HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle

Jaana Meriläinen
HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO
Renasys Go -laitteen
käyttöohje henkilökunnalle
Opinnäytetyö
Hoitotyön koulutusohjelma
Toukokuu 2012
KUVAILULEHTI
Opinnäytetyön päivämäärä
23.5.2012
Tekijä(t)
Koulutusohjelma ja suuntautuminen
Hoitotyö Sairaanhoitaja AMK
Jaana Meriläinen
Nimeke
HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go- laitteen käyttöohje henkilökunnalle
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa terveyskeskuksen henkilökunnan käyttöön kuvallinen
käyttöohje haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go- laitteella. Työn tavoitteena on
helpottaa hoitajan työskentelyä selkeän ohjeen avulla.
Hoitotyössä tarvitaan selkeitä ohjeita uusien hoitomenetelmien- ja laitteiden käyttöönottamiseksi.
Sairaanhoitajan ammatti edellyttää myös omien osaamistarpeiden jatkuvaa kehittämistä. Alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto, joka ei ole vielä kaikille tuttu. Käytössä
ollut laitevalmistajan ohje alipaineimuhoitoon on koettu hankalana ja toiveena on ollut saada
käyttöohje, jonka avulla alipaineimuhoidon toteuttaminen potilaalle onnistuisi entistä sujuvammin.
Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on konkreettinen tuote. Käyttöohjeen laatimista on ohjannut tuotekehitysprosessi. Tuotekehitysprosessin avulla kuvataan ohjeen suunnittelu ja toteutus sen eri vaiheissa. Opinnäytetyön lopputuotteena valmistuneessa käyttöohjeessa
on kuvia sekä selostavaa tekstiä. Kuvat käyttöohjeeseen on otettu autenttisesta hoitotapahtumasta. Ohje on tuotettu sähköiseen muotoon, josta se myös on helposti saatavilla myös tulostuskappaleeksi. Käyttöohje on tehty tilanneen organisaation omaan käyttöön.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä haavahoidon toteuttamisessa ja siitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja
niiden käyttöön.
Asiasanat (avainsanat)
haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito
Sivumäärä
Kieli
17s. + liite 13s.
Suomi
URN
Huomautus (huomautukset liitteistä)
Ohjaavan opettajan nimi
Opinnäytetyön toimeksiantaja
Nurmeksen terveyskeskus
Sirpa Luukkainen
DESCRIPTION
Date of the bachelor’s thesis
23.5.2012
Author(s)
Degree programme and option
Jaana Meriläinen
Degree Programme in Nursing, Nurse
Name of the bachelor’s thesis
Negative pressure wound therapy (NPWT)
Instruction of Renasys Go device for health care personnel
Abstract
The purpose of this study is to produce illustrated instructions about negative pressure wound
therapy (NPWT) with Renasys Go device for health center nursing personnel. The aim of the
study is to ease nurses´ work with clear instructions.
Simple instructions when using new treatment methods and devices are needed in health care.
Nursing requires constant learning. Negative pressure wound therapy is a relative new treatment
method and it is not very familiar to everyone. Existing instructions from the device manufacturer are slightly difficult. New simplier instructions would make wound therapy easier.
This study is a functional study the goal of which is to create a real product. Product development process has directed the preparation of the instructions. The product development process is
used to describe planning and implementation of the instructions in their various stages. The final product of this thesis will include pictures and descriptive text. The pictures for the instructions have been taken in authentic treatment situations. The instructions are also provided in en
electronic format, which also makes it easier to create printed versions. The instructions are created for personal use for the organization which ordered it.
Further research could be done about the effect of illustrated instructions on wound treatment
and about how electronic instructions are used when familiarizing with new treatment methods
and their use in practice.
Subject headings, (keywords)
wound, wound therapy, negative pressure wound therapy (NPWT)
Pages
Language
17 pages + app. 13p.
Finnish
URN
Remarks, notes on appendices
Tutor
Bachelor’s thesis assigned by
Health center of Nurmes
Sirpa Luukkainen
SISÄLTÖ
1
JOHDANTO ........................................................................................................... 1
2
HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO ........................................................................ 2
2.1
Alipaineimuhoidon vaikuttavuus ................................................................... 2
2.2
Haavan hoito .................................................................................................. 4
2.3
Haavakivun hoito ja arviointi ........................................................................ 5
3
RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO ............................................................... 5
4
OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE ............................................... 7
5
TUOTEKEHITYSPROSESSI ................................................................................ 8
5.1
Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen .................................................. 8
5.2
Ideavaihe ........................................................................................................ 9
5.3
Luonnosteluvaihe ........................................................................................... 9
5.4
Tuotteen kehitys........................................................................................... 10
5.5
Tuotteen viimeistely .................................................................................... 12
6
EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS ................................................................... 13
7
POHDINTA .......................................................................................................... 14
LÄHTEET ............................................................................................................. 16
LIITE
1 Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
1
1 JOHDANTO
Haavan alipaineimuhoito on uusi hoitomuoto, jota ensimmäisen kerran Suomessa on
käytetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2004. (Jokinen ym. 2009, 2187).
Tämän hoitomuodon tarkoituksena on nopeuttaa haavan paranemista erillisen sille
tarkoitetun ohjausyksikön ja letkuston avulla. Haavan alipaineimuhoidosta tehdyt
tutkimukset osoittavat, että alipaineimuhoidon avulla toteutettu hoito on yhtenä hoitomuotona vaikuttavuudeltaan vähintään yhtä hyvä ja toisinaan jopa parempi verrattuna muihin haavanhoitomenetelmiin. (Juutilainen ym. 2007, 3174.)
Nurmeksen terveyskeskuksessa alipaineimuhoitoa on toteutettu vuodesta 2011 alkaen
Smith & Nephewn Renasys Go -laitteella. Vielä toistaiseksi laitteen käyttö on ollut
vähäistä, johtuen osin siitä, että hoitomuoto ei vielä ole niin tunnettu eikä hoitoa osata
suositella riittävästi. On huomioitava, ettei alipaineimuhoito sovi kaikille potilaille.
Myös alipaineimuhoidon toteuttaminen on ollut vierasta, ja selkeän ohjeen puuttuminen on hidastanut ja vaikeuttanut haavan hoitoa.
