POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖSSÄ OLEVIEN SYDÄNKUNTOUTUJIEN FYYSISEN AKTIIVI- SUUDEN MUUTOKSET FIT-INDEKSILLÄ MITATTUNA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Fysioterapian koulutusohjelma
Päivi Raukola, 0800719
TYÖSSÄ OLEVIEN SYDÄNKUNTOUTUJIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MUUTOKSET FIT-INDEKSILLÄ MITATTUNA
Opinnäytetyö
Toukokuu 2013
2
SISÄLTÖ
Tiivistelmä
Abstract
1 JOHDANTO ................................................................................................... 5
2 SYDÄNKUNTOUTUS .................................................................................... 6
2.1 Sydänkuntoutuksen tavoitteet .............................................................. 7
2.2 Sydänkuntoutusmuodot ....................................................................... 9
2.3 Keskeistä asiaa sydänsairauksien hoidosta ...................................... 14
2.4 Sydänsairaat, liikunta ja turvallisuus .................................................. 16
3 FYYSINEN AKTIIVISUUS JA SEN MITTAAMINEN..................................... 17
3.1 Kasarin FIT -indeksi ........................................................................... 20
3.2 Fyysinen suorituskyky ja sen mittaaminen ......................................... 21
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA ........................... 22
5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS .................................................................. 23
5.1 Tutkimusasetelma .............................................................................. 23
5.2 Tutkimusmenetelmät ......................................................................... 23
5.3 Kohderyhmä ...................................................................................... 23
5.4 Aineiston keruu .................................................................................. 24
5.5 Aineiston käsittely ja analysointi ........................................................ 25
6 TULOKSET .................................................................................................. 25
6.1 Fyysinen aktiivisuus FIT -indeksillä.................................................... 25
6.2 Työelämässä olevat sydänsairaat miehet ja naiset ............................ 25
6.3 FIT–indeksi työelämässä olevilla ....................................................... 25
7 POHDINTA .................................................................................................. 31
7.1 FIT -indeksistä ................................................................................... 33
7.2 Tuloksista........................................................................................... 33
7.3 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus ............................................. 34
7.4 Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet ..................... 34
LÄHTEET .......................................................................................................... 35
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Sovellettu Kasarin FIT-indeksi
Toimeksiantosopimus
Tutkimuslupa-anomus Kelalle
Saatekirje
Kirjallinen suostumus tutkimukseen
Kyselylomake sydänkuntoutujalle
Kuntoutuskeskus Pääskynpesän liikuntakysely
3
OPINNÄYTETYÖ
Toukokuu 2013
Fysioterapian koulutusohjelma
Tikkarinne 9
80200 JOENSUU
p. 050 405 4816
Tekijä
Päivi Raukola
Nimeke
Työssä olevien sydänkuntoutujien fyysisen aktiivisuuden muutokset FIT -indeksillä
mitattuna.
Toimeksiantaja
Kuntoutuskeskus Pääskynpesä
Tiivistelmä
Suomalaisista sydänpotilaista vain noin 15 prosenttia osallistuu vuosittain kuntoutukseen. Suomessa tehdään noin 4500 sydänleikkausta vuodessa: vuonna 2010
ohitusleikkauksia 2110 ja läppäleikkauksia 1523.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työssä olevien sydänkuntoutujien
fyysisen aktiivisuuden muutokset sovelletulla Kasarin FIT -indeksillä. FIT -indeksi
määrittää sydänkuntoutujien fyysistä aktiivisuutta ja tulos perustuu yksilön henkilökohtaiseen arvioon liikunnan määrästä, tehosta ja liikuntaan käytetystä ajasta. Tulos
on luokiteltu.
Kyselytutkimukseen osallistui kahdeksan itäsuomalaista 39 - 64 -vuotiasta työssä
olevaa sydänkuntoutujaa, joista naisia oli kaksi ja miehiä kuusi. Kyselytutkimukseen
osallistuneille oli tehty pallolaajennus, ohitusleikkaus tai sydänsairautta hoidetaan
lääkityksellä. FIT -indeksikysely tehtiin kolme kertaa: aloitus- ja päätösjaksojen
alussa ja viiden kuukauden kuluttua kuntoutuksen loputtua.
Aloitusjakson FIT- kyselystä loppukyselyyn tulos parani naisten liikunnan määrässä,
tehossa ja liikutaan käytetyssä ajassa. Miehet paransivat tulosta aloitusjakson kyselystä loppukyselyyn liikunnan määrää ja tehoa, mutta liikuntaan käytetyn ajan tulos
heikkeni 3 prosenttia.
Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan FIT -indeksillä voidaan seurata fyysisen aktiivisuuden tasoa; niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Askelmittarin tulosten kirjaaminen FIT indeksiin olisi yksi jatkotutkimus- ja kehittämisaihe.
Kieli
suomi
Sivuja 36
Liitteet 7
Liitesivumäärä 10
Asiasanat
FIT –indeksi, kuntoutus, sydänkuntoutus, fyysinen aktiivisuus
4
THESIS
December 2013
Degree Programme in Physiotherapy
Tikkarinne 9
FIN 80200 JOENSUU
FINLAND
Tel. +358-05 405 4816
Author(s)
Päivi Raukola
Title
Working cardiac rehabilitation patients physical activity changes measured by FIT – index.
Commissioned by
Department of rehabilitation Pääskynpesä.
Commissioned by
Abstract
Fifteen per cent of the Finnish cardiac patients participate in cardiac rehabilitation per annum. In Finland there are made 4500 heart surgery per annum: 2110 bypass and 1523
valve surgeries in 2010.
The purpose of this thesis was to study working cardiac rehabilitation patients physical activity changes measured by FIT –index. Index measures physical activity of cardiac patients and result based on individuals` assessment of fitness intensity, duration and frequency. The result has been classified.
The study of survey involved eight East Finnish working cardiac rehabilitation patients,
aged 39 – 64. Two of them were women and six were men. Involvers of study had gone
through bypass surgery, angioplasty or their heart disease treated with medication. The
survey of study filled three times; in the beginning and in the end of rehabilitation, and five
months later.
From the first survey to third the result came better; that including intensity, duration and
frequency of women. The results of men came better in intensity and frequency, duration
came worse by three per cent.
According to study of this thesis, it is suitable to measure level of physical activity; level of
individual and level of group. One of the development and continuation of study would be to
add pedometer results in FIT- index.
Language
Finnish
Keywords
FIT, rehabilitation, cardiac rehabilitation, physical activity
Pages 36
Appendices 7
Pages of Appendices 10
5
1 Johdanto
Kansainvälisesti vertailtuna, sydänkuntoutus on Suomen huonossa tilassa;
meillä vain noin 15 prosenttia sydänpotilaista osallistuu kuntoutukseen, kun taas
useissa Euroopan maissa puolet potilaista saa kuntoutusta. Haitallinen stressi
(sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta) vaikuttaa sydämeen siten, että se ilmenee esim. kiihtyneenä sykkeenä, hikoiluna, verenpaineen kohoamisena tai
hermostumisena. Suuret vaihtelut verenpaineessa kuormittavat verenkiertoelimistöä ja saattavat laukaista sydäntapahtuman. Säännöllinen liikunta lisää sydämen vagaalista (kiertäjähermoon liittyvää) aktiivisuutta ja rauhoittaa sympaattista aktiivisuutta. Säännöllinen arkiaktiivisuus hyvän aerobisen kunnon lisänä
on yhteydessä autonomisen hermoston toimintaan. Muutokset ilmenevät leposykkeen ja verenpaineen alenemisena, kun ihminen on lisännyt liikuntaaktiivisuuttaan; pieni muutos elämäntavoissa mahdollistaa suuren muutoksen
sydämen säätelyjärjestelmässä. ( Tulppo. 2011, 26 – 28.)
Suomessa tehdään vuosittain suurin piirtein 4500 sydänleikkausta; kaikkia leikkaustilastoja ei ole koskaan julkaistu. Vuonna 2010 ohitusleikkauksia määrällisesti tehtiin 2110 ja läppäleikkauksia 1523. Eniten sydänleikkauksista on ohitusja läppäleikkauksia tai näiden yhdistelmiä. Väestön ikääntymisestä johtuen läppä- ja läppäohitusyhdistelmäleikkausten määrä on kasvussa. Lähes kaikki sydänleikkauspotilaat saavat fysioterapiaa. (Mahrberg.2011, 30 – 31.)
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitä muutoksia liikunnan määrässä, liikunnan tehossa sekä liikuntaan käytetyssä ajassa tapahtui työssä oleville
kahden kuntoutusjakson aikana ja viiden kuukauden kuluttua kuntoutuksen
päättymisestä. Tässä opinnäytetyössä käytettiin sovellettua Kasarin FIT –
indeksiä (liite 1). Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kuntoutuskeskus Pääskynpesä (liite 2).
Kuntoutuskeskus Pääskynpesän sydäntiimi haluaa kehittää sydänkuntoutujien
motivaatiota vahvistavia menetelmiä liikunnan aktivoimisessa kuntoutuksen aikana sekä motivoida liikunnalliseen elämäntapamuutokseen. Saatujen tulosten
ja tietoperustan pohjalta sydänkuntoutuksesta vastaava fysioterapeutti kehittää
6
ja perustelee sydänkuntoutustyössään fyysisen aktiivisuuden osa-alueita ja motivoi työssä olevia sydänkuntoutujia liikunnalliseen elämäntapamuutokseen.
Kiinnostuin sydänkuntoutuksesta ollessani työharjoittelussa syksyllä 2009 ja
sain sydäntiimin jäseniltä aiheen tähän työhön. Kiinnostukseni kohteena olivat
erityisesti työssä olevat sydänkuntoutujat: On yhteiskunnallisesti arvokasta saada heidät kuntoutettua takaisin työhön palaaviksi tai ainakin selviytymään kotona arjessa. Suoritin viimeisen työharjoittelun myös Pääskynpesän kuntoutuskeskuksessa. Oli mielenkiintoista osallistua sydänkuntoutujien yhdeksän vuorokauden kuntoutusprosessiin; sain tutkia, seurata kuntoutuksen etenemistä,
nähdä yksilöiden sydänoireiden kokemista, kuulla työelämän vaikeutta sairauden kanssa ja nähdä pelkoa yksin liikkumista kohtaan tai liikaa intoa sydänkuntoutuksessa.
