SYÖ HYVIN JA VOI HYVIN Opas terveelliseen ruokavalioon soraninkielisille turvapaikanhakijoille
by user
Comments
Transcript
SYÖ HYVIN JA VOI HYVIN Opas terveelliseen ruokavalioon soraninkielisille turvapaikanhakijoille
SYÖ HYVIN JA VOI HYVIN Opas terveelliseen ruokavalioon soraninkielisille turvapaikanhakijoille Johanna Kangasjärvi ja Nizo Mohammed Dara Opinnäytetyö, kevät 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Kangasjärvi, Johanna & Mohammed Dara, Nizo. Syö hyvin ja voi hyvin. Opas terveelliseen ruokavalioon. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki, kevät 2015, 39 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyö oli kehittämispainotteinen produkti, jonka tarkoituksena oli tehdä ravitsemusopas soraninkielisille turvapaikanhakijoille. Työ toteutettiin yhdessä Metsälän vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Oppaaseen tuli yhteensä 8 sivua, jossa kerrotaan terveellisestä ruokavaliosta tekstin ja kuvallisin keinoin. Teoria pohjautuu Suomen ravitsemussuosituksiin ja ravitsemustieteen kirjallisuuteen sekä sydänliiton ruokasuosituksiin. Tavoitteena oli luoda selkeä ja tiivis kuvallinen opas asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Opinnäytetyön raporttiosuus sisältää yleistä tietoa turvapaikanhakijoista ja turvapaikkaprosessista, soraninkielestä, ravitsemussuosituksia ja oppaan laatimisesta sekä sairaanhoitajan roolista monikulttuurisessa työssä terveyden edistäjänä. Opas sisältää lyhyesti tietoa ruoka-aineryhmistä, terveellisestä ateriarytmistä sekä lautasmallista. Lisäksi esimerkkikuvien avulla annetaan ehdotuksia terveellisistä ateriakokonaisuuksista. Opasta arvioi vastaanottokeskuksen henkilökunta, jonka palautteen pohjalta opas muutettiin selkeämmäksi ja teksti tiiviimmäksi. Saatu palaute sisällöstä ja ulkoasusta oli positiivista ja kannustavaa. Oppaasta voisi olla hyötyä muuallakin vastaanottokeskusten lisäksi. Opas tehtiin suomeksi ja käännettiin soraniksi. Asiasanat: turvapaikanhakija, edistäminen sorani, ravitsemussuositukset, terveyden ABSTRACT Kangasjärvi, Johanna & Mohammed Dara, Nizo. Eat well and feel good. Guidebook for healthy nutrition. Functional thesis. Helsinki, spring 2015, 39 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing, Registered Nurse. As the product of this thesis, a guide was produced to nutrition for the Soranispeaking asylum seekers. The task was carried out in co-operation with the staff of Metsälä Asylum Seekers Centre, Finland. The guide contains a total of eight (8) pages, in which the asylum seekers are advised on the basics of a healthy diet and nutrition in text and pictures. The theory is based on Finnish nutrition guides, literature on nutrition studies, as well as the nutrition recommendations provided by the Finnish Heart Association. The aim of this study was to provide a clear, concise and graphic guide for the clients and employees to use. The report section of this thesis includes general knowledge on asylum seekers and the process of seeking asylum, the Sorani language, nutrition recommendations and creating guides, as well as the role of nurses as health promoters in a multicultural environment. The guide touches briefly on topics such as food groups, healthy eating rhythms, daily timed meals and food plate models. In addition, suggestions were given for healthy meals by providing photographic examples. The guide was evaluated by the personnel of Metsälä asylum centre. The guide was corrected according to the feedback and the text was made more clear and compact. The feedback that was given about the contents and appearance was positive and encouraging. The guide could be useful for other places besides the asylum centres. The guide was made in Finnish and translated into Sorani. Key words: asylum seeker, Sorani, nutrition recommendations, health promotion SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 6 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET......................................... 7 3 YHTEISTYÖKUMPPANINA VASTAANOTTOKESKUS ................................... 8 4 PAKOLAISUUS JA TURVAPAIKKA ................................................................ 9 4.1 Pakolaisuus ............................................................................................... 9 4.2 Turvapaikka ............................................................................................. 10 5 KURDIEN KIELI JA TERVEYS ...................................................................... 11 5.1 Sorani ...................................................................................................... 11 5.2 Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi ................................................. 11 5.3 Kurdien ruokakulttuuri .............................................................................. 13 5.4 Ruokatottumukset vastaanottokeskuksessa ............................................ 14 6 RAVITSEMUS................................................................................................ 15 6.1 Suomalaiset ravitsemussuositukset ......................................................... 15 6.2 Ateriarytmi, lautasmalli ja ruokakolmio ..................................................... 16 6.3 Ruokaryhmät ja terveysvaikutukset ......................................................... 17 6.3.1 Rasvat ............................................................................................... 17 6.3.2 Suola ................................................................................................. 18 6.3.3 Viljavalmisteet ................................................................................... 19 6.3.4 Liha kala kananmuna ........................................................................ 19 6.3.5 Kasvikset marjat ja hedelmät ............................................................. 20 6.3.6 Maitovalmisteet ................................................................................. 20 6.3.7 Sokeri ................................................................................................ 20 6.3.8 Nesteet ja alkoholi ............................................................................. 21 6.3.9 D-vitamiini ja rauta ............................................................................. 21 7 SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ MONIKULTTUURISESSA HOITOYÖSSÄ .................................................................................................. 23 7.1 Monikulttuurinen hoitotyö ......................................................................... 23 7.2 Kulttuurienvälinen kompetenssi ............................................................... 23 7.3 Terveydenedistäminen ............................................................................ 24 7.4 Terveysviestintä ....................................................................................... 25 8 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ ............................................................ 27 9 OPAS ............................................................................................................. 28 9.1 Oppaan laatukriteerit ............................................................................... 28 9.3 Oppaan toteutus ...................................................................................... 29 9.4 Oppaan arviointi....................................................................................... 30 10 POHDINTA .................................................................................................. 32 10.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus .............................................................. 32 10.3 Luotettavuus ja eettisyys ....................................................................... 32 10.4 Ammatillinen kasvu ................................................................................ 33 10.5 Johtopäätökset ...................................................................................... 34 LÄHTEET .......................................................................................................... 35 LIITE 1 Syö hyvin ja voi hyvin. Opas terveelliseen ruokavalioon. ..................... 39 LIITE 2 Palautekysely henkilökunnalle .............................................................. 40 1 JOHDANTO Vastaanottokeskukseen tulee yhä enenevästi kurditurvapaikanhakijoita. Lähes neljännes kaikista vuonna 2014 Suomeen tulleista 3651 turvapaikanhakijasta oli Irakista, joista osa on kurdeja (Pakolaisneuvonta ry 2014a). Suomessa vuonna 2012 tehdyssä maahanmuuttajien seurantatutkimuksessa todettiin, että kurdien keskuudessa esiintyi lihavuutta, D-vitamiinin puutetta ja anemiaa. (Laatikainen, Solovieva, Lundqvist & Vartiainen 2012,91; Jääskeläinen, Lamberg-Allardt, Koponen & Laatikainen 2012,105). Vastaanottokeskuksessa työskentelee terveyden- tai sairaanhoitajia, joka toimii terveyden edistäjänä. Hoitotyön ammattilaisena he välittävät tietoja tai taitoja, joiden avulla turvapaikanhakijat voivat ylläpitää terveyttään. Vastaanottokeskuksessa terveydenedistäjänä työskentelevä terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joutuu usein käyttämään tulkkia yhteisen kielen puuttuessa. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä on tehnyt paljon tulkin töitä soraninkielisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Tulkin työssä on noussut esille asiakkaiden puutteellinen tieto ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Vastaanottokeskuksen hoitohenkilökunnan mukaan aikaa ravitsemusohjaukseen ei aina jää terveystarkastuksen aikana. Tästä saimme idean tehdä oppaan, joka edistää soraninkielisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointia. Yhteistyökumppaniksemme saimme Metsälän vastaanottokeskuksen, jonka kanssa lähdimme suunnittelemaan opinnäytetyön tuotetta. Päädyimme lopulta ravitsemusohjaukselliseen oppaaseen, jonka teorian perustamme suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Lisäksi käytämme Suomen sydänliitto ry:n tietoja. Kerromme ensin työn tarkoituksesta ja tavoitteista, joiden jälkeen esittelemme yhteistyökumppanimme lyhyesti. Luvuissa 4−8 kerromme työn teoreettisista lähtökohdista, ravitsemuksesta, kuten pakolaisuudesta sairaanhoitajan roolista ja turvapaikkaprosessista, terveyden edistäjänä ja monikulttuurisen työntekijänä ja toiminnallisesta opinnäytetyöstä. Lopuksi kerromme oppaasta, suunnitteluprosessista, työnarvioinnista ja pohdinnasta. 7 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda Helsingin Metsälän vastaanottokeskukselle suomen- ja soraninkielinen ravitsemusopas, jonka tavoitteena on lisätä soraninkielisen asiakaskunnan tietoisuutta terveellisestä ruokavaliosta. Oppaan tarkoitus on tarjota sopivia ehdotuksia muuttaa tarvittaessa omia ruokatottumuksia ja kertoa perustellen, miksi on terveellistä suosia kasviperäisiä rasvoja. Tavoitteena on luoda selkeä ja paljon kuvia sisältävä ravitsemusopas. Opas on suunnattu aikuisille, mutta sen on tarkoitus edistää samalla koko perheen terveyttä. Vanhempien ruokatottumukset siirtyvät yleensä lapsille. Oppaan tarkoituksena on maahanmuuttajatutkimuksessa. työvälineenä henkilökunnan ennaltaehkäistä Oppaan käytössä. lihavuutta, tarkoituksena Oppaan voisi joka ilmeni toimia myös esimerkiksi antaa on tulotarkastuksen yhteydessä turvapaikanhakijalle luettavaksi. Tarkoituksena on tehdä opas suomenkielellä ja kääntää opas soraninkielelle. Opasta on mahdollista jatkossa myös kääntää muille kielille. Opas tehdään selkeäksi ja paljon kuvia sisältäväksi, jotta asiasisältö olisi helppo ymmärtää. 8 3 YHTEISTYÖKUMPPANINA VASTAANOTTOKESKUS Opinnäytetyö toteutetaan yhdessä Helsingin Metsälän vastaanottokeskuksen kanssa. Vastaanottokeskuksessa työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja sekä sosiaaliohjaajia. Vastaanottokeskuksen tulee järjestää turvapaikanhakijoille tarvittavat kansainvälistä suojelua hakevan lain mukaisesti peruspalvelut turvapaikkaprosessin ajaksi. Majoituksen ja toimeentulon lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat peruspalveluihin. (Helsingin kaupunki 2014a.) Metsälän vastaanottokeskus on yksi Helsingin kolmesta transit-keskuksista. Transit-keskukset ovat vastaanottokeskuksia, joissa asutaan lyhyen ajan. Turvapaikanhakijoita pyritään siirtämään poliisin ja Maahanmuuttoviraston puhutteluiden jälkeen muihin odotusvaiheen vastaanottokeskuksiin, joissa turvapaikanhakijat odottavat päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Metsälän vastaanottokeskuksessa on 46 paikkaa, mutta Metsälän vastaanottokeskuksella on myös asiakkaita, jotka asuvat yksityismajoituksessa. (Helsingin kaupunki 2014a.) Metsälässä on myös Helsingin ainoa 40-paikkainen säilöönottoyksikkö eli suljettu laitos, jossa on poliisin ja ulkomaalaislajin nojalla turvapaikanhakijoita. Sälössä olevilla turvapaikanhakijoilla on oikeus samoihin peruspalveluihin, kuin muillakin turvapaikanhakijoilla, eli heille terveydenhoito. (Helsingin kaupunki 2014b.) kuuluu akuutti ja välttämätön 9 4 PAKOLAISUUS JA TURVAPAIKKA 4.1 Pakolaisuus Pakolaiseksi kutsutaan ihmistä, jonka on ollut pakko jättää kotinsa eri syistä. Kansainvälistä suojelua haettaessa pakolaisen henki, vapaus ja koskemattomuus ovat vaarassa omassa kotimaassaan. Heitä saatetaan vainota esimerkiksi rodun, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kaikilla paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua. (Amnesty international 2007–2013.) Tärkein asiakirja, joka koskee pakolaisten asemaa, on vuonna 1951 solmittu YK:n pakolaissopimus, johon on liittynyt 145 valtiota. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pitämään huolen omalta osaltaan pakolaiskysymyksistä. Maailmassa on 45 miljoonaa pakolaista, mutta suurin osa pakolaisista on teollisuusmaiden ulkopuolella alueilla, jotka ovat jo itsessään konfliktien ja köyhyyden vaivaamia. Harva apua tarvitseva päättyy loppujen lopuksi Eurooppaan, josta on yhä vaikeampaa saada turvapaikkaa. (Amnesty international 2007–2013.) Suomessa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on suhteellisen uusi ilmiö muihin maihin verrattuna. Pakolaisuus tuli Suomessa tutuksi valtaosalle 1990-luvun alussa, jolloin suuret somalipakolaisryhmät saapuivat Suomeen. 1973–2012 välillä 40 742 pakolaista on muuttanut Suomeen. UNHCR:n (The UN refugee agency) mukaan vuonna 2013 Suomessa eli 11 252 pakolaista tai oleskeluluvan saanutta, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. (Suomen pakolaisapu 2013.) Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, jotka ovat YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi valittuja henkilöitä ja muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia. Suurin osa kiintiöpakolaisista on tullut viimeaikoina Irakista, Myanmarista, Kongosta ja Iranista. (Pakolaisneuvonta ry 2014a.) 10 4.2 Turvapaikka Suomen lain mukaan ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. (Ulkomaalaislaki 301/2004) Turvapaikkaa haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaisilta, jolloin turvapaikkahakijalle pidetään lyhyt kuulustelu, jossa selvitetään muun muassa henkilön henkilöllisyys sekä matkareitti. Poliisi ottaa myös sormenjäljet selvitystä varten, jonka jälkeen turvapaikanhakijaa viedään vastaanottokeskukseen tai säilöön, jos henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä. Poliisi pitää myöhemmin varsinaisen puhuttelun. (Maahanmuuttovirasto 2012.) Dublin II on EU-maiden ja Norjan, Islannin, Sveitsin sekä Liechtensteinin välinen asetus, jonka mukaan yksi jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesta ja on ensimmäinen maa, jossa otetaan sormenjäljet tai myönnetään viisumi. turvapaikkahakemuksesta ja Kyseinen muut maat valtio on palauttavat vastuussa koko turvapaikanhakijan ensimmäiseen valtioon, jos haetaan toiselta jäsenvaltioltakin turvapaikkaa. (Europa 2011.) Jos Dublin asetuksen ehdot turvapaikkahakemuksesta ja täyttyvät, toinen valtio Maahanmuuttovirasto on voi vastuussa tehdä käännytyspäätöksen ja olla tutkimatta turvapaikkahakemusta Suomessa. Jos ehdot eivät täyty, Maahanmuuttovirasto kutsuu turvapaikkapuhutteluun. Puhuttelussa selvitetään turvapaikkahakijan perusteet turvapaikkaa varten. Maahanmuuttovirasto tekee myöhemmin joko myönteisen tai kielteisen päätöksen, joista on mahdollista tehdä valitus. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 11 5 KURDIEN KIELI JA TERVEYS 5.1 Sorani Opinnäytetyö kohderyhmää. käännetään Sorani on soraninkielelle, kurdikielen jotta yksi se palvelisi murteista. parhaiten Kurdi kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin ja on osa indoiranilaista kieltä. Kurdi on itsenäinen kieli, jolla on oma historiansa, kielioppinsa ja rikas sanasto. Noin 30 miljoonaa ihmistä Lähi-idän Kurdistanissa puhuu kurdin eri murteita. (Kurdish Academy of Language i.a.) Kurdistan on neliökilometrimäärältään Ranskan kokoinen alue Lähi-idässä (Kurdistanica i.a.). Kurdistaniin kuuluu alueita Itä-Turkista, PohjoisIrakista, Länsi-Iranista ja pieniä osia Syyriasta sekä Armeniasta (Encyclopedia Britannica). Murteet ovat jaettu kolmeen ryhmään; pohjois- kurdin murteet kurmanji ja badinani, keski kurdin murteet, joihin soranin murre kuuluu ja etelä kurdin murre pehlewani. Lisäksi kurdinkieliä ovat zaza ja gorani (Kurdish Academy of Language i.a.) Valitsimme soraninmurteen, sillä se on meistä toisen äidinkieli. Vastaanottokeskuksen työntekijöiden mukaan valtaosa kurdiasiakkaista ovat soraninkielisiä. 5.2 Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Terveyden ja hyvinvointilaitos on tehnyt vuonna 2012 seurantatutkimuksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen otoksena olivat venäläistaustaustaiset, somalitaustaiset ja kurditaustaiset 18−64-vuotiaat. Yhteensä tuhat vähintään vuoden Suomessa asunutta kurdia kutsuttiin tutkimukseen, joista 51 prosenttia osallistui ainakin johonkin tutkimuksen osaan. Opinnäytetyömme kohderyhmä ovat soraninkieliset ja he ovat Irakin, Iranin ja turkin kurdeja. Seurantatutkimuksessa selvisi, että kurdit ovat lievästi 12 ylipainoisia ja heillä esiintyi D-vitamiinin puutetta ja anemiaa. (Jääskeläinen ym. 2012,10.) Tutkimuksessa ylipainoisuus määriteltiin BMI rajalla 25 kg/m2 ja lihavuus BMI rajalla 30 kg/m2. Kurditaustaisista miehistä 18 prosenttia oli lihavia. Naisista 25 prosenttia oli lihavia, joka on huomattavasti enemmän kuin koko väestön naisten lihavuusprosentti 18. Vyötärölihavuutta mitattiin myös. Naiset, joiden vyötärönympärys oli 100 ja miesten, joiden ympärys oli yli 90, luokiteltiin vyötärölihaviksi. Kurditaustaisista miehistä osuus oli 16 prosenttia. Verrattuna koko väestön, 24, tulos on pieni. Koko väestön naisista vyötärölihavuutta esiintyi 29 prosentilla, mutta kurditaustaisilla naisilla vain 26 prosentilla. (Laatikainen ym. 2012, 92–93.) Alle 50nmol/l D-vitamiinipitoisuus merkitsee puutosta. Tutkimuksessa selvisi että 90 prosentilla Suomessa asuvista kurdeista esiintyy alle 50 nmol/l Dvitamiinin puutosta. Alle 40 nmol/l arvoja esiintyi 75 prosenttia kurdeista. Anemialla tarkoitetaan hemoglobiiniarvon alenemista. Naisilla anemiaa esiintyy, jos arvo on alle 120g/l ja miehillä alle 130g/l. Tutkimuksen kurdeista anemiaa esiintyi 30 prosentilla. (Jääskeläinen ym. 2012,105–107.) Suomeen tulleiden maahanmuuttajien ruokatottumuksissa tapahtuneet muutokset ovat heikentäneet ravitsemusta, ja riski sairastua Suomen elintapasairauksiin, kuten verenpainetautiin tai diabetekseen, on lisääntynyt. Hedelmien, vihannesten, kalan ja öljyjen käytön väheneminen ja rasvan ja sokerin kulutuksen kasvaminen ovat vähentäneet esimerkiksi kuidun ja cvitamiinin saantia. Sen sijaan suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan saanti on lisääntynyt. Suomeen tulleet maahanmuuttaja ja pakolaiset saattavat kärsiä stressistä, liikunnan puutteesta ja epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Heillä on geneettinen alttius sairastua tauteihin, joita ei Suomessa valtaväestön keskuudessa esiinny. Yleisesti on todettu D-vitamiinin ja raudan puutosta pakolaisten keskuudessa. (Kosonen 581–581, 2012.) Tutkimustulokset antavat syytä välittää tietoa terveellisestä ruuasta Suomessa asuville kurdeille. Vaikka tutkimusta ei ollut tehty vastaanottokeskuksessa asuville, antaa se silti viitteitä kurdien terveydestä. 