Hoitomuotojen muuttuminen edellyttää myös sairaanhoitajalta oman osaamistarpeen
jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Työni tarkoituksena onkin ollut tuoda lisää tietoa alipaineimuhoidosta ja myös helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilöstön työtä haavanhoidon toteuttamisessa alipaineimulaitteella. Tämän johdosta henkilökunnan toiveet huomioon ottaen olen laatinut kuvallisen ohjeen haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go -laitteella. Opinnäytetyö sisältää sekä teoriatietoa alipaineimuhoidosta, että kuvallisen ohjemateriaalin PowerPoint-esityksen muodossa.
Ohjeen laatimiseksi olen kuvannut alipaineimuhoidon toteuttamisen aidossa tilanteessa. Kuvien ja kuvatekstien avulla selkeytetään hoidon eteneminen vaihe vaiheelta
eteenpäin. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa tuotekehitysprosessin eri vaiheiden avulla olen laatinut käyttöohjeen hyödyntämään ja palvelemaan terveyskeskuksen henkilöstöä alipaineimuhoidon tunnettavuuden lisäämiseksi ja haavanhoidon
parhaan mahdollisimman lopputuloksen saavuttamiseksi.
2
2 HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO
Haavan alipaineimuhoito soveltuu akuuttien ja kroonisten haavojen hoitoon. Alipaineimua on käytetty tosin dreenien muodossa jo 1940-luvulta lähtien. Tällä hetkellä
laitevalmistajia on kaksi; Smith & Nephew sekä Kinetic Concepts, Inc. (KCI), joka
myös on patentoinut menetelmän nimellä Vacuum Assisted Closure (VAC). Englantilainen yleisnimitys haavan alipaineimuhoidolle on Negative Pressure Wound Therapy
(NPWT). Tässä hoitomenetelmässä haavapinnalle luodaan tasainen alipaine erityisen
sille tarkoitetun haavasienen, ilmatiiviin kalvon ja imuletkuston sekä siihen kiinnitettävän erillisen ohjausyksikön avulla. (Juutilainen ym. 2007, 3169.) Haavasieni kytketään imuletkuston välityksellä ohjausyksikköön, jolla säädetään haavan pinnalla vallitsevaa alipainetta. Tavallisimmin käytetään 125 mmHg:n alipainetta, joko jatkuvana tai
syklisenä. (Juutilainen & Niemi 2007, 984.) Alipaine vähentää haava-alueen kudosturvotusta sekä lisää verenvirtausta paikallisesti. Menetelmän avulla haavanpohja
puhdistuu, mikä edistää haavan paranemista stimuloiden verisuonien uusiutumista
sekä granulaatiokudoksen muodostumista. (Juutilainen ym. 2007, 3169.)
Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että haavan liiallinen kosteus ei ole hyväksi.
Kroonisten haavojen eritteen on todettu sisältävän aineita, jotka hidastavat paranemista. Runsas haavaeritys voi lisätä myös ihon ärtymistä ja maseroitumista. (Juutilainen
& Niemi 2007, 983.)
2.1 Alipaineimuhoidon vaikuttavuus
Kirjallisuutta ja suomalaisia tutkimuksia alipaineimuhoidosta ei vielä ole käytettävissä
johtuen siitä, että Suomessa alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto.
Ensimmäisen kerran alipaineimuhoito on otettu käyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2004. (Jokinen ym. 2009, 2187). Myös ulkomaista tutkimustietoa
aiheesta on vielä vähän. On kuitenkin todettu, että vaikuttavuus on ainakin yhtä hyvä,
ellei jopa parempi, kuin muissa nykyaikaisissa haavahoidoissa. Tähän tulee kuitenkin
vielä suhtautua pienellä varauksella vähäiseen tutkimustietoon perustuen. (Juutilainen
ym. 2007, 3174.)
Vuonna 2005 käynnistettiin HALO-eli hallittu ohjelma, joka julkaisee säännöllisesti
uusia katsauksia ja suosituksia. Tämä ohjelma on tarkoitettu erikoissairaanhoidon eri
3
alueille toimimaan puolueettomasti ja arvioiden uusien menetelmien käyttöönottoa.
HALO-ohjelma tarkoittaa terveydenhuollon menetelmien hallittua käyttöönottoa, jonka ohjelmien julkaisuista kerrotaan säännöllisesti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmien arviointiyksikön Finohtan sivuilla sekä lääkärilehdissä. (Terveydenja hyvinvoinnin laitos 2009.) Ohjelmassa on annettu myös haavan alipaineimuhoidosta 3.2.2009 suositus, jonka mukaan alipaineimuhoito oikein toteutettuna ja osana muuta hoitoa on turvallista, kun taas vaikuttavuuden puolesta näyttö on vielä niukka. Hoidon aloitus ja seuranta on jätettävä haavan alipainehoitoon perehtyneelle yksikölle.
(Finohta 2006.)
Suomalaisessa näytönastekatsauksessa on tutkittu haavan alipaineimuhoitoa diabeetikon jalkahaavan hoidossa. Järjestelmällisessä katsauksessa löytyi 13 tutkimusta, joista
neljässä oli käsitelty diabeetikon jalkahaavoja. Yhdysvaltalaisessa diabeetikon transmetatarsaaliamputaatiohaavaa (jalkateräamputaatio) käsitelleessä tutkimuksessa oli
verrattu alipaineimuhoitoa nykyaikaiseen kosteaan haavan hoitoon ja todettiin, että
alipaineimuhoitoryhmässä haavan paraneminen nopeutui, granulaatiokudoksen kasvu
nopeutui ja myös täydellinen haavan paraneminen oli nopeampaa alipaineimuhoidolla
toteutettuna. Tutkimuksessa oli mukana 162 potilasta. Toisessa yhdysvaltalaisessa 10
potilaan tutkimuksessa puolestaan eroa kostean haavahoidon ja alipaineimuhoidon
välillä ei ollut. Turkkilaisessa 24 potilaan tutkimuksessa on todettu, että granulaatiokudoksen muodostuminen oli nopeampaa alipaineimuhoitoryhmässä. Katsauksen
mukaan diabeetikon jalkahaavoissa alipaineimuhoito on vähintään yhtä tehokas ja
jopa tehokkaampi verrattuna kosteaan haavanhoitoon. (Vaalasti 2007.)