2 Sydänkuntoutus
Sydänkuntoutuksen tarkoituksena Suomessa on hidastaa sairauden eteneminen parantamalla ennustetta, myötävaikuttaa toipumista ja sairauden tuoman
henkisen kuorman hallitsemista sekä helpottaa arjessa pärjäämistä. Työ- ja
toimintakyvyn säilymiseen ja palauttamiseen myötävaikutetaan sosiaalipoliittisilla, lääketieteellisillä ja psykologisilla tavoilla. Sydänkuntoutuksen osia ovat psykososiaalinen, ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus sekä kasvatuksellisuus.
(Suomen Sydänliitto ry. 2012a.)
Suomen Sydänliitto ry:llä on ohjeistus sydänkuntoutuksesta. Sydänpotilaan kuntoutus on kolmivaiheinen. Sairaalavaiheessa akuutin hoidon aikaan sisältyy
kuntouttavia toimintoja ja ohjausta. Alun toipumisvaiheessa, noin vuoden kuluttua kotiutumisesta, hyödynnetään Kelan kuntoutusta. Myöhäisessä toipumisvaiheessa ylläpidetään työ- ja toimintakykyä ja toteutetaan laadittua kuntoutusohjelmaa, joka kestää loppuelämän. (Suomen Sydänliitto ry. 2012a.)
Suomessa sydänpotilaille tarjotaan ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta.
Fysioterapeutin antama ohjaus ja neuvonta ovat lääkinnällistä kuntoutusta.
7
Työkykyä, työolosuhteita, koulutuksen lisäämistä arvioidaan ammatillisessa
kuntoutuksessa. Sydänpotilaille ja heidän omaisilleen järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja. (Suomen Sydänliitto ry. 2012a.)
Kuntoutus on tavoitteellista ja moniammatillista toimintaa, jolla pyritään
edesauttamaan asiakkaan elämän eri päämäärien toteutumista, sekä sairauden
aiheuttaman vaikeutuneen sosiaalisen kanssakäymisen helpottumista. (Kallanranta, Rissanen & Vilkkumaa.2001,36).
2.1
Sydänkuntoutuksen tavoitteet
Suomessa ensisijaisia sydänkuntoutuksen tavoitteita Kelan standardin ja Sydänliiton mukaan ovat:
1. Terveiden elämäntapojen ja itsehoidon omaksuminen; tiedon lisääminen
2. Kivun ja muiden sydänsairauksien ongelmien hallinta eli tiedon muuttaminen käytäntöön
3. Kuntoutujan psyyken tukeminen
4. Syventävän tiedon antaminen sairaudesta
5. Arjessa ja työssä pärjäämisen tukeminen huomioon ottaen parisuhteen,
seksuaalisuuden ja perhe-elämän
6. Kuntoutujan läheisten tiedon ja toiminnan valmiuksien lisääminen
7. Kuntoutujan läheisen sosiaalisen verkoston käyttöön ottaminen
8. Hoitoketjun päämääränä on kuntoutujan ja hänen läheistensä voimavarojen lisääminen, tukea työelämässä selviytymistä, sekä muun aktiviteetin
palauttamista, ylläpitämistä ja parantamista.
Sydänkuntoutuksen tarkoituksena on estää sairauden paheneminen ja parantaa
ennustetta, sekä tukea potilaan toipumista ja kotona selviytymistä kokonaisvaltaisesti. Toiminta- ja työkykyä pyritään pitämään yllä psykologisin, lääketieteellisin ja sosiaalipoliittisin keinoin. (Suomen Sydänliitto ry. 2012a.)
Sydänkuntoutuksen tarkoituksena on vähentää riskitekijöitä, eli tavoitteina on
lopettaa tupakointi, muuttaa ruokavalio terveelliseksi sekä lisätä liikuntaa: saa-
8
daan HDL / LDL-kolesterolisuhde hyväksi, ehkäistään ylipainoa ja hallitaan verenpainetta. (Julkunen, Saarinen, Idänpää-Heikkilä & Sala 2000,2) .
Elämänlaadun eri osatekijöitä pyritään edistämään siten, että sairastumisesta
johtuvia psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia helpotetaan sekä mahdollistetaan
työhön ja normaaliin elämään paluu parantamalla liikkumiskykyä. Psykososiaalinen kuntoutus tuo vaikutukseltaan parantavan lisän liikunnalliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen, jolloin riskitekijöitä ja psyykkistä kuormitusta saadaan
vähenemään. (Julkunen ym. 2000,2.)
Baladyn, Adesin, Comossin, Foodyn, Limacherin, Pinan, Southardin, Williamsin
ja Bazarren (2011) mukaan sydänkuntoutuksen pitäisi käyttää monipuolista ja
monitieteellistä lähestymistapaa. Sydänkuntoutukseen ja toissijaiseen ennaltaehkäisevään ohjelmaan pitäisi sisällyttää potilaan lähtökohdan arvio, ravintoneuvonta, riskien kartoitus (rasvat, verenpaine, paino, diabetes, tupakointi),
psykososiaalisuus, fyysisen aktiivisuuden neuvonta ja kuntoharjoittelu.
Taylorin, Brownin, Ebrahimin, Jolliffen, Noraanin, Reesin, Skidmoren, Stonen,
Thompsonin ja Oldridgen (2004) mukaan yleensä sydänkuntoutuksen määrittelyssä taataan paras fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen kunto kroonisen ja
akuutin sydänverisuonisairauden jälkeen. Kun pyritään kohti kohentunutta terveyskäyttäytymistä, hidastetaan tai yritetään pitää ennallaan taudin kehitys, otetaan huomioon jokaisen omat voimanponnistelut pyrittäessä säilyttämään tai
aloittamaan uudelleen toiminta yhteisössä. Pääasiana on kansainvälisesti liikuntaharjoittelu. Tällä ja lääkehoidolla on sydäntauteihin kuolleisuus tai kokonaiskuolleisuus saatu vähenemään 20 - 32 prosenttia. Satunnaistetut ja valvotut
tutkimuskoitokset ovat olleet aikaisemmin vähäisiä. Taylorin ym. oli tarkoituksena päivittää sydänpotilaiden liikuntakeskeisen sydänkuntoutuksen vaikutukset.
Heidän tutkimuksen tuloksen mukaan sydänkuntoutukseen liittyy merkittävä
kuolleisuuden väheneminen. Tuloksena oli, että kokonaiskolesteroli pieneni,
systolinen verenpaine aleni ja sydänkuntoutujien tupakointi väheni.
Yhtenä CC:n (Cochrane Collaboration) tutkimustuloksena kuntokeskusten ohjelmat pitävät sisällään valvotun ohjelman: valvotusti pyöräilyä, juoksumatolla
9
juoksua tai painoharjoittelua, kun taas kotona tehtävä ohjelma perustuu kävelyyn. (Heran, Chen, Ebrahim, Moxham, Oldridge, Rees, Thompson& Taylor.
2011, 21.) Yhteenvetona CC:n monista tutkimuksista voidaan todeta, että kuuden kuukauden koti- tai kuntoutuskeskuksien kuntoutuksen jälkeen sydänsairaiden ja lisääntyneen sydänsairauden riskin omaavien fyysinen toiminta, elämänlaatu, veren kolesteroli tasot, kävelynopeus paranivat, sekä huonosta verenkierrosta johtuvat jalkakivut vähenivät. (Ashworth, Chad, Harrison, Reeder,
Marshall, 2009).
2.2
Sydänkuntoutusmuodot
Suomessa on käytössä useita sydänkuntoutusmuotoja; liikunnallinen, laitos- ja
avokuntoutus. Näihin tarvitaan yleensä lääkärin lähete. Kela järjestää laitossydänkuntoutusta ja korvaa avokuntoutusta.
Liikunnalliseen sydänkuntoutukseen, kuntoutuslaitoksessa tai avopalveluna
toteutettuun, tarvitaan lääkärin lähete. Liikunnallisessa kuntoutuksessa asetetaan tavoitteita ja kunnon kehitystä seurataan yksilöllinen toimintakyky huomioiden. Liikunnallisen kuntoutuksen erityisominaisuuksineen arvioi lääkäri: tarvitaanko yksilöohjausta, fysioterapeutin ohjaamaa ryhmäliikuntaa vai kuntoutumiskurssin tukea. Fysioterapeutin ohjaamaa liikunnallista kuntoutusta voi saada terveyskeskuksista, yksityisiltä ammatinharjoittajilta tai sydänyhdistyksiltä.
Kuntoutumiskursseilla mitataan fyysistä suorituskykyä ja annetaan liikunnan
ohjausta. .( Suomen Sydänliitto ry. 2012b)
Potilaalle on mahdollista suositella ohjattua liikunnallista kuntoutusta, jos potilaalla ei ole turvallisen liikkumisen tietoutta. Myös heikko fyysinen ja/tai psyykkinen kunto ovat perusteita päästä liikunnallisen kuntoutuksen piiriin. Kuntoutujan
pitää olla motivoitunut, jotta kuntoutuksesta olisi hyötyä. Saadakseen yksityisestä fysioterapiasta Kelan korvauksen osasta hoitomaksua, potilaalla on oltava
lääkärin allekirjoittama (fysioterapian) tutkimus- ja hoitomääräys.( Suomen Sydänliitto ry. 2012b)
10
Liikunnallista sydänkuntoutusta Kela korvaa enimmillään 15 hoitokertaa yhdellä
lähetteellä. Kuntoutuksen tulee alkaa vuoden kuluessa määräyksen päiväyksestä ja kuntoutukseen kuluva aika tulee olla enintään vuosi. Parhaiten hoito onnistuu, kun hoitokertoja on viikossa 2-3, jolloin kuntoutusjakso kestää 2-3 kuukautta. Tämän jälkeen fysioterapeutti tekee Kelalle selvityksen ja lähetteen tehneelle
lääkärille palautteen. Lääkäri arvioi mahdollisen jatkokuntoutuksen tarpeen. Jos
ohjattu kuntoutus ei ole tarpeellinen, kuntoutuja jatkaa liikuntaa itsenäisesti fysioterapeutin ohjeiden mukaan. ( Suomen Sydänliitto ry. 2012b)
Englannissa laajan liikuntapainotteisen sydänkuntoutusohjelman pääelementtejä ovat fyysisen aktiivisuuden neuvonta sekä yksilöllisesti suunniteltu ja valvottu
harjoittelu. Tämä sopii II ja III vaiheen sydänkuntoutukseen akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän jälkeen, ensisijaisen ahtautuneen sepelvaltimosuonen laajennuksen jälkeen, sydänleikkauksen (sepelvaltimosuonen ohitusleikkaus, sydänläppäleikkaus, sydämen siirto) jälkeen yhtä hyvin kuin kroonisesti sydänsairaille
potilaille. Liikunnan tultua kuntoutukseen mukaan, sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuolleisuus vähenee 27 % prosenttia ja sydänvesisuonitautia sairastavien potilaiden 31 prosenttia. (Bjarnason-Wehrens & Halle 2011.89.)
