyt täysin,
pitää se vaihtaa. Sidos vaatii toiseksi sidokseksi esimerkiksi polyuretaanikalvon.
(www.hydrofiber.fi )
4.4 Painehaavat
Euroopan
painehaava-asiantuntija
neuvoston
mukaan
painehaava
on
paikallinen kudosvaurio (nekroosi), jonka aiheuttaa hiussuonien tukkeutuminen.
Hiussuonien sulkeutuminen tapahtuu pitkäaikaisen paineen seurauksena.
Suurin osa painehaavoista on ehkäistävissä asentohoidolla. Painehaavojen
kehitys tapahtuu neljässä vaiheessa. Haava esiintyy ihonalaisessa kudoksessa
tai lihaskudoksessa. Positiivinen asia on, että voimme nähdä myös iholla selviä
merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa, kuten punoitusta tai rakkulaa.
Euroopan painehaavaneuvosto määrittelee painehaavan (pressure ulcer) ihon
tai ihonalaisen kudoksen paikalliseksi vaurioksi, jonka aiheuttaa paine,
venyttyminen tai hankaus, joko yhdessä tai erikseen. Painehaava kehittyy
tyypillisesti sellaiseen kohtaan, joissa on luinen uloke. Pitkittynyt, kohtisuora,
23
staattinen ulkoinen paine kehon luisen ulokkeen kohdalla, voi johtaa
kudosiskemiaan ja edelleen palautumattomaan kudosnekroosiin .
Painehaava kehittyy useimmiten ensimmäisinä hoitopäivinä, potilaille, jotka
jäävät akuutin sairauden tai vamman takia vuodepotilaiksi. Lisäksi korkea ikä,
liitännäissairaudet ja nukutus voivat altistaa painehaavalle. Riskitekijöistä
liikkumattomuus on tärkein tekijä, lisäksi vaikuttaa ihon kosteudesta johtuva
maseroituminen, vajaaravitsemus ja ikä ( Hietanen ym. 2005. s. 186 - 188).
Diagnoosi perustuu ihovaurion syvyysluokituksen, koon ja syvyyden arviointiin
sekä kirjaamalla ylös. Valokuvaus auttaa dokumentaatiossa ja paranemisen
seuraamisessa. Alkuvaiheen rutiinilaboratoriokokeita ovat CRP ja haavan
bakteeriviljely
sekä
seerumin
albumiini
ja
prealbumiini,
ravitsemustilan
arvioimiseksi. Nortonin riskiluokitusasteikolla arvioidaan potilaan henkinen tila,
toimintakyky, liikuntakyky ja inkontinenssi ( Hietanen ym. 2005. s. 188 – 190.).
Painehaavan
hoito
on
alkuvaiheessa
aina
yleensä
konservatiivista.
Asentohoidolla ja painehaavapatjalla estetään kuormituskohdan painetta.
Mahdollisuuksien
mukaan
parannetaan
yleiskuntoa,
ravitsemustilaa
ja
perussairauksia. Ravitsemushoidon merkitys on suuri ja antibioottia käytetään
herkkyysmäärityksen mukaan tarvittaessa ( Hietanen ym. 2005. Haava. 188 191, 201 - 202).
Painehaavat luokitellaan asteittain. Oppaassamme on kuvattuna neljän asteen
painehaavat. Yhdysvalloissa on käytettävissä myös luokittelematon kategoria,
jolla tarkoitetaan koko ihon tai kudoksen vauriota, jonka syvyys on tuntematon.
I-asteella
tarkoitetaan
sitä,
että
ehjällä
iholla
on
värjäytymiä,
myös
vaalenematonta punoitusta (eryteema), sinertäviä/liloja ja mustia värjäytymiä.
Epidermis on kuitenkin ehjä. Ensimmäisen asteen painehaava on vaikea
havaita. ihon punoittaminen voi johtua monesta eri syystä, kuten ulosteesta tai
virtsasta. Painehaavojen kohdalla on oltava tarkkana, sillä ensimmäisen asteen
painehaava pahenee nopeasti. Ellei ole varmuutta ihon punoittamisen syystä,
sitä tulee hoitaa painehaavana, mikäli se on paineen alaisella alueella (
Hietanen ym. 2005. s. 189).
24
II-asteen
painehaavassa
pinnallisena
avoimena
iholla
haavana,
on
pinnallinen
jossa
vaurio.
haavanpohja
on
Tämä
ilmenee
punainen
tai
vaaleanpunainen ( Hietanen ym. 2005. s. 189).
III-aste on koko ihon läpäisevä kudosvaurio. Subkutaaninen rasva voi olla
näkyvissä, luu, jänne ja lihas eivät kuitenkaan ole paljaana. Haavakatetta voi
esiintyä, mutta se ei estä havaitsemasta haavan syvyyttä. Haavassa saattaa
olla taskumaisia kohtia ja onkaloitumista. III asteen painehaavan syvyys
vaihtelee
haavan
anatomisen
sijainnin
mukaan.
Nenänselässä,
korvanlehdessä, takaraivolla ja kehräsluissa ei ole subkutaanista ( rasva-)
kudosta, joten näillä alueilla III asteen haavat voivat olla matalia. Toisaalta myös
merkittävästi rasvaa sisältäville alueille voi kehittyä huomattavan syviä III asteen
painehaavoja. Luu tai jänne ei ole näkyvissä eikä suoraan palpoitavissa (
Hietanen ym. 2005. s.189).