Haavan alipaineimuhoitoa suositellaan lähes kaikenlaisten akuuttien ja kroonisten
haavojen paranemisen edistämiseen, kuten painehaavoille, diabeetikon jalkahaavoille,
säärihaavoille, leikkaushaavoille sekä palovammoille. Hyviä kokemuksia on myös
avomurtumien, laparotomiahaavojen (vatsaontelon avoimet haavat) sekä sternotomiahaavojen (rintalastan haavat) hoidossa. Hoidolla ei korvata kirurgista haavan revisiota, verenkiertoa parantavia toimenpiteitä eikä asianmukaista infektion hoitoa. (Juutilainen ym. 2007, 3170.)
4
2.2 Haavan hoito
Alipaineimuhoitoa toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, millainen ja missä
paranemisen vaiheessa haava on. Paranemista arvioidaan tarkkailemalla haavan kudostyyppiä, mittaamalla haavan pituus, leveys, syvyys ja se mihin kudokseen haava
ulottuu. Haavalta on tarkistettava mahdolliset siinä olevat onkalot ja taskut. Lisäksi
tunnustellaan haavan lämpöä ja sitä onko haava terve vai punoittava. Kiinnitetään
huomio haavalta tulevan eritteen määrään ja haavaeritteen väriin sekä siihen onko
hajua ja millaista haju on. Haavasidoksissa huomioidaan niiden imukykyisyys, sopivuus sekä miellyttävyys. Kiinnitetään huomio myös haavaa ympäröivään ihon kuntoon. Kirjataan ja raportoidaan haavan senhetkinen tilanne. (Vakkuri 2012.) Kun potilas tulee sairaalaan, on tiedettävä ainakin haavan sijainti, koko ja kunto sekä miten
haavaa on hoidettu ja kuka sitä on hoitanut. Oikean ja mahdollisimman tehokkaan
hoidon löytymiseksi haavan etiologian selvittäminen on erityisen tärkeää. (Kinnunen
2007, 30)
Onnistunut haavan hoito edellyttää hoitajalta aina tarkkoja tietoja haavasta, haavan
sijainnista sekä erityisesti siitä, missä paranemisen vaiheessa haava on. Haavanhoidossa jokaisen hoitajan osuus on merkittävä, ja myös oikeanlainen kirjaaminen on osa
onnistunutta haavanhoitoa. Haavaa tulee arvioida joka kerta sitä hoidettaessa. Kirjaamisessa tulee kertoa kaikki oleellinen haavan senhetkisestä tilanteesta, pelkkä haavasidosten vaihto ei kerro vielä haavasta mitään. Myös hoitotarvikkeiden valinta tehdään haavan erityksen ja paranemisen edistymisen mukaan, ja hoitoa voidaan muuttaa
haavan eri paranemisvaiheissa. Haavaa ei voi hoitaa oikein, mikäli tiedot haavasta
ovat puutteelliset. (Pehkonen 2012.)
Haavojen hoito on suuri haaste terveydenhuoltohenkilökunnalle, mikä edellyttää moniammatillista yhteistyötä muiden tekijöiden ja sairauksien selvittämiseksi sekä niiden
hoitamiseksi. Diabeteksen yleistyminen, väestön ikääntyminen sekä leikkaustoiminnan lisääntyminen vanhemman ja sairaamman väestön keskuudessa lisäävät myös
haavahoitoja. (Juutilainen & Niemi 2007, 979.)
5
2.3 Haavakivun hoito ja arviointi
Paranemisvaiheessa olevalla haavalla kipu on osa normaalia paranemista, mutta kipu
voi olla myös merkki infektiosta, mikäli se voimistuu tai muuttuu sykkiväksi. Liian
tiukat sidokset tai kiristävät ompeleet aiheuttavat myös kipua. Haavan hoito voi aiheuttaa käsittelykipua mekaanisen puhdistuksen yhteydessä. (Hietanen ym. 2002, 96.)
Potilaan kokemus kivusta on arvioinnin lähtökohta. Kipua voi kuvata sijainnin, voimakkuuden, laadun, ajankohdan sekä niiden tekijöiden mukaan, jotka lisäävät tai vähentävät kipua. Kivun sijainnin potilas voi näyttää tai kertoa sanallisesti. Potilasta
voidaan pyytää kertomaan, missä tilanteissa ja milloin hän kokee kipua. Voimakkuuden määrittelyyn voidaan käyttää apuna kipumittaria. (Hietanen ym. 2002, 96 - 98.)
Kivun hoito tapahtuu yhteistyössä potilaan, läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Kivunhoidon tarkoituksena lievityksen lisäksi on vähentää potilaan pelkoa ja ahdistusta sekä vähentää fysiologisia seuraamuksia kuten verenpaineen ja pulssin nousua. Nopealla ja tehokkaalla akuutin kivun hoidolla estetään kivun kroonistuminen. Potilaan
tuntemuksia kuunnellaan ja keskustellaan kivun syistä sekä hoitomahdollisuuksista.
Haavapotilaan kivunhoidolla vaikutetaan potilaan omaan tilanteeseen, jolloin tilanteenhallinnan tunne kasvaa ja koettu stressi vähenee. Hoidon onnistumiseen vaikuttaa
niin potilaan, omaisten, mutta myös hoitohenkilökunnan asenteet ja ymmärrys kivun
syistä ja merkityksestä. (Hietanen ym. 2002, 98 – 101.)
3 RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO
Renasys Go -alipaineimuhoito sopii kroonisille, akuuteille sekä traumaattisille haavoille (haavaumat, subakuutit ja auenneet haavat, ihokielekkeet ja ihosiirteet). Vastaaiheita hoidolle ovat mm. nekroottinen kudos ja panssarimainen kate, anastomoosikohdat (yhdysaukko suolen, suolenosien tai verisuonten välillä), haavan maligniteetti, tutkimattomat fistelit sekä paljaana olevat valtimot, verisuonet, elimet tai
hermot (Smith & Nephew 2009, 12). Eduiksi laitteenvalmistaja katsookin alipaineimuhoidon soveltuvuuden monenlaisille haavoille, hoidon hellävaraisuuden ja
helppokäyttöisyyden. Laitteen muistitoiminnon avulla voidaan seurata hoidon sujumista. (Smith & Nephew 2009, 12.)