13 5.3 Kurdien ruokakulttuuri Lähtiessä kertomaan terveellisestä ruokavaliosta Suomessa, on hyvä tietää ensin kohdemaan ruokatottumuksista. Soraninkielisiä kurdeja asuu sekä Iranin että Irakin puolella, missä syödään paljon riisiruokia. Leipä ja riisi ovat peruselintarvikkeita, joita käytetään päivittäin. Riisi on jasmiini- tai basmatiriisiä ja leipä valkoista leipää. Pastaa ja makaronia syödään myös. Vihanneksia käytetään riisiruokien kanssa. Munakoiso on tärkein vihannes. Okraa, kurpitsaa, pinaattia ja papuja käytetään ruuan kanssa. Palkokasveja käytetään pataruuissa. Hedelmistä taatelit, viikunat ja sitrushedelmät ovat yleisiä sekä viinirypäleet ja granaattiomenat. Marjoja ei juurikaan käytetä. Aikuiset eivät juo tuoretta maitoa, mutta vanukkaisiin ja juustoihin käytetään lehmän, lampaan- tai vuohenmaitoa. Jogurttia käytetään kastikkeena marinadina tai juomana veteen sekoitettuna suolan kanssa. Juustoja käytetään paljon. (Partanen 2007, 35,38.) Iranissa ja Irakissa syödään kanaa, nautaa ja lammasta. Sisäelimiä syödään myös ruoaksi. Kala on kallista herkkua. Iranissa syödään kaviaaria. Munakkaat ovat yleistä ruokaa. Rasvana käytetään oliiviöljyä, kirkastettua voita ja ihraa. Jälkiruokina käytetään usein hedelmiä, taateleita ja makeutettua teetä. Kuivatut ja sokeroidut hedelmät ovat suosiossa. Irakissa syödään voitaikinasta valmistettuja lettuja, joissa täytteenä on pähkinöitä ja hunajaa. Halva on myös irakilainen makeinen. Juomina on sokerilla makeutettu tee ja vedellä jatkettu jogurtti. (Partanen 2007, 35–36, 38–39.) Toisen opinnäytetyöntekijän kokemusten mukaan ruoka on todella tärkeä osa kurdien arkea ja kulttuuria. Ihmiset osoittavat rakkautta ja kunnioitusta ruuan kautta. Ruokailu on päivän kohokohta esimerkiksi kun tulee vieraita. Vieraille tehdään monta erilaista ruokaa ja usein ruokaa tehdään paljon. 14 Päivän aikana syödään kolme isoa ja tuhtia annosta. Aamupalaksi saatetaan syödä voissa paistettuja kananmunia nan-leivän kanssa sekä juustoa. Lounaaksi syödään kirkastetulla voilla tai öljyllä keitettyä riisiä, kastiketta ja punaista lihaa ja kolmas ateria on samantyyppinen. Kastikkeet sisältävät melkein aina kasviksia, mutta itse salaatti jää monilla usein syömättä monilla. Punaista lihaa tai paistettua kanaa saatetaan syödä päivittäin ja sokerilla makeutettua teetä saatetaan nauttia päivän aikana jopa 5−10 kertaa. Annosten väissä saatetaan syödä hedelmiä ja pähkinöitä. Auringonkukan siemeniä syödään jopa päivittäin. Usein kurdit eivät ajattele hiilihydraatteja tai suolan ja rasvan käyttöä, sillä ruuan maku merkitsee enemmän. On olemassa soraninkielinen sanonta, jossa sanotaan, että mitä rasvaisempi ja mausteisempi sen parempi ja tämä kuvaa mielestämme parhaiten kurdien ruokatottumuksia. 5.4 Ruokatottumukset vastaanottokeskuksessa Metsälän henkilökunnan ja toisen opinnäytetyöntekijän tietojen mukaan, Metsälän vastaanottokeskuksen asukkaat tekevät itse päivittäin ruuat, paitsi ne, jotka ovat säilöönottoyksikössä. Säilöönottoyksikössä olevilla on ruokapalvelu. Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijat eivät tee itse ruokaa, vaan heillä on ruokapalvelu, kuten Helsingin Kaarlenkadun, sekä Punavuoren vastaanottokeskuksissa. Silloin turvapaikanhakijat voivat syödä talon tarjoamaa aamupalaa, lounasta, päivällistä, sekä saavat iltapalapussin. 15 6 RAVITSEMUS 6.1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Ravitsemussuositukset on luotu parantamaan ihmisten terveyttä ravitsemuksen avulla. Ravitsemussuosituksia ruokatottumuksia verrataan käytetään seurannassa, suosituksiin. jolloin väestön Ravitsemussuosituksia voidaan käyttää poliittiseen ohjaukseen, esimerkiksi elintarvikkeen täydentämiseen ravintoaineella, jos havaitaan jonkin ravintoaineen saannin olevan liian vähäistä. Suosituksia käytetään suunnitellessa esimerkiksi ruokalistoja tai elintarviketeollisuudessa. Myös viestinnässä käytetään ravitsemussuosituksia, jolloin halutaan valistaa viestinnän keinoin terveellisestä ruuasta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014,8.) Ravitsemussuositukset ovat luotu terveelle kohtuullisesti liikkuvalle väestölle. Suosituksissa on huomioita ravintoaineiden tarpeiden vaihtelu yksilöiden välillä varmuusvaralla. Varmuusvara turvaa riittävän ravintoaineen saannin. Ravitsemussuosituksia annetaan sekä ruoka-aineryhmistä, kuten lihan tai maitovalmisteiden saannista, ja ravintoaineista. Ruokasuosituksista on tehty havainnollistava lautasmalli ja ruokakolmio. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 8−9.) Vuoden 2014 suomen ravitsemussuositukset, joihin tässä työssä viitataan, perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Pohjoismaiset asiantuntijaryhmät ovat laatineet suositukset tieteellisen tutkimustyön tuloksena. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 10.) Ravitsemussuosituksia tehdään, jotta ihmiset tietäisivät omat ravitsemus tarpeensa. Ne perustuvat tutkimuksiin, joissa on huomioitu eri ravintoaineiden vaikutukset terveyden Ravitsemussuosituksia edistämisessä, tehdään sekä sairauksien maailmanlaajuiseen kansallisesti. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.) estämisessä. käyttöön, sekä 16 Ravintoaineet voidaan jakaa kolmeen viitearvoon, jotka ovat pienin tarve, keskimääräinen tarve, sekä suositeltava saanti. Pienin tarve on pienin määrä mitä saa, mutta ei riitä ylläpitämään hyvää terveyttä. Keskimääräinen tarve kuvaa väestön tarvetta saada tiettyä ravintoainetta. Suositeltava saanti on taas sitä, että saa tarpeeksi tiettyä ravintoainetta, joka ylläpitää hyvän ravitsemustilan. Eri maissa käytetään eri viitearvoja. Pohjoismaissa käytetään kaikkea kolmea ja Suomessa käytetään suositeltavaa viitearvoa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.) Suomalaisessa ravitsemussuosituksessa kuvataan eri ravintoaineiden suositeltavaa saantia, kuten rasvojen, proteiinien, hiilihydraattien, sekä vitamiinien suositeltavaa saantia. Jokaisella ihmisellä on eri tarpeet, kun on kyse ravintoaineista, mutta suositukset on laskettu terveen ja kohtalaisesti liikkuvan kansan mukaan. Suomalaiset suositukset soveltuvat kakkostyypin diabeteksen, sekä verenpainetaudin sairastaville. Se sopii myös niille, joilla on korkeat veren rasva-arvot. Suosituksia voi käyttää ruokailujen päivittäisessä suunnitellussa, sekä eri joukkoruokailuissa, eli koulut voivat esimerkiksi tehdä ruokaa, jossa on niitä kaikkia ravintoaineita, mitä lapsi tarvitsee. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.) Suomalaisen suosituksen mukaan hyvä ruokavalio, kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä puoli kiloa (500 g) päivässä. Kalaa pitäisi syödä kolmisen kertaa viikossa, kun taas punaista lihaa ja lihatuotteita tulisi nauttia vain 500 g viikossa ja niistäkin kannattaa valita ne vähärasvaiset ja vähäsuolaiset versiot. Täysjyväleipää, jossa on vähän suolaa, sekä muita täysjyvätuotteita pitäisi syödä päivittäin ja sen päälle kasviöljypohjaista margariinia tai levitettä. Salaatteihin ei ole suositeltavaa laittaa majoneesipohjaisia kastikkeita, vaan öljypohjainen kastike, kuten oliiviöljy. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.) 