IV-asteella tarkoitetaan koko ihon ja ihonalaisen kudoksen vauriota, jolloin luu,
jänne tai lihas on paljaana. Kudosnekroosia ja haavakatetta saattaa esiintyä.
Haavassa on useita taskumaisia kohtia ja onkaloitumista. IV asteen
painehaavojen
Nenänselässä,
syvyys
vaihtelee
korvanlehdessä,
niiden
anatomisen
takaraivolla
ja
sijainnin
mukaan.
kehräsluissa
ei
ole
subkutaanista ( rasva-) kudosta, joten näillä alueilla asteen haavat voivat olla
matalia. IV asteen haavat voivat ulottua lihakseen ja/tai tukikudoksiin (
esimerkiksi. faskia, jänne tai nivelkapseli) saakka, jolloin myös osteomyeliitti ja
osteiitti ovat mahdollisia. Paljastunut luu tai lihas on näkyvissä tai suoraan
palpoitavissa.
(Euroopan
painehaava-asiantuntijaneuvosto
Epuap
2009.
Painehaavojen ehkäisy Pikaopas. )
Painehaavan tunnistamiseen käytetään apuna Suomen haavanhoitoyhdistys
ry:n suosittelemaa ``painehaavaumahelpperiä``, jossa painehaavauman syvyys
luokitellaan EPUAPin 1-4 asteen luokituksen mukaisesti.
Bradenin asteikko soveltuu hyvin varsinkin vuodeosastokäyttöön. Asteikko
on kehitetty aikuispotilaille. Riskiluokitus ei myöskään ole tarkoitettu tetra- ja
paraplegia – potilaiden painehaavariskiä koska he ovat aina korkeassa
vaarassa
saada
painehaavoja.
Bradenin
asteikko
koostuu
kuudesta osatekijästä. Pisteytys (risk score) vaihtelee 6-23 pistettä. Normaali
25
piste
määrä
terveelle
ihmiselle
ilman
riskiä
on
23.
Kohonneessa
painehaavariskissä pisteytys on 18 tai alle.
Riskiluokitus tulisi tehdä heti sairaalaan tullessa tai viimeistään vuorokauden
aikana ja sen jälkeen parinvuorokauden kuluttua tai kun tilanne muuttuu. Sen
jälkeen luokituksen tekemisen tiheys riippuu potilaan tilasta ja sairaalassa
oloajasta ( Hietanen ym. 2005. s.190 - 191).
Nortonin asteikko koostuu viidestä osatekijästä ja pisteytys vaihtelee 5-20.
Kriittinen raja saada painehaava on 14 pistettä tai sen alle. Henkistä tilaa
arvioidessa mitataan vireystaso ja orientaatio. Toimintakykyä arvioidaan kykyä
suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Liikuntakykyä arvioitaessa mitataan kykyä
liikkua
itsenäisesti, liikuttaa
Inkontinenssillä
tarkoitetaan
itseään
vuoteessa tai istua
ulosteen
tai
virtsan
tai
ilman tukea.
kummankin
pidätyskyvyttömyyttä. Jos virtsan inkontinenssiä hoidetaan laittamalla potilaalle
virtsakatetri tai cystofix, poistuu inkontinenssin aiheuttama vaara tilapäisesti (
Hietanen ym. s. 190 - 191).
Hoidon tavoitteena on laskea painetta hiussuonissa, jotta verenkierto paranisi
iskeemisillä alueilla. Tavoitteena on myös edistää haavan paranemisprosessia
ja terveen kudoksen muodostumista. Haavasidoksen tulee tarjota bakteerieste,
joka suojaa haavaa kontaminaatiolta, infektioilta ja mekaaniselta traumalta sekä
tarjoaa optimaalisen haavanhoitoympäristön. Ensisijainen sidos tulisi valita
seuraavien kriteerien mukaan: sidoksen tulee vähentää ihovaurion riskiä, sen
asettamisen ja poistamisen tulee olla helppoa ja sidoksen tulee suojata itse
haavaa. Sidoksen valintaan vaikuttavat haavan vaikeusaste ja sijainti. (
Hietanen ym. 2004:Haava)
Euroopan
painehaava-asiantuntijaneuvoston
mukaan
painehaavojen
hoitosuositukset etenevät asteiden mukaan.
I-asteen hoidon tavoitteena on poistaa paine punoittavalta alueelta. Punoitus
saattaa hävitä, kun paine poistetaan ja jos ihonalainen kudos ei ole vielä
vaurioitunut. Punoittavaa aluetta ei saa hieroa. Punoittava iho suojataan
kosteudelta ja hankaamiselta haavakalvolla tai ohuella hydrokolloidilevyllä.
Paineen poistamisen apuvälineet valitaan potilaan riskiluokan mukaisesti.
26
Liikuntakykyisille potilaille riittää vuoteessa ollessa tai istuessa matala- tai
keskiriskisille tarkoitettu painehaavapatja ja istuintyyny sekä säännölliset
asennonvaihdot.