6
Haavasidokset vaihdetaan 48 tunnin välein. Mikäli haavassa ei ole vuotoa tai saostumia, eikä potilas koe epämukavuutta, sidosten vaihtoväli voi olla 2 – 3 vuorokautta.
Haavasidoksia vaihdettaessa on varmistettava, ettei haavapohjaan jää sideharson palasia. (Smith & Nephew 2009,12.)
Hoidossa on noudatettava varovaisuutta potilailla, joilla on suurentunut verenvuotoriski. Mikäli haavassa havaitaan yhtäkkinen tai lisääntynyt verenvuoto tai haavassa on
kipua, on hoito keskeytettävä. Haavaa on myös tarkkailtava säännöllisesti ja infektoituneen haavan sidokset voi joutua vaihtamaan useammin. Ennen hoidon aloitusta on
peitettävä haava-alueen terävät reunat tai luunosat, sillä ne voivat vahingoittaa sisäelimiä tai verisuonia alipaineen vaikutuksesta. (Smith & Nephew 2009, 12.)
Defibrilloitava potilas on irrotettava alipaineimuhoitolaitteesta ja tarvittaessa myös
haavasidoksista, mikäli se olisi este defibrilloinnille. Laite ei ole myös yhteensopiva
magneetti (MRI)- eikä tomografiakuvauksen (CT) aikana. Laitetta ei saa käyttää alueilla, joissa on räjähdysvaara (ylipainehappikammio) tai tiloissa joissa säilytetään helposti syttyviä anesteettisia seoksia. Alipaineimuhoidon tulisi olla Jatkuva- asetuksella
koko hoidon ajan. Mikäli potilas joudutaan irrottamaan laitteista, letkut on suljettava
sulkimella ja letkun päät on suojattava. Alipaineimuhoitolaite on irrotettava kylvyn tai
suihkun ajaksi. Hoidossa suositellaan käytettäväksi pienintä mahdollista säiliökokoa.
Suositeltu alipaineimu Renasys- hoitolaitteille on 40 – 80 mmHg. (Smith & Nephew
2009, 12.)
Ennen hoidon aloitusta lääkäri arvioi potilaan ja haavan varmistuakseen alipaineimuhoidon sopivuudesta. Lääkäri arvioi myös, mikä on paras tapa käyttää järjestelmää
haavan hoitamiseksi. Määräyksessä tulee näkyä haavan sijainti, koko ja tyyppi, haavansulkusetin tyyppi, alipaineimuasetukset, sidosten vaihtoväli ja mitä lisäsidoksia
käytetään. (Smith & Nephew 2009, 12.)
7
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE
Idean tähän opinnäytetyöhön sain työskennellessäni Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän (thky) palveluksessa. Olen työskennellyt Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastoilla (osastot 1 ja 2) sekä kotisairaanhoidossa. Vuodeosasto 1
on 24-paikkainen akuutti-, tarkkailu- sekä terminaalivaiheen hoitoa tarjoava yksikkö,
jossa on kolme paikkaa sydänvalvontapotilaille ja kaksi paikkaa hemodialyysipotilaille. Vuodeosasto 2 on kuntouttavan/pitkäaikaissairaanhoidon 20-paikkainen osasto.
(Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä 2012.)
Terveyskeskuksen käytettävissä oleva alipaineimuhoitolaite on Smith & Nephewn
valmistama Renasys Go, jonka käyttö on toistaiseksi vielä ollut vähäistä. Tämä voi
johtua siitä, että alipaineimuhoito ei sovi kaikille haavoille. Haavan hoitokeinoa valittaessa myös suhteellisen vähäinen tieto alipaineimuhoidosta on mitä ilmeisimmin
muodostunut esteeksi; hoitomuotoa ei uskalleta hyödyntää täysipainoisesti. Käytössä
olevalle laitteelle ei myöskään ollut selkeää käyttöohjetta, vaan ohjeina käytettiin laitevalmistajien esitteistä koottua kansiota, jossa oli tietoa alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Myös saatavilla oleva hoito-ohje oli monisivuinen, usealla kielellä painettu
pienitekstinen painos, jota oli vaikea lukea.
Vuodeosaston hoitohenkilökunta on toivonut alipaineimuhoitoon ohjetta, joka olisi
helposti saatavilla ja olisi mahdollisimman selkeä. Työni tarkoituksena on tuottaa hoitohenkilökunnan
käyttöön
työtä
helpottava
ohjemateriaali
Renasys
Go
-
alipaineimuhoidosta, jota voi käyttää apuna haavan alipaineimuhoitoa toteutettaessa.
Opinnäytetyön tavoitteena on samalla lisätä varmuutta alipaineimuhoidon toteuttamiseksi ohjeen avulla sekä nopeuttaa ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä haavanhoitoa toteutettaessa.
Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina konkreettinen tuote. Se
voi olla kirja, ohjeistus, opastus, jonkin tapahtuman tai tilaisuuden suunnittelu tai toteutus tai molempia. Mietittäessä toteutustapaa on myös ajateltava, mikä tulee olemaan työn muoto, onko se sähköinen vai painotuote. (Airaksinen & Vilkka 2003,51 52.) Raportoinnin toiminnallisessa työssä on täytettävä tutkimustyön vaatimukset ja
tekstissä on selvitettävä mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. (Airaksinen &
8
Vilkka 2003,65). Toteuttamistapana työssäni on toiminnallinen opinnäytetyö, joka
etenee tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaan.
5 TUOTEKEHITYSPROSESSI
Tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy tuotekehityksen perusvaiheiden mukaan. Lähtökohdasta riippuen määräytyy, mikä on prosessin
pääpaino. Mikäli kyseessä on jo olemassa oleva päätös tuotteesta ja ominaisuuksista,
pääpaino on valmistuksessa. Toimintaan liittyvissä ongelmissa tai tilanteissa, jotka
vaativat kehittämistä, suunnittelu ja kehittäminen käynnistyvät vasta huolellisten selvitysten, analyysien ja innovaatioprosessin jälkeen. Tuotekehitysprosessi sisältää viisi
eri vaihetta: ongelmien ja kehitystarpeen tunnistamisen, ideavaiheen, luonnosteluvaiheen, tuotteen kehittelyn sekä tuotteen viimeistelyn. (Jämsä & Manninen
2000,28.)