6.2 Ateriarytmi, lautasmalli ja ruokakolmio 17 Säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään nälän kurissa veren glukoosipitoisuuden pysyessä tasaisena. Myös hampaiden reikiintyminen pysyy hallinnassa. Säännöllinen ruokailu esimerkiksi viisi kertaa päivässä auttaa myös painonhallinnassa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 24.) Lautasmallin mukaan kasvikset täyttävät puolet lautasesta, yksi neljäsosaa lautasesta koostuu joko perunasta, tummasta pastasta tai riisistä ja loput vähärasvaisella ja vähäsuolaisella lihalla, kanalla, kalalla tai kasviksilla. Tämän lisäksi voi syödä täysjyväleipää, jossa on vähän suolaa ja kasvismargariinilla voi sitä voidella. Juomaksi suositellaan joko vettä tai vähärasvaista maitoa tai piimää. Jos salaattiin haluaa makua, siihen voi halutessaan laittaa tilkka öljypohjaista salaattikastiketta. Keiton kanssa on myös suositeltavaa nauttia lautasellisen verran salaattia. Lasten lautasmalli on samanlainen, mutta annoskoko on pienempi. Jos käytetään päivittäin lautasmallia, ruokamäärät pysyvät kohtuullisina ja ruokavalio on terveellinen. (Suomen sydänliitto ry 2012a.) Ruokakolmioksi tai ruokapyramidiksi kutsutaan havainnollistavaa kuvaa, jossa ruoka-aineet on sijoitettu kolmioon niiden ravintosisällön ja suositeltavan käyttötiheyden- ja määrän mukaan. Kolmion alaosassa on juureksia, hedelmiä, kasviksia ja marjoja, joita kannattaa syödä usein. Keskiosassa olevia ruokia on hyvä syödä ja ne kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon. Keksiosassa on proteiineja, kuituja ja hiilihydraattia sisältäviä tuotteita. Mitä ylemmäs kolmiota mennään, sen harkitummin kyseisiä tuotteita tulisi syödä. Kärjessä olevia kakkuja, keksejä ja karkkeja tulisi nauttia harvoin niiden runsasenergisyyden takia. Kolmiossa toteutuu terveellisen ruoan suositus, jolloin kaikkia tarpeellisia ravintoaineita saadaan sopivassa suhteessa. (Diabetesliitto i.a.) 6.3 Ruokaryhmät ja terveysvaikutukset 6.3.1 Rasvat 18 Rasvan saantisuositus on keskimäärin miehillä 80 g ja naisilla 60 g rasvaa päivässä eli noin 25–30 prosenttia energian saannista. Koska rasva sisältää runsaasti energiaa, kannattaa käyttää rasvaa kohtuullisesti, joka siten edesauttaa painonhallintaa. (Suomen sydänliitto ry i.a.1.) Ruoassa olevien rasvojen pitäisi olla pääosin pehmeitä eli kasvisöljystä koostuvia valmisteita, kuten kasvisrasvamargariineja ja muita juoksevia kasvisrasvavalmisteita. Ruoanvalmistuksessa rypsiöljyn käyttö on erityisen suositeltavaa, sillä se sisältää monipuolisen rasvahappokoostumuksen. On tärkeää, että ruokavaliossa on näitä pehmeitä rasvoja, sillä ne ovat hyväksi terveydelle, silti niitäkin kannattaa käyttää kohtuullisesti. Kovia rasvoja ovat taas eläinperäiset rasvat, kuten esimerkiksi voi- ja leivonta-margariinit, joita kannattaa käyttää harvemmin. Kovetettu kasvisöljy, kuten kookosrasva, kookosmaito sekä palmuöljy ovat kanssa kovetettuja öljyjä, joiden käyttöä kannattaa myös rajoittaa. (Suomen sydänliitto ry i.a.2.) Kun itse valmistaa ruuan, niin pystyy kontrolloimaan rasvan käyttöä, mutta piilorasvaa on vaikeampaa kontrolloida, sillä sitä ei näe omin silmin. Suurin osa kulutetusta rasvasta saadaan piilorasvana, joka pääosin sisältää kovia ja huonoja rasvoja. Pizzat, hampurilaiset, nugetit, ranskalaiset, pullat, karkit, jäätelöt, rasvaiset kermat, juustot ovat täynnä piilorasvaa, joita tulisi välttää. (Suomen sydänliitto ry i.a.1.) 6.3.2 Suola Ruokasuola koostuu natriumkloridista, mistä 40 % on natriumia. Natriumia löytyy luontaisesti kaikista elintarvikkeista. Väestötutkimuksissa on ilmennyt, että alhainen suolan saanti suojaa korkealta verenpaineelta, sydän- ja verisuonisairauksilta sekä mahasyövältä. Ruokavalio vaikuttaa terveyteen yhtälailla ratkaisevasti kuin esimerkiksi verenpainelääkkeet. Suolansaantisuositus on väestötasolla 5 g päivässä eli 2 g natriumia. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 29–30.) 19 Suolan saantisuositus on aikuisilla alle 5 g päivässä ja lapsille alle 3 g. Alle vuoden ikäisen ruokaan ei suositella lainkaan suolaa. 80 % päivittäisestä suolasta tulee elintarvikkeista piilosuolana. Valitsemalla päivittäin vähäsuolaisia tuotteita, sekä käyttämällä vähän suolaa ruuan valmistuksessa voi auttaa suositustavoitteeseen. Makuaisti tottuu muutamassa viikossa vähäsuolaiseen ruokavalioon. (Suomen Sydänliitto ry 2012b.) 6.3.3 Viljavalmisteet Viljavalmiste tarkoittaa täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai leipää. Suositusten mukaan kuitupitoisuuden tulisi olla 6 g/100g . Viljavalmisteita suositellaan nautittavaksi 6 annosta viikossa naisilla ja miehillä 9 annosta. Annoksella tarkoitetaan 1dl keitettyä riisiä, pastaa tai yhtä leipäviipaletta. Puurolautasellinen on kaksi annosta. Suositellaan vähäsuolaisia valmisteita. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 21.) 6.3.4 Liha kala kananmuna Punaista lihaa eli sian-, naudan- ja lampaanlihaa ei suositella enempää kuin 500 g viikossa, joka raakana painaa 700 g−750 g. Kanamunia suositellaan 2−3 kpl viikossa. Kalan syöntiä suositellaan 2-3 kertaa viikossa. Nämä ruoka-aineet ovat hyviä proteiinien lähteitä. Kalassa on hyvä rasvoja ja D-vitamiinia. Kanassa on vähän rasvaa ja sen laatu on parempaa verrattuna nautaan. Lihassa on paljon rautaa. Suositellaan vähärasvaisia ja suolaisia lihavalmisteita. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2012, 22.) 20 6.3.5 Kasvikset marjat ja hedelmät Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään marjoja vähintään 500 g päivässä sisältäen juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Puolet 500 g:sta tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Suosituksena olisi nauttia 5−6 annosta. Yksi annos tarkoittaa esimerkiksi 1 dl marjoja tai 1,5 dl salaattia. Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Lisäksi on viitteitä kroonisilta sairauksilta suojaavista vaikutuksista. Palkokasveissa on paljon proteiinia, joten yksi desilitra esimerkiksi papuja per annos on hyvä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 21.) 6.3.6 Maitovalmisteet Maitovalmisteet ovat elimistön kalsiumin tarpeelle tärkeitä lähteitä. Lisäksi niissä on proteiinia, jodia ja vitamiineja, kuten D-vitamiinia. Rasvaisissa valmisteissa on paljon tyydyttynyttä rasvaa, siksi suositellaan rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita. Suositellaan 5−6 dl nestemäistä maitovalmisteita ja muutaman viipaleen juustoa. Tarvittaessa kasviperäisellä kalsiumilla voidaan korvata maitotuotteet, kuten esimerkiksi soija- tai kaurajuomilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2012, 22.) 6.3.7 Sokeri Sokerin jatkuvaa nauttimista tulisi välttää. Sokeri sisältää verensokeria nostavaa hiilihydraattia ja energiaa eikä mitään muuta. Makeat, leivonnaiset, mehut, virvoitusjuomat ja makeat alkoholijuomat sisältävät sokeria. (Aapro, Kupiainen & Leander 2008, 52.) Sokerituotteiden nauttiminen pitkin päivää lisää hampaiden reikiintymistä. 21 6.3.8 Nesteet ja alkoholi On suositeltavaa juoda päivässä riittävästi nestettä. Päivän aikana kannattaakin nauttia 1−1.5 litraa nestettä päivässä ruuan lisäksi. Iän kertyessä kannattaa pitää erityisen huolta nesteytyksestä, jottei tule nesteenvajausta. Paras juoma on vesijohtovesi, mutta päivittäin voi nauttia rasvatonta maitoa, piimää, maustamatonta tai vähäsokerista jogurttia. Makeita ja happamia juomia voi käyttää satunnaisesti ja mielellään ruuan yhteydessä. Kahviin ja teehen voi lisätä maitoa, mutta sokerin käyttö ei ole suositeltavaa. On suositeltavaa opetella lukemaan juomien pakkausmerkintöjä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.3.) Alkoholia kannattaa käyttää kohtuullisesti tai jopa pidättäytyä siitä, sillä alkoholin haittavaikutuksia on paljon, vaikka onkin joskus jonkin verran hyötyä. Kohtuukäyttö on naisille enintään yksi ja miehille enintään kaksi ravintolaannosta päivässä, mutta alkoholia ei suinkaan pidä nauttia joka päivä. (Suomen Sydänliitto ry.) Alkoholissa on energiaa eli kaloreita ja lisäksi monissa alkoholijuomissa on runsaasti sokeria, jonka takia alkoholijuomista saattaa kertyä yllättävän paljon lisäenergiaa. Kohtuullinen käyttö saattaa vähentää sydän- ja veritautien vaaraa, mutta alkoholinnauttimista ei suositella sydänsairauksien ehkäisemiseksi, sillä säännöllinen ja liiallinen alkoholin käyttö altistaa lihomiselle, kohottaa verenpainetta, suurentaa veren rasvapitoisuutta, lisää aivoverenvuodon- ja infarkti vaaran, suurentaa syöpäriskiä, sekä lisää maksa- ja aivosairauksia. (Suomen Sydänliitto ry 2012c.) 6.3.9 D-vitamiini ja rauta 22 D-vitamiinin on välttämätön ravintoaineena Suomessa, missä auringonvalon ultravioletti B-säteily on rajallista. D-vitamiinia saa kalasta, kanamunasta ja vitaminoiduista maitovalmisteista. (Aro, Mutanen & Uusitupa 2012, 95.) Rautaa on punasolujen hemoglobiinissa eniten. Sitä naisilla 2−3 g elimistössä ja miehillä 4−5 g. Hyviä ruuan raudanlähteitä ovat eläinten sisäelimet, maksa ja munuaiset sekä liha. Kasvikunnan raudanlähteitä ovat leseet ja täysjyvävilja, mutta imeytyminen ei ole yhtä tehokasta kuin lihatuotteissa. (Freese & Voutilainen 2012, 142–143.) Vähäinen raudansaanti voi johtaa anemiaan, jolloin punasolujen hemoglobiinipitoisuus on pieni. Anemia näkyy väsymyksenä, hengästymisenä, työtehon heikkenemisenä ja infektioherkkyytenä. (Ihanainen, Lehto, Lehtovaara & Toponen 2008, 198.) 23 7 SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ MONIKULTTUURISESSA HOITOYÖSSÄ 7.1 Monikulttuurinen hoitotyö Metsälän vastaanottokeskuksessa korostuu monikulttuurinen hoitotyö, sillä asiakkaat ovat monista eri kulttuureista. Monikulttuurisella hoitotyöllä tarkoitetaan eri kulttuurien edustajien kanssa tapahtuva hoitotyötä, jossa työntekijät ja asiakkaat ovat eri etnisistä ryhmistä ja kulttuureista. Tällöin on huomioitava ihmisten toisistaan poikkeavat kulttuurilliset lähtökohdat, kunnioitettava ja kohdeltava yhdenmukaisesti toista kulttuurin edustajaa. Tavoitteena monikulttuurisessa hoitotyössä on asiakkaan terveyden edistäminen unohtamatta tämän kulttuuritaustaa. (Abdeelhamid, Juntunen & Koskinen 2009, 18–19.) Sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin sisältyy myös monikulttuurinen hoitotyön osaaminen. Sairaanhoitajan tulee tuntea kulttuurin merkitys terveyden edistämisessä ja hoitotyössä. Hänen on osattava toimia monikulttuurisessa työyhteisössä ja käytettävä hoitajan asiantuntijuutta. Sairaanhoitajan tehtävänä on myös edistää ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden toteutumista hoitotyössä. (Opetusministeriö 2006, 67.) 7.2 Kulttuurienvälinen kompetenssi Kulttuurienvälinen kompetenssi on kulttuuriherkkyyttä eli kykyä ottaa huomioon toisen ihmisen kulttuuritaustaa ja ymmärtää sen merkitys. Kulttuurienvälisen kompetenssin omaava työntekijä kykenee viestimään toisen kulttuurin ihmisen kanssa kunnioituksen ja luottamuksen saavuttaen ja hän kykenee sulauttamaan ammatilliset taitonsa paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin. Hän myös kokee 24 luontevaksi työskentelyn toisessa kulttuurissa. Kulttuurien välinen kompetenssi liittyy aina vuorovaikutustilanteeseen yhden tai useamman eri kulttuurinedustajan kanssa. (Huovila i.a.) Vastaanottokeskuksen työntekijöiden arjessa kulttuurienvälinen kompetenssi korostuu, sillä luottamuksen saatuaan he pystyvät toimimaan yhteistyössä turvapaikanhakijoiden kanssa. Ilman kulttuurienvälistä kompetenssia, syntyy väärinkäsityksiä ja konflikteja. Siksi on tärkeä osata sopeutua tilanteisiin ja muokata käytöstään tilanteen vaatimalla tavalla. Tätä kutsutaan tiedostetuksi pätevyydeksi. Kyky sopeutua tilanteisiin huomaamatta on joillakin luonnostaan. Sitä kutsutaan tiedostamattomaksi pätevyydeksi. (Huovila i.a.) Kulttuuriherkkyyttä voi kehittää havainnoiden oman ja toisen kulttuurin käyttäytymistä ja kulttuurisidonnaisia tapoja sekä näin ymmärtää kulttuurisia merkityksiä käyttäytymistavoille. Kuitenkaan toista kulttuuria ei voi täysin hallita. Kulttuurien välisessä kompetenssissa kyse on kyvystä sopeutua eri tilanteisiin parhaalla mahdollisella tavalla. (Huovila i.a.) 7.3 Terveydenedistäminen Terveyden edistäminen on yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskien omaa terveyttä. Se on tavoitteellista toimintaa ja myös toimintaa hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistäminen sisältää sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka edistävät terveyttä. (THL 2014.) Sairaanhoitajan koko työnkuva perustuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä ylläpitämiseen. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu tunnistaa ja ennakoida asiakkaan ja yhteisön terveysongelmia ja -uhkia. Sairaanhoitaja rohkaisee asiakasta ottamaan vastuuta terveytensä, voimavarojensa ja toimintakykynsä ylläpitämisessä ja edistämisessä. (Opetusministeriö 2006, 64.) Opinnäytetyömme tavoite on soraninkielisten turvapaikanhakijoiden terveyden edistäminen. 25 Sairaanhoitaja noudattaa työssään hoitotyön periaatteita, jotka ovat toimintaohjeita. Ne ovat hoitotyön laadun perusteina ja auttavat toimimaan oikein hoitotilanteissa. (Rautavaara-Nurmi yms. 2012, 22.) Yksi on periaatteista terveyskeskeisyyden periaate. Se merkitsee yksilön terveyden ylläpitämistä ja kehittämistä, mutta myös paranemisen edistämistä. Sairaanhoitaja opettaa tietoja ja taitoja potilaalle tai asiakkaalle, joilla tämä voi ylläpitää terveyttään. Näin potilaan tai asiakkaan tietoisuus omasta terveydentilasta kasvaa. (Rautavaara-Nurmi, Weatergård, Henttonen, Ojala, Vuorinen ja Sanoma Pro Oy. 2012, 24.) 7.4 Terveysviestintä Opinnäytetyömme tuote opas sisältää terveysviestintää. Oppaassa on valistusta terveellisestä ruokavaliosta. Terveysviestintää on ollut jo 1500 luvulla, jolloin ensimmäiset terveysoppaat tulivat Pohjoismaihin. 1800-luvulla terveysvalistus vakiintui osaksi suomalaista terveydenhoitoa. Health communication, suomeksi terveysviestintä, termiä käytettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla, jolloin sillä tarkoitettiin ammattilaisten ja potilaiden välistä viestintää. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveysviestinnän keinoksi välittää ihmisille terveystietoa ja ylläpitää julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Terveysviestinnässä voidaan WHO:n mukaan käyttää kaikkia joukkoviestinnän muotoja, kun levitetään ihmisille hyödyllistä terveysinformaatiota ja lisätään tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä kehitykseen. (Torkkola i.a., 2−3.) Terveysvalistuksesta ja -kasvatuksesta huolehtii monet terveysjärjestöt ja lehdet terveydenhuollon ohella. Terveyden edistäminen ja terveysviestintä ovat lähes päällekkäisiä käsitteitä. Sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu terveyden terveysviestintä. edistäminen. Opas terveysviestintäkeino. Terveyden terveellisiin edistämisen ruokavalintoihin keinona on on yksi 26 27 8 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen. Toiminnallisessa opinnäytetyössä luodaan tuote tai toiminnallinen tapahtuma kohderyhmälle yhteistyössä työelämän kanssa. Tuote voi olla esimerkiksi ohjeistus tai opas ammatilliseen käytäntöön tai tapahtuman toteuttaminen. (Vilkka 2003, 9.) Opinnäytetyössä olennaisena osana on tuotos eli produkti (Vilkka 2003, 84). Tämän opinnäytetyön tuotoksena on ravitsemusopas soraninkielisille. Toiminnallinen opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta raportista ja aineisosta sekä valmiista tuotoksesta. Kirjallinen raportti sisältää teorian ja ainekset, jotka päätyvät varsinaiseen produktiin. Raportissa selostetaan produktin tekovaiheet ja perustelut valinnoille koskien produktin sisältöä. (Vilkka 2003,84.) Toiminnallisen opinnäytetyön teossa on tärkeää arvioida kriittisesti aineistoa ja valita työhön tuoretta ja luotettavaa tieteellistä tietoa. (Vilkka 2003, 72.) 28 9 OPAS 9.1 Oppaan laatukriteerit Opinnäytetyön tuotoksena on opas soraninkielisille turvapaikanhakijoille. Oppaan on tarkoitus palvella myös hoitohenkilökuntaa työssään asiakkaiden kanssa. Terveyden terveysaineistolle ja edistämisen nämä keskus jaetaan on sisällön, määrittänyt kieliasun, laatukriteerit ulkoasun ja kokonaisuuden mukaan. Hyvän aineiston ominaisuus on, että lukija käsittää mihin aineistolla pyritään ja mihin terveysasiaan se liittyy. Sisällön tiedon tulee olla, virheetöntä, ajan tasalla ja perustua tutkittuun tietoon lähteineen. Sisällön tulisi olla objektiivista, eli omia asenteita ja mielipiteitä ei saisi näkyä. Lyhyt ja ytimekäs tiedonanto toimii parhaiten. (Parkkinen 2001, 10–12.) Helppolukuisuus on tärkeä laatukriteeri. Monimutkaisia lauserakenteita ja vieraita käsitteitä tulisi välttää. Lauseiden olisi hyvä olla lyhyitä. Yli 15 sanan lause ylittää aivojen kapasiteetin käsitellä tietoa. Selkokielessä käytetään yleisiä sanoja, helppoja lauserakenteita ja teksti etenee loogisesti. (Parkkinen 2001, 13–15.) Opinnäytetyön kohderyhmä on soraninkieliset turvapaikanhakijat, joten kielen tulee olla selkokieltä, jotta se on helppo kääntää suomesta soraniksi. Tekstityypin valinnalla, väreillä ja kuvituksella on merkitystä. Selkeä ja yksinkertainen tekstityyppi ei tuo vääränlaista tunnelmaa. Olennaisia asioita on hyvä korostaa, jotta lukija saa käsityksen, mistä tekstissä on kyse. Kuvien tarkoituksena on havainnollistaa ja auttaa lukijaa ymmärtämään sisältöä. Ne myös vaikuttavat lukijan kiinnostukseen, siksi on hyvä huolella miettiä kuvitusta. (Parkkinen 2001, 15–18.) On hyvä muistaa kunnioittaa kohderyhmää. Asiat tulee esittää kulttuuria loukkaamatta, lukijakuntaa aliarvioimatta. Aineiston koko vaikuttaa lukijan motivaatioon lukea. Ennen materiaalin valmistumista, tekstin voi esitestata kohderyhmällä, jolloin kohderyhmän palaute käyttökelpoisuudesta voidaan ottaa huomioon. (Parkkinen 2001, 19–21.) 29 9.2 Oppaan suunnittelu Aloitimme oppaan suunnittelun opinnäytetyöprosessin loppuvaiheessa syksyllä 2014. Alusta saakka oli selvää, että haluamme välittää turvapaikanhakijoille tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja paras tapa ohjata on tehdä opas heidän omalla äidinkielellä. Turvapaikanhakija saisi oppaan vastaanottokeskuksen sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta pian Suomeen tultua. Suunnittelimme, että oppaasta tulisi yhden A4 – paperin kokoinen kaksipuolinen kuvallinen selkeä ravitsemustietoa antava moniste. Kuitenkin ruoka-aineryhmiä oli paljon. Vastaanottokeskuksen henkilökunnalta tuli toive, että perustelisimme hyvin ruokavalinnat esimerkiksi miksi kannattaa syödä vähemmän kovia rasvoja. Ruoka-aineryhmät, perustelut ja kuvat veivät kuitenkin paljon sivuja, joten päädyimme kahteen kaksipuoliseen A4-paperiin. 9.3 Oppaan toteutus Lähdimme tekemään oppaan, joka olisi todella selkeä ja helppolukuinen. Tiesimme heti, että oppaassa on oltava paljon kuvia, sillä kuvat kertovat enemmän kuin teksti varsinkin niille, joilla ei ole lukutaitoa. Lukutaidottoman on myös helppo ymmärtää osa oppaasta. Oppaan käänsi soraniksi ammattitulkki Zwan Dara. Heti alussa tuli ongelmia kuvien ja tekijänoikeuden kanssa. Emme tienneet, että saako tiettyjä kuvia käyttää internetistä, joten päätimme itse ottaa kuvat. Otimme kuvia päivän annoksista ja muokkasimme ne. Niiden piti olla selkeät ja hyvännäköiset ja missään ei saanut näkyä tuotteiden nimiä ja valmistajia. Askartelimme esimerkiksi D-vitamiini purkin, sekä piilotimme hunaja pullon merkit ja kirjoitimme sen päälle uudestaan soraninkielellä, sekä suomeksi. Jopa kansikuvassa oleva omenakin on meidän oma kuva ja itse olemme muokanneet sen. 30 Oppaan teko oli meidän mielestämme mukavaa, mutta tiedon tiivistäminen pieneksi oppaaksi oli haastavaa, sillä koimme niin monen asian olevan tärkeä. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi oppaan tehtyä. Toisella meistä on todella hyvä visuaalinen silmä, joten hän teki siitä jopa paremman näköisen. Lähteinä käytimme Suomen ravitsemussuosituksia ja Suomen sydänliiton materiaalia. Käytimme vielä ruokakolmiota, joka löytyi Diabetesliiton sivuilta. 9.4 Oppaan arviointi Olemme tavanneet työelämän yhteistyökumppanin neljä kertaa ja kuulleet heidän ideoitaan oppaan totutuksesta. Itse oppaan teimme lyhyessä ajassa ja lähetimme palautekyselykaavakkeen Metsälän vastaanottokeskuksen työntekijöille ennen viimeistä tapaamistamme. Palautekysely koostui kuudesta kysymyksestä jotka oli jaettu neljän otsikon alle, joita olivat ulkonäkö, sisältö, sujuvuus ja muuta palautetta. Viimeiseen palaverin osallistuivat kolme terveydenhoitajaa. Aiempina kertoina mukana oli ollut Metsälän vastaanottokeskuksen esimies. Viimeisessä tapaamisessamme kävimme yhdessä vapaamuotoisesti läpi palautekyselyn vastauksia (LIITE 2). Ensimmäinen kysymys oli ovatko kuvat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia ja vastaukseksi saimme, että ne olivat selkeitä ja hyviä, mutta mielellään niitä voisi olla lisää kasvis- tai lihaosiossa. Seuraavaksi kysyimme kuvien ja tekstin asettelun toimivuudesta ja vastaukseksi saimme asettelun olevan hyvää ja selkeää sekä erittäin hyvää. Saimme ehdotuksen D-vitamiinin ja rauta osion vaihdosta loppupuolelle. Kysyimme seuraavaksi sisällöstä. Onko oppaassa liikaa, riittävästi vai liian suppeasti tietoa? Vastaukseksi saimme, että sopivasti ja riittävän napakasti. Kolmas terveydenhoitaja ei ollut vastannut. Pyysimme vielä muuta palautetta kyselystä. Heidän mukaan kokonaisuus oli hieno. Seuraavana kysymyksenä oli onko teksti helppolukuista. Heidän mukaansa teksti oli erittäin helppolukuista, mutta voisimme vielä kirjoittaa selkeämmin esimerkiksi suolan ja maitotuotteet – osion kohdalla. Maitotuotteissa tuli ehdotus poistaa lause, joka perusteli miksi suositellaan rasvattomia ja 31 vähärasvaisia tuotteita. Lopuksi pyysimme muuta palautetta, jossa tuli ehdotus ruokapyramidin lisäämisestä oppaaseen. Nesteet ja alkoholi osioon ehdotettiin lisäämään maininta muista juomista. Työ oli heidän mielestään erittäin hyvä ja varmasti auttaa monia asiakkaita mieltämään terveellisen ravitsemuksen tärkeyden terveyden ylläpitämiseksi. Palautekyselyn lisäksi tuli ehdotuksena lisätä laktoosittomat tuotteet maitotuotteet osioon, kertoa probiooteista ja laittaa maininta Gefilus -tuotteista. Toiveena oli myös lisätä puurolautasen kuva aamupalaesimerkkeihin. Palaute oli positiivista ja saimme kehotusta laittaa työtä eteenpäin sen valmistuttua esimerkiksi Diabetesliitolle ja maahanmuuttovirastoon. Palautteen pohjalta muutimme opasta vielä selkeämmäksi mutta jätimme maininnan laktoosittomista tuotteista ruokakolmion Diabetesliiton ja sivuilta, puurolautasen jota pois. hyödynsimme Löysimme oppaassa. Laktoosittomat tuotteet jätimme myös mainitsematta, sillä emme maininneet oppaassa muitakaan erityisruokavalioita kuten keliakiaa tai allergioita. Oppaamme sisältää perustason tietoa terveellisestä ruokavaliosta, ja siksi emme lisänneet mainintaa Gefiluksesta tai probiooteista. Ravitsemussuosituksissa ei kerrota probiooteista. Yksi hoitajista ehdotti puurolautaskuvan lisäämistä oppaan viimeiselle sivulle. Toinen opinnäytetyöntekijöistä itse on kurdi ja tuntee ruokatottumukset. Hänen kokemuksensa mukaan puuronsyönti ei ole suosittua kurdien keskuudessa. Itse koemme, että vaikka opinnäytetyöprosessi on ollut pitkä, oli opinnäytetyön tuotoksen eli oppaan teko nopeaa. Kun meillä oli tarvittava teoriatieto, pystyimme valitsemaan oleelliset tiedot oppaaseen helposti. Kuvien ottaminen ja oppaan suunnittelu oli antoisaa. Mielestämme siitä tuli mukavan värikäs. 32 10 POHDINTA 10.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus Aloitimme opinnäytetyön teon jo vuonna 2013. Silloin olimme täynnä intoa ja halusimme saada sen nopeasti tehtyä. Meillä oli kuitenkin alussa vaikeuksia saada sopiva aihe. Monien seminaarien ja pohdinnan jälkeen päädyimme nykyiseen aiheeseen, vaikka ihan alusta lähtien meille oli selvää, että haluamme tehdä opinnäytetyön, joka palvelee monikulttuurista hoitotyötä. Aiheen rajaaminen oli meille myös hankalaa, sillä koimme, että uni, liikunta, sekä terveellinen ruokavalio ovat yhtä tärkeitä ja ehkäisevät monia sairauksia. Päädyimme kuitenkin ruokavalioon, sillä se vaikuttaa ihan kaikkeen. Kun aihe oli selvä, otimme yhteyttä Metsälän vastaanottokeskukseen ja he pitivät ajatuksestamme. Olemme todella kiitollisia Metsälän työntekijöille, sillä ovat olleet joustavia ja ovat halunneet jatkaa yhteistyötä viivästyksistä huolimatta. Olemme tavanneet Metsälän henkilökunnan kanssa noin neljä kertaa ja olleet sähköpostitse yhteydessä. Meidän oma yhteistyö sujui hyvin. Me kumpikin kuuntelimme toisiamme ja toistemme ideoita toteutettiin yhdessä. Oli mukavaa tehdä opinnäytetyötä tiiminä. Me ymmärsimme toisiamme ja sitä, että elämä voi tuoda mukanaan erilaisia haasteita, joten kumpikaan meistä ei painostanut toista ja jos tapahtui jotakin odottamatonta, tuimme toisiamme. On ollut mainiota huomata, ettei opinnäytetyön tekeminen ole ylitsepääsemätön vuori, vaan kun siihen paneutuu, niin se onnistuu. 10.3 Luotettavuus ja eettisyys Terveyden edistämisen eettinen kysymys koskee oikeutta pyrkiä vaikuttamaan toisen ihmisen terveysnäkemykseen. Millä oikeudella voidaan alkaa muuttaa 33 toisen ruokakäsityksiä ja ruoanlaittotapoja? Ammattilaisen on kyettävä perustelemaan miksi elintapamuutos olisi tärkeä. Hänellä on vastuu asiakkaan kunnioittamisesta, mutta samalla vastuu perustella tieto riittävästi. (Leino-Kilpi 2014, 188.) Terveyden edistämistä ohjaavat hoitotyön eettiset ohjeet, joita ovat esimerkiksi potilaan oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, asiakkaan yksilöllisen hyvän olon lisääminen ja ihmiselämän suojeleminen. (Välimäki 2014, 169.) Oppaassa tuomme esiin tutkittuun tietoon pohjautuvia ravitsemussuosituksia. Ravitsemussuositukset ovat luotettava ja arvostettu tiedonlähde, kun puhutaan ruokavaliosta. Opas antaa ehdotuksia muuttaa omia ruokatottumuksia ja tuo esille ruoka-aineiden ongelmakohtia esimerkiksi suolan määrä joissakin valmisruuissa. Tuomme esille riskit esimerkiksi runsaasta sokerin käytöstä. Mielestämme turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tietää terveellisestä ruokavaliosta ja sen tuomista eduista. Heillä on myös oikeus olla muuttamatta omia ruokatottumuksiaan. Oppaassa käytimme Sydänmerkin logoa. Tekijäoikeuksien varmistamiseksi soitimme Suomen sydänliitto ry:lle ja kysyimme lupaa Sydänmerkin käyttöön opinnäytetyössämme. Saimme tähän luvan. Käytimme myös Diakoniaammattikorkeakoulun logoa työssämme, jotta tekijänoikeutemme näkyisi paremmin. Logo antaa myös rakennetta työlle. vastaanottokeskukselta saammeko mainita heidät Varmistimme Metsälän yhteistyökumppaniksi oppaan etusivulla ja se hyväksyttiin. Kuvat olemme ottaneet oppaaseen itse, joka mielestämme oli paras ratkaisu, sillä ei tarvinnut miettiä tekijänoikeuksia. Ruokakolmion kuvan otimme Diabetesliiton sivuilta. 10.4 Ammatillinen kasvu Opinnäytetyön teon myötä ymmärrys sairaanhoitajan roolista terveyden edistäjänä ja monikulttuurisen hoitotyön osaajana on vahvistunut. Aiempaa kokemusta tällaisen oppaan teosta ei ollut, joten selkeän ja terveyttä edistävän ohjelehtisen teko on ollut opettavaista. Olemme joutuneet pohtimaan, mikä on 34 olennaista ja kuinka selkeästi perustellen ja ehkä kuvia käyttäen tuomme esille tarvittavan informaation. Sairaanhoitaja työssään kohtaa paljon erilaisia ohjaustilanteita; olivatpa ne siten ravitsemukseen, lääkitykseen tai muuhun terveyteen liittyviä asioita. Terveydenedistämisen kompetenssi on kasvanut. Opinnäytetyömme sisältämää tietoa tulemme varmasti tarvitsemaan myöhemmin. Teimme opinnäytetyön parityönä ja se toi mukaan omat haasteensa aikataulujen ja työtapojen osalta. Työssään myös sairaanhoitaja työskentelee tiimissä, siksi parityönä tehtynä opinnäytetyö oli hyödyllinen kokemus. Myös kehittämisosaamisemme kasvoi. 10.5 Johtopäätökset Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas, joka tulee terveydenhoitajien ja soraninkielisten turvapaikanhakijoiden käyttöön. Työtä voidaan käyttää myös muualla terveydenhuollon piirissä. Voisimme kysyä onko esimerkiksi maahanmuuttovirastolla tai diabetesliitolla käyttöä tällaiselle oppaalle. Produktista tuli informatiivinen ja selkeä kuvia sisältävä kahden A4 kokoinen opas. Mielestämme saavutimme tavoitteet tehdä opas, joka lisäisi soraninkielisten turvapaikanhakijoiden tietoutta ravitsemuksesta. Oppaassa on silti paljon termejä, jotka saattavat jäädä lukijalle epäselväksi esimerkiksi kalorit ja kalsium. Kuitenkin näiden avaaminen ja selittäminen veisi pois tilaa muilta osilta. Emme halunneet tehdä työstä liian pitkää ja viedä lukijan mielenkiintoa näin pois. Lyhyt opas on myös helppo kääntää. Jatkossa voisi tehdä samantyylisiä selkeitä oppaita esimerkiksi liikunnasta ja unesta. Voisi miettiä uudenlaisia toteutusideoita kuten esimerkiksi opetustuokion pitäminen terveyteen liittyvästä aiheesta kohderyhmälle. On mielenkiintoista tehdä opasta, joka tulee käyttöön ja sen kautta pääsee mahdollisesti vaikuttamaan positiivisesti jonkun elämään. 35 LÄHTEET Aapro, Sari; Kupiainen, Harriet & Leander, Marketta 2008. Ravitsemushoito käytännössä. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. Abdeelhamid, Pirkko; Juntunen Anitta & Koskinen Liisa 2010. Monikulttuurinen hoitotyö Helsinki: WSOYpro Oy. Amnesty International 2007-2013. Pakolaisuus ja turvapaikka. Viitattu 11.10.2014. http://www.amnesty.fi/tietoa-meista/amnestyn-teemat/pakolais-jasiirtolaisuuspolitiikka Aro, Antti Mutanen; Marja & Uusitupa, Matti. Ravitsemustiede 2012. Helsinki: Duodecim Diabetesliitto. i.a. Vitattu 25.4.2015 http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/diabeetikolle_sopiva_sy ominen/ruokakolmio_ja_lautasmalli Encyclopedia Britannica. Kurdistan. The Editors of Encyclopædia Britannica 2013. Viitattu 10.2.2015 http://global.britannica.com/EBchecked/topic/325241/Kurdistan Europa 2011.Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä. Henkilöiden vapaa liikkuvuus, turvapaikka-asiat ja maahanmuutto. Dublin II asetus. Viitattu 11.10.2014. http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/fre e_movement_of_persons_asylum_immigration/l33153_fi.htm Freese, Riitta & Voutilainen, Eeva 2012. Vitamiinit ja kivennäisaineet, sekä muut ravinnonyhdisteet. Teoksessa Antti Aro, Marja Mutanen & Matti Uusitupa (toim.) Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim, 142– 143. Helsingin kaupunki 2014a. Metsälän Vastaanottokeskus. Viitattu 5.1.2015. http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/maahanmuuttjaientuet-ja-palvelut/vastaanottokeskukset/metsalanvastaanottokeskus/vastaanottokeskus 36 Helsingin kaupunki, 2014b. Metsälän vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikkö. Viitattu 5.1.2015 http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/maahanmuuttjaientuet-ja-palvelut/vastaanottokeskukset/metsalanvastaanottokeskus/sailoonottoyksikko Huovila, Anna i.a. Mitä on kulttuurinvälinen kompetenssi. Helsingin yliopsto. Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia. Viitattu 28.3.2015. http://www.palmenia.helsinki.fi/competence/kompetenssi.asp Härkänen Tommi 2012. 2.1 Otos- ja katoanalyysi. Teoksessa Anu E Castaneda, Shadia Raski, Päivikki Koponen & Mulki Mölsä (toim.) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.12.2014 http://www.julkari.fi/handle/10024/90907 Ihanainen, Lehto, Lehtovaara & Toponen 2008. Kivennäisaineet. Teoksessa Merja Ihanainen (toim.) Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa. Helsinki: WSOY,198. Jääskeläinen Tuija, Lamberg-Allardt Christel, Koponen Päivikki & Laatikainen Tiina 2012. 5.4 D-vitamiini ja hemoglobiini. Teoksessa Anu E Castaneda, Shadia Raski, Päivikki Koponen ja Mulki Mölsä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.12.2014 http://www.julkari.fi/handle/10024/90907 Kosonen Anna-Liisa Kasvisruokavaliot ja etniset ruokavaliot Duodecimin teoksessa Ravitsemustiede Aro Antti, Mutanen, Marja, Uusitupa Matti. 2012 Kurdish Academy of Language. Kurdish language. Viitattu 10.2.2015 http://www.kurdishacademy.org/?q=node/41 Kurdistanica 2008. Viitattu 10.2.2015 http://www.kurdistanica.com/?q=node/3 Käypä hoito. Käypä hoito. Viitattu 15.4.2015 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/kaypa-hoito 37 Laatikainen Tiina, Solovieva Natalia, Lundqvist Annamari & Vartiainen Erkki 5.1 Lihavuus Anu E Castanedan, Shadia Raskin, Päivikki Koposen ja Mulki Mölsän teoksessa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.12.2014 http://www.julkari.fi/handle/10024/90907 Leino-Kilpi, Helena & Välimäki, Maritta 2014. Etiikka hoitotyössä. Helsinki: Sanoma Pro. Maahanmuuttovirasto 2012. Turvapaikan hakeminen. Viitattu 11.10.2014 http://www.migri.fi/download/15993_turvapaikkahakemus.pdf?8924 2278e60bd188 Opetusministeriö 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vä himmäisopintopisteet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Viitattu 28.3.2015 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet /tr24.pdf?lang=fi Pakolaisneuvonta ry 2014a. Turvapaikka- ja potilastilastoja. Viitattu 26.3.2015 http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=38 Parkkinen, Niina; Vertio, Harri & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo 2001. Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 2001 (7). Helsinki: Terveyden edistämisen keskus. Partanen, Raija 2007 Maahanmuuttajien ruokavaliot ja ravitsemus.Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Rautava-Nurmi Hanna, Weatergård Airi, Henttonen Tarja, Ojala Mirja, Vuorinen Sirkka ja Sanoma Pro Oy. Hoitotyön taidot ja toiminnot.2. Hoitotyön arvot, periaatteet ja lainsäädäntö 2012 Helsinki. Suomen pakolaisapu 2013. Pakolaistilanne vuonna 2013. Viitattu 5.1.2015 http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoapakolaisuudesta/pakolaisuus-suomessa.html Suomen Sydänliitto ry 2012a. Lautasmalli. Viitattu 5.1.2014. http://www.sydanliitto.fi/lautasmalli1#.VRN3SWwcTmI 38 Suomen Sydänliitto ry 2012b. Suolaa vähemmän. Viitattu 05.01.2015. http://www.sydanliitto.fi/suola#.VMtyQS7iXIU Suomen Sydänliitto ry i.a.1 Rasvan määrä. Viitattu 15.2.2015 http://www.sydanliitto.fi/rasvan-maara#.VRN4dGwcTmI Suomen Sydänliitto ry i.a.2 Rasvan laatu. Viitattu 15.2.2015 http://www.sydanliitto.fi/rasvan-laatu#.VRN46GwcTmI Suomen Sydänliitto ry 2012c Alkoholi. Viitattu 15.2.2015 http://www.sydanliitto.fi/alkoholin-kaytto#.VRN_C2wcTmI THL. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014. Keskeisiä käsitteitä. Terveyden edistäminen. Viitattu 29.3.2015 https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-jaterveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita Torkkola, Sinikka. i.a. Johdanto terveysviestintään Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Viitattu 29.3.2015 http://viesverk.uta.fi/terveysviestinta/2_johdterviest.pdf Ulkomaalaislaki 301/2004 87§Turvapaikka. Viitattu 5.1.2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype %5D=pika&search%5Bpika%5D=pakolai%2A#L6P87 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014a Suomalaiset ravitsemussuositukset. Viitattu1.5.2015. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravi tsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.a. Ravitsemussuositukset kuvaavat väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia. Viitattu 5.1.2015 http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuosituk set/ Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.b. Juo vettä janoon ja muita juomia harkiten. Viitattu 05.01.2015. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+ valintoihin/juomat/ Vilkka, Hanna 2013. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi. Välimäki, Maritta & Leino-Kilpi, Helena 2014. Etiikka hoitotyössä. Helsinki: Sanoma Pro. 39 LIITE 1 Syö hyvin ja voi hyvin. Opas terveelliseen ruokavalioon. 40 LIITE 2 Palautekysely henkilökunnalle 8 Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara hedelmiä Välipala klo 14 ½ lautasesta salaattia ¼ kalaa/lihaa/kanaa ¼ perunaa/ riisiä/pastaa leipää + margariinia lasi maitoa jälkiruoaksi marjoja Lounas klo 11 Pala leipää, vähärasvaista jogurttia ja teetä hunajan kanssa Iltapala klo 20 linssikeittoa ja lasi maitoa Päivällinen klo 17 pari palaa ruisleipää, juustoa, kurkkua, tomaattia maitoa/teetä + lusikallinen hunajaa Aamupala klo 8 Esimerkki päivän aterioista Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Opas on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä yhteistyössä Metsälän vastaanottokeskuksen kanssa keväällä 2015 Teksti ja valokuvat: Johanna Kangasjärvi ja Nizo Mohammed Dara Ruokakolmio Diabetesliitto. Diabetes.fi Opas terveelliseen ruokavalioon 2 ! ! Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Hyvälaatuisia rasvoja ovat kasviperäiset rasvat kuten rypsiöljyt ja margariinit. Myös pähkinät sisältävät hyvää rasvaa. Eläinperäiset rasvat (voi) ja kookosrasvat ovat haitallisempia ja kohottavat veren kolesteroliarvoja liika kolesteroli tukkii verisuonia. rasvankäytön määrä miehet 80g ja naiset 60g /vrk Sisältävät paljon energiaa. Jos energiaa ei kuluteta riittävästi, se varastoituu elimistöön ja ihmisen paino nousee. Kannattaa huomioida Rasvat Ruoka-aineiden saantisuosituksia Terveellinen ruokavalio on monipuolinen. Se sisältää paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokavalion pitäisi sisältää kalaa kahdesti viikossa. Lihaa tulisi syödä vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita suosien. Täysjyvätuotteet ovat hyvä valinta valkoisen riisin sijaan ja margariinit ja öljyt voin sijasta. Sokeria, suolaa ja eläinperäisiä rasvoja sekä valkoista riisiä ja viljaa tulisi nauttia rajoitetusti. terveysongelmiin esimerkiksi ylipainoon ja korkeaan verenpaineeseen. Jos syö liikaa kaloripitoisia ruokia eikä liiku, energia varastoituu rasvaksi, eli silloin lihoo. uoka vaikuttaa ihmisen terveyteen ja mielialaan. Hyvillä R ruokavalinnoilla voidaan ylläpitää terveyttä ja vaikuttaa Ruokakolmio Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Ruokakolmion avulla havainnollistetaan kuinka syödä terveellisesti. Kolmion ala- ja keskiosan ruokia on hyvä syödä paljon ja usein. Yläosan ruokia kannattaa syödä kohtuudella ja kolmion kärjessä olevia tuotteita vain harvoin. Sydänmerkki tarkoittaa, että tuote on parempi valinta eli se sisältää hyviä rasvoja, vähemmän suolaa ja sokeria sekä enemmän kuituja. Kannattaa suosia tuotteita, joissa on viereinen merkki. auttaa painonhallinnassa liikunnan lisäksi. Elimistön verensokeripitoisuus pysyy tasaisena ja silloin ei ole jatkuva näläntunne. Hampaiden reikiintyminen vähenee, kun ei koko ajan syödä. Säännöllinen syöminen esimerkiksi viisi kertaa päivässä ruokalautanen ja jakamalla se osiin. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja salaatilla. Yksi neljäsosa lautasesta täytetään joko perunoilla tummalla pastalla tai täysjyväriisillä. Loput eli yksi neljäsosa täytetään vähärasvaisella ja vähäsuolaisella lihalla, kanalla tai kalalla. Aterian lisäksi voi syödä kasvismargariinilla voideltua täysjyväleipää. Juomaksi suositellaan joko vettä tai vähärasvaista maitoa tai piimää. Jos ruuan salaattiin haluaa makua, siihen voi halutessaan laittaa tilkka öljypohjaista salaattikastiketta. Terveellinen ateria esitetään usein kuvaamalla 7 6 ! ! ! ! Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Päivän aikana suositellaan 1-1.5 litraa nestettä päivässä ruuan lisäksi Paras juoma on vesijohtovesi, mutta päivittäin voi nauttia esimerkiksi rasvatonta maitoa Ei virvoitusjuomia päivittäin niiden sokeripitoisuuden takia Alkoholia kannattaa käyttää kohtuullisesti tai jopa pidättäytyä siitä Liiallinen alkoholin käyttö altistaa lihomiselle, kohottaa verenpainetta, suurentaa veren rasvapitoisuutta, lisää aivoverenvuodon- ja infarkti vaaran, suurentaa syöpäriskiä, sekä lisää maksa- ja aivosairauksia Nesteet ja alkoholi Jatkuvaa nauttimista tulisi välttää Elimistö varastoi ylimääräisen sokerin rasvaksi paino nousee ! Nostaa verensokeria ! Liika sokerin saanti kasvattaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja kolesteroliarvot nousevat ! Makeat, leivonnaiset, mehut, virvoitusjuomat ja makeat alkoholijuomat sisältävät sokeria. ! Esimerkiksi 2dl maustettua jogurttia sisältää noin 7 sokeripalan verran sokeria ja appelsiinimehu 9 sokeripalaa Sokerituotteiden nauttiminen useasti päivän aikana lisää hampaiden reikiintymistä. ! ! Sokeri esim. yhdessä mozzarella pakastepizzassa on 3,95g suolaa. liika suolankäyttö nostaa verenpainetta ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Paljon suolaa sisältäviä tuotteita ovat esimerkiksi valmisateriat, lihavalmisteet, juustot ja sipsit. Myös leivässä on suolaa. Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Suositellaan täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai täysjyväleipää. Ravintokuidun määrän ollessa vähintään 6g/100g, tuote on runsaskuituinen ja terveellisempi vaihtoehto. Ravintokuitu alentaa veren kolesterolia, pitää sydämen terveenä, edistää vatsantoimintaa, poistaa näläntunnetta ja auttaa painonhallinnassa Ravintokuituja saa viljavalmisteista, marjoista, hedelmistä, kasviksista, pavuista, herneistä, juureksista ja siemenistä. Viljavalmisteet ja ravintokuitu ! ! 5g suolaa =1tl suolaa Suolan saantisuositus on aikuisilla enintään 5g päivässä ja lapsilla enintään 3g. Suolan lisääminen ruokaan on turhaa. Käytä vähemmän suolaa, suosi mausteita Suola 3 4 ! Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Ovat hyviä proteiinien lähteitä. Punaista lihaa eli sian-, naudan- ja lampaanlihaa suositellaan enintään 500g viikossa Lihassa on rautaa, joka on elimistön veren punasoluille tärkeä. Kanamunia suositellaan 2-3 kpl viikossa. Kanamunassa on runsaasti hyviä ravintoaineita, mutta kolesterolia paljon Kalan syöntiä suositellaan 2-3 kertaa viikossa. Kalassa on hyvä rasvoja ja tärkeää D-vitamiinia Kanassa on vähän rasvaa ja se on parempilaatuista verrattuna nautaan. Liha kala ja kananmuna Ovat kalsiumin lähteitä, jotka ovat hyviä luustolle Sisältävät paljon proteiinia, jodia ja vitamiineja, kuten lisättyä D-vitamiinia. Suositellaan rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita Suositellaan 5-6dl nestemäistä maitovalmisteita ja muutama viipale juustoa päivässä. Maitovalmisteet Marjoja suositellaan vähintään 500g päivässä sisältäen juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Puolet 500g:sta tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Palkokasveissa on paljon proteiinia, joten esimerkiksi pavut ovat hyviä ruuan kanssa Kasvikset marjat ja hedelmät ! Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara Elimistön veren punasolut tarvitsevat rautaa Hyviä ruuan raudanlähteitä ovat eläinten sisäelimet, maksa ja munuaiset sekä liha. Kasvikunnan raudanlähde on esimerkiksi täysjyvävilja, mutta imeytyminen ei ole yhtä tehokasta kuin lihatuotteissa. Vähäinen raudansaanti voi johtaa anemiaan Anemia näkyy väsymyksenä, hengästymisenä, työtehon heikkenemisenä ja herkkyytenä sairastua tartuntatauteihin. Rauta Auringon valo on D-vitamiinin tärkeä lähde, mutta koska Suomessa aurinko ei paista paljon syksy- ja talviaikaan D-vitamiinin on saatava muualta. D-vitamiinia saa kalasta, kanamunasta ja D-vitaminoiduista maitovalmisteista. D-vitamiinilisää suositellaan 10 mikrog/vrk D-vitamini auttaa kalsiumin imeytymiseen ja näin estää luustoa haurastumasta Riittävä D-vitamiinin saanti auttaa pitämään flunssan loitolla D-vitamiini 5 ز ری # س ر 9و ژۆ 8د دارا Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara ۆ ی ۆاک 7ن Diabetesiliito و ن و و #ن ۆھ 6مڕ و ڵ# ۆ ۆ & درو & Diakonia ammattikorkeakoulu & درو ت ی را & # 7راوە ش ۆر ی ت٨ ر ر" ک ن و & #م " وری، " و #و"!; ھ ون و ڵ ردا وارە ت ١٧ / & & ١/٤ر # / 1رٶ ن #+رەی رووە# ڵ وە ک ر ردا ١/٤ ت ر، & &، ت ٨٫٠٠ /ٶ ت /ر وەڕٶ ١/٢زە&+ دوو 'ۆ، ر، و ی وارد رۆژا واردن Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara ر ن " # +و"! ھ وە ون ت ١٤ 8 7 6و وارد ھ ی وارد ۆ #وا ۆ # Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara رەوەی وەڕا ت و وارەوەی ودە ۆ ی واردن ت & #ر ۆ ت. وارد ن 6دا #ج وارد &رە & #ر ور ت Diabetes.fi & درو & & دا #زۆر #ر ۆ ت وە ج دڵ ش و ڕ < زۆری & دا و وێ و وا& 6م ۆرا #ڕۆ ی وە ( #ر ت 6 #م &,دا ) 6م 'ۆرە وارد #ری #م زە &+و وزە ت "،رە & & # = #ن ر 1و .وە = #وا ڵ ۆر ت # ' 6ۆ& #ی ۆ & #م وێ و #م " وری ت #رۆ ڵ #رەی ڕووە ، #ۆ واد وە 6و ۆر زە #دا & 6وا رێ ر" ک ڕۆ زە &ون ۆش ! ن ری #م " وری #ر Aر ت،وە زە# &7 زە ! وارد & درو ت واردن ردەوا #ش ردەوام ر & # ڵ وەرز ۆ و ڕۆزی ' ٥ر واردن 6دات ! & Aی #ر ' & دا #ن دە ; و ھ ت ر & #ر ت وە راپ وون ددا ش 6ر زێ ز ری ی را Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara #ر ت نھ ر #ر A! 6ول وا &رە # #رھ زۆری A! 6ول #ش ز د #ت و > ری و ن ز د #رھ ز د #ت و #ۆڕ &ڕۆ< و ن ز د دە #ت و و ن ر و ز د دە #ت #ت و &ر ' <دە و ۆ ' ر و #.ۆر &ڕۆ< ز دە ت ' وری ش و 'ۆرا ن ڕووەک دەرھ راون وە#و زە ت ،ھ روەھ و ز .و & ' #رەس و دەم ژەڵ درو ت 6و #را ی ڕۆ و زی ھ دی ز &ر #رێ ن رۆ #ۆر &ڕۆڵ رز دە #وە #، و دا دە رە #ن دە ر ت ر #ر ھ رێ وزەی زۆری & دا و دا #ۆ & وە #ش ز د #ت ،وا &رە ور ت # وان ڕۆزی ٨٠م و ز ن ٦٠م وری ۆ دە رێ،ھ >& ی ۆرا & #درو ت 'ۆراو'ۆرن،زۆر وزەوات و وە ور ت ،ۆ & ور " ; 6وری و و #م دوو ' ر ; 6ۆ & ر ' ۆر #ر Aر ت وە ' & وا & دا ت ' & ر ' #رەی 6زە< #رەی ڕوۆ # #ر Aر ت وە #ر و وێ #م #ر Aر ت واردن وارد ھ < زارد ر & درو & ری دەرو #ردە& # & درو ت &وا ن ر ر ? زۆر ر>& & درو & ! ن ،ۆ و = < وی و > ری و ن ،ر ۆرا " #ور #ر ت و #م 'و< ت و ەر ; &!ر ت ز دە & ھۆی # .و&# 2 3 ورە دە ; ٥م و دا< ش ٣م #ر Aر ت Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara وەدان ڕی یراکۆوخ 'ۆ #ر Aت .وا &رە #رۆ ۆر و ر ' ۆر و 'ۆ 6و ۆرا #ی دەو< دن ڕ ڵ & 6ھۆی دا زا د " وری و ن و دڵ & درو & ش 6ھ & Rوە،ڕ ۆ< ش 6ش # 6ت و ھ & ر & ش 6دات # #م دە & #وە ر & # ر ڵ 'ۆ و م و وە و زا و رو و &ۆ و =? #ن و رو و ز ر 6رز ۆ و و زەر و & & و ھ&د.. ۆ و & دا زای ۆزەر Vی 6دە#راو ٣،٩٥م و وێ ز د #ر ھ & 6ھۆی رز و وەی > ری و ن و ۆ دڵ و را ۆری و ن 6و وارد ی #وێ زۆری & دا وە#و وارد 6دە #راوە #ن و ' س .و ر TTTTو ێ ڕۆژا ز ری ی را Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara ولەئ و ینەمە ل وە &رە ڕۆژ !دا & ١٫٥-١ر ور & وە ? &ر ن واد وە 6وی و +م &6وا ت ری ; " ور ش 'ۆ & وە وارد وە ز ! ن ; ڕۆژا ور & وە ر و ڕ ژە #زۆری #ر & دا ر ش ردەوام #رھ ' & 6و #رە زا دە ھ <دە رێ & 6ھۆی ز د و #ش #ر #رەی و ن رز دە & #وە #ری ز دە دە & ھۆی ۆ دڵ #رھ و #رە و #ۆڕ &ڕۆڵ رز دە & #وە ر ن #ری ر و ر ت و وارد وەی زی و A! 6و زۆری & دا ۆ و = ! "ووک وە R# ٧ۆ #ری & دا وە ردا & ر & ر& = ڵ R#٩ۆی & دا ە #ری ز دە ڕۆزا وارد & 6ھۆی ?#ۆر و دان 6 5 ! 6ر Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara رو وەر ر&ن، 6ن ' & دا &و #م و ت دە #ت # & = ت و ; ھ زی ھ # 6و #ی ۆ #م و ھ &و دی دەردە #وێ ڕووە #دا ۆ و ج +م ۆ ت ودی ز &ری ھ ت ۆ 6ن دەی 6 ون و & ن رۆ #ورە# & دا ت ' ر و ور" ? و ۆش &ر ن واردن #دەی 6 & 6زە< . 6ن ۆوەر ر& &ر ن ڕ & 9ن د & ! ۆرە +م ر 6وەی و V > &+دا وەرزی ز و ز & دا روو #ۆر 6 #ت 'ۆر ! &ر .وەر ر ت و ھ ?! &9ند و 6و'ۆرە را ی & 9 #ن د & !راوە ; 6ڕۆزا ١٠ !رۆ رام Y & 9ن د ور ت & 9ن د ر & ز #ۆم 6دات و < ت &و &9ن د ڕ ر 6ت &و وون #ۆ #و ھ +ت (' ند ز ری ی را Johanna Kangasjärvi Nizo Mohammed Dara وھ" &ۆ ت و دەی رۆ& ن دەو< دە و رخ و راز ت ھ >& #دا و? #ۆ ز &ر ۆ & ور وا& ور ت ودە & دا #ۆ رۆ #ی وری و ن ۆ ت دەی 6 ھ >& #دا ودە +م ! & Aی #ۆر &ڕۆ< ٣-٢ھ ?! #رھ & دا وا &رە ' ٣-٢ر ور ت ھ >& #دا & دا و & 9ن د زۆری & دا " وری ۆ & " وری ۆ & ر !دا & #رە وەک ودە رە ! #ۆ & دا #ۆ W 6ن ود وەک & 9ن د رۆ& زۆری & دا ھ روەھ & 9 ری #م " وری ن ; " وری #ر Aر ت &رە رو و ر "وک ر و دوو ; ر" 6ت ڕۆز !دا ٣ردا ور ت ڕۆزی و? #ۆ #ر Aرێ وا و ٥٠٠م 6ت وەی وەو ? و &و ت #& . "و ! زۆر دەو< دن ڕ ڵ و & 9.ن =? زۆر ڕۆ& &# & دا ،ۆ و > ۆ و =? وزەو وە 4 Hei! Olemme tekemässä opinnäytetyönä 2 A4 (kaksipuolinen) pituista opasta Syö hyvin ja voi hyvin – Opas terveellisiin ruokavalintoihin. Opas käännetään vielä soraniksi ja on suunnattu soraninkielisille turvapaikanhakijoille, mutta myös tarvittaessa hoitohenkilökunnan käyttöön asiakkaiden terveydenedistämisessä. Haluaisimme kuulla teiltä palautetta ulkonäöstä, sisällöstä ja tekstin sujuvuudesta. ULKONÄKÖ 1. Ovatko kuvat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia? _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 2. Toimiiko kuvien ja tekstin asettelu? _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ SISÄLTÖ 3. Onko oppaassa liikaa, riittävästi vai liian suppeasti tietoa? _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ 4. Muuta palautetta sisällöstä ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ SUJUVUUS 5. Onko teksti helppolukuista? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ MUUTA PALAUTETTA 6. ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Ystävällisin terveisin: sairaanhoitajaopiskelijat Johanna Kangasjärvi ja Nizo Mohammed Dara Diakonia-ammattikorkeakoulu