II-asteelle tavoitteena on puhdistaa ja suojata haava. Poista paine haavalta.
aiheuttajan ja paineen poistuttua haava paranee yleensä konservatiivisella
hoidolla. Haava on yleensä punainen ja granuloiva tai keltainen ja
fibriinipeitteinen ja on harvoin infektoitunut. Sidosten valinnassa pyritään
harvoin tapahtuviin sidevaihtoihin. Sidokseksi valitaan haavaan oireiden
mukaisesti
haavaan
tarttumaton
hydrokolloidi-
polyuretaanivaahtosidokset. Paineen poistaminen
tai
geelisidokset
kuten
tai
ensimmäisessä
asteessa.
III-asteessa
tavoitteena
on
poistaa
kuollut
kudos ja
hallita
runsasta
haavaeritettä. Lisäksi pyritään poistetaan painetta haavalta. Haava paranee
harvoin konservatiivisella hoidolla ilman korjausleikkausta, tai sen paraneminen
kestää erittäin kauan. Haava ulottuu usein taskumaisesti ihon alle, on runsaasti
erittävä sekä on usein infektoitunut. Haavaympäristö maseroituu helposti.
Haava voi olla myös kuivan, paksun nekroosin peitossa, jolloin sen syvyyttä on
vaikea arvioida ennen nekroosin kirurgista tai mekaanista puhdistamista.
Haavan koko tulee tutkia huolella joko sormen, pumpulitikun tai sondin avulla.
Haava pestään päivittäin. Puhdistetaan haava varovaisesti myös ihon alta.
Sidokseksi valitaan erittäin imevät, onkaloihin tarkoitetut sidokset: alginaatti-,
hydrofiber-
tai polyuretaanivaahtosidokset tai kangasmaiset hydrofobiset tai
aktivoituvat keittosuolasidokset. Varotaan laajentamasta tai tamponoimasta
haavataskua tai onkaloa sidoksella. Haavaeritteen ja ulkoapäin tulevan
kosteuden
hallitseminen
tulee
kiinnittää
erityistä
huomiota.
Paineen
poistamiseen haavalta tarvitaan korkeanriskinen patja tai istuintyyny. Ilman
painetta poistavia apuvälineitä pitää potilaan asennon olla vuoteessa sellainen,
ettei haavalle tule kuormitusta.
IV-asteessa puhdistetaan haava, hoidetaan infektio sekä hallitaan liiallinen
erite.
Lisäksi
poistetaan
paine
haavalta.
Haava
ei
parane
ilman
korjausleikkausta. Haava on taskumainen tai onkaloituva, etenkin ristiselän ja
pakaran alueella. Onkalo saattaa fisteloitua niveleen asti ja on usein
27
infektoitunut.
Haavaympäristö
maseroituu
helposti.
Haava
puhdistetaan
huuhtelemalla. Hoito ja sidokset valitaan sekä paineen poistaminen kuten
asteessa III.
28
4.5 Infektoitunut haava
Haavainfektio tarvitsee organismin syntyäkseen ( hiiva, bakteeri, virus). Näillä
on kyky saada aikaan infektioita. Tartunta-alttiin henkilön ja sopivan
tartuntareitin löytyessä, taudin aiheuttaja tunkeutuu elimistöön joko sen
ulkopuolelta tai toisesta elimistön osasta ja saa aikaan infektion. ( Iivanainen
ym. 2002. s. 229 ).
Bakteereille iho on runsas ravinteinen ympäristö. Iholla on paljon erilaisia
bakteereita niin sanottua normaaliflooraa. Vain harvat bakteerit aiheuttavat
iholla infektioita. Kun elimistön oma puolustuskyky on heikentynyt, voi
normaaliflooran bakteerit aikaan saada infektioita ja tämän seurauksena iholle
voi syntyä haavoja tai haavat voivat infektoitua ( Iivanainen ym. 2002. s. 229 ).
Paikallis- ja yleisoireet ilmenevät haavainfektion yhteydessä, joko yhdessä tai
erikseen. Ensisijaisesti haavainfektio diagnosoidaan kliinisen kuvan eli haavan
ulkonäön perusteella. Paikallisoireita voivat olla haavan reunojen punoitus,
turvotus sekä kipu. Tähän kuuluvat myös potilaan muut oireet, kuten lämpöily.
Infektion levitessä haavaan kertyy märkäistä eritettä tai katetta. Myös haavan
erite ja kudos haisevat pahalle. Hoitamattomana haavainfektio voi johtaa jopa
välittömään haava sepsikseen eli verenmyrkytykseen. Tällöin potilaalle tulee
yleisoireita mm. kuumeen nousua, tulehdusarvojen nousua sekä yleistä
huonovointisuutta. Potilaan tila on tällöin vakava ( Iivanainen ym. 2002. s. 231).
Tulehtuneen haavan ensi oireina ovat haavan punoitus ja kosketusarkuus.
Haava-alueella on myös nähtävissä turvotusta ja koskettaessa ihon pintaa, se
voi tuntua kuumottavalta. Potilas yleensä kertoo jomottavasta kivusta ja
käsittely arkuudesta. Haavan reunaa ja pohjaa tarkastellessa verenvuotoa on
nähtävissä, tämä on merkkinä epitelisaatio kudoksen häviämisestä ja sen
korvaa nekroottinen (epäterve) kudos, joka lisääntyy tulehduksen kasvaessa.
(Iivanainen ym. 2002. s. 231).