5.1 Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen
Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua halutaan kehittää, tietoa kerätään nykyisistä
palveluista esimerkiksi asiakas- ja potilaskyselyin. Analysoimalla näitä tietoja osoitetaan palvelun kehittämistarpeet. Mikäli palvelu tai laatu ei vastaa tarkoitusta, tavoitteena ongelmalähtöisessä lähestymistavassa on palvelumuodon parantaminen. Tavoitteena voi myös olla uuden tuotteen, palvelutuotteen tai niiden yhdistelmän kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. (Jämsä & Manninen 2000, 29 – 30.)
Hoitohenkilökunnan työssä myös laitteiden käytön hallinta on potilaan hyvän hoidon
onnistumiseksi merkittävässä asemassa. Kehittämistarpeeksi osastolla ilmeni selkeän
käyttöohjeen puuttuminen alipaineimuhoitoa toteutettaessa, mikä vaikeutti potilaan
hoitoa.
Heidi Hirvonen (2008) on tutkinut haavanhoitotuotteiden dokumentaation käyttöä
hoitotyössä. Tutkimus on tehty kolmen eri sairaalan hoitohenkilökunnalle ja yhden
yliopistosairaalan neljälle osastonhoitajalle. Tutkimuksessa ilmeni, että sähköisen tuotedokumentaation käyttö ei ole kovin suosittua missään ikäryhmässä. Lähes kolmannekselle vastaajista oli yhdentekevää, kehitetäänkö sähköisiä resursseja vai ei, sillä he
9
joka tapauksessa olivat sitä mieltä, että he eivät käytä tämänlaatuiseen tiedonhakemiseen Internetiä. Hoitohenkilökunta haluaa tiedon nopeasti ja helposti joko kirjallisena
käyttöohjeena tai suullisesti kollegalta. Käyttöohjeilta on toivottu selkeyttä, hyvää
informaatiosisältöä, ohjeiden tiedon jäsentelyä ja kieliasun huomioimista. Eniten kannatusta ovat saaneet laminoidut pikaohjeet sekä julisteet. (Hirvonen 2008, 91.)
5.2 Ideavaihe
Ideavaiheessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, joita kehittämistarpeissa on noussut esiin. Mikäli kyseessä on tuotteen uudistaminen käyttötarkoituksia vastaavaksi, vaihe voi olla lyhyt. Kehittämistarpeet, joissa tätä vaihtoehtoa ei
ole, voidaan menetelminä käyttää erilaisia lähestymis- ja työtapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisille soveltuva menetelmä on esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä &
Manninen 2000, 35.)
Keskustellessani henkilökunnan kanssa toiveet kirjallisen ohjeen osalta olivat hyvin
samantyylisiä kuin Hirvosen (2008) tutkimuksessa. Haluttiin helposti saatavilla olevaa, yksinkertaista ohjetta, joka olisi hoitotilanteessa myös nopea ottaa esille. Toivottiin, että dokumentaatio ohjeessa on mahdollisimman selkeä eikä vaadi asian etsimistä. Tällä hetkellä saatavilla oleva ohje on monisivuinen, pienitekstinen ohjekirja, jota
on hankala lukea. Sähköisessä muodossa oleva ohje mahdollistaa tiedon saamisen ja
välittymisen helposti. Tarvittaessa ohjemateriaalia voi myös muokata tai tulostaa kansioon. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi saada sähköisen ohjeen lisäksi erillinen laminoitu ohje, se voidaan kuvankäsittelyohjelman avulla muokata sähköisessä muodossa
olevasta ohjeesta.
5.3 Luonnosteluvaihe
Sen jälkeen, kun on tehty päätös siitä, millainen tuote suunnitellaan ja valmistetaan,
käynnistyy tuotteen luonnosteluvaihe. Tässä vaiheessa otetaan huomioon eri osaalueita, joiden avulla turvataan tuotteen laatu. Selvittämällä asiakasprofiili täsmennetään tuotteen hyödynsaajat. Myös tuottajien tarpeet ja näkemykset otetaan huomioon,
jolloin tuotteen asiasisältö ja itse tuote vastaa tarkoitustaan. Toimintaympäristöön
tutustuminen, haastattelut ja asiakastilanteiden havainnointi selkeyttävät toimintojen
jäsentämisessä.
Lääketieteellisten tutkimustulosten ja hoitokäytäntöjen tunteminen
10
sosiaali- ja terveysalan tuotteiden suunnittelussa ovat myös ratkaisevia. (Jämsä &
Manninen 2000, 43 - 47.)
Jotta kehittämistarpeisiin osattaisiin vastata oikealla tavalla, tarvitaan teoriatietoa aiheesta. Käytin hakusanoja haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito, ohjaus ja
ohjaaminen joiden avulla hain tietoa opinnäytetyön sisältöön. Hyödynsin työssäni
tutkimustietoa alipaineimuhoidosta, alan ammattijulkaisuja sekä laitevalmistajien esitteitä, jotta tiedot olisivat mahdollisimman ajantasaisia ja paikkansapitäviä. Lisäksi
kuuntelin ja pyrin parhaani mukaan huomioimaan työni edetessä myös hoitohenkilökunnan toiveita ja ehdotuksia, jotta työni sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin niitä
odotuksia, joita sillä on ohjemateriaalia kohtaan.
5.4 Tuotteen kehitys
Luonnosteluvaiheen ratkaisuvaihtoehtojen valinnan jälkeen tuotteen kehitys etenee
tuotekohtaisia työmenetelmiä ja työvaiheita käyttäen. Informaation välittämisessä sisältö muodostuu tosiasioista, jotka kerrotaan täsmällisesti, ymmärrettävästi ja vastaanottajan tiedon tarve huomioiden. Tuotteille, jotka toimivat tiedon välittämisessä, yhteisenä ongelmana on asiasisällön valinta ja määrä. Myös tietojen vanhentuminen ja
muuttumisen mahdollisuus on huomioitava. (Jämsä & Manninen 2000, 54.)
