SYÖ HYVIN JA VOI HYVIN Opas terveelliseen ruokavalioon soraninkielisille turvapaikanhakijoille

SYÖ HYVIN JA VOI HYVIN
Opas terveelliseen ruokavalioon soraninkielisille
turvapaikanhakijoille
Johanna Kangasjärvi ja
Nizo Mohammed Dara
Opinnäytetyö, kevät 2015
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Sairaanhoitaja (AMK)
TIIVISTELMÄ
Kangasjärvi, Johanna & Mohammed Dara, Nizo. Syö hyvin ja voi hyvin. Opas
terveelliseen ruokavalioon. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki, kevät 2015,
39 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu hoitotyön koulutusohjelma,
sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö oli kehittämispainotteinen produkti, jonka tarkoituksena oli tehdä
ravitsemusopas soraninkielisille turvapaikanhakijoille. Työ toteutettiin yhdessä
Metsälän vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Oppaaseen tuli
yhteensä 8 sivua, jossa kerrotaan terveellisestä ruokavaliosta tekstin ja
kuvallisin keinoin.
Teoria pohjautuu Suomen ravitsemussuosituksiin ja ravitsemustieteen
kirjallisuuteen sekä sydänliiton ruokasuosituksiin. Tavoitteena oli luoda selkeä ja
tiivis kuvallinen opas asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön.
Opinnäytetyön raporttiosuus sisältää yleistä tietoa turvapaikanhakijoista ja
turvapaikkaprosessista, soraninkielestä, ravitsemussuosituksia ja oppaan
laatimisesta sekä sairaanhoitajan roolista monikulttuurisessa työssä terveyden
edistäjänä.
Opas sisältää lyhyesti tietoa ruoka-aineryhmistä, terveellisestä ateriarytmistä
sekä lautasmallista. Lisäksi esimerkkikuvien avulla annetaan ehdotuksia
terveellisistä ateriakokonaisuuksista.
Opasta arvioi vastaanottokeskuksen henkilökunta, jonka palautteen pohjalta
opas muutettiin selkeämmäksi ja teksti tiiviimmäksi. Saatu palaute sisällöstä ja
ulkoasusta oli positiivista ja kannustavaa. Oppaasta voisi olla hyötyä muuallakin
vastaanottokeskusten lisäksi. Opas tehtiin suomeksi ja käännettiin soraniksi.
Asiasanat: turvapaikanhakija,
edistäminen
sorani,
ravitsemussuositukset,
terveyden
ABSTRACT
Kangasjärvi, Johanna & Mohammed Dara, Nizo. Eat well and feel good. Guidebook for healthy nutrition. Functional thesis. Helsinki, spring 2015, 39 pages, 2
appendices. Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in
Nursing, Registered Nurse.
As the product of this thesis, a guide was produced to nutrition for the Soranispeaking asylum seekers. The task was carried out in co-operation with the staff
of Metsälä Asylum Seekers Centre, Finland. The guide contains a total of eight
(8) pages, in which the asylum seekers are advised on the basics of a healthy
diet and nutrition in text and pictures.
The theory is based on Finnish nutrition guides, literature on nutrition studies,
as well as the nutrition recommendations provided by the Finnish Heart Association. The aim of this study was to provide a clear, concise and graphic guide
for the clients and employees to use.
The report section of this thesis includes general knowledge on asylum seekers
and the process of seeking asylum, the Sorani language, nutrition recommendations and creating guides, as well as the role of nurses as health promoters in
a multicultural environment.
The guide touches briefly on topics such as food groups, healthy eating
rhythms, daily timed meals and food plate models. In addition, suggestions
were given for healthy meals by providing photographic examples.
The guide was evaluated by the personnel of Metsälä asylum centre. The guide
was corrected according to the feedback and the text was made more clear and
compact. The feedback that was given about the contents and appearance was
positive and encouraging. The guide could be useful for other places besides
the asylum centres. The guide was made in Finnish and translated into Sorani.
Key words: asylum seeker, Sorani, nutrition recommendations, health promotion
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ..................................................................................................... 6
2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET......................................... 7
3 YHTEISTYÖKUMPPANINA VASTAANOTTOKESKUS ................................... 8
4 PAKOLAISUUS JA TURVAPAIKKA ................................................................ 9
4.1 Pakolaisuus ............................................................................................... 9
4.2 Turvapaikka ............................................................................................. 10
5 KURDIEN KIELI JA TERVEYS ...................................................................... 11
5.1 Sorani ...................................................................................................... 11
5.2 Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi ................................................. 11
5.3 Kurdien ruokakulttuuri .............................................................................. 13
5.4 Ruokatottumukset vastaanottokeskuksessa ............................................ 14
6 RAVITSEMUS................................................................................................ 15
6.1 Suomalaiset ravitsemussuositukset ......................................................... 15
6.2 Ateriarytmi, lautasmalli ja ruokakolmio ..................................................... 16
6.3 Ruokaryhmät ja terveysvaikutukset ......................................................... 17
6.3.1 Rasvat ............................................................................................... 17
6.3.2 Suola ................................................................................................. 18
6.3.3 Viljavalmisteet ................................................................................... 19
6.3.4 Liha kala kananmuna ........................................................................ 19
6.3.5 Kasvikset marjat ja hedelmät ............................................................. 20
6.3.6 Maitovalmisteet ................................................................................. 20
6.3.7 Sokeri ................................................................................................ 20
6.3.8 Nesteet ja alkoholi ............................................................................. 21
6.3.9 D-vitamiini ja rauta ............................................................................. 21
7 SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ MONIKULTTUURISESSA
HOITOYÖSSÄ .................................................................................................. 23
7.1 Monikulttuurinen hoitotyö ......................................................................... 23
7.2 Kulttuurienvälinen kompetenssi ............................................................... 23
7.3 Terveydenedistäminen ............................................................................ 24
7.4 Terveysviestintä ....................................................................................... 25
8 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ ............................................................ 27
9 OPAS ............................................................................................................. 28
9.1 Oppaan laatukriteerit ............................................................................... 28
9.3 Oppaan toteutus ...................................................................................... 29
9.4 Oppaan arviointi....................................................................................... 30
10 POHDINTA .................................................................................................. 32
10.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus .............................................................. 32
10.3 Luotettavuus ja eettisyys ....................................................................... 32
10.4 Ammatillinen kasvu ................................................................................ 33
10.5 Johtopäätökset ...................................................................................... 34
LÄHTEET .......................................................................................................... 35
LIITE 1 Syö hyvin ja voi hyvin. Opas terveelliseen ruokavalioon. ..................... 39
LIITE 2 Palautekysely henkilökunnalle .............................................................. 40
1 JOHDANTO
Vastaanottokeskukseen tulee yhä enenevästi kurditurvapaikanhakijoita. Lähes
neljännes kaikista vuonna 2014 Suomeen tulleista 3651 turvapaikanhakijasta oli
Irakista, joista osa on kurdeja (Pakolaisneuvonta ry 2014a). Suomessa vuonna
2012 tehdyssä maahanmuuttajien seurantatutkimuksessa todettiin, että kurdien
keskuudessa esiintyi lihavuutta, D-vitamiinin puutetta ja anemiaa. (Laatikainen,
Solovieva, Lundqvist & Vartiainen 2012,91; Jääskeläinen, Lamberg-Allardt,
Koponen & Laatikainen 2012,105).
Vastaanottokeskuksessa työskentelee terveyden- tai sairaanhoitajia, joka toimii
terveyden edistäjänä. Hoitotyön ammattilaisena he välittävät tietoja tai taitoja,
joiden avulla turvapaikanhakijat voivat ylläpitää terveyttään.
Vastaanottokeskuksessa terveydenedistäjänä työskentelevä terveydenhoitaja
tai sairaanhoitaja, joutuu usein käyttämään tulkkia yhteisen kielen puuttuessa.
Toinen
tämän
opinnäytetyön
tekijöistä
on
tehnyt
paljon
tulkin
töitä
soraninkielisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Tulkin työssä on noussut
esille asiakkaiden puutteellinen tieto ruokavalion vaikutuksesta terveyteen.
Vastaanottokeskuksen
hoitohenkilökunnan
mukaan
aikaa
ravitsemusohjaukseen ei aina jää terveystarkastuksen aikana. Tästä saimme
idean tehdä oppaan, joka edistää soraninkielisten turvapaikanhakijoiden
hyvinvointia.
Yhteistyökumppaniksemme saimme Metsälän vastaanottokeskuksen, jonka
kanssa lähdimme suunnittelemaan opinnäytetyön tuotetta. Päädyimme lopulta
ravitsemusohjaukselliseen oppaaseen, jonka teorian perustamme suomalaisiin
ravitsemussuosituksiin. Lisäksi käytämme Suomen sydänliitto ry:n tietoja.
Kerromme ensin työn tarkoituksesta ja tavoitteista, joiden jälkeen esittelemme
yhteistyökumppanimme lyhyesti. Luvuissa 4−8 kerromme työn teoreettisista
lähtökohdista,
ravitsemuksesta,
kuten
pakolaisuudesta
sairaanhoitajan
roolista
ja
turvapaikkaprosessista,
terveyden
edistäjänä
ja
monikulttuurisen työntekijänä ja toiminnallisesta opinnäytetyöstä. Lopuksi
kerromme oppaasta, suunnitteluprosessista, työnarvioinnista ja pohdinnasta.
7
2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Opinnäytetyön
tarkoituksena
on
luoda
Helsingin
Metsälän
vastaanottokeskukselle suomen- ja soraninkielinen ravitsemusopas, jonka
tavoitteena on lisätä soraninkielisen asiakaskunnan tietoisuutta terveellisestä
ruokavaliosta. Oppaan tarkoitus on tarjota sopivia ehdotuksia muuttaa
tarvittaessa omia ruokatottumuksia ja kertoa perustellen, miksi on terveellistä
suosia kasviperäisiä rasvoja. Tavoitteena on luoda selkeä ja paljon kuvia
sisältävä ravitsemusopas. Opas on suunnattu aikuisille, mutta sen on tarkoitus
edistää samalla koko perheen terveyttä. Vanhempien ruokatottumukset siirtyvät
yleensä lapsille.
Oppaan
tarkoituksena
on
maahanmuuttajatutkimuksessa.
työvälineenä
henkilökunnan
ennaltaehkäistä
Oppaan
käytössä.
lihavuutta,
tarkoituksena
Oppaan
voisi
joka
ilmeni
toimia
myös
esimerkiksi
antaa
on
tulotarkastuksen yhteydessä turvapaikanhakijalle luettavaksi. Tarkoituksena on
tehdä opas suomenkielellä ja kääntää opas soraninkielelle. Opasta on
mahdollista jatkossa myös kääntää muille kielille. Opas tehdään selkeäksi ja
paljon kuvia sisältäväksi, jotta asiasisältö olisi helppo ymmärtää.
8
3 YHTEISTYÖKUMPPANINA VASTAANOTTOKESKUS
Opinnäytetyö toteutetaan yhdessä Helsingin Metsälän vastaanottokeskuksen
kanssa.
Vastaanottokeskuksessa
työskentelee
sairaanhoitajia,
terveydenhoitajia ja sosionomeja sekä sosiaaliohjaajia. Vastaanottokeskuksen
tulee järjestää turvapaikanhakijoille tarvittavat kansainvälistä suojelua hakevan
lain mukaisesti peruspalvelut turvapaikkaprosessin ajaksi. Majoituksen ja
toimeentulon lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat peruspalveluihin.
(Helsingin kaupunki 2014a.)
Metsälän vastaanottokeskus on yksi Helsingin kolmesta transit-keskuksista.
Transit-keskukset ovat vastaanottokeskuksia, joissa asutaan lyhyen ajan.
Turvapaikanhakijoita pyritään siirtämään poliisin ja Maahanmuuttoviraston
puhutteluiden jälkeen muihin odotusvaiheen vastaanottokeskuksiin, joissa
turvapaikanhakijat odottavat päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Metsälän
vastaanottokeskuksessa on 46 paikkaa, mutta Metsälän vastaanottokeskuksella
on myös asiakkaita, jotka asuvat yksityismajoituksessa. (Helsingin kaupunki
2014a.)
Metsälässä on myös Helsingin ainoa 40-paikkainen säilöönottoyksikkö eli
suljettu laitos, jossa on poliisin ja ulkomaalaislajin nojalla turvapaikanhakijoita.
Sälössä olevilla turvapaikanhakijoilla on oikeus samoihin peruspalveluihin, kuin
muillakin
turvapaikanhakijoilla,
eli
heille
terveydenhoito. (Helsingin kaupunki 2014b.)
kuuluu
akuutti
ja
välttämätön
9
4 PAKOLAISUUS JA TURVAPAIKKA
4.1 Pakolaisuus
Pakolaiseksi kutsutaan ihmistä, jonka on ollut pakko jättää kotinsa eri syistä.