Haava eritteen määrä lisääntyy, väriltään se on sameaa ja koostumukseltaan
kiinteää, kokkareista ja märkäistä. Haju on epämiellyttävä, tällöin on syytä ottaa
haavasta bakteeri- ja kudosviljelynäyte.
Näytteestä saadaan selville tautia
aiheuttava patogeeni ( Iivanainen ym. 2002. s. 231).
29
Bakteeriviljely
on
perusmenetelmä
haavainfektion
toteamisessa
sekä
mikrobilääkeherkkyyden määrittämisessä. Bakteeriviljely voidaan ottaa erite- tai
kudosnäytteestä
tai
punktionesteestä.
Luotettavimmat
tiedot
infektionaiheuttajasta saadaan haavarevision yhteydessä, kuin pinnallisen
bakteeriviljelyn yhteydessä. Viljelyssä kasvaville bakteereille määritellään
mikrobilääkeherkkyys ( Iivanainen ym. 2002. s. 231 ).
Bakteeriviljelyn tarkoituksena on infektion alkuperän selvittäminen pinnallisesta
märkänäytteestä. Viljely otetaan avoimelta haavalta, puhdistuksen jälkeen liika
haavaerite imeytetään harsosidokseen. Näyte otetaan pumpuli- tai hiilitikkua
pyöräyttämällä haavan onkalosta tai pohjalta ihoon koskematta. Näytetikku
laitetaan kuljetusputkeen ja tutkimuspyyntölomake päivitetään. Tässä tulee
ilmetä suunniteltu tai meneillään oleva antibioottihoito, bakteeriresistenssin
määritystä varten (Iivanainen ym. 2002. s. 231 ).
Infektoitunutta haavaa hoidetaan paikallishoitona, joka valitaan tilanteen
mukaan. Tarkoituksena on puhdistaa haava kuolleesta ja infektoituneesta
kudoksesta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tämä onnistuessaan
mahdollistaa haavan paranemisen. Infektoituneeseen haavaan käytetään
haavasidosta joka vähentää bakteerikolonisaation määrää sekä kuolleen
kudoksen poistumista haavalta. Sidoksen valintaan vaikuttaa infektion vakavuus
sekä laajuus kudoksessa ja infektoituneen kudoksen määrä, myös haavan haju
ja syvyys vaikuttavat sidoksen valintaan (Iivanainen ym. 2002. s. 236 ).
Euroopan johtava haavanhoitoyhdistyksen (EWMA) mukaan potilaat, joiden
puolustuskyky on heikentynyt, saavat helpommin haavainfektioita. Myös
potilaan ikää pidetään merkittävänä tekijänä. Potilaan perussairauksista mm.
hoitamaton diabetes, ylipaino, alkoholin käyttö, tupakointi sekä huumeiden
käyttö hidastavat haavan paranemista.
30
5 TUOTTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
5.1 Ideointi
Ongelman ja kehittämistarpeen tunnistaminen on tuotekehityksen ensimmäinen
vaihe. Valmiina olevien tietojen pohjalta etsitään kehittämistarpeita, joita
parannetaan. Palveluiden käytön määrät, kustannukset, epäkohdat ja virheet
auttavat mahdollisten ongelmien tunnistamisessa. (Jämsä & Manninen.2000.
Helsinki. s. 29)
Aloitimme opinnäytetyömme ideoinnin syksyllä 2010. Saimme ajatuksen
opinnäytetyöhön työyhteisöstä, josta ilmeni tarve helposti saatavilla olevista
ohjeista koskien haavanhoitoa. Päätimme tehdä projektin, joka liittyy jotenkin
omaan
työhömme
Peruspalvelukuntayhtymä
Kalliossa.
Totesimme,
että
paperiset haavanhoito-oppaat hukkuvat lehtipinoihin, eikä niitä löydä silloin, kun
niitä tarvitsee. Päätimme tehdä sähköisen oppaan, sillä halusimme opiskella atk
taitoja ja kehittää Kallion sähköisten oppaiden valikoimaa.
Tiesimme, että peruspalvelukuntayhtymän hoitajien keski-ikä on 47-vuotta ja
valtaosa perustyön tekijöistä on saanut perehtyä potilasohjelman
viimeisen
viiden vuoden sisällä. Potilasohjelman käyttö on päivittäistä jokaisella hoitajalla.
Sähköistä tietoa ei osata välttämättä hakea verkosta, jossa sitä olisi runsaasti
tarjolla. Tuotteemme mahdollistaa nopean tiedonsaannin samasta paketista.
Otimme yhteyttä henkilöstö- ja laatupäällikköön ja kyselimme yhteyshenkilöä,
saimme ohjeet ottaa yhteyttä ylilääkäriin. Lähetimme ylilääkärille sähköpostilla
kirjeen, jossa kerroimme opinnäytetyöstämme. Saimme luvan tehdä sähköisen
haavanhoito-oppaan
Kallion
potilastietojärjestelmän
yhteydessä
olevaan
kansioon, joka sisältää muitakin ohjeita liittyen hoitotyöhön.
Teimme power pointin suunnitelmastamme ja esitimme sen esimiesforumissa
keväällä 2011. Näin tavoitimme 120 esimiestä, joten saimme suoraan sanallista
palautetta ja neuvoja projektiamme varten. Kysyimme myös työyhteisössä
sähköisen oppaan tarpeesta ja saimme myönteistä palautetta. Projektimme
yhteistyö ja kohde oli jo valmiina, kartoitusta yhteistyötahoista ei tarvinnut enää
tehdä. Tutkittuamme aikaisempia opinnäytetöitä, huomasimme, ettei vastaavaa
31
tuotetta ole tehty tällä alueella. Sähköisiä oppaita löytyy, mutta teimme oppaan
PPKY Kallion sisäiseen sähköiseen potilasohjelmaan, jossa sitä voidaan
täydentää myös jatkossa. Tarve tuotteen tekemiseen lähti työnantajalta.
Tuotteessa on yhdistetty keskeiset organisaatiossamme tarvittavat asiat.
Oppaan visuaalinen ulkonäkö hahmottui mieliimme keskusteluissa, vaikka
sähköisen ohjelman toteutustapa oli meille vielä uutta ja outoa. Oppaan sisältö
ja materiaali muotoutui perusterveydenhuollossa eniten hoidettujen haavojen
perusteella sekä ohjauksessa saadun materiaalin rajauksen myötä. Pääasia oli,
että opas on helposti niiden saatavissa, jotka sitä tarvitsevat.
32
5.2 Luonnostelu
Keväällä 2011 alkoi projektimme tuotekehitysvaihe, eli aloimme rakentaa
tuotteen sisältöä yhdessä. Työmme tuloksena syntyi sähköisessä muodossa
oleva haavanhoito-opas, joka liitettään Effica potilastietojärjestelmään. PPKY
Kalliossa on käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä, josta kansiomme on
helposti kaikkien saatavilla. Kansiomme sisältää hyperlinkkejä, josta on helppo
löytää etsimänsä. Kyseessä on web-sivusto, joka ei kuitenkaan ole jaossa
verkossa.
Projektimme tavoitteena oli luoda yhteisiä ja yhdenvertaisia toimintamalleja
sekä yhteisiä linjauksia perusterveydenhuollon palveluille. Työssämme ei ole
kysymys vain toiminnan kehittämisestä vaan samalla kehitetään ammattiidentiteettiä. Oppaamme avulla jokainen työntekijä oppii käyttämään sähköisiä
haavanhoitosivustoja. Työorganisaatiomme on ideologialtaan innovatiivinen ja
uutta kehittävä. Sähköinen oppaamme otettiin vastaan sanoilla ”miksi tätä ei ole
kukaan aiemmin tehnyt”.
Kun tuotteen valmistelu käynnistyy, on tehty päätös siitä, millainen tuote on
aikomus suunnitella ja valmistaa. Eri tekijät ja näkökohdat ohjaavat tuotteen
suunnittelua ja valmistelua, tämä analyysi on ominaista luonnostelulle ( Jämsä.
& Manninen. 2000. s. 43).
5.3 Sisällön tuotekehitys
Monet tuotteet sosiaali- ja terveysalalla on tarkoitettu tiedon välitykseen
asiakkaille, henkilökunnalle tai eri yhteistyötahoille. Keskeisin sisältö muodostuu
asiasisällöstä, joka kerrotaan mahdollisimman täsmällisesti ja ymmärrettävästi
huomioiden vastaanottajan tiedon tarve. Ongelmallisinta on asiasisällön valinta,
määrä ja mahdollisesti tietojen muuttumisen mahdollisuus. (Jämsä. &
Manninen. 2000. s. 54).
Terveydenhuollon
toiminnallisessa
kehittämisessä
eri
ammattiryhmien
yhteistyön kehittäminen on keskeinen ja tärkeä asia. Lisäksi tuotteen elinkaarta
33
ajatellen huomioimme ympäristövaikutukset tekemällä oppaan sähköiseen
muotoon.
Tuotteemme
asiasisältö
muodostui
haavatyypeistä,
niissä
käytetyistä
Haavatyypeiksi
valitsimme
kolme
yleisimmistä
hoitotuotteista
pääaihetta,
perusterveydenhuollon
ja
jotka
haavaluokituksesta.
olivat
painehaava,
palovamma ja infektoitunut haava.
Tuotteemme kuvien oli tarkoitus herättää mielenkiintoa ja auttaa ymmärtämään
oppaamme
tarkoituksen.
harjoittelemaan
Sivuston
tekstinkäsittelytaitoja,
tekemiseen
johon
kului
olimme
joutuneet
runsaasti
projektin
ulkopuolista aikaa. Tuotteessamme käytimme havainnollista yleiskieltä, loogista
esitysjärjestystä sekä selkeää kappalejakoa.
Esteettisyydessä pyrimme selkeyteen, helposti luettavuuteen ja visuaalisesti
kiinnostavaan ulkonäköön. Tehosteväreinä käytimme Kallion värejä, vaalean
vihreää, violettia sekä mustaa, joten pääkohdat erottuvat selkeästi. Oppaan
laadullisesta sisällöstä vastasi ohjaava opettaja.
Tuotteen elinkaari ja ekologinen näkökulma on käsitelty edellä tehtävässämme.
Elinkaari alkaa jo ideavaiheessa ja siihen sisältyy kaikki tuotteistamisprosessiin
kuuluvat vaiheet. Tuotteemme elinkaaren pituus ei ole itseisarvo (Jämsä &
Manninen 2000. Helsinki. s 110.) Tuotteemme elää päivitysten myötä myös
tulevaisuudessa.