Pohtiessani sitä, kuinka saan parhaan mahdollisen lopputuloksen työni kannalta, päädyin siihen, että kuvaamalla alipaineimuhoidon toteutuksen saisin parhaiten esitettyä
ymmärrettävästi sen, miten hoito käytännössä tapahtuu alipaineimuhoitolaitteella.
Työssä ei tule ilmi asiakkaan tunnistetietoja ja kuvia käytetään vain sähköisen ohjeen
laatimiseen. Kuvasarjassa jokainen työvaihe kuvataan erikseen selityksineen. Nykyaikaisella tekniikalla myös kuvien ottaminen on vaivatonta ja nopeaa. Lisäksi kuvia voi
ottaa yhdellä kerralla niin paljon, että niistä on helppo valita laadultaan parhaimmat,
jotka olisivat sopivia kuvaamaan tehtyä hoitoa.
Saatuani potilaalta kirjallisen luvan, sovin ajankohdan kuvaamiselle. Otin kuvia eri
vaiheista yhteensä 74 kappaletta ja tarkistuksen tein aina kuvan oton jälkeen, että otetut kuvat olisivat mahdollisimman selkeitä. Valitsin kuvista 25 kappaletta, jotka eniten
vastasivat ohjeen sisältöä. Viestin vastaanottaminen kuvan avulla ei vaadi yhtä paljon
aktiivisuutta kuin sanallinen viesti ja sen sanoma voi aueta jo yhdellä silmäyksellä.
11
Kuvan aiheen on liityttävä juttuun, eikä se saa olla vain sivun täyte. (Juholin & Loiri
1998, 54.)
Valikoin työhöni kuvat, jotka parhaiten kuvasivat alipaineimuhoidon toteuttamista eri
työvaiheissa. Poistin epäselvät kuvat ja myös kuvat, joilla ei ollut merkitystä itse aiheen kannalta. Ympäristön yksityiskohdat tai kuvat, joissa ei ole jotain viestiä tai lisäarvoa aiheelle, on harkittava rajaamista tai poistettava kokonaan (Juholin & Loiri
1998, 57).
Kuvan tarkoitus on asioiden selvittäminen ja selittäminen asioilla, joita tekstissä käsitellään. Kuvan tehtävänä on myös jäsentää jutun kokonaisilme ja kuvan avulla juttu
jaetaan osiin, millä helpotetaan kokonaisuuden hahmottamista. Kuva voi olla luonteeltaan aihetta täydentävä tai korostava, yksityiskohta tai pääasia. Viestin perille saaminen onnistuu parhaiten kuvan ja tekstin yhteisvaikutuksesta. (Juholin & Loiri 1998, 52
- 53.)
Käyttöohjeeseen tuli kuvallinen ohje alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Kuvaaminen
tapahtui hoitotilanteessa, jossa käytiin läpi vaihe vaiheelta haavan alipaineimuhoito, ja
kuviin on liitetty kuvatekstit haavan hoitamisesta sen eri vaiheissa. Tekstiosuudet on
liitetty helpottamaan ymmärtämistä ja yhdistämään eri työvaiheet.
Mielenkiinto aiheeseen herätetään otsikolla. Väliotsikoilla jaetaan teksti lukupaloihin
ja kerrotaan asioista olennainen. Tällä tavoin lukijaa ohjataan eteenpäin tekstin loppuun saakka. Kuvia käytetään apuna tekstin tukemiseen ja täydentämiseen. Kuvituksen avulla lisätään ohjeen luettavuutta, kiinnostavuutta ja ymmärtämistä. (Heikkinen
ym. 2002, 39 – 40.)
Ohjeen tekstit on laitettu alipaineimuhoidon etenemisen mukaisessa järjestyksessä.
Kirjoitin kuviin liittyvät ohjetekstit ja/ tai yläotsikot kuvaamaan alipaineimuhoidon
vaiheita. Ohjetekstien suunnittelussa olen hyödyntänyt laitevalmistaja Smith &
Nephewn haavansulkusetin käyttöohjetta. Otsikon tulee olla lyhyt ja ytimekäs, että sen
voi lukea ja ymmärtää nopeasti. Alaotsikoiden avulla annetaan lukijalle vihje rakenteesta (Parker 1998). Otsikointina käytän kannessa ”Renasys Go -haavan alipaineimuhoito, kuvallinen ohje” ja hoidon eri vaiheissa otsikko on ”alipaineimuhoito”. Kuvis-
12
sa, joissa esitetään yksityiskohtia hoitoon liittyen, on otsikoina ”haavasidossetti”,
”harsosidos” ja ”haavadreeni”.
Ohjeen sisältöä palvelee hyvä ulkoasu. Hyvän ohjeen lähtökohtana pidetään taittoa eli
tekstin ja kuvien asettelua paperille. On muistettava, ettei kaikkea tarvitse sanoa yhdellä ohjeella, vaan ilmavalla taitolla lisätään ja parannetaan ymmärrettävyyttä sekä
houkutellaan lukemaan. Ohjeen toimivuutta lisätään jakamalla se useaksi ohjeeksi.
(Heikkinen ym. 2002, 53 - 55.)
Ohjeessa kuvataan haavan alipaineimuhoidon toteutus eri vaiheineen Renasys Go laitteella. Kuvien avulla osoitetaan työn eri vaiheet ja kuvien viereen liitetään kuvaan
liittyvä ohjeteksti hoidon eri vaiheissa.
Tekstissä asioiden esiintymisjärjestys kerrotaan tapahtumajärjestyksessä, jolloin asia
etenee tiettyjen vaiheiden mukaan eteenpäin. Tapahtumajärjestyksen lisäksi myös
selkeällä kappalejaolla lisätään ymmärrettävyyttä. (Heikkinen ym. 2002, 42 -43.)
Esiintymisjärjestys työssä tulee haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta vaihe vaiheelta. Näin työ etenee tapahtumajärjestyksen mukaisesti ja jonka avulla myös hoitohenkilökunta voi seurata hoitotoimenpiteitä sen eri vaiheissa ja suorittaa hoitoa sen
mukaisesti.
5.5 Tuotteen viimeistely
Kun tuote valmistuu, tuotteen viimeistelyvaiheessa hiotaan yksityiskohtia, laaditaan
käyttö- tai toteutusohjeita sekä huoltotoimenpiteitä ja suunnitellaan päivittämistä. Tähän vaiheeseen sisältyy myös tuotteen jakelun suunnittelu ja markkinointi. (Jämsä &
Manninen 2000, 81.)