Kansainvälistä
suojelua
haettaessa
pakolaisen
henki,
vapaus
ja
koskemattomuus ovat vaarassa omassa kotimaassaan. Heitä saatetaan vainota
esimerkiksi rodun, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Kaikilla paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä
suojelua. (Amnesty international 2007–2013.)
Tärkein asiakirja, joka koskee pakolaisten asemaa, on vuonna 1951 solmittu
YK:n pakolaissopimus, johon on liittynyt 145 valtiota. Jäsenvaltiot ovat
sitoutuneet
pitämään
huolen
omalta
osaltaan
pakolaiskysymyksistä.
Maailmassa on 45 miljoonaa pakolaista, mutta suurin osa pakolaisista on
teollisuusmaiden ulkopuolella alueilla, jotka ovat jo itsessään konfliktien ja
köyhyyden vaivaamia. Harva apua tarvitseva päättyy loppujen lopuksi
Eurooppaan, josta on yhä vaikeampaa saada turvapaikkaa. (Amnesty
international 2007–2013.)
Suomessa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on suhteellisen
uusi ilmiö muihin maihin verrattuna. Pakolaisuus tuli Suomessa tutuksi
valtaosalle 1990-luvun alussa, jolloin suuret somalipakolaisryhmät saapuivat
Suomeen. 1973–2012 välillä 40 742 pakolaista on muuttanut Suomeen.
UNHCR:n (The UN refugee agency) mukaan vuonna 2013 Suomessa eli 11
252 pakolaista tai oleskeluluvan saanutta, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta.
(Suomen pakolaisapu 2013.)
Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, jotka ovat YK:n pakolaisjärjestön
UNHCR:n pakolaisiksi valittuja henkilöitä ja muita kansainvälisen suojelun
tarpeessa olevia. Suurin osa kiintiöpakolaisista on tullut viimeaikoina Irakista,
Myanmarista, Kongosta ja Iranista. (Pakolaisneuvonta ry 2014a.)
10
4.2 Turvapaikka
Suomen lain mukaan ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee
kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on
perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon,
kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittisen
mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan
sanotun maan suojeluun. (Ulkomaalaislaki 301/2004)
Turvapaikkaa haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaisilta, jolloin
turvapaikkahakijalle pidetään lyhyt kuulustelu, jossa selvitetään muun muassa
henkilön henkilöllisyys sekä matkareitti. Poliisi ottaa myös sormenjäljet
selvitystä
varten,
jonka
jälkeen
turvapaikanhakijaa
viedään
vastaanottokeskukseen tai säilöön, jos henkilöllisyydessä tai matkareitissä on
epäselvyyksiä.
Poliisi
pitää
myöhemmin
varsinaisen
puhuttelun.
(Maahanmuuttovirasto 2012.)
Dublin II on EU-maiden ja Norjan, Islannin, Sveitsin sekä Liechtensteinin
välinen
asetus,
jonka
mukaan
yksi
jäsenvaltio
on
vastuussa
turvapaikkahakemuksesta ja on ensimmäinen maa, jossa otetaan sormenjäljet
tai
myönnetään
viisumi.
turvapaikkahakemuksesta
ja
Kyseinen
muut
maat
valtio
on
palauttavat
vastuussa
koko
turvapaikanhakijan
ensimmäiseen valtioon, jos haetaan toiselta jäsenvaltioltakin turvapaikkaa.
(Europa 2011.)
Jos
Dublin
asetuksen
ehdot
turvapaikkahakemuksesta
ja
täyttyvät,
toinen
valtio
Maahanmuuttovirasto
on
voi
vastuussa
tehdä
käännytyspäätöksen ja olla tutkimatta turvapaikkahakemusta Suomessa. Jos
ehdot
eivät
täyty,
Maahanmuuttovirasto
kutsuu
turvapaikkapuhutteluun.
Puhuttelussa selvitetään turvapaikkahakijan perusteet turvapaikkaa varten.
Maahanmuuttovirasto tekee myöhemmin joko myönteisen tai kielteisen
päätöksen, joista on mahdollista tehdä valitus. (Maahanmuuttovirasto 2012.)
11
5 KURDIEN KIELI JA TERVEYS
5.1 Sorani
Opinnäytetyö
kohderyhmää.
käännetään
Sorani
on
soraninkielelle,
kurdikielen
jotta
yksi
se
palvelisi
murteista.
parhaiten
Kurdi
kuuluu
indoeurooppalaisiin kieliin ja on osa indoiranilaista kieltä. Kurdi on itsenäinen
kieli, jolla on oma historiansa, kielioppinsa ja rikas sanasto. Noin 30 miljoonaa
ihmistä Lähi-idän Kurdistanissa puhuu kurdin eri murteita. (Kurdish Academy of
Language i.a.) Kurdistan on neliökilometrimäärältään Ranskan kokoinen alue
Lähi-idässä (Kurdistanica i.a.). Kurdistaniin kuuluu alueita Itä-Turkista, PohjoisIrakista, Länsi-Iranista ja pieniä osia Syyriasta sekä Armeniasta (Encyclopedia
Britannica).
Murteet ovat jaettu kolmeen ryhmään; pohjois- kurdin murteet kurmanji ja
badinani, keski kurdin murteet, joihin soranin murre kuuluu ja etelä kurdin murre
pehlewani. Lisäksi kurdinkieliä ovat zaza ja gorani (Kurdish Academy of
Language i.a.) Valitsimme soraninmurteen, sillä se on meistä toisen äidinkieli.
Vastaanottokeskuksen työntekijöiden mukaan valtaosa kurdiasiakkaista ovat
soraninkielisiä.
5.2 Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi
Terveyden ja hyvinvointilaitos on tehnyt vuonna 2012 seurantatutkimuksen
Maahanmuuttajien
terveys
ja
hyvinvointi.
Tutkimuksen
otoksena
olivat
venäläistaustaustaiset, somalitaustaiset ja kurditaustaiset 18−64-vuotiaat.
Yhteensä tuhat vähintään vuoden Suomessa asunutta kurdia kutsuttiin
tutkimukseen, joista 51 prosenttia osallistui ainakin johonkin tutkimuksen osaan.
Opinnäytetyömme kohderyhmä ovat soraninkieliset ja he ovat Irakin, Iranin ja
turkin kurdeja. Seurantatutkimuksessa selvisi, että kurdit ovat lievästi
12
ylipainoisia ja heillä esiintyi D-vitamiinin puutetta ja anemiaa. (Jääskeläinen ym.
2012,10.)
Tutkimuksessa ylipainoisuus määriteltiin BMI rajalla 25 kg/m2 ja lihavuus BMI
rajalla 30 kg/m2. Kurditaustaisista miehistä 18 prosenttia oli lihavia. Naisista
25 prosenttia oli lihavia, joka on huomattavasti enemmän kuin koko väestön
naisten lihavuusprosentti 18. Vyötärölihavuutta mitattiin myös. Naiset, joiden
vyötärönympärys oli 100 ja miesten, joiden ympärys oli yli 90, luokiteltiin
vyötärölihaviksi. Kurditaustaisista miehistä osuus oli 16 prosenttia. Verrattuna
koko väestön, 24, tulos on pieni. Koko väestön naisista vyötärölihavuutta
esiintyi 29 prosentilla, mutta kurditaustaisilla naisilla vain 26 prosentilla.
(Laatikainen ym. 2012, 92–93.)
Alle 50nmol/l D-vitamiinipitoisuus merkitsee puutosta. Tutkimuksessa selvisi
että 90 prosentilla Suomessa asuvista kurdeista esiintyy alle 50 nmol/l Dvitamiinin puutosta. Alle 40 nmol/l arvoja esiintyi 75 prosenttia kurdeista.
Anemialla tarkoitetaan hemoglobiiniarvon alenemista. Naisilla anemiaa esiintyy,
jos arvo on alle 120g/l ja miehillä alle 130g/l. Tutkimuksen kurdeista anemiaa
esiintyi 30 prosentilla. (Jääskeläinen ym. 2012,105–107.)
Suomeen
tulleiden
maahanmuuttajien
ruokatottumuksissa
tapahtuneet
muutokset ovat heikentäneet ravitsemusta, ja riski sairastua Suomen
elintapasairauksiin, kuten verenpainetautiin tai diabetekseen, on lisääntynyt.
Hedelmien, vihannesten, kalan ja öljyjen käytön väheneminen ja rasvan ja
sokerin kulutuksen kasvaminen ovat vähentäneet esimerkiksi kuidun ja cvitamiinin saantia. Sen sijaan suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan saanti on
lisääntynyt. Suomeen tulleet maahanmuuttaja ja pakolaiset saattavat kärsiä
stressistä, liikunnan puutteesta ja epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Heillä on
geneettinen alttius sairastua tauteihin, joita ei Suomessa valtaväestön
keskuudessa esiinny.
Yleisesti on todettu D-vitamiinin ja raudan puutosta
pakolaisten keskuudessa. (Kosonen 581–581, 2012.)
Tutkimustulokset antavat syytä välittää tietoa terveellisestä ruuasta Suomessa
asuville kurdeille. Vaikka tutkimusta ei ollut tehty vastaanottokeskuksessa
asuville, antaa se silti viitteitä kurdien terveydestä.
13
5.3 Kurdien ruokakulttuuri
Lähtiessä kertomaan terveellisestä ruokavaliosta Suomessa, on hyvä tietää
ensin kohdemaan ruokatottumuksista. Soraninkielisiä kurdeja asuu sekä Iranin
että Irakin puolella, missä syödään paljon riisiruokia. Leipä ja riisi ovat
peruselintarvikkeita, joita käytetään päivittäin. Riisi on jasmiini- tai basmatiriisiä
ja leipä valkoista leipää. Pastaa ja makaronia syödään myös. Vihanneksia
käytetään riisiruokien kanssa. Munakoiso on tärkein vihannes. Okraa, kurpitsaa,
pinaattia
ja
papuja
käytetään
ruuan
kanssa.
Palkokasveja
käytetään
pataruuissa. Hedelmistä taatelit, viikunat ja sitrushedelmät ovat yleisiä sekä
viinirypäleet ja granaattiomenat. Marjoja ei juurikaan käytetä. Aikuiset eivät juo
tuoretta maitoa, mutta vanukkaisiin ja juustoihin käytetään lehmän, lampaan- tai
vuohenmaitoa. Jogurttia käytetään kastikkeena marinadina tai juomana veteen
sekoitettuna suolan kanssa. Juustoja käytetään paljon. (Partanen 2007, 35,38.)
Iranissa ja Irakissa syödään kanaa, nautaa ja lammasta. Sisäelimiä syödään
myös ruoaksi. Kala on kallista herkkua. Iranissa syödään kaviaaria. Munakkaat
ovat yleistä ruokaa. Rasvana käytetään oliiviöljyä, kirkastettua voita ja ihraa.
Jälkiruokina käytetään usein hedelmiä, taateleita ja makeutettua teetä. Kuivatut
ja sokeroidut hedelmät ovat suosiossa. Irakissa syödään voitaikinasta
valmistettuja lettuja, joissa täytteenä on pähkinöitä ja hunajaa. Halva on myös
irakilainen makeinen. Juomina on sokerilla makeutettu tee ja vedellä jatkettu
jogurtti. (Partanen 2007, 35–36, 38–39.)
Toisen opinnäytetyöntekijän kokemusten mukaan ruoka on todella tärkeä osa
kurdien arkea ja kulttuuria. Ihmiset osoittavat rakkautta ja kunnioitusta ruuan
kautta. Ruokailu on päivän kohokohta esimerkiksi kun tulee vieraita. Vieraille
tehdään monta erilaista ruokaa ja usein ruokaa tehdään paljon.
14
Päivän aikana syödään kolme isoa ja tuhtia annosta. Aamupalaksi saatetaan
syödä voissa paistettuja kananmunia nan-leivän kanssa sekä juustoa.
Lounaaksi syödään kirkastetulla voilla tai öljyllä keitettyä riisiä, kastiketta ja
punaista lihaa ja kolmas ateria on samantyyppinen. Kastikkeet sisältävät
melkein aina kasviksia, mutta itse salaatti jää monilla usein syömättä monilla.
Punaista lihaa tai paistettua kanaa saatetaan syödä päivittäin ja sokerilla
makeutettua teetä saatetaan nauttia päivän aikana jopa 5−10 kertaa.
Annosten väissä saatetaan syödä hedelmiä ja pähkinöitä. Auringonkukan
siemeniä syödään jopa päivittäin.
Usein kurdit eivät ajattele hiilihydraatteja tai suolan ja rasvan käyttöä, sillä ruuan
maku merkitsee enemmän. On olemassa soraninkielinen sanonta, jossa
sanotaan, että mitä rasvaisempi ja mausteisempi sen parempi ja tämä kuvaa
mielestämme parhaiten kurdien ruokatottumuksia.