34
5.4 Ulkoasun tuotekehitys
Useat terveys- ja sosiaalialan tuotteet on tarkoitettu informaation välitykseen
asiakkaalle,
sekä
organisaatioiden
henkilökunnalle
ja
yhteistyötahoille.
Informaation välittämisen periaatteita voidaan soveltaa laadittaessa hoitoohjeita asiakkaille ja heidän omaisilleen laadittaessa. Sisältö muodostuu
faktoista
jotka
pyritään
kertomaan
yksinkertaisesti,
ymmärrettävästi
ja
vastaanottajan tiedontarve huomioiden (Jämsä & Manninen. 2000. s 54).
Oppaan ulkoasun tuli olla helppolukuinen ja selkeä. Oppaan tullessa
kuntayhtymän käyttöön, huomioimme ulkoasun kehityksessä nämä seikat.
Oppaan värit valitsimme käyttäen peruspalvelukuntayhtymä Kallion värejä.
Kallion logo kulkee vasemmassa yläreunassa mukana koko ajan. Sivupalkin
värinä käytimme vihreää ja linkkien tehostevärinä violettia. Pohjaväriksi
valitsimme valkoisen, sillä tulostettaessa siitä on helppo saada selvää.
Fonttikoko oli koko ajan sama 11. Mielestämme koko oli selkeästi nähtävää ja
helposti luettavaa. Pääotsikoissa käytimme samaa fonttikokoa lihavoituna ja
alaotsikoissa lihavoituna sekä kursivoituna. Kirjasin tyyppinä käytimme Arial
tyyppiä koko ajan.
5.5 Viimeistely
Viimeistelyvaiheessa hioimme yksityiskohdat, sekä suunnittelimme tuotteen
jakamisen. Viimeistelimme tuotteen niin, että sitä on hyvä jatkaa ja tehdä
sisällöllisiä päivityksiä, kun haavanhoitoon ja tuotteisiin liittyvää uutta tietoa ja
materiaalia
tulee
esille.
Mielestämme
päivityksen
voi
tehdä
jokainen
haavanhoitoon koulutuksen käynyt tai muuten haavojen kanssa työskentelevä.
Jatkokäytöstä päättää PPKY Kallio, jolle luovutamme tuotteemme.
Tarkoituksenamme on, että tuotteemme jää elämään päivitysten muodossa
sisältöä lisäten tai muokaten.
Palautteen saaminen opponoijilta, ohjaavalta
opettajalta sekä Kallion yhteistyökumppaneilta ohjasi tuotteemme etenemistä.
Olemme
tehneet
haavanhoitotyötä
omassa
35
työssämme
vuosikausia
ja
tiedämme
mihin
apua
kaivataan.
Olemme
kertoneet
tuotteestamme
työyhteisöissämme ja työharjoittelupaikoissa PPKY Kalliossa. Työntekijät
osaavat kysyä tuotetta, heitä tuote on kiinnostanut. Esiteltyämme tuotettamme
suunnitteluvaiheessa esimiesfoorumissa, tieto tuotteen tulosta on mennyt
esimiesten mukana työyhteisöihin. Tuotetta ei pilotoida ennen käyttöönottoa.
36
6 PROJEKTIN JA TUOTTEEN ARVIOINTI
Projektimme tulostavoitteena oli laatia selkeä ja helppokäyttöinen haavanhoitoopas. Tämän oppaan tarkoituksena oli, että se soveltuisi kaikille hoitotyön
parissa työskenteleville sekä alan opiskelijoille. Olemme pyrkineet tekemään
oppaastamme selkeän, käytännön läheisen ja kestävän kehityksen mukaisen
tuotteen, joten tulevaisuudessa sitä voi päivittää sisällöltään ja jatkojalostaa
aina
opinnäytetyön
aiheeksi
saakka.
Tuotteen
käytöstä
voi
tehdä
tutkimusaiheisen opinnäytetyön kartoittamalla onko tuote ollut käytännössä
toimiva.
Tärkeimmäksi
tavoitteeksemme
helpottaminen
haavanhoitotyötä
nousi
tehdessä.
hoitajien
jokapäiväisen
Katsoimme,
että
työn
välittömät
hyödynsaajat ovat potilaat, jotka alusta alkaen saavat oikeaa hoitoa, oikeilla
tuotteilla ja oikeassa paikassa. Pitkällä aikavälillä haavanhoito-opas tuo
kustannussäästöjä
tulevaisuudessa,
joka
pääosin
koostuu
hoidon
nopeutumisena sekä tuotteiden oikeanlaisena käyttönä.
Projektityön käytäntö sekä opinnäytetyön tekeminen tulivat kahden vuoden
aikana tutuksi, joka oli myös osa oppimistavoitteitamme. Mielestämme projektit
ovat luotu onnistumaan tai epäonnistumaan. Epäonnistunutkin projekti antaa
tekijöilleen oppimiskokemuksen, josta saatua oppia voi hyödyntää tulevissa
projekteissa.
Haavanhoito-opasta ei ole testattu käytännössä, eikä meillä ole ollut
aikaisempaa vertailukohdetta peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella.