Avokuntoutukseen tarvitaan, terveyskeskuksien yksilö- tai ryhmäliikuntaryhmiin lähete, mutta on myös sellaisia terveyskeskuksia, joihin lähetettä ei tarvita.
(Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka, & Yli-Mäyry 2008.155 ). Suomen Sydänliitto ry kehitti vuosina 2002 - 2006 ryhmämuotoisen tulppa-avokuntoutusohjelman
sepelvaltimokuntoutuksen lisäksi. Vuodesta 2006 asti ohjelma alkoi koskea
kaikkia valtimopotilasryhmiä, myös lieviä aivoverenkiertohäiriö- ja valtimotautien
riskitekijöitä omaavia potilaita. Ohjelmaa toteutetaan perusterveydenhuollossa
(yleensä terveyskeskuksissa) yhdessä keskussairaaloiden kanssa. Ohjaajina
ovat Sydänliitto ry:n kouluttamat perusterveydenhuollon sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja vertaisohjaajat. Tarkoituksena ohjelmassa on vähentää valtimotaudin riskitekijöitä elämäntapaohjauksella. Keskeistä tässä on
muutosprosessiin aktivointi ja tukeminen sekä valitaan yksi henkilökohtainen
riskitekijä selkiinnyttämään tavoitetta. Tulppa-ryhmissä on käytössä paljon toiminnallisia ja osallistumiseen perustuvia menetelmiä, esimerkiksi kotitehtäviä,
testejä ja oikeaa tekemistä. Jokaiseen ryhmän kokoontumiskertaan kuuluu käy-
11
tännön liikuntatunti, jossa annetaan ajanmukaista tietoa liikunnasta ja kuormituksesta. Ryhmässä innostetaan myös liikkumaan säännöllisesti.
(Pyöriä, Kraft-Oksala. 2012.12.)
Fysioterapeutin ohjaama liikunnallinen kuntoutus sydänyhdistyksissä on yksityistä toimintaa. Jos sydänpiiri tai -yhdistys järjestää liikunnallista kuntoutusta,
sitä on hyvä tarjota terveyskeskukselle ja lääkärikeskuksille. Näin lääkärit osaavat ohjata kuntoutujan sopivaan liikunnalliseen kuntoutukseen. Sydänyhdistyksillä on yleensä tarjolla muutakin liikuntatoimintaa, johon ei tarvita hoitomääräystä.( Mäkijärvi ym.2008,155.)
Kela järjestää myös avomuotoista kuntoutusta. Kuntoutuksen alussa on 1-3 tutkimuspäivää, jonka aikana haastatteluja ja tutkimuksia tekevät sairaanhoitaja tai
terveydenhoitaja. Asiaan kuuluvat myös lääkärin kliininen tutkimus ja haastattelu, fysioterapeutin tutkimus ja psykologin haastattelu. Lääkäri määrittää muiden
erityistyöntekijöiden konsultaation ja tutkimusten, sekä yksilötapaamisten tarpeen. Ensimmäisen kurssin alussa sovitaan yhdessä tavoitteista, ohjelmasta ja
muista esille tulevista asioista. Kuntoutujille tehdään itsehoitosuunnitelmat ja
muut kurssisuunnitelmat, joita täydennetään jakson aikana.(Kansaneläkelaitos.)
Laitoskuntoutuksen alussa, ennen lääkärin tutkimusta, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja haastattelee kuntoutujan. Lääkäri arvioi erityistyöntekijöiden konsultaatiot ja lisätutkimuksen tarpeen ja mahdollisesti sopii nämä. Fysioterapeutti
tutkii kuntoutujan yksilöllisesti ja psykologi tekee haastattelun. Laitoskuntoutuksessa suuri osa toiminnasta on ryhmäkuntoutusta. (Kansaneläkelaitos.)
Fyysisen kuntoutuksen päämääränä on kuntoutujien liikunnallinen ja itsehoidollinen aktivointi sekä oman hyvinvoinnin parantamiseksi henkilökohtaisten voimavarojen käyttö. Kuntoutuja jatkaa kotona kurssilla tehdyn liikuntaohjelman
noudattamista. Sydänkuntoutuksessa kontrolloidaan harjoittelun edistyminen
kuuden minuutin kävelytestillä. Kurssilla on monipuolinen ohjelma, johon sisältyvät monipuoliseen liikuntaan motivointi (myös omalla paikkakunnalla), itsehoidon ohjaus, turvallisten ja tehokkaiden liikkumisrajojen opetus, liikuntaohjelman
12
teko kotiin ja kurssille (huomioidaan harjoittelun kuormittavuus mahdollisen työelämän vaatimuksiin) ja kotona olevien kuntovälineiden käytön opastus.
Kuntoutuksen aikana yksilö- ja ryhmätilanteissa huolehditaan riittävästä ohjauksesta ja valvonnasta. Liikunnan turvallisuutta seurataan sykemittarilla. Fyysistä
harjoittelua ohjaavan henkilökunnan on oltava erityisesti perehtynyt sydämen
vajaatoiminnan aiheuttamiin erityisriskitekijöihin ja vaaratilanteiden hallitsemiseen. (Kansaneläkelaitos.)
Pääskynpesän laitosmuotoisessa sydänkuntoutuksessa yhdeksän vuorokauden aloitusjakso on samanlainen työelämässä oleville ja työelämästä poissa
oleville. Aloitusjaksoon kuuluu erilaisia ryhmän ja moniammatillisen työryhmän
tapaamisia.
Ryhmä saa fyysisen aktivoinnin ja voimavarojen huomioinnin ohjausta, jotta
liikkuminen olisi turvallista ja hyvinvointi paranisi. Ohjauksessa painotetaan sydän- ja verenkiertoelimistön monipuolista harjoittamista, ja tähän myös pyritään
motivoimaan.
Ryhmille opetetaan turvallinen kuntosalin käyttö, tutustutaan vesi- ja ulkoliikuntaan. Tehdään myös kuuden minuutin kävelytesti fysioterapeutin ja sairaan- tai
terveydenhoitajan ohjauksessa ja valvonnassa lähtötason kartoittamiseksi.
(Kuvio 1.)
Kuntoutuksen aikana on ryhmille useita luentoja sydänsairauksista ja niiden
hoidosta, ja opastetaan myös oikeaa hengitystekniikkaa (kuvio 1). Läheisten on
mahdollisuus osallistua kahden viimeisen vuorokauden aikana luentoon sydänliikunnan turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Aloitusjakso on luentokeskeinen.
Myös sydämelle terveelliseen ravintoon ja elintapamuutoksiin kiinnitetään paljon
huomiota. Vertaistuki ja vuorovaikutus ovat ryhmäläisille tärkeitä.
13
Kuvio 1. Fysioterapeutin osuus kunoutuksen aloitusjakson aikana
Viiden vuorokauden päätösjakso on noin kolmen kuukauden kuluttua aloitusjaksosta. Ohjelma on pääosiltaan samanlainen työstä poissaoleville ja työssä oleville. Kuntoutusjakso alkaa moniammatillisen työryhmän tapaamisella. Käydään
läpi ryhmäläisten tavoitteet (laadittu aloitusjaksolla) ja niiden toteutuminen.
Jaksoon kuuluu erilaisia ryhmäliikunnanmuotoja, muun muassa vesiliikuntaa ja
rentoutusharjoituksia. Tehdään kuuden minuutin kävelytesti fysioterapeutin ja
sairaan/terveydenhoitajan ohjauksessa ja valvonnassa ja tuloksia verrataan
aloitusjakson tuloksiin. (Kuvio 2.)
Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa ja kuntoutujia neuvotaan
osallistumaan oman paikkakunnan aktiviteetteihin. Työelämässä oleville järjestetään opetuskeskustelu työelämän tukiverkoista ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, esimerkiksi työterveyshuollon merkitys tuodaan esille.
14
Sydänkuntoutus työelämässä oleville ja työelämästä poissaoleville (päätösjakso 5 vuorokautta)
Kuulumiset ( moniammatillisen
työryhmän alkutapaaminen )
Fyysinen aktivointi ja ohjaus
Sydänsairaus- ja
terveysneuvonta
Sosiaalinen aktivointi ja
neuvonta
liikuntaryhmä
liikunnan seuraaminen
(ryhmäkeskustelut)
harrastustoimintaan ja
sosiaalisiin aktiviteetteihen
ohjaaminen
(retki)
hoitoverkoston
rakentaminen työssä
oleville ( opetuskeskustelu )
6 minuutin kävelytesti
vesiliikuntaryhmä
rentoutusryhmä
Päätöskeskustelu : kuntoutuksen toteuminen , jatkosuunnitelmat , palaute
Kuvio 2. Fysioterapeutin osuus kuntoutuksen seurantajakson aikana
2.3
Keskeistä asiaa sydänsairauksien hoidosta
Lähtökohtana on vähentää kokonaisvaltaisesti väestön ja suuren riskin potilaiden sydän- ja verisuonitautivaaraa; mm. aivohalvauksia, sydämen vajaatoimintaa ja infarkteja, kognitiivisia muutoksia, munuaisten vaurioita ja näihin liittyviä
kuolemia. Meihin ihmisiin yksilöinä ja väestönä kohdistetaan toimia edistääksemme muutoksia elintavoissa, joilla sydän- ja verisuonitautien ja kohonneen
verenpaineen vaaratekijöiden määrää on mahdollista vähentää. (Käypähoitosuositukset. 2009a)
Lääkehoito on suositeltavaa, kun systolinen paine on tasoltaan140-160 mmHg
(elohopeamillimetriä) tai diastolinen paineen taso on 90 - 100 mmHg. Alimmaispainetasojen lisäksi potilaan riskeinä ovat diabetes, merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, munuaissairaus tai on kohde-elinvaurioita. Tavoitteena on alentaa systolinen paine alle 140 mmHg ja diastolinen alle 85 mmHg. Tähän pyri-
15
tään lääkehoidolla ja elintapamuutoksilla. Jos potilas on sairastanut sydäninfarktin tai aivohalvauksen, tai jos potilaalla on munuaissairaus tai diabetes, tavoite on alle 130/80 mmHg. Tavoite on alle 125/75 mmHg, jos diabeettiseen tai
ilman diabetesta olevaan munuaissairauteen kuuluu proteinuria (virtsaan erittyy
liikaa proteiinia) yli 1 g/vrk. Korkea ikä ei liity tavoitteisiin, mutta yli 80-vuotiaiden
hoidon tavoite olisi alle 150/85 mmHg. Hoidoissa huomioidaan yksilöllisesti
muut sairaudet ja kohde-elinvauriot. (Käypähoito -suositukset. 2009a)
Kustannuksiin voi vaikuttaa suositusten mukaisella hoidolla. Suosituksen tavoitteena on lisätä ja yhtenäistää kohonneen verenpaineen ehkäisemistä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Näin vähennetään sydän- ja verisuonisairauksia ja näihin liittyviä kuolemia. Perinnöllinen alttius ja elintavat vaikuttavat verenpaineen haitalliseen kohoamiseen. Ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa riskitekijöihin,
kuten ylipainoon, suolan ja alkoholin liialliseen käyttöön ja heikkoon fyysiseen
aktiivisuuteen. Väestön verenpaine nousee ikäännyttäessä. Verenpaineen laskusuunta pysähtyi 2000-luvulla suomalaisilla. Edelleen suomalaisten verenpaine on kansainvälisesti arvioituna korkea; kuolleisuus ja sairauksien esiintyvyys
verenpaineen ja sepelvaltimotaudin osilta on runsasta. Noin puolella miehistä ja
kolmanneksella naisista on kohonnut verenpaine. Vain puolet 35 - 64-vuotiaista
on kohonneesta verenpaineesta tietoisia ja heistä puolet käyttää verenpainelääkitystä ja noin 25 – 30 prosentilla verenpaine alittaa 140:n ja 90
mmHg:n tason. (Käypähoito –suositukset. 2009a.)
Kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen kaksinkertaistuu, kun
verenpaine kohoaa 20/10 mmHg. Huonoon hoitotasoon vaikuttavat väestön
keskimääräistä korkeampi verenpaineen taso, riskitekijöiden huono hallinta,
hoitoon ohjautumisen hitaus ja lääkkeellisen hoidon vaikuttavuuden suuntaus ja
käytännön toteutus. Verenpaineen kohoaminen lyhentää ikää ja muut verenpainesairauksien riskitekijät lisäävät kohonneen verenpaineen haittoja. Suomalaisten 35 - 64-vuotiaiden naisten ja miesten elintapa- ja riskitekijämuutosten
vuoksi kuolleisuus sepelvaltimo- ja aivohalvauksiin on pienentynyt 30 vuodessa
80 prosentilla. (Käypähoito –suositukset. 2009a)
16
Vaaratekijöinä ovat sepelvaltimon seinämän valtimokovettumataudin plakin repeäminen, valtimokovettumataudille ja –tukokselle altistavat tekijät, iäkkyys,
miessukupuoli, diabetes, tupakointi, verenpainetauti, sukuhistoria ja rasvaaineenvaihdunnan häiriö. Mitä useampi vaaratekijä ihmisellä on, sitä todennäköisemmin oireet johtuvat on sepelvaltimotaudista. Toisaalta monella infarktipotilaalla ei ole edellä mainittuja vaaratekijöitä. (Käypähoito -suositukset. 2009b)
2.4
Sydänsairaat, liikunta ja turvallisuus
Liikuntaa toteutetaan yleensä harrastuksena, liikunta on fyysisen aktiivisuuden
muoto, ja sitä toteutetaan määrättyjen syiden ja vaikutusten takia. Säännöllinen
liikunta pitäisi kuulua osaltaan sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan
(kevyt liikunta ja hyvä hoito), rytmihäiriöpotilaiden, kuten myös (yleisen laajentavan) kardiomyopatian (sydänlihasrappeuma) hoitoon. Tärkeää jokaisessa sydänsairaudessa on oikea lääkitys ja riskitekijöiden vähentäminen. (Mäkijärvi,
ym. 2008 93 -103.)
Sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan harkittavan rasituskoetta ennen
liikunnan harrastamisen aloittamista. Aluksi rasituksen taso on matala 40-50%
ja myöhemmin 75 prosenttia maksimisykkeestä. Kestävyysliikuntaa suositellaan
harrastettavan (mahdollisesti monessa jaksossa) 3-5 kertaa viikossa, ja kukin
kerta kestäisi ajallisesti noin 30 minuuttia. Lihasvoimaharjoittelussa toistojen
määrä on 10-15, tauot 60 sekuntia, liikkeitä 8-12 ja sarjoja kaksi. Tärkeät lihasryhmät ovat lonkkaan, reisiin, rintaan, olkapäihin, selkään, yläraajoihin ja vatsaan liittyvät. Vasta-aiheina ovat muun muassa yleiset tulehdustaudit, sydänlihastulehdus, kohonnut verenpaine ja vaikea sydämen vajaatoiminta. (Mäkijärvi
ym.2008, 93.)
Sydämen vajaatoimintaa sairastavan liikunnan aikainen suositeltava syketaso
on 60 - 80 % rasituskokeen maksimisykkeestä. Harjoittelun alkuvaiheessa sopiva syketaso on 50 - 60 % maksimista. Lyhyt alkulämmittely ja rauhallinen tahti
lopussa ovat hyväksi. Lääkärin on aina syytä arvioida vaikutukset rasitukseen,
jos lääkitystä on muutettu. Vasta-aiheina ovat taudin vaikea-asteisuus ja oirei-
17
den ilmaantuvuus myös kevyessä rasituksessa, korjaamaton läppäsairaus, vaikeat rytmihäiriöt ja jos oireet pahenevat. (Mäkijärvi ym. 2008, 97.)
3 Fyysinen aktiivisuus ja sen mittaaminen
Fyysinen aktiivisuus jaetaan Terveysliikunta-kirjan mukaan kolmeen osaalueeseen: työn, vapaa-ajan askareiden ja liikunnan aikaansaamaan energiankulutukseen. Liikuntalääketiede-kirjan mukaan liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Se kattaa lihasten tahdonalaisen ja energian kulutusta lisäävän toiminnan. Se on siis fyysisiä ja fysiologisia tapahtumia ja usein tarkoittaa liikkumista.
(Vuori, Taimela & Kujala. 2005, 19 – 20.) Käypähoito suosituksen mukaan fyysinen aktiivisuus on lihasten tahdonalaista, usein liikkeeseen johtavaa toimintaa, ja se lisää energiankulutusta.
Fyysisellä inaktiivisuudella taas tarkoitetaan lihasten heikkoa käyttö tai täysin
käyttämättömyyttä. Tämä johtaa elinjärjestelmän osasten heikkenemiseen ja
toimintojen huononemiseen, ja myötävaikuttaa altistumista moniin sairauksiin.
(Käypähoito suositukset. 2009b).
Fyysisen aktiivisuuden suosituksia aikuisille San Franciscon Californian yliopistosta ovat:
1. Mikä fyysinen aktiviteetti on parempi kuin ei ollenkaan.
2. Suurimman hyödyn saa tehdessään vähintään 150 minuuttia kohtuukuormittavuudella aerobista harjoittelua tai 75 minuuttia voimakkaalla
kuormittavuudella aerobista harjoittelua joka viikko. Kohtuu- ja voimakkaasti kuormittavaa aktiviteettia pitäisi olla kestoltaan 10 minuuttia: Esimerkiksi reipasta kävelyä (kohtuullisesti kuormittavaa aerobista harjoittelua) viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia kestoltaan / kerta.
3. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen kasvattaa positiivisia terveysvaikutuksia.
4. Lihasvoimaharjoittelua pitäisi olla kohtuu- tai voimakkaalla kuormituksella
kahtena tai useampana päivänä viikossa. Suurimpien lihasryhmien (jalat,
lantio, selkä, rinta, vatsa, olkapäät ja käsivarsi) pitäisi työskennellä tällai-
18
sessa harjoittelussa; esimerkkeihin sisältyy painon nosto, vastuskuminauha-harjoittelu, vatsalihasliikkeet ja punnerrukset, yoga ja raskaat puutarhatyöt.
Kehotetaan pitämään myös harjoituspäiväkirjaa, koska se auttaa seuraamaan
kehitystä. Monilla ihmisillä on askelmittari käytössä, pieni väline kertomassa
päivässä otettujen askelten määrän. Tällaisten apuvälineiden avulla voi asettaa
tavoitteita ja pysyä motivoituneena.
Energian kulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän arviointi
perustuu yleensä MET-lukujen käyttöön. MET-luvuilla ilmaistaan liikunnan
kuormittavuus liikunnan aikana perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen
suhteena (Vuori ym. 2005, 78). Energiankulutus (kcal tunnissa) lasketaan: rasituksen MET x kehon paino (kg) ( Fogelholm, Vuori & Vasankari. 2011, 23).
Kuormittavuus 3 MET tarkoittaa sellaista liikuntaa, jonka aikana energian kulutus on kolminkertainen verrattuna lepotilan energiankulutukseen. (Vuori ym.
2005, 78). Työn kuormittavuus voi vaihdella lähes fyysisestä passiivisuudesta
raskaaseen; kevyen toimistotyön kuormittavuus on alle 2 MET ja raskaiden rakennustöiden 5-8 MET. Moniin ammatteihin sisältyy vaihtelevia kuormittavuuksia työpäivän aikana. (Fogelholm ym. 2011, 27.)
Askelmittarilla mitataan otettujen askelten lukumäärää. Mittari reagoi askeleen
aiheuttamaan heilahdukseen. Heilahduksen herkkyys asetetaan käyttäjän mukaan. Useimmat askelmittarit ovat tarkkoja, jos herkkyys on asetettu oikein.
Useaan mittariin voi asettaa askeleen keskipituuden. Tuloksen tarkkuus kyseenalaistuu vauhdin ja maaston muuttuessa, koska tällöin myös askeleen pituus muuttuu. Joihinkin askelmittareihin voi asettaa käyttäjän painon ja sukupuolen, jolloin laite arvioi kokonaisenergiankulutusta. Mittarin laskut perustuvat
karkeisiin olettamuksiin. (Vuori ym. 2005, 86 – 87.) On järkevää lisätä askeleita
siihen määrään, jota yleensä kävellään: esimerkiksi kolmen päivän keskiarvomäärään lisätään henkilölle sopivasti askeleita (Fogelholm ym. 2011, 203.)