5.4 Ruokatottumukset vastaanottokeskuksessa
Metsälän henkilökunnan ja toisen opinnäytetyöntekijän tietojen mukaan,
Metsälän vastaanottokeskuksen asukkaat tekevät itse päivittäin ruuat, paitsi ne,
jotka ovat säilöönottoyksikössä. Säilöönottoyksikössä olevilla on ruokapalvelu.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijat eivät tee itse
ruokaa, vaan heillä on ruokapalvelu, kuten Helsingin Kaarlenkadun, sekä
Punavuoren vastaanottokeskuksissa. Silloin turvapaikanhakijat voivat syödä
talon tarjoamaa aamupalaa, lounasta, päivällistä, sekä saavat iltapalapussin.
15
6 RAVITSEMUS
6.1 Suomalaiset ravitsemussuositukset
Ravitsemussuositukset on luotu parantamaan ihmisten terveyttä ravitsemuksen
avulla.
Ravitsemussuosituksia
ruokatottumuksia
verrataan
käytetään
seurannassa,
suosituksiin.
jolloin
väestön
Ravitsemussuosituksia
voidaan
käyttää poliittiseen ohjaukseen, esimerkiksi elintarvikkeen täydentämiseen
ravintoaineella, jos havaitaan jonkin ravintoaineen saannin olevan liian vähäistä.
Suosituksia
käytetään
suunnitellessa
esimerkiksi
ruokalistoja
tai
elintarviketeollisuudessa. Myös viestinnässä käytetään ravitsemussuosituksia,
jolloin halutaan valistaa viestinnän keinoin terveellisestä ruuasta. (Valtion
ravitsemusneuvottelukunta 2014,8.)
Ravitsemussuositukset ovat luotu terveelle kohtuullisesti liikkuvalle väestölle.
Suosituksissa on huomioita ravintoaineiden tarpeiden vaihtelu yksilöiden välillä
varmuusvaralla.
Varmuusvara
turvaa
riittävän
ravintoaineen
saannin.
Ravitsemussuosituksia annetaan sekä ruoka-aineryhmistä, kuten lihan tai
maitovalmisteiden saannista, ja ravintoaineista. Ruokasuosituksista on tehty
havainnollistava lautasmalli ja ruokakolmio. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta
2014, 8−9.)
Vuoden 2014 suomen ravitsemussuositukset, joihin tässä työssä viitataan,
perustuvat
pohjoismaisiin
ravitsemussuosituksiin.
Pohjoismaiset
asiantuntijaryhmät ovat laatineet suositukset tieteellisen tutkimustyön tuloksena.
(Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 10.)
Ravitsemussuosituksia tehdään, jotta ihmiset tietäisivät omat ravitsemus
tarpeensa. Ne perustuvat tutkimuksiin, joissa on huomioitu eri ravintoaineiden
vaikutukset
terveyden
Ravitsemussuosituksia
edistämisessä,
tehdään
sekä
sairauksien
maailmanlaajuiseen
kansallisesti. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.)
estämisessä.
käyttöön,
sekä
16
Ravintoaineet voidaan jakaa kolmeen viitearvoon, jotka ovat pienin tarve,
keskimääräinen tarve, sekä suositeltava saanti. Pienin tarve on pienin määrä
mitä saa, mutta ei riitä ylläpitämään hyvää terveyttä. Keskimääräinen tarve
kuvaa väestön tarvetta saada tiettyä ravintoainetta. Suositeltava saanti on taas
sitä,
että
saa
tarpeeksi
tiettyä
ravintoainetta,
joka
ylläpitää
hyvän
ravitsemustilan. Eri maissa käytetään eri viitearvoja. Pohjoismaissa käytetään
kaikkea kolmea ja Suomessa käytetään suositeltavaa viitearvoa. (Valtion
ravitsemusneuvottelukunta i.a.)
Suomalaisessa
ravitsemussuosituksessa
kuvataan
eri
ravintoaineiden
suositeltavaa saantia, kuten rasvojen, proteiinien, hiilihydraattien, sekä
vitamiinien suositeltavaa saantia. Jokaisella ihmisellä on eri tarpeet, kun on
kyse ravintoaineista, mutta suositukset on laskettu terveen ja kohtalaisesti
liikkuvan kansan mukaan. Suomalaiset suositukset soveltuvat kakkostyypin
diabeteksen, sekä verenpainetaudin sairastaville. Se sopii myös niille, joilla on
korkeat veren rasva-arvot. Suosituksia voi käyttää ruokailujen päivittäisessä
suunnitellussa, sekä eri joukkoruokailuissa, eli koulut voivat esimerkiksi tehdä
ruokaa, jossa on niitä kaikkia ravintoaineita, mitä lapsi tarvitsee. (Valtion
ravitsemusneuvottelukunta i.a.)
Suomalaisen suosituksen mukaan hyvä ruokavalio, kasviksia, hedelmiä ja
marjoja tulisi syödä puoli kiloa (500 g) päivässä. Kalaa pitäisi syödä kolmisen
kertaa viikossa, kun taas punaista lihaa ja lihatuotteita tulisi nauttia vain 500 g
viikossa ja niistäkin kannattaa valita ne vähärasvaiset ja vähäsuolaiset versiot.
Täysjyväleipää, jossa on vähän suolaa, sekä muita täysjyvätuotteita pitäisi
syödä päivittäin ja sen päälle kasviöljypohjaista margariinia tai levitettä.
Salaatteihin ei ole suositeltavaa laittaa majoneesipohjaisia kastikkeita, vaan
öljypohjainen kastike, kuten oliiviöljy. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.)
6.2 Ateriarytmi, lautasmalli ja ruokakolmio
17
Säännöllinen
ateriarytmi
auttaa
pitämään
nälän
kurissa
veren
glukoosipitoisuuden pysyessä tasaisena. Myös hampaiden reikiintyminen pysyy
hallinnassa. Säännöllinen ruokailu esimerkiksi viisi kertaa päivässä auttaa myös
painonhallinnassa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 24.)
Lautasmallin mukaan kasvikset täyttävät puolet lautasesta, yksi neljäsosaa
lautasesta koostuu joko perunasta, tummasta pastasta tai riisistä ja loput
vähärasvaisella ja vähäsuolaisella lihalla, kanalla, kalalla tai kasviksilla. Tämän
lisäksi voi syödä täysjyväleipää, jossa on vähän suolaa ja kasvismargariinilla voi
sitä voidella. Juomaksi suositellaan joko vettä tai vähärasvaista maitoa tai
piimää. Jos salaattiin haluaa makua, siihen voi halutessaan laittaa tilkka
öljypohjaista salaattikastiketta. Keiton kanssa on myös suositeltavaa nauttia
lautasellisen verran salaattia. Lasten lautasmalli on samanlainen, mutta
annoskoko on pienempi. Jos käytetään päivittäin lautasmallia, ruokamäärät
pysyvät kohtuullisina ja ruokavalio on terveellinen. (Suomen sydänliitto ry
2012a.)
Ruokakolmioksi tai ruokapyramidiksi kutsutaan havainnollistavaa kuvaa, jossa
ruoka-aineet on sijoitettu kolmioon niiden ravintosisällön ja suositeltavan
käyttötiheyden- ja määrän mukaan. Kolmion alaosassa on juureksia, hedelmiä,
kasviksia ja marjoja, joita kannattaa syödä usein. Keskiosassa olevia ruokia on
hyvä syödä ja ne kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon. Keksiosassa on
proteiineja, kuituja ja hiilihydraattia sisältäviä tuotteita. Mitä ylemmäs kolmiota
mennään, sen harkitummin kyseisiä tuotteita tulisi syödä. Kärjessä olevia
kakkuja, keksejä ja karkkeja tulisi nauttia harvoin niiden runsasenergisyyden
takia. Kolmiossa toteutuu terveellisen ruoan suositus, jolloin kaikkia tarpeellisia
ravintoaineita saadaan sopivassa suhteessa. (Diabetesliitto i.a.)
6.3 Ruokaryhmät ja terveysvaikutukset
6.3.1 Rasvat
18
Rasvan saantisuositus on keskimäärin miehillä 80 g ja naisilla 60 g rasvaa
päivässä eli noin 25–30 prosenttia energian saannista. Koska rasva sisältää
runsaasti energiaa, kannattaa käyttää rasvaa kohtuullisesti, joka siten
edesauttaa painonhallintaa. (Suomen sydänliitto ry i.a.1.)
Ruoassa olevien rasvojen pitäisi olla pääosin pehmeitä eli kasvisöljystä
koostuvia valmisteita, kuten kasvisrasvamargariineja ja muita juoksevia
kasvisrasvavalmisteita. Ruoanvalmistuksessa rypsiöljyn käyttö on erityisen
suositeltavaa, sillä se sisältää monipuolisen rasvahappokoostumuksen. On
tärkeää, että ruokavaliossa on näitä pehmeitä rasvoja, sillä ne ovat hyväksi
terveydelle, silti niitäkin kannattaa käyttää kohtuullisesti. Kovia rasvoja ovat taas
eläinperäiset rasvat, kuten esimerkiksi voi- ja leivonta-margariinit, joita
kannattaa käyttää harvemmin. Kovetettu kasvisöljy, kuten kookosrasva,
kookosmaito sekä palmuöljy ovat kanssa kovetettuja öljyjä, joiden käyttöä
kannattaa myös rajoittaa. (Suomen sydänliitto ry i.a.2.)
Kun itse valmistaa ruuan, niin pystyy kontrolloimaan rasvan käyttöä, mutta
piilorasvaa on vaikeampaa kontrolloida, sillä sitä ei näe omin silmin. Suurin osa
kulutetusta rasvasta saadaan piilorasvana, joka pääosin sisältää kovia ja
huonoja rasvoja. Pizzat, hampurilaiset, nugetit, ranskalaiset, pullat, karkit,
jäätelöt, rasvaiset kermat, juustot ovat täynnä piilorasvaa, joita tulisi välttää.
(Suomen sydänliitto ry i.a.1.)
6.3.2 Suola
Ruokasuola koostuu natriumkloridista, mistä 40 % on natriumia. Natriumia
löytyy luontaisesti kaikista elintarvikkeista. Väestötutkimuksissa on ilmennyt,
että alhainen suolan saanti suojaa korkealta verenpaineelta, sydän- ja
verisuonisairauksilta sekä mahasyövältä. Ruokavalio vaikuttaa terveyteen
yhtälailla
ratkaisevasti
kuin
esimerkiksi
verenpainelääkkeet.
Suolansaantisuositus on väestötasolla 5 g päivässä eli 2 g natriumia. (Valtion
ravitsemusneuvottelukunta 2014, 29–30.)
19
Suolan saantisuositus on aikuisilla alle 5 g päivässä ja lapsille alle 3 g. Alle
vuoden ikäisen ruokaan ei suositella lainkaan suolaa. 80 % päivittäisestä
suolasta tulee elintarvikkeista piilosuolana. Valitsemalla päivittäin vähäsuolaisia
tuotteita, sekä käyttämällä vähän suolaa ruuan valmistuksessa voi auttaa
suositustavoitteeseen. Makuaisti tottuu muutamassa viikossa vähäsuolaiseen
ruokavalioon. (Suomen Sydänliitto ry 2012b.)
6.3.3 Viljavalmisteet
Viljavalmiste tarkoittaa täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai leipää. Suositusten
mukaan kuitupitoisuuden tulisi olla 6 g/100g . Viljavalmisteita suositellaan
nautittavaksi 6 annosta viikossa naisilla ja miehillä 9 annosta.
Annoksella
tarkoitetaan 1dl keitettyä riisiä, pastaa tai yhtä leipäviipaletta. Puurolautasellinen
on
kaksi
annosta.
Suositellaan
vähäsuolaisia
valmisteita.
(Valtion
ravitsemusneuvottelukunta 2014, 21.)
6.3.4 Liha kala kananmuna
Punaista lihaa eli sian-, naudan- ja lampaanlihaa ei suositella enempää kuin
500 g viikossa, joka raakana painaa 700 g−750 g. Kanamunia suositellaan 2−3
kpl viikossa. Kalan syöntiä suositellaan 2-3 kertaa viikossa. Nämä ruoka-aineet
ovat hyviä proteiinien lähteitä. Kalassa on hyvä rasvoja ja D-vitamiinia. Kanassa
on vähän rasvaa ja sen laatu on parempaa verrattuna nautaan. Lihassa on
paljon rautaa. Suositellaan vähärasvaisia ja suolaisia lihavalmisteita. (Valtion
ravitsemusneuvottelukunta 2012, 22.)