Tuotteemme edut ja puutteet tulevat vasta käytännössä esille. Tarkoituksemme
oli tehdä valmis pohja haavanhoito-oppaaksi, josta työtä tehdessämme
muotoutuikin päivitettävä sähköinen haavanhoito-opas.
37
7 POHDINTA
Sähköinen informaation käytön lisääminen on myös PPKY Kallion strategian
mukaista. PPKY Kallion strategian mittareissa taloudellisuus ja vaikuttavuus
kohdassa
toisena
tekijänä
katsotaan
olevan
mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti ja
tietoteknologia.
tietoteknologian
Sen
käytön
vakiinnuttaminen on tavoitteena PPKY Kallion Strategiassa 2012 – 2015. Tähän
tarpeeseen tuotteemme vastaa myös opinnäytetyön asettajan näkökulmasta.
Työntekijät noudattavat asetettua strategiaa, sillä sitä arvioidaan säännöllisesti.
Tuotteemme merkitys korostuu näin lisää, sillä projektivastaavina me
työskentelemme
jo
nyt
vakituisissa
toimissa
PPKY
Kalliossa.
Työtä
tehdessämme saavutimme näin molempien opinnäytetyömme asettajien, Oulun
seudun ammattikorkeakoulun ja PPKY Kallion tavoitteet. Opimme tekemään
projektityön ja vastasimme PPKY Kallion tämänhetkiseen tarpeeseen.
PPKY Kallio voi hyödyntää ja jatkojalostaa tuotettamme tarpeen mukaan, tai
antaa
jatkojalostuksen
seuraavalle
halukkaalle
opinnäytetyön
aiheeksi.
Tuotteemme on myös PPKY Kallion haavanhoitajien työväline tulevaisuudessa,
mikäli he täydentävät ja jatkojalostavat tuotetta.
Tuotekehitysprosessin
toimintaamme
kuvaaminen
opinnäytetyön
auttoi
parissa.
meitä
Se
avasi
jäsentämään
tulevaa
projektisuunnitelmamme
yksityiskohdat ja helpotti jäsentämään tuotekehittelyn eri vaiheita. Esille
nousivat
keskeiset
asiat,
jotka
tarvitsivat
enemmän
perusteellisempaa
perehtymistä. Tuotteemme laatu on selkeä, helppolukuinen ja ymmärrettävä
sekä helposti löydettävissä. Asiat on nostettu tuotteessa esille lyhyesti, sillä
kiireisessä hoitotyössä ei ehdi lukea pitkiä tekstejä, näin tuotteen käytettävyys
lisääntyy entisestään.
Voimavarana koimme, että ryhmänä meillä on vankka työkokemus. Olemme
voineet hyödyntää omaa aiempaa ammattitaitoa ja pitkää työkokemusta muiden
käyttöön,
lisäksi
olemme
tuoneet
sairaanhoitajakoulutuksestamme.
uuden
Opiskeltuamme
ajantasaisen
tiedon
itsellemme
uutta
ammattinimikettä, laajennamme näin myös omaa osaamistamme muuttuvassa
terveydenhuoltoalan
maailmassa.
Työnantaja
38
ja
työntekijät
ovat
olleet
kiinnostuneita valmistuvasta tuotteesta. Yhteiset toimintatavat ja käytännöt ovat
saaneet aikaan laadukkaan hoitokokonaisuuden, joka on osa terveyden
edistämistä ja neuvontaa. Olemme kokeneet tämän projektin ja haavanhoitooppaan ammattitaitoa edistäväksi kehittämistehtäväksi. Aineistoa oli saatavilla
paljon. Suuri osa kirjoitetuista lähteistä oli samojen henkilöiden ja alan
ammattilaisten kirjoittamia. Tästä syystä oli vaikeaa koota monipuolista ja
luotettavaa lähdeaineistoa opinnäytetyön teoriaosioon. Tutkimustietoa oli
saatavilla
enemmän
Opinnäytetyömme
tuotteisiin,
avulla
kuin
olemme
itse
haavanhoidon
kehittyneet
terveyden
menetelmiin.
edistämisen
osaamisvaatimuksissa koskien painehaavojen, palovammojen ja infektoituneen
haavanhoitoa.
Työn tekeminen antoi meille tietoa siitä, kuinka pystytään
ennaltaehkäisemään ja hoitamaan painehaavoja. Osaamme tunnistamaa
uhkatilanteita, jos potilaalla on riski saada painehaava.
Opinnäytetyön tekeminen samalla, kun opiskelee työn ohessa, on aina
haasteellista. Tekohetkellä aikapula oli yksi resurssikysymys, koska olimme
paljon työharjoittelussa ja yhteisen ajan löytäminen työn tekemiselle oli vaikeaa.
Käytimme paljon aikaa kesällä, jolloin olimme omasta työstämme kesälomalla.
Kokoonnuimme viimeiset kuukaudet pari kertaa viikossa, sillä muuten sovitut
asiat olisivat kiireen keskellä jääneet tekemättä. Säännölliset projektikokoukset
mahdollistivat sen, että saimme rauhassa keskustella opinnäytetyöstä ja
asettaa uudet tavoitteet, jonka jokainen hoiti oman aikataulunsa puitteessa.