Kuuden minuutin kävelytestillä seurataan sydänkuntoutujan kestävyyskunnon kehitystä. Tämä testi on maksimaalista hapenottokykyä mittaava epäsuora
19
menetelmä, ja arviot perustuvat työn määrään, henkilön käyttämään aikaan ja
sykkeeseen (Fogelholm, 2011, 34). Testattava kävelee vakio-olosuhteissa niin
pitkän matkan kuin ehtii ja matka mitataan. Testin aikana pyydetään testattavaa
arvioimaan mahdolliset oireet ja niiden taso (RPE 0-10) ja kuormittavuus Borgin
asteikon (6-20) mukaan Tuntemukset kirjataan tarkasti. Ennen testiä mitataan
lepoverenpaine ja syke sekä tarvittaessa uloshengityksen huippuvirtaus, ja samoin heti testin jälkeen. Mittaukset uusitaan kolmen ja kuuden minuutin istumalevon jälkeen. Sydämen vajaatoimintapotilaan hengitystä seurataan tarkemmin
esimerkiksi happisaturaation osalta. Testin tuloksia verrataan viitearvoihin ja
näiden perusteella pyritään esimerkiksi parantamaan tai ylläpitämään kuntoa (
Suomen Sydänliitto ry. 2012c.)
Vaikutuksesta harjoittelukykyyn kertovat Leon, Franklin, Costa, Balady, Berra,
Stevart, Thompson, Williams & Lauer 1994: liikunnan harjoittelu ja päivittäiset
fyysiset aktiviteetit (koti- ja pihatyöt, porraskävely, kävely ja pyöräily kuljettamiseksi tai viihteen vuoksi) ovat oleellisia asioita parantamaan sydänpotilaan fyysistä kuntoa. Shah`n, Hasselbladin, Gheorghiaden, Kirkwoodin, Swedbergin,
Califfin & Connorin (2001) mukaan.klinikoissa luotetaan taustatietoihin ja fyysisiin tutkimustuloksiin, kun opastetaan edenneen ahtauttavan sydänsairauden
potilaita harjoitteluun. Nämä tulokset eivät kuvasta taudin vakavuutta tai veren
virtauksen olemusta. Arvioidaan, miten 6 minuutin kävelymatka liittyy sydänpotilaiden kliinisiin tuloksiin ja oireisiin. Vertaillaan kuolleisuutta, sairaalassaoloaikaa sekä kuuden minuutin kävelytestin vuoden ja kuukauden perustason yhdistelmää. Muutokset välimatkassa 440 potilaalla perustasossa ja kuukauden kuluttua kirjataan satunnaistetussa kokeessa. Vertaillaan perustason kävelyn oireiden ja New York Heart Associationin luokituksen suhdetta. Perustason keskivälimatka on 218-280 metriä kuukauden kohdalla. Perustason kävelyn saavuttaneesta 365 potilaasta 121 kuoli ja 217 oli sairaalahoidossa verrattuna 46 ja 34
henkilöön 75 potilaasta, jotka eivät saavuttaneet perustasoa kävelyssä. Perustason kävelyvälimatka tuo merkittävästi näkyviin kuolleisuuden lisääntymisen,
huolimatta kaikista järjestelyistä. Perustason kävely näyttää merkitsevän sairaalassaoloaikaa verrattuna viimeisiin ja kuukauden tuloksiin.
Muutokset kävelyn
välimatkassa perustasosta kuukauden kohtaan ei ennusta lopullista tulosta.
20
3.1
Kasarin FIT -indeksi
Kasarin FIT -indeksi on vuodelta 1976 (liite) ja sillä pyritään näyttää toteen henkilön aerobinen kuntoilu: harjoittelun taajuuden, tehon ja ajallisen keston lisääminen. Kasari FIT -indeksi ilmaisee määrällisesti vastaajan vapaa-ajan joka fyysisen aktiivisuuden:, voiman/tehon, harjoittelun tiheyden
ja ajallisen keston
osuuden. Kasarin FIT -indeksiä on käytetty menestyksellisesti monissa eteläisen Afrikan tutkimuksissa, joissa sillä viitataan Sharkeyn fyysisen aktiivisuuden
mittariin. Sharkeyn PAI (Physical Activity Index) on täydennetty versio Kasarin
FIT: stä (Walter. 2008, 60.)
Tulokset voidaan luokitella seuraaviin kategorioihin: FIT -indeksin ollessa 1-12,
ihminen ei harrasta liikuntaa juuri lainkaan, 13-36 on syytä tarkistaa liikunnan
lisäyksen mahdollisuus, 37-63 huomataan liikunnan lisäyksen merkitys ja 64- on
erittäin hyvä (Sovellettu Kasarin FIT –indeksi.) Sovellettu Kasarin FIT -indeksi
on kyselykaavake, joka perustuu kuntoutujan omaan arvioon fyysisestä aktiivisuudesta. Kuntoutuja rastittaa oikeaksi katsomansa vaihtoehdot. Liikunnan
määrä (viikossa tai kuukaudessa) pisteytetään luvuilla 1-5, liikunnan teho 1-5 ja
liikuntaan käytetty aika / kerta 1-4. Kasarin sovellettu FIT -indeksi saadaan kertomalla kunkin osa-alueen pisteet keskenään: määrä x teho x käytetty aika. FIT
-indeksi voi olla 0-100. (Sovellettu Kasarin FIT -indeksi)
FIT-indeksin pistemäärien tulkinta sovelletun Kasarin FIT -indeksin mukaan:
1. Pistemäärä 0 - 12: Uskallatko unohtaa liikunnan, vaikka se tuottaisi monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.
2. Pistemäärä 13 - 36: Suunta on hyvä, liikunta on aina parempi kuin liikkumattomuus. Mistä osiosta sait vähiten pisteitä? Voisitko pienellä liikunnan määrän, useuden tai tehon tarkistuksella saada lisättyä liikunnan positiivisia vaikutuksia.
3. Pistemäärä 37 - 63: Hyvä! Monet liikunnan terveyshyödyt, jaksaminen,
mieliala ja hyvä olo suurenevat, kun liikunnan määrä kasvaa.
4. Pistemäärä 64 - : Erittäin hyvä! Nautinnollisia ja virkistäviä liikuntatuokioita.
21
FIT -indeksillä arvioidaan huonokuntoisten ja keskikuntoisten fyysistä aktiivisuutta, huippukuntoisten määrittämiseen tämä ei ole sovelias
(The FIT (Frequency Intensity Time) Index of Kasari)
Sovelletulla Kasarin FIT -indeksillä mitataan fyysistä aktiivisuutta henkilön subjektiivisten tuntemusten pohjalta ja omista liikunnan kerroista / viikko tai kuukausi, rasittavuudesta ja liikuntaan käytetystä ajasta / kerta.( Sovellettu Kasarin
FIT -indeksi).
Andrew Malebon tutkimuksessa käytettiin Sharkeyn PAI (Physical Activity Index) – indeksiä, kun haluttiin tietää kolmen kolmannen asteen laitoksen, 293
opiskelijan urheilullinen osallistuminen. Aktiivisuuden taso laskettiin kesäkauden
ja talvikauden osallistumisista. Malebon tutkimuksessa, erona Sharkeyn pistekategoriaan, pisteet 40 - 100 tarkoittivat aktiivista osallistumista ja pisteet alle 40
tarkoittivat ei-osallistumista. Tässä tutkimuksessa pääteltiin, että testi on sopiva
erityisryhmille toistettavuudeltaan ja luotettavuudeltaan. Malebon mukaan mittari mittaa nimellisesti aktiivisuuden voimaa, aikaa ja taajuutta, kesän osallisuudesta ja talven osallisuudesta: indeksi saadaan kertomalla voima x aika x taajuus. Mittari kehitettiin Malebon mukaan arvioimaan yksilön fyysisen aktiivisuuden luonnetta ja tasoa.
3.2
Fyysinen suorituskyky ja sen mittaaminen
Fyysistä suorituskykyä voidaan arvioida huolellisesti tehdyllä kliinisellä rasituskokeella, jos rasitus on edennyt fysiologiselle tai oireen rajoittamalle maksimitasolle asti (tai lähelle sitä). Kliinisen rasituskokeen perusmuodossa arvioidaan
verenkiertoelimistön toimintaa ja terveyttä levossa, kuormituksen aikana ja palautumisen aikana mitattujen huomioitujen oireiden sydämen sykkimistaajuuden, verenpaineen valtimoveren happipitoisuuden ja EKG:n, sekä maksimaalisen aerobisen tehon tai muun aerobista suorituskykyä ilmaisevan suureen perusteella. (Vuori ym. 2005, 126 - 127)
Kliinisen rasituskokeen eli rasitus-EKG:n aikana tutkitaan sydänlihaksen mahdollista hapenpuutetta (rytmihäiriöpotilailla syketaajuutta), kun lisätään sydämen
22
hapenkulutusta fyysisellä rasituksella. Tavallisesti rasituskoe tehdään kuntopyörällä ja testattavalla on elektrodit EKG-tulosta varten. Koe aloitetaan pienellä
kuormittavuudella, vastusta lisätään asteittain. Yleisemmin rasitus kestää noin
10 minuuttia, ja siinä pyritään, testattavan ikä huomioiden, riittävään pulssitasoon. Sydänoireiden tai EKG-muutosten ilmaantuessa testi voidaan joutua
lopettamaan kesken. Potilaan verenpaine ja suorituskyky antavat hyvää tietoa
testattavan sydän- ja verenkiertoelimistön kunnosta. Rasituskokeen vastaaiheita ovat rytmihäiriöt, rintakivut, korkea verenpaine, aorttaläpän ahtauma ja
astmaattinen kohtaus. Sydäntautia sairastavalle suositellaan harkittavan rasituskoetta ennen liikunnan harrastamisen aloittamista. Sopiva maksimisyke saadaan laskemalla luku 220 - ikä ja tästä noin 85 prosenttia. Aluksi rasituksen taso
on matala 40 – 50 prosenttia ja myöhemmin mahdollisesti 75 % maksimisykkeestä (Vuori, I. ym. 2005. 120 – 126.)
Rasituskokeen jälkeen hyvä syketaso liikuntaan on 60 - 80 prosenttia todetusta
maksimisykkeestä, alkuvaiheessa 50 – 60 prosenttia maksimista (Fogelholm.
2011, 98). Sykemittarin käyttö liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tehon arvioinnissa on luotettavinta, kun henkilö liikkuu paljon kohtalaisella ja rasittavalla
kuormituksella. Kevyessä kuormituksessa tulokseen vaikuttaa muita tekijöitä,
kuten suuttuminen tai pelästyminen. Tällöin tulos ei ole totuudenmukainen.