20
6.3.5 Kasvikset marjat ja hedelmät
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään marjoja vähintään
500 g päivässä sisältäen juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä.
Puolet 500 g:sta tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Suosituksena olisi nauttia 5−6
annosta. Yksi annos tarkoittaa esimerkiksi 1 dl marjoja tai 1,5 dl salaattia.
Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon kuitua, kivennäisaineita ja
vitamiineja. Lisäksi on viitteitä kroonisilta sairauksilta suojaavista vaikutuksista.
Palkokasveissa on paljon proteiinia, joten yksi desilitra esimerkiksi papuja per
annos on hyvä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 21.)
6.3.6 Maitovalmisteet
Maitovalmisteet ovat elimistön kalsiumin tarpeelle tärkeitä lähteitä. Lisäksi niissä
on proteiinia, jodia ja vitamiineja, kuten D-vitamiinia. Rasvaisissa valmisteissa
on paljon tyydyttynyttä rasvaa, siksi suositellaan rasvattomia ja vähärasvaisia
tuotteita. Suositellaan 5−6 dl nestemäistä maitovalmisteita ja muutaman
viipaleen juustoa. Tarvittaessa kasviperäisellä kalsiumilla voidaan korvata
maitotuotteet,
kuten
esimerkiksi
soija-
tai
kaurajuomilla.
(Valtion
ravitsemusneuvottelukunta 2012, 22.)
6.3.7 Sokeri
Sokerin jatkuvaa nauttimista tulisi välttää. Sokeri sisältää verensokeria nostavaa
hiilihydraattia ja energiaa eikä mitään muuta. Makeat, leivonnaiset, mehut,
virvoitusjuomat ja makeat alkoholijuomat sisältävät sokeria. (Aapro, Kupiainen
& Leander 2008, 52.) Sokerituotteiden nauttiminen pitkin päivää lisää
hampaiden reikiintymistä.
21
6.3.8 Nesteet ja alkoholi
On suositeltavaa juoda päivässä riittävästi nestettä. Päivän aikana kannattaakin
nauttia 1−1.5 litraa nestettä päivässä ruuan lisäksi. Iän kertyessä kannattaa
pitää erityisen huolta nesteytyksestä, jottei tule nesteenvajausta. Paras juoma
on vesijohtovesi, mutta päivittäin voi nauttia rasvatonta maitoa, piimää,
maustamatonta tai vähäsokerista jogurttia. Makeita ja happamia juomia voi
käyttää satunnaisesti ja mielellään ruuan yhteydessä. Kahviin ja teehen voi
lisätä maitoa, mutta sokerin käyttö ei ole suositeltavaa. On suositeltavaa
opetella
lukemaan
juomien
pakkausmerkintöjä.
(Valtion
ravitsemusneuvottelukunta i.a.3.)
Alkoholia kannattaa käyttää kohtuullisesti tai jopa pidättäytyä siitä, sillä alkoholin
haittavaikutuksia on paljon, vaikka onkin joskus jonkin verran hyötyä.
Kohtuukäyttö on naisille enintään yksi ja miehille enintään kaksi ravintolaannosta päivässä, mutta alkoholia ei suinkaan pidä nauttia joka päivä. (Suomen
Sydänliitto ry.)
Alkoholissa on energiaa eli kaloreita ja lisäksi monissa alkoholijuomissa on
runsaasti sokeria, jonka takia alkoholijuomista saattaa kertyä yllättävän paljon
lisäenergiaa. Kohtuullinen käyttö saattaa vähentää sydän- ja veritautien vaaraa,
mutta alkoholinnauttimista ei suositella sydänsairauksien ehkäisemiseksi, sillä
säännöllinen ja liiallinen alkoholin käyttö altistaa lihomiselle, kohottaa
verenpainetta, suurentaa veren rasvapitoisuutta, lisää aivoverenvuodon- ja
infarkti vaaran, suurentaa syöpäriskiä, sekä lisää maksa- ja aivosairauksia.
(Suomen Sydänliitto ry 2012c.)
6.3.9 D-vitamiini ja rauta
22
D-vitamiinin on välttämätön ravintoaineena Suomessa, missä auringonvalon
ultravioletti B-säteily on rajallista. D-vitamiinia saa kalasta, kanamunasta ja
vitaminoiduista maitovalmisteista. (Aro, Mutanen & Uusitupa 2012, 95.)
Rautaa on punasolujen hemoglobiinissa eniten. Sitä naisilla 2−3 g elimistössä
ja miehillä 4−5 g. Hyviä ruuan raudanlähteitä ovat eläinten sisäelimet, maksa ja
munuaiset sekä liha. Kasvikunnan raudanlähteitä ovat leseet ja täysjyvävilja,
mutta imeytyminen ei ole yhtä tehokasta kuin lihatuotteissa. (Freese &
Voutilainen 2012, 142–143.) Vähäinen raudansaanti voi johtaa anemiaan, jolloin
punasolujen hemoglobiinipitoisuus on pieni. Anemia näkyy väsymyksenä,
hengästymisenä, työtehon heikkenemisenä ja infektioherkkyytenä. (Ihanainen,
Lehto, Lehtovaara & Toponen 2008, 198.)
23
7 SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ MONIKULTTUURISESSA
HOITOYÖSSÄ
7.1 Monikulttuurinen hoitotyö
Metsälän vastaanottokeskuksessa korostuu monikulttuurinen hoitotyö, sillä
asiakkaat
ovat
monista
eri
kulttuureista.
Monikulttuurisella
hoitotyöllä
tarkoitetaan eri kulttuurien edustajien kanssa tapahtuva hoitotyötä, jossa
työntekijät ja asiakkaat ovat eri etnisistä ryhmistä ja kulttuureista. Tällöin on
huomioitava
ihmisten
toisistaan
poikkeavat
kulttuurilliset
lähtökohdat,
kunnioitettava ja kohdeltava yhdenmukaisesti toista kulttuurin edustajaa.
Tavoitteena
monikulttuurisessa
hoitotyössä
on
asiakkaan
terveyden
edistäminen unohtamatta tämän kulttuuritaustaa. (Abdeelhamid, Juntunen &
Koskinen 2009, 18–19.)
Sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin sisältyy myös monikulttuurinen hoitotyön
osaaminen.
Sairaanhoitajan
tulee
tuntea
kulttuurin
merkitys
terveyden
edistämisessä ja hoitotyössä. Hänen on osattava toimia monikulttuurisessa
työyhteisössä ja käytettävä hoitajan asiantuntijuutta. Sairaanhoitajan tehtävänä
on myös edistää ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden toteutumista hoitotyössä.
(Opetusministeriö 2006, 67.)
7.2 Kulttuurienvälinen kompetenssi
Kulttuurienvälinen kompetenssi on kulttuuriherkkyyttä eli kykyä ottaa huomioon
toisen ihmisen kulttuuritaustaa ja ymmärtää sen merkitys. Kulttuurienvälisen
kompetenssin omaava työntekijä kykenee viestimään toisen kulttuurin ihmisen
kanssa kunnioituksen ja luottamuksen saavuttaen ja hän kykenee sulauttamaan
ammatilliset taitonsa paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin. Hän myös kokee
24
luontevaksi työskentelyn toisessa kulttuurissa. Kulttuurien välinen kompetenssi
liittyy
aina
vuorovaikutustilanteeseen
yhden
tai
useamman
eri
kulttuurinedustajan kanssa. (Huovila i.a.) Vastaanottokeskuksen työntekijöiden
arjessa kulttuurienvälinen kompetenssi korostuu, sillä luottamuksen saatuaan
he pystyvät toimimaan yhteistyössä turvapaikanhakijoiden kanssa.
Ilman kulttuurienvälistä kompetenssia, syntyy väärinkäsityksiä ja konflikteja.
Siksi on tärkeä osata sopeutua tilanteisiin ja muokata käytöstään tilanteen
vaatimalla tavalla. Tätä kutsutaan tiedostetuksi pätevyydeksi. Kyky sopeutua
tilanteisiin
huomaamatta
on
joillakin
luonnostaan.
Sitä
kutsutaan
tiedostamattomaksi pätevyydeksi. (Huovila i.a.)
Kulttuuriherkkyyttä voi kehittää havainnoiden oman ja toisen kulttuurin
käyttäytymistä ja kulttuurisidonnaisia tapoja sekä näin ymmärtää kulttuurisia
merkityksiä käyttäytymistavoille. Kuitenkaan toista kulttuuria ei voi täysin hallita.
Kulttuurien välisessä kompetenssissa kyse on kyvystä sopeutua eri tilanteisiin
parhaalla mahdollisella tavalla. (Huovila i.a.)
7.3 Terveydenedistäminen
Terveyden edistäminen on yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien
lisäämistä koskien omaa terveyttä. Se on tavoitteellista toimintaa ja myös
toimintaa
hyvinvoinnin
aikaansaamiseksi
ja
sairauksien
ehkäisemiseksi.
Terveyden edistäminen sisältää sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja
yksilöllisiä tekijöitä, jotka edistävät terveyttä. (THL 2014.)
Sairaanhoitajan
koko
työnkuva
perustuu
terveyden
ja
hyvinvoinnin
edistämiseen sekä ylläpitämiseen. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu tunnistaa ja
ennakoida asiakkaan ja yhteisön terveysongelmia ja -uhkia. Sairaanhoitaja
rohkaisee asiakasta ottamaan vastuuta terveytensä, voimavarojensa ja
toimintakykynsä ylläpitämisessä ja edistämisessä. (Opetusministeriö 2006, 64.)
Opinnäytetyömme tavoite on soraninkielisten turvapaikanhakijoiden terveyden
edistäminen.
25
Sairaanhoitaja
noudattaa
työssään
hoitotyön
periaatteita,
jotka
ovat
toimintaohjeita. Ne ovat hoitotyön laadun perusteina ja auttavat toimimaan
oikein hoitotilanteissa. (Rautavaara-Nurmi yms. 2012, 22.) Yksi on periaatteista
terveyskeskeisyyden periaate. Se merkitsee yksilön terveyden ylläpitämistä ja
kehittämistä, mutta myös paranemisen edistämistä. Sairaanhoitaja opettaa
tietoja ja taitoja potilaalle tai asiakkaalle, joilla tämä voi ylläpitää terveyttään.
Näin potilaan tai asiakkaan tietoisuus omasta terveydentilasta kasvaa.
(Rautavaara-Nurmi, Weatergård, Henttonen, Ojala, Vuorinen ja Sanoma Pro
Oy. 2012, 24.)
7.4 Terveysviestintä
Opinnäytetyömme tuote opas sisältää terveysviestintää. Oppaassa on valistusta
terveellisestä ruokavaliosta. Terveysviestintää on ollut jo 1500 luvulla, jolloin
ensimmäiset terveysoppaat tulivat Pohjoismaihin. 1800-luvulla terveysvalistus
vakiintui osaksi suomalaista terveydenhoitoa. Health communication, suomeksi
terveysviestintä, termiä käytettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla, jolloin sillä
tarkoitettiin
ammattilaisten
ja
potilaiden
välistä
viestintää.
Maailman
terveysjärjestö WHO määrittelee terveysviestinnän keinoksi välittää ihmisille
terveystietoa ja ylläpitää julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä.
Terveysviestinnässä voidaan WHO:n mukaan käyttää kaikkia joukkoviestinnän
muotoja, kun levitetään ihmisille hyödyllistä terveysinformaatiota ja lisätään
tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä kehitykseen.
(Torkkola i.a., 2−3.) Terveysvalistuksesta ja -kasvatuksesta huolehtii monet
terveysjärjestöt ja lehdet terveydenhuollon ohella. Terveyden edistäminen ja
terveysviestintä ovat lähes päällekkäisiä käsitteitä. Sairaanhoitajan työnkuvaan
kuuluu
terveyden
terveysviestintä.
edistäminen.
Opas
terveysviestintäkeino.
Terveyden
terveellisiin
edistämisen
ruokavalintoihin
keinona
on
on
yksi
26
27
8 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ
Tämä
opinnäytetyö
on
toiminnallinen.
Toiminnallisessa
opinnäytetyössä
luodaan tuote tai toiminnallinen tapahtuma kohderyhmälle yhteistyössä
työelämän kanssa. Tuote voi olla esimerkiksi ohjeistus tai opas ammatilliseen
käytäntöön tai tapahtuman toteuttaminen. (Vilkka 2003, 9.) Opinnäytetyössä
olennaisena osana on tuotos eli produkti (Vilkka 2003, 84). Tämän
opinnäytetyön tuotoksena on ravitsemusopas soraninkielisille. Toiminnallinen
opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta raportista ja aineisosta sekä valmiista
tuotoksesta. Kirjallinen raportti sisältää teorian ja ainekset, jotka päätyvät
varsinaiseen produktiin. Raportissa selostetaan produktin tekovaiheet ja
perustelut
valinnoille
koskien
produktin
sisältöä.