Olemme neljä eri-ikäistä vahvaa persoonallisuutta ja vuorovaikutuksemme
ryhmässä on ollut hyvinkin värikästä. Korjattavat asiat tai aikataulun pettämiset
olemme lähettäneet sähköisesti, näin olemme välttäneet suorat henkilökohtaiset
konfliktitilanteet. Olemme onneksi tutustuneet jo koulumatkoilla, kun kuljemme
samalla kyydillä. Näin ryhmäytyminen ja roolit löytyivät nopeasti projektin
alussa.
Tiimityöskentely- ja sähköisen tiedonhallinnan taidot ovat kehittyneet valtavasti.
Ymmärrämme nyt projektityön tekemisen vaiheet ja ohjaamisen tärkeyden sekä
sen, että myös ohjaaja ohjaa omasta näkökulmastaan ja hänen kuuluukin
kyseenalaistaa. Olemme saaneet myös kannustusta, sillä aluksi olimme hyvin
epävarmoja. Kannustaminen näkyi koko ryhmän toiminnassa ja saimme uutta
39
vahvistusta omalle näkemyksellemme opinnäytetyöstämme. Halusimme, että
työmme on projektivastaavien, eli meidän näköisemme ja että saamme tuoda
oman käytännön työkokemuksemme tuotteeseemme mukaan.
.
40
LÄHTEET:
Anttila. K., Kaila - Mattila. T., Kan. S., Puska., E – L., & Vilhunen. R. 2007.
Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki: Wsoy.
Cooper. R. 2005. Identifying criteria of wound infection. University of Wales
Institute Cardiff (UWIC). Wales, UK.
Euroopan
painehaava-asiantuntijaneuvosto
Epuap
2009.
Painehaavojen
ehkäisy Pikaopas. Hakupäivä: 14.09.2012 http://www.epuap.fi
European pressure ulcer advisory panel 2009: quick reference guide
Hannuksela. M., Peltonen. S., Reunala. T., Suhonen. R. (toim). 2011. Ihotaudit.
Porvoo: Bookwell Oy.
Hietanen. H., Iivanainen. A., Seppänen. S., Juutilainen. V. 2005. Haava.
Helsinki: WSOY.
Hietanen. H., Iivanainen. A., Seppänen. S., Juutilainen. V. 2002. Haava.
Porvoo: Ws Bookwell Oy.
Hydrofiber. Hakupäivä: 14.04.2012 www.hydrofiber.fi
Iholiitto.
Hakupäivä:
12.05.2012
http://www.iholiitto.fi/palovammayhdistys/palovamma/
Iholiitto ry. 2011. Vaikeat palovammat. Kirjapaino Keili oy 1.painos.
Iivanainen. A., Jauhiainen. M., Pikkarainen. P. 2001. Hoitamisen taito.
Helsinki.Tammi.
Iivanainen. A., Jauhiainen. M., Syväoja. P. 2010. 2009. Sairauksien hoitaminen
terveyttä edistäen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Iivanainen. A., Seppänen. S. 2009. Vulnus Fennica. Porvoo: Ws Bookwell Oy.
Iivanainen. A., Seppänen. S. 2004. Vulnus Fennica. Helsinki: Edita Prima Oy.
Iivanainen. A., Syväoja. P. 2009. Hoida ja kirjaa. Hämeenlinna: Tammi.
41
Ilmarinen. S. 2012. Älä stressaa haavanhoitotuotteiden kanssa. Sairaanhoitaja
lehti. 6-7
Jämsä. K., Manninen. E. 2000. Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja
terveysalalla. Helsinki: Tammi.
Kallio. H. 2011. Ohjeita haavapotilaiden hoitoon. VSSHP. Hygieniayksikkö.
Karvinen. M. 2012.Ei vain lapun vaihtoa. Sairaanhoitaja lehti 6-7
Kettunen, S. 2003. Onnistu projektissa. Juva: WS Bookwell Oy.
Kukkonen, T. 2012. Ennakoinnilla vähemmän painehaavoja. Sidos 1.
MNA testi. Hakupäivä: 30.10.2012
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/terveydenhuollon_ammattilaisille/tapaturmat
/ikina-opas/liite7.pdf.
Niemistö. R. 2000. Luovuus ja kehitystaidot. Tampere: Tammer paino.
Nuutinen. O., Siljamäki-Ojansuu. U., Mikkonen. R. Ravitsemushoito. Suositus
sairaaloihin,
terveyskeskuksiin,
palvelu-
ja
hoitokoteihin
sekä
kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Edita. Helsinki 2010.
www.ravitsemusneuvottelukunta.fi
Oy Mölnlycke Ab. Hakupäivä: 12.06.2012 www.molnlycke.fi
PPKY Kallion Strategia. 2012 – 2015. Hakupäivä: 27.10.2012 www.kalliopp.fi
Reddy. M., Gill. SS., Rochon. PA. 2006. Preventing pressure ulcers: a
systematic review. JAMA 2006;296:974 – 84.
Silfverberg. P. 2011. Ideasta projektiksi, projektin vetäjän käsikirja. Helsinki.
Konsulttitoimisto Planpoint oy.
Siljanmäki-Ojansuu. U.2012. Ravitsemus ja haavapotilas. Sairaanhoitaja lehti 67.
Terveysportti.
sairaanhoitajan
käsikirja.
http://www.terveysportti.fi
42
Hakupäivä:
12.06.2012
43