(Vuori ym. 2005, 88) Sähkömagneettista kenttää synnyttävät laitteet saattavat
vaikuttaa ohimenevästi tahdistinjärjestelmän (mm. rytmihäiriötahdistin) toimintaan ( Mäkijärvi ym. 2008, 491).
4 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma
Pääskynpesän sydäntiimin tarkoitus on kehittää sydänkuntoutujien motivaatiota
vahvistavia menetelmiä liikunnan aktivoimisessa kuntoutuksen aikana. Tämän
opinnäytetyön tarkoitus on auttaa tässä kehittämisessä. Tehtävänä on kuvata
mitä muutoksia työssä olevien sydänkuntoutujien liikunnan aktiivisuudessa tulee
esille FIT -indeksillä mitattuna sydänlaitoskuntoutuksessa kuntoutusta ennen ja
viiden kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä.
23
5
Opinnäytetyön toteutus
5.1
Tutkimusasetelma
Toimeksianto opinnäytetyöhön saatiin puolessa välissä joulukuuta 2010 (liite 2)
ja seuraavaksi tehtiin tutkimuslupa-anomus Kelaan (liite 3). Tutkimuksen kyselyihin vastanneita sydänkuntoutusryhmiä oli neljä (työssä olevat ja työstä poissa
olevat) huhtikuusta 2010 elokuuhun 2011. Tähän opinnäytetyöhön tutkittaviksi
tuli kaksi työssä olevien sydänkuntoutusryhmää. Näissä ryhmissä oli yhteensä
yhdeksän kuntoutujaa, joista yksi ei osallistunut kyselyyn. Naisia oli kaksi ja
miehiä kuusi.
5.2
Tutkimusmenetelmät
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla (liitteet nrot 1, ). Tämä on yksi surveytutkimuksen menetelmistä. Kysely sopii aineiston keräämisen menetelmäksi
silloin, kun tutkittavat asuvat kaukana toisistaan. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa oleellisia asioita ovat aiempien tutkimusten johtopäätökset, jo olemassa olevat teoria, käsitteiden määritys, määrällinen mittaaminen, tutkittavan ryhmän
valinta, tulosten saattaminen tilastolliseen muotoon ja tulosten esittäminen prosenttitaulukoiden mukaisesti. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2009, 193, 140.)
5.3
Kohderyhmä
Tämän opinnäytetyön tutkittavien joukko on kahden työelämässä olleiden sydänkuntoutusryhmän osallistujat ja kuntoutus toteutettiin Kuntoutuskeskus
Pääskynpesässä. Työelämässä oleville yhdeksälle sydänkuntoutujalle lähetettiin kysely. Heistä yksi henkilö jätti palauttamatta kyselyn. Tutkittava koko joukko
muodostui erilaisia sydänsairauksia sairastavista työssä olevista miehistä ja
naisista iältään 39 – 64 vuotta. Naisia oli lopulta kaksi ja miehiä kuusi.
24
5.4
Aineiston keruu
Saatekirjeessä oli saatelomake (liite 4), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja sen
toteutuksesta. Kirjallisella suostumuslomakkeella (liite 5) saattoi antaa suostumuksen tutkimuksen tekemiseen. Tämä vahvistettiin allekirjoituksella. Kysely
sydänkuntoutujalle–lomakkeella (liite 6) kysyttiin ikä, sukupuoli, onko henkilölle
tehty pallolaajennus, ohitusleikkaus, hoidetaanko sydänsairaus lääkityksellä ja
onko liikuntaa rajoittavia tekijöitä tällä hetkellä (tähän omin sanoin). Lomakkeeseen piti rastittaa sukupuoli, leikkaus tai sairauden hoito lääkityksellä.
Sovelletun Kasarin FIT -indeksi -lomakkeissa oli avoimia kysymyksiä sekä monivalintakysymyksiä asteikolla 1-5:een ja 1- 4:ään. Kysymykset olivat standardoituja, eli kaikilta vastaajilta asiat kysyttiin samalla tavalla ( Hirsjärvi ym. 2009,
193). Pääskynpesän liikuntakysely -lomakkeella (liite 7) esitietoina kysyttiin nimi, syntymäaika ja vastauksen päivämäärä. Ensimmäisenä kysyttiin liikuntaharrastuksista ja toiseksi liittyikö fyysiseen rasitukseen sydänoireita ja jos liittyi sydänoireita, niin millaisia. Sitten olivat vuorossa Sovelletun Kasarin FIT -indeksin
kysymykset. Kolmas kohta oli kysymys viikoittaisesta / kuukausittaisesta harrastuneisuudesta (montako kertaa/viikko tai kuukausi). Neljäntenä kysyttiin liikunnan rasittavuus ja viimeisenä liikuntaan kerrallaan käytetty aika. Omaa harrastaneisuutta kuvaava vaihtoehto merkittiin rastilla. Kysymyksistä esitiedot olivat
avoimia ja Sovellettu Kasarin FIT -indeksi -osa suljettuja kysymyksiä.
FIT-kysely täytettiin kolmesti. Ensimmäinen kysely postitettiin kuntoutujille ennen ensimmäisen kuntoutusjakson alkua kutsukirjeen liitteenä, toinen kysely
täytettiin päätösjakson alussa fysioterapeutin tutkimuksen yhteydessä ja kolmas
kysely postitettiin kuntoutujille kotiin viiden kuukauden kuluttua päätösjaksosta.
Tutkimukseen osallistujat postittivat ensimmäiset ja kolmannet FIT –indeksi kyselykaavakkeet ja palauttivat toiset FIT -indeksit kuntoutuskeskuksen toimeksiantajalle.
25
5.5
Aineiston käsittely ja analysointi
Kyselykaavakkeet kokosi yhteen Kuntoutuslaitos Pääskynpesän fysioterapeutti
ja säilytti ne kuntoutuslaitoksessa. Kyselylomakkeet tarkastettiin ja numeroitiin.
Aineisto käsiteltiin anonyymisti. Tulokset merkittiin ensin käsin paperille ja myöhemmin ne analysoitiin Excel-ohjelmalla. Myös avoimet kysymykset vastauksineen luokiteltiin..
6
Tulokset
6.1
Fyysinen aktiivisuus FIT -indeksillä
FIT -indeksin maksimimäärä on 100 pistettä. Kaikkien kuntoutujien aloitustason
FIT -indeksi oli keskimäärin 34/100 (vaihteluväli 1 – 80) ja lopussa keskimäärin
43/100 (vaihteluväli 6 – 80).
6.2
Työelämässä olevat sydänsairaat miehet ja naiset
Tässä tutkimuksessa työssä olevia sydänsairaita kuntoutujia oli yhteensä kahdeksan, joista naisia oli kaksi ja miehiä kuusi.
6.3
FIT–indeksi työelämässä olevilla
FIT -indeksin maksimi pistemäärä on 100. Tässä aineistossa työelämässä olevien tutkittavien aloitustason FIT oli keskimäärin 31/100 (vaihteluväli 2 – 64) ja
lopussa keskimäärin 41/100 (vaihteluväli 6 - 64). Naisilla aloitustaso oli keskimäärin 24/100 (molemmilla 24) ja lopussa keskimäärin 48/100 (molemmilla 48).
Miehillä aloitustaso oli keskimäärin 34 /100 (vaihteluväli 2 – 64) ja lopussa keskimäärin 39/100 (vaihteluväli 6-64). (Kuvio 3.)
26
Kuvio 3. Keskiarvo FIT-muutoksista.
Lähtötilanteesta toiseen mittaukseen naisten FIT parani 133 % ja miesten 47 %.
Tulokset alenivat loppumittaukseen. Sekä naisilla että miehillä loppumittaus jäi
paremmaksi kuin lähtötilanne: miehillä + 15 % ja naisilla + 100 % (Kuvio 4.).
Keskimääräinen muutos FIT:ssä loppumittauksen ja alkumittauksen välillä oli
kaikilla + 10 (miehillä + 5 ja naisilla + 24). Seuranta-aikana FIT oli noussut viidellä kuntoutujalla (63 %, 3 miehellä ja 2 naisella), pysynyt ennallaan yhdellä
(13 %, yhdellä miehellä) ja laskenut kahdella (25 %, kahdella miehellä).
Niillä, joilla FIT oli noussut, se oli noussut keskimäärin 21 pisteellä (miehillä + 19
pistettä ja naisilla +24 pistettä). Näistä neljällä viidestä oli fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita alussa ja lopussa. Kahdella oli liikuntaa rajoittavia tulesoireita alussa. Niillä, joilla FIT oli laskenut, lasku oli keskimäärin -14 pistettä
(miehillä -14 pistettä). Toisella oli fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita
alussa ja lopussa. Toisella oli alussa liikuntaa rajoittavia tules-oireita (tuki- ja
liikuntaelinten oireita).
Kyselyyn vastanneita työssä olevia naiskuntoutujia oli vain kaksi ja heidän keskimääräinen
FIT
-indeksinsä
alkumittauksesta
loppumittaukseen
parani
100 %:lla. Miesten (kuusi sydänkuntoutujaa) FIT -indeksi parani alkumittauksesta loppumittaukseen 15 %.
27
Liikunnan määrä työelämässä olevilla
Liikunnan määrää - kuinka usein harrastat liikuntaa - mitattiin asteikolla 1 – 5.
Kaikilla työssä olevilla kuntoutujilla liikunnan määrä lähtötilanteessa oli 3,4/5 (68
% maksimista, vaihteluväli 1 – 5). Käytännössä tämä vastasi 2,9 liikuntakertaa
viikossa (vaihteluväli 0,25 – 6,5 kertaa viikossa). Viimeisessä kyselyssä keskiarvo oli 3,8/5 (75 % maksimista, vaihteluväli 3 – 4/5). Käytännössä tämä vastasi 3,4 liikuntakertaa viikossa (vaihteluväli 1,5 -4 liikuntakertaa viikossa).
Lähtötilanteessa miesten liikuntakertojen keskiarvo oli 3,3/5 (vaihteluväli 1 – 5;
vastasi 3,0 kertaa viikossa) ja naisten 3,5/5 (vaihteluväli 3- 4; vastasi 2,8 kertaa
viikossa). Toisen kyselyn tulosten keskiarvo on sama miehillä sekä naisilla
4,0/5. Viimeisen kyselyn tuloksissa miesten liikuntakertojen keskiarvo oli 3,7/5
(vaihteluväli 3 – 4; vastasi 3,2 kertaa viikossa) ja naisilla 4,0/5 (vaihteluväli molemmilla 4; vastasi 4 kertaa viikossa).
Kuvio 4. Liikunnan määrän keskiarvo muutokset työelämässä olevilla
Lähtötilanteesta toiseen mittaukseen miehet lisäsivät liikunnan määrää 21 % ja
naiset 14 %. Miehillä liikunnan määrä laski toisesta mittauksesta kolmanteen ja
lopputaso oli hieman korkeampi kuin lähtötaso (+12 %). Naisilla liikunnan mää-
28
rä säilyi samana toisesta mittauksesta kolmanteen(lähtötilanteeseen +14
%).(Kuvio 4.)
Liikuntakerrat lisääntyivät kolmella tutkittavalla (38 %, kahdella miehellä ja yhdellä naisella). Liikuntakerrat pysyivät samana neljällä tutkittavalla (50 %, kolmella miehellä ja yhdellä naisella). Yhdellä (13 %, yhdellä miehellä) liikuntakerrat vähenivät. Niillä, joilla liikuntakerrat lisääntyivät, ne lisääntyivät FIT:n liikunnan määrämittarilla 1,7/5 (vastasi 2,9 liikuntakertaa viikossa). Heillä kaikilla oli
fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita alussa ja lopussa. Kahdella oli liikuntaa rajoittavia tules–oireita.
Liikunnan määrä lisääntyi alusta loppumittaukseen miehillä (2 henkilöä) 12% ja
naisilla (1 henkilö) 14%; lisäys oli noin kolme liikuntakertaa, 2/3:lla oli liikuntaa
rajoittavia tules-oireita ja kaikilla fyysisestä rasituksesta tulevia sydänoireita
alussa + lopussa.
Liikunnan teho työelämässä olevilla
Liikunnan tehoa, kuinka rasittavaa liikuntaa harrastatte, mitattiin asteikolla 1 –
5. Kuntoutujien liikunnan tehon lähtötaso oli keskimäärin 2,6/5 (vaihteluväli 1 –
4, 53 % maksimimäärästä) ja lopussa 3,0/5 (vaihteluväli 1- 4, 60 % maksimimäärästä). Miehillä aloitustaso oli keskimäärin 2,7/5 (vaihteluväli 1 – 4) ja lopussa keskimäärin 3,0/5 (vaihteluväli 1 – 4). Naisilla aloitustaso oli keskimäärin
2,5/5 (vaihteluväli 2 – 3) ja lopussa keskimäärin 3,0/5 (vaihteluväli 3 – 3).
29
Kuvio 5. Liikunnan tehon keskimäärä muutokset työelämässä olevilla
Lähtötilanteesta toiseen mittaukseen miehet lisäsivät liikunnan tehoa 30 % ja
naiset 40 %. Miehillä ja naisilla liikunnan teho laski toisesta mittauksesta kolmanteen. Kuitenkin lopputaso oli korkeampi kuin lähtötaso: miehillä +11 % ja
naisilla +20 %. (Kuvio 5.)
Teho lisääntyi kolmella (38 %, kahdella miehellä ja yhdellä naisella). Teho säilyi
ennallaan neljällä (50 %, kolmella miehellä ja yhdellä naisella). Teho pieneni
yhdellä (13 %, yhdellä miehellä).
Niillä, joilla teho lisääntyi, se lisääntyi keskimäärin 1,3/5. Näistä kahdella kolmesta oli sydänoireita alussa ja lopussa. Kahdella heistä oli liikuntaa rajoittavia
tules-oireita. Henkilöllä, joilla teho laski, se laski –1,0/5. Tällä tutkittavalla ei
ollut fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita alussa eikä lopussa eikä liikuntaa rajoittavia tules-oireita alussa.
30
Liikunnan teho/rasittavuus lisääntyi kahdella miehellä ja yhdellä naisella, säilyi
ennallaan kolmella miehellä ja yhdellä naisella väheni. Tulokseen vaikuttavia
tekijöitä ei mainittu.
Liikuntaan käytetty aika työelämässä olevilla
Kuntoutujien liikuntaan käytettyä aikaa, kuinka kauan liikuntasuoritus tavallisesti kestää, mitattiin asteikolla 1 – 4.
Kuntoutujien liikuntaan käytetyn ajan keskimääräinen aloitustilanne oli 3,3/4
(vaihteluväli 1 – 4, 83 % maksimista) ja lopussa 3,4/4 (vaihteluväli 2 – 4, 85 %
maksimista). Miehillä aloitustaso oli keskimäärin 3,3/4 (vaihteluväli 1 – 4) ja lopussa 3,2/4 (vaihteluväli 2 – 4). Naisilla aloitustaso oli keskimäärin 3,0/4 (vaihteluväli 1 – 4) ja lopussa 4,0/4 (vaihteluväli 4 – 4).
Liikuntakerran kesto piteni yhdellä miehellä ja yhdellä naisella. Liikuntakerran
kesto pysyi ennallaan kolmella miehellä ja yhdellä naisella. Liikuntakerran kesto
lyheni kahdella miehellä.
Kuvio 6. Liikunta-ajan keskimääräinen muutos työelämässä olevilla.
31
Liikunta-ajan muutos miehillä ensimmäisestä mittauksesta toiseen oli 6 % ja
lopussa - 3 %. Naiset paransivat tulosta ensimmäisen ja toisen mittauksen välissä 33 % ja lopussa muutos oli sama + 33 % (Kuvio 6.).
Liikuntakerran kesto piteni kahdella (25 %, yhdellä miehellä ja yhdellä naisella),
säilyi ennallaan neljällä (50 %, kolmella miehellä ja yhdellä naisella) ja kesto
lyheni kahdella (25 %, kahdella miehellä). Niillä, joilla liikuntakerran kesto piteni,
se lisääntyi +1,5/4 (vastaa 20 lisäminuuttia/liikuntakerta) Naisilla se lisääntyi
+2/4 (vastaa 31 lisäminuuttia/liikuntakerta). Miehillä se lisääntyi +1/4 (vastaa 10
lisäminuuttia/liikuntakerta). Molemmilla oli fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita alussa ja lopussa. Toisella oli liikuntaa rajoittavia tules-oireita alussa.
Niillä, joilla liikuntakertojen kesto lyheni, se lyheni keskimäärin -1/4 (vastaa -15
minuuttia/liikuntakerta). Toisella oli fyysisessä rasituksessa tulevia sydänoireita
alussa ja lopussa. Toisella oli liikuntaa rajoittavia tules-oireita alussa.
Fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika lisääntyi kahdella miehellä ja yhdellä naisella, säilyi ennallaan kolmella miehellä ja yhdellä naisella. Tulos väheni kahdella miehellä: toisella oli fyysisestä rasituksesta tulevia sydänoireita ja toisella liikuntaa rajoittavia tules-oireita.
Alussa suosituimmat liikuntalajit (suosionmukaisessa järjestyksessä) olivat kävely, hyötyliikunta, pyöräily, kuntosali, uinti, hiihto, sauvakävely ja vesijuoksu.
Seurantajakson lopussa lajien suosituimmuusjärjestys oli: kävely, hyötyliikunta,
kuntosali, pyöräily, sauvakävely, uinti, vesijuoksu ja hiihto.
7
Pohdinta
MET -lukujen käyttö on energian kulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän arviointia. (Vuori ym. 2005, 78). Askelmittarin, johon voidaan asettaa käyttäjän paino ja sukupuoli; tämä mittaa/arvioi kokonaisenergiankulutusta,
tosin kyseenalaistetusti vauhdin ja maaston muuttuessa. ( Vuori ym. 2005. 86 87). Askelmittarilla mitataan askelten lukumäärää ja pyritään lisäämään askel-
32
ten määrää. Kuuden minuutin kävelytestillä seurataan sydänkuntoutujan kestävyyskunnon kehitystä. (Fogelholm ym. 2011, 203, 34); kuinka pitkän matkan
kuntoutuja pystyy kävelemään kuuden minuutin aikana. Näihin tietoihin perustuen olisi suotavampaa ja helppoa käyttää fyysisen aktiivisuuden kehityksen
arviointiin kotiseurannassa ja laitoskuntoutuksessa opastettua askelmittarin
käyttöä ja tulosten kirjaamista lomakkeelle: askelten määrä kirjataan ylös, lasketaan esimerkiksi kolmen päivän askelmäärän keskiarvo ja pyritään lisäämään
askelten määrää asteittain.
Kursseilla oli alhainen osallistujamäärä ja yksi työelämässä olevien kurssi peruuntui. Suunnitelman mukaan aluksi opinnäytetyön kyselyyn osallistujia piti
olla 45 henkilöä, toteutui 27 henkilön osallistuminen. Kolme kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen ja yhden tiedot olivat puutteelliset, joten hänet jätettiin pois
tutkimuksesta. Arvioidusta 45 henkilöstä tutkittava joukko oli 23 henkilöä ( 51 %
). Lopullisessa opinnäytetyössä kyselyyn vastanneita työikäisiä sydänkuntoutujia oli vain 8 henkilöä. Naisia sydänkuntoutuksen kyselyyn osallistui vain kaksi.
Joukon ollessa suurempi olisi voinut saada monimuotoisempia tuloksia.
Sain oppia tämän minulle haasteellisen opinnäytetyön tutkimusmenetelmän.
Tutkittava joukko oli määrältään pieni, mutta minulle riittävä. Työn tekeminen
ahdisti niin kauan, kun rupesin tekemään sitä intensiivisesti. Opin tästä, että työ
tulee tehdyksi vain sitä tekemällä aktiivisesti. Jos olisin saanut työni tehtyä kolmessa ja puolessa opiskeluvuodessa, olisi avun kysyminen koulukavereilta ollut
helppoa. Nyt vaikeuksia tullessa, täytyi asiat ratkaista itsenäisesti. Tosin opettajilta sain hyvää ohjeistusta loppuvaiheessa.
Aluksi vastanneiden määrä vaikutti hyvältä, mutta määrä väheni. Sydänkuntoutujien kanssa keskusteltuani (työharjoittelun aikana), he kertoivat, että on hankalaa olla poissa töistä kuntoutuksen aikana. Sillä aikaa voi mennä esimerkiksi
työpaikka. Pelätään työpaikan menetystä, vaikka koetetaan huolehtia omasta
tulevasta terveydestä. Tuli myös ilmi, ettei työnantajalla ole aina antaa kevyempää työtä terveyden heikkenemisen vuoksi. Tähän voi vaikuttaa työpaikan tilojen (esim. portaat tavaroiden kantamiseen, hissittömyys) haastavuus ja työntekijöiden vähyys.
33
7.1
FIT -indeksistä
Sovellettu Kasarin FIT -indeksi sopii fyysisen kunnon seurantaan ryhmille ja
yksilöille, joilla ei ole huippukunto. Se sopii siis sydänkuntoutujille. Tulkinnan
pistemäärät asteelta seuraavalle ovat aika suuret. Pitää todella lisätä liikunnan
määrää, tehoa ja käytettyä aikaa päästäkseen seuraavalle tasolle. Toisaalta
tämä voi motivoida lisäämään liikuntaa.
7.2
Tuloksista
Tulokset pääasiassa paranivat, kun verrataan aloitusjaksokyselyä ja loppukyselyä FIT–indeksillä. Vain miesten fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika väheni. Tämä johtui fyysisen rasituksen aikana tulleista sydänoireista ja liikuntaa
rajoittavista tules-oireista. Tulokset ovat siis suuntaa antavia.
Kotona kyselyyn vastaamiseen voi vaikuttaa esimerkiksi mieliala, onko suoritteiden määriä kirjattu ylös (ja kuinka tarkasti) ja se, halutaanko harrastuneisuudesta antaa todellista parempaa tai huonompaa kuvaa. Toki harrastuneisuus
käytännössä helpottaa arkiaskareista selviytymistä ja edesauttaa työhön palaamista. Kysely on kuitenkin helposti täytettävissä, ja siitä on helppo seurata
aktiivisuuden määrää kotioloissa.
Todellista fyysistä kuntoa kuitenkin kuvaavat valvotuissa oloissa tehdyt esimerkiksi kuuden minuutin kävelytesti sykkeen mittauksineen ja muut valvotut aktiviteetit kuntoutusjaksojen aikana. Samoin fyysistä kuntoa voi seurata verenpaineesta, kolesterolitasoista, painon hallinnasta ja sykkeen tasoista.
Olisi ollut suotavaa, että kyselyn täyttäneiden määrä olisi ollut suurempi; olisi
voinut tulla ilmi enemmän asioita, jotka vaikuttavat aktiivisuuteen. Kyselyyn vastanneita naisia oli vain kaksi: tulokset ovat suuntaa antavia, ja joukon ollessa
suurempi tulosten syytkin olisivat olleet monipuolisemmat. Naisjoukon ollessa
suurempi myös vertailu miesten tuloksiin olisi ollut mielenkiintoisempaa ja vaihtelevampaa.
34
7.3
Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus
Luvat oli hankittu toimeksiantajalta (liite 2.), Kelalta (liite 3) ja tutkittavilta (liite 5
). Kyselylomakkeet on säilytetty Pääskynpesän kuntoutuslaitoksessa. Jokaisella
sydänkuntoutujalla oli mahdollisuus olla osallistumatta kyselyyn. Lomakkeet
käsiteltiin anonyymeinä ja tietokannassa käytettiin tunnistenumeroja. Luotettavuuden kannalta aineisto oli määrältään vähäinen ja ehkä kuitenkin suuntaa
antava.
7.4
Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet
Mielestäni pitäisi olla erilaisia sydänkuntoutusmahdollisuuksia laitossydänkuntoutuksen jälkeen myös omalla asuinpaikkakunnalla. Monet terveet ihmiset
maksavat muutenkin esimerkiksi kuntoilukeskusmaksuja kuukausittain. Voisin
kuvitella, että myös maksulliset sydänkuntoutusklinikat voisivat menestyä tulevaisuudessa. Tosin, jos sydänsairaus on jo vaikuttanut varojen vähenemiseen,
voi kuntoutuksen maksullisuus vaikuttaa kuntoutumiseen.
Tulosten paraneminen motivoi sydänkuntoutujia, ja tämän opinnäytetyön tietopohjasta saa toimeksiantaja myös perustaa sydänkuntoutujien motivointiin ja
perusteeksi säilyttää aktiivinen elämäntapa. Tässä opinnäytetyössä mittarina oli
FIT –indeksi: sydänkuntoutujia pitäisi innostaa lisäämään progressiivisesti liikuntaan käytettyä aikaa ja tehoa kuunnellen omaa kehoaan ja liikunnan määrää
monipuolistamalla harrastuksia ja arkitoimia.
Askelmittarin käytön ohjaaminen ja askelten lukumäärän lisääminen sekä näiden tulosten merkintä FIT–indeksi -lomakkeeseen ajan käytön, tehon ja liikunnan määrän osalta voisi tuoda vielä parempia tuloksia. Tämä olisi mielestäni
yksi hyvä kehittämisen alue.
35
Lähteet
Ashworth, N., Chad, K., Harrison, E., Reeder, B. & Marshall, S. 2009. Physical
activity programs for older adults. Cochrane Summaries.
http://summaries.cochrane.org/CD004017/physical-activityprograms-for-older-adults. 28.5.2013
Balady, G. Williams, M. Ades,P. Comoss ,P. Limacher, M. Pina, I.L. Southard,
D. Bazzarre, T. Core Components of Cardiac
Rehabilitatin/Secondary Prevention Programs. A Statement for
Healthcare Professionals From the American Heart Association of
Cardiovascular an Pulmanary Rehabiltion Writing Group.
Bjarnason-Wehrens, B. Halle, M. 2011. Exercise Training in Cardiac Rehabilitation. http://www.springerlink.com/content/h4738312p7762764.
28.5.2013
FIT - Frequency Intensity Time Index of Kasari. 1976. Clinical Measurement
Instruments. Centre for Evidence Based Physiotherapy.
https://www.cebp.nl/?NODE=77&SUBNODE=1129. 1.12.2010
Fogelholm, M., Vuori, I. & Vasankari, T.(toim.)2011.Terveysliikunta. Helsinki.
Kustannus Oy Duodecim.
Heran, B., Chen, J., Ebrahim, S., Moxham, T., Oldridge, N., Rees, K.,
Thompson, D. & Taylor, R.2011. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease (Review). Cochrane Collaboration.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Kansaneläkelaitos. Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi, Versio
15/28. http://www.kela.fi/documents/10180/12149/standardi_15.pdf.
28.5.2013
Kallanranta, T. Rissanen, P. Vilkkumaa, I (toim). 2001. Kuntoutus, Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Käypähoito -suositukset. 2010. Aikuisten liikunta.. Suomen Lääkäriseura
Duodecim.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/h
oi50075. 7.12.2010
Käypähoito -suositukset. 2009a. Kohonnut verenpaine.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/h
oi04010?hakusana=kohonnut%20verenpaine. 28.5.2013.
Käypähoito -suositukset.2009b, Sydäninfarktin diagnostiikka.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/h
oi04050?hakusana=syd%C3%A4n%20infarkti. 28.5.2013.
Käypähoito suositukset. 2012. Liikunta. Aiheen rajaus.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/h
oi50075?hakusana=%20liikunta. 28.5.2013.
Leon,A., Franklin, B., Costa, F., Balady, G., Berra, K., Stevart,K., Thompson,
P., Williams, M. & Lauer, M. 1994. Cardiac Rehabilition and Secondary Prevention of Coronary Heart Disease. AHA Scientific
Statement. http://circ.ahajournals.org/content/111/3/369.full.
28.5.2013
36
Mahrberg, H. 2011. Lisää resursseja kaivataan sydänleikattujen fysioterapiaan.
Fysioterapia 2011 (7), 30-33. Suomen fysioterapeutit.
Malebo, A. 2004. Sport Participation, Psychological Well-being and Psychosocial Development in a Group of young Black Adults..Magister
Artium in Psychology at the North West University.
Mäkijärvi, M., Kettunen, R., Kivelä, A., Parikka, H. & Yli-Mäyry, S. 2008.
Sydänsairaudet. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.
Pyöriä, O. Kraft-Oksala, P. Aivohalvauspotilaat mukaan valtimotautipotilaiden
liikunta- ja elämäntapaohjausryhmiin. 2012. Fysioterapia: 7, 1113.Suomen fysioterapeutit.
University of California San Francisco, UCSF Medical Center. 2008. Recommendation for Physical Acivity.
http://www.ucsfhealth.org/education/heart_health_benefits_of_phys
ical_activity/index.html.28.5.2013.
Shah, M., Hasselblad, V., Gheorghiade, M., Adams, K., Swedberg, K., Califf, R.
& O’Connor, C. 2001. Prognostic usefulness of six-minte walk in
patients with advanced congestive heart failure secondary to ischemic or nonischemic cardiomyopathy. American Journal of cardiology. Volume, Issue 9, 987-993.
http://www.ajconline.org/article/S0002-9149%2801%29019750/abstract. 28.5.2013
Sovellettu Kasarin FIT-indeksi. The FIT (Frequency Intensity Time) Index of
Kasari.
Suomen Sydänliitto ry. 2012a. Mitä sydänkuntoutus on?
http://www.sydanliitto.fi/kuntoutus2. 28.5.2013.
Suomen Sydänliitto ry. 2012b. Sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus.
http://www.sydanliitto.fi/liikunnallinen-kuntoutus3. 28.5.2013.
Suomen Sydänliitto ry. Kuuden minuutin kävelytesti -ohje. Tulppa.
http://www.sydanliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=14457
&name=DLFE1740.pdfhttp://www.sydanliitto.fi/c/document_library/get_file?folderI
d=14457&name=DLFE-1740.pdf. 28.5.2013.
Taylor, R., Brown, A., Ebrahim, S., Joliffe, J., Noorani, H., Rees, K., Skidmore,
B., Stone, J., Thompson, D & Oldridge, N. 2004. Exercise-Based
Rehabilitation for Patients with Coronary Heart Disease: Systematic
Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. The
American Journal of Medicine. Volume 116. May 15, 2004.
Tulppo, M. 2011. Näkökulmia sydänkuntoutukseen. Fysioterapia 2011 (7), 2628. Suomen fysioterapeutit.
37
Liite 1
Sovellettu Kasarin FIT-indeksi
38
Liite 2
Toimeksiantosopimus
1 (2)
39
Liite 2
2 (2)
40
Liite 3
Tutkimuslupa-anomus Kelalle
1 (2)
41
Liite 3
2 (2)
42
Liite 4
Saatekirje
43
Liite 5
Kirjallinen suostumus tutkimukseen
44
Liite 6
Kyselylomake sydänkuntoutujalle
45
liite 7
Kuntoutuskeskus Pääskynpesän liikuntakysely
1 (2)
46
Liite 7
2 (2)