Esitin käyttöohjeen terveyskeskuksessa työskenteleville kolmelle sairaanhoitajalle,
joiden avulla sain vielä hiottua ohjetta lopulliseen muotoonsa. Kuvissa haavadreenin
asettaminen haavalle oli kohta, johon toivottiin selkeyttä enemmän. Pyysin myös arviointia ja suullista palautetta sisällöstä ja käyttöohjeen ymmärrettävyydestä hoitajien
lisäksi kahdelta tuttavaltani, joille alipaineimuhoito ei ollut ennestään tuttua. Näiden
13
palautteiden perusteella käyttöohje katsottiin sekä sisällöltään, että ymmärrettävyydeltään käyttökelpoiseksi ohjeeksi. Hoitajilta saadun palautteen avulla muokkasin vielä
kuvamateriaalia. Koska aiemmin ottamani kuvamateriaali ei ollut juuri siihen sopivaa,
sovin vielä uuden kuvausajan potilaan kanssa, johon hän suostui. Otin kuvia lisää 28
kappaletta ja valikoin niistä sopivimmat ohjeen sisältöön. Näistä kuvista valitsin 4,
jotka vaihdoin jo ottamieni haavadreenin asettamisesta kertovaan kohtaan. Tämän
jälkeen muokkasin diojen tekstit kuviin sopivaksi ja muutin ohjeistuksen ajantasaiseksi. Osastonlääkäri tarkastaa tuotoksen asiasisällön ja oikeellisuuden sen valmistuttua.
Käyttöohjeen valmistuttua ohje tulee Nurmeksen terveyskeskuksen käyttöön liitettäväksi terveyskeskuksen sisäiseen tietokantaan ja julkaistavaksi opinnäytetyön liitteenä. Valmis työ toimitetaan tilaajalle opinnäytetyön valmistuttua. Materiaalia voivat
hyödyntää hoitohenkilökunnan lisäksi hoitoalan opiskelijat.
6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
Eettisten periaatteiden mukaan tutkimuksen kohdistuessa ihmisiin, on selvitettävä
suostumuksen hankintatapa, millaista tietoa annetaan ja millaiset riskit osallistumisesta on. Aineistoa kerättäessä on otettava huomioon humaanin ja kunnioittavan kohtelun edellyttämät näkökohdat, anonyymius, korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja
aineiston asianmukainen talletus. (Hirsjärvi ym. 1997, 26 - 27.)
Työhöni olen saanut kuvamateriaalia hoitotilanteesta alipaineimuhoidolla. Kuvaukseen valikoitui potilas, jolle alipaineimuhoitoa on toteutettu. Kysyin lupaa alipaineimuhoidon kuvaukseen potilaalta. Luvat saatuani hoidon toteuttaminen kuvattiin
vaihe vaiheelta. Työn missään vaiheessa ei julkaista tai talleteta itselle potilaan tunnistetietoja eikä kuvia, joita työssä ei käytetä vaan työn valmistumisen jälkeen ne poistetaan. Potilaan luvalla ja suostumuksella kuvamateriaalia saa käyttää sekä opinnäytetyön tekemiseen että kuvamateriaalin tuottamiseen sähköiseen muotoon. Lupa on kirjallinen, ja siitä yksi osa jäi potilaalle ja yksi potilaan papereihin liitettäväksi terveyskeskuksen asiakasarkistoon.
Luotettavuutta arvioitaessa on ohjeen suunnitteluun ja toteutukseen hyödynnetty laitevalmistajan esitteitä, teoriatietoa haavan alipaineimuhoidosta ja kuunneltu hoitajien
14
näkemyksiä. Valmisteluvaiheessa on opinnäytetyötä ja ohjetta lukeneet hoitajat, joiden mielipiteet huomioon ottaen on ohjeen sisältö muokattu tarkoitukseen sopivaksi,
haavanhoidon toteuttamiseen alipaineimuhoitolaitteella. Kuvaaminen tapahtui autenttisesta hoitotapahtumasta, jolloin katson, että ohje noudattaa luotettavuudeltaan aitoa,
todellista hoitotilannetta eikä sitä ole vääristelty.
Sairaanhoitajan eettisten ohjeitten mukaan yhtenä sairaanhoitajan velvollisuutena on
myös oman ammattitaidon kehittäminen. Sairaanhoitaja on oman alansa asiantuntija,
joka syventää omaa ammatillista osaamistaan koulutusta kehittämällä. (Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996.) Oma mielenkiintoni haavan alipaineimuhoitoa kohtaan sekä
opinnäytetyön tekeminen aiheesta auttaa näin samalla myös minua itseäni kehittymään tulevassa ammatissani sairaanhoitajana
7 POHDINTA
Kiinnostus aiheeseen sai alkunsa työssä ollessani. Keskustellessani osastolla ja miettiessäni aihetta tämän ohjeen laatiminen tuli esille. Työn tekeminen aiheesta on samalla myös perehdyttänyt itseäni laitteen käyttöön ja katsonkin tämän olevan hyödyksi
valmistuessani sairaanhoitajaksi. Alipaineimuhoito on tulevaisuutta ja käytön lisääntyessä tätä opiskelun avulla tuomaa tietoa tarvitaan myös työelämään palatessa. Teoriatietoa hankkiessani aineiston hankkiminen oli vaikeaa, koska tutkimustietoa ei ole
vielä paljoa saatavilla. Ammattijulkaisut ja laitevalmistajien esitteet olivat siis tärkeinä
tiedonantajina työn valmiiksi saattamisessa. Terveydenhuollon toimintamallien muuttuessa teknologisten ratkaisujen ja niiden sovelluksien kehittäminen voi käynnistää
tuotekehitysprosessin (Jämsä & Manninen 2000, 31). Uusien hoitomenetelmien tullessa osaksi työtä, on niihin osattava myös varautua. Hoitaminen ja hoidon sujuvuus
uusilla laitteilla edellyttää myös työntekijöiden kouluttautumista ja tietojen päivittämistä ajantasaiseksi, että hoitaminen olisi potilasta tyydyttävää ja onnistunutta.