(Vilkka
2003,84.)
Toiminnallisen opinnäytetyön teossa on tärkeää arvioida kriittisesti aineistoa ja
valita työhön tuoretta ja luotettavaa tieteellistä tietoa. (Vilkka 2003, 72.)
28
9 OPAS
9.1 Oppaan laatukriteerit
Opinnäytetyön tuotoksena on opas soraninkielisille turvapaikanhakijoille.
Oppaan on tarkoitus palvella myös hoitohenkilökuntaa työssään asiakkaiden
kanssa.
Terveyden
terveysaineistolle
ja
edistämisen
nämä
keskus
jaetaan
on
sisällön,
määrittänyt
kieliasun,
laatukriteerit
ulkoasun
ja
kokonaisuuden mukaan. Hyvän aineiston ominaisuus on, että lukija käsittää
mihin aineistolla pyritään ja mihin terveysasiaan se liittyy. Sisällön tiedon tulee
olla, virheetöntä, ajan tasalla ja perustua tutkittuun tietoon lähteineen. Sisällön
tulisi olla objektiivista, eli omia asenteita ja mielipiteitä ei saisi näkyä. Lyhyt ja
ytimekäs tiedonanto toimii parhaiten. (Parkkinen 2001, 10–12.)
Helppolukuisuus on tärkeä laatukriteeri. Monimutkaisia lauserakenteita ja
vieraita käsitteitä tulisi välttää. Lauseiden olisi hyvä olla lyhyitä. Yli 15 sanan
lause ylittää aivojen kapasiteetin käsitellä tietoa. Selkokielessä käytetään yleisiä
sanoja, helppoja lauserakenteita ja teksti etenee loogisesti. (Parkkinen 2001,
13–15.) Opinnäytetyön kohderyhmä on soraninkieliset turvapaikanhakijat, joten
kielen tulee olla selkokieltä, jotta se on helppo kääntää suomesta soraniksi.
Tekstityypin valinnalla, väreillä ja kuvituksella on merkitystä. Selkeä ja
yksinkertainen tekstityyppi ei tuo vääränlaista tunnelmaa. Olennaisia asioita on
hyvä korostaa, jotta lukija saa käsityksen, mistä tekstissä on kyse. Kuvien
tarkoituksena on havainnollistaa ja auttaa lukijaa ymmärtämään sisältöä. Ne
myös vaikuttavat lukijan kiinnostukseen, siksi on hyvä huolella miettiä kuvitusta.
(Parkkinen 2001, 15–18.)
On hyvä muistaa kunnioittaa kohderyhmää. Asiat tulee esittää kulttuuria
loukkaamatta, lukijakuntaa aliarvioimatta. Aineiston koko vaikuttaa lukijan
motivaatioon lukea. Ennen materiaalin valmistumista, tekstin voi esitestata
kohderyhmällä, jolloin kohderyhmän palaute käyttökelpoisuudesta voidaan ottaa
huomioon. (Parkkinen 2001, 19–21.)
29
9.2 Oppaan suunnittelu
Aloitimme oppaan suunnittelun opinnäytetyöprosessin loppuvaiheessa syksyllä
2014. Alusta saakka oli selvää, että haluamme välittää turvapaikanhakijoille
tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja paras tapa ohjata on tehdä opas heidän
omalla äidinkielellä. Turvapaikanhakija saisi oppaan vastaanottokeskuksen
sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta pian Suomeen tultua. Suunnittelimme,
että oppaasta tulisi yhden A4 – paperin kokoinen kaksipuolinen kuvallinen
selkeä ravitsemustietoa antava moniste.
Kuitenkin ruoka-aineryhmiä oli paljon. Vastaanottokeskuksen henkilökunnalta
tuli toive, että perustelisimme hyvin ruokavalinnat esimerkiksi miksi kannattaa
syödä vähemmän kovia rasvoja. Ruoka-aineryhmät, perustelut ja kuvat veivät
kuitenkin paljon sivuja, joten päädyimme kahteen kaksipuoliseen A4-paperiin.
9.3 Oppaan toteutus
Lähdimme tekemään oppaan, joka olisi todella selkeä ja helppolukuinen.
Tiesimme heti, että oppaassa on oltava paljon kuvia, sillä kuvat kertovat
enemmän kuin teksti varsinkin niille, joilla ei ole lukutaitoa. Lukutaidottoman on
myös helppo ymmärtää osa oppaasta. Oppaan käänsi soraniksi ammattitulkki
Zwan Dara.
Heti alussa tuli ongelmia kuvien ja tekijänoikeuden kanssa. Emme tienneet, että saako
tiettyjä kuvia käyttää internetistä, joten päätimme itse ottaa kuvat. Otimme kuvia päivän
annoksista ja muokkasimme ne. Niiden piti olla selkeät ja hyvännäköiset ja
missään ei saanut näkyä tuotteiden nimiä ja valmistajia. Askartelimme
esimerkiksi D-vitamiini purkin, sekä piilotimme hunaja pullon merkit ja
kirjoitimme sen päälle uudestaan soraninkielellä, sekä suomeksi. Jopa
kansikuvassa oleva omenakin on meidän oma kuva ja itse olemme muokanneet
sen.
30
Oppaan teko oli meidän mielestämme mukavaa, mutta tiedon tiivistäminen
pieneksi oppaaksi oli haastavaa, sillä koimme niin monen asian olevan tärkeä.
Saimme kuitenkin loppujen lopuksi oppaan tehtyä. Toisella meistä on todella
hyvä visuaalinen silmä, joten hän teki siitä jopa paremman näköisen. Lähteinä
käytimme Suomen ravitsemussuosituksia ja Suomen sydänliiton materiaalia.
Käytimme vielä ruokakolmiota, joka löytyi Diabetesliiton sivuilta.
9.4 Oppaan arviointi
Olemme tavanneet työelämän yhteistyökumppanin neljä kertaa ja kuulleet
heidän ideoitaan oppaan totutuksesta. Itse oppaan teimme lyhyessä ajassa ja
lähetimme
palautekyselykaavakkeen
Metsälän
vastaanottokeskuksen
työntekijöille ennen viimeistä tapaamistamme. Palautekysely koostui kuudesta
kysymyksestä jotka oli jaettu neljän otsikon alle, joita olivat ulkonäkö, sisältö,
sujuvuus ja muuta palautetta. Viimeiseen palaverin osallistuivat kolme
terveydenhoitajaa.
Aiempina
kertoina
mukana
oli
ollut
Metsälän
vastaanottokeskuksen esimies.
Viimeisessä tapaamisessamme kävimme yhdessä vapaamuotoisesti läpi
palautekyselyn vastauksia (LIITE 2). Ensimmäinen kysymys oli ovatko kuvat
selkeitä ja tarkoituksenmukaisia ja vastaukseksi saimme, että ne olivat selkeitä
ja hyviä, mutta mielellään niitä voisi olla lisää kasvis- tai lihaosiossa.
Seuraavaksi
kysyimme
kuvien
ja
tekstin
asettelun
toimivuudesta
ja
vastaukseksi saimme asettelun olevan hyvää ja selkeää sekä erittäin hyvää.
Saimme ehdotuksen D-vitamiinin ja rauta osion vaihdosta loppupuolelle.
Kysyimme seuraavaksi sisällöstä. Onko oppaassa liikaa, riittävästi vai liian
suppeasti tietoa? Vastaukseksi saimme, että sopivasti ja riittävän napakasti.
Kolmas terveydenhoitaja ei ollut vastannut. Pyysimme vielä muuta palautetta
kyselystä. Heidän mukaan kokonaisuus oli hieno.
Seuraavana kysymyksenä oli onko teksti helppolukuista.
Heidän mukaansa
teksti oli erittäin helppolukuista, mutta voisimme vielä kirjoittaa selkeämmin
esimerkiksi suolan ja maitotuotteet – osion kohdalla. Maitotuotteissa tuli
ehdotus poistaa lause, joka perusteli miksi suositellaan rasvattomia ja
31
vähärasvaisia tuotteita. Lopuksi pyysimme muuta palautetta, jossa tuli ehdotus
ruokapyramidin lisäämisestä oppaaseen. Nesteet ja alkoholi osioon ehdotettiin
lisäämään maininta muista juomista. Työ oli heidän mielestään erittäin hyvä ja
varmasti auttaa monia asiakkaita mieltämään terveellisen ravitsemuksen
tärkeyden terveyden ylläpitämiseksi.
Palautekyselyn
lisäksi
tuli
ehdotuksena
lisätä
laktoosittomat
tuotteet
maitotuotteet osioon, kertoa probiooteista ja laittaa maininta Gefilus -tuotteista.
Toiveena oli myös lisätä puurolautasen kuva aamupalaesimerkkeihin. Palaute
oli positiivista ja saimme kehotusta laittaa työtä eteenpäin sen valmistuttua
esimerkiksi Diabetesliitolle ja maahanmuuttovirastoon.
Palautteen pohjalta muutimme opasta vielä selkeämmäksi mutta jätimme
maininnan
laktoosittomista tuotteista
ruokakolmion
Diabetesliiton
ja
sivuilta,
puurolautasen
jota
pois.
hyödynsimme
Löysimme
oppaassa.
Laktoosittomat tuotteet jätimme myös mainitsematta, sillä emme maininneet
oppaassa
muitakaan
erityisruokavalioita
kuten
keliakiaa
tai
allergioita.
Oppaamme sisältää perustason tietoa terveellisestä ruokavaliosta, ja siksi
emme
lisänneet
mainintaa
Gefiluksesta
tai
probiooteista.
Ravitsemussuosituksissa ei kerrota probiooteista. Yksi hoitajista ehdotti
puurolautaskuvan
lisäämistä
oppaan
viimeiselle
sivulle.
Toinen
opinnäytetyöntekijöistä itse on kurdi ja tuntee ruokatottumukset. Hänen
kokemuksensa mukaan puuronsyönti ei ole suosittua kurdien keskuudessa.
Itse koemme, että vaikka opinnäytetyöprosessi on ollut pitkä, oli opinnäytetyön
tuotoksen eli oppaan teko nopeaa. Kun meillä oli tarvittava teoriatieto,
pystyimme valitsemaan oleelliset tiedot oppaaseen helposti. Kuvien ottaminen
ja oppaan suunnittelu oli antoisaa. Mielestämme siitä tuli mukavan värikäs.
32
10 POHDINTA
10.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus
Aloitimme opinnäytetyön teon jo vuonna 2013. Silloin olimme täynnä intoa ja
halusimme saada sen nopeasti tehtyä. Meillä oli kuitenkin alussa vaikeuksia
saada sopiva aihe. Monien seminaarien ja pohdinnan jälkeen päädyimme
nykyiseen aiheeseen, vaikka ihan alusta lähtien meille oli selvää, että
haluamme tehdä opinnäytetyön, joka palvelee monikulttuurista hoitotyötä.
Aiheen rajaaminen oli meille myös hankalaa, sillä koimme, että uni, liikunta,
sekä terveellinen ruokavalio ovat yhtä tärkeitä ja ehkäisevät monia sairauksia.
Päädyimme kuitenkin ruokavalioon, sillä se vaikuttaa ihan kaikkeen.
Kun aihe oli selvä, otimme yhteyttä Metsälän vastaanottokeskukseen ja he
pitivät ajatuksestamme. Olemme todella kiitollisia Metsälän työntekijöille, sillä
ovat olleet joustavia ja ovat halunneet jatkaa yhteistyötä viivästyksistä
huolimatta. Olemme tavanneet Metsälän henkilökunnan kanssa noin neljä
kertaa ja olleet sähköpostitse yhteydessä.
Meidän oma yhteistyö sujui hyvin. Me kumpikin kuuntelimme toisiamme ja
toistemme ideoita toteutettiin yhdessä. Oli mukavaa tehdä opinnäytetyötä
tiiminä. Me ymmärsimme toisiamme ja sitä, että elämä voi tuoda mukanaan
erilaisia haasteita, joten kumpikaan meistä ei painostanut toista ja jos tapahtui
jotakin odottamatonta, tuimme toisiamme.
On ollut mainiota huomata, ettei opinnäytetyön tekeminen ole ylitsepääsemätön
vuori, vaan kun siihen paneutuu, niin se onnistuu.
10.3 Luotettavuus ja eettisyys
Terveyden edistämisen eettinen kysymys koskee oikeutta pyrkiä vaikuttamaan
toisen ihmisen terveysnäkemykseen. Millä oikeudella voidaan alkaa muuttaa
33
toisen
ruokakäsityksiä ja
ruoanlaittotapoja?
Ammattilaisen
on
kyettävä
perustelemaan miksi elintapamuutos olisi tärkeä. Hänellä on vastuu asiakkaan
kunnioittamisesta, mutta samalla vastuu perustella tieto riittävästi. (Leino-Kilpi
2014, 188.) Terveyden edistämistä ohjaavat hoitotyön eettiset ohjeet, joita ovat
esimerkiksi potilaan oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, asiakkaan
yksilöllisen hyvän olon lisääminen ja ihmiselämän suojeleminen. (Välimäki
2014, 169.)
Oppaassa tuomme esiin tutkittuun tietoon pohjautuvia ravitsemussuosituksia.
Ravitsemussuositukset ovat luotettava ja arvostettu tiedonlähde, kun puhutaan
ruokavaliosta. Opas antaa ehdotuksia muuttaa omia ruokatottumuksia ja tuo
esille ruoka-aineiden ongelmakohtia esimerkiksi suolan määrä joissakin
valmisruuissa. Tuomme esille riskit esimerkiksi runsaasta sokerin käytöstä.
Mielestämme turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tietää terveellisestä
ruokavaliosta ja sen tuomista eduista. Heillä on myös oikeus olla muuttamatta
omia ruokatottumuksiaan.
Oppaassa käytimme Sydänmerkin logoa. Tekijäoikeuksien varmistamiseksi
soitimme Suomen sydänliitto ry:lle ja kysyimme lupaa Sydänmerkin käyttöön
opinnäytetyössämme. Saimme tähän luvan. Käytimme myös Diakoniaammattikorkeakoulun logoa työssämme, jotta tekijänoikeutemme näkyisi
paremmin. Logo antaa myös rakennetta työlle.
vastaanottokeskukselta
saammeko
mainita
heidät
Varmistimme Metsälän
yhteistyökumppaniksi
oppaan etusivulla ja se hyväksyttiin. Kuvat olemme ottaneet oppaaseen itse,
joka mielestämme oli paras ratkaisu, sillä ei tarvinnut miettiä tekijänoikeuksia.
Ruokakolmion kuvan otimme Diabetesliiton sivuilta.
10.4 Ammatillinen kasvu
Opinnäytetyön teon myötä ymmärrys sairaanhoitajan roolista terveyden
edistäjänä ja monikulttuurisen hoitotyön osaajana on vahvistunut. Aiempaa
kokemusta tällaisen oppaan teosta ei ollut, joten selkeän ja terveyttä edistävän
ohjelehtisen teko on ollut opettavaista. Olemme joutuneet pohtimaan, mikä on
34
olennaista ja kuinka selkeästi perustellen ja ehkä kuvia käyttäen tuomme esille
tarvittavan informaation. Sairaanhoitaja työssään kohtaa paljon erilaisia
ohjaustilanteita; olivatpa ne siten ravitsemukseen, lääkitykseen tai muuhun
terveyteen liittyviä asioita. Terveydenedistämisen kompetenssi on kasvanut.
Opinnäytetyömme
sisältämää
tietoa
tulemme
varmasti
tarvitsemaan
myöhemmin. Teimme opinnäytetyön parityönä ja se toi mukaan omat
haasteensa aikataulujen ja työtapojen osalta. Työssään myös sairaanhoitaja
työskentelee tiimissä, siksi parityönä tehtynä opinnäytetyö oli hyödyllinen
kokemus. Myös kehittämisosaamisemme kasvoi.
10.5 Johtopäätökset
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas, joka tulee terveydenhoitajien ja
soraninkielisten turvapaikanhakijoiden käyttöön. Työtä voidaan käyttää myös
muualla terveydenhuollon piirissä. Voisimme kysyä onko esimerkiksi
maahanmuuttovirastolla tai diabetesliitolla käyttöä tällaiselle oppaalle.
Produktista tuli informatiivinen ja selkeä kuvia sisältävä kahden A4 kokoinen
opas. Mielestämme saavutimme tavoitteet tehdä opas, joka lisäisi
soraninkielisten turvapaikanhakijoiden tietoutta ravitsemuksesta. Oppaassa on
silti paljon termejä, jotka saattavat jäädä lukijalle epäselväksi esimerkiksi kalorit
ja kalsium. Kuitenkin näiden avaaminen ja selittäminen veisi pois tilaa muilta
osilta. Emme halunneet tehdä työstä liian pitkää ja viedä lukijan mielenkiintoa
näin pois. Lyhyt opas on myös helppo kääntää.
Jatkossa voisi tehdä samantyylisiä selkeitä oppaita esimerkiksi liikunnasta ja
unesta. Voisi miettiä uudenlaisia toteutusideoita kuten esimerkiksi
opetustuokion pitäminen terveyteen liittyvästä aiheesta kohderyhmälle. On
mielenkiintoista tehdä opasta, joka tulee käyttöön ja sen kautta pääsee
mahdollisesti vaikuttamaan positiivisesti jonkun elämään.
35
LÄHTEET
Aapro, Sari; Kupiainen, Harriet & Leander, Marketta 2008. Ravitsemushoito
käytännössä. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Abdeelhamid, Pirkko; Juntunen Anitta & Koskinen Liisa 2010. Monikulttuurinen
hoitotyö Helsinki: WSOYpro Oy.
Amnesty International 2007-2013. Pakolaisuus ja turvapaikka. Viitattu
11.10.2014.
http://www.amnesty.fi/tietoa-meista/amnestyn-teemat/pakolais-jasiirtolaisuuspolitiikka
Aro, Antti Mutanen; Marja & Uusitupa, Matti. Ravitsemustiede 2012. Helsinki:
Duodecim
Diabetesliitto. i.a. Vitattu 25.4.2015
http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/diabeetikolle_sopiva_sy
ominen/ruokakolmio_ja_lautasmalli
Encyclopedia Britannica. Kurdistan. The Editors of Encyclopædia Britannica
2013. Viitattu 10.2.2015
http://global.britannica.com/EBchecked/topic/325241/Kurdistan
Europa 2011.Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä. Henkilöiden vapaa liikkuvuus,
turvapaikka-asiat ja maahanmuutto. Dublin II asetus. Viitattu
11.10.2014.
http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/fre
e_movement_of_persons_asylum_immigration/l33153_fi.htm
Freese, Riitta & Voutilainen, Eeva 2012. Vitamiinit ja kivennäisaineet, sekä
muut ravinnonyhdisteet. Teoksessa Antti Aro, Marja Mutanen &
Matti Uusitupa (toim.) Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim, 142–
143.
Helsingin kaupunki 2014a. Metsälän Vastaanottokeskus. Viitattu 5.1.2015.
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/maahanmuuttjaientuet-ja-palvelut/vastaanottokeskukset/metsalanvastaanottokeskus/vastaanottokeskus
36
Helsingin kaupunki, 2014b. Metsälän vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikkö.
Viitattu 5.1.2015
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/maahanmuuttjaientuet-ja-palvelut/vastaanottokeskukset/metsalanvastaanottokeskus/sailoonottoyksikko
Huovila, Anna i.a. Mitä on kulttuurinvälinen kompetenssi. Helsingin yliopsto.
Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia. Viitattu 28.3.2015.
http://www.palmenia.helsinki.fi/competence/kompetenssi.asp
Härkänen Tommi 2012. 2.1 Otos- ja katoanalyysi. Teoksessa Anu E
Castaneda, Shadia Raski, Päivikki Koponen & Mulki Mölsä (toim.)
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-,
somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.12.2014
http://www.julkari.fi/handle/10024/90907
Ihanainen, Lehto, Lehtovaara & Toponen 2008. Kivennäisaineet. Teoksessa
Merja Ihanainen (toim.) Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa.
Helsinki: WSOY,198.
Jääskeläinen Tuija, Lamberg-Allardt Christel, Koponen Päivikki & Laatikainen
Tiina 2012. 5.4 D-vitamiini ja hemoglobiini. Teoksessa Anu E
Castaneda, Shadia Raski, Päivikki Koponen ja Mulki Mölsä
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-,
somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.12.2014
http://www.julkari.fi/handle/10024/90907
Kosonen Anna-Liisa Kasvisruokavaliot ja etniset ruokavaliot Duodecimin
teoksessa Ravitsemustiede Aro Antti, Mutanen, Marja, Uusitupa
Matti. 2012
Kurdish Academy of Language. Kurdish language. Viitattu 10.2.2015
http://www.kurdishacademy.org/?q=node/41
Kurdistanica 2008. Viitattu 10.2.2015
http://www.kurdistanica.com/?q=node/3
Käypä hoito. Käypä hoito. Viitattu 15.4.2015
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/kaypa-hoito
37
Laatikainen Tiina, Solovieva Natalia, Lundqvist Annamari & Vartiainen Erkki 5.1
Lihavuus Anu E Castanedan, Shadia Raskin, Päivikki Koposen ja
Mulki Mölsän teoksessa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi
Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa.
Raportti 61/2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu
30.12.2014
http://www.julkari.fi/handle/10024/90907
Leino-Kilpi, Helena & Välimäki, Maritta 2014. Etiikka hoitotyössä. Helsinki:
Sanoma Pro.
Maahanmuuttovirasto 2012. Turvapaikan hakeminen. Viitattu 11.10.2014
http://www.migri.fi/download/15993_turvapaikkahakemus.pdf?8924
2278e60bd188
Opetusministeriö 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon
Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset
opinnot ja vä himmäisopintopisteet Opetusministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Viitattu 28.3.2015
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet
/tr24.pdf?lang=fi
Pakolaisneuvonta ry 2014a. Turvapaikka- ja potilastilastoja. Viitattu 26.3.2015
http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=38
Parkkinen, Niina; Vertio, Harri & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo 2001.
Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden
edistämisen keskuksen julkaisuja 2001 (7). Helsinki: Terveyden
edistämisen keskus.
Partanen, Raija 2007 Maahanmuuttajien ruokavaliot ja
ravitsemus.Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry.
Rautava-Nurmi Hanna, Weatergård Airi, Henttonen Tarja, Ojala Mirja, Vuorinen
Sirkka ja Sanoma Pro Oy. Hoitotyön taidot ja toiminnot.2. Hoitotyön
arvot, periaatteet ja lainsäädäntö 2012 Helsinki.
Suomen pakolaisapu 2013. Pakolaistilanne vuonna 2013. Viitattu 5.1.2015
http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoapakolaisuudesta/pakolaisuus-suomessa.html
Suomen Sydänliitto ry 2012a. Lautasmalli. Viitattu 5.1.2014.
http://www.sydanliitto.fi/lautasmalli1#.VRN3SWwcTmI
38
Suomen Sydänliitto ry 2012b. Suolaa vähemmän. Viitattu 05.01.2015.
http://www.sydanliitto.fi/suola#.VMtyQS7iXIU
Suomen Sydänliitto ry i.a.1 Rasvan määrä. Viitattu 15.2.2015
http://www.sydanliitto.fi/rasvan-maara#.VRN4dGwcTmI
Suomen Sydänliitto ry i.a.2 Rasvan laatu. Viitattu 15.2.2015
http://www.sydanliitto.fi/rasvan-laatu#.VRN46GwcTmI
Suomen Sydänliitto ry 2012c Alkoholi. Viitattu 15.2.2015
http://www.sydanliitto.fi/alkoholin-kaytto#.VRN_C2wcTmI
THL. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014. Keskeisiä käsitteitä. Terveyden
edistäminen. Viitattu 29.3.2015
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-jaterveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita
Torkkola, Sinikka. i.a. Johdanto terveysviestintään
Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Viitattu 29.3.2015
http://viesverk.uta.fi/terveysviestinta/2_johdterviest.pdf
Ulkomaalaislaki 301/2004 87§Turvapaikka. Viitattu 5.1.2015.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype
%5D=pika&search%5Bpika%5D=pakolai%2A#L6P87
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014a Suomalaiset ravitsemussuositukset.
Viitattu1.5.2015.
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravi
tsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf
Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.a. Ravitsemussuositukset kuvaavat
väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai
suositeltavaa saantia. Viitattu 5.1.2015
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuosituk
set/
Valtion ravitsemusneuvottelukunta i.a.b. Juo vettä janoon ja muita juomia
harkiten. Viitattu 05.01.2015.
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+
valintoihin/juomat/
Vilkka, Hanna 2013. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Välimäki, Maritta & Leino-Kilpi, Helena 2014. Etiikka hoitotyössä. Helsinki:
Sanoma Pro.
39
LIITE 1 Syö hyvin ja voi hyvin. Opas terveelliseen ruokavalioon.
40
LIITE 2 Palautekysely henkilökunnalle
8
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
hedelmiä
Välipala klo 14
½ lautasesta salaattia
¼ kalaa/lihaa/kanaa
¼ perunaa/ riisiä/pastaa
leipää + margariinia
lasi maitoa
jälkiruoaksi marjoja
Lounas klo 11
Pala leipää,
vähärasvaista
jogurttia ja
teetä hunajan
kanssa
Iltapala klo 20
linssikeittoa
ja lasi maitoa
Päivällinen klo 17
pari palaa ruisleipää, juustoa, kurkkua,
tomaattia maitoa/teetä + lusikallinen
hunajaa
Aamupala klo 8
Esimerkki päivän aterioista
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Opas on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä
yhteistyössä Metsälän vastaanottokeskuksen kanssa keväällä 2015
Teksti ja valokuvat: Johanna Kangasjärvi ja Nizo Mohammed Dara
Ruokakolmio Diabetesliitto. Diabetes.fi
Opas terveelliseen ruokavalioon
2
!
!
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Hyvälaatuisia rasvoja ovat
kasviperäiset rasvat kuten
rypsiöljyt ja margariinit. Myös pähkinät sisältävät hyvää
rasvaa.
Eläinperäiset rasvat (voi) ja
kookosrasvat ovat haitallisempia
ja kohottavat veren
kolesteroliarvoja
liika
kolesteroli tukkii verisuonia.
rasvankäytön määrä
miehet 80g ja naiset 60g /vrk
Sisältävät paljon energiaa. Jos
energiaa ei kuluteta
riittävästi, se varastoituu
elimistöön ja ihmisen paino
nousee. Kannattaa huomioida
Rasvat
Ruoka-aineiden saantisuosituksia
Terveellinen ruokavalio on monipuolinen. Se sisältää paljon
kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokavalion pitäisi sisältää kalaa
kahdesti viikossa. Lihaa tulisi syödä vähärasvaisia ja vähäsuolaisia
tuotteita suosien. Täysjyvätuotteet ovat hyvä valinta valkoisen
riisin sijaan ja margariinit ja öljyt voin sijasta. Sokeria, suolaa ja
eläinperäisiä rasvoja sekä valkoista riisiä ja viljaa tulisi nauttia
rajoitetusti.
terveysongelmiin esimerkiksi ylipainoon ja korkeaan
verenpaineeseen. Jos syö liikaa kaloripitoisia ruokia eikä liiku,
energia varastoituu rasvaksi, eli silloin lihoo.
uoka vaikuttaa ihmisen terveyteen ja mielialaan. Hyvillä
R
ruokavalinnoilla voidaan ylläpitää terveyttä ja vaikuttaa
Ruokakolmio
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Ruokakolmion avulla
havainnollistetaan kuinka
syödä terveellisesti.
Kolmion ala- ja
keskiosan ruokia on hyvä
syödä paljon ja usein.
Yläosan ruokia kannattaa
syödä kohtuudella ja
kolmion kärjessä olevia
tuotteita vain harvoin.
Sydänmerkki tarkoittaa, että tuote on
parempi valinta eli se sisältää hyviä rasvoja, vähemmän suolaa ja
sokeria sekä enemmän kuituja. Kannattaa suosia tuotteita, joissa
on viereinen merkki.
auttaa painonhallinnassa liikunnan lisäksi. Elimistön
verensokeripitoisuus pysyy tasaisena ja silloin ei ole jatkuva
näläntunne. Hampaiden reikiintyminen vähenee, kun ei koko ajan
syödä.
Säännöllinen syöminen esimerkiksi viisi kertaa päivässä
ruokalautanen ja jakamalla se osiin. Puolet lautasesta täytetään
kasviksilla ja salaatilla. Yksi neljäsosa lautasesta täytetään joko
perunoilla tummalla pastalla tai täysjyväriisillä. Loput eli yksi
neljäsosa täytetään vähärasvaisella ja vähäsuolaisella lihalla,
kanalla tai kalalla. Aterian lisäksi voi syödä kasvismargariinilla
voideltua täysjyväleipää. Juomaksi suositellaan joko vettä tai
vähärasvaista maitoa tai piimää. Jos ruuan salaattiin haluaa
makua, siihen voi halutessaan laittaa tilkka öljypohjaista
salaattikastiketta.
Terveellinen ateria esitetään usein kuvaamalla
7
6
!
!
!
!
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Päivän aikana suositellaan 1-1.5 litraa
nestettä päivässä ruuan lisäksi
Paras juoma on vesijohtovesi, mutta
päivittäin voi nauttia esimerkiksi
rasvatonta maitoa
Ei virvoitusjuomia päivittäin niiden
sokeripitoisuuden takia
Alkoholia kannattaa käyttää kohtuullisesti
tai jopa pidättäytyä siitä
Liiallinen alkoholin käyttö altistaa
lihomiselle, kohottaa verenpainetta, suurentaa veren
rasvapitoisuutta, lisää aivoverenvuodon- ja infarkti vaaran,
suurentaa syöpäriskiä, sekä lisää maksa- ja aivosairauksia
Nesteet ja alkoholi
Jatkuvaa nauttimista tulisi välttää
Elimistö varastoi ylimääräisen sokerin rasvaksi
paino nousee
! Nostaa verensokeria
! Liika sokerin saanti kasvattaa riskiä sairastua sydän- ja
verisuonitauteihin, diabetekseen ja kolesteroliarvot nousevat
! Makeat, leivonnaiset, mehut, virvoitusjuomat ja makeat
alkoholijuomat sisältävät sokeria.
! Esimerkiksi 2dl
maustettua
jogurttia sisältää
noin 7 sokeripalan
verran sokeria ja
appelsiinimehu 9
sokeripalaa
Sokerituotteiden
nauttiminen useasti päivän aikana lisää hampaiden
reikiintymistä.
!
!
Sokeri
esim. yhdessä mozzarella pakastepizzassa on
3,95g suolaa.
liika suolankäyttö nostaa verenpainetta ja altistaa sydän- ja
verisuonisairauksille.
Paljon suolaa sisältäviä tuotteita ovat esimerkiksi
valmisateriat, lihavalmisteet, juustot ja sipsit. Myös leivässä
on suolaa.
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Suositellaan täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai täysjyväleipää.
Ravintokuidun määrän ollessa vähintään 6g/100g, tuote on
runsaskuituinen ja terveellisempi vaihtoehto.
Ravintokuitu alentaa veren kolesterolia, pitää sydämen
terveenä, edistää vatsantoimintaa, poistaa näläntunnetta ja
auttaa painonhallinnassa
Ravintokuituja saa viljavalmisteista, marjoista, hedelmistä,
kasviksista, pavuista, herneistä, juureksista ja siemenistä.
Viljavalmisteet ja ravintokuitu
!
!
5g suolaa =1tl suolaa
Suolan saantisuositus on aikuisilla enintään 5g päivässä ja
lapsilla enintään 3g. Suolan lisääminen ruokaan on turhaa.
Käytä vähemmän suolaa, suosi mausteita
Suola
3
4
!
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Ovat hyviä proteiinien lähteitä.
Punaista lihaa eli sian-, naudan- ja lampaanlihaa
suositellaan enintään 500g viikossa
Lihassa on rautaa, joka on elimistön veren punasoluille
tärkeä.
Kanamunia suositellaan 2-3 kpl viikossa. Kanamunassa on
runsaasti hyviä ravintoaineita, mutta kolesterolia paljon
Kalan syöntiä suositellaan 2-3 kertaa viikossa.
Kalassa on hyvä rasvoja ja tärkeää D-vitamiinia
Kanassa on vähän rasvaa ja se on parempilaatuista
verrattuna nautaan.
Liha kala ja kananmuna
Ovat kalsiumin lähteitä, jotka ovat hyviä luustolle
Sisältävät paljon proteiinia, jodia ja vitamiineja, kuten
lisättyä D-vitamiinia.
Suositellaan rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita
Suositellaan 5-6dl nestemäistä maitovalmisteita ja
muutama viipale juustoa päivässä.
Maitovalmisteet
Marjoja suositellaan vähintään
500g päivässä sisältäen
juureksia, vihanneksia, marjoja,
hedelmiä ja sieniä.
Puolet 500g:sta tulisi olla
marjoja ja hedelmiä.
Kasviksissa, hedelmissä ja
marjoissa on paljon kuitua,
kivennäisaineita ja vitamiineja.
Palkokasveissa on paljon
proteiinia, joten esimerkiksi
pavut ovat hyviä ruuan kanssa
Kasvikset marjat ja hedelmät
!
Johanna Kangasjärvi
Nizo Mohammed Dara
Elimistön veren punasolut tarvitsevat rautaa
Hyviä ruuan raudanlähteitä ovat eläinten sisäelimet, maksa
ja munuaiset sekä liha. Kasvikunnan raudanlähde on
esimerkiksi täysjyvävilja, mutta imeytyminen ei ole yhtä
tehokasta kuin lihatuotteissa.
Vähäinen raudansaanti voi johtaa anemiaan
Anemia näkyy väsymyksenä, hengästymisenä, työtehon
heikkenemisenä ja herkkyytenä sairastua tartuntatauteihin.
Rauta
Auringon valo on D-vitamiinin
tärkeä lähde, mutta koska
Suomessa aurinko ei paista paljon
syksy- ja talviaikaan D-vitamiinin
on saatava muualta.
D-vitamiinia saa kalasta,
kanamunasta ja D-vitaminoiduista
maitovalmisteista.
D-vitamiinilisää suositellaan 10
mikrog/vrk
D-vitamini auttaa kalsiumin imeytymiseen ja näin estää
luustoa haurastumasta
Riittävä D-vitamiinin saanti auttaa pitämään flunssan
loitolla
D-vitamiini
5
‫ز ری‬
‫‪#‬‬
‫س ر‪ 9‬و ژۆ ‪ 8‬د دارا‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫ۆ ی ۆاک ‪ 7‬ن ‪Diabetesiliito‬‬
‫و ن و و ‪ #‬ن ۆھ‬
‫‪ 6‬مڕ و‬
‫ڵ‪#‬‬
‫ۆ ۆ & درو &‬
‫‪Diakonia ammattikorkeakoulu‬‬
‫& درو ت‬
‫ی‬
‫را‬
‫& ‪# 7‬راوە‬
‫ش‬
‫ۆر ی‬
‫ت‪٨‬‬
‫ر‬
‫ر" ک ن و‬
‫& ‪ #‬م " وری‪،‬‬
‫" و ‪ #‬و"!;‬
‫ھ ون‬
‫و‬
‫ڵ ردا‬
‫وارە‬
‫ت ‪١٧‬‬
‫‪ / & & ١/٤‬ر ‪ # / 1‬رٶ‬
‫ن‪ #+‬رەی رووە‪#‬‬
‫ڵ وە ک‬
‫ر‬
‫ردا‬
‫‪١/٤‬‬
‫ت‬
‫ر‪، & &،‬‬
‫ت ‪٨٫٠٠‬‬
‫‪ /‬ٶ ت‪ /‬ر‬
‫وەڕٶ‬
‫‪ ١/٢‬زە‪&+‬‬
‫دوو‬
‫'ۆ‪،‬‬
‫ر‪،‬‬
‫و ی وارد‬
‫رۆژا‬
‫واردن‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫ر ن " ‪ # +‬و"!‬
‫ھ‬
‫وە‬
‫ون‬
‫ت ‪١٤‬‬
‫‪8‬‬
‫‪7‬‬
‫‪ 6‬و وارد‬
‫ھ‬
‫ی‬
‫وارد‬
‫ۆ ‪ #‬وا‬
‫ۆ ‪#‬‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫رەوەی‬
‫وەڕا ت و وارەوەی‬
‫ودە‬
‫ۆ ی واردن ت‬
‫‪& #‬ر ۆ ت‪.‬‬
‫وارد‬
‫ن ‪ 6‬دا ‪ #‬ج وارد‬
‫&رە ‪& #‬ر‬
‫ور ت‬
‫‪Diabetes.fi‬‬
‫& درو & & دا ‪ #‬زۆر ‪ #‬ر‬
‫ۆ ت وە ج‬
‫دڵ‬
‫ش و ڕ < زۆری & دا و وێ و‬
‫وا& ‪ 6‬م ۆرا‪ #‬ڕۆ‬
‫ی وە (‬
‫‪#‬ر ت‪ 6 #‬م‬
‫‪ &,‬دا )‪ 6‬م 'ۆرە وارد‬
‫‪#‬ری ‪ #‬م‬
‫زە‪ &+‬و وزە ت‪ "،‬رە‪ & & # = #‬ن ر ‪ 1‬و‬
‫‪ .‬وە = ‪ #‬وا‬
‫ڵ‬
‫ۆر ت ‪# ' 6‬ۆ& ‪ #‬ی ۆ & ‪ #‬م وێ و ‪ #‬م " وری ت‬
‫‪ #‬رۆ‬
‫ڵ ‪ #‬رەی ڕووە‪ ، #‬ۆ واد وە ‪ 6‬و‬
‫ۆر‬
‫زە ‪ #‬دا ‪& 6‬وا رێ ر" ک‬
‫ڕۆ زە &ون ۆش !‬
‫ن ری ‪ #‬م " وری ‪ #‬ر ‪ A‬ر ت‪،‬وە زە‪# &7‬‬
‫زە !‬
‫وارد‬
‫& درو ت‬
‫واردن‬
‫ردەوا‬
‫‪#‬ش‬
‫ردەوام ر & ‪#‬‬
‫ڵ وەرز‬
‫ۆ و ڕۆزی ‪ ' ٥‬ر واردن‬
‫‪ 6‬دات !‪ & A‬ی ‪#‬ر ' & دا ‪ #‬ن دە ; و ھ ت ر & ‪#‬ر ت وە‬
‫راپ وون‬
‫ددا ش ‪ 6‬ر زێ‬
‫ز ری‬
‫ی‬
‫را‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫‪#‬ر ت نھ ر ‪#‬ر‬
‫‪A! 6‬ول وا &رە ‪#‬‬
‫‪ #‬رھ‬
‫زۆری ‪A! 6‬ول ‪ #‬ش ز د ‪ #‬ت و > ری و ن ز د‬
‫‪ #‬رھ‬
‫ز د‬
‫‪ #‬ت و ‪#‬ۆڕ &ڕۆ< و ن ز د دە‪ #‬ت و و ن ر و‬
‫ز د دە‪ #‬ت‬
‫‪ #‬ت و &ر ' <دە و ۆ ' ر و‬
‫‪#.‬ۆر &ڕۆ< ز دە‬
‫ت‬
‫' وری ش و 'ۆرا ن ڕووەک‬
‫دەرھ راون وە‪#‬و زە ت ‪،‬ھ روەھ و ز‬
‫‪.‬و & ‪ ' #‬رەس و دەم‬
‫ژەڵ درو ت‬
‫‪ 6‬و ‪ #‬را ی ڕۆ‬
‫و زی ھ دی ز &ر‬
‫‪#‬رێ ن رۆ‬
‫‪#‬ۆر &ڕۆڵ رز دە‪ #‬وە ‪#،‬‬
‫و دا دە رە‪ #‬ن دە ر ت‬
‫ر ‪ #‬ر ھ رێ‬
‫وزەی زۆری & دا و‬
‫دا ‪#‬ۆ & وە ‪ #‬ش ز د ‪ #‬ت‪ ،‬وا &رە‬
‫ور ت‬
‫‪#‬‬
‫وان ڕۆزی ‪ ٨٠‬م و ز ن ‪ ٦٠‬م‬
‫وری‬
‫ۆ دە رێ‪،‬ھ >& ی‬
‫ۆرا‪ & #‬درو ت 'ۆراو'ۆرن‪،‬زۆر وزەوات و وە‬
‫ور ت‪ ،‬ۆ & ور ‪ " ; 6‬وری و و ‪ #‬م‬
‫دوو ' ر ‪ ; 6‬ۆ &‬
‫ر ' ۆر ‪ #‬ر ‪ A‬ر ت وە ' &‬
‫وا‬
‫& دا ت ' & ر '‬
‫‪ #‬رەی ‪ 6‬زە< ‪ #‬رەی ڕوۆ‪ # #‬ر ‪ A‬ر ت وە ‪#‬ر و وێ ‪ #‬م ‪ #‬ر ‪ A‬ر ت‬
‫واردن‬
‫وارد‬
‫ھ < زارد‬
‫ر & درو & ری دەرو‬
‫‪ #‬ردە‪& #‬‬
‫& درو ت &وا ن ر ر ? زۆر ر>& & درو & ! ن‪ ،‬ۆ و = < وی و‬
‫> ری و ن‪ ،‬ر ۆرا‪ " #‬ور ‪ #‬ر ت و ‪ #‬م 'و< ت و ەر ; &!ر ت‬
‫ز دە‬
‫& ھۆی ‪#‬‬
‫‪ .‬و‪&#‬‬
‫‪2‬‬
‫‪3‬‬
‫ورە دە ; ‪ ٥‬م و دا< ش ‪ ٣‬م ‪ #‬ر ‪ A‬ر ت‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫وەدان‬
‫ڕی یراکۆوخ‬
‫'ۆ ‪ #‬ر ‪ A‬ت‬
‫‪.‬وا &رە ‪ #‬رۆ ۆر و ر ' ۆر و 'ۆ‬
‫‪ 6‬و ۆرا‪ #‬ی دەو< دن ڕ ڵ ‪ & 6‬ھۆی دا زا د " وری و ن و‬
‫دڵ & درو & ش ‪ 6‬ھ ‪ & R‬وە‪،‬ڕ ۆ< ش ‪ 6‬ش ‪ # 6‬ت و ھ & ر &‬
‫ش ‪ 6‬دات‬
‫‪#‬‬
‫‪ #‬م دە‪ & #‬وە ر & ‪#‬‬
‫ر ڵ 'ۆ و م و وە و زا و رو و &ۆ و =? ‪ #‬ن و رو و‬
‫ز ر ‪ 6‬رز ۆ و و زەر و & & و ھ&د‪..‬‬
‫ۆ و‬
‫& دا‬
‫زای ۆزەر ‪V‬ی ‪ 6‬دە‪#‬راو‪ ٣،٩٥‬م و‬
‫وێ‬
‫ز د ‪#‬ر ھ‬
‫‪ & 6‬ھۆی رز و وەی > ری و ن و‬
‫ۆ دڵ و را ۆری و ن‬
‫‪ 6‬و وارد ی ‪ #‬وێ زۆری & دا وە‪#‬و وارد ‪ 6‬دە ‪#‬راوە‪ #‬ن و ' س‬
‫‪.‬و ر‬
‫‪TTTT‬و ێ‬
‫ڕۆژا‬
‫ز ری‬
‫ی‬
‫را‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫ولەئ و ینەمە ل‬
‫وە &رە ڕۆژ !دا ‪& ١٫٥-١‬ر‬
‫ور & وە‬
‫?‬
‫&ر ن واد وە ‪ 6‬وی و‬
‫‪+‬م ‪&6‬وا ت ری ; " ور ش 'ۆ & وە‬
‫وارد وە ز ! ن ; ڕۆژا‬
‫ور & وە ر و ڕ ژە ‪ #‬زۆری ‪#‬ر & دا‬
‫ر‬
‫ش‬
‫ردەوام ‪ #‬رھ‬
‫' & ‪ 6‬و ‪#‬رە زا دە ھ <دە رێ ‪ & 6‬ھۆی ز د و ‪ #‬ش‬
‫‪#‬ر ‪#‬رەی و ن رز دە‪ & #‬وە‬
‫‪#‬ری ز دە دە & ھۆی ۆ دڵ‬
‫‪ #‬رھ‬
‫و ‪#‬رە و ‪#‬ۆڕ &ڕۆڵ رز دە‪ & #‬وە‬
‫ر ن ‪#‬ری‬
‫ر و ر ت و وارد وەی زی و ‪A! 6‬و‬
‫زۆری‬
‫& دا ۆ و = ! "ووک‬
‫وە ‪R# ٧‬ۆ ‪#‬ری & دا وە ردا‬
‫&‬
‫ر & ر& = ڵ ‪R#٩‬ۆی & دا ە‬
‫‪#‬ری ز دە ڕۆزا‬
‫وارد‬
‫‪ & 6‬ھۆی ‪?#‬ۆر و دان‬
‫‪6‬‬
‫‪5‬‬
‫‪ ! 6‬ر‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫رو‬
‫وەر ر&ن‪،‬‬
‫‪ 6‬ن ' & دا &و ‪ #‬م و ت دە‪ #‬ت‬
‫‪#‬‬
‫& = ت و ; ھ زی ھ‬
‫‪#‬‬
‫‪ 6‬و‪ #‬ی ۆ ‪ #‬م و ھ‬
‫&و دی دەردە‪ #‬وێ‬
‫ڕووە‪ #‬دا ۆ و‬
‫ج ‪+‬م ۆ ت ودی ز &ری ھ‬
‫ت‬
‫ۆ‪ 6‬ن‬
‫دەی ‪6‬‬
‫ون و & ن‬
‫رۆ‪ #‬ورە‪#‬‬
‫& دا ت ' ر و ور" ? و ۆش‬
‫&ر ن واردن ‪ #‬دەی ‪6‬‬
‫& ‪ 6‬زە< ‪.‬‬
‫‪ 6‬ن‬
‫ۆوەر ر&‬
‫&ر ن ڕ‬
‫‪ & 9‬ن د & ! ۆرە ‪+‬م ر‪ 6‬وەی‬
‫و‪ V > &+‬دا وەرزی ز و ز & دا‬
‫روو ‪ #‬ۆر ‪ 6 #‬ت 'ۆر ! &ر‬
‫‪.‬وەر ر ت‬
‫و ھ ?!‬
‫‪ &9‬ند‬
‫و‪ 6‬و'ۆرە را ی ‪ & 9 #‬ن د & !راوە‬
‫‪ ; 6‬ڕۆزا ‪١٠‬‬
‫!رۆ رام ‪Y & 9‬ن د ور ت‬
‫‪ & 9‬ن د ر & ز ‪ #‬ۆم ‪ 6‬دات و < ت &و‬
‫‪ &9‬ن د ڕ ر‪ 6‬ت &و وون ‪#‬ۆ‪ #‬و ھ ‪ +‬ت‬
‫(' ند‬
‫ز ری‬
‫ی‬
‫را‬
‫‪Johanna Kangasjärvi‬‬
‫‪Nizo Mohammed Dara‬‬
‫وھ"‬
‫&ۆ ت و‬
‫دەی رۆ& ن‬
‫دەو< دە‬
‫و رخ و راز ت ھ >& ‪#‬دا و‪? #‬ۆ ز &ر‬
‫ۆ & ور وا&‬
‫ور ت‬
‫ودە‬
‫& دا ‪ #‬ۆ رۆ‪ #‬ی وری و ن‬
‫ۆ ت دەی ‪6‬‬
‫ھ >& ‪#‬دا ودە ‪+‬م !‪ & A‬ی ‪#‬ۆر &ڕۆ<‬
‫‪٣-٢‬ھ ?!‬
‫‪ #‬رھ‬
‫& دا‬
‫وا &رە ‪ ' ٣-٢‬ر ور ت ھ >& ‪#‬دا‬
‫& دا و ‪ & 9‬ن د زۆری & دا‬
‫" وری‬
‫ۆ &‬
‫" وری ۆ & ر !دا ‪& #‬رە وەک‬
‫ودە‬
‫رە !‬
‫‪ #‬ۆ & دا ‪ #‬ۆ‪ W 6‬ن‬
‫ود وەک ‪ & 9‬ن د‬
‫رۆ& زۆری & دا ھ روەھ ‪& 9‬‬
‫ری ‪ #‬م " وری ن ; " وری ‪ #‬ر ‪ A‬ر ت‬
‫&رە رو و‬
‫ر‬
‫"وک ر و دوو ; ر"‬
‫‪ 6‬ت ڕۆز !دا ‪ ٣‬ردا‬
‫ور ت‬
‫ڕۆزی و‪? #‬ۆ ‪ #‬ر ‪ A‬رێ‬
‫وا‬
‫و ‪ ٥٠٠‬م ‪ 6‬ت وەی وەو‬
‫? و &و ت‬
‫‪#& .‬‬
‫"و ! زۆر دەو< دن ڕ ڵ و‬
‫‪ & 9.‬ن‬
‫=? زۆر ڕۆ&‬
‫&‪#‬‬
‫& دا ‪ ،‬ۆ و > ۆ و =?‬
‫وزەو وە‬
‫‪4‬‬
Hei!
Olemme tekemässä opinnäytetyönä 2 A4 (kaksipuolinen) pituista opasta Syö hyvin ja voi hyvin – Opas
terveellisiin ruokavalintoihin. Opas käännetään vielä soraniksi ja on suunnattu soraninkielisille
turvapaikanhakijoille, mutta myös tarvittaessa hoitohenkilökunnan käyttöön asiakkaiden
terveydenedistämisessä. Haluaisimme kuulla teiltä palautetta ulkonäöstä, sisällöstä ja tekstin sujuvuudesta.
ULKONÄKÖ
1. Ovatko kuvat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia?
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
2. Toimiiko kuvien ja tekstin asettelu?
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
SISÄLTÖ
3. Onko oppaassa liikaa, riittävästi vai liian suppeasti tietoa?
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
4. Muuta palautetta sisällöstä
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
SUJUVUUS
5. Onko teksti helppolukuista?
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
MUUTA PALAUTETTA
6. ________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
Ystävällisin terveisin:
sairaanhoitajaopiskelijat
Johanna Kangasjärvi ja Nizo Mohammed Dara
Diakonia-ammattikorkeakoulu