Kartoittaessani opinnäytetyötäni varten työelämän käytännön kokemuksia ja mahdollisia osaamistarpeita haavanhoidossa olen saanut kokemukseen pohjautuvaa tietoa
Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa toimivilta
sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät kotisairaanhoidossa ja vuodeosastolla. Sairaanhoitajat joutuvat työssään hoitamaan monia erityyppisiä haavoja, näin ollen olen otta-
15
nut huomioon erityisesti heidän esittämiään näkemyksiä ja toiveita opinnäytetyötäni
valmistellessani. Olen myös keskustellut sairaanhoitajien kanssa opinnäytetyön etenemisestä ja vaiheista sekä ottanut palautetta vastaan työn edetessä, jonka avulla olen
pystynyt suunnittelemaan ohjeistusmateriaalia alipaineimuhoidosta. Käytännönläheisyyttä työhön toi aidon hoitotapahtuman kuvaus, jonka avulla hoidon eri vaiheista
tulee helpommin ymmärrettäviä.
Opinnäytetyön suurin vaikeus on ollut itsenäinen työskentely. Mikäli opinnäytetyötä
tekemässä olisi ollut useampia henkilöitä tai edes yksi lisäkseni uskoisin työstämisen
olleen helpompaa. Motivaatio tekemiseen ei aina ollut kovin hyvä ja kun eteneminen
oli hidasta, tai oli hetkiä jolloin et saanut mitään aikaan, parin avulla nämä vaiheet
olisivat saattaneet onnistua paremmin. Yksin tekeminen vaatii itseltä kurinalaisuutta.
Työssäni parhaat kannustajat minulle ovat olleet luokkakaverit ja ystävät, jotka ovat
tukeneet, ohjanneet ja auttaneet eteenpäin. Myös ohjauksen merkitys on ollut tärkeä
työn eteenpäin saattamiseksi.
Toivon, että valmistettu ohjeistus on hyödyksi henkilökunnalle hoidon toteuttamisessa
ja mahdollistaisi hoidon sujuvuuden entistä vaivattomammin. Alkuperäinen suunnitelma työn tekemiseksi oli yhteisen koulutustilanteen järjestäminen haavan alipaineimuhoidosta ja sen toteutuksesta. Työn tekemiseen aikaa oli kuitenkin niin vähän, että se ajanpuutteen vuoksi osoittautui mahdottomaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen tuottamaani ohjeeseen, eikä mikään estä koulutustilaisuuden järjestämistä myöhemmin, jolloin ohjetta voi käyttää oppimisen tukimateriaalina.
Yhtenä jatkotutkimuksena ehdottaisin selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä
haavahoidon toteuttamisessa ja sitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja niiden käyttöön.
16
LÄHTEET
Airaksinen, Tiina & Vilkka, Hanna 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Finohta, 2006. WWW-dokumentti. http://finohta.stakes.fi/FI/halo/index.htm Luettu
29.2.12. Julkaistu 16.1.2008. Päivitetty 3.1.2012.
Heikkinen, Helena, Tiainen, Sirkka & Torkkola, Sinikka 2002. Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Helsinki: Tammi.
Hietanen, Helvi, Iivanainen, Ansa, Juutilainen, Vesa & Seppänen, Salla 2002. Haava.
Porvoo: WSOY.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Sirkka & Sajavaara, Paula, 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Hirvonen, Heidi, 2008.Tuotedokumentaation rooli hoitotyössä ja sen kehittämismahdollisuudet: erityistarkastelussa haavanhoitotuotteet. Kieli- ja käännöstieteiden laitos.
Käännöstiede (englanti). Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
Jokinen, Janne J, Lohi, Jouni, Salo, Heikki, & Sipponen, Arto 2009. Haavanhoidon
uusia ja vanhoja tuulia. Suomen Lääkärilehti 64(24), 2187 – 2193.
Juholin, Elisa & Loiri, Pekka 1998. Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY.
Juutilainen Vesa & Niemi, Tarja 2007. Uusia ajatuksia ja välineitä haavan hoitoon.
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim123(8), 981 - 987.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WA
R
Juutilainen, Vesa, Kuukasjärvi, Pekka, Malmivaara, Antti & Vikatmaa, Pirkka 2007.
Haavan alipaineimuhoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Suomen Lääkärilehti 62(36),
3169 - 3175
Jämsä, Kaisa & Manninen, Elsa 2000. Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: TAMMI.
Kinnunen, Ulla-Mari, 2007. Rakenteinen tieto haavanhoidon kirjaamisessa. Sosiaalija terveydenhuollon tietohallinto. Terveyshallinnon ja talouden laitos. Kuopion Yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä, Kotisivut. http://www. nurmes.fi/Resource.phx/sivut/sivut-nurmes-valtimo-thky/index.htx. Luettu 20.2.2012.
Parker, Roger C., 1998. Hyvältä näyttää, peruskäsikirja julkaisujen suunnittelemiseen.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
17
Pehkonen, Riitta, 2012. Keskustelu 4.3.2012. Hoitaja. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä.
Rauste-Von Wright, Maija-Liisa, Soini Tiina, & Von Wright, Johan, 2003. Oppiminen
ja koulutus. Juva: WS Bookwell OY.
Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996.
http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/sairaanhoitajan_ty
o/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ Luettu 20.2.12.
Smith & Nephew, 2009. Negative Pressure Wound Therapy. Renasys EZ. Renasys
GO. Haavansulkusetti, ohje.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. HALO- Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto. Finohta. Stakes.fi. Julkaistu 25.8.2006. Päivitetty 11.4.2012.
Vaalasti, Annikki 2007. Alipaineimuhoito (vakuumiterapia) kroonisen haavan hoidossa. Näytönastekatsaus 28.2.2007. Käypä hoito.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../nak05926. Luettu12.01.2012. Ei Päivitystietoja
Vakkuri, Eila, 2012. Perustietoa haavan paranemisesta ja haavanhoitotuotteista. Videovälitteinen koulutus. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipiiri 15.2.2012.
Nurmeksen terveyskeskus.
LIITE 1(1).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(2).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(3).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(4).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(5).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(6).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(7).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(8).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(9).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(10).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(11).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(12).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje
LIITE 1(13).
Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje